Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 05-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 23. September 1997 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 5.

 

Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu Inatsi­sartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit maanna saqqummiutissavara Kalaallit Nunaata nunap immikkoortui­nut kommuninullu aggorneqarnera pillugu inatsisartut inatsisisaannut nutaamut siunnersuut.

 

Kommuninik aqutsineq pillugu inatsisartut inatsisaanni nr. 19, 28. November 1985-imeersumi maannakkullu atorunnaareersumi ' 2-mi imm. 1 allassimavoq: AKommunip aqqata allanngorti­taanera taamaallaat pisinnaavoq kommunit nakkutilliisoqarfiata akuersineratigut@ Issuaaneq naavoq. Tunngavissiaq taanna immikkut inatsisikkut malittarisassiaavoq kommunit aqqinik akuersissuteqarnermut atatillugu atorneqartarsimasoq, illuatungaatigut nunap kommuninut aggorneqarneranik aalajangersakkat allat Kalaallit Nunaata nunap immikkoortortaanut kommu­neqarfinnullu aggorneqarneranik inatsisartut inatsisaanni nr. 5, 8. juni 1985-imeersumi atuarne­qarsinnaasut sulilu atuarneqarsinnaallutik.

 

Kommunalbestyrelsit, nunaqarfimmi aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaata nr. 20, 3. november 1994-imeersup akuersissutigineqarneratigut kommunit aqqisa allanngortinneqarnissaat pillugu inatsisikkut malittarisassiaq immikkut ittoq atorunnaarmat Kalaallit Nunaata aggorneqar­neranik inatsit kisimi atorneqalissaaq. Aqutsinissamut inatsimmut maannakkut atuuttumut  oqaaseqaatini takuneqarsinnaavoq naatsorsuutigineqartoq aternik allanngortitsinerit siunissami pisalissasut Kalaallit Nunaata allaffissornikkut aggorneqarnera pillugu inatsit tunngavigalugu, tassa imaappoq Kalaallit Nunaata nunap immikkoortortaanut kommuneqarfinnullu aggorneqar­neranik inatsisartut inatsisaat nr. 5, 8. juni 1985-imeersoq. Inatsit taanna aternik allanngortitsi­nernik allaffissornikkut akuersissuteqarnissamut tunngavissanik imaqanngimmat kommunip aqqanik sumilluunniit allanngortitsinissaq inatsisip allanngortinneqarnissanik pisariaqartitsivius­saaq.

 

Tamanna tunngavigalugu siunnersuutigineqarpoq Kalaallit Nunaata aggorneqarnera pillugu inatsimmi aalajangersakkamik ilanngussisoqassasoq, taanna malillugu kommunip aqqanik allanngortitsineq pisinnaalissalluni Naalakkersuisut sioqqutsisumik akuersinerisigut, Kalaallit Nunaanni nunat aqqinik aalajangersaasartut inassuteqareernerisigut.

 

Kalaallit Nunaata aggorneqarnera pillugu inatsimmi atuuttumi aqqit taagorneqartut eqqarsaati-galugit maannakkuugallartoq kommunit marluk atermik allanngortitsiniarput, tassalu Tasiilaq aamma Avanersuaq.

 

Tasiilaq inatsimmi atiuvoq, kisianni Nakkutilliisoqarfiup kajumissaaruteqarneratigut aammalu 25. februar 1993-imi kommunimik isumasiuteqarsimaneq tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni Nunat aqqinik aalajangersaasartut aalajangerpaat kommunip aterissagaa Ammassalik, illoqarfiul­li Tasillaq aterissallugu. Nunat aqqinik aalajangersaasartut isumaqarput taaguutit taakku eqqor­tuusut. Tamanna tunngavigalugu siunnersuutigineqarpoq kommunimut taaguut eqqortoq, tassa- lu Ammassalik, kommunit aggorneqarnerat pillugu inatsimmi nutaami ilanngunneqassasoq.

 

Avanersuarmi kommunalbestyrelsip kissatigaa kommunip aterilissagaa Qaanaaq. Tamatumunnga ilaatigut patsisaatinneqarpoq kommunimit kissatigineqarmat illoqarfiup aqqata atorneqarnissaa, ilaatigullu maannakkut ateritinneqartoq tappavani najugaqartut oqaasii, tassa inuttuut, malillugit sumiiffimmut pissusissamisoortumik taaguutaanngimmat, kitaamiulli oqaasiinik tunngaveqar-luni.

 

Siunnersuutip matuma kommunip kissaataa naammassissavaa, tamatumalu kingorna kommuni ateqalissalluni Qaanaaq.

 

Inatsisip iluarsaanneqarneranut atatillugu kommunit tamarmik, KANUKOKA aamma Kalaallit Nunaanni Nunat aqqinik aalajangersaasartut kommunit aqqi pillugit tusarniaavigineqarsimapput. Taaneqartut eqqaassanngikkaanni kommunit arlaannaataluunniit kissatigisimanngilaa kommunip aqqanik allanngortitsinissaq. Kalaallit Nunaanni Nunat aqqinik aalajangersaasartut aqqit allan-ngortinneqarneri akuersissutigisimavaat. Ataatsimiititap ilanngullugu siunnersuutigisimavaa inatsisit killeqarfiliussallu sukumiinerusumik misissorneqassasut.

 

Iluarsiissutissatut siunnersuummi siunertarineqanngilaq inatsimmi atuuttumi takuneqarsinnaa- sut killeqarfiliussat allanngortinneqarnissaat. Allannguutissat annikitsuinnaagaluartut inatsisip atuuttup allanngortinneqarneranik siunnersuusiornissamut taarsiullugu inatsisip nutaarluinnaap akuersissutigineqarnissaanik siunnersuuteqarnermut tunngaviuvoq aternik allannguinissamut allaffissornikkut akuersissuteqartalernissamik aaqqissuussinissamik siunnersuutip sukuluitsu-mik tunngavissinneqarnissaa.

 

Siunnersuummi saqqummiunneqartumi kommunit aqqinik allanngortitsinerit akuersissutigine­qarnissat tassungalu atatillugu Inatsisartut Naalakkersuisunik piginnaatitsinissaat taamaallaat pineqarmata matumuuna inassutigissavara inatsisissatut siunnersuut aappassaaniigassanngortin­neqassasoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut, siullermeerneqar­neranut tunngasut pillugu Siumumiit inatsisartut inatsisaannut siunnersuut tamakkiisumik tapersersortarput. Makkuninnga tunngavilersuuteqarluta: Siumumiit pissusissamisoortumik isigaarput inatsisissami siunnersuutigineqartutuut Nunatsinni kommunit aqqisa allanngortitsini­arneqarneranni allanngortitsinissaq pisinnaalissappat Naalakkersuisut sioqqutsisumik akuersi­nerisigut Kalaallit Nunaanni aqqinik aalajangersaasartut inassuteqareernerisigut. Kalaallit Nu-naanni nunat aqqinik aalajangersaasartut 1993-imi Ammassallit kommunianut tunngatillugu aalajangernerat Siumumiit tapersersorusupparput, tassalu kommuunip aterissagaa Ammassalik, illoqarfiullu Tasiilaq aterissallugu. Taamaattumik tapersersorparput kommunimut taaguut eqqortoq, tassalu Ammassalik,  kommunip aggorneqarnera pillugu inatsimmi nutaami ilanngun­neqassasoq. Taamatuttaaq Avanersuarmi kommunalbestyrelsip kissaataa, tassalu kommunip aterilissagaa Qaanaaq Siumumiit taperserparput. Tamatumunnga patsisigineqartut Siumumiit paasiulluarneqarput Qaanaap kommuniani najugaqartut tamaasa nutaamik kommunip ateqarler­neranik pilluaqquvagut. Ilanngullugu Siumumiit oqaatigerusupparput iluarisimaaratsigu inatsisip iluarsaaneqarneranut atatillgu susassaqartut tamarmik kommuunit katuffiallu tusarniaavigineqar­simammata. Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta Kalaallit Nunaanni nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik inatsi-sartut inatsisissaannut siunnersuut tamakkiisumik taperserparput, allannguuteqartinnagulu aappaassaaneerneqarnissaa inassutigalugu.

 

Jakob Sivertsen, Atassut-ip oqaaseqartua:

Kalaallit Nunaata nunap immikkoortuinut kommuninullu aggorneqarnera pillugu inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut Naalakkersuisut Siulittaasuannit saqqummiunneqartoq Atassut-mit soqutigalugu oqaluuserisimavarput, Atassut-mit paasilluarparput Kalaallit Nunaata aggorneqar­nera pillugu inatsimmi ilanngussisoqarnissaa pisariaqartinneqartoq takusinnaagatsigu, taamaalil­luni kommunip aqqanik allanngortitsisoqarsinnaalissalluni Naalakkersuisut sioqqutsisumik akuersinerisigut, Kalaallit Nunaanni nunat aqqinik aalajangersaasartut inassuteqarnerat tunngavi­galugit.

 

Naalakkersuisut inatsisissamik nutaamik saqqummiussaqarnerminni oqaatigaat Kalaallit Nunaata aggorneqarnera pillugu inatsimmi atuuttumi kommunit taagorneqartut eqqarsaatigalugit kommu­nit marluk aterminnik allanngortitsiniartut, tassalu Tasiilaq kiisalu Avanersuaq.

 

Tasiilamut tunngatillugu kommunip taaguutannik allanngortitsiniarneq kommunimit qanimut suleqataafigisimavarput malinnaaffigisimallugulu, Naalakkersuisut inatsisissamik saqqummius­saqarnerminni oqaatigaat Tasiilami kommunip aterissagaa Ammassalik illoqarfiullu aterissallugu Tasiilaq. Taamatut aternik allanngortitsinissaq kommunalbestyrelsit kissaatigisimavaat. Aamma Naalakkersuisut oqaatigaat kommunit aggorneqarnerat pillugu inatsimmi nutaami aternik allanngortitsiniarneq ilanngunneqassasoq. Matumuuna Atassut-mit qujavugut kommunit kissaatigisaat inatsisitigut naqissuserneqartussanngormat.

 

Kiisalu Avanersuarmi kommunalbestyrelsip kommunip aqqanik allanngortitsinissaminik kissaatigisaata aamma akuersaarneqarnera Atassut-mit nuannaarutigaarput, kommunit nam-minneersinnaanerat ataqqineqartoq takusinnaagatsigu.

 

Naalakkersuisut inatsisissamik saqqummiussaqarnerminni oqaatigaat iluarsiissutissatut siun-nersuummi kommuneqarfiit killeqarfiisa allanngortinneqarnissaat siunertarineqanngitsoq. Nunatsinni kommuneqarfiit killeqarfiisa ataatsikkut allanngortinnissaat imaaliallaannaq angune­qarsinnaanngitsoq nalunngilarput. Kisiannili kommunit ataasiakkaat siornatigut killeqarfim-minnik allannguiniarlutik oqaloqatigiittarsimasut eqqarsaatigalugit taakkuinnaalluunniit kille-qarfimminnik allannguinissamut qanoq isumaqarnerat Naalakkersuisunit paasiniarneqarsiman-ngimmat, imaluunniit saaffiginnissutigineqarsimanngimmat Atassut-mit ajuusaarutigaarput.

 

Imaatigut angallatit pitsanngoriartortillugit ungasissumut piniariartarneq annertuumik inger-lanneqarlersimavoq, siornatigut nunat sinnattorinngisaannakkalluunniit imaaliallaannaq tikinne­qarsinnaalersimallutik, taamaattumik siunissami pinngitsoorneqarsinnaajunnaassaaq kommunit killeqarfiisa nalilersoqqinneqarnissaannik, tamatumani nunatta pisuussutaasa nungusaataanngit­sumik atorluarneqarnissaat eqqarsaatigalugit.

 

Tamakku tunngavigalugit Atassut-mit Naalakkersuisut piumaffigissavagut KANUKOKA suleqatigalugu kommuneqarfiit nunatsinniittut tamaasa siunissami killeqarfimminnik allanngor­titsiniarnersut paasiniaafigineqarnissaat, tamanna piffissami qanittumi naammassineqarsinnaan-ngikkaluarpalluunniiit, Atassut-mit isumaqaratta kommunit killeqarfii ullutsinnut naleqqussar-nissaat pisariaqartinneqalersoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta inatsisissamut siunnersuut akuersaarparput, taamatullu isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarnisaa isumaqataaffigalutigu.

