Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 55-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 4.november 1997 nal. 12.35

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 55.

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuata tulliisa aappaat Hans Enoksen.

 

Otto Steenholdt, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Atassut:

Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut, 1996-imi ukiakkut ataatsimiin­nermi siullermeerneqartoq - ataatsimiititaliallu upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut nassuiaateqarfigisaa - Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni Inatsisartut Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaannut suliareqqitassatut innersuunneqarpoq.

 

Atorfinitsitsisarnermut tunngasutigut aamma Naalakkersuisut Inatsisartullu akornanni avissaartit­sisoqarnissaa siorna Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerminni tapersermassuk, Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata tjenestemandit pillugit inatsisip allanngortinneqarnissaa suliarisimavaa, ataatsimiititaliap suliassaasa pingaarnersarisimallugu Inatsisartut Allattoqarfianni Inatsisartullu Ombudsmandianni tjenestemanditut atorfillit pisinnaatitaaffinnik annaasaqaratik allatut atorfeqartitaanermut ikaarsaariarnissaq.

 

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata suliassamut atatillugu kingullermik Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni Inatsisartut Allattoqarfiannut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfim­mut siunnersuutigaat iluarsiissutissat tjenestemandinut maleruaqqusakkut iluarsiniaqqullugit. Tamanna suli pisimanngimmat Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Inatsisartullu Siulittaasuat isumasioqatigai, taamaalillunilu suliassaq pissusissa­misut ingerlalersinnaagunarluni. Tamanna ajoraluartumik ataatsimiinnermi maani naammassine­qarsinnaanngilaq, Inatsiseqarnermulli Ataatsimiititaliap suliassaq ingerlateqqissavaa neriuutiga­lugulu suliassap 1998-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni naammassineqarsinnaanis­saa.

 

Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata kingullermik ataatsimiinnerup kingorna Folketingip Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaanik aalajangersimanngitsumik suleqateqalersima­voq, tassa pissutsini Inatsisartut Folketingillu inatsisiliorneri imminnut kalluukkaangata imaluun­niit paarlangasutut imminnut isikkoqaraangata. Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigiin­nerup tamatuma ineriartorteqqinnissaa assut qilanaaraa.

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq maanna aamma suliassanut Inatsisartut Ombudsmandiannut tunngasunut ataatsimiititalianngorsimavoq, tamatumunngalu atatillugu Københavnimi Folketin­gip Ombudsmandianiiissimalluni Inatsisartut Ombudsmandiannik suleqatigiinnissamut isumaqa­tigiissuteqarsinnaanermut Folketingip Ombudsmandiata isumaanik paasitinneqariartorluni.

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilisimatitsissutigisinnaavaa ataatsimiititaliaq Inatsisartut Ombudsmandianit ilisimatinneqarmat maanna Ombudsmandeqarfiit taakku marluk akornanni aalajangersimasumik suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqartoqarsimasoq, taamaalilluni Folketingip Ombudsmandia maanna Inatsisartunut ikiuussinnaalerluni, Inatsisartut Ombudsmandiat isumaqaraangat suliassamut attuumassuteqarpallaarneq pissutigalugu suliassa­mik suliarinnissinnaanani. Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissuteqarsimaneq naammagisimaarluinnarpaa, neriuutigalugu aamma siunissami Ombudsmandeqarfiit taakku marluk akornanni pitsaasumik suleqatigiittoqartuarumaartoq.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortaapput: Niels Mattaaq (S),  Laannguaq Lynge (S), Johan Lund Olsen (IA), Otto Steenholdt (A), siulittaasoq aamma Anders Nilsson (A).

 

Niels Mátâq, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimiittarnermini oqaluuserisimasani saqqummiussai misissuataareerlugit imatut oqaaseqarfigissavagut.

 

Siullermik tjenestemandip pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut 1996-mi ukiakkut ataatsimiinnermi siullermeerneqartoq tamatumalu kingorna Inatsisartunut nassuiaatigineqartoq inatsisissatullu ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsise­qarnermi Ataatsimiititaliamut innersuunneqaqqittoq Inatsiseqarnermut  Ataatsimiititaliap misissuilluarluni suliarimavaa.

