Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1-1a-1b-39		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 19. september 1997 nal. 11.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1.

 

Ataatsimiinnerup ammarneqarnera.

(Sivisunerpaamik Inatsisartunut ilaasortaq)

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1a.

 

Inatsisartut Siulittaasussaannik sinersineq.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1b.

 

Inatsisartut Siulittaasuata tullissaanik qinersineq.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 39.

 

Naalakkersuisut Siulittaasussaannik qinersineq - Naalakkersuisut akuersissutigineqar­nerat.

 

 Naalakkersuisut Siulittaasuata ammaanersiorluni oqalugiaataa.

 

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sivisunerpaamik Inatsisartuni ilaasortaq, Atassut:

Inatsisartut ileqquusumik ukiukkut 1997 ataatsimiinnerat maanna ammarneqartoq inatsisartunut nalunaarutigaara.

 

Tassa suleriaasitsinni ' 1 immikkoortoq 1 malillugu inatsisartut 1997-imi katersuunnerata allartinnerani ataatsimiinneq manna uanga ammartussaagakku.

 

Ilaasortat ataqqinartusi tamassi maanga tikilluaritsi. Ajoraluartumik avanersuarmiortarput Per Naimangitsoq Petersen maanga anngusinnaasimanngilaq silarlunnera Avanersuarmi pissutigalu­gu. Sivitsunngitsoq maanga anngutissaaq.

 

Inatsisartut naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera 1997-imi Landstingit nammineerluni akuersissutigisimasaa malillugu ukiakkut katersuunnerit tamaasa inatsisartut siulittaasussaannik aamma inatsisartut siulittaasoqarfiannik, tassa ilaasortassanik tassani qinersisoqartussaavoq.

 

Siulittaasoqarfik septemberip 17-ianni 1997 allakkanik tigusaqarpoq Naalakkersuisut siulittaasu­at tassani ilaatigut allappoq, Naalakkersuisut siulittaasuattut aamma inatsisartunut ilaasortatut tunuarnissani kissaatigalugit. Tamanna pillugu inatsisartut namminneerlutik isummertussaapput, tassalu aamma tassani aalajangersaasussaallutik. Oqaluuserisassat ingerlateqqitinnagit Nalaak­kersuisut siulittaasuannut hr. Lars Emil Johansen-imut oqaluttarfik manna tunniukkallarniarpara, tassa inatsiartunut naatsumik oqaaseqarnissani kissaatigisimammagu. Hr. Lars Emil Johansen.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Asasakka Inatsisartut ataqqinartut, asasakka inuiaqatikka.

Tassa ullumi ulloq kingulleq akuerissagussinga aamma neriuppunga qularinagulu naatsorsuutiga­lugulu akuerissagissi qinnuteqaatiga. Tassa Inatsisartuni ataatsimiinnerup ullumi kingulliussaaq. Tunuarniuteqarnera tunngavilerpara suliffittaarniarninni, soorunami aamma allanik tunngaveqar­poq, tassa inuttut ingerlaqqikkusunninnik aamma allanik periarfisseerusunninnik. Uanga ukiut 26-t matuma siornatigut naalakkersuinermut suliaqarnera allartippoq inuusuttut inuiaqatigiinni sunniuteqarnerat annertusarumallugu, taamanikkut inuusoqigama, aamma tunuarnikkut neriup­punga inuusuttut, inuusunnerusullu periarfissaat annertunerulissasoq.

 

Ilunngunalaanngitsuunngilaq ukiorpassuit suliffigisimasaq suleqatillu ilissi maannakkut qimaler­lusi. Aamma eqqarsaatiginngitsuunngilakka angajoqqaakka nunaqqatikkalu uanga inuuninnik tunngaviliisut. Aamma eqqarsaatiginngitsuunngilakka ukiut ingerlanerani suleqatigisarsimasar­passuakka ullumikkullu suleqatikka. Soorunami aamma eqqarsaatiginngitsuunngilakka parteer­put parteeqatikkalu. Tamassi qamannga pisumik qutsavigaassi suliffimmik pingaarutilimmik nuannersumik qatsunnarsinngisaannartumik, allaat ullu manna tikillugu qatsunnarsisimanngitsu­mik suliffeqartissimagassinga. Qujanarsuaq inimi uanittaaq oqallittarnerpassuatsinnut. Naaper­tuilluanngitsumik eqqunngitsumillu pisaqartarsimavunga, taama pisarsimasakka qinnuigaakka isumakkeerfigeqqullunga amma naapertuulluanngitsumik eqqunngitsumillu pineqarsimasutut misigisarsimanikka pillugit taamatut pisarsimasut isumakkeerfigaakka.