 

Leif Fontain, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuisut siunnersuutaat annertunerusumik allannguuteqanngitsoq, taamaallaalli kommu­nit aqqinik allanngortitsinerit akuersissutigineqarnissaannik tassungalu atatillugu Inatsisartut Naalakkersuisunik piginnaatitsinissaannik imaqartoq IA-mit tapersersorparput aappassaanii-gassanngortinneqarnissaalu akuersaarlugu. Taamaattorli ukiuni kingullerni avataaniit aammalu pisortaqarfinniit Kalaallit Nunaanni immikkoortuinilu kalaallisut aqqit ataqqineerukkiartorneri maluginiarlugu IA-mit kissaatigaarput kalaallisut taaguutigut annertunerusumik atorneqassasut aammalu ataqqineqassasut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata inatsisissamut siunnersuut inatsimmut aaqqiissutissatut pisariqartutut isigaa, tassa Inatsisartut inatsisaata nr. 20, 3. november 1994-imeersup atorunnaarsinneratigut Kalaallit Nunaata agguataarneqarneranik inatsit kisismi atortuulersimammat, taamaattumillu inatsisissa­mut siunnersuut Akulliit Partiiata taperserpaa.

 

Akulliit Partiiata paasivaa KANUKOKA aamma Kalaallit Nunaanni nunat aqqinik aalajanger­saasartut isumasiorneqarsimasut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunatta immikkoortunut kommuninullu aggorneqarnera pillugu inatsisip kommuninut KANUKOKA-mullu tusarniaatigineqarsimanera Kattusseqatigiinniit pissusissamisoortutut isigaara. Kommunit killeqarfiinut tunngatillugu nunap assingata killeqarfinnut immikkoortiterlu­gu titartakkap ilanngunneqarnissaa kissaatigaara. Assersuutigalugu kommunit killeqarfii sermer­suarmiittut inatsisissami matumani takuneqarsinnaanngillat allorniusat sanimukartut ammukar­tullu gradelersuutaat atorlugit nalunaarsorneqarsimanngimmata. Kiisalu kommunit aterminik allanngortitsisinnaanerat inatsimmi matumani periarfissinneqarnissaa naleqquttuuvoq, taamaattu­millu kommunit marluk tassalu Tasiilap Avanersuulu kommuniisa aterminnik allanngortitseru­sunnerat akornutissaqartinnagu.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappaasaaneerneqannginnerani, nunatta asserujussuata immikkoortunik kommunit killeqarfiinut titartagaq ilannguteqqullugu piumasaraara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Sulittaasuat:

Qujassutigaara taamatut siunnersuummut tapersiilluarneq. Aammalu marlussuit taamaallaat oqaaseqarfigissallugit.

 

Tassa ilaatigut Atassumminngaaniit kommunit killeqarfii tikinneqarsimanngimmata ajuusaaru-tigineqartoq, ilumoorpoq. Taanna aamma kommunit iluarsaaqqinnissaanni apeqqut tikinneqar-simagaluarpoq, kisiannili apeqqut taanna maannakkorpiaq tikinneqarsimannginneranut pissutaa­sunut ilaavoq kommunit maannakkut aaqqissuuteqqinneranni periarfissinneqarniarmata kommu­nit imminnut qanitut assigiinngitsutigut suleqatigiiffigisinnaasaasigut soorlu assersuutigalugu inuussutissarsiornikkut ataatsimut pilersaarusiornernut aamma assigiinngitsutigut suleqatigiiffigi­sinnaaneq ammaassiniartoqarsimammat. Kisianni ilumoorpoq apeqqut taanna tikinneqanngit-soornavianngilaq aamma siunissami. Ilaatigullu aamma kommunit assersuutigalugu Upernaviup Avanersuullu maannakkut Qaanaap kommunianik ateqarlersussap akornanni oqaloqatigiinnerit suli ingerlapput, killeqarfiit tassaniittut eqqarsaatigalugit.

 

Kattusseqatigiinninngaaniit kissaatigineqarpoq kommunit killeqarfii maannakkut nalornineqan-ngitsut Inatsisartunut aamma ilanngullugit ilisimatitsissutigineqassasut, tamannalu aamma naammassineqassaaq.

 

Kiisalu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigineqartoq Kalaallit Nunaata kalaallisut aqqit ataqqineeruk-kiartorneri maluginiarlugit, kissaatigalugu kalaallisut taaguutit annertunerusumik atorneqassa- sut aamma ataqqineqassasut. Ilumoorpoq taanna aamma nunatsinni atit qangasuarli aamma atiusimasut atorlugit aternik ikkussuiniarneq maannakkut ingerlanneqarpoq.

 

Kisianni aajuna ilisimatitsissutigineqartoq aamma oqaatigilaarusutara. Nunatsinni assersuutigiin­narlugu Kangerlussuaq ateq taaneqaraangat taava Kangerlussuarparujussuit nunatta sineriaaniip­put. Nuussuaq aamma amerlaqisut, Qeqertarmik taaguutillit amerlaqaat. Taavalu nalunaarsorne­qarneranni nunat assinginik aqqinik nalunaarsuisoq taanna allatut ajornartumik sumiiffia ilanngullugu taaneqartarnissaannik maannakkut misissuiffigineqarput. Soorlu assersuutigalugu Kangerlussuaq taaneqarpat allatut ajornartumik sumiinnersoq ilanngullugu Sisimiut Kangerlus­sua imaluunniit imaassava Maniitsup Kangerlussua, taakku akornanniimmat. Tamakkuupput ajornartorsiutit nunat aqqinik aaqqissuisut ajornartorsiutigisaat.

 

Tassa nunatsinni taaguutit amerlaqigamik qallunaatut inflationimik taaneqartartut amerlaqigamik Kangerlussuarpassuugamik Qeqertarpassuullutik, Nuussuarpassuullutik.

 

Kisianni tassa ilumoorpoq taakkua atitoqarsui najoqqutaralugit maannakkut ikkussorniarneqar­put.

 

Qujavunga taamatut oqaaserineqartunut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.

Marlunngorneq 23. september 1997 nal. 13.20

 

Oqaluuserisani immikkoortoq 6.                                   

 

Kommunini misiligutitut aaqqissuussinerit pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunner­suut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit maanna saqqummiutissavara kommunini misiligutitut aaqqissuussi­nerit pillugit siunnersuut.

 

Kommunit angisuujuppata mikisuujuppataluunniit kommuninilu ataasiakkaani pissutsit atugaa­sut assigiinngisitaaraluaqisut kommuninut malittarisassarititaasut assigiimmik imaqarnerat kommuninit arlalinnit allanillu isornartorsiorneqartarsimavoq. Assigiinngissutit tamakku patsiseqarsinnaapput nunap suatungaani inissisimanermik, angissutsikkut ilusiligaanikkullu  allatulluunniit. Taamaattoqarnera kommuninik iluarsaaqqinniarnermi kingusinnerusukkullu isumaginninnermik iluarsaaqqinniarluni sulinermi uppernarsarneqarpoq.

 

Aammattaaq suliarisassat ilaasa naammassineqarnissaanni kommunit suleqatigiissinnaanerat soqutigineqaleriartorpoq.

 

Inatsisissatut siunnersuutikkut kommunit Naalakkersuisullu periarfissinneqarput piffissap aalajangersimasumik aalajangikkap iluani ataqatigiissaakkanik misiligutitut aaqqissuussinissa­minnut. Misiligutit taaneqartut imarisinnaavaat assersuutigalugu oqartussaanermik Namminer­sornerullutik Oqartussaniit kommuninut, kommuniniit Namminersornerullutik Oqartussanut, kommunalbestyrelsimiit nunaqarfinni aqutsisunut, ataatsimiititalianut imaluunniit atuisut siulersuisuinut nuussinissaq.

 

Kingornatigut misiligutitut aaqqissuussinerit nassatarisinnaavaat kommuninut malittarisassaati­taasut iluarsiivigineqarnerat naleqqussarneqarnerallu aammalu kommunit aqutsinerat suliassanil­lu isumaginninnerat pillugu Inatsisartut Naalakkersuisullu aalajangiisarnissaminnut tunngavissaat nutaat pitsaanerillu tunngavissiussallugit.

 

Inatsisartut matumani siunnersuummi annermik siunertaavoq najukkani namminermi aqutsinerup annertusarneqarnissaa, kommunip aqutsinerata najukkami pissutsinut naleqqussarneqarnerata pitsaanerulersinneqarnissaa, innuttaasunik kiffartuussinerup pitsanngorsarneqarnissaa aammalu kommunip ingerlanneqarnerani aningaasanik sulisunillu atorluaanerulernissaq. Taamaattumik misileraanerit nunami tamarmi pisortat sullissinerisa annikinnerpaaffissaat tunulliutinngikkaluar­lugu suliassanik aaqqiinermi periusiusartut najukkami aalajangikkat ersarissarneqarnissaannut peqataassapput.

 

Tamatumani Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit aamma KANUKOKA tusarni-aavigineqarsimapput.

 

Misiligutitut aaqqissuussinerit aallaavittut missingersuutinut sunniuteqassanngillat, tassa imaappoq suliassaq nuunneqaraanngat aningaasartai malinnaassapput. Taamaattoq misiliinermut misiliinernullu immikkut ittunik atugassanngortitsisoqarsinnaavoq imaluunniit ataatsimoortumik tapiissutit ukiumoortumik isumaqatigiinniutigineqarneranni allannguutissat isiginiarneqassallu­tik.

 

Matumuuna Inatsisartunut inassutigissavara siunnersuut saqqummiunneqarnermisut iluseqarluni Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaannut saqqummiunneqassasoq tamatumalu kingor­na aappassaaniigassanngortinneqassalluni.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumi pingaartittuarlugulu siunertaraarput najukkami namminermi aqutsinerup annertusarne­qarnissaa, taamaaliornermi kommunip aqutsinerata najukkami pissutsinut naleqqussarneqarnera­ta pitsaanerulersinneqarnissaa angujumallugu. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi matumani tamannarpiaq anguniarneqartoq maluginiarparput, tamannalu nuannaarutigaarput.

 

Kommunini misiligutitut aaqqissuussinerit kingunerissavaat ullumikkorniit eqaannerusumik inatsisitigut periarfissaqartoqalernera, tamanut iluatinnaateqarluartumik. Inatsisissatut siunner­suummi assersuutigiinnarlugu periarfissiunneqarpoq, kommunalbestyrelsimit nunaqarfimmi aqutsisunut oqartussaanermik nuussisoqarsinnaanera. Taamatuttaaq periarfissaalissaaq oqartus­saanermik Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninut nuussisoqarsinnaanera. Siunnersuu­tit taamatut Siumup anguniagaanut naapertuupput, tapersersornarlutillu.

 

Inatsisissatut siunnersuummi ilaatigut aamma suliassarisat ilaasa naammassineqarnissaanni kommunit suleqatigiissinnaanerat ammaanneqarpoq, tamanna aamma Siumup anguniagaanut naapertuuppoq.

 

Siumumiit nuannaarutigalugu maluginiarparput misiligutitut aaqqissuussinerit Naalakkersuisunit pimoorunneqarluinnarmata. Tamanna ersippoq siunnersuummi allaqqammat aallaavittut misili­gutitut aaqqissuussinerit missingersuutinut sunniuteqartassanngitsut. Tamanna isumaqarpoq suliassaq akisussaaffigineqartoq nuunneqaraangat aningaasartai malinnaasassapput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit inassutigissavarput siunnersuut aappassaaneerneqannginner­mini Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaannut saqqummiunneqassasoq.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummiit oqaatigissavarput oqaluttartup nuutaa kigarneqanngitsoq unaammat 1. januar taava 1976 kommunit Naalagaaffimmit avissaarlutik namminersortunngornerisa kingorna kommunal­bestyrelsit KANUKOKA-milu siulersuisuusartut kingoraartaattut kommunit annerusumik piginnaassusilerneqarnissaannik oqalliseqartarsimammata aamma suli oqallipput tassanilu annerusumik minnerusumillu angusaqartarlutik.

 

Atassummiit nuannaralugu oqaatiginiarparput kommunit iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliap sulinerani ilaasortaatitagut kommunit ukiuni siusinnerusuni ingerlanneqarneranni misilittagaqar­luartut aqqutigalugit oqallisinik siunnersuutinillu saqqummiusisarnerisigut tassani aamma pitsaasumik sunniuteqarsimagatta.

