Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 52-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 4. November 1997, nal. 11.22

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 52.

 

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata Isumaliutissiissu­taa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Kristine Raahauge (S), Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata Isumaliutissiissutaa saqqummiutissavara.

 

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaat 1997-imi ukiakkut ataat­simiinnerup nalaani arlaleriarluni ataatsimiittarpoq. Ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsenip "Sanaluttartut aaqqissuussaanerusumik ataavartumillu pikkorissartinne­qartarnissaannut@ siunnersuut kiisalu Asinerissami sanaluttartut atortussaminnik piniarneranni ajornannginnerusumik periarfissinnissaat" pillugu siunnersuutaa sammivaa. Taassuma saniati­gut ataatsimiititaliap qulequttat allat sammivai, isumaliutissiissummi matumani nassuiaateqarfi­gineqartut.

 

Manasse Berthelsenip siunnersuutaata suliarineqarneranut atatillugu ataatsimiititaliaq ilaatigut oqaasiinnartigut allakkatigullu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisorta­qarfimmit ilisimatitsissuteqarfigineqartarpoq. Ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigineqartarput eqqumiitsuliortunik pikkorissartitsisarnerit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarner­mullu Pisortaqarfimmit ilisimasaqarfigineqartut. Taamatuttaaq ataatsimiititaliap ilisimavaa kommunit ilaat sanaluttartunik eqqumiitsuliortunillu nammineerlutik pikkorissartitsisartut. Kissaatiginarpoq tamakkununnga tunngatillugu kommunit aamma Kultureqarnermut, Ilinniarti­taanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup akornanni annertunerusumik suleqatigiittoqalissa­soq.

 

Ataatsimiititaliami isumaqarpugut sanaluttartut eqqumiitsuliortullu inuussutissarsiummik ingerlataqarnissamut periarfissat siuarsarneqartariaqartut sanalunnikkut eqqumiitsuliornikkullu tunisassiat ilaatigut takornarianut annertunerusumik tunisaalernissaat siunertaralugu. Taamatut ineriartortitsisoqassappat ilinniartitaaneq pisariaqarpoq. Tamatumunnga atatillugu ataatsimiitita­liap ajuusaarnartuutippaa eqqumiitsuliorneq pillugu isumasioqatigiissitsinissaq pilersaaru­taasimagaluartoq taamaatiinnarneqarsimammat.

 

Manasse Berthelsenip siunnersuutaa paasissutissallu siuliini taaneqartut tunngavigalugit ataatsi­miititaliap isumaqatigiissup inassutigaa naalakkersuisut sanalunneq eqqumiitsuliornerlu pillugit ullumikkut killiffiit pillugit nalunaarusiamik kiisalu sanaluttarnermi eqqumiitsuliornermilu pikkorissartitsinermik ilitsersuisartunik siunnersortimilluunniit atorfinitsitsinissaq pillugu 1998-imi upernaakkut ataatsimiinnermut iliuusissatut pilersaarummik saqqummiussissasut sanaluttar­tunut eqqumiitsuliortunullu inuussutissarsiornikkut periarfissat pikkorissartitsisarnissallu siuar­sarniarlugit.

 

Taamatuttaaq ataatsimiititaliap Ilisimatusarfimmi init ilinniartitsiviit oqallisigai. Ataatsimiitita­liami isumaqarpugut Ilisimatusarfimmi ilinniartut sulisullu inissatigut atugarisaat naammagi­nanngitsut taamatuttaaq illut pitsaasuunngitsut inissakilliortoqarlunilu.

 

Taamaammat ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa pissutsit tamakku sapinngisamik piaartumik aaqqinneqassasut.

 

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq isumasioqatigineqar­poq. Isumasioqatigiinnermi naalakkersuisunut ilaasortap nunatsinni atuarfiit oqaluffiillu nutar­terneqarnerat pillugu killiffik nassuiaateqarfigaa. Ataatsimiititaliap nassuiaat tusaatissatut tiguaa iluarisimaarlugulu nunatsinni oqaluffiit toqusullu inaasa qanoq issusiinik nalunaarsuineq maan­nakkut aallartinneqarsimammat.

 

Ataatsimiititaliap timersortarfeeqqat aamma nunaqarfinni timersortarfiit assigiinngitsunut periarfissallit sanaartorneqarsinnaanerat oqallisigaa. Tamatuma kingorna ataatsimiititaliap isumaqatigiissup Naalakkersuisunut kaammattuutigaa soorlu Atammimmi timersortarfeeralior­nissamik aaqqiissuteqarniaqqullugit najukkami pisariaqartitanut naleqqussakkamik sanasoqar­nissaa eqqarsaatigalugu. Ataatsimiititaliap tamatumunnga atatillugu Atammimmi innuttaasut nammineerlutik aningaasanik timersortarfeeraliornissamut tapiissutissanik katersuinermikkut maligassiuilluarsimanerat erseqqissarusuppaa.

 

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup naggataatigut kaammattuutigissavaa sunngiffimmut kulturi­mullu tunngasutigut kommuninik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaasa malitseqartinneqarnissaat Naalakkersuisut KANUKOKA suleqatigalugu ingerlateqqissagaat, taamatullu aamma peqatigiiffinnut tapiissuteqartarnernik aaqqissuussinerit Naalakkersuisut pitsaanerulersinniassagaat.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortaapput: Kristine Raahauge (S), siulittaasoq; Naimanngitsoq Petersen (A), siulittaasup tullia; Knud Sørensen (A); Ruth Heilmann (S); Manasse Berthelsen (IA).

Konrad Stenholdt, Kultureqarnermut Ilinniarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Aallartinnagu oqaatigilaarlara una akissuteqaat aningaasanut inatsisip 1998-mi atuuttussap, suli tamakkiisumik akuersissutigineqanngikkallarnerani allagaasimanera pillugu saqqummiunnerani naqqiissuteqalaartarumaarpunga.

 

Inatsisisartut Kultureqanermut Ilinniartinaanermullu Ataatsimiititaliaat isumaliutissiissusiorsima­voq, tassani saqqummiunneqarput inassuteqaatit tapersiinerillu Naalakkersuisut oqaaseqarfigis­sallugit pissuteqartitaat.

 

Sanaluttartut aaqqissuussaanerusumik ataavartumillu pikkorissartinneqarnissaannut, kissalu sinerissami sanaluttartut atortussaminnim piniarneranni ajornannginnerusumik periarfissinnissaat pillugit Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip siunnersuutai pillugit, ataatsimiititaliap inassutigaa Naalakkersuisut sanalunneq eqqumiitsuliornerlu pillugit, ullumikku killiffik pillugu nalunaarusiamik kiisalu sanaluttarnermi eqqumiitsuliornermilu pikkorissartitsinermi ilitsersuisar­tunik siunnersortimilluunniit atorfinitsitsinissaq pillugu, 1998-imi upernaakkut ataatsimiinner­mut iliuusissatut pilersaarummik saqqummiussissasut sanaluttartunut eqqumiitsuliortunullu inuussutissarsiornikkut periarfissat pikkorissartitsisarnissallu siuarsarniarlugit.