 

Atorfinitsisitsarnermut tunngasutigut atorfimmik avissaartitsitsisoqarnissaa 1996-mi Inatsisartut tapersermassuk tamanna tunngavigalugu Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap tjenestemandit pillugit inatsisit allanngortinneqarnisaat suliarivaa. Aammalu Ataatsimiititaliap pingaartillugu suliassarisimasaa Inatsisartut allattoqarfiannit Inatsisartullu ombudsmandianni tjenestemanditut atorfillit pisinnaatitaaffiinik annaasaqartitsinngitsumik atorfeqarttitaanermut ikaarsaariarnissaq pillugu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini oqarnerat Siumumiit isumaqatigaarput.

Inatsisieqarnermut

 

Ataatsimiititaliap suliassamut atatillugu upernaakkut ataatsimiinerminni Inatsisartut Allattoqarfi­annut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfimmut siunnersuutigisimagaluarpaa tjenestemandiqarnermut maleruaqqusakkut iluarsisassat iluarseqqullugit. Tamannalu pisimanngimmat Inatsisoqarnermi Ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq aamma Inatsisartut Siulittaasuat isumasioqatigai.Taakkulu nassuiaateqarnerat tunngavigalu suliassaq ingerlaqqittussanngorluni.

 

Siumumiit ataatsimiititaliaq isumaqatigaarput suliassap ingerlateqqinneqarnissaa 1998-mi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni naammassineqarnissaa aaliangiummagu. Aamalu Inatsiseqarnermi Ataatsimiititaliap isumaliutissiissummini oqaatigivaa ..............Inatsiseqarnermi Ataatsimiititaliaani aaliangersimanngikkaluartumik suleqateqalersimanini. Suleqatigiinnerillu suli annertuninngortinneqarnissaanik Inatsiseqarnermi Ataatsimiititaliap neriulluarnera aamma Siumup isumaqataaffigaa.

 

Inatsiseqarnermi Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani aamma oqaatigineqarpoq suliassanut Inatsisartut ombudsmandiannut tunngasunut ataatsimiititalianngorsimalluni. Tamannalu tunngavigalugu Folketingip ombudsmandia ataatsimeeqatigineqarsimalluni suleqatigiinissamut isumaqatigiissuteqarsinaanermut Folketingip ombudsmandianut paasisaassarsiorluni. Inatsiseqar­nermut Ataatsimiititaliap Kalaallit Nunatsinni Inatsisartunut ilaasortanut ilisimatitsissutigivaa ombudsmandip taakku marluk akornanni suleqatigiinnissamik isumaqatigiittoqarsimasoq.

 

Ilaatigut ombudsmandip suleriaasianut tunngatillugu suliassamik namminermut aattuumassuti­linnut suliaqarsinaannginneq tunngavigalugu. Neriuutigaarput siunissami taamatut isumaqatigiit­toqarsimanera Folketingip ombudsmandiata Inatsisartullu ombudsmandiata akunnerminni pitsaasumik suleqatigiiffigiumaaraat. Siumumiit Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaa­ta isumaliutissiissutaa taamatut oqaaseqarfigalugu tusaatissatut tiguarput.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Naatsunnguamik. Tassa Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata suliaminik assigiinn­gitsumik suliarinnissimanera oqaaseqarfigissavarput. Tjenestemandit pillugit  Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranut tunngasut 1996-mi ukiakkut aallartinneqartut sivittulooruti­lernerat taanna Atassumminngaaniit tikkuassuarput, neriuutigalugulu 1998-mi upernaakkut inatsit taanna naammassineqarnissaa inatsisip taasuma naammassineqarnissaa Inatsisartunut saqqummiunneqarumaartoq. Ataatsimiititaliap assigiinngitsunik suliaqarsimanera minnerunngit­sumillu aamma qallunaat ombudsmandiannik naapitaqarsimanera siunissamilu suleqateqarsin­naanerat pissusissamisoortutut isigaarput, aammalu tutsuiginartutut isumaqarfigalutigu.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartua:

