Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 35-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 20. oktober 1997 nal. 16.03

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 35.

 

Meeqqat atuarfianni ataatsimoortitsineq kiisalu oqaatsitigut ilisimasat oqaatsinillu atuartitsineq pillugit ilisimatusarnermit nassuiaat. (Ilisiamtusarnermit nalunaarusiaq).

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuata tullia, Finn Karlsen.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Meeqqat atuarfianni oqaatsit pillugit ilinniartitsinermullu atuartullu ataatsimoortinneqarlutik atuartinneqartarnerannut ukiut kingulliit ingerlaneranni ilisimatusarsimanermut ineriartortitsisi­manermullu inaarutaasumik nalunaarusiaq 1993-mi tunngaviusumik atuarfimmi oqaatsit pillugit oqallinnermik kiisalu meeqqat aturfianni atuaqatigiisitsisarnermik piviusunngortitsineq pillugu oqallinnermik aallaaveqartoq maannakkut naammassineqarsimalerpoq.

 

1995-mi aamma 1996-mi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerminni nalunaarusiaagallartunik saqqummiiffigineqartarsimapput. Ineriartortitsisimaneq ilisimatusarnerlu meeqqat ataurfianni atuaqatigiisitsilluni oqaatsinillu atuartitsinermik periarfissaasut atugassarititaasullu ersissikku­mallugit tamannalu tunngavigalugu atuartitsinermik ineriartortitsinermik atorsinnaasumik pisariaqarpallu ilinniartitsinerit taamaattut sinaakutassaanik allanngortitserinissamut tunngavissa­qarumalluni ingerlanneqarsimavoq.

 

Naatsumik pingaarnersiorlugillu Naalakkersuisut isumaat malillugu qitiusumik taamatut ineriar­tortitsinermik ilisimatusarnermillu ingerlatsisimanerup pisariaqaataasimanerat oqaatigissavara. Misissuinerit ukiuni makkunani meeqqat atualertartut sunik oqaatsinik tunngaveqarnerannik nalunngisaqalersippaatsigut. Meeqqat amerlanersaat tassalu 80%-at sinnerlugu atualernerminni ataasiinnarmik tassalu kalaallisut oqaaseqartarput. Atuartut ilaat ikinnerusut 9 -10% marlunnik oqaasqartuupput kiisalu suli ikinnerusut, tassalu 7-minngaanniit 9%-mut ataasiinnarmik oqaase­qartuupput taakkulu qallunaatut oqaaseqarlutik. Taamaalilluni erseqqissumik paasinarpoq ulluinnarni marlunnik oqaaseqarluni kulturikkullu marloqiusamik atugassaqarluni alliartorneq meeeqqanut tamanut tunngaviusumik periarfissarititaanngitsoq.

 

Atuartut amerlanersaasa ulluinnarni inuunerminni qallunaat oqaasii ilinniassallugit periarfissa­qarfiginngilaat, taamatullu meeqqat qallunaatuinnaq oqaasillit ikittuinnaat atuarfiit avataani kalaallisut ilinniarnissaminnik aallussisarput. Tamatuma ersersippaa atuarfimmi kingusinnersuk­kullu ilinniaqqiffiusinnaasuni allani meeqaat inuusuttullu oqaaatsinik pisinnaalerumallutik ilinniartinneqarnissaminnut aatsaat periarfissinneqartartut.

 

Misissuinerup angajoqqaat meeqqallu akornanni oqaatsinut isiginninnermik oqaatsinullu ilinniartitsinermut isiginninnermut paasissutissanik pingaaruteqartunik tunivaatigut. Ataatsimut isigalugu angajoqqaat oqaatsit pingaarnerit tassa qallunaat oqaasiisa kalaallillu oqaasiisa meeqqaminnit ilinniarneqarnissaannik soqutiginnittorujussuupput, ilanngullugulu tuluit oqaasiisa ilikkarneqarnissaat soorunami soqutigaat, taakkumi  meeqqat ilinniaqqinnissaannut inuussutis­sarsiuteqalernissaannullu tunngaviliisuusunut ilaammata.

 

Inuusuttut ilinniaqqittarfiini aamma taamatut isumaqartoqarpoq. Taamaattumik ilinniartut amerlanertigut meeqqat atuarfianni oqaatsinik annertunerusumik ilinniarsimanissartik amigaati­gisarmassut ingammik allamiut oqaasii eqqarsaatigalugit. Atuarfimmi atuartut akornanni kalaallisut qallunaatulluunniit allamiut oqaasiisut isigalugit ilinniarumassusiat kissaatiginarsin­naasumit minneruvoq. Malunnarpoq atuartuni minnerni amerlasuunik oqaatsinik ilinniarnissamut tunngaviusumik piumassuseq ataavarneq ajortoq, atuartullu amerlasuut ulluinnarni allamiut oqaasiinik atorfissaqartitsinertik atuarfiup iluani avataaniluunniit pisariaqartillugu malugineq ajoraat.

 

Klassini atuaqatigiisitani atuartut qallunaatuinnaq oqaasillit kalaallisut oqaatsinik naatsorsuutigi­neqaraluartutut naammatumik piginnaanngorsarneq ajorput. Taamatut kalaallisuinnaq oqaasillit qallunaatut piginnaasaasa piorsarneqarnissaat annertusarneqarnissaallu kissaatiginaraluarpoq. Misissuinerit atuarfeqarfimmi allamiut oqaasiinik ilinniartitsinerup ataatsimut isigalugu pissusia­nik takutippaatigut. Taamatut ilinniartitsinermik naliliinermi erseqqippoq ilinniartitsineq inunnguuseralugu oqaatsit pillugit allattariarsornerillu tunngavigalugit ilinniartitsinermiit ilinniartut oqaatsitigut piginnaasaat, soqutigisaat pisariaqartitaallu aallaavigalugit ilinniartitsoqa­lernissaanut nooriarnissamut pisariaqartitsisoqarpoq. Erseqqissassavara taamatut naliliineq ilinniartitsisut namminneq naliliinerannik tunngaveqarmat.

 

Misissuinermi ilinniartitsisut taputartuunneqarsimasut amerlasuut inunnguuserinagu oqaatsinik ilinniartitsinissaminnut nalunngisassaminnik sulinerminilu tunngavissaminnik amigaaeteqarner­tik oqaatigivaat. Ikinnerpaat kisimik allamiut oqaasiinik ilinniartitsinissaminnut tunniussinissa­minnullu ilinniarsimasuupput, taamaattumillu ilinniartitsisinnaanissaminnut tunngavissaminnik ilinniaqqiffigisinnaasaminnik killeqartunik periarfissaqarnertik misigisimallugu

 

 Misissuinerit aamma takutippaat atuartut oqaatsinik pissarsiaqartinniarneqarnerannut ilinniartin­neqarnerannullu tunngavissatut oqaatsinik ilinniartitsineq ataatsimut isigalugu aaqqissuullugulu tunngavilersortariaqartoq, taamaalilluni allamiut oqaasiinik ilinniartitsineq inunnguuseralugulu oqaatsinik ilinniartitsineq annertunerusumik ataqatigiissaarneqartariaqarput, ilinniartitsissutillu allat eqqarsaatigalugit oqaatsinik ilinniarnertaat aaqqissuussamik taputartuunneqartariaqarluni. Tassunga atatillugu nuna tamakkerlugu atuarsinnaanermik nalunaarusiaq 1995.mi saqqummer­soq innersuussutigissavara.  Misissuinerup taassuma inernerisa erseqqisseqqippaat atuartut oqaatsitigut ineriartornerisa ataatsimut isigineqarnissaa qanoq pingaaruteqartigisoq, pisariaqar­porlu sianigissallugu atuartut atuarnerisa nalaanni piffissami aalajangersimasumi killiffimmi oqaatsitigut tunngaviusumik qanoq  piginnaasaqartiginissaannik piumasaqarnissaaq pingaarute­qartigisoq .

 

Nalunaarusiap uuma saqqummiunneqartup inernerivaa oqaatsinik atuartitsinermi anguniagassat erseqqissarneqarnissaat pisariaqassasoq. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut maluginiarpaat nalunaarusiami tikkuartorneqartoq tassa pissusissamisoornerussasoq anguniagassat immikkoorti­terlugit ersarissarneqarpata atuartut ataatsimoortukkaat pisariaqartitaasa ikiorserneqarsinnaanerat anguniarlugu, oqaatsitigut atuisinnaanermut piginnaasanullu ilinniaqqinnermi atorsinnaasanut tulluuttunngorsarnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Misilittaanerni pingaarnerusutigut ulluinnarni atuartitsinermi ineriartoqqissinnaanermut periarfis­sat allaaseralugit ersersinniarneqarsimapput, tamakkulu tunngavigalugit paasineqarpoq ineriar­torneq ilorraap tungaanut saatinneqarsinnaasoq periaatsit aningaasallu annertoorsuunngitsut atorlugit. Taamatut ineriartortitsinissamut aallaavissatut tunngavigiumaneqarpoq ilinniartitsisut oqaatsitigut ilinniartitseriaatsitigullu suliffigineqarnissaat ineriartortinneqarnissaallu. Ilinniartisi­nerminni meeqqat oqaatsititigut piginnaasaat aallaavigalugit piareersartarnerat pitsanngorsarniar­lugu tassungalu atatillugu meeqqat atuarfimminni suleqatigiissinnaanerannik ilanngullugu nukitsorsaasinnaasunngortillugit.

 

Oqaatigeriikkattut misissuinerup takutinniartussaasimavaa ilinniartitsinerup inatsisiliornera eqqarsaatigalugu sinaakkutassanik allannguinissamut qanoq pisariaqartitsigisoqarnersoq. Atuartitsinermi akunnerit atorneqartut ilinniatitsinermilu sinaakkutassat eqqarsaatigalugit misissuinerup tikkuarpaa taamaaliinnarlugu oqaatsinik ilinniartitsinermi akunnerit atorneqartut amerlineqarnissaat pisariaqartinneqanngitsut, kisiannili ilinniartstiinermi aaqqissuussinerit pioreersut aaqqissuussinerillu allat taputartuullugit allatut aaqqissuussisinnaaneq piuminarneru­soq. Tamatumunnga atatillugu malunnarpoq mattussuivallaat, soorlu   klaassnik tiguseqqaartus­sanik aalajangersakkat eqqarsaatigalugit anguniakkamut naleqquttuunngitsut.

 

Atuaqatigiiaat taamaattut pilersinneqarsinnaanerannut siunertaq erseqqissimanngilaq, tassami atuartut kalaallisut atuartitsineq malinnaaffigisinnaallugu naammattumik oqaaseqaraluartut klassinut taamaattunut inississorneqarsimammata, ilaatigullu klassini taakkunani kalaallisut ilinniartitsineq oqaatsinillu atuineq qallunaatut oqaasilinnut kalaallit oqaasiinik ineriartortitsinis­samik tunisinngimmat, taamaalillunilu siunertaagaluaq klassimut nalinnginnaasumut nuunnissaq anguneqanngitsoortarluni.

 

Ajornartorsiutit tamakku qanoq aningorneqarnissaannik maani tikkuussissanngilanga, kisianni uterfigiumaakkannut siunissami Inatsisartuni Naalakkersuisunilu atuarfeqarnermut maleruagas­sanik anguniagassanillu sinaakkutissatut ilusilikkanik aalajangersaasussaavugut. Taamatut iliorneq atuarfinni aqutsinermi peqqussutip allanngortinneqarnerisa ilagivaat, Naalakkersuisullu isumaat naapertorlugu ilinniartitsinermi pitsaasumik eqqarsartarnermut ilaavoq, anguniakkani qitiusoq,  anguniagassat erseqqissut aalajangersarneranniippoq, ilinniaritsinermilu atortussat aningaasartuutissallu naammattut tunniunneqarneriniilluni. Anguniakkat qanoq ililluni angune­qarnissaat, meeqqanik taaakualu periarfissaannik, kiisalu atuarfiit ataasiakkaat piffinnilu ataasi­akkaani pissutsinik, qanorlu atuartut piginnaasamikkut nalunngisamikkullu ineriartornisaminnik periarfissinneqarnissaannik nalunnginnittunik taamaallaat aalajangiiffigineqarsinnaavoq.

 

Misissuinerit maani nalunaarusiami nalunaarutigineqartut annikitsuinnarmik tuluit oqaasiinik allamiulluunniit oqaasiinik, kalaallit qallunaallu oqaasii eqqarsaatiginngikkaanni, imaqarput. Inatsisartut nalunngisaattut ukiuni kingullerni pingasuni kommunini ataasiakkaanik nammineq piumassuseq tunngavigalugu tuluit oqaasiinik ilinniartitsineq 6.klassimiit aallartittarlugu misilerarneqarsimavoq. Ilinniartitsinerup taamatut ingerlanneqartarsimaneranut nalunaarutaagal­lartut takutippaat, atuartut taamatut atuartitsineq nuannaarutigalugulu pissarsivigaat. Taamatulli ilinniartitsinermi kommuninit nalunaarusiaq suli naammasivissimanngilaq, taamaattumillu siusippallaarpoq isummerfigissallugu  6.klasssimiit tuluttut ilinniartitsissalernissaq malittarisas­saliuunneqassanersoq  maani Inatsisartuni ukiuni marlussunni kingullerni siunnersuutigineqartar­simasutuut.

 

Ilisimatusarnermi ineriartortitsinermi nalunaarusiap inernerigallagaasa tikkuarpaat siullermik anguniakkat immikkuualuttut aalajangersarneqarnissaat, atuartitsinermilu ineriartortitsineq maannamut atugasssarititaasut  iluanni pisariaqartinneqartoq. Tamanna pereerpat  aatsaat aalajangerneqarsinnaajumaarpoq annertunerusunik allanngortitsioqartariaqarnersoq, atuartitsisu­tissat aallartittarfiat, akunnerit atuartitsiffiusut amerlassusiat il.il eqqarsaatigalugit. Inatsisilior­nikkut allannguisinnaanerit taamaattut ataatsimut annertunerusumik isiginninnermik tunn­gave-qartariaqarput..........................ilinniartitsinerup imarisai aaqqissugaaneralu naliliiniarnermi taputartuuttariaqarlutik. Tamanna eqqarsaatigalugu nalunaarusiaq atuarfeqarnermi peqqussutip atuartitsinermik imarisaanik atuartitsinerullu aaqqissorneqarenerata aalajangersagartaanik allanngortikkiartuaartitsinissamut tunngavissatut aallaqqaataatut isigisariaqarpoq.

 

Eqqaamaneqartutut pisariaqartinneqarsimavoq, atuarfeqarfiup aqunneqarneranut peqqussummi aaliangersakkat allanngortitaaqqammersut aqutsinermilu aaliangersakkat nutaat aallaavigalugit atuartitsinerup imai atuartitsinerullu aaqqissuunneqarnera iluarsarneqartariaqartoq. Upernaaq manna ataatsimiinnermi peqqussusiaq taanna akuersissutigineqarpoq. Aqutsinermi maleruagassat qitiusumik allavigaat kommunini ataasiakkaani atuarfinnilu ataasiakkaani annertunerusumik atuartitsinerup aaqqissorneqarneranik nammineerluni aqutsisinnaanissaq. Siunissami Inatsisartut annertunerusumik atuarfeqarfimmi atuartitsinerup imassaanik aaqqissunneqarnissaanillu anguni­agassanik sinaakkusersuinissaq suliassarissavaat. Tamanna atuartitsinerup imarisassaasa sanane­qarneranni aaliangersagassanut pingaaruteqartussaavoq, piffinni ataasiakkaani atuartitsinerup aaqqissorneqarnerani anguniagassanullu tunaartarisassanut anguniagaqarnermi nammineersin­naanermik pilersitsinermi tunngaviusussaammat, tamannalumi aqutsinermi aaliangersakkat nutaat periarfissiuuppaat.

 

Inatsisartunut siunnersuutigineqarpoq suliassanut makkununnga akuersissuteqartoqassasoq.:

 

1.  Siunnersuutigineqarpoq atuartitsinerup aaqqissorneqarneranut maleruagassaatitaasut ullumik­kut atuuttuusut nutarterneqassasut, sumiiffinni ataasiakkaani nammineerluni atuartitsinerup imarisaasa anguniagaasalu aaliangiiffigineqartarnissaat tunaartaralugu . Nutarterinissaq oqaatsi­nik atuartitsinermut atuartitsissutissanullu allanut tunngassuteqassaaq.

 

2. Siunnersuutigineqarpoq oqaatsit pillugit atuartitsinermut atuartitsinermillu ineriartortitsiner­mut nalunngisat ilisimasallu katersorneqassasut taamaalilluni ineriartortitsinermi ilisimasat amerlisarneqassasut ataatsimullu isiginnilluni ataatsimoortitsillunilu oqaatsinik ilinniartitsineq anguniarneqassasoq tassungalu ilanngullu ilinniartitsisutissat allat akulerunneqassallutik.

 

3. Tassunga atatillugu siunnersuutigineqarpoq ilinniartitsisunik oqaatsinik ilinniartitsisartunik ilinniartitseqqittarneq annertooq ingerlanneqassasoq.

 

4.Siunnersuutigineqarpoq atuarfeqarfimmi atuartitsissutit anguniagassartaannik atuartitsissutigi­neqartussallu siunertaannik nutarternerinissaq anguniarlugu sulisoqalissasoq. Oqaatsit eqqarsaati­galugit iluarsaaqqiineq tamanna atuartut oqaatsitigut ilinniartinneqarneranni ataatsimut isiginnin­neq tunngavigineqassaaq.

 

5. Siunnersuutigineqarpoq suliaq tamanna ingerlatillugu atuarfeqarnermi peqqussutip               atuartit­sinermut tunngasutigut aaliangersagartai allanngortiterniarneqassasut 2001-imilu ukiakkut inatsisitigut allannguutaasinnaasut siusinnerpaamik atulersinneqassasut.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Meeqqat atuarfianni akuleriissitsilluni toqqammaviusumik peqqussuteqalerpoq 1993-imi, taamanikkut tunngaviusumik atuarfimmi oqaatsit pillugit oqallinnermit aammalu meeqqat atuarfianni atuaqatigiissitsisarnermik piviusunngortitsinerup kongorna ukiuni taakkunani akuleriilluni atuartitsineq arlalitsigut pitsaasumik misilittagaqarfiulersoq maanna nalilerlugu Naalakkersuisunit saqqummiunneqarmat Siumumiit iluarisimaarparput.

 

Taamatut peqqussuteqalernerup malitsigisaanik inatsisartut ukiakkut ataatsimiittarnerini kingul­lerni tulleriinni marlunni akuleriissitsisarnerup malittaralugu oqallisigineqartarnera ineriartortin­neqarneralu aamma Siumumiit oqaatigissavarput soqutigalugu oqalliseqataaffigisarlugu anner­tuumik malittariniartarsimagatsigu.

 

Naalakkersuisut saqqummiussinerminni inerisaavimmik suleqateqarlutik saqqummiinerat piviusorsiortutut isumaqarfigaarput, tassani atuarneqarsinnaammat arlalippassuit misiliiffiusut malittarilluarneqarsimasut ilinniartitsisullu misilittagaqartut tusarniaaffigineqartarlutillu qanoq periuseqartoqartarnerannik aamma paasiniaaffigineqartarsimallutik

 

Siumut isumaqarpoq akuleriissitsilluni atuartitsisalernerup ingerlanneqalernera pissusissamisoor­tuusoq. Inuaqatigiiuvugummi ikittunnguit ataatsimoornermik akaareqatigiittumillu ulluinnarni inooqatigiinnerput tamakkiisumik misigiffiussappat oqaatitsigut immitsinnut qanillattornissarput paaseqatigiinnissarpullu sutigut tamatigut aqqutissiuunniartuartariaqarparput. Allanik nutseris­sunneqartuarnissarput utaqqiinnarnagu isumalluutigiinnarnagulu nammineerluta oqaatsinik eqaatsumik atuisinnaanissarput anguniartuartariaqarparput. Taamatut angusaqassagaanni aqqutissaasut oqinnissariuassavaat meeqqat atuarfianni oqaatsinik ilinniarnerup atuartitaanerullu sakkortusarneqartuarnissaanik suliniuteqartuarlutalu periarfissarsiuussiuarnissatsinnik ineriartor­titsiuarnissarput.

 

Isumalluarfigaavut angajoqqaat atuartitaanikkut peqataallualernissaat aamma aqqutissiuunneqar­mat. Maannakkut novemberimi nutaamik periuseqarluni atuarfinni siulersuisunik qinersisussaa­vugut, qinigaasullu atuartitsinermut oqartussaassuseqarnerat iliuuseqarnissamut sunniuteqartus­saavoq, kommunit nammineerlutik iliuuseqarsinnaanerat annerusumik periarfissaqarnerulerni­kuusoq ilutigalugu.

 

Silarsuarmi allanngorartuartumik innuttaaqataasutut inooqataanissatta piareersimaffiginissaanut sakkussat annerpaat ilagivaat oqaatsinik ilisimasaqarnissaq. Soorlu nalunaarusiaq pillugu Naalakkersuisut saqqummiussami aamma tamanna erseqqissaatigigaat. Inuutissarsiutitsinni toqqammaviusut pingaarnerit aamma qiviaannaraanni niuerneq, takornariaqarneq aatsitassarsior­nerlu tassaapput nunanik allamiunik suleqateqarnitsigut attaveqarluarnitsigullu aatsaat aningaa­sarsiornikkut pitsaasumik tatiginartumillu ineriffiusinnaasumik angusaqarfiusussaq. tassani sulisinnaanerup saniatigut allamiut oqaasiinik atuisinnaaneq aamma tamatumuunakkut piumasa­qarfiungaatsiartuuvoq.

 

Nassuerutigalugumi oqartariaqarpugut, oqaatsit aporfigalugit allamiut oqaasiinik nalunerput piinnarlugu allanik sullinneqarnerput suli annertuujusoq oqaatigiuagarput naammagineq ajoratsi­gu. Tamanna ilaatigut sukkasuumik qaangissagutsigu, qaanngerusupparpummi, taava nammine­erluta allamiut oqaasiinik ilinniarnissarput sapiissuseqarfiginerusariaqarparput.

 

Ataqqeqaavut nammineq oqaatsivut inuiaqatigiittut nunatsinni asasatsinni oqaatsitta torersumik atornissaat ulluinnarni oqaaserigatsigik pisuussutitut erligingaarlugillu inuiattut ataqqinaatigalu­git nakooqutigalugillu nuannaarutiguagassaraavut. Taamaattumik ilinniarnissaannut, atornissaan­nut angerlarsimaffinni, meeqqerivinni, atuarfinni, saaffiginnittarfinni suliffeqarfinnilu nunatsinni oqaatsini pingaarnersaasutut atorneqartuni qitiujuarnissat pissusissamisoortuuvoq allanngortinne­qarsinnaanngitsumik.

 

Taamaattumik oqallorissartuarneq atuffarissarneq allattariarsornerlu pikkorissarfissaapput atuarfimmi piaartumik ilikkagassatut piumasaqaataasariaqartut. Namminermi inunnguuseralugu oqaatsit ilikkarsimagaanni aamma toqqammaviusumik allat oqaasiinik ilinniarnissap oqinnerusu­mik piaarnerusumillu aallunneqarsinnaanera anguneqartussaammat.

 

Meeqqerivinni aallaaveqartumik akuleriissitsisarnerup ingerlanneqalernera annertusarneqartuar­nissaalu aamma Siumimiit tapersersorluinnarparput. Taassumunngalu tapertaalluartumik akuleriissitsilluni atuartitaanerup aaqqissuunneratigut marlunnik oqaaseqarnissamut piumassuse­qarneq annertunerulersimasutut oqaatigineqarpoq, aammalu miserratigineqarsinnaanani meeqqat pinnguaqatigiinnermikkut oqaloqatigiittarnermikkullu imminnut qaninnerulertarnerannik kinguneqarsimanera nuannersuummat.

 

Kalaallit qallunaallu ulluinnarni inooqatigiinnitsinni immitsinnut avissaariartunngitsumik akuereqatigiissumilli inooriaaseqarnissarput tamatta sulissutigisassaraarput. Taamatut qanillator­nissarput aqqutissiueqataaffigisinnaavarput, meeqqerivinni, atuarfinni ilinniarfinni, suliffeqarfin­ni. Ataatsimiittarnitsininni ilanngullugu qanoq iliuusaasinnaasunik eqqartuisarnitsigut. Allanim­mi iliuuseqarfigineqarnissarput, soorlu meeqqat atuartitaanerat utaqqiinnarnagu nammineq aamma iliuuseqarniarnissarput pingaartorujussuartut Siumumiit isumaqarfigigatsigu.

 

Kisianni meeqqat atuarfiat toqqammaviusumik oqaatsitigut atuinissamut qanillattornissamut oqaatsinik atuartitsivittut ilinniartitsivittullu isigineqarnera isumalluutigineqartarneralu sooruna­mi pissusissamisoortuujuaannartussaavoq. Tassanimi piginnaassutsit suuneri uuttortarneqarlutil­lu nalilersorneqartarmata, ilinniaqqinnissamut ingerlaqqinnissamullu periarfissarsiuussisoqartar­luni tamatigut atuartup pikkorissusia, piginnaassusi piumassuseqarneralu aallaavigineqartarluni.

 

Nunatsinni angerlarsimaffiit amerlanerpaartaat kalaallit oqaasiinik atuiffiupput soorunami qujanartumillu aamma taamaappoq taamaattariaqarlunilu. Aammalu amerlapput qallunaatuinnaq angerlarsimaffiit oqaaseqarfiusut.

 

Meeqqat inunnguuseralugu oqaatsiminnik toqqammaveqarnerat angajoqqaat qanoq ittunik oqaatsinik atuineranni annermik toqqammaveqartinneqartaraluaq taamaattoq aamma avatangii­serisaasumi oqatsinik atuineq annertuumik meeqqamut inummullu sunniuteqartuartarpoq. Taamaattumik takussutissartaqartuartarpoq nunatsinni sumi najugaqarneq aamma apeqqutaaqa­taasarmat assersuutigalugu Nuuk-mi najugaqarneq qallunaatut atuiffiunerusumiittoq, Qaqortorlu kalaallisut atuiffiunerusumiittoq, soorlu GU-mi ilinniartut misissuiffigineqarneranni tunngatillu­gu nalunaarusiami taamatut maluginiagaqarnera oqaatigineqartoq.

 

Taamaattumik Nuuk-mi Gu-mi ilinniarnerminnik unitsitsiinnartartut imaluunniit atuarnerminnik artorsartut nalinginnaanngillat pingaartumik Nuuk-mi najugaqartuunngitsuni suli qallunaatut piginnaassuseqarneq amigartutut oqaatigineqarsinnaasarmat, naak inunnguuseralugu toqqamma­viusumik oqaatsit pikkoriffigineqartaraluartut aammalu piginnaassutsikkut niaqorissuullutillu pikkorissuusaraluartuni ajoraluartumik qallunaatut amigaartumik oqalussinnaassuseqartuni atuarnerminni artorsartut takornartaasaratik. Tassani ilinniartitsisut qallunaatuinnaq oqaaseqar­nerat nalinginnaasuuvoq aammalu ilinniagartuunik marluvinnik oqaasilinnik suli peqannginner­put peqqutaaqataavoq.

 

Tamaattumik Siumut isumaqarpoq ilinniagaqarnertuut amigaatigisatta pissarsiarinissaat pin­gaarutilerujussuusoq. Sapaatip akunnera kingulleq ilisimatusarfimmi alakkaatinneqarnitsinni oqaluttuunneqarpugut ,massakkut ilisimatusartut 100-ut missigigaat taamatut soqutiginninnerup annertusigaluttuinnarnera tusarlugu nuannersuuvoq. Kisiannilu tupigusuutigisimavarput nuan­narutigivallaarnagulu Ilisimatusarfik maannakkut tattoqiffiusumik atuarfiusoq nutaanngitsuuga­mi, siallersumilu ilaatigut kusertarluni atuartut amerlassusaannut aamma naleqqukkunnaavissi­malluni. Nunatsinni atuartitaaneq siunissarigipput siumumit nalunnginnatsigu Naalakkersuisut kaammattorusunnarput nutaamik ilisimatusarfiliornissamik ukiuni qaninnerpaani eqqarsaatersuu­teqaqqullugit.

 

Oqaatsit inunnguuseralugu oqaatsit avataatigut tuluit oqaasiisa ilinniarneqarnissaat Siumumit pingaarutilerujussuartut aamma isumaqarfigaavut, taamaattumik atuarfinni tamani tuluttoortar­neq 6 klasse-mit aallartinneqartalernissaat Siumumit kaamattuutigissavarput. Taamaattumik aamma nunani allami ukiineq oqaatsinik ilinniarfinni efterskoleniluunniit aqqusaareqqaarnissaq pingaartuusoq paasineqaleraluttuinnarpoq ilinniagaqarfinnut annertuunut isertinnani. Oqaatitsi­gut pikkorissartarnerit ilinniagaqqinnissamut assut nakussassaataallutillu iluaqutaasarmata atorluartariaqarlutillu. Taamaattumik aamma oqaatsitigut ilinniarfeqalernissarput Siumumiit iluaqutaasumik sunniuteqartussap atulernissaa qilanaarilluinnarparput.

 

Ilinniartitsisut toqqammaviusumik inunnguuseralugu oqaatsinik allamiullu oqaasiinik ilinniartit­sinermut pikkorissuseqarlualernissaat anguniarlugu pikkorissartinneqartuarnissat Siumumit piumasarissavarput. Pingaarteqaarpullu aamma atuartitsinermi atortunik pitsaasunik peqarluni ilinniartitsinerup oqimaatsuusinnaasup oqilisaatissaanik misilittagaareersunik siammarsaajuarnis­sap periarfissiuuttuarnissaa.

 

Nalunanngilaq pappiaraannaat attuagaannaalluunniit kisiisa atorlugit oqaatsinik ilinniarneq ingerlatissallugu naleqqutinngitsuummat, oqalunnikkulli misilittaajuarnikkut, erinarsortarnikkut oqaloqatigiittarnikkullu aallaaveqartumik annerusumik aatsaat oqaatsinik atuilluarniarluni ingerlatsinikkut oqaatsinik ilikkalertornissaq anguneqarsinnasarmat.

 

Meeqqat tusaasamikkut issuaasarnermikkullu oqaatsinik immiussisarput kingornamut katitertak­kaminnik, taamattumik meeqqat sammineqartut atuffanneqartut oqaluttuunneqartartullu oqaatsi­nik atuisarnerat siuarsimanerusartoq misilittagaqarfigilluarneqalereerpoq.

 

Sivisuumik oqaatsit pillugit suli oqaasissaqarnaraluaqisoq saqqummiussarli uterfigigutsigu nalunaarusiamut, Naalakkersuisut naliliinerat sinaakusersuinissamullu siunnersuutaat isumaqati­galugit Siumumiit oqassaagut tunngaviusumik isummiussat tallimaasut tamaasa tapersersoratsi­git. Kisiannilu siunnersuutip tallimaani ukioq kingusinnerpaamik peqqussummi allannguinerup atuutilerfissaanik taaneqartup, siuaallatsinneqarnissaa Siumumiit kissaatigaarput ukioq 2000-imut siuaallatinnissaa naleqqunnerusorigatsigu.

 

Taamatut nalunaarusiamut oqaaseqarluta Siumumiit oqaatigissavarput, nalunaarusiaq pillugu saqqummiussat tunngaviatigut isumaqatigigatsigit.

 

Qutsavigaavullu suleqataasimasut tamaasa, sineriassuarmilu atuartitsinermi taamatut suliaqartut tamaasa suliamik annertuumik oqitsuinnaanngitsumillu suliaqarneranni sulilluarnissaannik kissaappavut. Minnerunngitsumillu angajoqqaat qitornaminnut oqaatsinik ilinniarnissaannik kaammattuinerannik peqataarusunnerput, Siumumiit oqaatigissagatsigu aammalu ilinniartut inunnguuseralugu oqaaserinngisaminnik tunuarsimaaratik ittoornatillu atuinissaminnut sapiissu­seqarnerulernissaannik angusaqarluarnissaannillu kissaatingaarpagut.

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassut-miit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup meeqqat atuarfianni akuleriisitsineq pillugu nassuiaataa atuarluarsimavarput, soorluttaaq akuleriisitsinissa­mik oqallinneq siulleq ingerlanneqarmat aamma pimoorullugu peqataasimasugut.

 

Nassuiaat atuarlugu paasinarpoq erseqqillunilu taamatut akuleriisitsilluni nunatsinni atuartitsillu­ni ingerlatsilersimanerput arlaqartunik ajornartorsiutinik qaangerniartariaqartunik nassataqartoq. Ilami allaat apererusunnarsinnaavoq taamatut ingerlatseriaaseq ilumut siunissami ingerlaannar­tariaqarnersoq?

 

Atassut-miit aalajangerpugut Naalakkersuisut saqqummiussissutip siunissami aggersumik periusissat tallimanik immikkoortortalerlugit saqqummiussat tamakkiisumik tapersersorumalluti­git, taamaalillunilu atuarfeqarnermi peqqussutip atuartitsinermut tunngasutigut aalajangersagartai ukioq 2001-mi ukiakkut inatsisitigut allannguutissat siusinnerpaamik atulersinneqarlutik. Tamatumani pissutigerpiarparput suliassaq imaannaanngitsutut peqqissaartumillu piffissaqarluar­luni piareersartarialittut isigigatsigu.

 

Meeqqat atualersartut procentinngorlugu nalunaarsorneqarnerata takutippaa, amerlanerpaat tassaasut kalaallisut ataasiinnarmik oqaaseqartut. Taakkulu tassaapput Kalaallit Nunaata siunis­sai, siunissami pitsaasumik nunattalu avammut akulerukkiartuinnarnerani isumalluutigut taamaattumillu pitsaanerpaamik ilinniartinneqartariaqartut aamma nunat allamiut oqaasiinik. Qujanartumik uagut kalaallit oqaatsigut tassaapput inuit akornanni ukiorpassuarni inerikkiartor­nerpaallutik inoqarfinnit allanit inuit oqaasiinut allanut naleqqiullugit ersarinnerpaat. Atassummit isumaqartuarpugut kalaallisut oqaatsigut tassaasariaqartut atuarfinni pingaarnerpaatillugit nunatsinni kulturitsinnut inuiattullu immikkoortutut ersiutaallutik atuartitsissutigineqarlutillu ilinniartitsissutigineqartariaqartut. Taakkumi nunatsinni sumiikkaluaruttaluunniit pikkoriffigalu­git ulluinnarni atorsinnaasariaqarpagut. Taama oqaraluartilluta nunami allamiut pingaartumillu tuluit oqaasinginik ilinniartitsinissaq ilinniarnissarlu Atassummiit pingaarluinnartutut isigaarput, sapinngisarlu tamaat meeqqat atuarfianni pingaartilluinnarlugit qallu-naallu oqaasiinit atuartitsi­nermit minnerunngitsumik ingerlanneqartussatut kisaatigaagut. Tamatumani tunngavigaarput nunatta avammut inuiassuarnut ammaraluttuinnarneranut maani nalitsinni atuartut kingulissaallu aatsaat tamatumuunakkut nunarsuarmi nunanut amerlanerpaanut matuersaammik tuni-sinnaagat­sigit.

 

Assersuutitut erseqqissumik oqaatigisariaqarpoq tuluttut ilami allatulluunniit oqalussinnaanngik­kaanni Danmarkip killeqarfianiit nissup illuatungaa nunamut allamut attortissallugu kivikkaanni nalornineq qularnerlu aallartittarmat, allanillu pingaartumik tuluttut oqalussinnaasunik ilaqann­gikkaanni isumakuluutit aamma amerlasaqaat, uffaliuna nammineq tuluttut atuartalaarsinnaa­gaanni nalunngisannguit atorlugit ikungangaatsiaq pineq ajornanngikkaluartoq. Tassalu tuluttut oqalussinnaanerup matut amerlanerpaat nunarsuatsinni ammarsinnaavai.

 

Saqqummiussami aamma erseqqippoq ilaatigut ilinniartitsisut amerlasuut inunnguuserinagu oqaatsinik ilinniartitsinissaminnut nalunngisassaminnik, tassalu tunngavissaminnik amigaateqar­nertik oqaatigimmassuk. Aamma tamanna tupinnanngilaq. Taamaattumik Atassummiit oqaatsi­nik pikkorissarfiup pilersinneqartup siunissami pingaartumik nunani allamiut oqaasiinik ilinniaq­qissaarfittut atorluarneqarnissaa isumalluarfigaarput.

 

Oqaatiginngitsoorumanngilarputtaaq akuleriisitsilluni maannamut isumalluarfigineqaraluarnerata takutimmagu siunertarineqarpiartoq angujuminaatsinneqarpoq. Oqaatigineqarpormi qallunaatuin­naq oqaasillit kalaallit oqaasiinik naatsorsuutigineqaraluartutut naammattumik piginnaanngorneq ajortut kiisalu, kaalaallisuinnaq oqaasillit qallunaasut piginnaassusaasa piorsarneqarnissaat annertusarneqarnissaallu kissaatiginaraluartoq. Taamatut inissisimaneq Atassummiit ajuusaarnar­tut isumakulunnartutullu isigaarput. Taamaattumik ilinniartitsisut naliliinerat tutsuviginartutut isigisariaqarpoq allatullu periuseqarluni ilinniartitsinerup allangortinneqarnissaanik pisariaqartit­sinertut aamma tamanna isigaarput. Aamma Atassummi isumaqarpugut piffissanngortoq aammalumi kingusinaartinnata aaqqittariaqartoq, meeqqat atuarfianni atuartitseriaatsip ilinniartit­sisullu atuartitseriaatsinik tunngavissanillu ullutta piumasaannut naleqquttumik aaqqiivigineqar­nissaat anguniassalugu. Tamatumani qularutigineqarsinnaangilaq ilinniartisisunngorniarluni ilinniarfik annertuumik sunniuteqarsinnaasoq. Tamatumani pingaartumik nunani allamiut oqaasiinik atuartitsisinnaaneq pimoorullugu anguniartariaqarpoq, soorlu aamma nalunaarummi allassimasoq, issuarpara: AIkinnerpaat kisimik allamiut oqaasiinik ilinniartitsinissaminnut tunniussisinnaanissaminullu ilinniarsimasuupput, taamaattumillu ilinniartitsinissaminnut tunngavissaminnik ilinniaqqiffigisinnaasaminnik killeqartumik periarfissaqarnertik misigisimal­lugu.@

 

Atassummi meeqqat atuarfianni aallartittumik ilinniagassanik suugaluartunilluunniit pimooruta­mik ilinniartinneqarnissaq pingaartorujusuartut isigaarput, tassami oqaasinnaarput atuartitsiner­mut tunngatillugu imaappoq: Ilinniartitaaneq aammalu ilinniartitaaneq. Atassummiit erseqqissas­suarput klassinik tiguseqqaartarfinnik pilersitsimanerup ingerlaannarnissaa aalajangiusimagatsi­gu, tamatumanilu aalajangersakkat naleqquttut atuaqatigiiaallu pilersinneqarsimanerannut naleqquttumik sukumiisumik ersertitsisut piaartumik naammassineqarnissaat suliarineqaqquar­put. Akuersaarneqarsinnaangilaq illoqarfiit ilaannit imaluunniit nunap immikkoortuanit allamit atuarfinnut qulliunerusunut pikkorinnersiugaallutik atuariartortinneqartartut oqaatsinik aalajan­gersimasunik, soorlu qallunaatut piginnaanikinnertik pissutigalugu angerlaannartarnerat. Tamakku sumik pissuteqarnersut paasiniartariaqarput, ajornartorsiutaasullu qulaajarlugit aaqqiivigineqartariaqarput. Tamanna kalaalinngorsaanermik kalaaliusutsimilluunniit tunngave­qarsimappat erseqqissumik oqartariaqarpugut; Aap kalaaliuvugut, tamatumanili siunissami periarfissagut millisittariaqanngilagut. Tassami siunissarput nunatta iluaniiginnanngilaq, aammali avatitsinni inuiaat milliard-it akornanni periarfissaqartariaqarpugut. Qujartumillu tamatumannga paasinnittut amerliartorput.

 

Atassummit ilisimavarput annertuumik atuakkanik ilinniutissanik amigaateqartoqartoq, taamatul­lu ilinniutissanik amigaateqartoqartoq, taamatullu ilinniutissanik sanatitsiniarneq assut ajornar­torsiornartoq. Ilinniutissat pitsaasut siunissamik pitsaasumik aallarniinissamut tunngaviiliigin­narnermik aallarniutissat pingaarnerit ilagaat. Taakku amigaataappata aallariarneq naammaginar­tumik nikiffiussanngilaq. Taamaattumik Atassummiit naalakkersuisut piumaffigissuagut ilinniusiorneq pillugu pilersaarummik aningaasartalersukkamik piaartumik inatsisartunut saqqummiusseqqullugit. Aamma Atassumiit nalunngilarput kommunit Danmarkimi pisiniartarfik aqqutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat avaqqullugit amerlasuunngorlugit ilinniutissa­nik pisiniartarmata. Ilinniutitigut ajornartorsiorneq qaangerneqassappat Kanukoka Namminersor­nerusullu pimoorullugu ilinniutit pillugit imminnut oqaloqatigiittariaqarput, mannakkutummi ingerlaannartoqarsinnaanngilaq.

 

Aamma Atassummit tikkuanngitsoornianngilarput ullutta nassatarisaanik qarasaasiat, internet allallu atortorissaarutit atorlugit pilertortumik piffissarujussuaq atunngikkaluarlugu ilinniusior­neq ingerlanneqarsinnaammat, tamatumalu ilungersuullugu atorneqalernissaa ilanngullugu inassutigissuarput.

 

Ungasinngitsukkut atuakkiortut ataatsimeersuarnerminni atuakkiamik atuarfinni fotokopeerlugit atuartitsinermi atorneqartarnerat avoqqaaraat. Taamatut iliorneq atuakkiortunut aningaasatigut sunniuttarsimanngilaq, atuakkallu tunineqarnerusinnaanerannut killiliisuusarsimalluni. Tamanna soorunami Atassummiit kusanartutut isiginngilarput, tassami periutsip ersersippaa qanoq atuartitsissutissanik ineriikkanik amigaateqartigisugut minnerunngitsumillu siunertaasinnaanngi­laq ilinniartitsisut piffissaq pitsaanerusumik atugassaangaluaq fotokopeerinermut atortassappas­suk. Atassummiit ukiut ingerlanerini meeqqat atuarfianni pissutsit pillugit ilungersorluta pitsaanerpaamillu angusaqarnissaq siunertaralugu oqalliseqataasarpugut. Eqqaamaneqassooq meeqqat aturfianni iluarsaanissamik tassa, iluarsaaqqinnissamik ilaatigut nuna tamakkerlugu angalaaqattaartitsilluni ataatsimeeqattaartitsinermik ilaqartoq, maani ilungersorluta aamma oqallisigillaratsigu. Taassuma kinguneri manna tikillugu neriugisatsitut suli sunniussimanngim­mata.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Ilisimaneqartut 1990-mili inatsisartut ukiakkut ataatsimiinerminni meeqqat atuarfianni peqqussut nutaaq akuersissutigineqarpoq. Taamanikkut atuaqatigiit oqaaseqartigiiunngitsut 1994-mi ukiakkut atualernerminni ataatsimoortillugit atuartinneqarlernissaat aamma siunnerfigineqarluni. Taamatut ikaarsaariartoqaqqaarnissaa inatsisiartuni pingaartinneqarmat ilaatigut tamanna pissuteqarpoq misilittaanerit, ilinniartitsissutinik imaluunniit ilinniartitsisunik pikkorissartitsinis­sat kiisalu atuartitsinermi atortussanik sanaartortitsinissaq atuartitseriaatsimut nutaamut ikaarsaa­lertininnani piffissaqarfigiumaneqarmata aammalu pingaartinneqarmata. Soorunami oqallisigine­qarsinnaavoq piffissaqarfigiumalugit tamakku naammassiniaqqaangassaasimasut maannakkut anguneqarsimanersut imaluunniit maangaannartutut oqaatigineqaannarsinnaanersut.

 

Tamanna ilanngullugu oqaaseqarfigissallugu ussernartorsiornaraluaqisoq taama iliussanngilagut, makkuli ullumi sammisagut imatut oqaaseqarfigissuagut.

 

Inuit Ataqatigiit ilisimatusarnermik nalunaarusiaq matumani saqqummiunneqartoq misissoreer­lugu isumaqarpugut aallarniutigalugu oqartariaqartugut akuleriisitsilluni atuartitsilernissamik aaqqissuussinissaq arlalitsigut 1990-mili eqqarsarnartoqartillugu oqaaseqarfigisareersimasarput maanna ilisimatusarnikkut misissuisoqareerneratigut siulittuutigerersimasagut malillugit upper­narsarneqartut, pingaartumik kalaallisuinnaq oqaaseqarlutik atualeqqaartartut eqqarsaatiginerul­lugit. Meeqqammi amerlanersaat ataasiinnarnik tassalu kalaallisuinnaq atualernerminni oqaase­qartuugaluarlutik aaqqissuusinerup nassatarisaanik neriutigineqaraluartutuut qallunaat oqaasiinik annerusumik piginnaaneqalersarsimanngillat. Misissuinerummi takutippaa, naatsorsuutigisin­naanngikkipput qallunaat oqaasii kalaaliaqqat angerlarsimaffimminni, sunngiffimminni imaluun­niit inuiaqatigiinni avatangiiserisaminni ilikkassagaat. Akerlianik naatsorsuutigisariaqarparput atuartut 80 %-ngajaannut qallunaat oqaasii tassaajumaarmata allamiut oqaasii taamaammallu annermik atuarfimmi taakku ilinniartariaqassalutik.

 

Akuleriissitsillunili atuartitsisalernerup aallartinneraniilli qallunaatuinnaq kiisalu marluinnik oqaaseqareersut annertusisamik oqaatsinik immikkut ilinniartinneqarnissaminnut neqeroorfigine­qartussanngortinneqartarsimapput. Taamatullu meeqqat assigiinngitsunik tunuliaqutallit oqasil­lillu qanimut attaveqatigiinnikkut imminnut oqaatsigut kulturikkullu ilinniarteqatigiisinnaanis­saraluat iluatsittussaajunnaarsinneqareerpoq, atuaqatigiit avissaartinneqarlutik atuartinneqassam­matagooq. Tamanna 1990-imili Inuit Ataqatigiit tikkuartareersimavarput. Kalaallisuinnarmi oqaaseqareersut immikkut annertusisamik taamaaqataanillu qallunaat oqaasiinik ilinniarnissamut periarfissinneqanngillat. Taamaattumik tupinnanngitsumik tamanna meeqqanut assigiinngitsu­mik periarfissiinertut angajoqqaarpassuarnit isumaqartinneqarajuppoq, tassalugooq immikkut meeqqanut toqqagaasunut qallunaatullu pikkorereersunut tamanna immikkoortitseriaasiummat nutaaq. Tamanna nalunaarusiami qupperneq 102-mi atuarneqarsinnaavoq. Taamaattumik ilisimatuut aamma imaattumik naliliipput: AAngajoqqaat ataatsimoortitsineq qanorluunniit isigigaluarpassuk oqaasii naapertorlugit naliliineq tassaavoq, klassimi ataatsimoortitami oqaatsit atuartitsinermi atorneqartut tassaanerummata kalaallit oqaasii@. Tassa ilisimatuut taamatut allapput.

 

Meeqqat atuarfianni akuleriisitsilluni atuartitsineq aqqutigalugu taamaattumik naalakkersuisut saqqummiussinerattut paasinarpoq, atuartunut minnerni amerlasuuni oqaatsinik ilinniarnissamik tunngaviusumik piumassuseq ukioq siulleq pilersoq tassalu 1. klassini ataavarneq ajorsimasoq taamatullu atuartut amerlasuut ulluinnarni allamiut oqaasiinik atorfissaqartitsinertik atuarfiup iluani avataaniluunniit pisariaqartillugu malugineq ajorsimagaat. Tamanna tupinnanngilaq ilisimaneqartutuummi suliani taakkartoriikatta saniatigut 1995-mi qinersereernerup kingorna allamik pisoqaqqippoq, akuleriissitsilluni atuartitsinissaraluap ukiuni tulliuttuni marlunni uniinnarneranik aamma kinguneqartumik. 1995-mimi upernaakkut klassinik tigusanik taallugit naalakkersuisut pilersitsisoqarsinnaaneranik aqqutissiuussipput, taamaalillunilu ukiumi 1994/95-mi atuarfiusumi atuaqatigiillutik aallartikkaluit ukiup tulliani 1995-96-mi atuarfiusumi avissaar­tinneqarput, kalaaliaqqat qallunaaqqallu atuaqatigiinnissaraluat maanaannaq aamma kipitinne­qarluni.

 

Nalunaarusiami quuperneq 154-mi taamatullu qupperneq 155-mi klassit tigusassat suliassaat sumullu atorniarneqarnerat nalorninartoqartinneqarlutillu qulaajaavigineqarnissaat taamaattumik tupinnanngitsumik aamma ilisimatusartunit tikkuartorneqarpoq. Inuit Ataqatigiit maluginiarpar­put naalakkersuisut ajornartorsiut tamanna qanoq aaqqiivigineqassanersoq isummerfigiumann­ginnamikku, oqaannarpummi, issuaassaanga: A Ajornartorsiutit tamakku qanoq anigorneqarnis­saanik maani tikkuussissanngilanga.@ Tassa aatsaaginnaq naalakkersuisoq taamatorluinnaq oqaaseqarpoq.

 

Angajoqqaarpassuit atuartuutimik allamiut oqaasiinik taamatullu aamma qallunaat oqaasiinik annerusumik piginnaanngorsarneqarnissaat kissatigivaat tamannami qitornaasa qaffasinnerusu­mik ilinniagaqalernissamut aqqutissatuarimmassuk. Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq kalaalli­suinnaq oqaasillit qallunaatut piginnaasaasa piorsarneqarnissaat annertusarneqartuarnissaallu. Tamannali anguneqassappat pisariaqavippoq siullermik, annertusisamik oqaatsinik atuartinneqar­tareersunit pikkorereersuniillu tiiminik atugassanik kalaallisuinnaq oqaasilinnut nuussinissaq aappaattullu, klassinik tigusanik tassa modtagerklassinik aaqqissuussinerup maannakkuugallartu­mik taamaallaat Nuummi ingerlanneqartup qimanneqarnissaa.

 

Allatut oqaatigalugu, akuleriissitsilluni atuartitsineq pimoorussaq immikkoortitsinertaqanngitsor­li pisariaqarpoq kalaaliaqqat kalaallisuinnaq oqaasillit atuartitaanermikkut katataagaluttuarnissaat pinaveersimatinneqassappat. Ilisimatuummi nalunaarusiaanni erseqqilluinnartumik taakku siunissaat isumannartumik isikkoqarpoq. Isumannarujussuanngillat qallunaatuinnaq oqaaseqare­ersut aammalu marluinnik oqaatsinik atuissallutik piginnaaneqareersut. Pingaarnersiuillutami oqartariqalerpugut maanakkut ilisimatuut takuteriigaattut ilumut pisariqavippa qallunaatuinnaq oqaasillit immikkut annertusisamik kalaallisut ilinniartissallutigik.

 

Inuit Ataqatigiit pisariaqarnerusorivarput kalaallisuinnaq oqaasillit siunissami piginnaangorsar­nerunissaat qaffasinnerusumik ilinniagaqalernissaanut aqqutissiuussinissaq siunertaralugu.

 

Aqqutissaq tamatumani qallunaat oqaasiisa aammalu allamiut oqaasiinik ilinniarneqarnerannii­poq. Taamaattumik meerartatta meeqqerivimmiinermiit atuartuunerminniillu oqaaseqaqatigiin­gikkaluarlutik ingerlaqatigiisinnaanerat atuaqatigiisinnaanerallu inuu-nermi tunissutisiatut nalulerlugu Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut akuleriisitsilluni atuartitsineq pimoorussaanerusoq immikkoortitsiviunngitsoq pilersinneqaqqittariaqartoq taama iliornitsigummi atuarfik ataasiuffiu­soq aamma kingumut pilersinneqaqqissammat.

 

Naalakkersuisut suleriaqqinnissamut naggasiinerminni inassuteqaatigisaat oqaaseqarfigissagutsi­gik Inuit Ataqatigiiniit makku pingaartillugit aamma tikkuarusussavagut:

 

Naalakkersuisut isumaqatigivagut oqarmata pisariaqarluinnartoq ilinniartitsisunik oqaatsinik ilinniartitsisartunik ilinniartitseqqittarnerit annertuut ingerlanneqaqqittariaqarmata. Tassungalu tunngatillugu pisariaqarsorivarput ilinniartitsisut ukiumik ataasimik sivisussusilimmik sulinn-giffeqartitaallutik pikkorissartinneqartarnerat aallajangersimanerusumik siunnerfilersorneqartari­aqarsorigatsigu.

 

Paasisagummi malillugit sammiumallugit namminneq toqqartukkatik naapertorlugit ukioq ilivitsoq sulinngiffeqarlutik pikkorissarsinnaasarmata. Tamanna qimerloorneqaqquarput Inat-sisartut Kultureqarnermut Atuartitaanermullu Ataatsimiititaliaanit aamma akulerussimaffigine­qartumik.

 

Oqaatsit pillugit atuartitsinermut atuartitsinermillu ineriartortitsinermut atatillugu Inuit Ataqa-tigiit pingaartuutipparput Ilisimatusarfiup maani nunatsinni pigeriikkatta aamma pinngitsoorani peqataatinneqarnissaa.

 

Ilisimatuut nalunaarusiaat matumani sammisarput ilisimatuunit ulluinnarni Danmarkimi naju-gaqartunit Inerisaaviup sulisorisaasa saniatigut peqataaffigineqarluni aamma suliarineqarsima­voq. Pingaartipparput ilisimasat maani nunatsinni katersorneqareersut aammalu ilisimatusarfit­sinni  pigineqareersut aamma atuarluarneqarnerunissaat.     

 

Taamaattumik piumasarivarput Ilisimatusarfiup peqataatinneqartuarnissaa, sussallutami ilisi-matusarfeqassaagut oqaatsitsinnik tassani ilisimasat ilisimatuujussutsikkut ajukkunnanngilluin­nartumik misissugarineqartuartut aamma atorumanngikkutsigik.

 

Naggataatigullu Naalakkersuisut immikkoortoq 5-inngorlugu inassutigisaat Inuit Ataqatigiit isumaqatigisinnaangilarput, saqqummiussatsinnimi allannguisoqalereertariaqarnera ersersereer­parput pingaartumik kalaallisuinnaq oqaasillit atuartinneqartarnerat eqqarsaa-tigalugu.

 

Taamaattumik isumaqarpugut ukioq 2001 utaqqeqqaangikkaluarlugu peqqussut allanngorti-teriffigisariaqaripput aaqqissuussinermi massakkut ingerlanneqartoq immikkortitsineruvallaa­qaaq. Taamatut oqaaseqarluta naatsorsuutigivarput saqqummiussagut partiinit allanit aamma ilaler-nartuutinneqarumaartut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Meeqqat atuarfianni ataatsimoortitsilluni atuartitsineq pillugu nassuiaat Akulliit Partiianni soqutigalugu masissuataarsimavara.

 

Aallaqqaataaniilli erseqissarlara, assut soqutiginarmat pissutsit piviusut uku paasillugit; atuartut amerlanersaat tassa 80% sinnerlugit atuarnerup aallartinerani kalaallisuinnaq oqaasiliusut, 9-10% arlariinnik oqaasiliusut aamma 7-9% qallunaatuinnaq oqaasiliusut.

 

Paasivara atuartut amerlanersaat qallunaatut oqaatsinik pisinnaalernissaminnut ulluinnarni periar-fissaqanngitsut, taamatullu aamma atuartut ikittunnguit qallunaatuinnaq oqaasiliusut atuarfiup avataani kalaallit oqaasiinik ilinniarnissaat tamatigut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaattoq saqqummiussissummi oqaatigineqartutut isumaqanngilanga atuarfimmi kingusin-nerusukkullu ilinniaqqiffiusinnaasuni allani meeqqat inuusuttullu oqaatsinik pisinnaalerumallutik ilinniartinneqarnissaminnut aatsaat periarfissinneqartartut. Isumaqarpunga meeqqat inuusuttullu timersornikkut aammami sunngiffimmi sammisassaqartitsineq ataatsimut isigalugu Aakuleriissi­neqartarnerat@ tamatumunnga assersuutissaqqilluartoq; taamaattumik sunngiffimmi sammisassa­qartitsineq inuusuttuaqqanut taama pingaaruteqartigaaq.

 

Paasivara apeqqutit marluk erseqqissumik paasissutissaqartinneqanngitsut, tassa paasissutissat amigaatigineqarnerat pissutaalluni, taakkulu tassaasut: siullermik klassinik tiguseqqaartussanik siunertap ersernerlunnera, aappassaanik kalaallisut ilinniartitsineq oqaatsinillu atuineq qallunaa­tut oqaasilinnut kalaallit oqaasiinik ineriartortitsinissamik tunisinngimmat, taamaalilluni siuner­taagaluartoq, tassa klassimut nalinginnaasumut nuun-nissaq anguneqanngitsoorluni.

 

Kisianni saqqummiussissut naapertorlugu apeqqutit taakku isummerfiginiarneqanngillat, taamaat-tumik pissusissamisuusaaq pingaarnerusutigut anguniakkat aamma meeqqat atuarfiata inger-latitaanerani killiliussat Naalakkersuisut sukumiinerumik erseqqissarpatigik.

 

Alla soqutiginartoq tassaavoq ukiuni kingullerni pingasuni 6. klassiniit aallartilluni misileraalluni tuluit oqaasiinik ilinniartitsisimaneq, kisianni oqaatigineqarluni inaarutaasumik nalunaarusiaq suli naammassisimanngimmat taanna isummerfigineqarsinnaanngikkallartoq, taamaattumik nalunaa-rusiaq pissangallunga utaqqissavara.

 

Taama oqaaseqarlunga iliuusissanik pilersaarutit tallimanik immikkoortortaqartut taperserlugit oqaatigissavara, nalunaarusiarlu tusaatissatut tigullugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Meeqqat atuarfianni akuleriisitsineq pillugu nassuiaatit pingajuat annertooq imartoorlu Kat-tusseqatigiinniit pisarnertut soqutigalugu misissorsimavara.

 

1995-imi 1996-imilu Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnitsinni nulanaarusiaagallartut saqqum­miunneqarneranni Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatikka innersuussutigissavakka.

 

Kattusseqatigiit sinnerlugit nuannaarutigaara meeqqat atuarfianni oqaatsinik ilinniartitsineq atui-nerlu pillugit nalunaarusiornertigut paasisat annertuut saqqummiunneqarmata, taamaalilluni qularnaatsumik ersersinneqarlunilu uppernarsarneqarpoq nunatsinni kulturikkut pingaaruteqar­nerpaat ilaat, tassalu kalaallit oqaatsitsinnik atuinerup soorunami pissusissamisoortumik annertu­nerpaajusoq.

 

Inerisaavik suliamullu attuumassuteqartut paasissutissiisarsimasut tamaasa Kattusseqatigiit sin-nerlugit matumuuna qujassuteqarfigaakka suliat annertuut nukippassuarnillu atuiffiusut ajunn-gitsumik kusanartumillu Inatsisartuni suleriaqqinnissatsinnut annertuumik paasissutissiimmata.

 

Oqartoqarsinnaavoq suliap soqutiginarluinnartup immikkoortua siulleq maanna naammassi-neqartoq. Suliallu ingerlaqqinnissaannut paasisat naliliisarnerillu tunngaviliisussaapput meeqqat atuarfianni inuusuttullu ilinniarfiini oqaatsinik ilinniartitsinermi meeqqanut inuusuttunullu sapinngisamik pitsaanerpaamik ilinniartitsinerup ingerlanneqarnissaata anguniarneqarnissaanut.

 

Suliap maanga killinnerani oqaatsinik ilinniartitsinermi ajornartorsiutit amigaatillu assigiinngit­sut qulaajarneqarput. Taamaammallu pissusissamisuussooq meeqqat atuarfianni aammalu inuusuttut ilinniarfiini assigiinngitsuni oqaatsinik ilinniartitsineq atuinerlu pillugit ajornartorsiutit iluar-siivigineqarnissaat anguniarlugu ataqatigiissaarisussamik suleqatigiissitaliortoqarnissaa kaam-mattuutigissallugu.

 

Suliarmi nunatsinnut kulturikkut ingerlatsinermullu annertuumik pingaaruteqarpoq maannalu paasisat tunngavigalugit oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsaasumik ineriartortinneqarnissaa qulak-keertariaqarluni.

 

Tassami nalunaarusiap aappaata ukiakkut 1996-imi saqqummiunneqarnerani ajornartorsiutit assi-giinngitsut soorlu nunami allamiut oqaasiinik atuartitsinermut pikkorissarnissamullu neqerooruti­nik amigaateqarneq, ilinniartitsisut arlaqartut kalaallit qallunaallu oqaasiinik atuartitsinissamin­nut atortussanik amigaateqarnerat, ilinniarnertuunngorniat atuarfiini inuussutissarsiutinullu atuarfiit ilaanni ilaatigut ilinniartitsisut qallunaatuinnaq oqaaseqarnerat, ilinniartitsissutillu amerlanertigut qallunaatuinnaq naqitigaasarnerat ajornartorsiutinut ilaapput.

 

Taamaammat nassuiaatigisariaqarpoq nunatsinni marloqiusanik oqaaseqarniarsarinerup anner-tuumik ajornartorsiutaanera aammalu ullumikkut nunatsinni kalaallit oqaasitsinnik atuineq namminersornerulerneq pillugu inatsimmut naapertuutinngilluinnarmat, tassami piffissarujussu­aq aningaasarpassuillu atorlugit pisortaqarfiit assigiinngitsut ingerlanneqarput.

 

Taamaattumik piffissanngorsorinarpoq siunissami kalaallit oqaasitsinnik atuinerup pisortaqar-finni assigiinngitsuni minnerunngitsumik Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu sulif-feqarfiutaanni annertusarneqarnissaa naalakkersuinikkut anguniakkanut pingaarnernut ilanngun-neqarnissaa, aammalu nunatsinnut suliartortartut maannalu sulisooreersut kalaallit oqaatsitsinnik annertunerusumik ilinniartinneqartalernissaat piumasaqaatinut ilanngunneqartariaqartut.

 

Ilaatigummi nalunaarusiami uppernarsarneqarpoq danskit nunatsinniittut amerlanerpaat kalaallit oqaatsitsinnik ilinniarnissaminnut piumassuseqanngitsut. Taamaattumik piffissanngorpoq kalaallit oqaatsitta aamma annerusumik ingerlatsinermi atorneqarnerullutillu sakkugineqarnissaat sulis-sutigissallugu, tassami soorlu oqaatigereeriga tamanna nammi-nersornerulerneq pillugu inatsim-mik tunngavissaqareerpoq.

 

Taamaattumik kalaallit oqaatsitta nunatsinni pisortaqarfinni annerusumik atorneqarnissaanik piumasaqarneq tupinnanngilaq ammilluuniit qalipaataanik immikkoortitsinerunani.

Suut tamarmik imminnut attuumassuteqarput ataqatigiissaartariaqarlutillu, taamaattumik inimi maani oqallikkaanngatta tupinnanngitsumik qulequtaq ataasiugaluartoq oqallinneq qulequttamut attuumassuteqartunut allanut saateqqajaasarparput aammami tamanna pisariaqarpoq. Tassami qu-lequtaq ataaseq oqaluusserineqartillugu arlalitsigut oqaluuserisamut attuumassuteqartut assi-giinngitsut sunniuteqartarmata.

 

Matumanilu assersuutigalugu oqaatigisariaqarpoq ukiuni makkunani nunatsinni suliffissaa-leqisut nalunaarsorneqarsimasut 3000-t sinneqarmata taakkunanngalu amerlanerpaat nunaqavis­suullutik, nalunngilarpullu tikisitat qanoq amerlatigisut aammalu ilinniartuutivut 4000-t sinne­qartut. Taamaattumik takuneqarsinnaavoq siunissami tikisitat nunaqavissunik taarseriartuaarne­qarnerannut atatillugu kalaallit oqaasitta atorfinitsitsisarnerni assigiinngitsuni ilanngullugit minnerpaaffiatigulluunniit piumasaqaatigineqartarnissaat pissusissamisoorluinnassasoq.

 

Aaammalu nuannaarutigisariaqarpoq nalunaarusiami ilaatigut takuneqarsinnaammat pikkoris-sartitsisarnissani atuarfiup angerlarsimaffiullu suleqatigiinnissaat suleriaqqinnissami pingaartin­neqartoq, taamaammat pikkorissartitsinerit qanoq ingerlanneqarnersut aammalu misilittakkat maannamut qanoq innersut malinnaavigineqarnissaat soqutiginarpoq, tassami maanakkut atuarfiit siulersuisoqalernissaannut tamakku annertuumik pingaaruteqartussaasammata. Aamma­lu ilann-gullugu paaserusunnarpoq immikkut pikkorissartitsinerit pillugit nalunaarusiaq qaqugu saqqum-miunneqarumaarnersoq.

 

Tassami ilaatigut soqutiginarmat nalunaarusiami ukiakkut 1996-imi saqqummiunneqartumi oqaatsinik ilinniartitsinermi ajornartorsiutigineqartut aammalu ajornartorsiutit allat taamanikkut taagorneqartut aaqqiiviginiarlugit qanoq iliuusseqartoqarnersoq.

 

Kiisalu aamma soqutiginarpoq paasissallugu suliat makku ingerlanneqarnerannut atatillugu aammalu kommuunini iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup siunniussimasaasa ilaat, tassa meeqqat tamarmik illoqarfinni nunaqarfinnilu njugaqaraluarunik assigiimmik atuartinneqartar­nissaanik anguniakkat qanoq imminnut ataqatigiitiginersut imaluunniit naapertuutiginersut paasis-sallugit.

 

Allamiut oqaasiinik ilinniartitsinermut atatillugu meeqqat atuarfiinni aammalu inuusuttut ilinniar-fiinni assigiinngitsuni pingaartumik GU-mi assigisaanilu ilinniartitsisut nunami allamiut inunnguuseralugu namminneq oqaatsiminnik ilinniartitsinermut annertunerusumik atorneqarler­sinnaanerat ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartoq Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissa­vara, tassami ullumikkut taamatut ilinniartitsinermi annerusumik danskit ilinniartitsisut taamatut atorneqarput. Ilisimaneqarmammi ilinniartitsisut inunnguuseralugu oqaatsiminnik ilinniartitsi­nerat ilinniartunut annerusumik pissarsissutaasartoq.

 

Isumaqarpunga ilanngullugu oqaatigisariaqartoq nunami allamiut tassa danskiunngitsut - sooru-nami aamma ataasiakkaannguanik danskinik ilaqarput - arlallit nunatsinnut tikikkaangamik ilaatigut piffissaq sivikitsuinnaq atorlugu kalaallisut oqaatsivut ilinniarlugit ilikkapallattarmati­git. taamaattumik kalaallit oqaatsitta ilikkaruminaannerinik oqaatigineqartarnerat taamaalillugu illuatungilerneqarsinnaavoq.

 

Suliaq assorujussuaq pingaaruteqarpoq aammalu oqaatsinik ilinniartitsinerup pitsaasumik ineriar-tortinneqarnissaa ajunngitsumillu ilinniartunut atuartunullu angusaqaataanissaa siuner­taralugu Inatsisartunut kaammattuutigissavara suleqatigiisitamik immikkut ilisimasalinnik suliap inger-lateqqinnerani ataqatigiissaarisuullunilu siunnersuussiortussamik pilersitsisoqassasoq. Tassami suleqatigiisitaq ilaatigut suliassamik immikkut taagorneqarsimasunik suliarisinnaassam­magit.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suliap ingerlateqqinneqarnissaanut siunnersuutigineqartut akuersaar-pakka.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanarujussuaq suliaq annertooq taamak soqutiginnitsigisumik oqaaseqarfigineqarmat, tassa suliaq maannamut misissuisimanermik nalunaaruteqartoq. Oqaaserparujussuupput isumatuut imaqaqisut, qularutiginngilluinnarparalu suliassap ingerlaqqinnerani maani partiit sinnerlugit oqaatsit aninneqartorpassuit suliassamut tassunga ilanngullugit nalilersorneqarumaartut.

 

Suliaq uani unissanngilaq ingerlaqqissaaq, killiffipput oqaaseqartunit arlalinnit apeqquserneqar­poq, qanoq una iliuusseqarniartugut. Aammalu ilaatigut oqartoqarluni misilittagareriikkagut aamma atorluassagigut avatitsinniit tatisimaneqariartornerput  ilutigalugu taakku aamma oqaluttuutissagatsigik uagut qanoq ingerlatsisimanitsinnik.

 

Ilumut inuiannguit 55.000-it eqqarsaatigigutsigik taana qangali nassuerutigereerparput pisaria-qartoq - qanorluuniit naalliutsigigaluarutta - oqaatsinik allanik ilinniartariaqarnerput. Taana inuiannguanut piumasaavoq imaanaanngitsoq sakkortooq, kisiannili arlaanaanilluunniit qinerse-riassagaluarutta oqarluta oqaatsivut kisimik naamapput allat oqaasii ilinniartariaqanngilagut, kuk-korujussuarput tassani.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara oqaaseqartut isumaqatigiilluinnarlutik uani nassuerutigimmas­suk  ataasiinarmik oqaaseqarneq pinnagu aammali suli kaamattuiuartariaqartugut oqaatsit takornartat aamma ilinniarnissaannut meeqqat kajumissuseqarnissaat.

 

Taana imaanaangitsorujussuuvoq, tamatta isumaqatigiissutigisariaqarparput kaamattuutigalugulu  atuartunut, angajoqqaanut, ilinniartitsisunut ilami innuttaasunut tamanut isumaqatigiilluta ataat-sikkullu alloraqatigiilluta qanoq nunatsinni ilinniartitsinerup oqaatsitigut ilusilernissaa angunias-sagipput.

 

Isumaqarpungalu alloriarnerit annertuut maanakkumut angoreersimagigut. Ullumikkut suleqati-giissitaliaqarpugut nunat issittormiut avannarliit suleqatigiiffigisaannik, tassanilu Kalaallit Nunaani atuartitsineq ukiuni kingullerni 25-ni annertuumik nalilersuinerni tunngaviusimavoq,  allaat nunat issittumiittut ilinniartitaanerup tungaatigut oqaluttuusimavagut qanoq iliorsimagatta manna tikillugu oqaatsigut pigiinarsimallutigik.

 

Suleqatigiineq tamanna ingerlaqqissaaq, allaallu ukioq manna tassani ataatsimeeqatigiinnissaq  massakkut siunnersuutigineqareerpoq nalilersorneqaqqittussaasallunilu.

 

Uani oqaaseqartut ataasiakkaarlugit tikinnginneranni assut pingaaruteqartutuut taaneqartoq nali-lersuininni ilanngukkusutara tassaavoq; uani misissuinerit ingerlanneqarsimasut tassaasut atuar-feqarfik tunngavigalugu. Kisianni oqaaseqartut arlallit isumaqatigilluinnarpakka oqarmata; atuarfik kisiat eqqarsaatiginagu meeqqerivinni soorlu vuggestueni meeqqerivinnilu oqaatsitta atorneqarnerat nalilerlugu ilanngunneqartariaqartoq.

 

Ullumikkut erseqqissumik ataqatigiisaarisoqanngilaq vuggestueninngaaniit meeqqerivinninngaa­niit atuarfimmut isileraanngamik oqaatsit tungaatigut qanoq periarfissaqarnerat nalilersuisartunit nalilersoqqissallugu. Isumaqarpunga taana imaanaangitsorujussuusoq taamaattumik oqallinermi inatsisiliornermilu tamanna tappiffigineqartut ilagisariaqarpaat, tassa meeqqerivinni oqaatsitta atorneqarnerat aammalu kalaallisut oqaasillit piinarnagit aamma qalunaaqqat nunat allamiullu meeraasa ilinniarsinnaanerat qanoq isillugu aaqqissuussinnaaneripput.

 

Aap maani ilisimatusarfeqalersimavugut taanalu isumalluarfigeqaarput, ilisimatusarnernut assi-giingitsunut ingerlatsiviusinnaanera sapinngisamik periarfissarissaartinniarlugu iliuusseqarniar­nerit maanakkut ingerlanniarneqarput.

 

Kisianni sunaluunniit aallartinniagaq ajornartorsiuteqalaanngitsoortanngilaq. Ilisimatusartut mas-sakkut Ilisimatusarfimmi atuartut tamarmik atorfissaqarteqaagut, aamma uani suliamut tunnga-tillugu aperineqarsimapput ilaajumanersut, uani saqqummiussassami toqqammavissat suliarine-qarneranut suleqataanissaat piumasaralutigu.

Ilisimatusarfimmiut uuma misissuinisap aaqqissuunissaanut pilersaarusiornermut ilaasimapput, kisiannili misissuerpiarnerup aammalu ilisimatusarnerup ingerlannissaani nukissaqarsimanngillat  pissutigalugu allanik ilisimatusarnerminnut suliaminnik aallartitsereersimammata. Kisianni imaangilaq killiffipput manna uniffigissagipput, Ilisimatusarfimmi atuartuusut tamakkuninnga suliaqassallutik atorfissaqarteqaagut aammalu atuarnerminnik naammassinnippata suliamut uunga tunngatillugu pinngitsooratik sunniuteqalerumaartut.

 

Siumut oqaaseqartuanniit oqaatigineqartoq uniffigisara tassaavoq ullumikkut ajornartorsiutigisat­ta ilaat erseqqilluinnartumik uani uparuarmagu tassa; atuarfik qimakkallarlugu  GU-mut ilinniarner-mut angukkanngamik malinnarsisarmat uagut oqaatitsisinnik tassalu kalaallisut piginnaalluaraluarlutik kisianni aporfigisartagaat oqaatsit allat tassalu qallunaatut aammalu tuluttut ingerlariaqqinnissaminnut ajornartorsiuteqartarnerat.

 

Taasuma tungaata erseqqissumik aqqutissiuuneqarnissaa massakkut pisariaqarluinnarpoq soorlu - lu oqareersugut allatut ajornaqaaq oqaatsit marluk ingerlattariaqarpagut. Tassanilu aamma atuar-feqarfinnut tamanut oqariartuutigisariaqarparput kalaallisut oqaatsigut piginnaasaqarfigissagigut, sapissanngikkigut. Kisianni taasuma saniatigut inuiaat allat oqaasii qallunaatuinnaangitsoq aam-ma tuluit oqaasii ilinniarfigisariaqarigut.

 

Siunissami meerartatta inuusuttortattalu atorfinikkumaarnissaanni tammanna saneqqunneqarsin­naangilaq pinngitsoorneqarsinnaananilu, oqaaseqartut arlallit tamanna oqaatigigaat paasilluar­para. Siumut oqaaseqartuata eqqaasaa ilumoorpoq, taana  ullumikkut ajornartorsiutinut ilaavoq illoqar-fiit ilaanni sinerissamiit takkuttut oqaatsit tungaatigut ajornartorsiuteqartarmata. Taakkua aamma piorsarnissaat oqaatsinik ilikkagaqarlutik pitsaanerusumik atugaqarsinnaanissaat anguni­assagutsigu nipangiunnagu nalilersuinermi ilaasuartariaqarpoq. 

 

Siumut oqaaseqartua aamma ilumoorpoq taasaa assut nuannaarutigisara tassalu; Ilisimatusarfim­mi pissutsit  qujanaqaaq aamma Inatsisartuni ilaasortat periarfissinneqarsimammata ullumikkut qanoq tattorliuutigisumik ingerlasoqarnera takutikkumaneqarmat. Ilumoorpoq nunatsinni ilisima-tusartut atuarfeqarnermikkut ineqarniarnermikkullu atugaat imaananngitsorujussuusut.

 

Tamaattumik massakkut naalakkersuisoqarfinniit suliniuteqarpunga Inatsisartut ukiuni qaninner-paani isummerfiginiagassaannik tassa; nutaamik Ilisimatusarfiliassamik pilersaarut oqallisigisari­aqalerparput, tamatumanilu aamma Nuumi Kommunalbestyrelsi qaninnerpaamik suleqatigalugu allaat sumut inissinneqarnissaanut eqqarsaatit tunngavigalugit piareersimatitaqareerpugut, tassa-nilu amigaataasut tassatuaapput aningaasartaajaasiit.

 

Kisianni soorunami imaangilaq Ilisimatusarfiliornissatsinni landskarsi kisiat isumalluutigigipput atuarfiliornikkut ilisimatusarfissatigullu fond-it assiginngitsut qinnuteqarfigisinnaaneri aamma taakkua periarfissatut misissorlugit ingerlappagut.

 

Kisianni qujavunga taamak erseqqaritsigisumik ullumikkut ilisimatusartortatta ineqarniarnerat  inassutigineqarmat ukiuni qaninnerpaani aaqqiiffigineqaqqullugit eqqarsaatersuutigineqarnissaa pillugu saaffiginnittoqarmat.

 

Tuluit oqaasiisa  meeqqat atuarfinni atuartitsissutigineqartarnerat kommunini ataasiakkaanni 6. klassiminngaaniit ingerlanneqartarsimavoq, uanilu paasivakka amerlanerit kissaatigigaat misilit-takkat tunngavigalugit - naak eqqortumik oqaatigineqarsinnaangikkaluartoq naleqquttuunersoq  - erseqqissumik paasivara inassutigineqartoq tuluttoortarneq nunatsinni 6. klassiminngaaniit eq-qunneqarnissaa sulissutiginiarneqarnissaa eqqarsaatigalugu nalilersuinissamik kissaateqartoqar­toq, soorunami tamakkua misissuinerit ingerlateqqissavagut.

 

Naalakkersuisuniit Inassutigisaq kingulleq tassalu ukioq 2001, taanaa oqaallisigisinnaavarput isumaqarpunga aamma assortuusutaasariaqanngitsoq taana siuartillugu ukioq 2000-imi aallar-tissinnaanera uanga tunginniit illuatungilissallugu akerlilersussalluguluuniit isumaqarfiginngi­lara,  taamaallat tassani apeqqutaaginnassaaq nalilersuinerit taamanikkut suliassanut tunngatillu­gu piareersimatiginerat inernernik takusassaqartinneqarnissarput.Taanalu tunngavigalugu isuma-qarpunga assortuussutigisariaqanngikkipput ukioq 2000 aallartineqartariaqassanersoq.

 

Siumut oqaluttuata aamma oqaatigisaa tapersissavara, uani suliaq annertusimavoq aammalu su-liap ingerlanniarneqarnerani sinerissami suleqatigiumasat piumassuseqarsimapput, taamatullu kajumissuseqarlutik takutitsinerat isumaqarpunga Naalakkersuisuniit tapersertariaqaripput taama-tut misissuinermi suleqataalluarnerat qujassutigalutigu.

 

Atassutip oqaluttuata tikkuagai erseqqaripput, tassa akuleriisitsilluni nunatsinni atuartitsilluni ingerlatsisimalernerput ajornartorsiutinik arlaqartunik qaangerniartariaqartunik nassataqartoq. Kisianni qularutiginngilara ajornartorsiutit qaangerniarlugit suliniutit tassaasarput nutaanik eqqar-sarnernik pilersitsisarput, taakkulu iluatinnassusiat tassa ullummikkut taamatut aaqqissuus­sisimanerput ingelaanassanersoq apeqqutigisariaqanngilarluunniit.

 

Isumaqarpunga uani ajornartorsiutit aporfigisagut aaqqinniarnerani soorlusooq pinngitsaalineqar­tugut tamatta aaqqiissutissanik nassaarniaqqulluta, pitsaanerumik aaqqiiffigisinnaanerigut nunat-sinni oqaatsitigut ilinniartitaanerit eqqarsaatigalugit.

Ilumoorpoq kalaallisuinnaq oqaaseqartut nalunaarsuinerit naapertorlugit 80%-iusut, oqaatigerii­kattut nuannaarutigaara kalaallisuinnaq oqaaseqarneq kisiat pinnagu oqaluttorpassuit oqaatigisaa-tut 80%-it kalaallisuinnaq oqaaseqartut qanoq ilillugit oqaatsinik allanik ilinniartinniarigut. Tas-salu taana ataatsimoortitsilluni atuartitsinerup ilaatigut isumagisaa.

 

Ujartorneqarporli atugarsorluni tiiminik ingerlatsinermi oqaatsinik allanik ilinniaqatigiinnissa­mut  meeqqat atuartuusut taamatut neqeroorfigigutsigik eseqqarilluinnartumik uani taanaa oqaatigi-neqarpoq periarfissaqartariaqarpoq atuartitsinerinnaanngitsumik kisianni sukkulluunniit ataatsi-moorsinnaanissaat oqaatimikkullu assigiinngitsunik imminnut ilinniaqatigiisinnaanissaat.

 

Ilaatigut Akulliit Partiiata tikkuagaa assut nuannaarutigaara oqaseqarmat oqarluni; atuartitsi­nerinnarsuaq kisiat pinnaarlugu sunngiffiup naalaani sammisassatigut meerartatta periarfissaqar­nissaat  eqqumaffiginiarneqaqqullugu. Isumaqarounga tamanna qanngiinarneqarsinnaangitsoq, taamaat-tumik massakkut Naalakkersuisuni qilanaarutigaarput sunngiffiup nalaani inatsisip nutarterneqarnissaanut atatillugu tammakkua nalilersorneqarnissaannut. Isumaqarpunga ataatsi­moorluni atuar-titsinermut sanilliullugit tamakkua nalilersornissaat pisariaqarluinnartoq.

 

Tupiginngilara oqaatsinik pikkorissarfiup novemberimi Susimiuni atoqqaartinneqartussap isumal-luarfigineqarnera. Oqaatsitta qanoq ililluniluunniit piorsarneqarnissaat, taasumalu saniatigut oqaatsinik allanik ilinniarsinnaanitta aaqqissuusiffiginnissaa Naalakkersuisuni pingaartilluin-narparput.

 

Massakkut atuarfiup pisortassaa toqqarneqareerput, taasumalu pilersaarusiat assigiinngitsut timi-talersorlugit ingerlappai, pinngitsooratalu atussaqqaarparput ullumikkut ilaatigut eqqartorneqar­tut  itisilerlugit imaluuniit inuiaqatigiinnut oqinnerusunngorlugit iliuusissamik nassaarniarnissa­mi, oqaatinillu pikkorissarfiup suleqataanissaa pinngitsoorneqarsinnaangilaq.

 

Ilinniartitsisunngorniarluni ilinniarfik annertuumik sunniuteqarsinnaasoq ilaatigut Atassutip oqa-luttuata oqaatigaa, ilumoorluinnarpoq tamanna. Taamaattumik ukiuni makkunanerpiaq piler-saarusiorparput,  ilaatigut aamma IA-p oqaluttuata oqaatigisaa ullumikkut naamakkunnaartoq ilinniartitsisut qanga 25-t Danmarkimut aallartinneqartartut kursuseriartillugit, tamanna ilumoor-poq.

 

Ullumikkut taakku 17-iinanngorlugit ingerlatilersimavagut, kisianni massakkorpiaq suliniutitta ilagivaat ilinniartitsisut aallatittakkatta ilaasa kimmut Canadamut imaluunniit USA-mut oqaat-sinik immikkut pikkorissariartittarnissaanik ammaasinissaq. Pilersaarutillu malillugit taamatut  suleqatigiinissamut isumaqatigiissuteqarnissat ingerlateruttulerpagut, ilinniartitsisut oqaatsinik soqutiginnittut oqaatsinut ilinniarfinnut pikkorissariartorlutik ingerlatinneqarsinnaanissaat piviu-sunngortinniarlugu. Tassani ilinniartitsisut tamakkuninnga ingerlataqareersut pisariaqartitsinerat tunngavigalugu timitaliiniarsarivugut.

 

Oqaaseqarfiginngitsoorsinnaangisara tassa modtagerklassinik taaneqartartut, taana aamma IA-p oqaluttuata oqaatigaa Nuumiinavik ingerlanneqarsimasoq, illoqarfinni allani taasuma pilersinne-qarnissaa soqutigineqarsimanngilaq. Tassanilu aamma paasivara Atassummiit taamatut aaqqiisi-manerup ingerlaanarnissaa tapersersorneqartoq, kisiannili maani oqaluttuniit aamma apeqquser­neqarluni ilumut taamatut ingerlatitsineq ingerlaqqiinassanersoq, isumaqarpunga taana aamma nalilersorluakkanut ilaasariaqartoq, nalunaarummi tamakkua aamma erseqqissumik saqqummiu­neqarmata.

 

Ilinniutissat pitsaasut eqqartorneqartut ilagaat, ilumoorpoq aammalu qujavunga ilaatigut Atas-sutip oqaluttuata oqaatigimmagu KANUKOKA-kkoorlugu atuarfeqarfinni assigiinngitsuni Dan-markimi ataatsimoortumik ilinniutissanik qallunaatoortunik pisiniartarfeqarmat pisiniartarsinnaa­nissaq, taamaasillutik aningaasarpassuit tassuunakkoorlugu atorneqartarlutik.

 

Kisianni taamaakaluartoq pinngitsoorsinnaangilagut nunatsinni naleqquttumik ilinniusiornermik suliaqarsinnaasut, taamaattumik taana aamma tappiffigalugu ingerlapparput tassanilu aamma aaq-qiisoqarnissaa siunniullutigu. Immaqami nunatsinni amerlanerusunik ilinniutissanik atuak­kiortalernerup kingunerisinnaavaa uparuarneqartut ilinniartitsisut ilinniutissanik kopeerinerujus­suata pinngitsoorneqarsinnaanissaa.

 

Tamakkua pinngitsuusagutsigik aaqqiissutissanik nassaarniartariaqarput, tassa ataatsimoortitsil­luni ilinniartitsinermi atuakkat naleqquttut nassaariniarnissaani tamakkua saneqqutiinarneqarsin­naangillat.

 

IA-p oqaluttuata oqaaseqarfigisaasa ilai eqqartuininni uani oqaaseqarfigitsiareerpakka  nuannara-lugit, ilaatigut aamma assigiinngitsunut erseqqissaanerummata. IA-p tikkuagaasa ilaat oqaaseqar-figerusutara tassaavoq kalaallisuinnaq oqaseqareersut immikkut annertusisamik taamaaqataanillu qallunaat oqaasiinik ilinniarnissamut periarfissinneqanngitsut, ilumoorpoq taana.

 

Kalaallisut oqaasitta annaaniarneqarnissaa kisiat ingerlatissanngilarput, kisianni uani tikkuarne-qartoq erseqqilluinnartuuvoq aamma pisussaaffitta ilagigaat oqaatsitta saniatigut oqaatsinik assigiinngitsunik tamakkununnga periarfissiinissaq, ilumoorluinnarpoq taana isumaqarpungalu taana assortuussutigisinnaangikkipput.

 

Modtagerklassinik ingerlatsisimaneq Nuumi taamaallaat ingerlanneqarsimasoq oqaaseqarfigere­erpara, tassa ilaatigut tassani issuarneqarpunga ajornartorsiutit tamakku anigorneqarnissaanut maani tikkuusissanngilanga.

 

Isumaqarpunga mianersornartorujussuusoq aaqqiissutissanik massakkumiit tikkuusiniarnissaq, isumaqarpungalu taamatut aaqqissuusissagutta atuartuutillit kalaallit inuiaat  suleqatigilluinnarlu­git ajunnginnerpaamik nassaarniarnissaq toqqammavigisariaqaripput, isumarparujussuit ataatsi-mut katiteriarlugit taakkunani tikkuusisinnaasugutta isumatusaarnerusutut isigaara. Taamaattu­mik utaqqigallarpunga ilisimatusarnerup allallu uani tikkuarneqartut taakkua tunngavigalugit aaqqii-niarnissaq tutsuviginarnerusutut isigigakku.

 

Ilinniartitsisunik oqaatsinik ilinniartitsisartunik oqaaseqaatit aamma IA-meersuupput, tassanilu taana akissuteqarfigereerpara ilaatigut Danmarkimut pikkorissariartortarnerit allatukajaaq ilusiler-sorniarneri massakkut ingerlatilersimagigut, tassani pinerullugu ilinniartitsisoq kinalun­niit ilin-niartitsissutinut immikkut ilinniagaqarsimasup pikkorissaqqissinnaanissaa tappiffigeru­sukkipput ilaatigullu oqaatsinik immikkut pikkorissarusuttut immikkut periarfissaqarnissaat aamma aqqutis-siuuttuarniartariaqarparput.