 

Eqqumiitsuliorneq ulluinnarni pigaangatsigu pisarpagut ammit, meqqut, tuugaat, nassuit, saarngit, soqqat, qisuit, ujaqqat aammalu allat nunatsinni pinngortitami nassaarisinnaasagut atorlugit suliaqarneq. Oqaatigilluaannarlugu nunatsinni pinngortitami nasaarisinnaasagut atorlugit suliaqarneq. Oqaatigilluaannarlugu nunatsinni tamatta eqqumiitsuliorsinnaavugut, taamatullu suliaqarneq saniatigooralugu. Sunngiffimmilu sammisaammat kikkut taamatut suliaqarnissaat ullumikkut killissaqartitaanngilaq.

 

Nunatsinni inuit amerliartuinnartut eqqumiitsuliornermik aallutaqartut, ilaasa sunngiffimminni amerlanerulli saniatigut isertitsissutissatut. Ikittuinnaat, amerliartuinnartulli eqqumiitsuliaminnik tunisaqartarnertik aningaasarsiutigilluarsinnaalersimavaat taamaalillutillu pingaarnerutillugu aningaasarsiutigilersimallugu.

 

Kalaallit eqqumiitsuliaat Canada-mi, Alaska-mi aamma Sibiria-mi naggueqatitta eqqumiitsuli­aannut naleqqiullugit pitsaasorujussuupput. Eqqumiitsuliortut akornanni unammileriartorneq aammalu inuiaqatigiinni, taamalu pisiortortartuniit malinnaaffigineqarnerulerneq ilutigalugu eqqumiitsuliat naammassineqartartut ukiuni kingullerni pitsaaneruleriartorsimapput.

 

Takornariartitsinerup annertusiartuaarnera ilutigalugu aqqusaartunut taakkununnga eqqumiitsuli­at tunineqartut amerliartuinnarput. Tamatuma peqatigisaanik nunatsinni innuttaasut nunatsinni eqqumitsuliat sanalukkallu tunissutissatut naleqqussiat ilisimaarileriartorpaat.

 

Nunatsinni eqqumiitsuliortarneq suli nuna tamakkerlugu maannamut aaqqissuussivigineqarsi­manngilaq. Matumani pineqarput eqqumiitsuliortut namminneq akunnerminni aaqqissuussaa­nerat, taakkuninnga ilinniartitaanernik pilersitsiortornerit, sannavinnik pilersitsinerit aammalu tuniniaasartunik pilersitsinerit. Taamaattoq nunatsinni ataasiakkaani eqqumiitsuliortut tuniniaa­sarnerlu aaqqissuussaapput, aallartisarnerusumilli.

 

Sanaluttartunut eqqumiitsuliortunullu inuussutissarsiornikkut periarfissat pikkorissartitsisarnis­sallu siuarsarniarlugit sanaluttarnermi eqqumiitsuliortarnermilu pikkorissartitsinermik ilitsersui­sartunik siunnersortimilluunniit atorfinitsitsinissaq pillugu 1998-mi upernaakkut ataatsimiinner­mut iliuusissanut pilersaarut.

 

Kalaallit eqqumiitsuliaasa tunineqartarneranni isertitat qaffakkiartuinnarnerannik tuniniaasarfiit nalunaartarnerisa taamatut aallussaqarnerup nunatsinni ilaqutariinnut amerlasuunut aningaasar­siutaallualersinnaasutut malinnaavigineqarnerulernissaa pissutissaqartippaa. Nunatta iluani takornarianullu eqqumiitsulianik nioqquteqarnermi kaaviaartitat ukiumut 30 mio kr.-inik isertissutaasartutut siorna Naalakkersuisut mianersortumik eqqoriaanerinnarmillu missingerpaat. Tamannalumi tunngavigalugu eqqumiitsuliortarnermillu ineriartortitsinissaq eqqarsaatigalugu siuneqarluartumik iliuuseqarnissaq maannakkut pisariaqarluinnarlerpoq.

 

Taamaattoq iliuusissanut tamakkiisumik pilersaarusiornissami pisortaqarfiit arlallit suleqatigii­nissaat pisariaqarpoq, tassa Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit arlallit eqqumiitsu­liortarnermut tunngassuteqartunik suliassaqartitermata. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut atapput ilinniartitsineq, pikkorissartitsisarneq, pitsaassutitsi­nik nalilersuineq aamma saqqummersitsisarneq. Takornariaqarnermut Angallannermut Niuerner­mut Attaveqaatinullu Pisortaqarfimmut atapput atortussanik sanaassanillu pissarsinissaq, sanaffiusinnaasut tuniniaaffiusinnaasullu. Suliffissaqartitsinermut tunngasut eqqarsaatigalugit Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Pisortaqarfik iliuusissanut tamakkiisumik pilersaarusiornissami ilaatinneqartariaqarpoq. Aamma iliuusissanut tamakkiisu­mik pilersaarusiornissami KANUKOKA-mi qanittumik suleqatgineqarnissaa pissusissamisoor­poq.

 

Iliuusissatut pilersarutip suliariuneqarnissaata sapinngisamik piaartumik aallartinneqarnissaa Naalakkersuisut isumaginiarpaat eqqumiitsuliortarneq eqqarsatigalugu aaqqissuulluakkamik siunertassanik tikkuussisussaq, tassunga ilanngullugu pulaffigineqassallutik sanaluttartunut ilinniarfeqarlernissamut periarfissat aammalu pikkorissartitsinermi ilitsersuisartunik siunnersorti­milluunniit atorfinitsitsinissaq.

 

Ilanngullugu nalunaarutigineqarsinnaavoq Naalakkersuisut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfikkoortumik 1997-mi november-ip qaamataata naalernerani nunatsinni højskole-t sinniisuisa ataatsimeeqatigineqarnissaat isumaqatigiissutigisimagaat, tassani eqqumiitsuliortunut ilinniarfimmik pilersitsinissamut periarfissat oqallissutigineqassallu­tik. Eqqarsaatigineqarpoq eqqumitsuliortunut ilinniartitsinermi atugassanik ininik sannavinnilu atugassiinissamik højskole-t piumaffigineqassasut. Naatsorsuutaavoq ilinniartitsineq pilersinne­qassasoq pikkorissartitsinikkut ilinniartitsinertut, siunertaavorlu peqataasut ilaatigut atortussat, periutsit (teknik) tuniniaasarnerlu tungaasigut ilisimasaqarnerulernissaat.