 

Inuulluaqqussutigerusuppara ilinniartitsisoqatima aamma politikereqatima Augustinus Lyngep, Aggup, erinarsuusiaasa ilaanni taallat ilaat versiisa ilaat inuulluaqqussutigerusuppara, tassa taanna uannut ukiut ingerlaneranni annertuumik pingaaruteqartarsimavoq, minnerunngitsumik ukiuni folketingimi ilaasortaaninni nunaga qimallugu nunaga ?? Aggup taalliaasa ilaani versit kingulliit tullia una inuulluaqqussutigaara tamassinnut inatsisartunut ilaasortanut, inuiaqatigiin­nut kalaallinut, suleqatinnut, ikinngutinnut, qanigisannut, ilaquttannut, politikeritut sulisimanera tassunga killillugu Aggu issuarpara imatut:

 

AKissaappagit seqernup qinnguaasa nuiffigissagaat nunarsuit qaamarngata kissarngata tamaasa salissagaat akornutissatit@.

 

Qujanarsuaq tamanut.

 

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Aap, Inatsisartut taama sinnerlugit Lars Emil oqaasi kusanartut pillugit qutsavigaara.

 

Taava maanna tulliullugu inatsisartut qinnuigissavakkan naalakkersuisut siulittaasuata tunuarnis­saminik aamma inatsisartuni ilaasortatut tunuarnissaminik qinnuteqaatai akuereqqullugit. Taakkununnga qinnuteqaatinut marlunnut akerliulluni oqaaseqartoqarusunnersoq maanngaanniit apeqqutigissavara. Taamaattoqanngilaq, akerliulluni oqaaseqartoqarumanngilaq. Taamaattumillu qinnuteqaatit taakku marluusut maanna landstingi sinnerlugu nalunaarutigissavakka akuerineqar­tutut.

 

Taava nalunaarutigissavara suleriaasitsinni aamma ' 16, immikkoortoq 1 naapertorlugu qinnute­qaat inatsisartut akuersissutigigaat. Taamaalilluni inatsisartut inatsisaat aamma suleriaaserput malillugu hr. Paviaaraq Heilmann inatsisartunut ilaasortanngorpoq, tassa taanna nalunngilluar­parput Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu aamma manna tikillugu naalakkersui­suummat.

 

Siulittaasoqarfiup qinersinerup misilinneqarnissaanut ataatsimiititaliami inassuteqaat tigusima­vaa. Tassanilu allassimavoq hr. Paviaaraq Heilmann inatsisartunut qinigaasinnaassuseqartoq. Aamma tamanna pillugu oqaaseqartoqarnianngitsoq paasivara. Tamannalu paasinarsimmat taava nalunaarutigissavara hr. Paviaaraq Heilmann ullumimiit inatsisartuni ilaasortatut inatsisartut akuersissutigigaat. Tikilluarit.

 

Inatsisartunut kiisalu inatsisartunut ilaasortaq fru Kristini Raahauge FN-ip New York-imi ataatsimeersuarnerata affaani siullermi inatsisartut sinniisuutitaattut toqqarneqarsimavoq. Tas- sa piffissami 1997-imi ullumimiit oktoberip 20-at ilanngullugu. Piffissami pineqartumi sinniisus­satut fru Cecilie Vahl Narsamiit aggeqquneqarsimavoq. Qinersinerup misilinneqarnissaanut ataatsimiititaliap siulittaasoqarfimmut inassutigaa fru Cecilie Vahl qinigaasinnaassuseqartoq. Tamannalu maanna inatsisartunut saqqummiuppara oqaaseqartoqarnianngitsoq aamma ilima-gigakku apeqqutigissavara akerliulluni tamatumunnga oqaaseqartoqarniarnersoq. Naamik, taava nalunaarutigissavara inassuteqaat inatsisartut akuersissutigigaat, tassa fru Cecilie Vahl maani inatsisartuni sinniisussatut akuersaarneqartoq. Inissarnut ingikkiartuinnarsinnaavutit. Tikillua-ngaarillu, sulilluarinalu.

