Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 36-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 29. oktober 1997 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 36.

 

Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa malillugu iliuutsit pillugit nassuiaat.

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisoq aamma Ruth Heilmann, Otto Steenholdt, Maliinannguaq M. Markussen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa malillugu iliuutsit pillugit nassuiaat. Tassani aamma siunnersuuteqarput Ruth Heilmann, Otto Steenholdt Malînannguaq Marcussen Mølgaard. Siullermik oqaaseqassaaq Ruth Heilmann.

 

Ruth Heilmann, siunnersuuteqartoq, Siumut:

Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassatut siunnersuutigisimavara, talittarfinni napparsimasut innarluutillillu eqqarsaatigalugit, niusarfinnik ikisarfinnillu pilersitsi­soqarnissaanik siunnersuuteqarlunga.

 

Toqqaannartumik oqaatigissagukku Maniitsumi eqqaamiuvinilu taamaattumik pilersitsinissamik noqqaasoqarpoq. Kommunilli susassaqarfiisa iluaniinneragaanani sanaartortitsivinnut kissaatit taamaattut sanaarsortitsivinnut ingerlateqqinneqartarput. Ilimagigakku nalunagulu sinerissami arlalippassuit aamma taamatut ittumik ajornartorsiuteqarlutillu noqqaasoqartoq, taamaattumik kissaatigaara Inatsisartuni eqqartorneqassasoq isummersorfigineqarlunilu.

 

Kommunit aningaasarliortoqaqimmata kissaatiginartuuvoq Namminersornerusuni taamaattut aningaasalersorneqarnissaat naleqqunnerusoq.

 

Amalie Markussen, siunnersuuteqartoq Maliinannguaq M. Mølgaard sinnerlugu, Inuit Ataqati­giit:

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Maliinannguaq Marcussen Mølgaard-ip siunnersuutaa unaavoq. Inatsisartut ataatsimiinnissaannut oqaluuserisassatut siunnersuut. Innarluutillit 60-iliigaanngamik innarluutilittut pineqarunnaarlutik utoqqalinersiutilittut pineqalersarnerat atorunnaarsinneqarnis­saa pillugu.

 

Naluneqanngitsutut inatsisit malillugit innarluutillit 60-nik ukioqaleraangamik innarluutilittut pineqarunnaarlutik, nalinginnaasumik utoqqalinersiutilittut peqqissutut pineqalersarput. Taman­na periuseq ullutsinnut naleqqutinngilaq, kinaluunniimmi innarluutilik 60-iilluni peqqissineq ajormat. Innarluutillit Namminersornerullutik Oqartussaniik aningaasalersortarput, aningaasaler­suinerlu unikkaangat tamanna innarluutilimmut kommunimullu artukkiisarpoq. Taamaattumik inatsisip tamatuma aaqqiivigineqarnissaa pisariaqarpoq, innarluutillillu 60-liigaluarpataluunniit innarluutilittut pineqarnerisa ingerlatiinnarneqarnissaat anguniarlugu.

 

Tamannalumi aamma Isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup uparuarsimavaa.

 

Otto Steenholdt, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Kinaluunniit Kalaallit nunaanni najugaqartoq utoqqalinersiuteqarnissamullu ukiumigut naamma­titsisimasoq, pinngitsoorani inuiaqatigiinniit aningaasanik pisartagaqalersussaavoq.

 

Siullermik. Aningaasat qaammammut pisartakkat, tamanut assigiissapput, aappaqarneq najuga­qateqarnerluunniit apeqqutaatinnagit.

 

Aappassaanik. Aapparisap suliffeqarneranit utoqqalinersiuteqartup pisartagai sunnerneqassann­gillat.

 

Taavalu pingajussaannik. Aningaasat utoqqalinersiutit, sulinialulluni akissarsilaarnikkut, pinialulluni, aalisarnialulluni sanaarsunniarluniluunniit akissarsianit sunnerneqassanngillat, tassa imaappoq, ilanngaavigineqassanngillat.

 

Taama siunnersuuteqarpunga, utoqqalinersiutilippassuit ilaatigut nunguutivillugit, utoqqaliner­siutinnguinik ilanngartuunneqartuartarmata. Kinaluunniit utoqqalisoq pissutsit qulaani taaneqar­tut aallaavigalugit, uninngaannartitertariaqanngilaq imaluunniit uninngaannartitertariaqanngillat. Neriuppunga siunnersuut Landsting-it soqutigalugu oqallisigissagaa, landskarsimut akisuallaar­nissarsua kisiat oqallisiginagu.

 

Taanna ilassuteqarfigilaarlara. Uanga kisermaassisuullunga Naalakkersuisuusuuguma allanik akerlilernertissaqarnanga, aningaasarsiassaat tunniuttassagaluarpakka skat-imut akiliisinnagit allamilluunniit qanoq saniatigut aningaasarsinialulaaraluarpata soqutiginagit. Sulereersimammata sivisuumik inuiaqatigiinni ikiuisuullutik, qutsavigalugit aningaasanik tunineqassapput. Skat-imut akiliutissaat imaluunniit sulinialulaarsimaninnguanut akissarsilaaraangata nunguutivillugit ilanngartuukkunnaarlugit.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalak­kersuisoq:

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa malitseqar­tinniarlugu suliat pillugit nassuiaat. Saqqummiutissavara.

 

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa qupperner­passualik 1996-imi upernaakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqarpoq. Isumaliutissiissummi isumaginninnikkut ingerlatsinermi immikkoortut pingaarnerit sisamat ukuusut: ikiorsiissutit - utoqqarnik isumaginninneq - innarluutillit aammalu meeqqat inuusuttullu - pillugit aaqqiissutis­satut siunnersuutit allaaserineqarput, ajornartorsiutit suussusersineqarlutik takussutissiorneqar­lutillu.

 

Naalakkersuisut isumaliutissiissut naammagisimaarlugu tiguaat, tamannalu tunngavigalugu oqaatigalugu isumaliutissiissut isumassarsianik isumaginninnikkullu aaqqissuussinerup siunissa­mi ineriartortinneqarnissaanut ilusilerneqarnissaanullu kaammattuutinik atorluarsinnaasunik amerlasuunik imaqartoq. Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai piumasaqaatitut maannakkorpiaq inaarutaasumik aalajangiiffigisassatut saneqqunneqarsinnaanngitsutullu paasineqassanngillat. Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai pisortatigut isumaginninnikkut aaqqissuussinerup qanoq iliorluni ineriartorteqqinneqarnissaanut, taamalu ullutsinni atugassarititaasunut naleqqussarlu­gulu siunissamullu piareersimaffiunerunissaanut, isumaliutigilluaqqaarlugit eqqarsaatigilluaq­qaarlugillu siunnersuutitut Naalakkersuisut isigaat. Isumaliutissiissut imartoorujussuuvoq siunissamilu sulinissamut tunngavissaqqissuulluni.

 

Ilanngullugu oqaatigineqarpoq isumaliutissiissummi tunngaviusut pingaarnerit kaammattuutillu tigussaanerusut qanoq iliorluni pitsaanerpaamik piviusunngortinneqarnissaat, piffissami aggersumi sukumiisumik nalilersuiffigineqassasut. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut malitseqartitsiniarluni sulineq aallartissavaat, tamatuma inernerissallugu isumaginninnermut tunngasuni inatsisiliornikkut suliniutit tigussaasut.

 

Nassuiaammi Naalakkersuisut ullumikkut saqqummiussaanni atuarneqarsinnaasutut sulineq tamanna aallartereerpoq.

 

Isumaliutissiissummi tunngaviusut pingaarnerit ilagaat innuttaasut ataasiakkaat ataatsimut isigalugu, nammineersinnaanissamut namminnerlu inuunerminnut akisussaassuseqarnissamut piumassuseqalersinneqarnissaat. Tamanna Naalakkersuisut isumaqatigaat. Isumaginninnikkut ikiorsiissutaasartut ataatsimut isigalugit aallaaviusariaqarpoq, ikiorserneqartup pisortanit ikiorneqarani sapinngisamik piaarnerpaamik imminut ikiorsinnaalernissaa, taamaalilluni pisortanit ikiorserneqarneq tunngavimmigut tassaasariaqarluni utaqqiisaannaagallartumik ikiorsiineq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput malitseqartitsinissami Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni nammagassat suliassallu agguataarneqarnerisa misissueqqis­saarfigineqarnissaat pisariaqarluinnartoq, ilaatigut innuttaaqatitta assigiinngitsunik patsiseqarlu­tik pisortanit ikiorserneqartariaqartut piviusumik suliniuteqarfigineqarnissaannut kommunit suli piumassuseqarnerulernissaat qularnaarniarlugu, ilaatigullu peqqussutitigut suliniutit, taakkulu aningaasatigut kommuninut aamma Namminersornerullutik Oqartussanut kingunerisassaasa ataatsimut isigalugu pisariaqartumik ataqatigiinnissaat qularnaarniarlugu.

 

Ajornartorsiutit paasinarsisinniarlugit erseqqissumik assersuuteqalaarlanga. Nassuiaammi atuarneqarsinnaasutut piginnaanngorsaaqqittarnermut aalajangersakkat atuutilersinneqarnissaan­nut periarfissat piffissami aggersumi misissoqqissaarneqarlutillu naliliivigineqartassapput. Aammattaaq isumaliutissiissummi tikkuarneqartutut piginnaanngorsaaqqinnissamut aalajanger­sakkat atorluarsinnaasut siusinaartumik pensionisiaqalersartut amerlanerulernissaagaluannut killileeqataasinnaapput.

 

Taamaakkaluartoq aalajangersakkat atorluarsinnaasut pitsaasullu tamatigut naammanneq ajorput. Piginnaanngorsaaqqinniarluni ullumikkut suliniutaasinnaasut pisortanit ikiorsiissutit pillugit malittarisassat malillugit aallartinneqartarput. Tamatumunnga aningaasartuutissat kommunimit matuneqartussaapput, pensioninulli kommunit aningaasartuutaasa 90 %-ii Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasalersorneqartarlutik. Taamaammat piginnaann­gorsaaqqinnissamut immikkut suliniuteqarnissamut kommunit piumassuseqanngittarsinnaa­nerat, tassungalu taarsiullugu siusinaartumik pensionisiaqalersitsiumasinnaanerat, takorlooru­minarpoq. Taamaattumik pissutsit tamakku taaneqareersutut sukumiinerusumik Naalakkersui­sut misissorniarpaat isumaginninnermut aningaasaliissutit kommuninit atorluarumaneqarneru­lersinnissaat siunertaralugu.

 

Nassuiaammi aamma atuarneqarsinnaavoq utoqqaat innarluutillillu atugassarisaasa pitsaaneru­lersinneqarnissaannut periarfissat, aammalu suliffiit sulerulunnanngitsut pilersinneqarnissaan­nut periarfissat piginnaanngorsaaqqittarnermullu aalajangersakkat, pissutsinut naapertuunneru­sut atuutilersinneqarnissaat malitseqartitsinissami salliutinniarneqarput.

 

Tamanna tunngavissaqartumik Naalakkersuisuniit pingaarnersiuineruvoq. Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai amerlasuut pitsaasullu inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat tunngavigalugu ataatsikkut naammassineqarsinnaanngimmata erseqqippoq, soorlu tamanna aamma isumaliutis­siissutip saqqummiunneqarnerani oqaaseqartunit arlalinnit malugeqquneqartoq. Taamaammat Naalakkersuisut pingaarnersiuisimapput. Peqatigitillugu isumaginninnermut tunngasuni pitsanngoriaatit aningaasatigut ingerlatsinermi tamarmiusumi pingaarnersiuinermut ilaasaria­qarnerat Naalakkersuisut arajutsisimanngilaat.

 

Malitseqartitsinerup ingerlaqqinnissaanni ikiorsiissutit aammalu meeqqanut inuusuttunullu tunngasut pillugit isumaliutissiissummi kaammattuutit Naalakkersuisunit salliutinneqassapput.

 

Suliassaqarfiit ataasiakkaat nassuiaammi eqqartorneqartut maani oqaatiginagit pingaarnerit ilaat oqaatigissavakka:

 

Nassuiaammi ilaatigut tikkuarneqarpoq aningaasaqarnikkut toqqaannartumik pitsanngoriaate­qartitsisoqarsinnaasoq pensionisiat tunngaviusumik aningaasartaasa ataatsimut isigalugit qaffanneqarnerisigut, imaluunniit akileraartarnikkut inatsisiliornerni pensionisiallit pitsaaneru­sumik ilanngaateqartinneqarsinnaanerannik atuutilersitsinikkut.

 

Suliniutissat aningaasatigut toqqaannannginnerusut allat nassuiaammi aamma tikkuarneqarput, taakkununnga ilanngullugit soorlu ineqarnermut tapiissutit pillugit malittarisassat allanngortin­neqarsinnaanerat, pensionisiat iluarsiissuteqarfiginerisigut isertitanut killissarititaasut qaffanne­qarsinnaanerat aammalu inummut tapiutit pillugit malittarisassat allanngortinneqarsinnaanerat.