 

Kiisalu oqaatigiinnassavara aningaasanut inatsisissamik Naalakkersuisut saqqummiussereermata allannguutissamik, tassani eqqumiitsuliornermik inuussutissarsiornerup siuarsaavigineqarnissaa­nut 1,5 mio kr.-it aningaasaliissutigineqarnissaat nunaqarfinni illoqarfinnilu inuussutissarsiutit ilisimasat annikilliartuaarnerannik paasisaqarfiusuni suliassaqartitsiuarnissaq aningaasarsiorfissa­qartuarnissarlu qularnaarniarlugit.

 

Naalakkersuisut isumaqarput sanalunneq eqqumiitsuliornerlu takornariartitsisarnermi aningaasar­siutissatut periarfissaalluartut, atortussanik pissarsinissamut periutsit, amerlasuunngorlugit pitsaalluinnartunillu suliaqarnissamut periusissat pitsaaluartut aammalu sanaat tuniniarneqarnis­saannut periutsit pitsaasut imminnut ullumikkumiit pitsaanerusumik ataqatigiissaariffigineqarsin­naappata. Taamaattumik aningaasaliisoqarnissaanik qinnuteqaateqarnermi ilaatigut siunertaavoq siunnersortimik angalasartussamik atorfinitsitsinissaq. Taassuma kommunit eqqumiitsuliorner­millu ingerlataqartut suleqatigalugit ajornartorsiutaasartut qulaani taaneqartut aaqqinniarlugit iliuusissat pilersissallugit.

 

Tassunga ilanngullugu oqaatigilaarlara aningaasat 1,5 mio kr.-it, taakkua pineqartut tassa konto-mi 701210-miimmata. Tassalu Takornariaqarnemut Angallannermut Niuernermut Attaveqaati­nullu Naalakersuisup ataaniillutik.

 

Taava Atammimmi timersortarfiliornissaq pillugu oqaatigiumasat.

 

Naalakkersuisut ataatsimiititaliatuulli arlaleriarlutik maluginiarsimavaat Atammimmi innuttaasut nammineerlutik iliuuseqarnermikkut maligassiuilluarsimanerat. Aammattaaq nammineerlunga takusimavara nerrivimmi arsaaratartut Atammimmiut timersortartunut nunani allaneersunut, assersuutigalugu Arctic Winter Games-imi, unammineq qanoq unammilluartiginerat. Tamanna tunngavigalugu Atammimmi illumik sammisaqartitsivissamik sanasoqarnissaanut tapiissutissat Naalakkersuisut arlaleriarlutik nassaariniartarsimagaluarpaat.

 

Taamaattumik Maniitsup kommunia suleqatigalugu Naalakkersuisut 1998-imut aningaasanut inatsisissap pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuusiorput, taamaalilluni sanaartugassamut tassunga 1998-imi 500.000 kr.-it 1999-imilu 3,5 mio kr.-it immikkoortitas­sanngorlugit.

Kulturimut sunngiffimullu tunngasut kommuninik iluarsaaqqinnermi malitseqartinnerat pillugu.

 

Sunngiffimmut kulturimullu tunngasutigut kommuninik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliar­suup inassuteqaataasa malitseqartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu Naalakkeruisut nalunaarutigi­sinnaavaat pilersaarusioqatigiittussat pilersinneqarsimasut, taakku inatsisiliornermi iluarsaasar­nissaat il.il. pillugit inassuteqaatit suliarissalugit. Tassani KANUKOKA aamma sinniisuutitaqar­poq.

 

Pilersaarusioqatigiittussat katersugaasiveqarnermut atuakkanillu atorniartarfeqarnermut tunnga­sut pillugit inassuteqaatinik saqqummiussereerput. Inassuteqaatit taakku suliassaqarfiit takku pillugit inatsisiliat suliarineqarnissaanni ilanngussuunneqareerput. Sunngiffimmut tunngasut iluini suliassaqarfinnut allanut tunngasut suliarineqarnerat unitsinneqarallartariaqarsimavoq, isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutissaa aammalu

meeqqat atuarfiat pillugu peqqussut utaqqineqaqqaartariaqarsimammata.

 

Upernaakkut ataatsimiinnermi qulaani taaneqartut oqaluuserineqareermata pilersaarusioqatigiit sulineq ingerlateqqippaat. Ukioq manna novemberip qaammataani sunngiffimmi sammisassaqar­titsinermut ataatsimititaliami siulittaasut pisortallu tamarmik aammalu eqqumiitsuliortut kattuffiisa sinniisuutitaat sammisaqaatigalutik isumasioqatigiissinneqassapput, pilersaarusoqati­giit sulinermik ingerlatseqqinnerminni atugassaannik kaammattuutinik saqqummiussinissamut  periarfissinneqassallutik.

 

Pilersaarusioqatigiit piffissamut pilersaarusiaat naapertorlugu naatsorsuutigineqarpoq sunngiffik pillugu peqqussutip iluarsaateqqinneqarnissaanut siunnersuut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinner­mi saqqummiunneqarsimasoq.

 

Piffissamut pilersaarusiaq malillugu suliamut attuumassuteqartut tamarmik tusarniaavigineqar­nissaat piffissaqarfigineqassaaq. Tassunga nangissutitut malugeqqussavara malitseqartitsineq STI-mi ilinniartitaaneq pillugu sulinermut ingerlareersumut soorunami ataqatigiissaarneqassam­mat, tassa meeqqat atuarfiata aamma inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit akornanni ikaarsaari­arfeqarnissaata pilersaarusiorneqarnissaa ilimagineqareersinnaammat.

 

Taavalu ilisimatusarfimmi init ilinniartitsiviit pillugit.

 

Ilisimatusarfimmi init ilinniartunut sulisunullu tattoqisaaffiulerlutillu naammaginannginnerannik kultureqarnermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap naliliinera naalakkersuisut isumaqati­gaat. Maannakkut Ilisimatusarfimmi ilinniartut 110-usut assigiinngitsunut sisamanut ilinniaga­qartuusut, ilinniartitsisut allaffimmiullu 18-iusut inissakippallaarujussusarput.