 

Taava aamma tulliullugu inatsisartut naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaat malillugu inatsisartut siulittaasussaannik inatsisartullu siulittaasuata tullissaanik sisamanik qinersisoqas­saaq. Siullermik inatsisartut namminneq siulittaasussartik nutaaq qinissavaat. Qinigassanngortit­toq qinerneqartutut nalunaarutigineqassaaq qinigassanngortittoq amerlanerussuteqarluartunik qinerneqarpat imaluunniit piukkunneqarpat.

 

Taava maanngaanniit apeqqutigissavara inatsisartut siulittaasussatut qinigassanngortittutuut siunnersuuteqartoqarnersoq. Fru Laannguaq Lynge.

 

Laannguaq Lynge, Siumut:

Siumup partiaat sinnerlugu inatsisartuni siulittaasussatut siunnersuutigissavarput inatsisartuni ilaasortaq hr. Anders Andreassen.

 

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taava tamatuma siunnersuutigineqartup saniatigut aamma allamik piukkussaqartoqaruni nalunaarutigeqquvara oqaluttarfimminngaanniit. Siunnersuutigineqartumut illiuttunik akerliusu­nilluunniit allanilluunniit qinigassanik periarfissaq manna atorlugu maanga saqqummiussisoqaq­qullugu. Hr. Siverth Heilmann.

 

Siverth Heilmann, Atassut:

Siumukkut Atassutikkullu siunnersuutigisarput Anders Andreassen.

 

Otto Steenholdt,  ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Ajunngilaq, tassa ilaanneeriarluta oqqarlumisaartaratta. Taanna isumakkeerfigineqarpoq. Taavalu hr. Josef Motzfeldt.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Siullermik ataatsimiinnerup ammarneqarnerani tikilluaqquneqarnerput aammalu sulilluarnis-satsinnik kissaanneqarnerput Inuit Ataqatigiinninngaanniit qamunga pisumik qujassutigaarput. Kissaassissutit taamaattut malillugit sulissalluta neriorsuutigaarput.

 