 

Kisianni amma neriuppunga oqaatsinik ilinniarfissap Sisimiuniitussap ammarneqarneratigut naatsorsuutigisariaqassavarput aningaasaliinissamut qinnuteqaatit amerlanerusut takkuttalernis­saat, tassani ilinniarusullutik nalunaartut amerlassusaat aamma soorunami tunngavigalugit. Ukioq 2001-imut tunngatillugu oqaatigeriikkakka immikkut uterfigeqqissanngilakka.

 

Akulliip Partiiata sunngiffiup atorluarneqarsinnaaneranut tikkuaanera oqaatigeriikkattut  aamma  qujassutigissavakka.

 

Kattusseqatigiiniit oqaaseqartup tikkuartugai soorunami suliniarnermi tunngavissanut aamma ilaasapput. Suleqatigiissitaliortoqarnissanik kaammattuineq isumaqarpunga nalilersussallugu pe-riarfissaasoq, ullumikkut taamatut ingerlasoqareeraluarpoq kisianni uani erseqqissumik tikkuar-tukkat tunngavigalugit isumaqarpunga taamatut aaqqissinnaanerup pitsanngorsaaffigineqarnissaa  ammaffigisariaqarlutigu.

 

Nunatsinni suliffissaarusimasut 3000-t eqqarsaatigissagutsigik soorunami nalilersuinermi aamma ilaasariaqarpoq oqaatsinik pisinnaasaqarneq suliffissaaruttarnermut qanoq sunniuteqartarnersoq  isumaqarpunga soqutiginarsinnaasoq ilisimatusarnermut tunngatillugu nalilersorniassallugu, isu-maqarpunga taana aamma saneqqunneqarsinnangitsoq.

 

Taamatut ataatsimoortitsilluni atuartitsinerit aallartimmatali ukiumoortumik nalunaaruteqartar­neq manna tikillugu ingerlassimavarput isumaqarpungali uani killiffipput imatut paasineqassann­gitsoq  massakkut nalunaaruterput tunngavigalugu tamatumunnga suliniuteqarnerit tamarmik unittut, naamik taamaasanngilaq pisariaqartitsinerit tunngavigalugit nalilersuinerit nalunaarute­qartarnerillu ukiuni tulliuttuni ingerlateqqinneqassapput.

 

Taamatut oqaaseqarallarlunga partiit sinnerlugit oqaaseqartut qutsavigaakka, isumalluarpalaartu­mik tapersersuerpalaartumillu oqaatsisi qujanartorujussuupput, taamaasilluta aamma nukissaqar­nerulerpugut suliap tamatuma ingerlateriaqqinnissaanut, qujanaq oqaaserineqartunut.

 

Ataatmiinermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat Anders Andreassen:

Uangattaaq qujavunga akissummut takisuumut.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, naatsunnguamik oqaaseqalaasaanga takisuuliornianngilanga, kisianni tassa ajornartor­siut imaanaangitsoq uiarteraluni allamullu saasaarilluni uani isiginngitsuusaarneqarpoq. Taman­na isumaqarpunga uparuartariaqarlugu, tassami pissusiviusut aamma isiginngitsuusaarneqarmata.

 

Uani nalunaarusiarsuarmi ilisimatuut arlallit aammalu maani nunatsinni Inerisaavimmi sulisori-satta ukiuni arlalinngortuni aamma millionit sinnerlugit aningaasaliiffigineqartumik misissui­neranni nalunaarusiaanerusoq, tassani erseqqilluinnartumik takutinneqarpoq ajornartorsiuteqartu­gut imaanaangitsunik, tassalu meeqqat kalaallisuinnaq oqaaseqartut meeqqat atuarfiani inissisi-manerat.

 

Ajuusaarnarpoq Inuit Ataqatigiiniit aaqqissutissatut tikkuartukkagut annerusumik oqaaseqarfigi­neqanngimmata. Tassami nalunaarusiarsuarmi erseqqilluinnartumik oqaatigineqartunik ilisima-tuut oqaaserisaanik issuaasarluta saqqummiussagut, ilaatigut soorlu klassit tigusisussat pillugit  ajornartorsiortoqarnera quppernernik tikkuaasarluta issuaasaqattaaraluartugut, tassami taakkua ajornartorsiutinik ersersitsimmata.Taamaakaluartoq qanoq iliuusseqartoqarnissaanik piumassuse­qartoqanngilaq naalakkersuisooqatigiit tungaaninngaaniit.

 

Erseqqilluinnartumimmi paasinarpoq kalaallisuinnaq oqaasillit isumalluutigineqareeraluartutuut  akuleriisitsilluni atuartitsineq aallartittussanngormat danskit oqaasiinik annerusumik piginnaane­qalernissaat, uani nalunaarusiami tamanna eqqortuunngitsoq uppernarsineqarpoq, tassami 1. klas-simi aallartikkaluarsinnarlutik oqaatsinik imminnut tunioraaqatigiillutik ilinniartinneqartar­nerat maangaanaq kipisarsimavoq.

 

Taamaattumik isumaqarpugut taana ajornartorsiut annertooq maanangaaq qanoq iliuusseqarfigi­niarneqartariaqartoq, taamaattumik aamma oqaaseqarnitsinni oqaatigivarput erseqqissumik uagut naamaginnginnatsigu aatsaaq ukioq 2001 imaluunniit ukioq 2000-imut utaqqeqqaarlugu kalaali-suinnaq oqaasillit nalunaarfigissagutsigik utaqqigallarniaritsi.

 

Qaffasinnerusuni ilinniarfinni ilinniagaqartortagut ajornartorsiuteqartarnerat pingaartumik alla-miut oqaasiinnik arlaleriarluta maani oqaaseqarfigisaqattaarpasi, tamakku tunngaveqarput meeq-qat atuarfianni maanakkut taamatut aaqqissuussinitsinnik, tamaattumik ajornartorsiutip sorlaa aaqqiivigeqqaartinnagu kingusinnerusukkut qaffasinnerusuni ilinniarfinni ajornartorsiutigut aaq-qiivigisinnaangilagut.

 

Taamaattumik isumaqarpugut ajornartorsiut tamanna imaanaangitsuusoq maanangaaq aaqqereer-niassallugu ajornanngippat upernaamut tullissaanik ataatsimeeqqilerutta tamakkua aamma aaqqii-vigisariaqaraluarigut, taakuinnaagallarlik.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Siumumiit oqaaserisagut Naalakkersuisuniit ilassilluarneqarnerat uagut aamma nuannaarutigivar­put aamma soqutigigatsigu akuleriisitsilluni atuartitsinerup iluatsittumik ingerlanneqarnissaa, naak ukiut taakku ikittut misiliiffiusimasut eqqarsaatigalugit soorunami uani nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq ajornartorsiutinik annertuunik qulaajaasoqartoq.

 

Kisiannili uagut tappiffiginiarsimavagut ajornartorsiutit annertugaluartut angusaasut pitsaasut qaamanertaat isumaqaratta ukiuni taamak ikitsigisuni taamatut ingerlaneq ingerlariaqqiffissaqar­pat pitsaasortai isigalugit aaqqiiviginiarneqartariaqartut annertusarlugillu. Tassami akuleriisitsil­luni atuartitsineq iluatsissappat pinngitsoorneqarsinnaangilaq nikallorani  aammalu qasusuisaar­luni angusaqarluarnissamik siunnerfeqarluni ingerlaqqinnissaq. 

 

Uani oqaatigineqartoq oqaaseqarfiginngitsuugara tassaavoq; klassinik pilersitsinerup aaqqis-suusaanersumik ingerlanneqartalernissaanik eqqarsaatit soorlu IA-p tassani oqaatigaa klassinik pilersitsisarnermi aamma atuaqatigiinnik pilersitsisarnermi aaqqinniakkat ilagigaat.

 

Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuarmi eqqartortagarput oqaatigerusup­para tassalu; nalunnginnatsigu massakkut aamma meeqqerivinniittartut eqqarsaatigalugit meeqqat ilarpassui meeqqerivinniinnikuunatik allaat atualersarnerat, tassanilu atuaqatigiit pilersinneqarneranni ajornartorsiutit aatsaat malugineqartarnerat klassit pilersinneqareerneranni.

 

Taamaattumik eqqarsaataasoq klassit pilersinneqartinnagit atualernissaq sioqqullugu atuaqati­giikkaat imaluunniit ukioqatigiikkaat piareersarfiusumik ataatsimoortinneqartalernissaanik eqqartui-neq isumaqarpunga  ingerlaqqiffissanik eqqartuinermi ilanngullugu aaqqiissutissat ilaatut qiviar-neqartariaqartoq, taana iluatigalugu ingerlariaqqinnisaq pisariaqarmat Siumumiit siunnersuutinut ilanngullugu amma oqaatigerusupparput.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Oqallisaasoq manna siullerpaamilli oqaatigineqarmat uanga ilalersuisimanngilanga taamaattumik Atassutip oqaaseqartuanut oqaatsikka ilanngutillariaanagit, uanga inuttut maani oqaaseqarusuk­kama.

 

Ippassaaniinannguaq nunatsinni angajoqqaat qinersipput taasamalu tungaanut tamaavinni oqal-lisigineqarpoq angajoqqaat oqartussaanerunissaat. Danmarkiminngaaniit tikisittakkagut atorfissa-qartilikkagut maangarusuttarput ilaatigut qitornatik nassarlugit aamma taakorpiaat qitornamik siunissaat eqqarsaatigaat, ukiut marluinnaat maaniittussaagunik tupigissanngilara qitornatik isum-merfigissappatigik kalaallit oqaasii siunissami atorfissaqatippaat ukiut marluinnaat Kalaallit Nunaaneereerlutik aallarunik.

 

Isumaqarpunga amerlanerit ima isumaliussasut; tappavaniisaagut ukiut marluinnaat kisianni qitornatta oqaatsinik ilinniarnissaat siulliutissavarput, taamaattumik Kalaallit Nunatsinni oqaat-sinik ilinniarnissaat angajoqqaavisa piumasarissanngippassuk uanga tupigissanngilara.

 

Aamma eqqarsaatigisinnaavarput taamatut aporfissaqartilluinnarlugit nunatsinnut tikisinniakka­gut taakkua ima eqqarsalissappata; qitornagut taamaaliorneqassappata sussa Kalaallit Nunaanu­kanngikkaluarutta, taamaaratarsinnaavoq.

 

Taamaattumik uaguinnaanngilaq avataaniit tikisitsiniartut atorfissaqartitsisut, maani eqqarsaati­gaaka aamma nunat uuliasiulersut, piginnaanilinnik tikisitsileraanngamik neqitarisarpaat ilaqutaa-sa qitornaasa pitsaalluinnartumik pineqarnissaat, taamaaliorumanngikkunik tikikkuma­neq ajormata.

 

Taamaattumik uanga aamma aana eqqarsaatigisara Kalaallit Nunatsinni ilinniartitsisut taamak atorfissaqartitsigalugit kalaallisoortitsisinnaasunik pikkorilluinnartunik amigaateqartilluta soormi aamma taakkua nukiit annertutigisut meeqqanut nunatsinniittussaangitsunut atussavaat nukitik,  uagut atorfissaqartinneruagut meerartatta kalaallisut ilinniartinneqarnissaannut. Taamaattumik taakku eqqarsaatigiuarpakka ajornaqaaq qallunaat oqaatsigut ilinniassagaanik oqaraluartilluta apersuusertariaqarpoq aallarunik sumut atorfissaqartinneraat.

 

Ippassaaninnguaq oqaluttut ilaat torrallavillugu oqaasia tusagara aamma isumaqatigisara; tassani qallunaatut ilinniassaagut nalunngikkaluarlugu Jyllandip kujatinnguanut pigutta illuanik allorutta  atorfissaaruttussaasut, taamaattumik tuluttoorsinnaaneq tikkuarlugu oqaaseqartup pimmagu isu-maqatigilluinnaqqissaarpara.

 

Ilisimatuut qanoq oqarneri oqallinnermi aqqutiginiassallugit uanga nangiarisarpakka, tassa poli-tikkeritut imminut taasup upperisariaqarpaa aamma ilisimatuut upperiinarnagit nammineq eqqar-sarsinnaanini atuallassallugu.

 

Taamaattumik isumaqarluinnarpunga angajoqqaajusut qallunaat nunatsinnut suliartortut naalaar-niarneqassasut, pinngitsaaliineqassanngilaq meeraasa kalaallisut oqaatsit aamma ilinniassagaat naak atorfissaqartinngikkaluarlugit.

 

Taamatut oqarpunga uanga Afrikkamut aallartitaariataasagaluaruma nunaarannguamut taasamal­lu oqarfigippanga meeqqatit uagut oqaatsitsinnik ilinniartissavagut, uanga paasigukku atorfissa­qartinnagit taava tassunnganngiinarumaarpunga, aamma allat taamatut eqqarsartarunarmata.

 

Ataatsimiinermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Taamaasilluni ullumikkut oqaluusserisassaq immkkoortoq 35 naamassivoq, taavalu eqqaasitsis­sutigilaasavara punktini tullerni taasisaqattaartussaagatta.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.