 

Oqaatigisariaqarpoq Ilisimatusarfik iluatsilluarnermigut imminut eqqorsimasoq, tassa 1987-imi aallartinneqarnerminiit ilinniakkanut ingerlatanut ilinniagaqarusuttut amerliartuinnarsimapput. Taamanikkumiit ilinniartunngortartut, naammassisartut/ ilinniarunnaartut ilanngaatigereerlugit, ukiumut ilinniartunik qulinik ilasarput, massakkullu iluatsisimaarneq ima annertutigaaq ilinniar­tut sulisullu amerlanerulersinneqarnissaannut inissaqanngilluinnarluni. Kiisalu qatserisartoqar­nerni oqartussaasut piumasaqaataat, init annerusumik atorneqarnissaannut suli aamma killiliip­put.Taamaattoqarnera pitsaanngilluinnarpoq.

 

Tassa ukiuni aggersuni ukioqatigiiaat ilinniarnertuunngorniarfinnilu atuartut amerlassusiisa kingunerinngitsoornavianngimmassuk ilinniartitaanermut qaffasinnerusunut, taakkununnga ilanngullugu ilisimatusarfimmi, ilinniarniartut amerlanerulernissaat.

 

Tamanna tunngavigalugu eqqaamaneqartariaqarpoq Ilisimatusarfimmi ilinniagarineqarsinnaasut taakku sisamat (upperisarsiorneq, kalaallit oqaasii, oqaluttuarisaaneq/ qanganisarsiorneq aammalu aqutsineq) Kalaallit Nunaanni pilersinneqarsimammata ilinniartitaanerit taakku sisamat inuiaqatigiit kalaallit ineriartoqqinnissaanni kinaassuseqarnerannullu qitiulluinnartuusariaqar­nerannik eqqarsaateqarnerit tunngavigalugit, taamaattumillu danskit imaluunniit nunat allat universitet-iini isumagineqarnissaat kissaataasimanani.

 

Ilisimatusarfimmi inissatigut ajornartorsiuteqarnerup qanoq ililluni qaangerniarneqarnissaa ukiuni kingullerni Naalakkersuisut eqqarsaatersuutigisarsimavaat. Maannakkut noorlerni inissisimaffigisaani alliliinissamut periarfissaqanngilaq, aamma illut allanngutsaaliugassanngor­tinneqarnikuummata.

 

Taamaattumik periarfissanit Naalakkersuisut tikkuarsimavaat Ailisimatusarfiit eqiruffiata@ pilesinneqarsinnaanera. Tassani Ilisimatusarfik, Naatsorsueqqissaartarfi, Nunatta Aatuagaateqar­fiata katersuugaatai, Groenlandica, Nunattalu Katersugaasiviata allagaateqarfia Pinngortitalerif­fiup eqqaani sanaartukkani ineqartinneqarsinnaallutik. Tassa Pinngortitaleriffik tassaavoq massakkut sananeqartoq mittarfeqarfiup aqqusernata eqqaani. Taamak aaqqiinikkut, Ilisimatusar­fiup allilerneqarnissaanut periarfissat, saniatigut suliffeqarfinnut ilisimatusarnermut tunngasunik aamma suliaqartunut pisariaqarneratut ataqatigiisitsinissaq qularnaaneqassaaq aammalu ilinniar­titsisut inillu pitsaanerusumik atorneqalernissaat tunngavissinneqassallutik.

 

Maannakkut killiffik tassaavoq Pingortitaleriffiup eqqaani nunaminertamik Nuup kommuniata inniminniisimanera, aammalu suliassamut attuumassuteqartut tamarmik petaaffigisaannik suleqatigiissitaliamik suliassamik sukumiinerusumik misissuataarisussamik piaartumik pilersitsi­soqarnissaa.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaanut Naalakkersuisut akissutaat qujassutigalugu imatut Siumumit  aamma oqaaseqassaagut.

 

Inatsisartuni ilaasortap Manasse Berthelsenip siunnersuutigaa sanaluttartut pikkorissartinne­qartarnissaannik neqerooruteqartoqarlunilu eqqqumiitsuliornermi atortussanik sannatinillu

pissarsisinnaanissaminnut periarfissaqarnerulernissaannik aqqutissiuussisoqassasoq.

 

Taamatut siunnersuuteqaneq aallaavigalugu ataatsimiititaliaq isumaliutissiissutiliorpoq ilaatigut sanaluttartut siunnersorteqalernissaannik isummersuuteqarluni aammalu sanalunnik­kut eqqumiit­suliornikkulu nunatsinni qanoq ingerlasoqarneranik nassuiaasoqarnissaanik upernaamut 1998 -imi inatsisartuni saqqumiusseqqusilluni.  Taamalu eqqumiitsuliornerup sanaluttarnerullu ineriartortinneqarnerani Suliffissaqartitsinermi Takornariaqarnermi Niuer­nermi Ilinniartitaaner­milu ataqatigiissaarnerusumik aalajangersimanerusumillu sammiveqartu­mik aaqqissuussisoqar­nissaanik Naalakkersuisutigoortumik suliniuteqaqqusineq ilanngunne­qarluni.

 

Naalakkersuisut akissuteqarnerminni nassuiaateqarput suleqatigiittoqartariaqartoq qulaani pisortaqarfiit susassaqartut Kanukokallu peqataaffigisaanik.  Tamanna Siumumit pisariaqar­luinnartutut isumaqarfigigatsigu kaammattuutigerusunnarpoq suleqatigiissitaliamik pilersitsi­soqartariaqartoq, aammalu ilisimasaqartumik pissutsinik allaaserinnittoqartariaqartoq. Taamaalil­luni upernaamut tamakkiisumik inatsisartut oqallinnissaminnut tunngavissaqarnerul­lutik isummersorsinnaalissammata nassuiaammik takussutissaqarlutik pissusiviusunik aallaaveqartu­mik.

 

Eqqumiitsuliornermik pikkorissuseqartut tamakkiisumik kajumissuseqarnertik atorlugu toqqor­ternagulu  aningaasarsiutaalernissaa anguneqassappat isumaliutigisassat amerlasuujusut Siumu­mit nalunngilarput.

 

Nunatsinni eqqumiitsuliornikkut tuniniaasarnerit aaqqissuussaanerusumik ingerlanneqalernis­saannik ataqatigiissaartumik isummersorfigisariaqarnerannik Naalakkersuisut akissumminni pingaartitsinerat Siumup aamma isumaqataaffigalugillu suleqataaffigissavai. Sineriammi angalaarluni peqatigiiffinnik ingerlatsisunillu  ataatsimeeqatiginnillunilu siunnersuisarnissa­mik siunertaqartumik tamatumunnga aningaasaliissutaasut tamanut angusaqaataasumik atorluarneqar­nissaat Siumumit kissaatigilluinnarparput.