Arajutsisimaneqanngilaq naalakkersuisooqatigiit unneqqarissumik, torersumik, ataqqeqatigiin­nermillu toqqammaveqarluni ingerlatsineq suleqatigiinnerminni 1995-mi aallartittumi oqariar­tuutigigaat. Oqaatsit imaannaanngitsut isumaat ilisimallugit ilisimaneqarpoq upernaaq majip aappaanni inatsisartuni siulittaasumik nutaamik qinersinermut atatillugu inatsisartut aalajangik­katsinnut unneqqarissuseq, torissuseq, ataqqeqatigiinnerlu toqqammavigalugit inuiaat qinikka­mikkut siulersorneqarneranni aalajangikkat pingaarnersaat oqartussaaqataaneq ilumoorfigalugu inatsisartoqarnerup naalakkersuisoqarnerullu immikkoortillugit aamma nunami maani inatsi-sartut aalajangiisimanerat oqaasiinnaanani timitalerneqartariaqarpoq isumaqaratta inatsisartut siulittaasoqarnerat naalakkersuisunngortitseqatigiinnermi niuerutissaanngitsoq tikkuarparput, taamanikkullu qinigassanngortitaqarluta. Tamannali malinneqanngitsoq maluginiarparput. Ataatsimiinnissamut matumunnga atatillugu tamanna aammaarlugu misilissimagaluarparput periarfissat arlaqartut naalakkersuisuuqatigiinni partiinut tikkuarlugit inatsisartoqarnerup naalakkersuisoqarnermut pituttorsimasussaannginneranut isuma siunissami malinneqassasoq Inuit Ataqatigiit ilungersorlutik inatsisartunut kaammattuutigaat. Amerlanerilli manna tikillugu isumaat malittariaqarlugu Inuit Ataqatigiit piareersimapput. Inuit Ataqatigiinni pingaartipparput inatsisartut siulittaasuat inatsisartuni ajornanngippat tamarmiusunik tunuliaqartariaqartoq. Taamaattumik Anders Andreassen qinigassanngortinneqartoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit qinissagatsigu nalunaarutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Soorlu partiinit annernit ilisimaneqartoq partiit annerit akornanni isumaqatigiinniarneq suli ininngitsoq, tassa suli naammassinngitsoq Akuliit Partiianninngaanniit saaffiginnissuteqarsima­vunga allakkatigut. Tassani qinnutigalugu imaluunniit pingaarnerutitsineq oqaatigalugu inuiaat akornanni sapinngisamik annertunerpaamik tunuliaquteqarluni aqutsisuunissat pingaartittuarip­put tikkuarlugu, tassami Akuliit Partiiata anguniagaat taanna ilisimaneqarpoq. Sapinngisamik silinnerpaaq tunuliaqutaralugu naalakkersuisoqarnissaq, tassa aqutsisoqarnissaq anguniaripput, taamaattumik qinnutigisimavarput isumaqatigiinniarnerit suli naammassitinnagit Inuit Ataqatigiit inatsisartuni siulittaasussamik tikkuaaffigineqassasut. Taamaalilluta tapersersorneqarneq inu-iaqatigiinni annerpaaq tunuliaqutaralugu aqutsisuunissaq anguniarlugu. Kisianni soorlu nalune­qanngitsoq taanna ajoraluartumik naalanneqarsimanngilaq, tassa malinneqarsimanngilaq. Taamaattumik uggorigaluarlugu ullumikkut nalunaarutigissavara inassutigineqartoq, tassa Anders Andreassen taaseqataaffigissagakku, taannalu isigineqaqqullugu ilumoortumik tunuliaqu­taalluni tassani innersuussineq taamaattoq tigoqqullugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit ataqqivakka amerlanerussuteqartut isumaat, taamaattumik siunnersuutigine­qartoq taaseqataafffigissavara.

 

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassa inummut nuannerluinnartumik pisoqarpoq. Taanna tusarsinnaalerparput. Oqaaserineqartut tamaasa aallaavigalugit paasinarsivoq partiit tamarmik hr. Anders Andreassen siunnersuutigi­gaat. Kisiannili tamanna akuersaarneqarallassaaq, tassa inatsisartut siulittaasussartik namminneq qinertussaammassuk. Qinigassanngortittoq ataasiinnaavoq imaluunniit qinigassanngortitaq ataasiinnaavoq. Taamaattumik inatsisartunut massakkut apeqqutigissavara nikueqqullugit Anders Andreassen-imut taasiniartut, tassa siulittaasussatut taaserusuttut Anders Andreassen pillugu nikueqquvakka.

 

30. Qujanaq.

 

Pissusissaq eqqortoq malillugu maanngaannit uanga kisitsinnginnama aamma apererusuppakka kikkut Anders Andreassen-imut akerliullutik taasigaluarsimanersut. Soqanngilaq. Utoqqatser­punga. Soqanngilaq. Taavalu aamma kingulliullugu apeqqutigissavara kikkut kinaluunniit taasinngitsoorsimanersoq. Tassa taamaattoqanngilaq. Taamaattumik maanna nalunaarutigissa­vara hr. Anders Andreassen amerlanerussuteqarluarluni, tassa landstingip ilaasortaanit tamanit, qinigaasoq. Pilluarit.

 

Taavalu aamma tulliullugu siulittaasup tullissai sisamat qinerneqartussaapput. Taammaattumillu aamma partiit maniittut qinnuigissavakka siunnersuutinik saqqummiusseqqullugit. Fru Laanngu­aq Lynge.

 

Laannguaq Lynge, Siumut:

Siumuminngaanniit Siulittaasoqarfimmut ilaasortassatut toqqarparput Hans Enoksen.

 

Siverth K. Heilmann, Atassut:

Qujanaq. Massakkut kukkunaveersaarlunga. Atassummiinngaanniit siunnersuutiginiarparput Finn Karlsen aamma Otto Steenholdt.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Partiinut allanut siulittaasoqarfimmut qinigassanngortinneqartut saniatigut Inuit Ataqatigiinnin-ngaanniit qinigassanngortipparput Lars Sørensen.