 

Atassummiit siunertariuarparput aammalu suliniutigiuassallugu kommunalbestyrelsit nunaqarfin­nilu aqutsisut siunissami namminiileriartornerisa suleriaasiisalu nutartertuarnissaat. Tamanna aamma ersisilluarparput aalajangigassat annerujartuinnartumik piffinni ataasiakkaani kommunal­bestyrelsinit namminernit aalajangerneqartalernissaannik Inatsisartunut qinersinermi kingullermi qineqqusaaruteqarnertsigut. Nalunngilarpummi suulluunniit aalajangerniakkat piffinni unillutik, innuttaasut piumasarisaannik malinnaasunit nalilerluarneqarlutik aalajangiiffigineqaraangamik innuttaasunut kimeqarnerpaamik, kommunalbestyrelsemut innuttaasunullu akikinnerpaamik tuttarmata.

 

Aamma Atassummiit erseqqissarniarparput soorunami allannguinissaq piinnavillugu suunilluun­niit allannguinissaq kissaatiginagulu tapersersortannginnatsigu. Allannguineqassatillugu pingaar­tillugu nalilersortagassagut tassaajuassapput ilumut allannguinissaq innuttaasunut kommunal­bestyrelsemullu aningaasatigut nanertuutaaginnassannginnersoq kiisalu allaffissornikkut ilumut annertusaaginnarnermik aamma kinguneqaannassannginnersoq, minnerunngitsumillu inatsisilior­nikkut kommunit pisussaaffiinut tulluuttuunersoq.

 

Tamakku tunngavigalugit Atassummiit oqaatigissavarput kommunini misiliisarnissamik siunner­suut manna saqqummiunneqartoq tamakkiisumik tapersersoratsigu. Soorunami neriuutigaarput tamanna kommuninit atorluarneqarumaartoq pitsaasumillu aamma innuttaasunut iluaqutaasumik inerititaqarfiujumaartuni.  Taamaattumik matuma inatsisissap piviusunngornissaa suleqataaffigis­savarput.

 

Maliinannguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Kommunit nammineernerulernissaat ukiuni kingullerni pingaartinneqarluni anguniakkatut taakkartorneqartarsimavoq. Tamannalumi kommuninik iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuar­mi sammineqarmat Inuit Ataqatigiinniit qanimut suleqataaffigisimavarput.

 

Taamatulli aaqqissuussinerit iluatsittumik ingerlassappata misiligutitut aaqqissuussinerit periarfissiuunneqartariaqarput. Tamannalumi inatsimmi matumani anguniarneqartoq Inuit Ataqatigiinniit maluginiarparput. Naluneqanngitsutut nunap immikkoortuini kommunit suleqati­giinnernik pilersitsisimapput, taakkulu suleqatigiillutik aaqissuussisinnaanerat matumani aamma pissanganartut ilagissavaat.

 

Kommunit suleqatigiittarnerat soorlu isumaginninnikkut kujataani ingerlanneqartoq ilisimane­qarpoq. Tamakkulumi misiliinerit aamma allani pitsaasumik kinguneqarsinnaappata nunap sinneranut iluaqutaasumik atulersinnaanissai takorloorneqarsinnaavoq. Tamatumanilumi nukiit aningaasatigullu atugarisitaasut toqqammavigalugit suleqatigiilluni iliuuseqarsinnaanissaq periarfissiuunneqassaaq.

 

Taamatuttaaq Qeqertarsuup tunuani assersuutitut inuussutissarsiutitigut siuarsaanermi takornaria­qarnermilu suleqatigiinnerup suli annertusarlugu ineriartortinnissaani periarfissat nutaat kommu­nit akunnerminni suleqatigiissutigisinnaalissavaat.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut inuussutissarsiutitigut siuarsaanermi annertunerusu­mik pilersaarusiorluakkamik nunap immikkoortuini nunaqarfiillumi akornanni suleqatigiissin­naaneq takorloorneqarsinnaasoq, maannakkutuut inatsisit qeratavallaartutut taaneqarsinnaasut aporfigivallaanngikkaluarlugit.

 

Upernaaq kommunalbestyrelsimut qinersinermi ajoraluartumik nunaqarfiit ilaat isertitaqanngitso­orput. Taakkulu kommuninut sunniuteqarsinnaaneri matumani aamma aqqutissiuunneqarsinnaa­nissaat periarfissiuunneqassaaq, ilaatigut kommunip ingerlanneqarneranni aaqqissuussinerit immikkut ittut periarfissaqalernerisigut.

 

Taamatut misileraanermik periarfissiuussineq aaqqissuussinermi pisariillisaanermik kinguneqar­sinnaaguni siunertani angussavaa, kisiannili Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut taamatut aaqqissuussinerup kingunerisariaqanngikkaa innuttaasut atugaasa ajornerulernissaat. Soorlumi ukiuni kingullerni utoqqaat kattuffiata naammagittaalliutigisaraat kommunimiit kommunimut atukkamikkut assigiinngippallaamik atugaqartitaanertik.

 

Pisariillisaanerup siunertarisariaqarpaa kommunini eqaannerusumik sulisinnaaneq sullissisinnaa­nerlu. Aammalu kommunit qeratavallanngitsumik namminerlu eqqarsariallaqqissuseq nutaalior­sinnaanerlu atorlugit sullitanut pitsaasumik kinguneqartumik suliniuteqarsinnaaneq ammaaffigi­sariaqarpaat.

 

Inuit Ataqatigiinniit ajuusaarutiginngitsuunngilarput maluginiaratsigu inatsit una taamatut iluseqarluni KANUKOKA-mut tusarniaassutigineqarsimagaluarluni kommuninut ataasiakkaanut tusarniaassutigineqarsimanngimmat.

 

Taamatut oqaaseqarluta inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititali­aanut saqqummiunneqassasoq innersuussutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata inatsisissamut siunnersuut tamakkiisumik taperserpaa. Tassami inatsisissamut siunnersuutip misiligutitut aaqqissuussinernut atatillugu kommunit periarfississammagit oqartus­saanermik Namminersornerullutik Oqartussanit tigusinissaannut.

 

Ukiut ingerlaneranni tamatumunnga tunngasut ajunngitsunik misilittagaqarfiusimapput, tassa misiligutitut paragraffi tunngavigalugu suliniutit assigiinngitsut aallartinneqartarsinnaammata, soorlu inuussutissarsiutinut klasse siulleq tassa erhvervsklassemik taneqartoq Nuummi, NIS-imik aaqqissuussinerit SSPK allallu suliniutit inuusuttunut tunngassuteqartut. Taamanikkut periarfis­sat immikkut ittut faglovimik taaneqartut tunngavigalugit pilersinneqartarsimapput. Matumuuna akuersineq eqaanerusumik aaqqiinerussaaq.

 

Inatsisissamut siunnersuummi ilaatigut siunertaapput najukkani ataasiakkaani nammineernerusu­mik aqutsilernissaq aamma kommunini aqutsinerup najukkani ataasiakkaani pissutsinut naleq­qussarneqarnissaa. Taamaattumik inatsisissami siunertarineqartut Akulliit Partiiata tamakkiisu­mik taperserpai.

 

Paasivara pisortaqarfiit aamma KANUKOKA isumasiorneqarsimasut aamma misiligummik aaqqissuussinerit missingersuutinut tassa budgetinut sunniuteqassanngitsut.

 

Taamaattumik inassutigissavara siunnersuut taanna taamatut isikkoqarluni aappassaanik oqaluu­serisassanngortinneqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Innuttaasunik kiffartuussinerup aammalu aningaasanik sulisunillu atuinerup pitsaanerulersinne­qarnissaa siunertaralugu inatsisissap pilersinneqarnissaa Kattusseqatigiinniit tapersersorpara. Taamaalilluni aamma kommunit nammineersinnaanerat tassuunakkut annertusineqassammat.

Taamatut periarfissiinissaq minnerunngitsumik kommuninik iluarsaaqqinnermik ataatsimiititalia­mi aammalu inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnermik ataatsimiititaliami suliarineqartut ilaasa suliareqqinnissaannut periarfissat tassuunakkut aamma pitsaanerulersinneqarsinnaanerat ilaatigut qulakkeerneqarlunilu anguneqarsinnaammat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliamut saqqummiunneqarnissaa inassutigaara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Isumaqatigineqarpoq Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliami tamakku saqqummiussuunneqartut misissorluarneqassasut. Aamma taanna pissusissamisoorpoq. Akissuteqartinnanga aammalu qujallunga siullermik taamatut ilassilluarneqarneranut taalaassavara danskit taamatut misiliinis­saq atorsimasartik 1985-imi taamatut periarfissiisimammata taamatut misiligaqarniarlutik 1985-imi amt-kommuninut arfinilinnut taava kommuninut allanut 30-inut. Kisianni aamma oqaatigine­qarpoq tappavani danskit akornanni assut soqutigineqarsimasoq taamaalilluni aaqqissuussineq. Taamaattumik maannakkut uani aaqqissuussineq uagut nunatsinni malitsigitinneqartoq imaann­gilaq tappavani misilittakkat issuaqqissaarlugit iliorniartoqartoq. Kisianni nunatsinni isorartoqi­sumi kommunit akornanni aamma unammiualaarluni peqqinnartumik unammiualaarluni ingerlat­sinerit periarfissinnissaat aamma ajoqutaanngilaq.

 

Siumukkut oqaaseqartuanit oqaatigineqartoq ilumoorpoq tassa kommunini misiligutitut aaqqiss­suussinerup kingunerissagaa ullumikkornit eqaannerusunik inatsisitigut periarfissiortoqalernera, ilumoorpoq taanna. Aammalu tamanna iluatsinnaateqarnera Siumuminngaaniit tikkuarneqartoq isumaqatiginarluinnarpoq.

 

Atassutip oqaluttuata Hr. Knud Sørensen-ip oqaatigisamini taasai tassa tamanna aningaasatigut nanertuutaasinnaanera ingerlatsinikkut nanertuutaasinnaanera allatigullu suliakkersuutaasumik allaffissornikkullu suliakkersuutaasinnaanera. Ilumoorpoq tassuunakkut nakkutigisassaqarpoq, taamatut pisoqarnissaa pinaveersimatinniassallugu. Taamaattumik inatsisissami paragraf 7-imi tassani ataqatigiiaarisussamik ataatsimiititaliamik peqarnissaa, tassa taanna Atassutip oqaluttuata tikkuagaa tassani navianartuusinnaasut tassani nalilerneqartarnissaat sillimaffiginiarneqarpoq paragraf 7-imi ataqatigiiaartumik udvalgip nalilersuinermi tamakkua aamma tikittassammagit.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuinik aamma taaneqarpoq KANUKOKA-p tusarniaavigine­qarsimaneranut ilanngullugu kommunit tusarniaassutigineqarsimannginera. Oqaatigissavara KANUKOKA-p nammineq kissaatigisimagaa nammineq tusarniaavigineqarnissani taanna naammassineqarsimammat tamannalu naammattutut isigineqarsimalluni taanna periarfissaq taamaalilluni atorniarneqarsimavoq.

 

Akulliit Partiiata ilaatigut assersuummik taasaqarnera ilumoorpoq tassani Nuummi inuussutissar­siummi klasse taamak taasimasami Nuummi misiliisimaneq inuusuttunut tunngasoq. Tassani misilittakkat aamma takutippaat periarfissanik taamaattunik atuinermi suliassat ajunngitsut iluatsittullu aamma anguneqarsinnaasut.

 

Uani malugeqqussavara aamma paragraf taaneqartut tassa eqqaamanerlunngikkukku paragraf pingajuanni taamatut misiliinermi aallartitsinissami taakkartorneqarsimammata suut misiliiffigi­neqarsinnaasut. Paragraf 3-imi taaneqarsimapput ilaatigut isumaginninnermut tunngasut, atuarfinni, sunngiffimmi, teknikikkut ingerlatsivimmi, sulisitsinermi, inuussutissarsiornermi taavalu kommunit siulersorneqarneranni kommunillu aningaasatigut ingerlatseriaasianni. Taakkua saniatigut aamma saqqummersoqassappata taava naatsorsuutigineqarpoq tamakku taaneqartut saniatigut taava Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiissarnissat uani periarfissat taaneqartut avataasigut aallarniiniartoqassappat.

 

Taamak oqaaseqarlunga oqaaserineqartut qujassutigaakka aammalu isumaqatigalugu Inatsiseqar­nermut udvalgimut ingerlateqqinneqarnissaa.