 

Eqqumiitsuliortut ataavartumik pikkorissartinneqartarnissaannik aaqqissuussisoqartariaqar­poq.  Pikkorissorpassuaqarmammi ilaatigut siunnersorneqarnerunissaminnik imaluunniit pikkorissar­neqarnerulaarnissaminnik pisariaqartitsisunik. Taamaalilluni aamma anguneqassam­mat tuniniak­kat pitsaasuunissaannik kusanartuunissaannillu angusaqarneq, arlaqarnerusunullu  inuutissarsiu­taasumik aningaasarsiutaalertussamillu nuannaarutaasumik kinguneqarsinnaallu­ni.

Soorlu Ittoqqortoormiini tamatut pikkorissartoqarnerani ullumikkut angusaasut pitsaalluinnar­tut takussutissaqartinneqalereersut eqqarsaatigalugit allanissaaq taamatut ingerlatsisoqarnissaa Siumumit kaammattuutigerusupparput.  Aammalu illut iluaqutit 30-t sinneqartut pigineqartut iluaqutaallutik ilaasa atorneqartut suli annertunerusumik iluaqutaasumik tassuunakkut aamma atorneqarsinnaaneri Siumumit takorloorparput.

 

Siumumit isumaqarpugut Takornariaqarneq inuutissarsiutigisassatta pingaarutillit pingajuattut inissinneqarnerani assassukkatigut sanalunnermi ammerinermilu eqqumiitsuliat takornarianut niuverutissatut pingaartorujussuartut isigineqartariaqartunut ilaasut. Aammalu Siumumit isumaqarluta niuverutigineqartunut ilanngullugit takornariaqarnermut ilaatillugit eqqartorne­qartariaqartut, soorlu peqatigiiffiit assigiinngitsunik sammisaqartut aamma erinarsoqatigiit, isiginnaartitsisartut, qajartortitsisartut, sisorartitsisartut, qimussertitsisartut aammalu allat taamaaqataat ilanngullugit.

 

Eqqumiitsuliornikkut inuutissarsiorneq kunsterhverv siunissaqarluartuuvoq, aningaasarsiornikkut isumalluutigalugu piviusumik ineriartortinneqartariaqartoq.  Taamaattu­mik Naalakkersuisut tassuunakkut  qanoq iliuuseqarumassuseqarnerat Siumumit tapersersor­luinnarparput.

 

Siumumit ataatsimiititaliatulli iluarisimaarparput Atammimmi timersortarfeerannguamik sanasoqartussanngornera. Tassami nunaqarfimmiut piumassuseqarnerminnik arlariinnik takutitsi­sariaqarput taamaattumik pilersitsivigineqarnissamik sallinngornissaminnut. Soorlu halkomité-mik namminneq pilersitsinermikkut aningaasanik katersiniarsimapput. Aammalu inuusuttuaqqat meeqqallu nerrivimmi arsaararnermik katersortarfinnguaminni ukiorpaalunni ingerlatsisarsima­nerat nikallujuillutillu sungiusartarsimanerat NAPA 86-ip tusaamaneqarluar­neranik kinguneqar­simasoq allaat nunarsuarmiunut sapiutinngivillutik nunarput sinnerlugu nuannaarutaasumik nittarsaassisalerlutik.

 

Ataatsimiititaliap isumaliutersuummini toqqammaviginiarpaa siunissami nunaqarfinnut naleq­qussakkamik akimikkut angissutsimikkullu unamminartunik timersortarfeeraliortarnissa­mik Naalakkersuisut sanaartornissamik  kajumissuseqarnerulernissaat. Assersuutitullu aallartissuti­gissallugu Atammik naleqquttutut isigineqarluni, tamanna Siumumit isumaqataaf­figaarput.

 

Ilisimatusarfimmi tattorliuuttoqarneranik paasisavut tunngavigalugit manna oqaluttarfik atorlugu aamma ingerlateriikkavut Naalakkersuisut paasilluarmatigit nuannaarutigaarput. Aam­malu paasillugu siunissami qaninnerusumi nutaamik ilisimatusarfiliortoqarnissaannik eqqarsaatersuu­teqalereersimasut.  Tamanna Siumumit malittarissavarput isumaqaratta pingaarluinnartuusoq nunatsinni ilisimatusarnerup aamma soqutigineqarluartup annertusarne­qarnissaa. Nalunngeree­qaarpummi ilinniagaqarnertuut qanoq nunatsinni atorfissaqartinneqartigi­sut. Taammaattumik aamma naleqquttumik atukkamikkullu atugarliuuteqarpallaaratik ilinniar­nerminnik ingerlatsisar­nissaat ilungersortumik aqqutissiuunneqartariaqarparput.

 

Naggataagut ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini kaammattuutigisaa kommuninik iluarsaaq­qinnermi suliat sunngiffimmi kulturimut peqatigiiffinnullu tapersiissuteqartarnernut  tunngasuti­gut aaqqissuussinerni Kanukoka peqatigalugu nalilersueqqittoqarnissaanik taamatut kaammat­tuuteqarneq Siumumit ullumikkut pisariaqalersutut isigilluinnaratsigu tapersersor­luinnarparput.

Taamatut Siumumit ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut Naalakkersuisullu akissutaanut akuersaarnerput oqaatigissavarput aammalu saqquumiisut suleqataasullu tamaasa qujassute­qarfigalugit.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassut-mit oqaatiginiarparput isumaliutissiissut manna ataatsimiititaliami ilaasortagut aqqutiga­lugit peqataaffigisarput taamaallaat naatsumik oqaaseqarfigissagatsigu.

 

Sanaluttarneq eqqumiitsuliornerlu pillugit ataatsimiititaliap eqqartuisimaneri assigiinngitsut, siunnerfinnillu pitsaasunik imaqartut tassaapput ukiuni aggersuni pinngitsooratik iliuuseris-sallugit pisariaqartitat allaqquttussaanngitsut. Ukiut makku aggersullu eqqumiitsuliornerup sanaluttarnerullu takornariaqartitsinermi aningaasarsiornikkut piinnarani, kulturittali tamati-goortup nunarsuup ilaani ilisarillualerneqarnissaani ersiutaajumaarput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisunut ilaasortap akissummini pineqartunut soqutiginnilluinnar-nermik ersitsinera Atassut-mit nuannersumik tiguarput.

 

Ataatsimiititaliap Ilisimatusarfik pillugu eqqartuisimanera siuneqarluartoq, tamatumunngalu Naalakkersuisunut ilaasortap akissutaa Atassut-mit tamaannarmik siuneqarluartutut isigaagut.

 

Atassut-milli pinngitsoorumanngilagut uparuassallugu ukiuni qaninnerpaani Ilisimatusarfiup illutassaanik sananissamut aningaasaliisoqartariaqarnera pinngitsoorneqarsinnaanngimmat, allaalluunniit tulleriissaarinerit allanngortissagaluarpata.