 

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Allanik aamma siunnersuuteqartoqarniarnersoq apeqqutigissavara. Allanik allamilluunniit siunnersuuteqartoqarnersoq.

 

Soorlu tusareerissi siunnersuutigineqarput Siumuminngaanniit Hans Enoksen. Atassummin-ngaanniit Finn Karlsen aamma Otto Steenholdt. Kiisalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit Lars Sørensen.

 

Aammali malittarisassaq malillugu taakkua siunnersuutigineqartut inatsisartunit akuersissutigi­neqassaput. Taamaattumik apeqqutigissavara taakkununnga taagorneqartunut kikkut ilalersuillu­tik taasiumanersut.

 

30.

 

Taavalu aamma apeqqutigissavara taakkununnga qinigassanngortitanut akerliulluni taasisoqarni­arnersoq.

 

Naamik.

 

Taavalu aamma kingulliullugu taasinngitsoortoqanersoq apeqqutigissavara.

 

Taasinngitsoortoqanngilaq.

 

Maannalu tassa taakkua taagorneqartut inatsisartunit akuerineqarput siulittaasoqarfimmi ilaasor­tassatut.

 

Taavalu tassa massakkut aamma nalunaarutigissavara maani nuanneraluartumik siulittaasuutsiar­nera tassunga killeqartoq. Nuanneqaaq taamannak naalatsigisunik ataatsimiititaqarluni. Massak­kullu tassa oqaatigissavara Inatsisartut Siulittaasuat nutaaq maanga ingikkiartoqqullugu.

 

Tikilluarit. Pilluarillu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Qujanaq.

 

Asasakka inatsisartunut ilaasortat ataqqinartut. Qujanarujussuaq tatiginninnermik takutitsinissin­nut.

 

Oqaatsit amerlasuut atorlugit maanngaanniit oqalunnissaq pilerinaraluarpoq, kisiannili oqaaseq ataasinnguaq taanna imartoqisorlu neriuppunga aamma ilissi tigussagissi, tassalu qujaniarneq.

 

Suleqatigiinnissamut qilanaarpunga. Aamma qilanaarpunga maani sulisut ulluinnarni suleqatissat suleqatigissallugit. Ilanngullugu taatsiarusuppara politikkimik ingerlatsinermi kingumut qivi­araanni inartsisartunut imaluunnit politikkimi siuttutut toqqarneqartartut ataatsimut isigalugit kingumut qiviassagaanni nalaatsornerinnaanersoq naluara, kisianni eqqaamasasi aamma ilissi qularnanngilaq eqqaamassagunarparsi ilaatigut nunap sumiinnera malillugu ilaatigut soorlu toqqarneqartarsimasut. Kujataaninngaanneertoqarsimavoq, kitaaninngaanniit, avannaaninngaan­niit massakkullu tunuminngaanniit imaluunnit kangianinngaanniit.

 

Tassa uanga paasinnittaasera malillugu maannakkut Kalalllit Nunaat ataasiusoq ingerlaqqissaaq. Taamatut oqarpunga peqqutigalugu ilaatigut Tunu, Tunumik taasartagarput malugisimasarput immaqa immikkoortinneqapajaarluta. Kisianni ullumikkut ulloq pingaartorsuuvoq. Politikkikkut immikkoortitsisoqannginnera uppernarsarneqarpoq. Taamaattumik uanga aammalu ilaquttakka nunaqqatikkalu nuannaaqaagut aammalu suleqatigiinnissatsinnik tamanut piareerpugut. Kissaati­gissavaralu aamma maani inimi soorunami imminut pingaartinnissarput pinnagu qinigaanerput pillugu immitsinnut pingaartinnissarput pinnagu, kisianni sullitassagut, tassa qinersisartugut taakkua eqqaamatigit, taamaalillutalu aamma suleqatigiinnissarput aallarnerlugu. Uummammik pisumik tamassinnut qujanaq.

Taamatut naatsunnguarmik oqaaseqarlunga taava tulliullugu tikissavarput: