Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 31-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera	Aappassaanneerneqarnerata nanginnera	Pingajussaaneerneqarnera

Siisamanngorneq 25. september 1997 nal. 13.05

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 31.

 

Oqaatsinik Pikkorissafik pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Kultureqarnermut. Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Konrad Steenholdt, Kultereqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunner­suut maanna saqqummiutissavara.

 

Inatsisartut ukiakkut 1996-imi ataatsimiinnermi aningaasanut inatsisip akuersissutigineranut atasumik aalajangerput  1997-ip ingerlanerani oqaatsinik ilinniarfimmik pilersitsisoqassasoq. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut tamatuma kingorna aalajangerneq timitalerniaru­mallugu sulinialerput. Taamaattumik init ingerlatassatut kissaatigineqartut ingerlanneqarfigi­sassaat naleqquttut pissarsiarineqarput aammattaarlu ilinniarfimmik pilersitsinissaq annertuu­mik suliniutigineqarluni.

 

Oqaasiliortunut saqqummiussinerup kingorna ilinniarfissap pisortatigoortumik Oqaatsinik Pikkorissarfik taaguutigilerpaa. Taaguutip taassuma toqqarneqarneranut pissutaavoq Oqaatsi­nik Pikkorissarfiup Inatsisartut aalajangernerat naapertorlugu ingerlatassaasa nalunaarmassuk oqaatsinik ilinniarfittut nalunngisatsitut atuutissanngitsoq, atuutissasorli oqaatsinik pikkoris­sarfittut, oqaatsinut tunngasunik assigiinngitsorpassuarnik suliaqarfittut, aamma suliassanik oqaatsinik ilinniarfimmi suliaagajunngitsunik.

 

Taaneqartutut atsiinikkut nalunaarneqarpoq oqaatsinik pikkorissarfiup sumut atornissaa. Naalak­kersuisulli eqqornerpaasoraat oqaatsinik pikkorissarfimmi ingerlatassat pingaarnerusut allat Inatsisartut aalajangerpatigittaaq. Tassani eqqarsaatigineqarnerupput Oqaatsinik Pikkoris­sarfiup aqunneqarnissaanut tunngasut. Tamakku aalajangerneqarpata pisariaqalissaaq Naalak­kersuisut Inatsisartunit pisinnaatinneqarlutik Oqaatsinik Pikkorissarfimmi malinneqartussanik tassanilu ingerlatassanik erseqqinnerusunik malittarisassaliorsinnaatinnissaat. Tassalu tamanna tunngavi­ginerullugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkersuisunit saqqummiunne­qarpoq.

 

Siunnersuummi takuneqarsinnaavoq Oqaatsinik Pikkorissarfiup siunertaa pingaarneq tassaas­sasoq oqaatsinik ilinniartitsinermik nukittorsaanissaq, tamannalu pissasoq namminersortut pisortallu pisariaqartitaannut assigiinngitsunut naapertuuttumik aammalu inuutissarsiornikkut, suliffeqarnikkut ilinniartitaanikkullu qaqugukkulluunniit pisariaqartitassatut aalajangersakkat naapertorlugit. Siunertatut oqaatigisaq tamanna annertukuluppoq, kisianni tamatumuunarpiaq isumannaallilerneqassaaq Oqaatsinik Pikkorissarfiup suliassanik assigiinngitsorpassuarnik, inuiaqatigiit oqaatsinik ilinniarnissamut pisariaqartitsinerannut takussutissaasunik, isumagin­nissinnaalernissaa. Tamatumuunattaaq periarfissaqalerpoq Oqaatsinik Pikkorissarfiup inuiaqa­tigiit pisariaqartitaasa allanngorarneri malillugit ineriartorsinnaanissaa.

 

Siunertatut oqaatigisamut ilanngunneqarpoq Oqaatsinik Pikkorissarfiup siunertaa anguniarne­qassasoq pingaartumik pikkorissarfimmi oqaatsinik pikkorissarnernik ilinniartitsinernillu aaqqissuussisarnertigut ingerlatsisarnertigullu, Kalaallit Nunaanni aammattaaq avataani ilinni­arfinni, oqaatsinik ilinniarfinni assigisaannilu oqaatsinik pikkorissarnernut oqaatsinillu ilinni­artitsinernut aqqutissiuussillunilu aaqqissuussisarnikkut kiisalu ilisimasanik eqiteriffittut pikkorissarfimmi allanilu oqaatsinik pikkorissartitsisarnissamut periarfissat oqaatsinillu ilinni­artitsinissamut neqeroorutit pillugit siunnersuisinnaasutut atuunnikkut. Tamakku taagorlugit oqarsinnaavugut oqaatsinik pikkorissarfimmi ingerlatassat annikinnerpaaffissalerneqartut. Kisiannili akornutissaqanngilaq oqaatsinik pikkorissarfiup suliniutinik allanittaaq siunertarisap allaaserinerani ilaatinneqarsinnaasunik aallartitsisarsinnaanissaa. Tamanna nukittorsaaqataas­saaq oqaatsinik pikkorissarfiup piumasarisanut assigiinngitsunut naapertuuttumik sulinissaa­nut.

 

Oqaatsinik Pikkorissarfiup aqunneqarnera pillugu Naalakkersuisut pingaartutut isigaat oqaat­sinik pikkorissarfiup immikkut siulersuisoqarnissaa, inuttaqartunik oqaatsinik suliffeqarfinni assi­giinngitsuni, soorlu aatsitassarsiornermik, takornariartitsinermik niuernermillu sammisa­qarfiusu­ni atorneqartunik paasisimasaqartunik ilisimasaqartunillu. Siulersuisut taakkua paasi­simasallit suliassarissavaat Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit Oqaatsinik Pikkorissarfiup sulinerani anguniagassat tunaartarisassallu, siulersuisullu aammattaaq tamak­kununnga tamakkii­sumik akisussaassapput.

 

Naalakkersuisut pingaartutut isigaattaaq oqaatsinik pikkorissarfiup Naalakkersuisullu akornan­ni qanittumik ataavartumillu atassuteqaqatigiittoqarnissaa, taamaattumillu siunnersuutigineqar­poq siulersuisut siulittaasuata Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermut Naalak­kersuisu­mit toqqagaasarnissaa. Oqaatsinik Pikkorissarfiup pisortassaanik, oqaatsinik pikkoris­sarfimmik ulluinnarni siulersuisuusussamik, atorfinitsitsinikkut Naalakkersuisut siunnersuut naapertorlugu allaffissornikkut aqutsinermut aningaasanullu tunngasutigut akisussaassapput, tamatumunngalu pissutaavoq Oqaatsinik Pikkorissarfiup annerusumik landskassimit aningaa­salersugaanissaa. Taamaattorli tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq Oqaatsinik Pik­korissarfik siunnersuut naapertorlugu isertitsissutaasinnaasunik suliaqarnernik aamma ingerla­taqarsinnaasoq.

 

Siunnersuutip imarisai pillugit taama oqaaseqarlutik Naalakkersuisut innersuussutigissavaat­taaq siunnersuut oqaaseqaatitaalu.

 

Naalakkersuisut saqqummiussinermi matumani naggasiullu annertunngitsunik oqaaseqaateqas­sapput Oqaatsinik Pikkorissarfimmik pilersitsiniarnerup sumut killinnera pillugu.

 

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu naalakkersuisoqarfiup 1. september 1997 tikillugu sulisut (atorfillit) marluk sulisippai Oqaatsinik Pikkorissarfiup pilersinnissaanut suliassanullu arlalinnut Oqaatsinik Pikkorissarfiup siunissami ingerlatassaanut tunngasunik. Illumi (KNI-p Sisimiuni illuutigisimasaani) sanaqqiinerup allanngortiterinerullu, misissuinerit suleqatissanillu isumaqatigiinniuteqartarnerit saniatigut sammineqarnerupput Kalaallit Nu­naan-ni taamatullu Kalaallit Nunaata avataani oqaatsinik pikkorissartitsinernik ingerlatsisarnis­sat.

 

Ilisimatitsissutigissavarput Kalaallit Nunaanni tuluit oqaasiinik annertuumik pikkorissartitsi­nissat marluk Ilinniarfissuarmi ilinniartunut neqeroorutigineqarsimammata.

 

Kalaallit Nunaata avataani oqaatsinik pikkorissartitsinernut tunngatillugu ilisimatitsissutigine-qarsinnaavoq inuusuttut aqqaneq-marluk akuerineqarmata Danmarkimi højskolini oqaatsinik pikkorissarnissaminnut. Taama akuersinermi piumasarisat ilagaat pikkorissartitsinerup pisin­naalersitsinissaa qinnuteqartup suliffeqalernissaanut ilinniarnissaanulluunniit.

 

Ilinniartut 14-init Ilisimatusarfimmeersut tuluit ilisimatuut oqaasiinik Canadami universitetimi pikkorissarsimapput. Pikkorissarnermi tassani siunertarineqartut ilagaat inuusuttut periarfis­sinnissaat tuluit oqaasiinik pisariaqartumik ilinniarnissaannut aammalu sapiissuseqarneruler­sinnissaat Kalaallit Nunaata avataaniittunik paarlaasseqatigiinniartarnissamut. Tamatuminnga pissuteqartumik paarlaasseqatigiissitsisarnissamik isumaqatigiissuteqarfiginiarneqalerpoq Carleton University Ottawamiittoq.

 

Ukioq kingulleq inuit 14-it nunaqqatitsinnit assigiinngitsuneersut qaammatini marlunni oqaat­sinik pikkorissarfimmiitinneqarput Vancouver Community Collegemi, tassaniinnerisalu naliler­neqarluarnerat pissutigalugu college taanna isumaqatigiinniarfigineqalerpoq oqaatsinik pikko-rissarfimmiititseqqinnissaq anguniarlugu.

 

Kiisalu taaneqarsinnaavoq Tyskland Frankrigilu isumaqatigiinniarfineqalersimasut nunani taakkunani pingasunik stipendiaqartitsilluni ilinniagaqartitsinissaq pillugu. Tyskland isumaqa­tigiissuteqarfigneqareerportaaq pisariaqalerpat tyskisut pisariaqartitsineq naapertorlugu ilinni­artitsisussaqartitsisinnaanissaq. Piffissami qaninnermi ingerlatassatut taaneqarsinnaapput takornariartitsinermut tunngasunik suliaqartartunut tuluttut tyskisullu pikkorissartitsinissamik pilersaaruteqarneq.

Taamaalilluni Oqaatsinik Pikkorissarfimmi aqutsisut ukiuni aggersuni ingerlatsinissaminni iluaqutiginiarsinnaasassaannik tunngavissaqarlualereerpoq. Oqaatsinik Pikkorissarfiup siuler­sugaaneranut tunngatillugu ilisimatitsissutigineqarsinnaavortaaq Oqaatsinik Pikkorissarfimmi ulluinnarni pisortassamik 1. september 1997-imit atuutilersumik atorfinitsitsisoqarmat. Taas­suma suliassaasa siulliit ilagissavaat sulisussanik allanik atorfinitsinissaq atoqqaarfissiortitsi­nissallu novembarip affaata kingulliup ingerlanerani pisussaagunartup pilersaarusiornissaa. Taamaalilluni Oqaatsinik Pikkorissarfiup ingerlatsinerani malittarisassat Naalakkersuisut siunnersuutigisaat makku Inatsisartut akuersissutigippatigik atortussanngorsinnaassapputtaaq.

 

Taama oqaaseqarluta, Oqaatsinik Pikkorissarfiup siunissami sulinissaa isumalluarfigeqalugu, Naalakkersuisunit siunnersuut matumuuna saqqummiupparput neriulluta Inatsisartunit akuer­saarneqassasoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuumut Siumumiit ima oqaaseqassaagut:

 

Oqaatsinik ilinniarfimmik siunnersuut Siumup suliniutigiumallugu piusunngornissaalu anguju­mallugu manna oqaluttarfik atorlugu soorlu aamma ilinniagaqartut ataatsimiitsinneqartarnerani kiisalu tusagassiutinik allanilu arlaleriarluni saqqumiuttareersimavaa. Taamalullu Siumut Atassutillu suleqatigiissutissamittut anguniagaannuttaaq ilanngunneqarnikuulluni isumaqatigiis­sumilu kingullermi Oqaatsinik Pikkorissarfiup pilersinneqartussap piorsaqqinneqarnissaa aamma ilanngunneqarpoq. Siumumi nuannaarutigaarput oqaatsinik pikkorissarfimmik pilersitsinissap piviusunngortinneqartussanngornera.

 

Taamaattumik aamma taamatut siunnersuuteqartut tamaviaaruteqartullu tamaasa qamannga pisumik Siumumiit pilluaqquniarpagut. Siumumiit naatsorsuutigaarput oqaatsinik pikkorissarfit­taarnerup kingunerisaanik nunat allanut oqaatsinik ilinniartariaqartussanut periarfissarititaasut ajornerulissanngitsut, kisiannili oqaatsinik pikkorissarfik nunanut allanut ilinniariarnissamut alloriarnerit ilaattut tapertaasutulluunniit inissisimalissasoq. Oqaatsinik pikkorissarfimmut tunngatillugu inatsisissamik siunnersuutaasoq tamakkiisumik tapersersorparput.

 

Ullutsinni nunatsinni atugarisagut eqqarsaatigalugit inuutissarsiutinilu siuarsaaniarnermik annertuumik suliniuteqarnitsinni Siumumiit pingaartorujussuartut isigaarput nunanit allanik attaveqarnitta suleqateqarnittalu annertusarneqartuarnissaa. Attaveqarnitsinnut oqaatsinik ilisimasaqarnissap pingaaruteqassusia paasilluinnarsimavarput, taamaatumillu oqaatsinik ilinniarnissarput sakkortunerpaamik suliniutiginiarparput nunat allamiunik oqaatsisigut apor-feqarata saqqummertalernissarput inuiaat kalaaliusugut sapinngittariaqaratsigu. Sumiluunniim-mi najugaqarnerput atorfeqarnerput inuutissarsiuteqarpullu apeqqutaatinngilluinnarlugu ta-matsinnut nuannissagaluaqimmat ingerlaannaq oqarput allamiut oqaasiinut sangutiallatsissin­naassagutsigu, pingaartumik aamma qaluunaatut tuluttullu oqaasii eqqarsaatigalugit.

 

Taamaattumik meeqqat aallaavigalugit oqaatsinik ilinniarnermi piorsaanermik suliniuteqarni-  gut ingerlattuattariaqarpagut. Meeqqivinni atuarfinni ilinniarfinnilu allani aamma tamani sunngiffimmi atuartitsinermi ullukkut unnukkullu aamma ingerlanneqarsinnaajuartariaqarpoq oqaatsinik ilinniarneq, soorlu aamma kalaallisut qallunaatut tuluillu oqaasii eqqarsaatigalugit. Tassami uniffigisariaqanngimmat maannakkut oqaatsinik pikkorissafeqarlernissarput pisiaqar-titsinermi annertoorujussuusoq tamatta nalunngeqaarput.

 

Angoqqaarpassuit atuartuutillik qitornamik oqaatsinik suli annertunerusumik pikkorissuseqaler­nissaat anguniartarpaat, periarfissaqartullu AFS aqqutigalugu ukioq ataaseq qitornatik nunanut allanut ukiiartortittarpaat, ilaqutariinni najugaqarlutik, oqaatsinik ilinniarnissaat siunnertaralugu, minnerunngitsumillu inuiaqatigiit allat ingerlaasiannik paasisaqarnissaat anguniarlugu. Misilitta­gaalualersimavoq taamatut angajoqqaatik nunartillu qimakkallarlugu ukiiartortarnitik inuttut aamma ingerlaqqinnissamut inuusuttortatta nakussasaatigilluartaraat. Tamanna annertuumik Inatsisartunik Naalakkersuisunillu tapersersorneqarpoq, taamaattumillu aamma suli annertuneru­sumik atorneqartalernissaa anguniarlugu angalasarnerisigut tapiissutaasartut annertuninngortin­neqarsimapput, taamaattumik atuartut angajoqqaallu kajumissaarusuppagut suli annerusumik tamanna periarfissaq iluatinnartoq aamma atorluarniaqqullugu.

 

Maannakkut oqaatsinik pikkorissarfiup pilersinneqarleruttortup Sisimiuniittussatup oqaatigi-neqartup sulinissaanut najoqqutarisassaq inatsisissarlu nassuiaatigineqarpoq. Oqaatsinik pik­korissarfiup siunertassaatut saqqummiunneqartut Siumumiit tamakkiisumik tapersersorpagut aammalu eqaatsumik ammasumillu Inatsisartut Naalakkersuisullu piumasaqaataannik pikko-rissarfiup sulisinneqartarnissaa periarfissaqartittuarnissaalu pissusissamisoortumik isumaqarfi-galugu, tassuunakkut pikkorissarfiup ineriartornermut malinnaatinneqarnissaa  aamma qulak-keerneqarmat.

 

Pikkorissarfiup aningaasalersorneqarnera Nammersornerusuniit ingerlanneqartussaasoq pissusis­samisoortutut isumaqarfigaarput aammalu pikkorissarfiup nammineerluni suliaqartarnermigut aningaasanik isersissuteqartarnissaanik periarfissaqarnera naapertuusoraarput, soorlu aamma nutserilluni atuakkanik allanillu naammassisaqartarnissaanik nuannersumik takorloorneqarsin­naammat. Pikkorissarfiup suliassaasa ilaat nunanik allanik paarlaasseqatigiilluni ilinniartunik aqqutissarsiuussisarnissaa aamma pissanganartutut atorluagassatullu isumaqarfigilluinnarparput.

 

Oqaatsinik pikkorissartarfiup siulersuisuisa inutalersorneqarnissaa suliffeqarfinni assigiinngitsu­ni aallaveqartinneqarpoq takornariaqartitsinermik aatsitassiornermik niuernermik assigiinngitsu­nillu suliffeqarfinnit katitigaanissaa Siumumiit isumaqatigaarput. Tassanilu aamma ilanngul- lugu nutserisoqarnerup tungaaniit sinniisoqartarnissaa pissusissamisoortutut Siumuminngaaniit isigalutigu. Pikkorissarfimmi pikkorissartartussat pillugit annertunerusumik saqqummiutami eqqartorneqanngitsoq amigaatiginarsinnaasutut ippoq, soorlu pikkorissarneq qanoq ulluinnarni aaqqissuuneqarnissaa, pikkorissarnerup qanoq sivisutigisarnissaa, oqaatsinik pikkorissarnerup saniatigut allanik sunik sukisaarsaaruteqarnissaa  il.il.

 

Neriuutigalugit tamakku taasariaqartut allat saniatigut aaqqiinnagassatut isigineqarsinnaammata tunngaviatigut saqqummiutap siullermeerneqarnerani oqaaserisagut innersuussutigalugit aappassaannerneqarnissaanut ingerlateqqinngineqannginnerani Kultureqarnermi Ilinniartitaaner­mut Ilageeqarnermullu ataatsimiititaliami sammineqarnissaa Siumumiit inaassuteqaatigaarput -takkulu sulilluarnissaannik kissaallutigit.

 

Sivert K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut 1996-imi ukiakkut ataatsimiinnitsinni partiit tamatta isumaqatigiilluinnarluta oqaatsinik ilinniarfimmik 1997 ingerlanerani isumaqatigiippugut pilersissoqassasoq. Tamannalu­mi Sisimiuni piviusunngureersimanera Atassumiit nuannaarutigaarput aammalu akueralutigu Oqaatsinik Pikkorissarfimmik taaguuteqalernera.

 

Atassumiit pingaartipparput pitsaasumik atuartitaaneq kikkut tamarmik atorfissaqartitaat kissaatigisaallu aammalu inuiaqatigiit atorfissaqartitsinerat najoqqutaralugit annerusumik ilinniarfissanut ikaarsaariartarfilinnut tassaanginnanngilaq ataasiakkaanut inuttut piginnaatitaaf­fik. Aammattaarli tassaavoq inuiaat kikkuugaluartut tamarmik ineriartornerannut tunngaviusoq pingaaruteqarluinnartoq.

 

Taamaattumik Atassut-ip piumasaraa qanoq oqaaseqarneq ataqqillugu peroriartornermi oqaatsit nunanit allanisuulli ataqqineqartarnissaat. Aamma pingaartutut isigaarput oqaatsit nunatsinni atorneqartut marlugiit ataqqineqartuarnissaat inuit akornanni avissaartuunnermik pisoqaqqunagu. Tamanna anguneqarsinnaavoq assigiisitsinikkut ilersorneqarsinnaasumilli atugaqarsitsinikkut arlaannaalluunniit atuartitsinerup naleqassusia innarlernagu. Taamaattumik ukiut 2000-inut ikaarsaariarnissatsinnut piareersarluartariaqarpugut, nunarsuarmioqatigiit peqatigiikkaluttuinnar­neranni piumasaasut periarfissallu peqataaffigisinnaajumallugit.

 

Nunarsuarmi inoqataasutut nunat allamiut oqaasiinut piginnaanngorsartariaqarpugut kinaassu-serpulli sorlagullu katannagit. Taamaattumik Atassut-ip anguniartuarpaa nunat allamiut oqaasii­nik soorlu tuluttut tyskisut franskisullu atuartitsinerup qaffassartuarnissaa. Qaffasinnerusumik ilinniarfinni nangittussat universitet-inilu ilinniartussat kisimik nunat allamiut oqaasii pisiaqarti­tarinngilaat aammali takornarissanik sullissisinerup ineriartortinneqarneranut atasumik sulissillu­arnissarput pingaaruteqarpoq. Tamakkuupput siusinnerusukkut ilinniartitaaneq aammalu oqaatsinik pikkorissarfeqarnissaq anguniarlugu oqallittarnermi Atassummiit oqaatsit atortakka­gut.

 

Taamaattumillu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussai oqaatsinik pikkorissarfimmik aqutsinermut ingerla­titsinermillu aningaasalersuinissamut il.il. inatsisissamut siunnersuut Atassummiit tapersersorat­sigu. Atassummiittaaq oqaatsinik pikkorissarfiup siunissami ingerlalluarnissaa aammalu pingaar­tumik inuusuttortatsinnit atorluarneqarnissaa angusaqarfiunissaalu neriuffigilluarfigaarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Atassummiit Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaan­nut siunnersuutip siullermeerneqarnera akuersaarparput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Oqaatsinik Pikkorissarfiup inatsisitigut toqqammivissaanik Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerat Inuit Ataqatigiinniit ilassilluarlugu oqaatigissavarput inuiaat ilisarnaataasa annersarimmassuk tassa nammineq oqaatsitik inuiallu nunarsuarmioqataallutik ineriartortinnissaminnut tunngavis­saraat nunuarsuarmi oqaatsit atorneqartut nalornisiginagit atorsinnaaneri.

 

Nuannaarutigeqaarput oqaatsit tungaatigut sullissiniarneq ukiuni makkunani malunnaatilimmik iluarsiiviginiarneqarmat oqaatsinut allaffeqarfittaarnikkut oqaatsinillu pikkorissarfittaarnikkut. Siullermik inatsisissamut uunga tikkuarusutarput tassaavoq ' 3-mi allassimasoq: Issuaaneq aallartippoq: ANaalakkersuisut Siulersuisuini tallimaniit arfineq-pingasunut ilaasortalimmik pilersitsissapput.@ Issuaaneq naavoq. Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigerusupparput Inatsisar- tut siulersuisussanik toqqaasassasut, taakkuummatami aningaasaliisartut pisariaqartinneqarpal- lu immikkut ilisimasalinnik ataatsimiititaqartarnissaa - siunnersuutigissavarput.

 

Inuit Ataqatigiiniit eqqaanngitsoorusunngilagut meeqqat atuarfianniit naammassisartut danskisut pisinnaasatik annertusarniarlugit ukiuni kingullerni Danmark-imukartartut amerliartuinnavissi­mammata. Inuit Ataqatigiiniit neriuutigilluinnarparput oqaatsinik pikkorissarfik aqqutigalugu meeqqat atuarfianni atuartut annerit danskisut immikkut pikkorisartinneqartalernissaat aqqutis­siunneqassasoq. Minnerunngitsumillu danskisut atuartitsisartut pikkorissartinneqartassasut nunami allamiutut oqaatsitut atuartitsissutigisarnissaannut. Inuit Ataqatigiinnimi maluginiarsi­mavarput danskisut atuartitsisartut danskinut atuartitseriaaseq ingerlattarlugu. Oqaatsinik Pikkorissarfiup ingerlatsinermi Inuit Ataqatigiinniit neriutigaarput sinerissami angalaarsinnaaneq aamma atorluarneqassasoq,  pikkorissariartortussat sinerissamiit Sisimiunukartarnissaat akisoqi­soq minnerpaaffimmiitinniarlugu.

 

Siunissamimi oqaatsinik pikkorissarfik nunatsinnut pingaaruteqartussaavoq oqaatsinik nunami-ullu allat oqaasiinik ilikkarniarnitsinnut. Inuussutissarsiornikkut nunanut allanut attaveqarneru­lerneq pissusissamisoortoq annertusiartunavippoq, Danmark-imi kisimi niueqatigiunnaariartorat­sigu. Takornariaqarnerup ineriartortinnerani nunat allamiut oqaasiinik pisinnaasagut annertusi­nissaat pisariaqarluinnarpoq. Takornariartitsineq pissusissamisoortumik ineriartortinneqassappat. Oqaatsinik pikkorissarfik Inuit Ataqatigiinniit neriulluarfigeqaarput nunatsinni inuttaasut silassorissorsuit ilinniakkanut annertunerusunut mattunneqarsimajuartarmata danskisut pisin-naasaat aporfiusarmmata. Inuit Ataqatigiinniit takorluugarput anguniagaralugu siunissami nunarput imaalissasoq anguneqarnissaanut qanillattuinissaq neriuppugut inumminik nunarput imaassasoq inumminnik oqartussaaffigineqartoq nunagisaminni nammineq oqaatsit atorlugit aqunneqartoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutigissavarput Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqar­nermullu ataatsimiitsitaliami aappassanerneqannginnerani suliarineqaqqaarnissaa.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Eqqaamavarput inersuarmi matumani 1996-imi isumaqatigiissutigigatsigu Oqaatsinik Pikkoris­sarfimmik 1997 ingerlanerani pilersitsisoqassasoq.

 

Taamaattumik Akulliit Partiiata tapersersorpaa Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut - isumaqarpunga aamma taamatut ateqarnissaa akornutissaqanngi­vissoq. Taamaalillunga saqqummiussinermi Naalakkersuisunik saqqummiunneqartut tamakkiisu­mik taperserpakka, taakkualu tassaasut siullermik oqaatsinik pikkorissarfimmi ingerlatassat pingaarnerusut allat Inatsisartut aalajangissagaat, soorlu oqaatsinik pikkorissarfiup aqunneqarnis­saanut tunngasut.

 

Isumaqarpungalu taakku isumaqatigiissutigineqarpata taava ingerlatassat assigiinngitsut erseq­qinnerusumik malittarisassaliunneqarsinnaassasut. Aappassaanik siulersuisut inuttalersorneqas­sasut ulluinnarni sulinerminni oqaatsinut attuumassutilinnut suliaqartunik. Tassami aamma taanna tunuliaqutaavoq pingaarnerusoq Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisissaannik saqqumi-ussineranni. Oqaatsinik Pikkorissarfiup pilersinneqarnera qularnanngitsumik iluaqutissanik assigiinngitsorpassuaq nassataqartussaavoq ullumi ilisimasatsinnit amerlanerusunik.

 

Ullumikkut oqaatsinut tungassutilimmut oqaluuserisamut allamut tunngatillugu Akulliit Partiiat sinnerlugit uparuarsimavara oqaatsit pillugit siunnersortit maanna piusut annertusineqarnissaat. Taamaalilluni siunnersuut una kalaallisut oqaatsigut pillugit uanga isumannut naaperluuttuinnar­tuuvoq. Taamaalilluni ullumikkut pissusiusunut annertuumik iluaqutaasussaassaaq, qularnanngit­sumillu oqaatsitta oqaasitoqartaasa kusarnartortaasa ullumikkut tammariartortutut isiginiarneqar­tartut kusanartumik atorneqaqqilernissaannut aqqutissiuussalluni. Tamamuuna eqqarsaatigaara - naak siunissaq ungasinnerusoq eqqasaatiginerugaluarlugu qallunaatut allatat issuaannarpallaar-lugit kalaallisuunngortitsisarnerup oqalunnerullu qaangerniarneqarnissa - oqaatsittalu kusanartu­mik atorneqarnissaasa eqqumaffigilernissaat

Siulersuisuni siulittaasup kulturimut tunngassutilinnut Naalakkersuisumit toqqarneqarnissaanik isuma isumaqatigilluinnarpara.

 

Suliniutit assigiinngitsut saqqummiuussinermi eqqartorneqartut nuannaarlunga tusaatissatut tiguakka, taamaalillungalu Oqaatsinik Pikkorissarfik pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siun-nersuut matumuuna taperserlugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnarparput nunatsinni ilinniartitaanikkut pitsanngorsaajuarnissaq ineriartortitsijuarnissarlu, taamaattumik inatsisartut aalajangersimanerat tunngavigalugu maanna Oqaatsinik Pikkorissarfiup ukiamut atoqqaartinneqarnisaa angusaavoq tamatsinnut nunatsinnullu annertuumik pisuunnguallaasussaq.

 

Atserneqarsimanera siunertarisamut naleqqulluinnarpoq aammalu pissusissamisoorluinnas-   sooq pikkorissarfiup ingerlatassaanut tunngasut naalakkersuisunit malittarisassiuunneqarsin-naanerat inatsisartunit pisinnaatitsissutigineqarpat.

 

Pikkorissarfiup suliassai anguniagaalu ilaatigut taajuutaata ersersereerpai soorunami inatsisissa­mi siunertarineqartut ajunngitsut Kattusseqatigiinniit isumaqamatigilluinnarpakka. Taamaattu­mik Pikkorissarfiup siunissami eqaatsumik akisussaassuseqartumik angusaqarfiulluartumillu ingerlanissaa neriuuteqarfigalugu inatsisartut inatsisissatut siunnersuutaat akuersaarpara, taamatullu isikkoqarluni kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiisitaliami aappassaane­erneqannginnermini oqaluuserineqarnissaa innersuussutigalugu.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq: Ukiorpaalussuit Inatsisartuni ilaasortaalluni ilaasortaasutuut misigisimavunga ilaatigut qaquti-goortartoq taamatut misigisaqassalluni taama isumaqatigiittoqartigimmat saqqummiussamut tunngatillugu. Aamma nuannaarnera minnerulinngilaq pisuunnguallaatissarput inuiattuut uani siunnersuutigineqartut tamanit assortuussutaanngitsumik akuersaarumaneqarmata.

 

Inuit 55.000 missaannaaniippugut ulluinnarni piumasaqarfigineqarpugut oqaatsit assigiinngit-  sut pisinnaaffigissagigut. Uanilu aamma isumaqarpunga malugisariaqartut ilagigaat taama ikitsigigaluartut inuiaat aamma una isiginiarsarigatsigu Kalaallit Nunaannut tikeraartugut imaluunniit maani atorfilittagut piarfissikkumagatsigit pikkorissartuarnissamut oqaatsivut kisiisa piinnanngikkaluarlugit, kisianni inuiannut akulerukkaluttuinnarnerput ilutigalugu aamma sulisutta pikkorissartuarnissaat ugguunakkut isumannaarniaratsigu.

 

Una qularutigineqassanngilaq Oqaatsinik Pikkorissartarfiup aamma isumagissammagu oqaatsit-ta iluamik atorluarneqarnissaat. Sisimiunut inissinneranut tunngatillugu aamma anguniakkatta ilagivaat aamma højskole, Knud Rasmussenip Højskolia, taavani inissisimareersoq oqaatsitsigut kulturikkullu suliniutitigut aamma ingerlassisoq aamma suleqatigalugu suliassat assigiinngit-   sut ingerlanneqartussaapput.

 

Uunga tunngasumik aamma oqaatigilara, naalakkersuisoqarfinni oqaatsitigut ilinniartitaaner-  mut tunngassuteqartut allaffikkut ingerlanneqarnerat soorunami Sisimiuninngaanniit aqunneqa­lertussaavoq, maanngaanniit Sisimiunut inissinneqarluni. Isumaqarpungalu oqaaseqartut uani paatsuungassutiginngikkaat siullermik suut siunniukkallarigut, kingornatigut aamma nassaaris­saqqaarpagut assigiinngitsut suliassat uani akuliarmittoorsimagutsigit.

 

Taamaattumik aamma pissusissamisoortutut isigaara aappassaaneertinnagu kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap uani apeqqutit assigiinngitsut erseqqissarlugit oqallisi-gippatigit, tassa partiit oqaaseqartuisa kissaatigisaat tassani nalilersorneqarpata, taava maannga aappassaaneerneqarani oqqunneqarpat soorunami nalilersueriaaseq pissusissamisoortoq ingerla­tissavarput.

 

Ilaatigut apeqqutigineqarmat pisortaq, kina pisortassatuut toqqarneqarsimanersoq siulittaasup akuersineratigut oqaatigilaassavara toqqarneqarsimammat Johan Meyer, massakkut pikani issiasoq, nunatsinni ilinniartitsisuusimavoq Saattuni Uummannamilu. Piffissarlu aamma iluat-sillugu tikilluaqqussavara, neriullungalu suliassaminik ingerlatsilluarnissaa.

 

Uani nutserisoqarfiup ilaatigut eqqaatsiarneqara taanna piukkuppara ataatsimiititaliami taariik­kanni aappassaaniinnginnerani nalilersuinissami taassuma nalilersorneqarnissaa oqallisigineqar­nissaalu. Taannami oqaaseqartunit tamanit kissaatigineqarpoq, uuma saqqummiutatta tassani nalilersorneqarluni oqallisiginissaa.

 

Soorunami sammisarput unaavoq ilinniagaqartut tassani pikkorissarnissaat ammaaffigineqartari­aqartoq, kisiannili aamma una nuannequtaasa ilagivaat: meeqqat inuusuttuaqqallu kisiisa piinnarnagit, kisianni kikkulluunniit nunatsinni atorfeqarfinni assigiinngitsuni sulisuusut piumagunik soorlu ulluni 14-ni aaliangersimasuni arlaanni oqaatsimik sammisaqarsinnaapput, taannaannaavillu ulluni taakkunani ilinniarfigisamimmi. Taamaattumik aamma soqutiginarsin­naavoq tamanit tusassallugu ulluni 14-ni taakkuinnarsuit samminiarunikkit ilaa naggataatigummi taava qanoq isikkoqassappat. Taamaattumik pingaartuuvoq aamma nalilersussallugu ataatsimiisi­taliami eqqartulaassallugu, sunngiffiummitaava nalaani sulerisarunik isikkorinnerullutik ullut 14-nit qaangiunnerani angerlarsinnaalissanerpat. Tamakkua eqqartorneqarumaarput.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga tamaasa oqaaseqartut oqaasii nalilersunngikkaluarlugit kisianni qujavunga suliniut tamanit akuersaarneqareersimasoq ilusilerneqarnerani tamakkiisumik Inatsisartuni ilaasortaninngaaniit taperserneqarneranut. Qujanaq, suliaq suliarissallugu nuanner­sereerpoq isumaqarpunga aamma nuannaarluta suliaq una ingerlateqqittariaqaripput.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni immikkoortut 31-ata siullermeerlugu oqaluuserineqarnera naammassivoq. Aappassaaneerneqartinnanilu kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ilageeqarnermullu ataatsi­miititaliami suliarineqarallassaaq, tamatumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.