 

Ataatsimiinnnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat, Anders Andreassen:

Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassat arfinngata siullermeerneqarnera naammassivoq. Aappassaaneerneqannginneranilu Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaannut saqqum­miunneqaqqaassalluni tamatumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.

Marlunngorneq 23.september 1997 nal. 13.45

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 8.

 

Kangerlussuup siunissaa pillugu nassuiaat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna Inatsisartuni oqaluuserisassaq saqqummiutissavara Kangerlussuup siunissami inissisimanissaa pillugu nassuiaat.

 

Naluneqanngitsutut Kangerlussuarmi sakkutooqarfik 1992-imi oktoberimi sakkutuujunngitsuin­narnut atugassatut inissisimalerpoq amerikamiut Kangerlussuup sakkutooqarfittaa qimammas­suk. Tamatuma tungaanut sakkutooqarfik kommunit aggornerisa avataaniitinneqarsimavoq. Nunap tamatuma sakkutooqarfiujunnaarneranut atatillugu Inatsisartut aalajangerput Kangerlus­suaq kommuninut agguataarinerup avataaniiginnarallassasoq aallaqqaammut 1997-imi oktoberip naanissaata tungaanut, tassa ukioq manna.

 

Atorfillit pisortaqarfinnit assigiinngitsuneersut nassuiaammi ilanngunneqartumi nalunaarpaat pisortat suliassaataat, isumalluutaat - inissisimaneratalu allanngortinneqarnissaanut atatillugu periarfissat killiliissutillu, takorloorinerit pingasut kinguliiniittut tunngavigalugit:

 

Siullermik                           a) Kangerlussuaq kommunitut namminersortutut

aappassaannik                 b) Kangerlussuaq nunaqarfittut inissisimalissasoq

pingajussaannik                c) Kangerlussuaq kommunit aggornerisa avataaniiginnassasoq.

 

Tassa misissuinermi suleqatigiissitap suliassarisimanngilaa siunissami inissisimanissaanut kaammattuutinik saqqummiussinissaq, inerniliunneqarporli maannakkut kommunit aggornerisa avataanni inissisimanerata kommunitut nunaqarfittulluu­nniit inissinneqarluni allanngortinneqar­nissaa piffissami sivisuumi ingerlasariaqartoq, kiisalu kommunit aamma Namminersornerullutik Oqartussat akornanni nammagassat suliassallu agguataarneqarnerat pillugu isumaqatigiissutaa-eersunut attuissasoq.

 

Suliassami tassani suleqatigiissitap tikkuarpaa ullumikkut inatsisit atuuttut periarfissaqartitsisut oqartussaaqataanerup  annertusineqarnissaanut Nunaqqatigiit Siunnersuisoqatigiivi, Borgerrådit,, taamak taaneqartartut annertunerumik oqartussaaffilernerisigut, immaqa misiligutitut aaqqissuus­sinertigut, taamaalilluni siunissami ungasinnerusumi Kangerlussuaq Kalaallit Nunaanni kommu­nitigut aqutsinermut ilanngukkiartuaarneqaqqullugu.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna Inatsisartunut inassutigissavara piffissami 1997-imiit ukioq 2001 pingaarnerusutigut iliuusissanut pilersaarutit makku aallartinneqassasut:

 

Aallaqqaammut Kangerlussuaq kommunit aggornerisa avataanniiginnassasoq, aallaqqaammut kommuninut aamma nunaqqatigiit siunnersuisoqatigiivinut ukioq 2001 qinersinissap tungaanut.

 

Aappassaannik piffissaq ukioq 2001 tungaanut misiliiffittut atorneqassasoq, tamatumani nunaq-qatigiit siunnersuisoqatigiivi suliassani innuttaasunut tunngasuni annerusumik oqartussaaffiler­neqarlutillu akisussaaffilerneqassallutik aammalu suliassaqarfinnut ataasiakkaanut inatsisit isumalluutinillu atuineq naleqqussarneqassallutik.

 

Pingajussaannik Kangerlussuaq nunap iluani pissutsinut allaffiup "kommuninut mikisunut" aaqqissuussineranut ilanngunneqassasoq, tassani nunaqqatigiinnut ikittunut isumagisassanik naammassinnittarneq iluarsartuussivigineqarmata.

 

Sisamassaannik misiligutitut aaqqissuussinerit naliliivigalugit nalu­naarusiaq kingusinnerpaamik ukioq 2000 Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqassasoq, taassuma imarissal­lugit ukioq 2001-imi qinersinerup kingornatigut Kangerlussuup inissisimanissaata allanngortin­neqarsinnaaneranut siunnersuutit.

 

Tallimassaannik akileraartarnermut tunngasut ukioq 2001 tungaanut allannguuteqaratik inger-lassasut, kommunitulli inissinneqarsinnaaneranut isumaliutersuutinut ilaatinneqassallutik.

 

Arfinilissaannik Akitsuusiisarnermut tunngasut eqqarsaatigalugit akitsuusiiffiunnginnerata atorun­naarsinneqarnissaata kingunerisassai pillugit misissuinerit aallartinneqassasut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga matuuna nassuiaat Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq. Kangerlussuup siunissami inissisimanissaa pillugu nassuiaammut imatut Siumumin-ngaaniit oqaaseqaateqarusuppugut.

Amerikkarmiut Kangerlussuup sakkutooqarfittut atorunnaarmassuk 1992-imi Kangerlussuaq annertunerusumik sakkutuujunngitsunik atorneqalerpoq. Sakkutooqarfiujunnaarneranut atatillugu Inatsisartut aalajangerput Kangerlussuaq kommunit aggornerisa avataaniiginnarassassasoq aallaqqaammut 1997-imi oktoberip naanissaata tungaanut.

Ukiuni tallimani Kangerlussuup ingerlanneqarsimanera annertunerusumik Namminersornerullu­tik Oqartussanut attaveqartumik ingerlanneqarsimavoq aamma allaffissornikkut aqunneqarnera ilanngullugu. Ukiuni taakkunani Kangerlussuup ingerlanneqarnera sakkutooqarfiugallarneraniit allaanerusumik ammanerusumillu ingerlanneqaleriartorsimavoq, ilaqutariit arlalissuit suliffigiler­simavaat, atuarfeqarnikkut meeqqeriveqarnikkullu annertusiartuaartumik meerartaqarfiulluni maannakkut ingerlanera maluginiagassat pingaarutillit ilaattut oqaatigisariaqarluni.

 

Kangerlussuup aqunneqarnera borgerrådeqarnikkut tapertaqarfiusumik ingerlanneqarpoq oqaatigineqarsinnaavortaaq takornariartitsinikkut annertuumik ukiuni kingullerni Kangerlussuar­mi aaqqissuussisoqaqqilernera ineriartortinneqarsimammat. Kiisalu ataatsimeersuartarfiusumik neqerooruteqartarnerit annertusiartuaartinneqarmata aamma akunnittarfeqarnikkut siuarsaavi-gineqartumik.

 

Kangerlussuaq Maniitsup Sisimiullu Kommuuniinit susassaqarfigineqarnera ingerlanneqartuarsi­mavoq. Soorlu aamma qangarsuaaniilli piniariartutut ukiup annersaa orninneqartuartarsimalluni, pingaartumik aamma Kangaamiormiunit eqalunniarfittut aavariartarfittullu ukiup annertunersaa najorneqartarluni. Naatsumik oqaatigalugu Kangerlussuaq peqqumaasivissuartut inuuniutissanil­lu isumalluutivissuartut isigiuarneqarsimavoq suli ullumimut taamatut isigineqarluni.

 

Aamma 1960-p kingorna umimmaliisoqarnerata kingornagut ullumikkut piniagassaalernerannik tunngaveqartumik suli piniartunit annerusumik isumalluuteqarfiulluni aamma ukiuunerani umimmanniartarneq eqqarsaatigalugu.

 

Kangerlussuaq nunarsuugami alianaatsorsuaq piniagassarpassuaqartorlu tupinnanngitsumik soqutigineqarnera annertoorujussuuvoq taamaattuassallunilumi. Pingaartumik aamma mittarfe­qarfittut atorneqarnera inissisimaneralu pitsaalluinnartuummat oqaatigineqartarlunilu allaat nunarsuarmi mittarfeqarfiit naatsorsuutigiuaannagassanut ilaalluni, tassami silarlujuitsuunera pillugu mittarfittut akunnaatsorujussuartut pingaaruteqartumillu inissisimasutut nalilerneqartar-luni.

 

Kangerlussuaq pillugu nalunaarusiamik maannakkut pissutsit ingerlasut eqqartorneqarput. Suleqatigiissitaliallu nalilersuinera ersarissoq aamma eqqartorneqarpoq. Kangerlussuaq siunissa­mi nammineq Kommuuninngussanersoq nunaqarfittut ingerlatinneqassanersoq imaluunniit ullumitut ingerlassanersoq nalilersuiffigineqarsimavoq.

 

Ataatsimiititaliap inassuteqaataa Siumumiit taperserusupparput. Siumumi isumaqarpugut maanna aaliangerniassalluni piaarpallaartoq. Suleqatigiissitaliallu innersuussutaa ukioq 2001- imi isummerfiginissaata pinissaa isumaqatigilluinnaripput Siumumi erseqqissaatigissavarput. Siumumi isumaqaratta aamma taamanikkut mittarfeqarnitsigut ingerlanerput misilittagaqarfigi­lersimassagipput, taamalu ersarinnerusumik isummernissamut tunngavissaqarnerulersimassal-luta.

 

Siumumi aamma kissaatiginiarparput maannamut annertunerusumik Kommuunit saniliiniittut Maniitsormiut Sisimiormiullu suleqatigiissitami peqataalernissaat pisariaqarluinnartoq, tassami saqitsaannertaqanngitsumik siunnerfeqartumilli aaliangiinissamut taakkua susassaqartut oqaloqa­taanissaat Siumumiit pisariaqarluinnartutut isumaqarfigigatsigu.

 

Imaannaanngitsumik killeqarfinnut tunngasut nunallu ilaani eqqissisimatitaasunut tunngasut atorneqarnerittaaq soorlu Arnangarnup Qoorua allanillu Kangerlussuup nunamik sanilerisamik Kommuunianiittunik atuinera oqalliseqqinnissami tikinneqartarnissaa sillimaffigisariaqartuupput mianernartutut isigisariaqartut. Taamaattumik peqataatinneqarnissaat pingaartuuvoq, soorlu aamma Qeqqani Kommuunit ataatsimiittarnerini anguneqarsimasoq - tamatigut Borgerrådip ataatsimiinnerni peqataasarnissaa. Tamannalu periarfissaq nuannersumik atorluarneqalereerni­kuummat Siumumiit iluatsillugu maani oqaatigerusutatsinnut ilaatipparput.

 

Siumumit nalunaarusiaq iluarisimaarparput aammalu nuannaarutigaluguttaaq Kangerlussuarmi najugaqartut oqartussaaqataanerat pingaartillugu isumasiuinerit aamma ingerlanneqarsimasut nalunaarusiami takussutissaqartinneqarmata.

 

Kangerlussuarmi sulisut annertuumik piumasaqarfigineqartuupput allaat oqaatigisariaqarluni ilaanni inummut sakkortuallaarsinnaasumik piumasaqarfiusuulluni, pingaartumik aamma ilaquttat qimallugit suliartorsimasuni. Siumumi isumaqarpugut Kangerlussuarmi ilaqutariittut atukkat pitsaanerulersittariaqartut aamma inunnik isumaginnittoqarnikkut inissaqartitaanikkullu.

 

Atukkat pitsaanerulersinneqartariaqarput. Kangerlussuarmiut aamma akileraartartuupput, taa-maattumik atugarisamikkut pitsaanerulersitserusunnerat Siumup tungaaninngaanniit isumaqati­gilliunnarlugillu tapersersortariaqartutut isumaqarfigaavut.

 

Oqaatigerusupparputtaaq, Kangerlussuaq ukiuni kingullerni inuusuttunut ilinniagaqartunut iluaqutaasumik sungiusaammik suliffiulluartarsimammat tamanna Siumup tungaaniit nuannaa-rutigeqaarput.

 

Tassuunakkut takusinnaagatsigu inuiaqatigiinnut pingaartumillu inuusuttut siunissaannik iluaqutaasumik suleqataasoqartoq, taamatut ingerlataqarnerannik iluatsittumik ingerlanissaannik kissaallugittaaq Kangerlussuarmi sulisut qutsavigissallugit pissutissaqarluarsorivugut Kanger-lussuakkoortarnitsinnullu kiffartuunneqartarnivut pillugit qutsatissaqarfigilluaratsigittaaq.