 

Kiisalu isumaliutissiissummi tikkuarneqarput ukiut pensionisiaqalertarfiit, tassa uttoqqalinersia­qalertarnerup aallartiffiit ukiut, 60-iniit 63-inut qaffanneqarsinnaanerat aammalu angerlarsimaf­fimmi ikiortitut ilinniartitaanerup aallartinneqarsinnaanera.

 

Immikkoortut taakku ilaat siusinnerusukkut maani Inatsisartuni oqaluuserineqareersimapput, soorlu pensionisiaqalernissamut ukiunut killiliussap qaffanneqarnissaa. Isumaliutissiissutip inatsisartunut saqqummiunneqarnerani aamma erseqqissarneqarpoq pensionisiat iluarsiissute­qarfiginerisigut isertitanut killissarititaasut qaffanneqarnissaat kissaatigineqartoq. Taamaattu­mik suliniutit utoqqaat pensionisiallillu atugassarisaannik pitsaanerulersitsinissat isumaqatigiis­sutigineqarsinnaanissaat Naalakkersuisut neriulluarfigaat. Naalakkersuisut 98-imi upernaakkut ataatsimiinnermi peqqussutissatigut suliniutit saqqummiutissavaat.

 

Innarluutillit atugassarisaat eqqarsaatigalugit Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsi­miititaliarsuup kaammattuutigaa innarluutillit pillugit peqqussut naapertorlugu aalajangiisinnaa­titaaneq kommuninut tunniunneqassasoq. Kommuninik iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata malitsigisaanik inatsisartut ataatsimiinneranni matumani peqqussutissatut siunnersuummik saqqummiussisoqassaaq, taanna malillugu kommunit misiligutinik - aamma isumaginninnerup iluani suliassaqarfinni - aallartitsinissamut periarfissinneqassallutik. Misili­gutitut aaqqissuussinerni misilittakkat innarluutillit pillugit suliani kommunit oqartussaaffimmik tigusisinnaanerisa isumaliutersuutigineqarnerani ilaatinneqassapput.

 

Ilanngullugu Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutigaa ilisimasanik eqiteriffik tassungalu atatillugu iluaqusersuutaateqarfik, nunatsinni meeqqanut inersimasunullu innarluutilinnut atugassiaq pilersinneqassasoq. Suliniutissaq taanna innarluuti­linnut taakkulu qanigisaannut pingaarutilerujussuussaaq aammalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuit innarluutillit pitsaanerusumik atugassaqartitaalernissaannut alloriarnerus­salluni pingaartoq.

 

Meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartuni kaammattuutigineqarpoq tamanut tunngatillugu najukkani ataasiakkaani pitsaaliuinermik suliniuteqarneq annertusarneqassasoq, kaammattuuti­gineqarlunilu najukkani ataasiakkaani pitsaaliuilluni suliniuteqarneq qitiusumit ataqatigiissaar­neqarlunilu tapersersorneqassasoq. Inatsisiliornerit atuuttut iluanni ilaqutariinnut meeqqanullu siunnersuisarnerup pitsaanerusumik periarfissarsiuunneqarnissaa Naalakkersuisut sulissutigissa­vaat.

 

Naalakkersuisut ilanngullugu arajutsisimanngilaat ilaqutariit meeraqqortuut aningaasaqarniar­nikkut atugarisaat, matumani eqqarsaatigalugit ineqarnermut tapiissutit aamma ineqarnermut meeqqanut tapiissutit. Ilaqutariit meeraqqortuut akunnattumik qaffasissusilinnik isertitaqartartut aningaasaqarniarnikkut artukkersugaapput. Ineqarnermut tapiissutisisinnaanngillat, meeqqat ulluunerani meeqqerivinniitinneqartarnerannut tamakkiisumik akilerssuititaapput, ineqarnermut meeqqanut tapiissutisiaat iluaqutaalaaginnartarput, inerneraali ilaqutariit taakku meeraqqortuut annertuunik aningaasartuuteqartarnerat namminnerlu atorsinnaasaat sinneruttut, soorlu nammi­neq atugassanut ileqqaagassanullu, annikitsuaraasarlutik. Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat ikiorsiissutit taakku allanngortinneqarnissaannut periarfissat misissorneqarnissaat, taamaalillu­tik ilaqutariit meeraqqortuut akunnattumillu qaffasissusilimmik isertitaqartartut ullumikkornit atugarissaarnerulersinniarlugit.

 

Inatsisartunut ilaasortat arlallit Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata malitseqartinneqarnissaanut attuumassuteqartunik siunnersuuteqarsimap­put.

 

Siunnersuutit saqqummiunneqarsimasut kinguliini oqaaseqarfigissavakka.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Otto Steenholdt utoqqalinersiutit pillugit siunnersuuteqarpoq. Taamaa­lilluni Otto Steenholdt-ip ilaatigut malittarisassat maannakkut atuuttut malillugit utoqqaat piumassuseerutitinneqartarnerat malugeqquaa. Pensionisiat isertitat tunngavigalugit iluarsiivigi­neqartarput, taamaattumik utoqqaat pensionisiamik saniatigut isertitaqartartut mikinerusumik pensionisiaqartarput. Saniatigut isertinneqarsinnaasut pensionisianut sunniuteqanngitsumik qaffanneqarsinnaalerpata utoqqaat suli sulisinnaasut pitsaanerusunik periarfissinneqassapput. Utoqqaalli pensionisiaannavimminnik inuussuteqartut aningaasaqarnermikkut pitsanngoriaate­qarfigineqassanngillat. Pensionisiallit tamarmik pitsaanerusunik atugassaqalersitaanissaat Naalakkersuisut pingaarnerutimmassuk pensionisialinnut atugassarititaasut pitsaanerulersinne­qarnissaat pillugu oqallinnissanut Otto Steenholdt-ip siunnersuutaa ilanngunneqassaaq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Malînánguaq M. Mølgaard innarluutillit 60-iliigaangamik utoqqaliner­siutilittut pineqalersarnerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuuteqarpoq. Inuit innarluutil­lit 60-inik ukioqalernerannut killiliussap atorunnaarsinneqarnissaanik Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuuteqarnera Naalakkersuisut arajutsisi­manngilaat. Maannakkut oqartussaanerup agguataarnera atuuttoq malillugu 60-inik ukioqaler­nermut killiliinerup atorunnaarsinneqarnerata nassatarissavaa suliassaqarfimmik kommuninut tunniunneqarsimasumik Namminersornerullutik Oqartussat tigusinissaat. Innarluutilinnut tunngasuni oqartussaanerup kommuninut tunniunneqarneranut atatillugu oqartussaanermi ajornartorsiut taanna persuarsiutaanngitsumik qaangerneqassaaq. Innarluutilinnut tunngasuni suliniutissat pillugit sulinerup ingerlaqqinnissaani 60-inik ukioqalernermut killiliinerup atorun­naarsinneqarnissaata kingunerisassai misissorneqarlutillu nalilerneqarumaarput. 98-imi ukiakkut ataatsimiinnermut nassuiaammik immaqalu tassunga atatillugu peqqussutissatigut suliniutinik saqqummiussisoqassaaq.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann napparsimasut innarluutillillu eqqarsaatigalugit talittarfinni niusarfinnik ikisarfinnillu pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq. Siunnersuut akuersaarnartippara innuttaaqatittalu innarluutillit atugarisaasa pitsaanerulersinneqarnissaannik suliaqarnermut ilanngunniarlugu.

 

Naggasiullugu oqaatigissavara Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanik malitseqartitsiniarluni sulineq taaneqareersutut annertoorujussuussam­mat. Sulineq kommuninik iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanik malitseqartitsiniarluni sulinermut ingerlareersumut ataqatigiissaarneqassaaq, aammalu suleqati­gineqarsinnaasut naleqquttut allat suleqatigineqassallutik, ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit susassaqartut, KANUKOKA aammalu suliniaqatigiiffiit assigiinngit­sut.

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat Inatsisartunut akuersortumik oqaluuserisassanngortippara.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa malitseqartin­niarlugit suliat pillugit nassuiaammut Siumuminngaannik ima oqaaseqassaagut.

 

Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamik ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata qanoq sutigullu malitseqartinneqarluni  suliareqqinnissaanut Inunnik isumaginninnermut Naalakkersui­sup nassuiaataa tigusimavarput. Siumumi taama ersaritsigisumik pilersaarutinik saqqummiussi­soqarsinnaanera nuannaarutigaarput.

 

Maluginiarparput nassuiaammi ersarissumik piffissap qanoq ilineratigut sulianullu assigiinngit­sunut sunut saqqummiussiffissatut erseqqissaatitalinnik immikkoortiterneqarsimanera.

 

Ilanngullugulu aamma maluginiarparput KANUKOKA qanimut suleqatigineqartussaasoq tamannalu Siumumit pissusissamisoorluinnartutut avaqqunneqarsinnaanngitsutullu isigaarput, tassami ulluinnarni inunnik isumaginninneq kommunini ingerlanneqartoq Inatsisartuni ikiuiner­mut inatsisiliaasut malillugit ingerlanneqartuummat, kommunit paaseqatigalugit sulisoqarnissaa Siumumiit qitiulluinnartutut isigiuarsimavarput.

 

Taamatullu Namminersornerullutik Oqartussat iluanni pisortaqarfiit allat sulianut assigiinngitsu­nut attuumassuteqarsinnaasut peqatigilluinnarlugit, sulisoqarnissaa Siumumiit tapersersoqaarput pissusissamisoortutullu isigalugu.

 

Naalakkersuisup piffissami aggersumi suliassaqarfiit assigiinngitsut arfinillit siunnersuusiorfigi­niarlugit nassuiaammi ilisimatitissutigisai, Siumumiit tulleriinnerisigut isumaqataaffigaavut.

 

Siullertut taaneqarsimasoq isumaginninnikkut sulianik naammagittaalliuuteqartarnerup pisariilli­saaffigineqarnissaata peqqussutittassaata 1998-mi upernaakkut siunnersuuteqarfigineqarniarnera iluarisimaarparput. Tassami massakkutut sivisuallaamik inuit akissutissanik utaqqisariaqartar­nerat "pisariaqanngitsumik" allaffissornerusujussuup kinguneriinnarpaa.

 

Aappassaattut pensionisiallit atugarisaasa sutigut pitsanngorsaaffigineqarnissaanut misissuinissap piaartumik aallartinneqarnissaanik Naalakkersuisup pilersaaruteqarnera upernaamullu ataatsi­miinnissami saqqummiussisoqarniarnera Siumumiit suleqataaffigissallugu piareersimaffigaarput, Siumumiit utoqqalinersiatigut pitsanngorsaatissatut periarfissat arlaliusut soqutigalugit, naam­massisaqarfigalugillu aaqqiivigineqarnissaannut piffissanngorsoraarput. Pitsanngorsaataasussatut siunnersuutissatut saqqummiussassat arlaannaalluunniit aallaavigalugu  aalajangertoqassappat siunissami utoqqaat utoqqalinersiamikkut atugarisaat pitsanngoriaateqalissasut Siumumiit isumaqarpugut.

 

Aammattaaq utoqqaat nipaata tamatumani suleqataatinniarneqarnera iluarisimaarparput, nuan­naarutigalugulu Siumumiit maluginiarparput ukiuni kingulliunerusuni malunnarluartumik utoqqartatta atugarisamikkut pineqarnertik pingaartillugit sunniuteqaqataaffigerusullugillu oqaloqataallualersimammata.

 

Utoqqaat isumagineqarnerannut atatillugu isumaliutissiissutip malitsigisassaanik suleqqinnissami aammattaaq utoqqaat, ulluinnarni kiserliortuunnginnissaat pingaartillugu sukisaarsartarfeqarsin­naanerinut soqutigisaminnillu sullivigisinnaasaminnik periarfissaqartinneqarnissaat aamma Siumumiit pingaartillugu eqqaamaneqassasoq inassutigissavarput.

 

Utoqqaat siusinaartumillu pensiuunisiallit ulluinnarni sullinneqarneranni qitiulluinnartartut, angerlarsimaffinni ikiortit suli ukiorpassuarni aamma pisariaqartinneqarumaartut taakkua  ilinniartitaasalernissaannik pilersaaruteqarneq pisariaqarluinnartutut Siumumiit isumaqarfigaar­put assullu taperserlugu.

 

Utoqqarnullu tunngassuteqartut pillugit peqqussutissamik 1998-mi upernaakkut saqqummiussi­soqalersaarnera Siumumiit suleqataaffigissavarput.

 

Pingajussaattut. Innarluutilinnut tunngasuni suliniutit pillugit aamma taamatut Inatsisartut ukiakkut 1998-mi ataatsimiinnissaanni ilisimatitisissuteqaqqittoqarniarnera Siumumiit sukumii­sumik pissasoq naatsorsuutigilluinnarparput. Peqqussutissat innarluutilinnut isumaginninnermi atuutilersussat aamma ukiakkut 1998-mi  saqqummiunniarneqarmata naleqquttunngorsaanissa­mik imaqartussaammata Siumumiit pissangalluta soqutiginartissaqalugillu saqqummiunneqarnis­saat utaqqissavarput.

 

Innarluutillit sullinneqarnerata kommuninit tamakkiisumik tiguneqarnissaannut atatillugu pilersaarusiorluakkamik KANUKOKA-lu suleqatigilluinnarlugu pissasoq Siumumiit inassutigis­savarput.

 

Isumaliutissiissummi innarluutillit 60-leereersimasut ingerlaannartumik utoqqalinersiutaannalit­tut isigineqartarsimanerat ulloq manna tikillugu, taamaattoqarnera qimanniarneqartoq, Siumumiit isumaqatigeqaarput. Tassami innarluutilik immikkut atortoqartariaqartilluni imaluunniit angala­niarnermut ajornartorsiuteqarsimaguni, utoqqalinersialimmut peqqissumut naleqqiulluni assi­giinngitsutigut pisariaqartitsinerusinnaanera kialluunniit nalunngilaa.

 

Innarluutillit avatangiisimikkut atugarisaat pitsaanerulersittariaqartut Siumumit isumaqarpugut. Tassani eqqarsaatigalugu angerlarsimaffigisaminni, sumiluunniit innarluutillit orniguffigisinnaa­saanni, suliffeqarfinni innarluutilinnut orniguffigiuminarsaanertigut allatigullu  innarluuteqarneq apeqqutaatinnagu najuuffigineqarsinnaalersitsinertigut.

 

Pisariaqartuassaaq innarluutillit ilaasa paaqqinnittarfinniittariaqartarnissaat. Siumumit isumaqar­pugut innarluutilinnik paaqqinnittarfiit qanoq innarluuteqarneq, aammalu sumiinneq najoqqu­taralugit aaqqissuunneqartariaqartut. Tassunga atatillugu paaqqinniffiit angisoorsuit pilerinar­tuunngitsut Siumumit isumaqarpugut. Taamaattumik tamakkunatigut aamma sumiiffinni naleqqussakkanik sanaartortoqarsinnaanera suleqqinnissami isumaliutigineqassasoq Siumup pingaartippaa.

 

1998-mi ukiakkut sulianut tunngatillugu ilisimatitsinissaq peqqussutissanillu saqqummiussinis­saq Siumumit suleqataaffigiumaarparput.

 

Sisamassaattut saqqummiunneqarpoq. Ilisimasanik eqiteriffimmik iluaqusersuutaateqarfimmillu pilersitsinissamik suliniutit tamakkiisumik Siumumiit tapersersornarteqaavut. Tassami innarluu­tilinnik sullissinermi moderniusumi sukkasuumik pitsaasumillu sullissinissamut sakkugissallugit pilersaarutit taamaattut pisariaqarluinnartuulersimasut Siumumiit isumaqarfigaavut.

 

Tallimassaattut. Piginnaanngorsaqqittarnermut tunngassuteqartunik naalakkersuisut aalajangersa­galiorniarnerat suliffinnillu sulerulunnaanngitsunik suliffeqartitsisarnermut atatillugu malerua­gassanik erseqqinnerusunik suliaqarniarnerat Siumumiit taperserparput. Tassami Siumup inunnik isumaginninnermi politikkikkut anguniagassatut qitiutilluinnarmagu  inuk napparsimanngitsoq imminut pilersorsinnaasariaqartoq. Taamaattumik piginnaanngorsaqqittarnissamut periarfissiinis­samik aalajangersagaqalernissaa Siumumiit isumaqatigilluinnarparput.

 

Arfinilissaannik. Meeqqanut inuusuttunullu tunngatillugu Naalakkersuisut salliutitsiniarmata Siumup isumaqatigilluinnarpai. Tassami ukiuni kingullerni inuusuttuaqqat allaat suliffissaaleqi­nermik annertuumik eqqorneqartalersimanerat takornartaajunnaarpoq. Inuusuttuaqqat atuarfim­miit anisut ingerlariaqqinngitsoortullu annertuunik inuttut ajornartorsiuteqalertarput. Taamaattu­mik Siumumit isumaqarpugut, Naalakkersuisut kommuninik suleqateqarlutik pinaveersaartitsi­nermullu sulisunik qanimut suleqateqarlutik taamatut ajornartorsiulersimasut piaartumik qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat aallartittariaqaraat.

 

Ilaqutariit meeraqqortuut atugarisamikkut qanoq inissisimanerat naalakkersuisut pingaartillugu qanoq pitsanngorsaaffigineqarnissaanik pimoorullugu qanoq iliuuseqarnialernerat Siumumiit maluginiarlugu taperserparput. Tassami  assersuutigalugu ukiuni arlaqaleqisuni illumut tapiiffigi­neqrsinnaanermut isertitatigut killigititaasoq naleqqukkunnaartutut nalilerneqartarsimasoq pillugu Naalakkersuisut piffissami qanittumi aalajangiiffigineqrsinnaasunik qanoq iliuuseqarniar­nerminnik nalunaaruteqarnerat Siumup isumaqatigilluinnarpaa.

 

Taamaaliornissami minnerunngitsumik ilaqutariit akunnattumik isertitallit atugarisaasa erseqqis­sumik pitsanngoriaateqartinneqarnissaannik suliniuteqarneq Naalakkersuisunit pimoorunneqar­toq Siumup maluginiarluinnarpaa.

 

Taama oqaaseqarluta Siumumiit suleqataaqqinnissatsinnut qilanaarluta Naalakkersuisut Inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata malitseqar­tinneqarnissaannik nassuiaataat ersarissoq tusaatissatut tiguarput.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa upernaaq Inatsisartunut saqqummiunneqartoq malitseqartinniarlugu suliat pillugit nassuiaat Atassut-miit imatut oqaaseqarfiginiarparput:

 

Nunatsinni inunnik isumaginninnermut tunngasut ukiuni kingullerni innuttaasunit annertuumik naammagittaalliuutigineqartartut nalunngilagut, pingaartumik innarluutilinnut, utoqqarnut, meeqqanut, inuusuttunut kiisalu suliffissaqanngitsut ikiorserneqartarnerannut tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit.

 

Inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup ukiut marluk suliarujus­suarmik sulereerluni ataatsimiinnerpassuit angalasarnerpassuillu aqqusaareerlugit suliamik pissanganartumik, innuttaasunillu soqutigineqaqisumik malinnaaffigineqaqisumillu isumaliutis­siissummik upernaaq Inatsisartut ataatsimiinneranni saqqummiussamut tunngatillugu, partiinit inunnik isumaginninnermut tunngasunik pitsanngorsaatissatut innersuussutigineqartut soorlu meeqqanut, inuusuttunut, innarluutilinnut, utoqqarnut kiisalu suliffissaarunnermi ikiorsiissutaa­sartut eqqarsaatigalugit, Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiinneranni aaqqiiniutissanik saqqum­miussisoqannginnera Atassut-mit assut pakatsissutigigatsigu.

 

Tassami inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup pilersinneqar­nerani siunertarineqarmat, ukiaq manna Inatsisartut ataatsimiinneranni inunnik isumaginninner­mut tunngassuteqartut piaartumillu aaqqiissuteqarfigineqartariaqartut tulleriiaarinikkut aningaa­saliiffiginiarneqassasut, kisianni taamatut pisoqanngilaq, aatsaallu 1999-imi Inatsisartut aningaa­sanut inatsisissaanni iluarsiissutissatut aningaasaliinissat pisariaqartinneqarnerpaat tulleriiaari­nikkut piviusunngortinneqarnissaat Naalakkersuisunit siunnerfigineqarpoq.

 

Kinguartitsisariaqarnermut Naalakkersuisut tunngavilersuutaat Atassut-mit paasilluarsinnaavar­put, pingaartumik inatisisitigut peqqussutitigullu allannguutissatut siunnerfiit partiinit isumaqati­giissutigineqartut, Inatsisartut upernaaq ataatsimeereernerisa kingorna Inunnik isumaginninner­mik naalakkersuisoqarfimmiit suliarineqarsimanatillu aningaasatigut kingunerisassaat nalilersoq­qaarneqarsimanngillat Inatsisartunit isummerfigisassanngorlugit, tamanna Atassut-mit assut oqareernertitut ajuusaarnartutut tikkuarusupparput.

 

Atassut-mit Inatsisartuni suleqataanitsinni suliat suulluunniit pingaartumik inunnik isumaginnin­nermut tunngasut, inatsisit peqqussutillu aningaasanik kinguneqartussat peqqissaartumik suliarineqartarnissaat pingaartikkatsigik kinguartitsisariaqarneq naak mamaakkaluartoq akuer­saarallassavarput.

 

Inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa upernaaq Inatsisartunut saqqummiunneqartoq malitseqartinniarlugu suliniutit pillugit Naalakker­suisut nassuiaammik saqqummiussaqaqqinnerat Atassut-miit qujarupparput, suliniutit tigussaa­nerusut piviusunngortinniarlugit nalilersuinissaq peqataaffigiumagatsigu suleqataaffigissallugu­lu. Naalakkersuisut oqaatigaat inatsisiliornikkut aaqqiinissat tigussaasut aallartinneqartut, Atassut-miit piumasarissavarput kinguarsaaqqinnissaq pinaveersaarluinnartariaqartoq.

 

Matumuuna Atassut-miit oqaatigissavarput inunnik ikiorsiissarnermi inatsiserparujussuit, maleruagassarpassuit, kaajallaasitarpassuillu sulisunit paasiuminaatsinneqartarnerat peqqutaallu­tik, inuit ikiorserniakkat eqqortumik ikiorserneqartarnissaat assorsuaq pisarissersortarpaat, tamakku peqqutaallutik ingerlatsinermut aningaasarpassuit atorneqartarput, aammalu tamakku pisooqataasarput, meeqqat, inuusuttut, utoqqartagut, minnerunngitsumillu innarluutillit nalingin­naasumillu ikiorsertariaqartut assigiinngitsunik ikiorserneqartarnerannut, naak tamanna peqqus­sutip siunertarinngikkaluaraat.

 

Atassut-miit kaammattuutigaarput, inatsisit, peqqussutit, kaajallaasitallu paasiuminarsarneqarnis­saat Naalakkersuisunit eqqumaffigissagaat, tamatuma innuttaasut assigiinnerusumik ikiorserne­qartarnissaat kingunerissammagu.

 

Atassut-miit maluginiarparput inunnik isumaginninnermut tunngassuteqartut aaqqissuussiffigini­arneranni Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni nammagassat suliassallu agguataarneqartarnerat pillugit Naalakkersuisunit eqqumaffiginiarneqartoq, tamannalu Atassut-miit taperserparput, tamatuma inuit ikiorsertariaqalersartut aningaasatigut nammagassartaat kimit pisussaaffigineqarnersut erseqqissarneqartariaqarmata, inatsisinik pisussaaffiliigaanni aamma nalorninaatsumik aningaasatigut nammagassartaat qulakkeerneqartariaqarmata.

 

Atassut-miittaaq maluginiagaarput ikiorsertariaqalersimasunut piginnaanngorsaaqqittarnermut malittarisassat aalajangersakkallu periarfissarititaasa nalilersoqqinneqarnissat Naalakkersuisunit sulissutigineqarmat Atassut-miit tapersersorluinnarparput. Naalakkersuisoq ilumoorluinnarpoq nunatsinni siusinaartumik pensionisiaqalersartut malunnartumik amerliartortut oqaatigimmagu.

 

Tassunga tunngatillugu Atassut-miit erseqqissassavarput siusinaartumik pensionisiaqalersartut piginnaassusaat pisinnaasaallu assigiinngitsorujussuusarmata. Ilaat piginnaanngorsarneqarner­mikkut suliffissanillu piginnaasaminnut naleqquttunik innersuunneqartartuugunik nammineq napatilluarsinnaagaluartut, periarfissaqannginnertik peqqutigalugu pensionisiannguatik kisiisa isumalluutigilersarpaat, aammalu ilaqartarput allatut ajornartumik piginnaanngorsarneqaraluaru­nilluunniit sulilersinneqarsinnaanngitsunik, tamakku aamma eqqumaffigineqarluinnartut Atassut-miit kaammattuutigaarput.

 

Atassut-miit isumaqarpugut siusinaartumik pensionisiaqalersartut innarluutillillu pisinnaasaannut naleqquttunik suliffissaqartinniarneqartarnissaat iternga tikillugu nunatsinni suliniutigineqartaria­qartoq, innarluutillit ullut tamaasa inuit akornanni peqataasarnertik suleqataasarnertillu annertuu­mik timikkut anersaakkullu nakussassaatigisaraat nalunnginnatsigit.

 

Matumuuna Naalakkersuisut siusinaartumik pensionisiaqalersartut piginnaanngorsaqqinneqartar­nerannut malittarisassat qulaarlugit misissorniarmassuk, tamatumani suliffeqarsinnaanissaat anguniarlugit, Atassut-miit qujarullugu tiguarput, neriulluta angusaqarfigineqarsinnaajumaartoq.

 

Naalakkersuisut saqqummiussaminni oqaatigaat, siusinaartumik pensionisialinnut aningaasartuu­tit 90%-ii angullugit Namminersornerullutik Oqartussat akilertarmassuk, kommunit piginnaann­gorsaaqqittarnissamut suliniutit tunuarsimaarfigisaraat, kiisalu pensionisiaqalersitsiumanerusar­tut saqqummiussami oqaatigineqarpoq. Tamanna ilumooqqissaanngimmat Atassut-miit tikkuaru­supparput.

 

Inatsisartuni ilaasortaasut amerlanersaat aamma kommunimut ilaasortaammata nalunngilluinnar­paat, siusinaartumik pensionisiaqartitsilertarneq kommunini inunnik isumaginninnikkut ataatsi­miititaliat pensionisiaqartitsiniaannarlutik aalajangiiffigisaraat taamaaliorneq kommunimut akikinnerummat, tamanna eqqunngilaq.

Siusinaartumik pensionisiaqarniartoq tamatigut qinnuteqarnissamut immersugassaq immersortar­paa, immersugarlu tunngavigalugu qinnuteqartoq tamatigut nakorsamit misissoqqissaarneqartar­poq paasiniarlugu ilumut imminut ilaquttaminullu tamakkiisumik pilersuisinnaajunnaarsimaner­soq. Nakorsat naliliinerat tunngavigalugu kommunimi inunnik isumaginninnikkut ataatsimiitita­liaq peqqissaartumik naliliisarpoq, pensionisiaqartitsiniaannarneq toqqammaviginagu.

 

Atassut-miit ilisimavarput nalunagulu, siusinaartumik pensionisiaqalersartunut piginnaanngor­saaqqinniarluni suliniutaasinaasut pisortat ikiorsiisutit pillugit malittarisassat malillugit aallartin­neqarsinnaammata, taamaakkaluartoq ataavartumik piginnaanngorsaaqqittarnerni kommunit kisimiillutik aningaasatigut, sulisoqarnikkut atortutigullu isumagisassat tamaasa nukissaqarfigi­neq ajorpaat, pingaartumik kommunit aningaasatigut ajornartorsiuteqartut tamatumani eqqarsaa­tigalugit. Taamaattumik kommunit siusinaartumik pensionisialinnut piginnaanngorsaaqqinniarlu­tik piumassuseqanngittarnerannik saqqummiussami oqaatigineqartoq eqqoqqissaartumik tunngaveqanngilaq.

 

Inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup innersuussutai malitse­qartinniarlugit Naalakkersuisut salliutitassatut pitsanngorsaaffiginiagaat, soorlu nalinginnaasu­mik ikiorsiissutit kiisalu meeqqanut inuusuttunullu tunngasut, Atassut-miit nalilersorluareerlugit tulleriiaarlugit oqaaseqarfigissavagut.

 

1. Pisortanit ikiorsiissutit.

Atassut-miit pingaartitaraarput innuttaasut kikkulluunniit peqqissut sulisinnaasut sulinermikkut imminnut ikiorlutillu napatinnissaat, inummut kimulluunniit nammineersinnaaneq peqqinnarner­paajummat. inuit peqqissut sulisinnaasuugaluit suliffissaqannginneq peqqutigalugu allatut ajornartumik pisortanit ikiorserneqartariaqartarput, tamanna inummut peqqissumut sulisinnaasu­mullu peqqinnartuunngilaq.

 

Matumuuna Atassut-miit piumasarissavarput inuit pisortanit ikiorserneqartariaqalersartut sapinngisamik suliffissaqarnissaat suliassanik sallerpaatinneqartariaqartut, aatsaallu allatut ajornavikkaangat pisortanit ikiorserneqartarnissaat pisassasoq.

 

2. Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit.

Annertuussusileriikkanik ikiorsiissutit, kiisalu pisortanit ikiorsiissutit nunatsinni innuttaasut akornanni assigiinngitsumik ikiorsiisarnermik kinguneqartartut Atassut-miit arlaleriarluta uparuartarparput. Matumuuna piumasareqqissavarput nunatsinni innuttaasut assigiimmik ikiorserneqartarnissaat anguniarlugu annertussusilerikkanik ikiorsiissutit atorunnaarsineqassasut. Tassunga tunngatillugu Atassut-miit erseqqissassavarput inuit ikiorserneqarnissamik pisariaqar­titsisut inuiaqatigiit pisussaaffigimmassuk.

 

Pisariaqartitsineq malillugu ikiorsiineq inunnut ataasiakkaanut minnerunngitsumillu ilaqutariin­nut assut pingaaruteqarpoq, inuit nammineersinnaaqqilernissaat tamatumani tunngavigineqartar­mat, taamaattumik pisariaqartitsineq malillugu ikiorsiinissamut inuup peqatigiiffimmi kattuffim­miluunniit sumi ilaasortaanera apeqqutaatinneqartariaqanngilaq.

 

3. Meeqqanut ikiorsiissutit.

Atassut-miit erseqqissassavarput meeqqat inuusuttullu siunissarigatsigik, taamaattumik pitsaasu­mik ilinniartitaallutillu atugassaqartitaanissaat Atassut-miit suleqataaffigisimavarput suleqataaf­figiuassallugulu, kiisalu erseqqissaatigissavarput, angajoqqaat tassaammata meeqqaminnut pitsaasumik atugassaqartitsillutillu meeqqat ineriartorneranni perorsaasuusussat.

 

Ajuusaarnaraluartumik ullumikkut meerannguit angajoqqaaminniit qimagutitinneqarlutik pisortanit ikiorneqarlutik isumagisassanngortinneqartartut amerligaluttuinnartut nalunngilarput, tamatumani meerannguit angajoqqaaminniit paarinerlunneqartarnerat peqqutitut ilaasarpoq, naak angajoqqaat meeqqat peroriartorneranni sutigut tamatigut akisussaagaluartut.

 

Atassut-miit isumaqarpugut ullumikkut meeqqat angajoqqaaminnit qimagutitinneqartarnerannut malittarisassat erseqqissarnerusariaqartut, soorlu angajoqqaat meeqqaminnik perorsaaniarnermin­ni imaluunniit ulluinnarni inuuniarnerminni ajornartorsiuteqarsimappata, taava siunnersorneqar­tariaqarput meeqqat angajoqqaaminnut utertinneqaqqinnissaat siunertaralugu. Ullumikkut taamaaliortoqartaraluarpoq kisianni tamakkiisuunngitsumik.

 

Taamattumik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu meerannguit pisortanit isumagisaannik paarisassanngortinneqartarnerannut malittarisassat erseqqissarneqartariaqarput, tamatumani meeqqat angajoqqaaminnut uterteqqinneqartarnissaat siunertaralugu.

 

4. Inuusuttunut tunngasut.

Atassut-miit malinnaaffigaarput, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu peqatigiillutik, inuusuttunnguit suliassaqartinniarlugit ilungersorlutik suliniarnertik aallartissimammassuk, soorlu aningaasat inunnik isumaginninnermut atorneqartartut ilat inuusuttut suliffissaqartinniar­lugit atorneqartalersimanerat kinguneqarluartoq nalunngikkipput, tassungaannarli killissanngila­gut ingerlaqqittariaqarpugut.

 

Atassut-miit piumasarissavarput, kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat suliassat nammagassallu agguataarneqartarnerat pillugit isumaqatiginninniarnerannut ilanngullugu inuusuttunnguit suliffissaqannginnertik peqqutigalugu pisortanit ikiorserneqartariaqalersartut suliffissaqartinniarlugit malittarisassat erseqqissarneqassasut, soorlu suliffissaqannginnerup nalaani pikkorissarfigisinnaasaannik ilinniarfigisinnaasaannilluunniit periarfissiuunneqartarnissat siunertaralugu, suliffissaqannginneq peqqutigalugu inuusuttunnguit innuttaasunit atorfissaqartin­neqannginnermik utaqqiinnalernermillu misigisimaleqqunagit.

 

5. Innarluutilinnut tunngasut.

Timimikkut innarluutillit innuttaaqataasutut allatuulli inuit akornanni inooqataanissaminnut periarfissaqartitaajuarnissaat eqqumaffigilluinnartariaqarpoq, timikkut innarluuteqarneq peqquti­galugu inunnit allanit immikkoortinneqartutut misigismaleqqunagit.

 

Matumuuna Naalakkersuisut innarluutillit pillugit peqqussut malillugu aalajangiisinnaatitaanerup kommuninut nuunneqarsinnaanissaa eqqarsaatigalugu, kommunit misiligutinik isumaginnin­nerup iluani suliassaqarfinni aallartitsinissamut periarfissineeqarnissaat nassuiaammi oqaatigaati­gineqarpoq siunissami innarluutilinnik sullissinerup kommunimut nuunneqarsinnaanera siuner­taralugu. Matumuuna Atassut-miit misiliinissaq qanoq inerneqarsinnaanissaa pissangalluta utaqqissavarput, tamatuma kingorna inaarutaasumik isummersinnaajumaaratta.

 

Atassut-miit maluginiarparput nunatsinni meeqqat, inuusuttut inersimasullu innarluutillit pitsaanerusumik isumagineqarnissaat atugassaqartitaanissaallu eqqarsaatigalugit ilisimasanik eqiteruffimmik Naalakkersuisut suliniuteqarmata Atassut-miit tamakkiisumik tapersersoratsigit, paasissutissat takussutissallu erseqqissut eqqortumik pilersaarusiornissamut, ikiorsiinissamut aningaasaliinissamullu taamaaliornissaq pisariaqarluinnarmat.

 

6. Meeqqanut inuusuttunullu pitsaaliuneq, eqqarsaatigalugu najukkani ataasiakkaani suliniuteqar­nerup annertusarneqarnissaanik Naalakkersuisut siunnerfeqarnerat Atassut-miit taperseqaarput, ullumikkut meerannguit inuusuttunnguillu akornanni takursartakkat tusartakkallu eqqarsaatigalu­git taamaaliornissaq tunngavissaqarluinnarmat, kiisalu qitiusumiit ataqatigiissaarinissaq suliniuti­nullu tapersersuinissaq pingaartinneqarmat Atassut-miit malinnaaffigissavarput suleqataaffigis­sallugulu.

 

Siornatigut kommunini pinaveersaartitsinermut siunnersortitut pikkorissartinneqartartut annertu­nerusumik iluaqutiginiarneqarsimannginnerat Atassut-miit ajuusaarnartutut tikkuarusupparput, tamatumani qitiusumiit ataqatigiissaarisoqannginnera suliniutinullu aningaasat atugassat qularnaarneqarsimannginnerat tamatumani peqqutaasoq takusinnaavarput. Matumuuna Atassut-miit piumasarissavarput pinaveersartitsinermi suliniarnerup siamasinnerulernissaanik suliniute­qaqqilernerup aningaasanut tunngasortai isumannaarniaqqullugit, meeqqat inuusuttullu akornan­ni pinaveersaartitsinissaq qanoq pisariaqartigisoq ullumikkut nalunnginnatsigu.

 

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu imigassamik, ikiaroornartumik, nappaatinik tunillan­nartunik, minnerunngitsumillu imminoortarnermik nunatsinni pinaveersaartitsinissaq pimoorul­lugu aallartinneqartariaqarpoq, tamatumanilu meeqqat sallerpaatillugit ajornartorsiutinik assigiinngitsunik paasitinniartariaqarput ajornartorsiutinik atuilersinnagit. paasititsiniaaneq kingunilimmik angusaqarfigineqassappat tamatumani atuarfik, angajoqqaat, suliffeqarfinni qullersat, soorlu politiit, nakorsat, ajoqit, palasit, inunnik isumaginninnermik suliallit il.il. atuarfik aqqutigalugu pinaveersaartitsinermi suleqataasariaqarput.

 

Nalunngilarput inuit ajornartorsiutinut pulareersut pinaveersaartinniarneqarnerat nukipparujus­suit aningaasarpassuillu atorlugit aatsaat angusaqarfigineqarsinnaasarmat, taamaattumik kingusi­naannginnermi suliniuteqranissaq Atassut-miit assut pingaartipparput.

 

7. Tapiissutit assigiingitsut.

Ullumikkut ilaqutariit meeraqqortuut akunnattumik isertitaqartartut aningaasaqarniarnikkut annertuumik artukkersugaapput, soorlu aappariit SIK-p isumaqatigiissutai malillugit aningaasar­siaqarsimagunik, ineqarnermut tapiissutinik kiisalu meeqqanut tapiissutinik (børnetilskud) aamma pisinnaanngillat, taakku saniatigut meeqqerivinnut annertoorujussuarmik akiliisarput, taamaalillutik ulluinnarni inuuniarnerminnut aningaasat atugassaat nungunneqareertarlutik.

 

Matumuuna Naalakkersuisut meeqqanut tapeeriaatsit allanngortinniarmatigit Atassut-miit ilungersortunik nalilersueqataallutalu suleqataanissarput matumuuna oqaatigissavarput, meeqqa­nut tapeeriaatsit allanngortinneqarnerisigut ilaqutariit meeraqqortuut ullumikkornit aningaasati­gut atugarissaarnerulernissaat kingunerisussaagaa takusinnaagatsigu.

 

Naggataatigut Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat oqaaseqarfigissavagut, siullermik Ruth Heilmann napparsimasut innarluutillillu eqqarsaatigalugit talittarfinnik, niusarfinnik ikisarfinnil­lu pilersitsisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq, siunnersuummut tunngatillugu Naalakkersuisup erseqqissoq akissuteqaataa Atassut-miit tusaatissatut tiguarput.

 

Inatsisartunut ilaasortaq Maliinannguaq Marcussen Mølgaard innarluutillit 60-liigaangamik utoqqalinersiutilittut pineqalersarnerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuuteqarpoq. Siunnersuummut tunngatillugu Atassut-miit oqaatigissavarput, siunnersuutigineqartutuut Inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuaq isummiussaqareersimammat annertunerusumik oqaaseqarfiginagu, Naalakkersuisup siunnersuummut akissuteqaataa tusaatissatut tiguarput.

 

Kiisalu Inatsisartunut Folketingimullu ilaasortaq Otto Steenholdt-ip utoqqaat atugarisaat pillugit pingasoqiusanik siunnersuuteqarpoq. Siunnersuuteqartup tunngavilersuutai erseqqimmata ataatsimoortillugit Atassut-miit oqaaseqarfigissavagut.

 

Atassut-miit aallaqqaammut erseqqissassavarput, inuit utoqqaaviilluunniit peqqissut sulisinnaa­sullu namminneq aalajangersinnaasariaqarpaat qaqugu soraarninngornissartik. Inuk peqqissoq sulisinnaasoq, piumassuseqartoq suliinnarsinnaasariaqarpoq inuup nammineersinnaanera ataqqineqartariaqarmat. Ullumikkut inuit pingaartumillu utoqqaat amerlavallaaqaat suliinnarnis­saminnik nukissaqartut piumassuseqartullu suliffimminnit tunuartiinnarneqartartut. Utoqqaat pisinnaasut piumassuseqartullu suliinnarsinnaanissaat inuiaqatigiit atorfissaqartippaat, soorlu ullumikkut palasissaaleqinerup ajornartorsiutaanerani palasit soraarninngoreeraluarlutik ilagiin­nik suleqataanerat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq takusinnaagipput.

 

Siunnersuuteqartup oqaatigaa, utoqqalinersiuteqartoq aappaqarsimaguni suliffilimmik, aappari­sap sulinermigut isertitai aapparisap utoqqalinersiutaanut sunniuteqassanngitsut, ullumikkut malittarisassat malillugit taamaaliortoqarsinnaanngilaq.

 

Soorluttaaq siunnersuuteqartup oqaatigigaa aappariit ataatsikkut utoqqalinersiuteqarsimagunik, aapparisaa  pinialuttarnermigut utoqqalinersiummik saniatigut nukersungaarluni isertitaqartarsi­maguni, utoqqaap nalusaanik utoqqalinersiaat ilanngartuiffigineqalersarput, tamannalu utoqqaat ullumikkut naammagittaalliuutaasa annersarigaat nalunngilarput.

 

Matumuuna utoqqaat atugaasa pitsanngorsarniarneranni utoqqalinersiutit saniatigut isertitarine­qarsinnaasut qummut killissaasa qaffanneqarsinnaanerat ilanngullugu nalilersuiffigineqarnissaat Atassut-miit kaammattuutigaarput, soorlu kisermaamut 40.000-it kronit, aappariinnullu 60.000 kr.-ninut qaffanneqarsinnaanerat, tamatumani eqqarsaatigalugit.

 

Utoqqartatta ulluinnarni atugaat pitsanngorsaavigineqassappata inummut Atassut-miit isumaqar­pugut inummut tapit nunatsinni tamani atuuttut piaartumik anguniartariaqarput, aningaasanngor­lugit tunniutinngikkaluarlugit akiligassanut tapitut tunniunneqartarnissaat nunatsinni utoqqarpas­suit assorsuaq atorfissaqartikkaat nalunnginnatsigik. Taakkuinnaalluunniit eqqarsaatigalugit ukiortaamiit atuutilersumik aaqqiiffigineqarnissaat Atassut-miit assut kissaatigaarput, ullumikkut inummut tapit atuutsinneqaraluartut kommunit ilaanni tamakkiisumik atortinneqarneq ajormata.

 

Atassut-miit Isumaginninnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa upernaaq Inatsisartu­nut saqqummiunneqartoq malitseqartinniarlugu Naalakkersuisut nassuiaat saqqummiussaat Atassut-miit qujarullugu tiguarput tulleriiaarilluni suliniutit Inatsisartuni qanimut malinnaaffigi­neqarnissat, susassaqartullu assigiinngitsut aamma qanimut suleqatigineqrnissaat pingaartorujus­suummat. Suliassaq annertoqaaq suleqatigiinneq pisariaqarpoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inunnik isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanik malitseqartitsiniarluni nassuiaat isummersuutigut ilanngullugit Atassut-miit akuersortumik oqaaseqarfigaarput.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni  upernaaq ataatsimiinnitsinni Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiiti­tali‑arsuup isumaliutissiissutaa 400‑it sinnerlugit quppernilik sammivarput, taannalu assigiinngit­sorpassuarnik inassutinik kaammattuutinillu imaqarpoq, piaartumillu nammassineqarsinnaasunik arlalissuarnik kaammattuuteqarluni. Inuit Ataqatigiit  upernaaq ilaatigut Naalakkersuisunut  innuttaasut pisariaqartitsisut atugarisaasa oqilisaaffigineqarnissaat  eqqarsaatigalugit, isumaliutis­siissutillu oqaluuserineqarnerani Partiit akornanni tamak annertutigisumik oqilisaassinissanut isumaqatigiittoqartigimmat, ukioq manna  aningaasanut inatsisissaq aqqutigalugu pitsanngoriaa­tissatut inassutigineqartut ilaat piviusunngortinniaqqullugit kaammattuutiginikuuarput.

 

Pingaartumik utoqqartatta  aningaasatigut isumagineqarnikkullu atugarisaasa nunarput tamakker­lugu assigiinnerusumik sullinneqartalernissaminnik kissaateqarnerat aamma ilanngullugu, soorlu  utoqqartatta 1995‑ili sioqqullugu tamanna kissaatigisarsimagaat.

 

Utoqqartatta Innarluutilittattalu qangali ajornartorsiut aaqqeqqusaat, upernaarlu Inuit Ataqatigiit tikkuagarput, tassalu pensionisiaqalermi aapparisap isertitai tunngavigineqartarnerisa naaper­tuunnerusumik aaqqiissuuteqaqqusinerput, mannakkut Naalakkersuisunit piviusunngortinneqar­simannginnera pakatsissutigaarput. Tamannami kingumut Utoqqaat Nipaata Septemberimi Isumaginninnermut Naalakkersuisuusimasumit ataatsimeeqateqarnerminni kingumut eqqaasissu­tigeqqippaat.

 

Innutaasut oqilisaaffigineqarnissamik pisariaqartitsisut  ataatsimut isigalugit Inuit Ataqatigiit-niit  naatsorsuutigilluinnarsimagaluarparput  ineqarnermut tapeq (Boligsikring) maannakkut ukiumut tapiissutisinissamut killigititaasoq  128.000 kr.-usoq 200.000 kr.-inut ukioq nutaaq allarnerfiga­lugu qaffanneqassasoq.

 

Upernaaq  inassuteqaatigut taamanikkut Isumaginninnermik Nalakkersuisuusimasumit maannak­kullu aningaasaqarnermut Naalakkersuisumit tigulluarneqarsimammata  neriorsuutigineqarmata­lu  ukiaq manna pitsanngoriaatissat  siulliit Naalakkersuisunit piviusunngortitsinniaassasut, Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuarmi suleqataasimasugut minnerunngit­sumillu innuttaasut ataatsimiititsisarnerpassuatsinni suleqataasimasut, annertuumillu isummersu­eqataasarsimasut Naalakkersuisut neriorsuumminnik piviusunngortitsinnginnerat peqqutigalugu pakatsisimasugut amerlaqaagut.

 

Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiitita­liarsuup inassuteqaatai aatsaat Naalakkersuisut piviusunngortinnialersaarmatigit 1999-imut aningaasanut inatsisissamut siunnersuut aqqutigalugu. Taamaattumik kingumut Inuit Ataqati­giinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput, innuttaasut isumaginninnikkut atugarisaasa pissutsinut atukkatsinnut naleqqussarnissaat Inatsisartut upernaammut ataatsimiinnissaannut 1998-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaata siullermut siunnersuummut makku sulissutigeqqullugit.

 

- Pensionisiat tunngaviusumik aningaasartaasa ataatsimut isigalugit qaffanneqarnissaat

- Innarluutillit pillugit peqqussummi ukiut 60-t killigitinneqarnerata atorunnaarsinneqarnissaa

- Ineqarnermut tapeq (boligsikring) ukiumut killigititaasoq 200.000-inut qaffanneqarnissaa

- Suliffissaaleqinermut ikiorsiissutit nuna tamakkerlugu minnerpaaffilerneqarnissaat assigiissar­neqarnissaallu.

 

Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut piaartumik naammaasseqqullugit suliakkiissutigut nutaajunngillat, siusinnerusukkummi taakkorpiaat Inatsisartunut ilaasortaatitagut aqqutigalugit ukiakkut 1995-imili siunnersuutigereernikuuvagut, taamanikkulli Isumaginninnermut Iluarsaaq­qinnissamut Ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiissutigineqarput, ataatsimiititaliarsuup isumaliutis­siissutaa mikiarsiiviinnartut pilersinneqarsimassanngippat, piviusunngortitsiniarnissaq Inatsisar­tunit tamanit kissaatigineqartoq Naalakkersuisunit naammassineqartariaqarpoq.

 

Naluneqanngitsutuut upernaaq ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaa saqqummiunneqarmat suliaq annertooq tamanit nersorneqarluni suliarilluagaasutullu aamma Naalakkersuisunit nalilerneqarpoq, upernaarlu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigaarput piviusunngortitsiniarnissami naammanngitsoq asuli oqarluataaginnarluni neriorsuinnissaq maannakkornit annertunerusumik tamatta suliarisariaqarparput, tamannalu aamma uagut piareersimaffigigipput aamma aningaasa­tigut kingunissai eqqarsaatigalugit.

 

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititali­arsuup ukiuni marlunni sulereerluni, upernaaq isumaliuutissiissumminik imartoqisumik saqqum­miussinera tunngavigalugu inassutigineqartut kaammattuutigineqartullu amerlanerit ullormiit ullormut piviusunngortinneqarsinnaanngimmata. Piviusunngortitsiniaanissanimi amerlanerni pinngitsoorani aningaasatigut nammatassat eqqarsaatigalugit kommunit kattuffiat, SIK, KNAPK kattuffiillu allat soorunalimi suleqatigineqartariaqarmata, inaarutaasumillu aaqqissuussisoqarnis­saa anguniarlugu naatsorsuutigaarput inunnik arlalinnik nutaanik atorfinittitsinngikkaluarluni suliassat tulleriiaarinikkut suliarineqassasut, tamannalumi aamma upernaarli oqaatigereerparput.

 

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup malitseqartitsinissaa pillugu nassuiaat ataatsimut isigalugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit nuannaarutigaarput upernaaq isumaliuutissiissutip oqaluuserinerani kaammattuutigisagut annertuumik suleqqinnissami tunngavigineqarmata.

 

Naggataatigut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput uagit piareersimagatta amerlanerussuteqar­luarlutik taaseqatigiittartut aamma piareersimappata siunissanimi nunatsinni inunnik isumagin­ninneq pisariaqartitsisunut naapertuunnerusoq nammaqatigiinnermik tunngavilik suleqataaffigis­sallugu piareersimagatta.

 

Taamatut oqaaseqarluta nassuiaat Inuit Ataqatigiit akuersaarpaat, naatsorsuutigalugulu kaammat­tuutigut Naalakkersuisunit piaartumik piviusunngortinniarneqassasut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Malitseqartitsineq ilaaneeriarluni amigaataasarpoq. Taamaattumik nuannaajallannarpoq Inatsisar­tut isumaqatigiissutigisimasaasa ilaat ataasiakkaat malitseqartinneqartarmata.

 

Isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaa aningaasar­tuutinik annertuunik sunniuteqartussanik amerlasuunik siunnersuutitaqarpoq. Taamaattumik tupinnassanngilaq siunnersuutit ilaat kingusiinnakkut aatsaat piviusunngussagaluarpata. Aamma pisariillisaataanngilaq isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliuu­tissiissutaani inassutigineqartut ilaat Kommunini iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaani inassutigineqartunut akerliummata.

 

Innuttaasut tamarmik assigiimmik pineqassappata taava kommuninut periarfissaasassaaq isumaginninnikkut aaqqissuussinerit kommunini namminerni atuuttussaat maleruaqqissaarneqar­nissaannut.

 

Isumaginninnermut aaqqissuussinermut tunngatillugu uparuartorsimavara tamakku imatut ilusilersugaasariaqartut, tunngaviusumik sullissinissat tamanut assigiittariaqarlutik. Taamaattorli kommunit ataasiakkaat namminneq aningaasaqarnertik naapertorlugu periarfissaqartariaqartut qaffasinnerusumik sullissinissaminnut. Manna tikillugu suli isumaqarpunga siunnersuut taanna ajunngilluinnartoq.

 

Aningaasanut inatsisissap suliarineranut atatillugu paasivara, innarluutilinnut tunngasut siornati­gumut naleqqiullugit maannakkut aningaasanik amerlanerungaatsiaaqisunik immikkoortitsiso­qarsimasoq, isumaqarpungalu tamatumunnga patsisaasoq tassaasoq isumaginninnermut iluar­saaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaanut malitsigisitaasoq una matumani nassuiarneqartoq.

 

Malitseqartitsinermi piffissami missingersersuut akuersaarsinnaavara, taamaattorli ikiorsiissuti­nut  tunngasutigut - pingaartumik suliffissaqarnermut tunngasut eqqarsaatigalugit - suliniutissat amigaatigalugit, aamma meeqqaat inuusuttullu eqqarsaatigalugit. Taakkununnga tunngasut assut soqutiginartutut isumaqarfigaakka, kaammattuutigissallugulu suliaq aallartinneqartassasoq kattuffiit attuumassuteqartut peqataasussanngortinnerisigut.

 

Taama oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut upernaaq 1997-imi ataatsimiinnitsinni Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaata saqqummiunneqarnerani kattusseqatigiinniit innersuussutigalugit suliap nangeqqinneqarnerani imatut oqaaseqassuunga.

 

Nuannaarutigaara Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup suliarisima­saasa inatsisartunullu ilaasortat arlallit siunnersuutigisarsimasagut, minnerunngitsumillu utoqqaat peqatigiiffiisa, innarluutillit peqatigiiffii allallu suliamut attuumassuteqartut tamaasa peqatigalu­git suliat annertuut soqutiginartullu ilaasa maanna piviusunngortinneqarnissaat kiisami aallarni­sarniarneqalermat.

 

Suliat nanginneqarneranni oqaatsit arlalissuit ilisarnarput, aamma ilaasortat maanna siunnersuuti­gisaat, ilaatigut uanga siunnersuutigereersimasannut oqaluttarfillu manna atorlugu nilliaatigiuar­takkannut naapertuullutillu assigupput. Taamaattumik nuannerpoq suliat minnerunngitsumik utoqqaat, innarluutillit sulisinnaajunnaarnersiutillillu atungaasa pitsanngorsarneqarnissaat kiisami maanna arriikkaluartumik timitalerniarneqalermata.

 

Tassami Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup suliai imaannaanngitsut annertuut imartuullu upernaaq isumaliutissiissutikkut saqqummiunneqarmata ilaasortat qular­nanngitsumik tamatta suliassat soqutiginaqisut inatsisiliornikkut allatigullu malittarisassaliorner­tigut iluarsartuusseqqittoqarnisaa utaqqisimavarput. Taamanikkummi isumaginnininnermut nalaalakkersuisuusoq neriorsuivoq suliamik ingerlatseqqinnerup matuma kingunerisaanik inatsisiornikkut suliniutit naammassiniarnissaannut arlalinnik naalakkersuisut ukiamut saqqum­miussaqariissasut tassa maannamut.

 

Kisianni tassa suna pissutiginerlugu suliat kinguarsarneqarput, aatsaallu suliniutit siulliit upernaamut saqqummiunneqarnissaat maanna ilimasaarutigineqarluni.

 

Tamatuma qularnanngitsumik utoqqarnut, innarluutilinnut allanullu ikiortariaqartunut, annertuu­mik pakatsissutigineqarnissaa ilimanarpoq, tassami inuit taakkua utaqqikatattut nalunanngimmat.

 

Taamaattumik maanna ilisimasaarutigineqartut sapinngisamik siusinnerusukkut atuutinneqaler­sinnaanerat ilungersortumik kattusseqatigiinniit Naalakkersuiusunut inussiarnersumik kaamat­tuutigissuarput.

 

Inunnik ikiorsiisarneq eqqartorneqartillugu, aammalu inuit, tassa pisinnaasut sapinngisamik piaarnerpaamik imminnut ikiulersinnaanerat anguneqassappat - pisariaqarluinnarpoq suliffissa­nik  innersuussivigineqarsinnaanissaat, aamma sivisuumik suliffeqarsimanngitsut eqqarsaatigalu­git. Taakku suleqqinnissaminnut piginnaanngorsartarfigisinnaasaannik, soorlu Danmark-imi suliffissaaleqisunut atorluarneqartartut, misilittangaqarfigilluarneqartullu produktions-skolenik taaneqartartut, taakkununnga assingusunik pilersitsisinnaaneq isumaqarpunga avaqqunneqarsin­naassanngitsoq.

 

Suliffissaaleqisummi allatsissimasut 3.000-it missaanniinerarneqartarput, qularnanngilarlu allatsissimanngitsut ilanngukkaanni, aamma ullumikkut suliffissaaleqisunik nalunaarsueriaaseq ilaatigut pissutsinut piviusunut naapertuutinngitsutut oqaatigineqartartoq ilanngullugu qiviaraan­ni, naatsorsuutigineqarsinnaavoq suliffissaaleqisut suli amerlanerusut.

 

Taamaattumik inatsisit inunnik isumaginninnermut tunngasut, inunnut pisariaqartitsisunut ajunngitsumik ullumikkornillu naamaginarnerusumik atortinneqassappata - pisariaqarluinnarpoq suliffissaaleqisut sapinngisamik ikilisinneqarnissaat sulissutigissallugu.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqatigilluinnarpara suliassat nammagassallu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni agguataarneqartarnissaanik naliliisarluni misissueqqissaartar­tussanik suleqatigiissitaliortoqarnissaa, tassami suliassat isumaginninnermut tunngasut kommu­nit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni pitsaasumik atuisussanullu naamaginartumik iluarsineqartarnissaat pingaarluinnarmat.

 

Utoqqalinersuiuteqalertarnerup 60-niit 63-inut qaffanneqarsinnaaneranik eqqartuinermut tunngatillugu, isumaqarpunga utoqqaat kattuffiata Utoqqaat Nipaata, ilaatigut saqqummiussima­sai eqqaamaneqartariaqartut, tassalu utoqqalisut suliffimminniik tunuariartuaartinneqarsinnaa­nerannut tunngasut, aammalu utoqqaat ingerlalluarunnaarsimasut, sulerulunnerullu kingunerisaa­nik nungullarsimasut eqqarsaatigalugit.

 

Nassuerutigisariaqarpoq ullumikkut utoqqaat atugarisaat ilaatigut ajorluinnarmata, aammalu utoqqaat kommuniniit kommuninut atungarisamikkut assigiinngitsunik atugassaqartinneqartar­mata. Taamaattumik utoqqaat atukkamikkut assigiinnerusumik pitsanngorsaavigineqarnissaat pisariaqarpoq.

 

Suliallu matuma ingerlateqqinneqarnerani periarfissat arlaqartut taagorneqarsimapput. Isumaqar­pungalu tunngaviatigut utoqqalinersiutit qaffanneqarnissaat tamanut naamaginarnerusumik aaqqiinerussasoq, aamma utoqqalinersiutillit imaluunniit siusinaartumik sulisinnaajunnaarnersiu­tillit allallu ikiortariaqalersimasut aappaasa isertittagaat apeqqutaatikkunnaarlugit tunniunneqar­talertariaqartut isumaqarpunga.

 

Naggataatigut Inatsisartunut ilaasortat siunnersuutaat annerusumik oqaaseqarfiginngikkaluarlugit - paasinarluarmat utoqqalinersiutillit innarluutillillu atugaannik pitsanngorsaateqarnissamik siunertaqarmata, tamaasa qamannga pisumik isumaqatigalugit taperserpakka. Naalakkersuisunul­lu kaammattuutigissallugu, siunnersuutit tamaasa sulianut assigiinngitsunut ilannguteqqullugit, apeqqutaatinnagu partiimit suminngaanneersuuneri.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat akuersaarlugu suliat sapinngisumik piaarnerusumik naam­massineqarsinnaanerat ilanngullugu kaammattuutigissavara.

 

Eqqaamasariaqarporlu inuit innarluuteqartut 60-nik ukioqaleraangamik innarluutaarunneq ajormata, taamaattumik innarluutilik nalinginnaasumik utoqqalinersiutilik assigiimmik pineqar­sinnaanngillat, tassa inuit innarluutillit innarluutillit pillugit peqqussut naapertorlugu ikiorserne­qarsinnaajuartariaqarput, apeqqutaatinnagu 60-nik ukioqalereersimaneq imaluunniit 60-nik ukioqalereersimannginneq.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalak­kersuisoq:

Siullermik oqaatigissavara nuannaarutigigakku partiit tamarmik aammalu kattusseqatigiinninn­gaanniit Naalakkersuisuninngaanniit nassuiaaterput paasilluarneqarluni akuersaarneqarmat. Soorunami ilaatigut ajuusaarutigineqartoq tamatta nalunngilarput, upernaaq Inatsisartut ataatsi­miinneranni Inatsisartunut saqqummiunneqartoq isumaliuutissiissut annertooq isumaginninnik­kut ataatsimiittitaliarsuup suliaa. Inatsisartuni oqaluuserineqarmat, tamatta nalunngilarput, tassunga tunngasunik suliap ingerlaqqinnissaa pillugit aammalu aaqqiissutaasinnaasunik ilaqartillugit saqqummiussisoqarnissaa Inatsisartunit naatsorsuutigineqarsimalluni.

 

Tamanna oqaatigisariaqarpara - Naalakkersuisut sinnerlugit - massakkut aaqqiissutissanik ersarissunik saqqummiussaqarsinnaannginneq uaguttaaq ajuusaarutigigatsigu. Tamanna ataatsi­gut titarpara. Kisianni sutigut tamatigut taamatut naapitaqartuartarpugut Naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut aamma suliassanik assigiinngitsunik aamma naamassiniagaqarput suli ukiuni aggersuni aamma suliarineqartussanik.

 

Isumagininnikkut iluarsaaqqinneq utoqqaat pillugit, innarluutillit pillugit, meeqqat inuusuttullu pillugit, nalinginnaasumik inuunikkut ajornartorsiulersinnaanerit, suliffissaarusimanerit eqqar­saatigalugit ikiorsiissutit, inatsiserpassuit tamakkunani pineqartut suliarissagaanni piffissaq aamma atortariaqarpoq, suliassat peqqissaartumik suliarineqarnissaat tamakkunuunatigut pingaaruteqarluinnarmat. Taamaattumik aamma suliassat uku aallartinneqartussat, Inatsisissat inatsisitigut pisariillisaanissat  aamma qanoq suliarineqarnissaat naamassiniarneqarnissaallu - taama oqarlanga qanoq suliarineqarnissaat naamassiniarneqarnissaallu aamma ilusiligassaavoq aamma aningaasanik naleqartoq, piffissamillu aamma sivisuumik atuisussaasoq.

 

Kisianni taamaakkaluarpalluunniit massakkut nassuiaat saqqummiunneqartoq aallaavigalugu paasivara partiinit tamanit aammalu kattusseqatigiinninngaanniit, piffissaliunneqartut naammas­siniagassat - inatsisiliassat eqqarsaatigalugit aammalu malitsissaat aningaasartassaat eqqarsaati­galugit, siunnerfigineqartut akuersaarneqartut. Tamanna nuannaarutigaara.

 

Isumaqarpunga oqaatsisigisinnaallugu tupinnanngitsumik aammalu assortorneqarsinnaanngitsu­mik nalinginnaasumik ikiorsiissutit tungaasigut, utoqqarnik isumaginninnerup tungaatigut, innarluutillit  isumagineqarnerisa tungaasigut aammalu meeqqat inuusuttullu tungaasigut pitsanngorsaanissamik suliaqarnissamik piumasaqarneq tamaniimmat, aammalu tamanna aallaavigilluinnarlugu sulinerput, sulisussallu sulinissaminnik ingerlatsiumaarput.

 

Siumup oqaaseqartuata taakkua taakkartoriikkama saniatigut eqqaasai ukua nuannaarutigaakka, aamma Naalakkersuisuninngaanniit saqqummiussatsinnut ilanngussimasagut taperserneqarmata,  tassa siullermik nunatsinni innarluutillit eqqarsaatigalugit paarineqarfiisa sullinneqartarfiisalu nalilersoqqissaarneqarnissaat, nunatsinniuna sullissineq qanoq ittoq ingerlanniaripput. Paaqqin­nittarfiit, innarluutilinnik sullissiviit qanoq-ittorpiaat aamma sumilu pilersiortorneqassappat. Sulisussat, innarluutilinnik sullissisut nunatsinni qanoq aaqqissuuneqassappat. Tamakku apeqqutit suliassatta ilagaat piffissami aggersumi, taamaattumillu Naalakkersuisuninngaanniit suliassat naamassiniarneqaqquneqartut tamakku ilanngullugit aamma naamassiniassavagut.

 

Aamma taakkartorneqarpoq inuusuttuaqqat ajornartorsiutaalersartut - meeqqat atuarfianniit aniinartartut ilinniarfinnut isersinnaanngitsut, suliffissaqanngitsut - taakku piaartumik qanoq iliuuseqarfiginissaat. Tamanna aamma tiguarput suliassatut ersarissutut aammalu kommunit suleqatigalugit tamatuma aaqqiiviginiarnissaa avaqqussinnaanngilarput.