 

Atassut-mit isumaliutissiissutip imai allat immikkut oqaaseqarfiginagit taama naatsuliorluta isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput.

 

Manasse Berthelsen, IA oqaaseqartua:

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa Inuit Ataqatigiinni soqutigalugu isummersorfigisimavarput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip Sanaluttartut ataavartumik pikkorissartinneqar­nissaannik kiisalu sanaluttartut sakkussaminnik piniarneranni tapiiffigineqartalernissaanik siunnersuutaanut ima oqaaseqassaagut.

 

Ullumikkut takornariaqarnerup piorsaaffigineqarnerani ilaalluinnartunut ilaasariaqarpoq aamma sanaluttarnikkut ineriartortinneqartariaqarpoq pisinnaasaatigut pikkorissaanikkut.

 

Taamaammat Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap tamakkiisumik tapersii­ginnarani Naalakkersuisunut piumasaqaatigimmagu upernaamut ataatsimiinnissamut sanaluttar­tut maannakkut inissisianerat, kiisalu iliuusissamik siunnnersuusioqqullugit. Minnerunngitsu­millu Naalakkersuisup akissuteqarnermini iliuusissatut siunnersuusiorniarlutik suliniuteqalertor­niarlutik oqarmat Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput. Maannamummi nassuiaatit misissui­nerpassuillu ingerlanneqartareerput, iliuuseqarnissarlu tullinnguulluni. Iliuusissamilu suliassat annertuujupput sanaluttartunik pikkorissartitsinissamut, sanalukkat tuniniarneqartarnerisa aaqqissuunnissaat, ilisarnaasersorneri allarpassuillu inissitassaapput.

 

Naalakkersuisup akissummini taavaa nunatsinni højskole-nik oqaloqateqarnerit aallartisarniar­lugit. Inuit Ataqatigiinniit pingartutut isigaarput, sanalukkanik sananermi, soorlu tupilaliorner­ni, saaqqusiornerni, qilaasiornerni allanillu pitoqqatsinnik sananermi aamma oqaluttuassartaasa ilisimaarilluarnissaat. Oqaluttuassartaami tuniniarneqarnerini aamma ussassaarutaalluarnissaat pingaartikkatsigu. Minnerunngitsumillu uagut kalaallit isiginnittaasitsinniippoq suut tamaasa anersaaqartikkatsigit, tassa inoqartikkatsigit (inua). Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq erseqqissartuassallugu sanalukkat ilusii silaannarmiit tigusaanngimmata, kisiannili siulitta inuusaasiannik, oqaluttuassartaannik annertuumik imaqarmata. Taamaammat naalakkersuisup højskole-nik oqaloqateqarniaruni anersaakkut tunisisinnaanerpaaq ujartortariaqaraa Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Sanaluttartut sakkussaannik pissarsiniarnermi tapiiffigineqartarnissaat pisariaqartutut Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput, eqqaaginnarsinnaavagummi ujaqqanik pilattuutit, pujoralannik milluaatit assigisaallu akikitsuunngitsut.

 

Sanaluttartut pillugit naggataatigut Inuit Ataqatigiinniit oqaatigeqqissavarput, nuannaarutigi­gatsigu naalakkersuisut upernaamut iliuusissatut siunnersuummik saqqummiiniarmata, misissui­nerimmi nassuiaasiornerillu naammareerput, maannalu tigussaasunik iliuuseqartariaqar­pugut.

 

Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput Atammimmi timersortarfeeraliortitsinissaq. Min­nerunngitsumik timersortarfeeqqap nunaqarfinnut naleqqulluarnera akimigullu unammillersin­naanerujussua isigissagaanni. Taamaattunik timersortarfeeqqanik siunertanut allanut aamma atorneqarsinnaasut suli ineriartortittuarnissaat ujartortuartariaqarpoq. Maniitsummi kommunia­ta Atammiullu takutippaat timersortarfeeraq 10 mill. akeqartariaqanngitsoq, kisialli 4 mill. akilim­mik sanasoqarsinnaasoq, saniatigullu atuartitsivittut atorsinnaalluarluni.

Inuit Ataqatigiinniit Ilisimatusarfiup inissisimaneranut Naalakkersuisup nassuiaataani erserpoq, Ilisimatusarfimmi ilinniartut suli ukiorpaaluit utaqqisariaqartut iluamik inissaqalernissaannut. Ilisamatusarnikkummi eqiteruffik AForskerpark@-imik pilersitsiniarnissaq ukiorpaaluit ingerla­sussaassasoq paasinarmat.

 

Taamatut oqaaseqarluta Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiis­sutaa imartooq kiisalu Naalakker­suisullu akissutaa, annertuumik paasissutissiinerusoq, Inuit Ataqatigiinniit ilassilluarpagut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

AP-ata ataatsimiititaliaq isumaqatigaa imak isumaqarmat: Tassa sanaluttartutut eqqumiitsuliortu­tullu inuussutissarsiummik ingerlataqarnissamut periarfissat siusarneqartariaqartut, sanalunnik­kut eqqumiitsuliornikullu tunisassiat ilaatigut takornarianik annertunerusumik tunisaalernissaat siunertaralugu.

 

AP-ata taamaattumik ajuusaarnartippaa eqqumiitsuliorneq pillugu isumasioqatigiisitsinissaq pilersaarutaasimagaluartoq taamaatiinneqarsimammat.

 

Aammattaaq Manasse Berthelsen-ip siunnersuutaa tunngavigalugu ataatsimiititaliap inassutigisai AP-ata taperserumavai. Tassa Naalakkersuisut ullumikkut killiffik pillugu nalunaarusiussasut.

 

Ilisimatusarfimmi inissatigut atugarisat naammaginanngitsut aaqqiivigineqassasut. Nunatsinni atuarfiit oqaluffiillu nutartinneqarnerat pillugu killiffimmik nassuiaateqartoqassasoq.

 

Aammalu nunaqarfinni timersortarfeeraliortoqassasoq, kiisalu kommunini iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup sunngiffimmut kulturimullu tunngasutigut kaammattuutai malitsinneqassa­sut. Kiisalu peqatigiiffinnut tapiissuteqarnermik aaqqissuussinerit Naalakkersuisut pitsaaneruler­sinniassagaat. Pingaartumik pineqartut kingulliit marluk, taakku AP-ata suliniuutigiuarsimasaa­nut naapertuulluinnarput, tassa inuiaqatigiit sunngiffeqarnermut pilliuteqarnerusariaqartut. Meeqqat inuusuttullu alliartornerini periarfissiniarlugit ileqqorissaarnikkut imminnullu naalak­kersinnaanikkut, taamalu peqqissutsikkut isumannaannerulernissaannut patajaannerulernissaan­nullu.