 

Maannakkut naalakkersuisutigoortumik borgerrådi kommuunillu pineqartut akornanni annertu­nerusumik oqaloqatigiittoqartalernissaa Siumumit pingaaqisutut isumaqarfigaagut. Naalakkersui­sunullu piumasaqaatigalugu.

 

Taamatut oqarluta, Siumup tungaaniit nalunaarusiaq tusaatissatut tiguarput, misissuinerullu ingerlaqqinnissaa innersuussutigineqartoq aamma akuersaarlutigu.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Kangerlussuaq pillugu nassuiaat saqqummiunneqartoq eqqumiiginarpoq. Nassuiaammi Kanger­lussuup siunissami qanoq inissisimanissaa sammineqarpoq, siunissamili Kangerlussuup periar­fissai oqaatsimik ataatsimilluunniit sammineqaratik.

 

Kangerlussuaq siornatigut amerikamiut sakkutooqarfigaat. Ullumikkut kinaluunniit inuinnarnut mittarfiliassamik Kalaallit Nunannut isaaffiusumik Kangerlussuup qinnguarnisut taama inuilaa­jutigisumi inissisimasumik sanatitsinavianngilaq.

 

Ukiualunnguit matuma siorna tikillugu Kangerlussuaq Akisermaanik@ inoqarpoq. Imaaliallaannar­tumik ilaquttat tikinneqarsinnaanatik.

 

Tamakkuuppalli uagut pisariaqartitavut?

 

Atagu ukiut qulit siunissamut isigeriartigik.

 

Ukiut qulit qaangiuppata paasereersimassavarput Qeqertarsuup Tunuani takornariartitsisarneq aatsaat iluamik aallartissinnaassasoq toqqaannartumik timmisartukkut tikinneqarsinnaalerner-migut. Qeqertarsuup Tunua atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfeqalereerpoq takornaria­qarnerlu ingerlalluarluni.

 

Ukiut qulit qaangiuppata aammattaaq paasereersimassavarput innuttaasut 20 procentii aammalu Kalaallit Nunaanni akilersinnaasumik inuussutissarsiorfiit amerlanersaat Nuummiittut aam-mattaaq atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfeqartariaqartut.

 

Taamanissamut Kalaallit Nunaat pingasunik Aisaaffeqalereersimassaaq@:

- Narsarsuarmi, Kujataani

- Nuummi, Kalaallit Nunaata Qeqqani

- Aasianni, Qeqertarsuup Tunuani

 

Kangerlussuarlu angallannermi eqiteriffiujunnaarsimassaaq. Immaqa suli takornariaqartaannar­sinnaavoq, kisianni illoqarfittut ataavartinnissaa tunngavissaqarnani.

 

Ineriartornerup taamaassinnaanera siunnerfigisariaqarparput.

 

Taamaattumik Kangerlussuup siunissaa pillugu naalakkersuisut suliamik pilersaarutaasa malin­nissaat silatusaarnerussaaq, taamalu Kangerlussuaq kommuunit aggornerisa avataanni inissisima­juaannartillugu.

 

Pingaartutut erseqqissartariaqarpoq taamatut isummerneq Kangerlussuarmi innuttaasut sinnii­saannit tapersersorneqarmat.

 

Taava inissianik, atuarfinnik, napparsimavinnik meeqqerivinnik il.il. Kangerlussuaq pisariaarup­pa?

 

Naagga, soorunami Kangerlussuarmi innuttaasut nunaqarfimmi/illoqarfimmi pisariaqartut taamaaqataannik peqatariaqarpoq. Nunatsinni nunaqarfinni illoqarfinni allanisulli. Kangerlus­suup mittarfeqarfittut annerpaatut, Nuummi Aasiannilu timmisartunut atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfeqalernissaasa tungaanut, piffissami ikaarsaariarfiusumi ingerlanneqarnera­ni ilaqutariinnut pisariaqartinneqartunut inissialiortoqarnissaa pisariaqarpoq.

 

Aappaatigut Kangerlussuarmi timmisartunut mittarfiliornermut aningaasaliissanngilagut ukiut qulit aggersut akimorlugit. Taamaattumik 1998-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi piusumi timmisartuussinermi pissutsinut pitsanngorsaatissanut 50,3 mio koruuninik qinnuteqaat itigartittariaqarparput. Aningaasat 50 mio koruunit ilaat taakkua pitsaaneruvoq inissiassanut, atuarfinnut meeqqerivinnullu Kangerlussuarmi ilaqutariinnit pisariaqartinneqartunut atorneqa-runik.

 

Kiisalu akitsuuteqartitsinnginnermik atorunnaarsitsinerup kingunerisassai pillugit misissuilersit­sinissamik naalakkersuisut pilersaarutaat Atassutip immikkut tapersersorpai. Tamanna Kanger­lussuarmi nalinginnaasumik naligiisitsiartornerup ilagaa. Tamanna akiitsunik landskarsimut nakkartussanik pissaqarfiulissaaq, aammalumi ilanngaaserinerup pisariillisinnera sipaarutissar­passuaqarfiussalluni.

 

Massakkutut ilanngaaserinermi suliat illoqarfinni tamani Danmark-imit Kangerlussuaq aqqusaar­lugu Anunniffiusuni@ pisarpoq. Ilanngaaserinerup tamarmiusup Kangerlussuarmi pilersinneqar­nissaa tamanit pisariinnerpaavoq.

 

Naggataatigut piffissaq iluatsillugu innuttaasut sinniisaat taakkua marluk sinnerlugit anersaaru­luut oqaatigissavara. Innuttaasut sinniisaannit marlunnit assigiimmik oqaatigineqarpoq, saaffi­ginnissutaasartut aalajangersaasarnerillu inuinnartut atorfilinnut taakkununnga tunngasut, amerlanertigut Namminersormerullutik Oqartussani pisortaqarfiit assigiinngitsut aammalu Pituffimmi Kangerlussuarmilu sulisitsisut angisuut akornanni matoqqasumik kaajallaasitatut ingerlatinneqartartut.

 

Atassut isumaqarpoq pissutissaqartoq erseqqissassallugu tassa apeqqutit tamarmik Kangerlussu­armi innuttaasunut aammalu Pituffimmi inuinnarnut atorfeqartunut tunngasut, taakkunani innuttaasut sinniisaannut isumaqatigiinniutaasariaqartut Mittarfeqarfinnut, Greenland Contractor­sinut, Grønlandsflymut sulisitsisunulluunniit allanut pinnatik.

 

Taamatut oqaaseqarluta Kangerlussuaq pillugu suliassanut pilersaarut saqqummiunneqartoq Atassummit akuersaarparput.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit Kangerlussuup siunissami inissisimanissaa pillugu nassuiaat pissanngatigisi­mavarput. Siunissami Kangerlussuaq qanoq atorneqarniarnersoq qanorlu inissisimassanersoq pillugu tikkuussisinnaasunik allassimasoqassanersoq pissanngatigisimavarput. Nassuiaammili sunnguamilluunnit eqqaaneqanngilaq Kangerlussuaq siunissami qanoq atorniarneqarnersoq, tamatumalu kinguneranik qanoq inissisimassanersoq nassuiarneqarsimanani.

 

Imarpik qulaallugu timmisartorsuarnik siunissami atorneqaannassanersoq nalunarpoq. Nummi mittarfiup aamma imarpik qulaallugu timmisartorsuarnut mittarfittut atorneqalernissaanik Naalakkersuisut suliniuteqalerput. Tamatumalu kingunerisaanik Kangerlussuaq qanoq inissisi­massanersoq nalunarluni. Soorlu siusinnerusukkut Inatsisartuni aalajangiunneqareersoq siunissa­mi Kangerlussuaq timmisartukkut assartuinermi qitiusutut atorneqassasoq.

 

Naatsumik oqaatigalugu naluarput naalakkersuisoqatigiinniit siunissami Kangerlussuaq qanoq atorniarneqarnersoq.

 

Aningaasanut inatsimmi 60 mio. koruunit sanaartugassanut immikkoortinneqarsimapput, ukiunilu pingasuni tulliuttuni Kangerlussuarmi ilaasut tikittarfiata imaluunniit aallartarfiata illutassaa 52 mio koruuninik naleqarluni. Tamannali qularnarpoq, Nuummi mittarfiliortoqas-sappat Kangerlussuarmi aningaasaliissutigineqartut taamanikkussamut suli aningaasanut inatsimmiissanersut.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit eqqumiiginngitsuunngilarput nassuiaammik taamaak ittumik  saqqummiussisoqarnera Kangerlussuup siunissami qanoq atorneqarnissaa nalullugu. Massak-  kut malaatiinnarlugu siunnersuutigisinnaanngilarput kommuunitut inissinneqassanersoq. Siunissami Kangerlussuup qanoq atorneqarnissaa nalugaluarutsiguluunniit 2001-imut utaqqeq­qaarata Kangerlussuup massakkut inissisimanera pitsanngorsarneqarnissaa aallartisarneqarnis­saalu Inuit ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput.

Amerikamiut Kangerlussuaq qimammassuk nunatsinnut uterpoq. Ukiunilu kingullerni naleqqus­saaneq Kangerlussuarmi suliffeqarfiit mittarfeqarfimmit ingerlanneqarsimapput. Tamannali ingerlatiinnarneqartariaqarpoq, soorlu qinikkat naliginnaasumik innuttaasunut atugassaritinne­qartunut oqartussaalernerulersillugit.

 

Maannakkut paasinarmat mittarfeqarfiit suliffeqarfittut soqutigisani aallaavigaluginerullugit inuiaqatigiinnguanut ingerlatsisimasoq oqartussaaffigalugit inuussutissarsiutinik kikkut aallartit­sissanersut kikkut inissaqartinneqassanersut allarpassuartigullu.

 

Inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinikkut, inissaqarniarnikkut, inunnik isumaginninnikkut, atuarfeqarnikkut sunngiffimmilu sammisassaqartitsiniarnikkut allatigullumi borgerrådimit pissutsinut naleqqussaanerup ingerlateqqinnissaa pissusissamisoortutut isigaarput, soorlu aamma borgerrådip nakittorsaqqinneratigut. 

 

(Naatsumik oqaatigalugu suliffissuarmiit mittarfeqarfinnut oqartussaaffiit assigiinngitsut tiguneqarnerisigut, taamaalilluni nunaqarfinni aqutsinermut qanillattorneqassammata.) Siunertal­lu pingaarnerpaartaraa, inuiaqatigiit sulisoqarnikkullu pisinnaatitaaffiit ullummikkorniit najoqqu­tarineqarnerulissammata. Taamaattumik Naalakkersuisut qinnuigissavavut piaarnerpaamik Kangerlussuami borgerrådip oqartussaaffeqarnerulenissaannut anguniarlugu inatsisitigut tun-ngavissaalatsissappata inatsisinut allannguutissanut nunaqarfittut aqutsinermut ikaarsariarnissa­mut aqqutissiuussisussanik saqqummiusseqqullugit, 

 

Imarpik qulaallugu Kangerlussuaq qitiusumik angallaffiunngikkaluaruniluuniit Inuit Ataqatigiin­niit qularutiginngilarput inuussutissarsiuutitigut ineriartortitsinnaaneq periarfissaqarluartoq soorlu takornariartitsinikkut.

 

Tamannalu pisariaqarpoq kommuuni ineriartortitsinissamut soqutiginnittoq periarfississallugu, piareersaateqarnissaanik kiammi soqutigissavaa? Kangerlussuaq matuneqareersoq kommuuninut tunniunneqarniarpa? Inuit Ataqatigiinniit nukinginnartutut isigaarput Nuummi mittarfissualior-toqarsinnaaneranik isummertoqannginnerani paasereersimaneqassasoq Kangerlussuup sumut atorneqarnissaa.

 

Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput, Kangerlussuarmi borgerrådip oqartussaaffeqaler­nissaanut suliniutit aallartereeqqullugit ukiunilu tullerni Kangerlussuup sumut atorneqarnissaa aalajangiiffigineqassasoq. Maannakkut Kangerlussuarmi innuttaasut nalornisinneqarput siunis­sartik qanoq ittuussanersoq.

