Oqaluuserisassani immokkoortoq 19-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut
Siulittaasuat.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu
Naalakkersuisoq
Naalakkersuisut sinnerlugit
matumuuna Inatsisartut saqqummiutissavara tjenestemanditut
atornifinitsitseriaatsip atorneqaannarnissaa pillugu Naalakkersuisut
isumaliutersiissutaata killiffiat pillugu nassuiaat.
Naluneqanngitsutut Inatsisartut
1996-imi upernaakkut ataatsimiinneranni quleqatutaq qulaani taaneqartoq
Inatsisartunut ilaasortap Jonathan Motzfeldtip siunnersuuteqarneratigut
oqaluuserigallarneqarpoq. Oqallinneq taanna Atjenestemandeqarnerup ullumikkut atugaanerata iluaqutai ajoqutaalu
pillugit nassuiaat@ taassumannga 1996-imi ukiakkut
ataatsimiinnermi oqaluuserineqartumik malitseqartinneqarpoq.
Oqallinnerup taassuma inerneraa
Naalakkkersuisut peqquneqarmata tjenestemanditut atorfinitsitseriaaseq
atorfinitsitseriaatsinik allanik taarserneqarsinnaanersoq
isumaliutersuutigeqqullugu. Isumaliutersuutit taakku inernerat massakkut
agguuaanneqartoq tassaavoq Atjenestemanditut
atornifinitsitseriaatsip atorneqaannarnissaa pillugu Naalakkersuisut
isumaliutersuutaasa killiffiat pillugu nassuiaat@.
Nassuiaatip saqqummiunneqarneranut
atatillugu tjenestemanditut atorfinitsitseriaatsip atorneqarnera
atorfinitsitseriaatsillu tassunga taarsiunneqarsinnaasut pillugit
ajornartorsiutit pingaaruteqartut ataasiakkaat, isumaliutersuutillu
tamatumunnga atatillugu Naakkersuisut isumaliutersuutigisimasaat kisiisa
Naalakkersuisut erseqqissassavaat.
Nassuiaat manna Akissaatinut
Ataatsimiititap ilaarsortaanut tusarniaassutigalugu saqqummiunneqarsimavoq.
Ilaasortat, tassaasut Inatsisartunut ilaasortat, nunatsinni Atorfillit
Kattuffissuat (NAK-p) ilaasortai taasuma, Kalaallit Nunaanni Kommunit Kattuffiata
siulersuisua ilaasortaatitai, Namminersornerullutik Oqartussat aamma Kommunit
Kattuffiata allaffeqarfiisa ilaasortaatitaat kiisalu siulittaasoq
siulittaasullu tullia Naalakkersuisut toqqagaat.
Killiffik pillugu nassuiaammik iluarisimaarinninnertik
oqaasiinnartigut allakkatigullu nalunaarutigaat. Atorfillit Kattuffissuata
tusarniaanermut akissutaa eqqarsaatigalugu taanna nassuiaammut ilanngussatut
ilanngunneqarsimavoq. Takuneqarsinnaasutut NAK-ip akissutaa kattuffittut
soqutigisat tunngavigalugit ilusilerneqarsimavoq, pingaartumik tjenestemanditut
atorfinitsitseriaatsip atorneqaannarnissaa pillugu isumaliutersuuteqarnermi
suleriaqqinnissaq eqqarsaatigalugu kattuffiup qanoq inissisimanera
isummerfigalugu. Pisortat suliffeqarfiini atornitsitseriaatsip
aalajangersimasup atorunnaarsinneqarnissaa eqqarsaatersuutitineqaraangat
apeqqut siulleq apeqqutigineqartariaqartartoq tassaasarpoq
atorfinitsitseriaatsit allat suut taarsiullugit atorneqarsinnaanersut.
Apeqqut taanna akissagaanni pissutsit
assigiinngitsorpassuit aalajangiisuussapput. Matumani pingaartumik piffissamut
tunngasortaa, sulisut ilinniagaqarnermikkut katitigaanerat, atorfiit suut
pingaarnersut, atorfinitsitaanermut - matumani aamma aningaasanut tunngasortai
aamma ilanngullugit - malittarisassat aamma isumaqatigiinniartarnermut
tunngasut pingaartumik tikkuarneqassapput.
Ullumikkut tjenestemandit 1900-nik
amerlassuseqarput. Tassani pisortat ingerlatsiveqarfiini atorfiit assigiinngitsut
tamarmik ilaatinneqarput, amerlanersaat kommunit ingerlatsiveqarfiiniillutik.
Tjenestemandit pissutsit atorfinitsitaanermi atugassaat tjenestemandit pillugit
inatsisikkut aalajangersarneqarsimapput, kiisalu akissarsiat atorninnermilu
atugassarititaasut pillugit isumaqatigiinniuteqarsinnaaneq Atorfillit
Kattuffissuata, qitiusumik kattuffiup 1992-imiillu nunatsinni
angerlarsimaffeqartup, tigummivaa.
Inuiaqatigiinni ineriartornerput
amerlanerujartuinnartut - inuusuttut utoqqaanerusullu - ilinniagaqartalernerannut
sammitinneqarpoq. Ukiut ingerlanerini amerlanerujartuinnartut ilinniagaqarnermikkut
piukkunnaateqaleriartortillugit isumaqatigiissutit tunngavigalugit
atorfinitsitseriaaseq atorneqarneruleriartussaaq. Ineriartornerup
pissusissamisoortumik kingunerisinnaasaanik tje-nestemanditut
atorfinitsitsisarnerit ikiliartussapput. Tamanna ullumikkut malunnarsereersimavoq.
Pingaartumik allaffimmiut eqqarsaatigalugit tamanna ersereerpoq. Tassani
amerlanerujartuinnartut isumaqatigiissutit tunngavigalugit
atorfinitsinneqartalerput. Pineqartut pingaartumik tassaapput, assistentit,
overassistentit, allaffimmi fuldmĉgtigit immikkoortortaqarfnnilu aqutsisut.
Suliassaqarfinni allani
Naalakkersuisut nutaamik isumaqatigiissuteqartarnissaq anguniarpaat, massakkut
tjenestemanditut atorfillit ilinniakkamikkut piukkunnaataat tunngavigalugit,
assersuutigalugu ilinniartitsisut, isumaginninnermi siunnersortit,
atuagaateqarfilerisut peqqissaasullu eqqarsaatigalugit. Pingaartuuvorli sulisut
akisussaasumik kattuffeqarnissaat taamatut isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaasunik.
Taamaattoqanngippat akissarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugarititaasussat
sulisitsisumit illuinnaasiortumik aalajangersarneqassapput - tassalu Naalakkersuisunit
tungaanniit isigalugu kikkut tamat oqartussaaqataanerat eqqarsaatigalugu
tamanna pitsaasuunngilaq.
Naak Kalaallit Nunaanni
amerlanerujuartuinnartut ilinniagaqartaleraluartut nunarput ilinniartitaanikkut
suli kinguarsimavoq, tassami atorfinitsitseriaatsit ilisimaneqartut allat
atorneqarsinnaasanngimmata. Tjenestemanditut atorfinitsitseriaatsitsinni
atugassarititaasut atorfiup akisussaaffeqarfia imarisaalu aallaavigalugit
aalajangersarneqartarput. Tamatumuuna pisariaqartitsineq naapertorlugu inunnik
misilittagalinnik/piukkunnaatilinnik, ilinniakkatigullu piumasaqaatinik
naammassinnimanngikkaluartunk, atorfinitsitsinissaq
periarfissinneqartarsimavoq. Matumani sulisut najuaqavissut pingaartumik
eqqarsaatigineqarput. Isuma taanna minnerunngitsumik aamma atuuppoq qulaani
pineqartut ingerlatsiviup iluani atorfinnut qaffasinnerusunut ingerlaqqissinnaanerat
periarfissaqassappat. Tassani ineriartorneq sukkatsisarneqarsinnaananiluunniit
sukkatsisarneqassanngilaq. Tamatumunnga peqatigitillugu Naalakkersuisut
isumaqarput suliassaqarfinni ineriartornerup kingunerisaanik naleqqunnerpaani
tjenestemanditut atorfinitsitseriaa-
seq atorfinitsitseriaatsinik aallanik ullutsinni pissutsinut
naapertuunnerusunik taarserneqarta-riaqartoq. Tamatumunnga atatillugu
Naalakkersuisut nassuiaataanni pissutsit pingaaruteqartut ilanngullugit
eqqarsaatigineqartariaqartut arlallit malugeqquneqarput, pisortat
aqutsisoqarfiini atorfinitsitseriaatsit nalilerneqassappata.
Oqaatigerusuppara sulisitsisut
ataasiakkaat tassaammata atorfinitsitseriaatsit suut atorneqarnissaasa
kissaatigineqarnerannik nammineq aalajangiisussat. Sulisitsisup atorfik
tjenestemanditut atorfinngorlugu inuttassarsiorsinnaavaa imaluunniit
suliassaqarfimmi tassani isumaqatigiissutit attuuttut aqqutigalguit
inuttassarsiorsinnaallugu. Kikkulluunniit tamangajammik tjenestemanditut
atorfimmut qinnuteqaateqarsinnaapput, aallaavittulli isumaqatigiissutip
ilinniagaqarnikkut piumasaqaataanik eqqortitsisut kisimik atorfinnut
isumaqatigiissut tunngavigalugu inuttalerneqartussanut qinnuteqarsinnaallutik.
Sulisitsisup atorfimmik
tjenestemanditut atorfinitsitsisussamik inuttaasarsiuussinermigut
qinnuteqaateqartut amerlanerusut assigiinngiiaarnerusunillu tunuliaqutaqartut
pissarsiarisinnaavai, kisianni
taamaaliornissami nammineq aalajangissavaa.
Tamanna tunngavigalugu pisortat
ingerlatsiveqarfiini suleriaatsinik aallaaveqartumik nalunaa-rusiornissaq
Naalakkersuisut isumaginiarpaat. Nalunaarusiassami tassani siunertaassaaq
Kalaallit Nunaanni pisortat ingerlatsiveqarfiini atorfinitsitseriaatsit qanoq
iliorluni pitsaanerpaanngortinneqarnissaannik apeqqutit qulaajarneqassasoq.
Tamatumunnga atatillugu suliassaqarfikkuutaartumik imaluunniit sunik
suliaqarneq tunngavigalugu isumaqatigiissuteqarsinnaanermut periarfissaq
isumaliutersuutigineqassaaq, tamannalu tjenestemanditut
atorfinitsitseriaatsimut taartaasinnaalluniluunniit tapertaliunneqarsinnaavoq.
Allatigut naasuiaammi inerniliinerit
innersuussutigissavakka. Taamaattorli erseqqissarusuppara nalunaarusiap
taassuma tjenestemandit massakkut siunissamilu ilinniakkamikkut qanoq katitigaanissaannik
misissueqqissaarneq aamma imarissammagu. Taamaaliortoqassaaq sunik
ilin-niagaqarsimaneq tunngavigalugu isumaqatigiissutit tjenestemanditut
atorfinitsitseriaatsimut taarsiunneqarnissaannik tassungaluunniit
tapertaliunneqarnissaannik pisariaqartitsineq naliliif-figisinnaajumallugu.
Nalunaarusiap taamaattup suliarineqarnera suliassaammat
piumasaqaate-qarfioqqisoq taassuma 1999-imi ukiakkut Inatsisartut
ataatsimiinneranni saqqummiunneqar-nissaa Naalakkersuisut naatsorsuutigaat.
Taamatut oqaaseqarlunga Atjenestemanditut atorfinitsitseriaatsip
atorneqaannarnissaa pillugu Naalakkersuisut isumaliutersuutaasa killiffiat
nassuiaat@ Inatsisartuni
oqaluuserineqaqquvara. Neriuppugut Naalakkersuisut isumaliutersuutaat
inerniliinerilu Inatsisartunit isumaqatigineqarumaartut.
Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:
Tjenestamanditut
atorfinitsitseriaaseq nunatsinni ukiorpassuarni atorneqareersimasoq
naliler-soqqissallugu piffissanngorsimasoq Siumut isumaqarpoq. Inatsisartunut
ilaasortap Jonathan Motzfeldtip 1996-imi siunnersuuteqarnera tunngavigalugu
Naalakkersuisut Inatsisartuni isu-maliutersuuteqaqquneqarsimasut misissuinerup
massakkumut killinneranik nassuiaataat Siu-mumiit ima oqaaseqarfigissavarput:
Atorfinitsitseriaaseq tamanna
allanngortinneqassappat imaluunniit atorunnaarsinneqassappat mianerisariaqartut
amerlaqaat. Taamaattumik Siumumi isumaqarpugut suliassaq peqqissaarulluinnarlugu
kiisalu sulisitsisut Atorfillillu Kattuffissuat qanimut suleqatigilluinnarlugit
suliassaq ingerlanneqassasoq.
Ullutsinni ilinniagaqarnerup
tungaatigut assigiinngitsorpassuarnik periarfissaqarfiulersumi qangaaniilli
atorfinitsitseriaatsit ilumut tigummiinnarneqassanersut iluamik
nalililersussallugu piffissanngorpoq. Tassami suliffeqarfinni
aningaasalersugaanikkut imminut aquttuni tjenestemandinik
atorfinitsitsisarnerup atorunnaarneqarnera iluatsittumik
misilittagaqarfioreerpoq.
Massakkut tjenestemandinik atorfeqartitsisuusut
tassaanerupput pisortat qulliunerusut suliffe-qarfiutaat kommunillu.
Naalakkersuisut nassuiaataani pingaaruteqartut assigiinngitsunik tallimanik
immikkoortortalerlugit imaqarniliorneqarsimasut Siumumit suleriaqqinnissamut
najoqqutarissallugit tulluartutut isigaavut.
Nuannaarutigalugu aamma
maluginiagarput tassaavoq Atorfillit Kattuffiata allakkatigut oqaa-seqaatiminni
arlalitsigut nassuiaammut iluarisimaarinnittumik nipeqarluni
suleqataaqqinnissaminik nalunaaruteqarnera. Tupinnanngitsumik kattuffik
sulisunik illersuisussaanerminik ilisimaarinnilluartuusoq arlalitsigut
aammattaaq uparuagassaqartoq uparuagassaqartarumaartorlu suleqqatigiinnissami
suleqatigineqarluassasoq Siumumiit neriulluarfigaarput.
Siumumiit tjenestemanditut
atorfinitsitsisarnerup siunissami qimanneqavinnissaa pissusissami-soortutut
isigalugu inuit ataasiakkaat immikkut isumaqatigiissuteqarfigineqarlutik
atorfinitsi-taasarnissaat aammalu ukiunik aalajangersimasunik killiliilluni
atorfinitsitsisarneq tassunga taartaajumaartussatut
avaqqunneqarsinnaanngitsutut isumaqarfigaarput.
Taamatullu atorfinitsitsisarnerup
misissueqqinnerup nalaanili aallartinneqareernissaa kajumissaarutigissallugu -
naak isumaqatigiinniartarnerit suli ingerlanneqaannartussaagaluartut.
Naggataatigut Siumumi isumaqarpugut
suliassaq ingerlaaqqittussaq qulaajaaqqinnernik annertuunik aamma
imaqarumaartoq aamma Siumumi isumaqarpugut suliaq peqqissaartumik nalorninaatsumillu
inerneqarsinnaasoq. Taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisunut misissoqqussavarput
Inatsisartunut saqqummiussinissaq ukiakkut 1998-imi ataatsimiinnissami
pisinnaanersoq. Tassa nassuiaammi 1999-imi pinissaanut taarsiullugu.
Siumumiit Naalakkersuisut maannamut
nassuiaataat taama oqaaseqarfigaarput suliassamillu ingerlatitseqqittussat
sulilluarnissaannnik kissaallugit.
Knud Sĝrensen, Atassutip oqaaseqartua:
Atassut-mit oqaatiginiarparput qaluuserisap matuma siusinnerusukkut marloriarluni Inatsisartuni maani oqaluuserineqartarnerani tjenestemanditut atorfinitsitsisarneq atorneqarneralu pillugu qanoq isumaqarnitsinnik erseqqilluinnartumik saqqummiussisarsimagatta.
Suliap ullumikkut pingajussaanik oqaluuserineqarnerani nutaamik tunngavissanik oqaaseqaruminaappoq, nalunaarusiammi kingumut ersersimmagu tjenestemanditut atorfinitsitsisarneq inuiaqatigiinni nutaaliaasuni aamma atorneqarsinnaasoq aammalu imaaliallaannarlugu atorunnaarsinneqarsinnaanngitsoq. Taamaattumik ussernartorsiornaraluarpoq oqaannassalluni; ajunngilaq, oqaasissagut nalunaarusiat sisamassaannut Inatsisartut nutaat 1999-imi ukiakkut ataatsimiilerunik isummernissaannut toqquinnarallartigit. Taamaaliornissarli pisussaaffimmik soorunami qimarratiginninnerussooq.
Nalunaarusiaq atuarlugu kingumut malunnarpoq atorfinitsitseriaaseq manna ilumut imaaliallaannarlugu peeruminaatsuusoq aammalu inuiaqatigiit kalaallit akornatsinni ingerlanneqarnitsinni aamma imaannaanngitsumik sunniuteqartoq. Tassa oqimaalutaanerit ersersippaat taamatut atorfinitsitsisarneq pitsaaquteqarlunilu pitsaanngequteqartoq.
Atassut-mit tjenestemanditut atorfinitsitsisarnerup marloriarluni oqallisigineqartarnerani tama-tigut atorfinitsitseriaatsip atornitsitseriaatsimut nutaamut ilaatillugu siunissamissaaq nutarterlugu atorneqarsinnaanera aamma illersorsimavarput, aammalu matumani isumarput suli allanngortissimanngilarput. Taamaattumik oqallittarnerni siullerni oqaaserisarsimasagut issualaassavakka:
AAtorfinitsitseriaaseq taanna ukiut nutaat atulikkatta, akissaasersuinerillu pilerinartut nutaaliaasullu ukiuni makkunani inangeriartortutut ilisikkaluaraat Atassut-mit isumaqartuarpugut atorfinitsitseriaaseq pitsaasuusoq@. Aamma nangilluta imatut oqaaseqarpugut: Atjenestemanditut atorfinitsitsisarneq pisoqalisutut isiginngilarput, suliffeqarfinnili pikkorissunik ataavartumillu atorfeqartitsiniartunut siunissamissaaq atorluarneqartussatut isumaqarfigalugu@.
Kiisalu aamma 1996-imi upernaakkut siullermeerlugu oqallinnermi aamma tjenestemandit pingaaruteqassusiat imatut oqaaseqarfigaarput:
ASuliumajunaarsinnaatitaanngillat, tassami upperisaq inatsisillu naqqisigalugit neriorsuuteqar-put, aalajaatsuunissamik ilumoortumillu sulinissamik. Taamaattumik allat aqajaqqumik imaqarluarnerunissaat atugarissaarnerunissarlu pillugit suliumajunnaarnissamik kalerriigaangata sakkutooqqinnerit taakku katersorneqapallattarput inuiaqatigiinnilu unittuunnginnissaq isuma-galugu imaannaanngitsumik suliassaqartinneqarlutik piareersimalersarlutik@.
Oqaatigissuarput Atassut-ip isumaa soorunami allanngorsimappat 1999-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinneranni tusarliunneqarumaarmat, tassami taamanikkut aamma Naalakkersuisut qanoq inassuteqassanersut pissanganartuummat.
Atassut-mi Nunatsinni Atorfillit Kattuffissuata Sulinermik Pisortaqarfimmut allagarisimasaa atuaqqissaarsimavarput isummersorsimanerillu tassani soqutiginanngitsuunngitsut aamma malugilluarsimallutigik.
Aamma Qularutiginngilarpullu tulliani isummernissami Kattuffissuup isumaa oqimaaluataa-nitsinni atorluarumaaripput. Atassut-milu isumaqartuarpugut Kattuffik isummersornermi suleqqinnermilu peqataatittariaqarluinnartoq.
Nassuiaatip uuma siuliini Seniorpolitik, tassa sulisut utoqqaanerusut immikkut aaqqissuussi-nermik pisariaqartitsinerannik imaqartoq aammalu taamanikkut suleqatigiissitaliamik uuma siuliani eqqartorneqartortaaq maanna immikkut eqqaaneqarsimanngimmat taanna maqaasivarput. Naalakkersuisullu qinnuvigissavagut 1999 utaqqinngikkaluarlugu Seniorpolitik pillugu saqqummiussaqaqqullugit.
Atassut-mit killiffik pillugu Naalakkersuisut nassuiaataat tusaatissatut tiguarput.
Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Naluneqanngitsutut Inatsisartut 1996-imi upernakkut ataatsimiinneranni maannakkut Naalakkersuisut suliuttaasutta Jonathan Motzfeldtip siunnersuutigaa, tjenestemandeqarnerup ullumikkut atugaanerata iluaqutai ajoqutaalu pillugit Inatsisartuni oqallisissasugut.
Siunersuutip qulequtaa ersarissaq, ullumikkut inimi manni uagut pingajussaarlugu eqqartugassarput, aammagooq ukiuakkut 1999-imi nalunaarusianngorlugu saqqummiuteqqinneqarumaartoq taamanikkussamullu Inatsisartut nutaassat isummerfigeqqikumaagaat, Inuit Ataqatigiit nutaamik isummerfigissallugu pissutissarsorinngilagut, isumarpummi ersarissaq siornali ukiakkut ataatsimiinnerup matuma aapassaanik oqaluuserinerani oqatigeeratsigu.
Naalakkersuisut killiffimmik nalunaaruteqarnerminni ersersinniarpaat ullumikkut tjenestemand-itut atorfeqartinneqartut 1900 missaannik amerlassuseqartut imaaliallaannarluni atorfinitsitseriaatsimut allamut nuunneqarsinnaanngitsut, tassami AAtorfinitsitaanermi toqqissisimatinneqarnissaq@ uagut isumatsinni qanganitsereersoq aporfiummat.
Inuit Ataqatigiilli tamanna aporfiinnartut isigisariaqarsorinngilarput ilisimaarivarpummi tjenestemanditut atorfeqartitsisarneq pitsaaquteqarlunilu ajoquteqarmat, taamaattumik kingumut piumasaqaatigeqqissavarput siunissami nunatsinni atorfinitsitseriaatsimik nunatsinni kattuffinnik tamanit peqataaffigineqartumik oqallittoqaqqullugu nassarsiortoqaqqullugulu inuiaqatigiinnut tamanut naapertuuttumik makkuninnga siunertaqartussamik:
- Suliat assigiit assigiimmik akilersorneqarnissaannik atugassaqarnissaamillu
- Arnat
angutillu naligiimmik pineqarnissaannik
- Nunaqavissut
atorfininnissamik pilerisutsilernissaannik
- Nunaqavissut
tikisitallu naligiimmik pineqarnissaannik
- Pisortatut
atorfinni naleqquttumik inuttalersuisarnissamik
- Nunarput
tamakkerlugu ilinniarsimasunik pikkorissunillu sulisoqarsinnaanermik
periarfissiinissamik, kiisalu
- Suliffeqarfiit
unittooratik ineriartortuarnissaannik periarfissiinissamik.
Tamakku tunngavigalugit tjenestemanditut
atorfeqartitsisarnerup pitsaaqutai, pingaartumik soraarnerussutisiaqartarneq
eqqarsaatigalugu nalilersuisoqartariaqarpoq.
Inuit Ataqatigiit pingaarluinnartutut
isigaarput siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu piffissanngortoq
maannakkut kattuffiit akornanni sukumiisumik innuttaasut ataatsimut isigaluni
soraarnerussutisiaqartarnermut tunngasut ammasumik eqqartortariaqaraat,
tamattami ilisimaarivarput maannakkut nunatsinni innuttaasugut katitigaanerput
eqqarsaatigalugu qujanartumik siunissami utoqqalisartussat
amerliartuinnartussaavugut.
Soraarnerussutisiaqartarnermullu tnngasut
innuttaasunut tamanut naligiimmik atugassaqartitaa-sut maannakkut angusariaqalerpagut,
kingulissatsinnut annertuumik nammakkersuutaassan-ngippata.
Soorunami kattuffiit
kiffaanngissuseqarlutik isumaqatigiinniarsinnaatitaanerat Inuit Ataqatigiit
ataqqiuartariaqarparput ataqqiuassallugulu, pingaarnersarli tassaasariaqarpoq
atorfiit assigiit nuna tamakkerlugu assigiimmik akilersorneqarlutillu
piumasaqaatitaqarnissaat. Aammalu isumaqatigiissutit assigiinngitsut
amerlavallaat atuutilissappata aarleqqutigineqarsinnaavoq tamatuma
assiinngippallaanik atugassaqartitaanermik kinguneqartarnera.
Naggataatigut oqaatigeqqissavarput
tjenestemanditut atorfeqartitsisarnerup allamik taarserne-qarsinnaanera
atorfinitsitseriaatsinillu allanik iliuuseqarniarnermi kattuffiit
nunatsinniittut tamaasa qanimut suleqatigalugit siunertaralugu qulaani
taagukkavut innersuussutigalugit isumasioqatigiittoqassasoq Inuit
Ataqatigiinniit kissaatigaarput.
Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut
killiffimmik nassuiaataa tusaatissatut tiguarput.
Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:
Nassuiaammi aamma Akissaatinut Ataatsimiititaliami
NAK-imiit ilaasortat sisamaasut ataatsimoorlutik oqaaseqataanni
ilanngunneqarsimasumi takuneqarsinnaavoq tjenestemanditut atorfinitsitseriaaseq
pingasunik pitsaaquteqartoq:
- Atorfinitsitsinermi
aalajangersagaqarpoq tamakiisumik allaaserinnittumik, sulisitsisup aamma
sulisup pisussaaffiinik pisinnaatitaaffiinillu imalinnik.
- Periarfissiivoq
sulisut ilinniarsimanermik qaffasissusianut naleqqiullugu qaffasinnerusumik
akissarsiaqarnissaannut.
- Sulisoq
atorfininnermini atugassarititaasutigut illersugaavoq, taamaalilluni tjenestemandi
imaaliinnarlugu soraarsinneqarsinnaanani.
Aamattaaq takuneqarsinnaavoq
tjenestemanditut atorfinitsitseriaaseq pingasunik ersarissunik
pitsaanngequteqartoq:
- Eqartuuvoq
naapertuussaruminaatsuullunilu.
- Akisuujuvoq,
tassani eqqarsaatigineqarneruvoq soraarnerussuteqalersitsisarneq.
- Sulisut
tjenestemanditut atorfinitsitseriaatsimi piussaaffinnik allassimasunik kiisalu
erseqqissumik taaneqanngikkaluarlutik taamatuttaaq isigineqartunik
sumiginnaasut soraarsinnissaat ajornakusoortuuvoq ilaatigullu akisusarluni.
Tjenestemanditut atorfinitsitseriaaseq
qimanneqassappat soqannginnersamik pilersoqartussaavoq, pissutigalugu
tjenestemanditut atorfinitsitseriaatsimi malittarisassat tamakkiisumik allaaserinnittut
amigaatigineqalissammata.
Isumaqatigiissutaasartut tassaajuassapput
malinnaatinneqarnatilli. Ajornartorsiut taanna immaqa qaangerneqarsinnaavoq
akit allanngoriartornerat tunngavigalugu akissarsiat maannakkut atuuttut assigiinngitsut
siunissami qaffakkiartornissaannik siumaqatigiissuteqarnikkut.
Tjenestemanditut atorfinitsitseriaatsip
pitsaaqqutaa pingaarneq tassaavoq sulisut atuagarsornerinnaq tunngaviginagu
ulluinnarnili milittakkat tunngavigalugit piukkunnaateqartut naammaginartumik
akissarsiaqartinneqarsinnaammata. Taamaakkaluaq taanna aamma
atorneqarsinnaalluassaaq isumaqatigiissutit maanna atuuttut aqqutigalugit,
tassami tamakku tamarmik aalajangersarneqartarmata inummut namminermut
tapisiaqartitsinissamut periarfissiisumik. Apeqqutaaginnassaaq Sulisoqarnermut
Pisortaqarfiup periarfissaq taanna pimoorullugu atorumassaneraa.
Atorfimmi toqqissisimaneq
soraarsitaanissamulluunniit illersorneqarneq ajunngitsuutaavoq, pingaartumik
atorfillit atorfikkaat eqqarsaatigalugit. Kisianni tamanna iluaqutaanngilaq
politikerit atorfikkaap soraarnissaa anguniaannarlugu qanoq akeqarnissaa
akilerumassappassuk. Tamatumunnga ajoraluartumik assersuutissarpassuaqarpoq.
Tassami pingaarneq tassaavoq inuup nammineq qanoq isumaqarnera - politikerit
sapinngittariaqarpaat akerlilerneqarnissartik. Atorfillit atorfeqanngillat
politikerinut maleruutiinnartussaallutik, atorfeqarpulli innuttaasunut
ajunngitsussaq sulissutigissallugu, inatsisit peqqussutillu Inatsisartut
isumaqatigiissutigisaat Nalunaarutillu Naalakkersuisut atuuttussanngortitaat
tunngavigalugit.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Kattusseqatigiit sinnerlugit suliaq
siullermik upernaakkut 1996-imi aammalu ukiakkut 1996-imi Inatsisartut
ataatsimiinnitsinni oqaluuserineqarnerani oqaaseqaatikka innersuussutigalugit
suliap ingerlaqqinnerani nassuiaammik suliaqartut tamaasa qujassuteqarfigaakka,
tassami suliaq imaannaanngitsuuvoq.
Ilumoorpoq tjenestemandit pillugit
Inatsisartut Inatsisaat nr. 5, 14. maj 1990-imeersoq maanna suli attuuttoq
tjenstemandit pillugit danskit inatsisiliaannik annerusumik toqqammaveqarmat.
Taamaattumik pisariaqarpoq nunatsinni
ullumikkut pissutsinut naleqqussarnissaa, kisiannili aamma eqqaamasariaqarpoq
ullumikkut suli tjenestemandinik danskit Naalagaaffiata ataani
atorfeqartinneqartunik nunatsinni sulisoqarmat, taamaattumik tjenestemanditut
atorfinitsitsisarnerup imaasiallaannarluni ukiuni makkunani
atorunnaarsinneqarsinnaanera ilimannanngilaq, nukingiunnagulu
suliarisariaqarluni.
Soorunami nunatsinnut pissutsinut
naleqqussaanermi inatsimmut tapiliussamik allatulluunniit
naleqqussaasoqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, taamaattumik suliassaq
peqqissaarullugu - sulisunut nunatsinnullu iluaqutaasumik aaqqiinissaq
anguniartariaqarluni. Eqqaamasariaqarpormi ukiuni makkunani sulisussat
nunaqavissut annerusumik ilinniagaqarfimasut pisortaqarfinni assigiinngitsuni
arlialissuit suli amigaatigigatsigit.
Isumaqarpunga eqqumaffigisariaqartunut
ilaasariaqartoq tjenestemanditut atorfinitsitsisarne- rup ilaatigut aktieteqarluni ingerlatseqatigiiffinni
Namminersorullutik Oqartussanik pigineqartu-ni atorunnaarsinneqarneranni
inuiaqatigiinni akornatsinni akissarsiatigut assigiinngisitsinerujussuaq
pilersimammat, taamaattumik tamakkuupput aamma sapinngisamik ajornanngippallu
nerumittumik aaqqinniagassat.
Ilanngullugu aamma eqqaamasariaqarpoq
tjenestemanditut atorfinitsitsisarneq atorunnaarsivin-neqassagaluarpat -
suliffeqarfiit akornanni nooqattaarnerit aamma kommuninut Namminersornerullutillu
Oqartussanut akisoqisut suli annerusumik pilersinnaanerat
aarleqqutigisariaqarmat - matumani Namminersornerullutik Oqartussat
kommuninillu atorfinitsitsisarneri eqqarsaatigaakka. Taamaattumik suliassaq
angeqaaq peqqissaarullugulu suliarisarialik.
Isumaqarpunga aamma piffissanngortoq
uparuassallugu suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussanik
pigineqartut, tassa inuiaqatigiit pigisaat, atorfinitsitseriaatsip ilaatigut
taakkunani inuit suliassavimminnut ilinniagaqarsimanngitsut taamannanik akilerlugit
atorfinitsinneqartarmata.
Ullumikkut nunatsinni ajornartorsiutivut
qiviaannarsinnavagut - assersuutigalugu Qasigiannguani qanittukkut
nakorsassaaruttussaarpalupput, qanormi taava iliortoqarniarpa? Niviarsiat,
juumuut, nakorsat, kingutit nakorsaat il.il. amigaataaqaat - assersuutigalugu
tusartaannarpugut Peqqinnissaqarfiup
iluani sulisut amigaataaqisut - piffissaq sivikitsuinnaq illoqarfimmut suliffissariniakkaminnut
pigaluarlutik illoqarfik nuannarinngikkaagamikku allanilluunniit peqquteqarlutik
illoqarfimmut allamut nooqqittartut - ilumoorsinnaanerpa? Sulisut taama
amigaataatigisut atorfinitsitat
taamatut nooqattaartinneqarsinnaammata, tassami nalunngilarput nunatsinni
nuunneq qanoq akisutigisartoq!
Taamaattumik tjenstemandit pillugit
inatsimmik nunatsinnut naleqqussaanissami uku oqaatsit isumaqatigeqisakka
Nunatsinni Atorfillit Kattuffiata oqaaseqaamminni ilanngullugit oqaatigisai
issuaaffigilaassuakka: Atjenestemandit tassaammata pisortat
ingerlatsiviini kalaalinngorsaanermi Namminersornerullutillu Oqartussat
aaqqissuussaanerannik piorsaaqqinnermi tunngaviusut pingaaruteqartut@.
Ukiorpanngulersuni oqaaseq
kalaalinngorsaaneq oqaasiinnartut atorneqarpoq isumaqarpungalu atorfinitsitseriaaseq
eqqartorneqartillugu sulisussanik avataaniit tikisitsisarneq ukiuni aalajangersimasuni
tikisitsisarneq, tassalu kalaallisut oqaatigalugu: Aċremċlsansĉttelse@
atorneqartariaqarlersoq.
Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat
tusaatissatut tiguara 1999-imilu saqqummiuteqqinneqarnissaa pissanngatigalugu.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Siullermik partiit oqaaseqartuinut tamanut
qujavugut. Saqqummiussaq tunngaviatigut isumaqatigineqartoq maluginiarpara.
Siumup oqaaseqartua
oqaaseqarfigeeqqaassavara. Siumup oqariartuutaa erseqqissoq aamma
Atassumminngaanniit, Inuit Ataqatigiinnit Kattusseqatigiinniillu
isumaqatigineqartoq imaattoq maluginiarpara; suliassaq peqqissaarulluinnarlugu
kiisalu Atorfillit Kattuffissuat qanimut suleqatigalugu ingerlanneqassasoq,
tassa oqariartuut erseqqissoq partiinut taasannut apuuppara. Aap,
taamaaliussaagut.
Taava aamma Siumup toqqartumik kissaatigaa
Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaa siuartinneqarsinnaannginnersoq misissorneqassasoq,
tassa 1998-imi ataatsimiinnissami pisinnaanersoq misissorneqassasoq. Taanna
isumaqarpunga partiinit allanit titarnerit akornanni taamatut ersersinneqarmat
misissorneqartariaqartoq ajunngitsumillu tigullugu/ammaffigalugu - ammaneq
akilaarsimasoq periarfissaq aallaavigalugu suliassaq una pingaartutut tamanit
isigineqarmat - peqqissaarukkumaneqarlunili aammali isumaqatigiissutit atuuttut
assigiinngitsut, soorlu isumaqatigiinniarnerni kattuffinnut allanullu
isumaqatigiissutit piffissami aalajangersimasumi atuuttut taakku
kissimigaarlugillusooq siuarteriarneqassappat taassuma apeqqutip
misissorluaqqinnissaa Naalakkersuisunit ammaffigisariaqarparput., taavalu
uterfigalugu.
Atassutip oqaaseqartuata ilaatigut taasai
- uani Siumukkunnut akissutinni tassaneereermata, kisianni ataaseq taasaa
oqaaseqarfigilaarusuppara tassaasoq Naalakkersuisut qinnuigimmatigit 1999-i
utaqqinngikkaluarlugu Seniorpolitikki pillugu saqqummiussisoqarsinnaanersoq
apeqqu-tigimmagu. Isumaqarpunga taanna tunngaviusumik ajornartuunavianngitsoq,
tassami maannakkut apeqqut taannarpiaq aamma kattuffiit
eqqartortalereermassuk. Taamaattumik isumaqarpu- nga aamma taanna kissaat
naamassiniarneqarsinnaalluartoq ukiup tulliuttup ingerlanerani qaffatsillugulu.
Inuit Ataqatigiit aamma oqariartuutaat,
aatsaannguaq taavara, annerusumillu oqaaseqarfiginagu oqassallunga immikkoortut
arfineq marluk uteqqinnagit taagugaat aallaavigalugit eqqartueqqinnissaq aamma
taanna ammaffigisariaqarparput, taamaalilluta Inuit Ataqatigiit kissaataat assigiinngitsut
nalilersoqqissaarniassagatsigit. Aamma taamaappoq Akulliit Partiiat
tunngaviusumik isumaqataasoq, taamatullu aamma Kattusseqatigiit. Kisianni
Kattusseqatigiit immikkut taalaa-rusuppakka maannakkut tjenestemandit pillugit
Inatsit tjenstemandeqarnerlu pillugu eqqartui- neq pigatsigu ukua assersuutitut
taasai arlalissuit tjenestemandiunngimmata nakorsat, kigutit nakorsaat allallu,
taamaattumik taakkua oqaaseqarfiginngikkallassavakka.
Naggataatigut ataatsimoortumik
oqaatigissavara tjenestemanditut atorfeqarneq aammalu ukiu- nik
aalajangersimasunik isumaqatigiilluni atorfeqartitsineq taakkua
assigiinngissutaasa angi-nerpaartaat erseqqissaatigilaarusukkiga unaasoq;
tjenestemanditut atorfiit akissaatimikkut qaffisinngillat immikkulli isumaqatigiilluni,
soorlu ukiuni pingasuni tallimanulluunniit, atorfeqartitsinerit tamatigut
tamatiguuvik inuiaqatigiinnut akisoorujussuusarmata. Taanna isumaqarpunga
erseqqissartariaqartoq maanngangaaq.
Taamatut oqaaseqarlunga partiit
oqaaseqartuinut qujavunga.
Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:
Soorunami Naalakkersuisut
tungaanninngaanniit 1998-imut siunnersuutip taamaattup, misissuinissamik
tunngaveqartup, ingerlanneqarsinnaaneranik oqaaseq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup
oqaaserisaa misissorusunnassaaq aamma siunnersuisuusimalluni maannakkut ukiut
ingerlaneranni malunnarpoq una; tjenestemandinut aaqqissuussineq
imaaliinnarlugu qimanneqarsinnaanngitsoq - maani uppernarsarneqaqqittoq,
aammalu kattuffiit oqaaseqarsimanerat tamatumani malunnarpoq.
Maannakkut taanna atortuusoq
pitsaaquteqarpoq aamma pitsaanngequtaasinnaasunik ilaqarpoq, tassani aamma
alaatsinaatassat arlalippassuit takuneqarput, qallunaat oqartarnerattut;
politikerit peertarput tjenestemandilli/atorfillilli taakkua ingerlaqqiinnartarlutik.
Taanna periaaseq aamma nunatsinni atorneqartoq saqqummiussuinermi
tikinneqarsimavoq, tjenestemandit/atorfillit tassani nammineq piginnaatitaaffii
aaamma politikeritut qullersarisaminut
kiffaanngissuseqarnera/siun-nersuisinnaanera nammineq atorfimmigut
pineqaatissarinngikkaluarlugu, soorlu aamma ilaatigut oqaluttunit tamanna
oqaatigineqartoq. Tamakkuupput aamma nalilersugassat.
Eqqaamavakka apeqqutip taassuma siorna saqqummiunneqarnerata
kingornatigut oqallinnermi oqallittarnermilu atorfilinnik nunatsinni
ingerlatsinerup iluani aaqqiissutaasinnaasut ilaatigut atornittut nutaat,
siornatigut misilinneqartarpugut ilaatigut ukiut marlulluunniit oqimaalutarneqarluta
qanoq atorsinnaatiginersugut atorsinnaanngitsiginersugulluunniit atorfilittut
nalilerneqartussaalluta, taava uuttorneqaraangatta oqipallaanngikkaangatta
taava ingerlaqqissinnaasarluta.
Maannakkut tamakkununnga ilanngullugit
taaneqartut eqqaamavakka atorfilittut/tjenestemanditut ingerlaniarnermut
ilanngullugu. Ilinniartut aamma maannakkut amerlaqisut akiligassaqalerlutalu
allatigullu aamma ingerlasarnerput aamma suliartornermut taamaattumut
akiligassatigullu aamma oqilisaassinermi ilalerlugu eqqarsaataasinnaanersut
allaat saqqummiussuunneqarput taamanikkut oqallinneq ima ittoq inimi maani
pereermat.
Taamaattumik 1999-ip tungaanut
utaqqinngikkaluarta - aamma taanna paasivara arlalinnit taan- na
tikkuarneqartoq aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup tamatumuunakkut
periarfissat misissorumammagit misissueqatigissavarput aamma tamatumani
inerlugu suliarineqarsinnaanera anguniarlugu. Nalunngikkaluarparput
aappassaaneerisussaalluta pingajussaaneerisussaallutalu tjenestemandit
atorfiinut tunngasunik aaqqissuussiniarnermi, taakku tamaasa ataatsimut takullugit
nalilertariaqarput ataatsimut, naammassillugu ukioq manna inerneqassanersoq
imaluuniit aappaagu tamaasa ataatsimut naammassiniartariaqarnersut, taanna
Naalakkersuisuni uterfigiumaarparput isummerfigineqarnera.
Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit:
Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup apeqqut
pingaarutilik, pingaartumik soraarnerussutisia-qartarnermut tunngasoq,
arlaatigut Inuit Ataqatigiinninngaanniit siunissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu peqatigiiffinnut, kattuffinnut tamanut oqallissigineqarnissaa
taasarput isum-merfiginngimmagu taanna ujartoriga.
Tassa Inuit Ataqatigiinninngaaniit
siunnersuutivarput piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigissagaanni
pinngitsoorani kattuffiit tamarmik maannakkut isumaat paasiniarneqartariaqartoq,
tassami Isumaginninnermi Ataatsimiititaliarsuarmi sulinitsinni aamma
oqaatigineqarpoq aammattaaq Naalakkersuisut ammaanerminni oqaatigivaat;
siunissami utaqqaat ima amerlatigilissasut allaat inuiaqatigiinnut
nammakkiutaasinnaanissaa taanna ernumassutigineqarluni.
Ilaatigut tjenestemanditut maannakkut
nunatsinni atorfeqartitsinerup pitsaaqutaasa pingaarnersarivaat tjenestemandit
pensionik katersuunneqartaramik suliffeqarfimminngaanniit, taannali aamma
tamanut atuussinnaanissaa kattuffinnut paasiniaanikkut assigisaatigullu
eqqartorneqar-nissaa Inuit Ataqatigiinninngaanniit assorujussuaq
kissaatigivarput.
Taamaattumik taassuma
isummerfigineqarnissaa Naalakkersuisunut taanna isumaqarpunga pingaartuusoq
erseqqissaatigissallugu.
Knud Sĝrensen, Atassut:
Tassa ullumikkut pingajussaannik apeqqutip taassuma suliarineqarnerani ersereerpoq oqaaserpakasiit atorneqareerput aamma pappialat kiilut oqigisassaajunnaarput, taamaattumillu isumaqarnarsorinarsivoq allanngortitsinissamik imaluunniit piviuinnartitsinissamik imaluunniit nutarterinissamik aaqqiniarnissamut toqqammavissat naammalersimassasut, taamaallaalli siunnersuu-tissamut nutaamut sananissaq qanorittuussasoq apeqqutaaginnalerpoq.
Unalu 1999 taagatsigu immaqa kingusikuluttutut, tassani uniffigaarput. Soorunami Inatsisartut nutaat aamma taamanikkut qinersereernermi ivertinneqarsimasussaapput. Pitsaasuussagaluaqimmat Inatsisartuni uani suliamik aallartitsiffiusumi suliaq aamma inaarneqarluni naammassine-qarpat.
Taamaattumik Naalakkersuisut aammalu Naalakkersuisut Siulittaasuata ilaatigut suliap taassu-ma siusinnerusukkut naammassineqarsinnaaneranik eqqarsaatai, taakkua assorujussuaq Atas-summinngaanniit taperserpavut aamma neriuppugut tamanna imaluunniit nalunngilarput Naalakkersuisut tamanna naammassisinnaagaat. Taamaattumik naatsorsuutigaarput qinigaaffiup uuma naannginnerani pisussat aalajangiiffigillarumaarigut oqarsinnaajumalluta siunissami; taamanikkunuku uagut aalajangikkagut.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:
Inuit Ataqatigiit ujartormassuk erseqqissumik isumertariaqarnermut taasaannut tunngasumik oqaatigissavara - oqarninni erseqqissumik qulequtaa taasimannginnakku utaqqatsissutigaara, kisianni Inuit Ataqatigiit aqariartuutaat erseqqissumik taavara oqarlunga; immikkoortut arfineq marluk. Inuit Ataqatigiit siunnersuutaanni immikkoortut arfinillit taagaluarput, kisianni aamma naggataatungaani Inuit Ataqatigiit ilaatigut oqarput; Atamakku tunngavigalugit tjenestemanditut atorfinitsitsisarnerup pitsaaqutai aamma nalilersorneqartariaqartut@.
Taanna tunngavigalugu pitsaaqutai ajoqutaalu maannakkut ataatsimiititaliamit nalilersorneqar- tut aallaavigalugit inussiarnersumik oqallisigeqqusaat nalilersullaqullugit allaat arfineq mar-lunnik immikkoortortalerlugu aallaqqaataanit oqaaseqarpunga.
Ilumut oqallittoqarnissaa kissaaterpiarsi malillugu ataatsimeersuartitsinissaq taanna pissaner- soq maannakkut oqaaseqarfigisinnaanngilara aningaasartai apeqqutillu allat imaaliallaannaq qaffatsissinnaannginnakkit aammalu Inatsisartut aningaaliissutissaani ukioq manna aappaagumullu siunnersuutigineqartuni ersinngimmat, kisianni una erseqqissassavara qulequttat taakkua taasatit aallaavigalugit inussiarnersumik siunnersuutersi tigullugu nalilersorumavarput.
Aappassaanik oqaatigissavara kattuffiit taanna pillugu oqaloqatiginerat maanamut ingerlam- mat, soorluli aamma nalunaarusiami taaneqarsinnaasoq kattuffiit assigiinngitsut kikkullu sinniisuunersut nalunaarusiami aamma erseqqissumik taaneqarpoq, taamaattumik itigartitsiniaannarumananga oqarsimavunga taanna periarfissaq ammaffigineqartariaqartoq misissugassallu alagisariaqaraat. Tassani misissugassamut oqarninnut tunngavigaara akuersissagaanni aamma aningaasartai qularnaallisariaqarmata - maannakkut taamaattoqanngilaq ukiuni qaninnerpaani, misissugassat ilagisariaqassavaat.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, ataatsimiinnermik aqutsisoq:
Taamaalilluta immikkoortut 19-ata oqaluuserineqarnera naammassivarput ullumikkullu oqaluuserisassat tamakkerlugit.
Oqaluuserisaq naammassivoq.