 

Isumaliutissiissut taamatut oqaaseqarlunga tusaatitut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartunut ilaasortap Manasse Berthelsen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu Kattusseqatigiin­niit oqaatigissavara; ilumut pisariaqarpoq kalaallit kusanartuliaasa piorsaaffigineqarnissaat, pikkorissartitsisarnerit, atortutigut/sakkutigullu pitsaasumik aaqqissuussinertigut aammalu minnerunngitsumik tunitsiveqarnerup tungaatigut pitsaasumik periarfissaqartitsisinnaaneq ilanngullugit aqqutissiuunneqarnerisigut.

 

Tassami inimi maani siusinnerusukkut tamakku pillugit aamma oqallinnerit ingerlanneqartareer­put, soorlu siorna ukiakkut ataatsimiinnermi aamma tamakkununnga tunngasut annertuumik oqaluuserineqarput, kisianni oqallinnerit qanoq-uku kinguneqartut. Taamanikkummi ilaatigut siunniunneqarpoq Canada-mut sanalukkat, sanaluttarnerlu pillugit, sanalukkanik nalunaaqutser­suisarneq il.il. pillugit paasisassarsiortoqassasoq. Tamakku qanoq ingerlanneqarpat?

 

Suulluunniit suliat aallaqqaataaniik tigusaqattaarlugit, pisortaqarfiit Naalakkersuisoqarfiillu assigiinngitsut tamarmik immikkut suliarissappatigit, isumaqarpunga tamanna piffissamik nukinnillu annertuallaamik atuinermik kinguneqartassasoq, kinguneqartarlunilumi. Taamaattu­mik suliassat Naalakkersuisoqarfinnut assigiingitsunut siammarnagit, ataatsimut pilersaarusiorlu­arlugit suliarineqartarnissaat Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavara.

 

Suliammi uteqattaartuarlugit, oqallisigeqattaartuarlugit annerusaumillu naammassisaqarfigissa­nagit nukillalaarnarpoq, piffissamik nukinnillu atuipilunneruvoq. Taamaattumik suliat assigiinn­gitsut, Naalakkersuisoqarfinnullu assigiinngitsunut attuumassuseqartut, ataatsimut Naalakkersui­soqarfimmi ataatsimi suliarineqartarsinnaanerat ajornarluinnartutut takorloorneqarsinnaanngilaq. Aamma isumaqarpunga akunnerminni tamanna ajornartorsiutiginagu aaqqissinnaasariaqaraat.

 

Oqartoqaannarsinnaanngilarmi suliap immikkoortuata ilaa takornariaqarnermiippoq, suliap immikkoortuata ilaa suliffissaqartitsiniarnermiippoq, suliap immikkoortuata ilaa kultureqarner­mut tunngassuteqarpoq il.il., tamaammallu Naalakkersuisoqarfiit assigiinngitsut pinngitsooratik aqqusaarneqaqqaartariaqartut.

 

Taamatut periuseqarneq isumaqarpunga Naalakkersuisoqarfiit akunnerminni aaqqittariaqaraat, tassami suliaq ataasinnaanngilaq suliassalli arlalissuupput, immaqa eqaannerusumik aaqqissuus­sinikkut piaarnerusumik naammassineqarsinnaagaluartut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga isumaliutissiissut, Naalakkersuisullu akissuteqaataat tusaatissatut tiguara, qilanaaralugulu suliap Naalakkersuisunit ingerlateqqinneqarluni pitsaasumik naammassi­neqarnissaa.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Oqaaserineqartunut tamanut qujavunga, tassalu neriorsuutigeriikkatsituut upernaamut killiffim­mik nalunaaruteqarnissaq aamma naammassiniassavarput.

 

Paasinarpoq ataatsimiititaliap sammisimasai inassuteqaataalu taavalu Naalakkersuisuninngaaniik tamakkiisumik akissuteqarnerput oqaluttunik tamanik naammagisimaarneqartoq.

 

Sanaluttarneq eqqumiitsuliorneq eqqarsaatigalugu, aap ilumoorpoq sivisuumik tamakku eqqar­torsimavagut. Tassungalu aamma ilaatigut eqeersaanermut ilaalluinnarpoq, ukiuni kingullermi inuutissarsiutinut pingaarnernut ilanngullugu, takornariaqarneq piorsarneqarnialernera aalajan­giunneqarmat, tappiffigineqarnerulersimavoq eqqumiitsuliortut takornariat tammaviuttussaanik sanasinnaanerit siuarsarneqarsinnaanerat.

 

Eqqumiitsuliortut tungaaninngaaniit suliniarnerit ingerlanniarneqarsimapput misilittagaqarfiullu­tillu, soorlu Siumup oqaluttuata taanna taasaa Ittoqqortoormiit-niittoqarsimavoq. Sivikittuinnar­mik qanoq iliortoqarsinnaaneranik umimmaat soorlu nassui atorlugit ilitsersuisumik takkuttoqar­simalluni. Kisianni piffissaq sivikitsuinnaagaluartoq pissarsiffiulluarsimavoq, ullimikkullu ilaatigut aningaasarsiorfiullualersimalluni. Kisianni soorunami taamaattut amerlanerit iliuuseqar­figisariaqarpagut.

 

Oqaluttullu kingulliup aamma taasaa pisortaqarfiit assigiinngitsut, uani taagorneqartut aammalu saqqummiussininni taasakka ilumoorpoq pinngitsooratik ataatsimut suleqatigiittariaqarpugut. Taamatut suleqatigiineq ingerlanneqareerpoq, soorlu ilaatigut taamak oqaatigaara 1,5 mio kr. immikkoortinneqarsimasut uanga pisortaqarfinniinngillat kisianni takornariaqarnermut suliaqar­tuni taakkua taamatut immikkoortinneqarsimallutik.

 

Isumaqarpungalu annilaangassutigisariaqanngitsoq taanna Naalakkersuisut piumassuseqarluarput takornariaqarnerup iluani aaqqiissutaasinnaasut, inuutissarsiutinik aamma pilersitsisinnaasut suleqatigiiffigalugit pilersinniassaqqaarpagut.

 

Tassunga tulliinngullugu taarusutara tassaavoq ilisimatusarfimmi inissaaleqineq. Aap ilungersu­narpoq taanna, kisianni siusinnerusukkut maani oqaatigereersimavara upernaamut ataatsimiinnis­samut eeqqarsaatigalugu saqqummiussaqarnissaq anguniarlugu ataatsimiititaliami suligasuartus­samik pilersitsisimagama. Tassa tassani eqqartorneqassallutik nunatsinni ilinniagaqartut najuga­qarnermikkut ajornartorsiutaat, tassanilu ilaatigut minnerunngitsumik nalilerniagassat ilagisus­saassavaat Nuummi ilinniagaqartut ineqarniarnerannut tunngasut. Tassungalu tunngatillugu qularnanngilluinnarpoq erseqqinnerusumik nalunaarutigisinnaassagipput taanna AForskerpark@-imik taaneqartoq nalunaarutigisinnaassagipput qanoq piaartigisumik aningaasalersorneqarnermi­gut allatigullu sukkanerusumik pilersinneqarnissaanut suliniuteqartoqarsinnaanersoq.