 

Takorlooruminaatsipparput Kangerlussuaq siunissami qanittumi illoqarfittut inissisimalernissaa, taamaattumik nunaqarfittut inissisimalernissaanut kommuunimut sorlermut inissinneqarnissaa- ta paasiniapallannissaa kaammattuutigissavarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit partiiat:

Maluginiarparput Kangerlussuup siunissami inissinneqarnissaa pillugu nassuiaat Kangerlussuup kommuunit agguataarneqarnerisa avataaniittutut maanna inissisimanerata allanngortinneqarnis­saanik aalajangiinissamut tunngavissaasinnaanngitsoq, tamatumunnga immaqa patsisaavoq suliassiissutigineqartut naammassineqarnerata ammavallaarnera.

 

Taamaattoq maluginiarparput Kangerlussuarmi borgerrådip nammineq inassutigisimagaa Kangerlussuup inissisimanera allanngortinnagu oqartussaaffiit Namminersornerusuniit borger-rådimut nuutsikkiaartuaarneqassasut. Taamaattumik nassuiaat tusaatissatut tiguarput, imatulli oqaaseqarfigalugu:

 

Siullermik ajunaarnersuaqarsinnaanera eqqarsaatigalugu Kangerlussuarmi nakorsamik aamma piareersimasoqannginnera misissuiffigineqaqqissaartariaqarpoq sapinngisamik piaarnerpaa-   mik aaqqiivigineqarnissaa siunertaralugu.

 

Aappassaannik innuttaasut suliffeqarfiillu pisortat ingerlatsinerat pillugu naammagittaalliuute-qarniartut periarfissinneqartariaqarput pisortanut qulliunerusunut naammagittaalliuumminnik ingerlatitseqqinnissaminnut.

 

Pingajussaannik suliap ingerlateqqinnerani naliliiffigineqartariaqarpoq Nuummi atlantikoq qulaallugu timmisartorsuarnut mittarfiliortoqassagaluarpat tamanna Kangerlussuup siunissaa-  nut qanoq sunniuteqassanersoq.

 

Sisamassaannik suliap ingerlatinneqarnerani sanilliussisoqartariaqarpoq, Narsarsuup ullutsinni Narsap kommuuniani nunaqarfittut inissisimaneranut. Kiisalu tallimassaannik Kangerlussuup inissisimanerata ukioq 2001 nallertinnagu allanngortinneqarnissaa siunertaralugu aalajangiinissa­mi tunngaviusussamut atatillugu paasissutissanik suliarilluakkanik tunineqartariaqarpugut.

 

Taamaalilluta Inatsisartuni taamanikkussamut piviusorpalaartumik nalilersiusinnaaniassagatta. Namminersornerusunut kommuuninut innuttaasunullu sunniutissai nassuiaammi amigaatigiga-tsigit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Naluneqanngitsutuut kommunalbestyrelsit nunaqarfimmi aqutsisut ilaalu ilanngullugit Inatsi-sartut inatsisaat normu 20, novemberip pingajuanni 1994-imeersoq tunngavigalugu kommunal­bestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut pisussaaffinnik akisussaaffinnillu annerusumik tigusiartuaar­nissaminnut periarfissinneqarput.

Taamaattumik Kangerlussuup aamma assigiinngitsutigut nammineerluni periarfissanik peqareer­soq siunissami kommuunitut nammineerluni aqutsinermi inatsimmut kommuunillu immik-koortutut aggorneqarnerannut inatsimmut kiisalu Inatsisartut inatsisaannut normu 10, oktoberip 31-anni 1996-imeersumut ilanngukkiartuaarnissaat avaqqunneqarsinnaassanngilaq.

 

Tamannali aamma pisariaqarpoq inunnik nalunaarsuisarneq tamakkiisumik atortinneqassappat, tassami ullummikkut inuit qasserpiaat Kangerlussuarmi najugaqavinnersut uppernarsassallugu ajornakusoormat, naak nunaqqatigiit sinniisuisa nalunaarutigisimagaluaraat Kangerlussuarmi inuit 500-t najugaqartut.

 

Taamaattoq nassuiaammi erserpoq, Kangerlussuarmi najugartut ilaat inunnik nalunaarsuiffim-mut allatsinneq ajortut. Imatummi nassuiaammi allassimasoqarpoq: AAkuttunngitsunik kommuu­nini qimatami adresserisaq tigummiinnarneqartarpoq inigisaq tigummiinnarumallugu@ taamaat-tumik ilaatigut siuliani taaneqartut pissutigalugit Kattusseqatigiinniit Naalakkersuisut inassuti-gisaat isumaqatigaakka Kangerlussuaq piffissami 1997-imiit ukioq 2001-imut kommuunit aggornerisa avataaniiginnarallassasoq.

 

Piffissallu pineqartup iluani nunaqqatigiit siunnersuisoqatigiivi suliassanik innuttaasunut tunngasunik annerusunik oqartussaaffilernerisigut akisussaafilernerisigullu kommuunitut nammineerluni ingerlasinnaanera piareersarneqassalluni.

 

Suliaq soqutiginarpoq pissanganarlunilu. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit isumaqarpunga taamatut aaqqissuussinissap nalunaarusiornissaa pingaaruteqarluinnartoq aammalu akitsuusiisar­nermut tunngasut misissuifigineqarnissaat pisariaqarluni.

 

Nalunaarusiamittaaq ilaatigut oqaatigineqarpoq Kangerlussuaq ukioq 2000 tikitsinnagu ami-gartoorutaanngitsumik ingerlanneqarsinnaasoq. Taamaattumik piffissap iluani piareersaatit misissugassallu ingerlanneqarnissaat pingaaruteqarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujavunga maani oqaaserineqartut pillugit partiit sinniisuinit Kangerlussuup siunissaa pillugu nassuiaammut oqaatigineqarmata. Aammalu ataatsimut malugisinnaavara borgerrådit qinigaallu­tik Kangerlussuarmi oqartussaasut erseqqinnerusumik oqartussaaffiisa nalorninaatsumik ilusiler­nissaat, taakkununnga inunnut sulisunut. Avatangiisiinut, mittarfeqarfinnut, Greenland Contrac­torsinut, Grønlandsfly-mut ilaallu ilanngullugit.

 

Inuit Ataqatigiinni ilaasortamut, Mannasse Berthelsen-imut oqaatigissavara nalunaarusiaq taanna allassimaniaraluarpoq Kangerlussuup siunissami inissisimanissaa pillugu nassuiaammik. Kangerlussuup siunissaanut tunngatillugu naliliinerit annertungaatsiartut oqallisigineqarsinnaasut taakkartorneqarsimammata aamma innersussutigissavara maluginiaqqullugu.

 

Siumup oqaaseqartuaniit taaneqartut tunngavigalugit oqaatigilaassavara, soorlu nalunaarusia-  mi partiillu allat oqaaseqartuinut oqaatigineqarpoq inuit 500-t missaat Kangerlussuarmiimmata. Kisianni nalunaarusiaq taanna augustimi saqqummersoq ima suliarilluagaatigaaq allaat oqaati-gineqarluni anaanat naatsorsuutigigaat piffissami aggersumi tallimat arfinillit aamma qitornar­taarumaartut.

 

Tassami imaappoq: Ineriartornerat misissoqqissaarneqarpoq malittareqqissaarneqarluni. Taa­maattumillu meeqqerivinnut allanilu isumagineqarnermut tunngasut tamarmik (naatsorsuusior-neqarsimallutik).

 

Inuit 500-t taakku sullivianni ilaatigut aamma ilinniarfittut inissiisarnerit Siumup oqaaseqartu- ata taasai ilumoorput,  STI-imi ilinniartut praktikkerfeqartillugit sulisut 20-t tikillugit amerlassu­sillit periarissaqartinneqarput. Tamakkunatigut aamma inuiaqatigiinnguit taakkua 500-t missaat Kommuunit aggornerisa (avataanikkarluarlutik) ikiuupput. Qularutiginngilaralu oqartussaasut annertunerusumik oqaloqatiginerisigut piginnaanilernerisigullu periarfissaq aamma atorluarniar­neqartariaqarpoq.

 

Atassutip oqaaseqartartuata, Anders Nielsson-p oqaatigisaa, borgerådit tungaaninngaanniit imaaginnanngitsoq Kangerlussuarmi kisianni aamma Pituffimmi saaffiginnissutit maanga ingerlasut kaaviiaartutut pissuseqartarnerat taanna naammagittaalliut aamma misissortissavar-put. Aammalu nalunaarfigeqatigiittarnermi periusissat nalorninaatsut taakkua tungaanniit uagul-lu tungitsinniit malinneqartussat aamma alaatsinaanniarneqassapput.

 

Finanslov-mut 1998-imut 50,3 mio koruuninik ikkussisoqarsimaneratigut -  timmisartut inissii-vigisartagaasa tungaatigut pitsanngorsaaniarnerit  -  malugisinnaavara Atassutip tungaaninngaa­niit qissimillattaarneqartut aammalu oqaaseqarfiginissaat tusarumaarsimagatsigit maannakkut annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaserineqartut aamma akissutigisannut tunngassuteqarput. Ilumoorpoq maannakkut Kangerlussuarmi innuttaasut siunissartik qanoq ittuussanersoq nalor-nissutigissagaat. Kisianni taamaakkaluartorluunniit oqaatigisariaqarpoq, tamatumani nalorni-sinnaaneq tupinnanngimmat. Nuummi mittarfiit atulernerisigut mittarfeqarfik taakaniittup siunissaata qanoq ittuunissaa attorneqanngitsoorsinnaanngimmat. Tamannalumi sillimaffigalugu nalunaarusiaq imaattoq maannakkut saqqummiunneqarsimasoq tamatumani ikiuutissaaq pissutsit qanoq inneranik nassuiaassiniarnermut.

Siumup oqaluttuata allallu oqaaseqarnerminni taasaat Kangerlussuup eqqaani nunat alianaatsor­suupput aammalu takornarianut orninneqartarnerat annertoqaluni, qularnanngilarlu Kangerlussu­aq qanorluunniit isummerfigineqaraluarpat, siunissami takornariartitsinikkut inissisimanissaa qularutigineqarsinnaassanngilaq ammaffigineqarnissaalu.

 

Soorunami aamma oqartoqarsinnaavoq inuit 500-t nunaqarfittut angisuutut isigalugit taamaalillu­ni inissinneqarsinnaasut, periarfissarlu tamanna nalunaarusiami eqqartorneqarsimavoq. Taamaat­toqassappallu isumaqatigiinniarnissat paaseqatigiiffiusussat tassaasariaqarput Maniitsup kom­muunianut Sisimiulluunniit kommuunianut atassanersoq tamatumanilu piffissaq nallerpat isummerfiginiarneqarumaarpoq.

 

Kisianni maannakkut tamanna nunaqarfittut inissisimanissaa pinngikkaluarlugu ullumikkutut nangiinnarallarnissaa eqqarsaatigineqarpoq.

 

Atassutip ilaatigut tikkugaa, pissutsilluuniit ullumikkut taamaakkarluarpata oqaaseqarfigilaassa­vakka. Atassutip taasaa ullumikkut akileraaruteqanngitsumik ingerlassinermi nangitsiinnarfiunis­saanik apeqqut taanna misissorneqaqqullugu, isumaqarpunga taanna misissuiffiginissaa periarfis­saqartillugu misissuiffigineqarsinnaasoq.

 

Akuulliit Partiiata oqaaserisai kingumut ajunaarnersuaqarsinnaanera timmisartorfiugami aamma­lu timmisartorfioqaluni ajunaarnersuarmik eqqorneqarsinnaanera sillimaffigiumallugu aamma tamanna sillimaffiginiarneqarmat oqaatigissavara.

 

Sillimaniarnissamut suleqatigiissitat arlaleriarlutik saqqummiussaqartarsimammata ilaatigut Grønlandsfly, politiit Grønlandskommando-lu. Taamaalilluni inuit susassaqartut tassani suleqati­giillutik qanoq iliuuserineqarsinnaasunik saqqummiussaqartarlutik. Kisianni ilisimavarattaaq ilaatigut Grønlandsflyp tungaaninngaanniit aamma suli oqaloqatigiinnerit nangeqqinneqarnis­saannut Grønlandsflyp noqqaassutigigaa politiit, Grønlandskommando-p -  naalagaaffiup ataani kiisalu oqartussat allat attorneqartut akornanni.   

 

Akulliit Partiiannit oqaatigineqartoq ilumoorpoq, tassuunakkut alaatsinaatassat aamma ilaamma­ta.