 

Ilanngullugu taaneqarpoq inuiaqatigiinni aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu atugarisat isigini­araanni ullumikkut inuiaqatigiit akornatsinni akunnattumik isertitallit atugarisaat. Tamanna ilumoorpoq, akunnatsumik isertitallit Aakuliarminneqartutut@ isikkoqarput inuiaqatigiinni, aningaasarsiat tungaasigut immaqa isiginiarneqarnerat annertusimavoq, kisianni pisussaaffiler­sorneqarnerat taana isiginiarneqarpallaarsimanngilaq. Taamaattumik inuttut atugarisaat tassani ersarissumik takuneqartut taamaattumillu pitsanngorsaaffigineqarnissaat tassani isiginiarneqaru­maarpoq. Assersuutitut taaneqarsinnaasoq tassa, ineqarnermut tapinik pisinnaannginnerat taassumalu saniatigut meeqqanut paaqqinnittarfinni tamakkiisumik akiliisussaatitaanerat, allanullu tamanut tamakkiisumik akiliisussaatitaanerat. Aamma qularutiginngilara - aamma nalunngilara tassaasut taakku allatut ajornartumik ineqarnermut aamma annertunerpaamik akiitsulinnut ilaalersartut. Tassa piumasaqarfigineqarneri allatigut annertuut taakkua inuiaqati­giinninngaanniit  ilusilersuinitsinni aamma aaqqinniagassatta ilagissavaat.

 

Ilaqutariit meeraqqortuut atugarisaat ilanngullugu taaneqarpoq aammalu taakku suliassatsinnut ilaareermata, taamaalillugit taakku aaqqissuusseqqinnermi nalilersuinermi ilanngunneqarumaar­put.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniik aammalu Atassumminngaanniit piumasarineqartut isumaqarpunga oqaatigisinnaallugit ataatsimut eqikkarlugit assigiikkannersuusut. Tassani taakkartorneqartut upernaammut Inatsisartut ataatsimiinnissaanni saqqummiunneqassasut naatsorsuutigaarput, utoqqarnut tunngasut aammalu piumasarineqartoq una isumaqarpunga eqqarsaatigeqqilaartaria­qasssagipput, aningaasat tungaasigut pitsanngoriaasissat oqallisiginerini, tamatigorluinnaq aamma nunatsinni aningaasaatigut qiviaqqaarlugit aamma ilusiliinissaput pinngitsoorneqarsin­naanngimmat.

 

 Aajunali nalunaatsoq partiinit tamanit aninneqartoq: Utoqqalinersiat tunngaviusumik annertus­susaat qaffeqartariaqartoq. Isumaqarpunga taanna oqariartuut tamaninngaanneersoq paasillugu. Taamaattumik Inatsisartut - Naalakkersuisuinnaanngitsut - Inatsisartut tamatta pisussaafigaarput upernaammut aningaasanut inatsisissap  ilassutissap suliarineqarnerani, tamanna apeqqut qaqinneqassappat aamma akisussaaqqataassagatta. Nalikitsuunngilaq, aningaasarpaalussuarnik naleqartussaavoq. Taamaattumik arlaatigut aningaasatigut aaqqiissutissanik saqqummertoqarnis­saa arlaannulluunniit annernassagaluarpat piareersimaffigisariaqarparput.

 

Taakku saniatigut sorpassuit ataasiakkaarlugit taakkartorneqartut pulaffiginagit, oqaatigiinnassa­vara suliassaq annertooq soorlu Atassutip oqaaseqartuata ersarilluinnartumik oqaatigigaa, suliassaq annertooq imaannaanngitsoq naamassiagassaraarput, taamaattumik Inatsisartuni suleqatigiilluarnissaq pisariaqarpoq, ilumoorluinnarpoq. Naalakkersuisuninngaanniik pingaarte­qaarput Inatsisartut ataatsimiittitaliaata aamma suleqatigilluarnissaa, tassa Inunnik Isumaginnin­nermut Suliffissaqartitsiniarnermullu ataatsimiittitaliap aamma qanimut suleqatigilluarnissaa aamma kissaatigeqaarput. Taamaattumik aamma naatsorsuutigaara suliat ingerlanerat ineriartor­nerallu naapertorlugu ataatsimiittitaliap aamma attaveqarfigineqartarnissaa. Taakkua saniatigut Kanukokap aammalu soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsut, suliassanut attuumassuteqartut, Utoqqaat Nipaat, Innarluutillit  pillugit peqatigiiffiit allallu attuumassuteqartut soorunami attaveqarfigineqartarumaarput. Imaammammi inunnik isumaginninnermut ataatsimiittitaliarsuup siunnerfigititai, Inatsisartuni akuersaarneqarsimasut taakkua maleqqissaavillugit ilusiliinissaq aamma eqqarsaatigeqqitassaammat, tassa imaappoq isumaliuutissiissutip siunertaanit allaaneru­laartumik siunnerfeqarsinnaaneq uani periarfissaqartinneqarmat, taamaattumik isumasiuisarnissat aammalu Inatsisartut ataatsimiittitaliaannik qanimut suleqateqarnissaq tamatumuunakkut pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

 

Taamannak oqaaseqarlunga qujavunga, Naalakkersuisut sinnerlugit, matumuuna nassuiaat saqqummiunneqartoq tamanit akuersaarneqarpoq.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Siullermik uanga annertunerusumik Isumaginninnermik Ataatsimiittitaliarsuup isumaliuutissiis­sutaa malitseqartinniarlugu saqqummiutaq pillugu annerusumik oqaaseqarnianngilanga, ilami aamma isumaliuutissiissummi suliaqarsimasutut tassani oqaatsit amerlasuut anittareersimavagut, taamaattumik Naalakkersuisoq upernaammut saqqummiinissaminut ulapputissarpassuaqartoq massakkut saqqummiinermi aamma partiit oqaaseqarnerat naapertorlugu taamatut isikkoqarmat, kissaatigiinnassavara sulilluarnissaannik aammalu uagut Inatsisartuni ataatsimiittitaliami isumaginninnermi, piareersimavugut aamma suleqataanissatsinnut soorunami. Kisianni una oqaatigisaa kingulleq oqaaseqarfigilaassavara, tassa soorunalimi isumaliuutissiissut saqqum­miukkatsigu isumaqanngilagut maleqqissaarlugu taanna inatsisinik malitseqarluni sanaartorto­qassasoq akuersisoqartarlunilu. Kisianni pingaarnersiuisussaapput Naalakkersuisut aammalu Inatsisartut, taannalu tassa suliassaq massakkut tullinnguuppoq.

 

Uanga nammineq siunnersuutigisannut tunngatillugu soorunami aamma qujassutigissavara Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilassilluarlugu upernaammut suliassaminut ilanngunniarma­gu, kisianni uani oqaatigissallugu, talittarfeqarnermut tunngasut aammalu napparsimaveqarner­mut tunngasut, kiisalu isumaginninninnermut tunngasut, peqqinnissaqarfimmut tunngasut, ilaatigut tassani attuuatitaarlugit talittarfeqarnermut pissutsit akisussaaffik sumiinnersoq inissit­tariaqartoq, ilanngullugu neriuppunga upernaammut aamma saqqummiunneqarumaartoq, tassani ilaatigut malunnarmat niusarfiit kiap, kiarpiaq, sillimaniarnikkut akisussaaffiginerai erseqqissisit­tariaqarmat. Taanna kommunini amigaatigineqarpoq.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Siullermik oqaatigissavara suliaq annertoorujussuaq soorunami maani saqqummiunneqartukkut killiffianik nalunaarusiaq tupinnanngimmat, suliassarpassuarnik nassataqartussaammat peqqis­saarullugu suliariniarneqartoq oqaaseqartunit tamanit pingaartinneqarmat. Uani suliap pillugu nassuiaammi Naalakkersuisup saqqummiunneqartut aammalu partiininngaanniit oqaaseqarfigine­qartut misissuataarlugit, isumaqarama maqaasinartoqartoq utoqqaat isumagineqarnerannut tunngatillugu aammalu taaneqanngimmat, immaqa ujartuinertut iluseqartinnerullugu apeqqute­qaateqarfigilaarniarpara Naalakkersuisunut.

 

Maannakkumut aalajangersakkat malillugit utoqqaat illuini najugaqartut, assigiinngitsumik akiliuteqartinneqartarput, tassa inummiit inummut, qanoq tigusartagaqarnerat apeqqutaatillugu assigiinngissitsinertut taaneqarsinnaasumik najugaqarnermut akiliuteqartarneq, uani apeqqute­qaatigerusuppara, ilisimagakku utoqqarnik utoqqaat illuini najugarineqartuni tamanna mamaagi­neqartartoq. Tassalu soorlu utoqqalinersiuteqarluni aamma najugaqartoq uillarnerussutisiaqarsi­maguni  taakkuninnga tamanit akiliisinneqartarpoq immaqa oqarsinnaavugut, nunguutsingajallu­gu. Sanilerisaannalu utoqqalinersiutaannalik maleruagassat malillugit aalajangersimasumik akiliuteqartinneqartarluni. Taanna isumaqarpunga najugaqatigiittunut aammalu assigiimmik sullinneqartunut mamaatsuusoq, taamaattumillu apeqquteqaatigerusuppara taamatut marloqiusa­mik inuit ilaasa utoqqaat illuini najugaqartut akiliuteqartinneqartarnerat isumaliuutissiissummi qanoq ilillugu aaqqinniarneqarnersoq?

 

Aappaattut: Uanga nammineq siusinnerusukkut oqaluuserisassanngortinnikuusannut tunngavoq. Tassa utoqqaat soraarnerusutisiallit aappaasa, nuliarisinnaavaa uigisinnaavaaluunniit, utoqqali­nersiutissaqannginnerannik aalajangersagaqarneq aamma taanna innuttaasunik sullissinermi assigiinngissitsinertut isigisarakku oqaluuserisassanngortinnikuusara, suleriaqqinnissami qanoq isumaliuutigineqarnersoq maannangaaq ujartorusuppara neriullungalu upernaammut aamma saqqummiinnissami taakku ilanngullugit ersarissaaffigineqarumaartut maannakkut akineqas­sannngikkaluarpata. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Naalakkersuisut tungaanninngaanniit nipi saamasoq aammalu inussiarnersoq tusagara pillugu qujassaanga, immikkoortut pingasut imaannaanngitsut naatsukullannik qamutileriutigisakka pitsaasumik akimmagit. Qujanaq.

 

Eqqarsaatigaara oqaatigineqallattaartuarmat, uani oqallisigisagut sinerissami assigiinngitsumik iliuuseqarfigineqartarnerat. Inatsimmik sanagaanni nunamut atussaaq, kommunini aamma atussaaq. Assigiinngitsunik pisoqassanngilaq, tassa taanna aalajangerlugu, aalajangiullugu atortinniagassarput. Tusatsiakkat imaannaanngitsut amerlaqaat, allaat ilaanni oqaatigineqartoq aningaaserivinni qanoq aningaasaateqartiginersut allaat apersuutigineqartarlutik.

 

Inuiaqatigiit aningaasat taakkununngarpiaq tunniutassaat tunniulernialerneranni, tamakkuninnga allaat apersuisinnaaneq inissaminiissorinngilluinnarakku. Inuup kialluunniit, arnaaguni utoqqa­guniluunniit, taamatut inuiaqatigiinni sulereerluni angusani pillugu utoqqalinersiuteqalertussaq, oqarfigineqartussaanngilaq aappaqaravit katissimagavit, illit massakkut affaannarmik pissaatit. Taamaattoqarsinnaanngilaq. Inuup kialluunniit tatiginassusia tassani millisarneqarujorujussuar­poq. Taamaattumik piumasarisariaqarparput kikkulluunniit utoqqalinersiuteqartussat assigiimmik tamarmik pisassasut.

 

Assorsuaq aamma oqaatigeqqikkusuppara saniatigut aningaasarsiortartut, alaatsinaappallaarun­naaqqullugit. Immaqa taakkununnga allaffissorneq allaat akisunerujorujorujussuarmik ingerlan­neqarpoq. Saniatigut aalisarsimava? Aallaannissimava? Tuniniaasimava ukkusissanik? Tamak­kua nakkutigalugit aningaasarsiai 140.000-inut saniatigut qanilliartorneri kikkunuku nakkutigigai taamannarsuaq? Ila allaffissornerujussuaq immaqa tassani piissagaluarpoq, qanoq iliorsinnaa­nerat alarlugu taakkununnga tunniutiinnaraanni. Imannarujorujussuaq taakkua taariikkakka pissutigalugit  aningaasarsiortoqarsinnaanngimmat.

 

Kisiannili aajuna sanilliukkusutara, førtidspension-inik taaneqartartut taakkua allaat pitsaaneru­jussuarmik pineqarput. Ukua aningaasat tunniunneqartussat aallaaviat takugaani taakkununnga ajunngilaq, saniatigulli aamma qanorluunniit aningaasarsiorsinnaatitaapput taakkua, kisianni utoqqalisimasut naamik. Assigiinngisitsineq aamma tassaniippoq.