 

Soorunami landskarsi kisiat aningaasanik nassaariniarnerani isumalluutiginngilarput, kisianni fond-it assigiinngitsut aamma tamakkununnga neqerooruteqarsinnaanerat massakkut suliaralugu aamma aallartereerparput misissorlugulu.

 

Ilaatugut oqartoqaraluarpoq oqaluttuninngaaniik massakkut nalunaarutigut malillugit qanittukkut pisussatuut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsoq. Kisianni soorunami inatsisartut taakkuupput aalajangiisussat, aningaasat immikkoortinneqarnissaannut piumassuseqarutta pilertornerusumik taassuma pilersinniarnissaa angusinnaavarput.

 

Ulluni kingullerni nalunaarutaasartut imminnut apuraatilaartarnerat pillugu erseqqissaatigilaar­lara isortuussimannginnakku aamma ullumikkut ilinniarfinnut qulliunerusunut nalunaartartut inuusuttortatta amerliartornerat. Soorlu assersuutigalugu taasimavara 1995-imi naatsorsuutit malillugit aningaasaqtuuteqarpallaarsimavugut 50.000 kr.-nik ilinniartut inissaqarniarneri eqqarsaatigalugit, kisiannili ukiup aappaata affaa ingerlatinnaarnerini qaangiunnerinnaani 3 mio. kr.-ninngorsimavoq taanna atuivallaarnerput. Isumaqarpunga taanna takussutissaalluartoq ilinniagaqarusuttut amerliartornerannut. Ullunili kingullerni, soorlu Kangerlussuarmi ataatsimiis­simanermi tunngatillugu, ilaatigut imannak taamaatiinnartartut amerlavallaarujussuartut allaat 1/3-i atuarunnaartartut.

 

Kisianni manna iluatsillugu oqaatigilaarlara kisitsisit 1995-ip siornatigut naatsorsuusiaasimasut taamatut oqaaseqarnermi tunngaviummata, kisianni 1995-ip kingornaninngaaniik malunnaavis­sumik ilinniagaqarniartut nalunaartut amerliartorsimapput. Aammalu ukiuni marlunngulersuni taakkunani maluginiarsimavarput ilinniarnerminnik ingerlatsiniartut nalunaartut tunuaannartar­nerat taanna annikilligaluttuinnartoq. Ilaatigut soorlu GU-mi atuartut eqqarsaatigigutsigit eqqarsaatigigutsigit 1. Kl.-minngaaniit klasse pingasut aallartikkaangamik, massakkut imaappoq klasse pingasuullutik atuarnertik naammassisaraat. Taanna erseqqissaaffigilaarpara kisitsisit tunngavigineqartut assigiinnginnerat pissutigalugit assigiinngitsunik paasisoqarsinnaammat.

 

Taavalu pingajussaattut tamaasa oqaluttut ataasiakkaarlugit akissuteqarfiginngikkaluarlugit erseqqissaatigilaarlara. Ilumoorpoq sunngiffiup nalaani sammisassaqartitsiniarnermut inatsit utaqqivarput maannakkut, tassa Kommunalreformkommission-ip inassuteqaatai utaqqivagut qanoq ililluni aaqqiisoqarnissaa.

 

Siulleq: Atuarfeqarnermut inatsit Kommunalreformkommission-iminngaaniit inassuteqaataasut tunngavigalugit inissereerpoq, tulliinnguuttorlu tassaavoq sunngiffiup nalaani inatsisip ullutsin­nut naleqquttussanngorsarnissaa. Tassanilu naleqqussaaniarnermi eqqorneqartut, ilaatigut pissangalluta utaqqisagut, tassaavoq klub-eqarnikkut timersortarfeqarnikkullu allatigullu kommunit ingerlatsisutuut Namminersornerullutillu Oqartussat pisussaaffiisa erseqqinnerusumik inissinnissaat.

 

Ullumikkut una tusartuarparput kommuninngooq suliassaanik tuniorarpagut aningaasaliissute­qassanatalu, taamatut aporaannerit ullumikkut nalunngilagut ingerlapput kisiannili taakkua aaqqiissutissaat aatsaat iluamik ilusilersinnaassavagut sunngiffiup nalaani inatsisissap massakkut suliarineqartoq piareerluni inissinneqarmat. Allaalluunniit uanninngaaniik isigalugu uggornanga­jakkaluarpoq 1998-mi ukiakkut aatsaat taanna inatsisiliorneq angumerisinnaassagatsigu. Kisianni ajornartorsiutivut assigiingitsut tappiffigalugit qanoq iliuuseqarniarsarivugut. Isumaqarpungalu taamatut oqaaseqarnikkut oqaaseqartut apeqquteqaataat tamaasa akillugit. Partiit Kattusseqati­giillu oqaaseqartui taamatut tapersiillutik saqqummiinnerat Naalakkersuisut sinnerlugit qujassuti­gaara suliassaq ingerlateqqissavarput, neriorsuutituulluupernaamut aammalu ukiamut ataatsi­miinnissamut saqqummiinniarumaarpugut sumut killinnitsinnik erseqqissaaqqinnerusumik. Qujanaq.

 

Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Kultureqarnermut Ilinniartitaanermilu Ataatsimiititaliami isumaliutissiissutitta ilassilluarneqar­nera nuannaarutigaarput, naalakkersuisullu akissuteqaataat suliap sumut killissimaneranut ersarissumik nassuiaatitalik aamma qujassutigalugu, partiillu oqaaseqartuisa tapersersuinerat aallaavigalugu suliassat ingerlateqqinnissaanut suleqataanissarput qilanaaralugu oqaaseqaatisi tamaasa qutsatigivagut, tassanilu aamma soorunami maluginiarparput suliassat ilaatigut ilisima­tusarfik pillugu pilersaarutit piviusunngortinnissaasa nukinginnarsinerat ersermat, taakkua aamma annertuumik nalunngilagut  aningaasartaqassasut, taamaattumik assut qujanarpoq oqaaseqartut pingaartitaminnik ersarissumik oqaaseqarnerat. Qujanaq.

 

 

Hans Enoksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni immikkoortoq 52 naammasivoq. Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsi­miititaliap isumaliutissiissutaa.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.