 

Taama oqarlunga nassuiaat Inatsisartuni ilassilluarneqarmat qujassutigaara.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut Siulittaasuata akissutaanut ilassuteqalaarusuppunga. Malunnarpoq oqaaserine­qartunit pingaartinneqartoq Kangerlussuarmi najugaqartut kiisalu borgerrådit tusaaniarneqarneru­nissaat. Akulliit Partiianniit oqaatigineqarpoq Kangerlussuarmi nakorsaqarsinnaaneq piaarner­paamik misissorneqassasoq.

 

Taakkununnga tunngatillugu oqaatigissavara ukioq manna siusinnerusukkut borgerrådip ataa-tsimeeqatiginerani isumaqatigiissutigisimavarput susassaqartut assigiinngitsut suleqatigiillutik misissuillutillu siunnersuusiussasut. Maannakkut suleqatigiissitaq pilersinneqareerpoq, maanna­mullu tamarmik sinniisussaqalereerlutik. Aqaguunngikkuni aqaguagu Kangerlussuarmi suleqati­gissitaq ataatsimiittussaavoq peqqinnissaqarfimmiit peqataaffigineqartumik.

 

Taamaattumik neriuppunga naatsorsuutigalugulu piffissami qaninnerpaami inassutinik siun-nersuutinillu naalakkersuisunut apuussaqartoqarumaartoq.

 

Hans Enoksen, Siumut:

!992-iminngaanniit Sisimiut kommuuniat ilisimatinneqarsimavoq 1997-imi Kangerlussuaq eqqartoqqissinnaagipput, nalunngilarpummi Sisimiut kommuunianiimmat Kangerlussuaq aamma soqutigaarput utertinneqarnissaa. Kisianni massakkut tusarparput aamma kingumut ukiut sisamat misissuisoqassasoq, suna misissorneqassagami?

 

Assersuutigiinnarlugu Narsap kommuunianut Narsarsuaq ajornartorsiutitaqanngilluinnartumik ilaavoq. Kulusuk ajornartorsiutitaqanngilluinnartumik Ammassalimmut ilaavoq. Sooq Kanger­lussuaq Sisimiut kommuunianut ilaatinneqassanngila? Qangarsuaaniilli Sisimiut kommuunia­niippoq, taamaammat kimmaassutigineqartariaqanngilarluunniit kommuunimut sorlermiissaner­soq.

 

Nalunngilluinnarparput Sisiumiut kommuuniata iluaniittoq, taamaattumik akuersaaruminaatsittu­pilussuuara suna misissorniarneqarnersoq. Kommuunit iluarsaaqqinnissaanut ataatsimiititaliarsu­aq siunniussaqarpoq kommuunit eqitertinneqassasut ilaatigut taamak oqaluttoqarluni, sooq taava aamma massakkut immikkut naalagaaffeeraliussaagut? taamatut eqqarsariarluta.

 

Misissuinissaq ajorinngilarput, kisianni neriorsorneqareersimasut qulaatiinnarlugit aamma misissueqqittoqarnissaanik aalajangerneq akuersaaruminaatsittupilussuuara. Taamaammat Naalakkersuisut Sisimiut kommuunianut oqaloqatiginnittariaqarput. Qularinngilaralu Sisimiut kommuunianut utertinneqassappat sorpassuartigut piareersimasoqartoq.

 

Neriuppunga oqaatsikka tusarnaarneqassasut, asulimi oqalunngilanga aamma qularinngivippara ilissi kommuuneqarfissi iluanni taamatut pisoqartuuppat ingasannerusumilluunniit maani nilliaqqajaqaasi, qujanaq.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Oqaaseqarnitsinni eqqaasavut akineqanngimmata nassuiaqqilaassavakka iluamik.

Siumup oqaluttuata nassuerutigaa, Kangerlussuarmi sulisut sakkortuallaarsinnaasumik suliffigi­neqarnerat, inuiaqatigiinnguit pisussaaffii nalinginnaasut Kangerlussuarmi tamakkiisumik atortinneqarnissaat suliffeqarnikkut nalinginnaasut pisinnaatitaaffiit atortinneqarnissaat eqqartui­nitsinni oqartoqartarpoq.

 

Allaat inussiatulluunniit ulloq unnuarlu ilaatigut sulisinneqartarlutik, nakkutiginnittoqanngim­mat. Borgerrådi siunnersuisartuinnaavoq, naalakkersuisoqarfiit allaffeqarfittut ingerlapput, kommuuninut forvaltningitut Naalakkersuisut kommunalbestyrelsitut atorlutik. Tassani eqqar­saatigiinnarneqarsinnaavoq qanoq ungasitsigisoq naalakkersuisuninngaanniit Kangerlussuarmi innuttaasunut attaveqarneq iluarsisariaqartoq qanoq nukinginnartigisoq.

 

Assersuutigiinnarlugu Kangerlussuarmi sulisut asoortitaagaangamik imaluunniit asooraangamik mittarfeqarfimminngaannit oqarfigineqartarput ulloq una qaangiuppat inissiaminngaanniit anissaatit, tassa imaapoq Kangerlussuarminngaanniit anisitaavoq. Iluarsisassat nukinginnartuup­put, tamakkulu aaqqinneqarsinnaapput borgerrådi inuttut qinikkatut oqartussaaffiinnik anner-paamik tigusinerisigut.

 

Taassuma aamma saniatigut inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq aamma kiap massakkut ineriartortissallugu oqartussaaffigaa? Suliffiit aallartinneqartartut mittarfeqarfiit isumaqatigiissu­teqaqqaarnatik aallartissinnaanngillat, tassa nunaqavissut sinerissaminngaanniit takornariartitsi­nermut tunngasunik aallartitsiniarnermi periarfissaqanngillat.

 

Maannakkullu takusagut ajuusaarnartut Kangerlussuarmi atuupput, takornarianut sullissisut kikkuuppat? Ajoraluartumik qallunaaginnaviupput naak kalaalerpassuit sinerissami sapinngitsut takornarianik sullissisinnaasut - taamaalillutillu nunaqavissunut iluaqutaasumik inuussutissarsiu­tinik ineriartortitsisoqarsinnaagaluarpoq.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqarnera qutsavigeriarlugu naqqiissuteqalaassaanga.

Oqaaserisimasakka issuarlugit oqarmat imatut paasineqarsinnaasorigakku Kangerlussuarmi mittarfimmi sillimaniarnermut tunngasut oqaaseqarfigigikka.  

 

Ajunaarnersuaqarsinnaanera eqqarsaatigalugu Kangerlussuarmi nakorsamik  piareersimasoqan-nginnera misissuiffigeqqissaarneqartariaqarpoq, sapinngisamik piaarnermik aqqiigivigineqarnis­saa siunertaralugu. Paatsuuisoqaqqunagu oqaaseqarfigaara. Kisianni Peqqinnissamut Naalakker­suisup Marianne Jensen-ip  oqaaseqarfigereerpaa.

 

Mannasse Berthelsen-imut oqaasiinut Kangerlussuarmi sulisunut tunngasuuteqartut taperserpak­ka. Ilisimareeratsigummi pissutsit qanoq ittuusut. Taamaattumik uteqqilaarusuppara nassuiaam mut oqaaseqaatitsinni immikkoortut aappaat tassa immaattoq innuttaasut suliffeqarfiillu pisortat ingerlatsinerat pillugu naammagittaalliuuteqartarniartut periarfissittariaqarput pisortanut qulliu­nerusunut naammagittaalliuumminnik ingerlatseqqinnissaminnut.

 

Taanna isumaqarpunga pingaaruteqartorjussuaq  tassami suliffiup sulinerullu ingerlalluarnissaan­nut pingaaruteqarluarmat, tassami kikkulluunniit naammagittaalliuuteqarsinnaasut ingerlatitseq­qinnissaminnut periarfissinneqartariaqarput. Tassami inuit qinigaraat, aammalu inuit qinigaattulli (...) tassani isumaginissaat periarfissaat naleqqussartariaqarput.

 

Malugisinnaavara Kangerlussuup siunissaa pillugu nassuiaat, Inuit Ataqatigiinnut, Mannasse Berthelsen-imut......pissutsit qanoq ittuusut. Taamaattumik uteqqilaarusuppara uani nassuiaammi oqaaseqaatitsinni immikkoortut aappaat, tassa imattoq; innuttaasut, suliffeqarfiillu pisortat ingerlatsinerat pillugu naammagittaalliuuteqartarniartut periarfissittariaqarput, pisortanut qul-liunerusunut naammagittaalliuumminnik ingerlatseqqinnissaminnut. Taanna isumaqarpunga pingaaruteqartorujussuaq, tassami aamma sulinerup, suliffiup sulinerullu ingerlalluarnissaanut pingaaruteqarluarmat. Tassami kikkulluunniit naammagittaalliuuteqartarsinnaasut periarfissinne­qartariaqarput ingerlatitseqqinnissinnaanissaminnut.

 

Karl Lyberth, Siumut:

Partiit avataasigut oqaaseqarnianngikkaluarpunga, Siumut partiimiippunga. Partiit oqaaseqartuisa avataasigut oqaaseqalaarniartunga, takissanngilaq.

 

Hans Enoksenimut naqqiutigilaarniarlugu, imaanngikkaluarpoq killeqarfilerngusaanniartugut uani, kisianni Hans Enoksen-i oqarpoq, Kangerlussuup Qinngua mittarfeqarfik Sisimiut kommu­neata iluaniittoq. Kisianni taanna eqqunnginnami.

 

Killeqarfik mittarfeqarfiup kangia-tungaani avannaa-tungaani naqinneq tatsit atuarlugit ingerla­voq, tassa tatsip Aajuitsup tasia aammalu Sanningasoq, taavalu aamma kimmut taanna naqinner­ni tatsit mikinerumaat aqqusaarlugit killeqarfia ingerlavoq. Naatsumik oqaatigalugu sakkutoo­qarfiup killeqarfia kangimut avannamut killeqarfigalugu Sisimiut kommunea tassunga unippoq. Mittarfeqarfik Sisimiut kommuneata iluaniinngilaq. Eqqortussaq pillugu taamatut Hans Enoksen-i naqqilaarpara. Killeqarfilerngusaakkumaarpugut uatsilaaq.

 

Siverth K. Heilmann, Atassut:

Qanormi ilaannai kommuneqarfilerngusaatissappat? Isumaqarpunga Kangerlussuup siunissaa pillugu oqallinnermi massakkut nalilersuinerit partiillu assigiinngitsut oqaaserisai, ajunngitsumik tiguneqartut, aamma pilertortumik assigiinngitsut tigulertorneri ilaatigut kukkuluttuutigineqartar­tut tamatta ajortumik aamma nalaanneqartartugut ippigisarpagut.

 

Kangerlussuup kommuneqarfinngorsinnaanera nunaqarfittulluunniit tiguneqarsinnaaneranut apeqqutit ataasianngeqaluta kommunet sanileriit, pingaartumillu Sisimiut Maniitsullu tamak-  kua qeqqani kommuunit suleqatigiinnit ataatsimut eqqartortarsimavagut. Kisianni aamma pisuussutit assigiinngitsut eqqartulaaratsigit, isumaqarpunga tamatta suleqatigiissagutta, assi­giinngitsunullu isumaqatigiissuteqassagutta tamakkumiaasit tuttut umimmaallu, uagut killeqarfit­ta iluaniittut, mamartut pinngitsoorsinnaanngisagut, tamakkua isumaqatigiinniutigineqartariaqar­put. Qangarsuali ajornartorsiutigisarparput.