Inatsisartut sullinneqarnermikkut ukiortaamiit immikkut Naalakkersuisoqarfinnut attuumassute­qanngitsumik allattoqarfeqalermata malitsigisaanik Inatsisartunik sulisorineqartut Inatsisartut Siulittaasuannik aamma sulisitsisoqalerput. Tjenestemandit pillugit inatsit pissutsinut nutaanut tamakkununnga ullu-manna tikillugu suli naleqqussarneqarsimanngimmat taamaattumik Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq suliamut akuleruttariaqalersimavoq, Inuit Ataqatigiillu nuannaarutigivarput tamanna iluatsittutut isikkoqalerluni maanna suliaq ingerlaqqittussanngor­mat, soorlumi Ataatsimiititaliap nammineq aamma tamanna tikkuartoraa.

 

Nunatsinni ombudsmandeqalernissarput 1994-mili Inuit Ataqatigiit peqataafigisatsinnik aqqutis­siuusseqataaffigigatsiguli taamanili pingaartissimavarput ombudsmanditta danskit Folketingiata ombudsmandianik aamma suleqateqarnissaa. Suleqatigiinneq iluatinnartutut Inuit Ataqatigiit isumaqarfigivarput, soorluttaaq Folketingip Inatsitiseqarnermut Ataatsimiititaliaa,  tassa Retspolitisk udvalg, maannamut aamma Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliatsinnit suleqatigillua­lereeripput.

 

Taamatullu oqaaseqarluta Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap ilisimatitsinerulluni isumaliutis­siissiorsimanera qutsatigalugu saqqummiunneqartut tusaatissatut tiguagut, soorunalumi naatsor­suutigalu tjenestemandit pillugit inatsit upernaamut uterfigeqqikkumaaripput Inatsisartunut nammineq sulisorisavut atorfeqartitaanermikkut iluarsiivigineqarumaarnissaat tamatumani siunertaralugu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Eqqaamavarput siorna ukiakkut ataatsimiinnitsinni inersuarmi maani ataatsimeeqataasugut tamatta isumaqataalluta nalunaaratta naalakkersuisut aamma Inatsisartut immikkortinneqassasut  aammataaaq atorfinitsitsisarneq eqqarsaatigalugu. Tamanna pissutigalugu paasivara Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaata suliarisimammagu tjenestemandip pillugit inatsit, tasa qulakkeerniarlugu Inatsisartut Allattoqarfianni Inatsisartullu Ombudsmadianni tjenestemaditut atorfillit pisinnaatitaaffinnik annaasaqaratik allatut atorfeqarnermut ikaarsaariarnissaat.

 

Isumaliutissiissutip atuarnerani paasivara suliaq pissusissamisut ingerlalersimasoq, kisianni ajoraluartumik ataatsimiinnermi matumani naammasineqarsinnaanngitsoq, tassalu taamaattaria­qarsimappat Akulliit Partiiannik akuerisariaqarparput Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap 1998-mi upernaakkut ataatsimiinnissatsinnut saqqummiusiumaarnissaa.

 

Akulliit Partiiat sinnerlugu nuannaarutigaara paasillugu Folketingip aamma Inatsisartut Ombuds­mandeqarfii aalajangersimasumik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsimasut .

 

Taama oqaaseqarlunga isumaliutissiissut tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut tupinnanngitsumik naammassi­neqarnissaa kingusinaarpoq, tassami suliaq imaannaanngitsuuvoq, aammalu paasiniagassat tusarniaaffissallu suliamut attuumassuteqartut qularnanngitsumik arlaqarput, taamaattumik suliap maannakkut naammassineqarsinnaannginnera tusaatisatut tiguara.

 

Kiisalu Inatsisartut Ombudsmandiata Folketingip Ombudsmandiatalu aammalu Inatsiseqarner­mut Ataatsimiititaliap akunnerminni suleqatigiinnerat pissusissamisoorpoq ingerlattariaqarlunilu, nuannerporlu suleqatigiinneq ajunngitsumik ingerlasoq tusarlugu, tamannami aamma ilaatigut ombudsmandip ukiumoortumik nalunaarummini ersersippaa.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga suliap maannamut killiffia tusaatissatut tiguara.

 

 

Hans Enoksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni immikkortoq 55-i naammassivoq Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutaa.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.