 

Aajunali aamma oqaatigisara nuanniitsoq, taamatut naammagittaalliortut ilaat allaffimmukarpoq, oqarlunilu qanoq ilillunga ilivitsumik utoqqalinersiuteqalissaanga? Apeqqut: Aappaqarpit? Ja. Taavami avinniarit, avikkuit aatsaat ilivitsoq pissarsiarisinnaanngussavat. Ullutsinni akissut utoqqarnut tusarniissusia. Taamaattumik aamma imaaliortoqarsinnaagaluarpoq, ajunngilaq aviinnarniarta taavalu immikkut taamatut peqalerluta. Naamik aamma inatsisikkut malersulerpaat isiginnaarlugit immaqa salloriarlutik ataatsimut aamma najugaqatigiikkunnarsipput. Misissorni­arlik. Inatsisiliorsimappullu taamaassappata aamma ilanngaannissaat qulakkeerlugu. Taamatut nakkutigineqarnerujussuaq utoqqartartinnut inissaminiissorinngilara. Taamaattumik tusagara Naalakkersuisup akissutaa, qujassutigaara, aammalu suliniarnermut taakkua eqqarsaatigillaqqul­lugit. Assut inussiarnersumik taamatut akineqarnera qujassutigaara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalak­kersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensen-ip apeqquteqaatai akissuteqarfigilaassavakka. Lars Karl-ip aperinermini siullermi tunngavigisaa tassa utoqqaat illuini najugallit, ineqarnermut aammalu utoqqaat illuiniinnermut akilersiutinneqartarnerata ilusaa pillugu apeqquteqarluni.

 

Tassani kommunimiit kommunimut akilersueriaatsit qanoq ingerlanneqarnerat erseqqissumik massakkut oqaatigisinnaanngilara. Kisianni tassa nalunngilara Namminersornerullutik Oqartussat qaajallaasitaat naapertorlugu akilersueriaatsit aalajangersarneqartartut kommuunini. Taamaattu­mik KANUKOKA-P oqaloqatigineqarnerani aammalu utoqqaat pillugit KANUKOKA-mut oqaloqateqarnerit ingerlanerini qularutiginngilluinnarpara utoqqaat illui ilanngullugit oqallisigi­neqarumaartut. Aammalu tassani utoqqaat akilersueriaaseqarneri aammalu tassunga tunngatillu­gu kaajallaasitat pinngitsoornagit naliliiffigineqartussaammata aaqqissuussigineqartussaallutillu, neriuppunga taassuma tungaatigut ippinnartut ullumikkut atuuttut paasiuminarninngorlugit ippinnarunnaarsillugit aaqqissuusineq kinguneqarsinnaajumaartoq.

 

Tassa kaajallaasitap allanngortinnerasigut tamanna pitsanngorsaaffigineqarsinnaavoq, soorlu aamma Naalakkersuisuni oqaatigigipput peqqussutit, inatsisit kaajallaasitat tamakkua nalilersuif­figineqassapput paasiuminartunngorlugit aammalu pitsaanerusumik kinguneqartussanngorlugit. Tamanna ilanngullugu nalilerfigineqarumaarpoq apeqqutigineqartut.

 

Taavalu aappariit, immaqaluunniit nuliariit, qanoq ittumilluunniit  aappariissuseqartut eqqarsaati­galugit utoqqaliniarsiat tungaatigut aammalu soraarnerussusiat tungaatigut aaqqissuussiffigine­qarnissaat aamma Otto Steenholdt-ip siunnersuutimi ilanngullugit taakku taakkartorsimasai, isumaqarpunga naammaginartumik akissuteqarfigereerlugit, tassa nalilersiunermi tamakku tamarmik ilanngunneqarumaarmata.

   

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Uangattaaq aamma oqaatigissavara tassa maannakkut oqallinerit annertuurujussuit pereersimam­mata, aammlai inerniliiniarnermi katiterinissaq piuvisunngortinniarnissaq massakkut tullinn­guummat, aammali isumaginninnermi eqqartuigaangatta ajornartorsiutit pingaarnerpaasarsorinar­poq ilaatigut inunnik isumaginninnermi eqqartuinermi niuerpalaartumik ingerlatsisoqarsinnaann­ginnera. Taamaattumik oqallinneq annertuurujussuarmik misigissutit aallaavigalugit ingerlanni­arneqartarput, tassani assigiinngitsut inuit sunnersinnaasat sapinngisamik tiguneqarnissaat aallaavigalugu.

 

Taamatut suliniarneq innuttaasut qatsuppaat. 95-illi siornatigut utoqqaat atugarisaat pitsanngor­sarneqassasut, innarluutillit atugarisaat pitsanngorsaneqassasut sulissutigilerparput. Maannakkut suliniarneq nutaamik naliliinermik aallarteqqillugu maannakkut ingerlanniarsarilerparput. Taamaattumik misigissutsit aallaaviginagit, soorlu Otto Steenholdt-ip oqaatigivaa kisermaassi­suugunigooq taava nammineerluni utoqqaat akileraarutaat peersinnaagaluarpai. Kisianni Otto Steenholdt-ip puigorpaa Inatsisartunit 23-isunik tunuliaqutaqarami, taamali aamma oqartarnera­tuut amerlanerussuteqarluarlutik, taanna piumaguni massakkut aaqqissinnaagaluarpaat.

 

Tassa imaappoq sunaluunniit isumaginninnermut tunngasoq aaqqinniassallugu misigissutsit aallaavigineqartartorujussuupput, aningaasartaali tikinneqaraangata taava iliuuseqarniarneq ajornartorujussuusoq tamatta nalunngilarput.

 

Soorlu aatsaaffaarek, aammalu Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqaatigigaa, allatut ajornar­tumik tulleriaarisoqartariaqarpoq, isumaginninnermi ataatsimiititaliarsuarmi aningaasat tunnga­sortaanut ataatsimilluunniit itinerusumik suliaqarsimanngilagut, tassami pissutigalugu aningaasa­tai tikillugit eqqartorlugu aallartikkutta, nalunnginnatsigu taava aamma piviusunngortitsiniarnerit assigiinngitsut pisinnaanngitsut.

 

Ilaatigut aamma innarluutilinnut tunngasortaa taanngitsoorsinngaannilarput, Inatsisartuni ukiap 1996-imi Inatsisartut tamattaalluta innarluutilinnut tunngasut naalagaaffiit peqatigiit konvention-ianik taaneqartartoq, Inatsisartut akuersissutigivaat. Ilaatigut taanna aallaavigalugu innarluutillit annertuumik sullinneqarlutik aallartinneqaraluarput, maannakkullu tamakkua tamarmik kiaalli­saarniarneqarlutik aallartinneqarput. Ilaatigut allaat ulluinnarni støtteperson-inik taaneqartartut 10 % angullugu sipaarfiginiarneqarlerput, tassa imaappoq Isumaginninnermi Ataatsimiititaliar­suup assigiinngitsutigut pilersaarutaani ilaatigut akerliusumut Naalakkersuisut annertuumik suliniarlutik aallartipput.

 

Aningaasanik eqqartuisarnitsigut pilersitsiniartarnitsigut siorna Naalakkersuisut isumagisarpaat aatsaat taama nunap karsia aningaasaqartigivoq, 1,5 mio. koruuninik toqqortaqarpugut. Taava innuttaasut neriorsiunnarnagit, utaqqisiinnarnagit soormi piviusunngortitsiniassanngilagut maannakkut, Inatsisartut taamak tunuliaqutagut amerlatigisut? Piviusunngortitsisagutta, Isuma­ginninnermut Naalakkersuisutulli oqartariaqarpunga, suleqatigiittariaqarpugut oqallinneq naammareeqaaq, uteqattaarinerit naammareerput. Misigissutsit aallaavigalugit oqallisereerpugut, massakkut piviusunngortinniartigit neriorsuutigut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Oqaluttoq kingulleq iluamik oqarpoq, tassa oqallinneq ilumut naammalerujussuartutut oqaatigi­neqarsinnaavoq. Taamaattumik paasissutissat assigiinngitsut, pingaartumik upernaaq isumaliutis­siissutip saqqummiunneqarnera 400-it sinnerlugit quppernilik saqqummiunneqarpoq, aammalu massakkut aamma qalleeqqiilluta taamatut oqalleqqippugut.

 

Unaana nuannaarutigalugu oqaatiginiariga, Inatsisartuni Folketinge-millu ilaasortap, Otto Steenholdt-ip utoqqaat pineqarnerat paasilersimammagu assorsuaq qujanarmat. Tassami nalunn­gilarput Ortu Inatsisartuni ilaasortaasimavoq ukiut 25-t sinnerlugit, aammalu nalunngilarput matuma siorna, uagut sioqqulluta, utoqqaat pineqarnerat allarujussuusimavoq, tassa ilaatigut akileraarutit eqqunnereeraluartulluunniit utoqqalinersiutit akileraaruteqartinneqarsimanngillat taamanikkut firsikkut qiteqqunnerata missaani.

 

Aamma pension-isiallit, tassa soraarnisiutisiallit utoqqalinersiuteqartarsimapput taamanikkut. Utoqqaat taamanikkut ajunngitsorujussuarmik pineqarsimapput, kisianni Inatsisartuni ilaasortat uagut siuligut, imatut sakkortutigisumik sukaterisimapput, tassa Ortukkut, massakkut utoqqaat atugarisaat allaat ajorluinnaavittunngorsimallutik. Taamaattumik nuannaarpunga, Ortup paasiler­simammagu qanoq iliuuseqarsimallutik siusinnerusukkut. Aammalu neriuutigissavara tamanna paasinninneq aamma Inatsisartut nutaat amerlaqimmata massakkut iluamik aaqqinneqarluni iluarsineqarumaartoq.

 

Kiisalu oqallinneq annertooq pereermat, uteqqikkusuppara una, tassa saqqummiussaqarninni aatsaaginnaq kaammattuutigaara Naalakkersuisut suliassat siortissinnaaneraat eqqarsaatigalugu suliniaqqullugit. Aamma malunnarpoq partiini tamanna kissaatigineqartoq, taamaattumik pissanganarpoq upernassamut Naalakkersuisut saqqummiussinissaminnut Inatsisartunut sassaa­lernissaat, inatsisitigut qanoq aaqqissuussinissat aalajangersaneqarnissaat eqqarsaatigalugit, aammalu soorunami piareersimaffigissavarput aningaasanut inatsit inassutissatut inatsisini inissaqartinneqarnissaa aamma taanna ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartoq.

  

Otto Steenholdt, Atassut

Lars Sørensen, IA-minngaaniit oqarfigilaassavara; ila Paamiuni kommuuni ataatsimiikkaangami qanoq aamma avaanngunartarsimatiginerpoq. Ataatsimiituartuulluniuna aamma quianalaatunik oqalaarneq ajornarneq ajortoq. Taamaattumik taakkua oqaatsit kisermaassiumallunga oqarnikka imatut tigussanngilatit tassa misigissutsinniittut, taamaattoqanngilaq. Aamma quianalaartunngua­nik oqalaarneq inissaqartariaqarpoq. Taamaattumik tassa oqaannassaanga kisermaassisuunissara soorunami soorunarluinnaq siunertarinnginnakku.

 

Antuulli oqaatigisai ukiuni 25-ni aatsaat paasilersimagippunngooq, paasilersimagiga susoqartoq. Ila ukiuni 25-ni taakkunani inatsisit allanngortitat amerlaqaat. Ilumillimi inatsiseqartuugutta allanngortinneqarneq ajortunik, qanoq avaanngunarsimatigissagaluarnerpa. Jens Otto Kragh-ip oqaasii eqqaamasarpara oqarmat, aalajangersaasarpugut tullianik allamik isumataarnissarput tikillugu. Aamma taamaaliussaagut, pissusissamisoorpoq, inatsit una aamma Naalakkersuisup erseqqissumik oqaatigimmagu. Aammalu ataatsimiititaliarsuakkoorlugu allaat oqartoqarmat, uku aaqqissuuttariaqalerput. Allatut ajornaqaaq. Antuut soorlu oqaannaruni ukiuni 25-ni tiitoqarsuaq atussagipput, tassani inissaqanngilaq.

 

Kisianni una ilanngutilaarlara siullermik oqaaseqarninni attunngisara, kisianni ilaata oqaatigeree­gaa. Atorfeqarsimallutik tunuartut pineqarnerat, oqaluttut ilaata taatsigaa, suli utoqqalinersiute­qartuninngaanniit ajorneruvoq. Taakkuupput kommunimut unigussinnaanngitsut, saniatigut pitsaasut pisinnaasatik utoqqalinersiutilittulli piumallugit ornigussinnaanngillat, sussaqannginna­mik. Isumaqarpunga aamma taakku eqqarsaatigillarumaartut, atorfeqarsimallutik tunuarsimasut, utoqqalillutillu. Taakku pineqarnerat aamma sakkortuumik misissortariaqarpoq.

 

Ja, ataatsimiinneq quujanartunnguamik ilaneqaraangat illuatungilersortariapaallaartassanngilaq. Qungujulaartarlutalu ataatsimiittassaagut.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.