 

Kangerlussuup Qiinguani aallaaveqartumik, Kangerlussuullu killeqarfiullu kommuunitta avataaniinnera pissutigalugu takornarissat maangaannaq angalaartarneri aaqqissuussaanngitsu­mik, piniartunullu takornarissanullu akornusersortuartarnerni ippigiuartarsimavagut. Tamakku sapinngisamik ajunnginnerpaamik aaqqinniarlugit oqaloqataaffigiuartarsimavagut. Kisianni  taannaannarluunniit eqqaassagaanni ukiuunerani umimmanniartarneq suleqataaffigaarput Sisimiut kommuuuniallu. Aasaanerani umimmanniartarneq tuttunniartarnerlu ajunngitsumik suleqataaffigaarput, kisianni kisianneqaqaaq. Tassani nalunaarummi uparuagaqalaarusuppunga, pisortqarfiit assigiinngitsut Kangerlussuup siunissaanut nalunaarusiornerminni ingammik piniagassat pillugit. Tassani assersuutigiinnarsinnaavara, takornarissat piniartullu Maniitsormiut taaneqarlutik imminnut aporaassimaneri eqqunngitsut, tassani taaneqarsimapput, taanna iluarin-ngilluinnarpara. Sapinngisannguartik ajunnginnerpaarlu anguniarlugu Maniitsormiut umimman­niartarnermut aaqqissuussinermut ukiuuneraniillu aallartitsisuusimasut, aammalu pilliuteqarsi­masut, taamatut pineqarnerat uanga tunginninngaaniit akuersaarsinnaanngilara. Taamaakkami suliassaq peqqissaartumik suliarineqartariaqarpoq. Siulliuniunnissaq kommuunimut uunga atalernissaanut nukingiunnagu peqqissaartumik suliariniartigu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Takornartaanngilaq ilaannikkut ajuusaarnartumik kommuunit akornanni pilerngunnerit, Inatsisar­tut oqaluttarfiat atorlugu oqallisigineqartarmata. Siumup oqaluttuata avataatigut oqaaseqartoq Hans Enoksen issualaassavara, arlaleriarluni oqariartaaseq ima nipilik atorpaa; Atassami Kanger­lussuaq uagut kommuunitta iluaniippoq@. Kikkut uagut? - Inatsisartut, Inatsisartut nuna tamak­kerlugu qinigaavugut. Hans Enoksen Sisimiuni qinigaanngilaq Inatsisartunut, kisiannili Qeqqa- ta qinersiviani qinigaavoq. Taamaammat paaserusuppara Inatsisartunut ilaasortatut, uagut kommuunitta iluaniittumut oqarnertut Auagut@ tassani kikkut pineqarnersut.

 

Cecilie Vahl, Siumut:

Qujassutigaara partiit oqaaseqartuisa avataasigut oqaaseqarsinnaatitaagama. Tassa IA-minngaa­niit oqaaseqartuusup saqqummiussaa soqutiginaatilerujussuartut uanga aamma isigigakku, tassa aamma Narsarsuaq uani oqallinnermi tikillattaarneqarmat.

 

Ilumoorluinnarami taanna sulisut mittarfeqarfinniittut soraaraangamik inigisaminninngaaniit aamma ingerlaannangajattumik anisinneqartarput taamaasillutillu inissaaruttarput, immaqa ilai ukiut arlaallit sulereersimallutik angerlarsimaffeeruteriataartarput. Taamaattoq taanna ajornartor­siut pingaaruteqaqimmat neriuppunga saqqummiunneqartut tunngavigalugit, taanna aaqqinni-arneqassasoq.

 

Hans Enoksen, Siumut:

Tassa Karl Lyberthip oqaasiinut. Nalunngilarput sakkutooqarfinngornialermat, taakku sooq-unami killeqafiit allanngortinneqarsimapput Naalakkersuisuninngaanniit. Kisianni sakkutoo-qarfiujunnaareermat aamma utertinneqaqqittariaqarput.

 

Qujanassusia Tuusip paasisimagaa, uanga iliornera maani. Tuusip Qaqortuminngaaneernini tunngavigalugu aamma maanngaanit nilliasaqimmat, Qaqortumi inissialiortoqaqqullugu, mittarfiliortoqaqqullugulu; taava ippinnassaaq -  suna ippinnaqutigissavaa uanga suminngaaneer­figa aallaavigalugu taamatut oqassaguma. Imaallaat immaqa aatsaat paasilinnguatsiarparsi sumiiffissi ilaatigut annerutippallaartarlugu. Uagut taamaaliunngisaannarpugut, aatsaavissuaq uanga manna oqaluttarfik atorlugu oqaluppunga Sisimiut kommuuniat illersorlugu, akuttoqaaq taamaaliortarnera. Qujanaq.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Siullermik IA-p oqaluttuanut, uparuaataanut. Tassa uani nersualaassavara uanga oqaaseqarninni Kangerlussuarmi sulisut annertuumik piumasaqarfigineqartuupput, allaat oqaatigisariaqarluni ilaanni inummut sakkortuallaarsinnaasumik piumasaqarfiusuulluni, pingaartumik aamma ilaquttat qimallugit suliartorsimasunut. Sooq-unami Kangerlussuaq uagut qanimut suleqatigisar­parput aamma ataatsimeeqatigisarparput borgerrådep iluani.

 

Taamaatumik pissutsit Kangerlussuarmi pissusiusut ilisimaarivagut, ilaatigut sulisut napparsima­nerisigut allat sulisut piffissami sivikitsumi sineriarlutik aamma makittariaqartarput suliartoqqu­saallutik. Tamakkua pissutsit ilisimaarigatsigit uani taamatut oqaaseqarpunga, aammalu naluna­gu SIK sulisut sinniisui tamakkua peqatigalugit aaqqinniarlugit aamma iliuuseqartoqarniartoq. Uani tupinnaqaaq aamma Hans taamatut oqinaariniartigisumik oqaaseqarsinnaanera. Tassa annerusumik iserfiginianngilakka oqaasii kisianni innersuussutigerusuppakka Siumup gruppiani oqaaserineqartut, tassani aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata ilassilluarmagu kommuunit qanittumittut ukiuni tulliuttuni Kangerlussuup siunissaa pillugu oqallittarnerni aamma peqataa­tinneqartarnissaat. Kiisalu Siisip oqaasianut tunngatillugu inigisanik qimatsigallartarneq suliar­tortartuni, taanna periarfissaqarpoq INI aqqutigalugu isumaqatigissuusiorsinnaaneq. Taanna aamma arlalinnit Kangerlussuarmi sulisunit atorneqartoq nalunngilara. Taanna aqqutissaasoq ilanngullugu oqaatigerusuppara.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Oqimaaqatigiissumik nunatta ineriartortinnera Inuit Ataqatigiit sulinitsinni toqqammavigaarput. Immikkut kommuunit ataasiakkaat suusupajugineqaleraangata, missukutagineqaleraangata aggerfigigutsigit aggerfiginngikkutsigilluunniit illersortariaqartarpagut maanngaanniit.

 

Kisiannili Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksenip apeqqutiga akinngilaa. Siullermik oqaatigis­savara aamma Sisimiut kommuuni immikkut illersorlugu oqaaseqarniaruit taamatut oqaaseqarlu­ni maanngaaniit periarfissaqarnera, takanna! Kisianni apeqqutigaara Auagut kommuuniani@ oqalunninni, kikkut kommuuniat tassani piviuk? - Inatsisartut kommuunia, Siumup gruppiata kommuunia imaluunniit suna kommuuni piviuk?

 

Peter Ostermann, Atassut:

Inatsisartut nassuiaammik saqqummiussinikkut aperineqarpugut, qanoq isumaqarpisi? Kanger­lussuaq qanoq pissavarput? Nassuiaatip inassutaa saqqummiunneqarpoq, ima, ima iliorsinnaavu­gut, tassa isummerfissarput.

 

Uagut isummerpugut sooq-unami misissoqqaarlugit saqqummiussaasut, uagut isumaqarpugut massakkut piffissanngortoq oqassalluta Kangerlussuaq qanoq atussavarput. Taamaaliornikkut Naalakkersuisut nalunaarfigaagut apeqqut saqqummiuteqqippat, uagut isumarput ilisimareerparsi uunga sammisoq. Pilersaarutigaarput maani mittarfissualiorniarluta aamma oqallisigisarparput Qeqertarsuup Tunuani mittarfiliussalluta angisuumik, taava massakkut piffissaq kingullerpaaq uagut Naalakkersuisutut nalunaarfissarput Inatsisartut, isumarput sumiippa?

 

Killeqarfiup sumiissaneri, umimmaat mamaqisut allallu apeqqummut tassunga tunnganngillat. Inatsisartut aana soqutigisassaat; inuiaqatigiit akissaqarpugut mittarfippassuaqassalluta? - Naamik, tassa taanna nalilerniagassarput aammalu pisussaaffipput. Kangerlussuaq Narsarsuarlu suliffiit marluk assigiinngitsorujussuupput. Kangerlussuarmut suliartortut nalunngilaat pissutsit qanoq ittut, sulinermi atugassat qanoq ittut. Narsarsuaq nunaqarfiup, nunaqarfinnik aqutsisoqar­luni, taamaatumillu tassani inissaqarnikkut allatigullu pineqarnissat kommuunip akisussaaffigai. Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Oqaatigissavakka kommuunit killeqarfii saqqummiussinermi ullumikkut attorumaneqanngimma­ta aammalu attorniarneqarsimanngimmata. Taamaattumik kommuunit killeqarfiinut allanullu tunngasut taakku Naalakkersuisuninngaaniit oqaaseqarfigineqarsinnaanngitsutut nalunaarutige-reerpagut, aammalu Kangerlussuarmut tunngatillugu Kangerlussuup immikkukajaaq inissisima­nera pillugu erseqqissaatigisariaqarpoq 1993-imilli danskit naalagaaffiata bloktilskuditigut aamma aningaasanik taakunga akiliisarnera immikkut Kangerlussuarmut tunngatitanik. Taama­nikkut 60 millionit aallarniutigalugit akiliisalerneq aallartippoq. Immikkut taakani danskit naalagaaffiata pisussaaffimmisut akilersugai, tamatumani sakkutooqarfimmut ingerlanneqarallar­mat, taavalu aamma inuinnaasunit timmisartornikkut angallassiviulermat sakkutooqarfiit timmisartunik alapernaarsuisut miffigisarlugu atugarimmassuk il.il. Tassani aamma danskit naalagaaffiat immikkut tassani aningaasartuutissamigut aamma pitussimammat. Tamakkuupput assigiinngitsut eqqarsaatigalugit Kangerlussuaq Narsarsuarmut  aamma imaaliinnarlugu asser­suunneqarsinnaanngitsoq.

 

Aamma ilaatigut uani taalaarlara Kangerlussuarmi aamma suliat ilisimatusarnermut tunngasut assigiinngitsorpassuit aamma tassanngaannit ingerlanneqartuupput, qitiusuminngaaniit ingerlas­sivimminngaaniit taakku nakkutigineqarlutik ingerlanneqarput.

 

Taamaattumik uani saqqummiussami maannakkut isumaqatigineqartumi ukiup 2000-ip tungaa­nut, borgerrådip pisinnaatitaaffiisa erseqqissarneqarnissaat imminnut oqimaaqatigiittarnerup qitiusuminngaaniit, borgerrådip borgerrådimiillu uagutsinnut pisinnaatitaaffiisa  misissorneqar­nissaat erseqqissarneqassaaq, allaat nalunngilagut akileraarutit annertoqisut, ilumoorpoq taanna. Kangerlussuarmiut ukiumut inuiqatigiinnut 30 millionit missaani akilertarpaat akileraarutimik­kut. Ja, taamak annertutigisumik akileraartarput. Taamaattumik taassuma iluani pisinnaatitaaf­fimmikkut aamma eqqarsaatigisakka tassaniittut tunngavigalugit, sinniisutik aqqutigalugit saqqummiussaat aamma tusarnaarneqassapput. Taamaattumik avataaninngaaniit aallanik tamanit killilersimaarniarneqarnerat tassuunakkut nakkutigisariaqarluni.

 

Aamma Kangerlussuarmut suliartortut isumaqatigiissutit aaliangersimalluinnartut najoqqutara-lugit suliartortarput, politikkikkut akuleruffigiuminnaapput. Inuk suliartortussaq taassuma nalun-ngilaa namminerminut piumasarisaasut qanoq ittut, tunngavigalugit nammineq suliartussalluni, aammalu suliffimmi tassani nakkutilliinngitsoq allatulli nakkutilliinngippat taava aamma allanik taarsertariaqarluni. Isumaqatigiissutit tassaniittut aalajangersimasut politikkikkut imaaliinnarluni akuleruffigineqarsinnaanngillat. Inuup nammineq atsiorluni suliffimmut tassunga pisup sulias-sani nakkutigisassarai, taavalu aamma taamaaliorsimanngippat aamma allamik taarsertariaqarlu­ni, aammalu nunaqarfittut imaluunniit illoqarfittut isikkoqanngimmat aamma suliunnaarnermi allatut ililluni, inunnik isumaginninnikkut uninngaffissaanik allanillu aaqqissuussiniarneq ajornakusoorpoq. Taakungarfissaavoq suliassamik aalajangersimasumik suliartorluni, taannalu inerpat qimattussaallugu. Taamaattumik maannamut oqaatigineqartut assigiiinngitsut taamaa-lillugit ataatsimut oqaaseqarfigaakka.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.