Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 56-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 3. november 1997 nal. 13.16

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 56.

 

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivi pillugit nassuiaat.

(Kalaallit sinniisuutitaasa siulittaasuata tullia)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Taavalu immikkoortoq 56 tikissavarput, tassalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivi pillugit nassuiaat, tassani saqqummiussissaaq Kalaallit Sinniisuutitaasa siullittasuata tullia Siverth K. Heilmann.

 

Siverth K. Heilmann, Kalaallit Sinniisuutitaasa siulittaasuata tullia:

Nunatta Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata nassuiaat, taanna saqqummiutissavara.

 

Oktoberip 14-ianni inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnermi oqaluuserisassani immikkoortut tallimaat Nunat Avannarliit Killiit inatsisartuisa suleqatigiinnissamut siunnersuisoqatigiiffiat pillugu nassuiaat suliaraat. Suliniutit Siunnersuisoqatigiiffiup sulinermini aaqqissuussinerup siunertaqarluarnerulernissaanik anguniagaqarfiusut ingerlatiinnarneqarnissaat nakussassarneqar­nissaallu amerlasuunit isumaqataaffigineqarput. Aamma Nunat Avannarliit Killiit inatsisartuisa suleqatigiinnissamut siunnersuisoqatigiiffiata nutaamik isumaqatigiissusiornissaa tamatumunnga ilanngullugu.

 

Siunnersuisoqatigiiffiup siunissami aaqqissuussaanissaa pillugu suleqatigiissitaq 1995-mi Qaqortumi pilersinneqareernermigut akuttunngitsumik ataatsimiittarpoq. Suleqatigiissitami Savalimmiut, Island nunarpullu tamarmi inatsisartunut ilaasortanik marlunnik ilaasortaatitaqar­put Jonathan Motzfeldt Otto Steenholdt-ilu nunatta suleqatigiissitami sinniisorai. Suleqatigiissi­tap novemberip 10-ni 1996-mi Københavnimi aammalu februarip 14-ni 1997-mi Nuummi ataatsimiittarnerini isumaqatigiissutissanik nutaanik suleriaasissamillu nutaamik siunnersuusior­toqarpoq. Aamma siunnersuutigineqarpoq Siunnersuisoqatigiiffik Nunat Avannarliit Killiit Inatsisartuisa Suleqatigiinnissamut Siunnersuisoqatiiffiannik taaguuteqarunnaarluni Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiannik taguuserneqassasoq. Aamma nunat ataasiakkaat qinnuigineqarput nunaminni eqqumiitsuliortumik imaluunnit arlalinnik nutaamik ilisarnaasior­nissamut kajumissaareqqullugit. Aalajangiunneqarpoq junimi 1997-mi Savalimmiuni 13-nissaanik ataatsimiinnermi siunnersuutigineqartut akornanni ilisarnaatissamik nutaamik toqqaa­soqarnissaa.

 

Nunatsinni inatsisartut 1997-mi upernaakkut ataatsimiinerminni Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata isumaqatigiissutitaaq nutaaq akuersissutigigaat. Isumaqatigiissutitaap kapitaliisa aappaanni ' 4 naapertorlugu nunat ataasiakkaat arfilinnik aallartitaqartassapput nunami namminermi malittarisassat naapertorlugit partiit nukittussusii tunngavilugit qinerneqar­tartunik.

 

Tamatuma malitsigisaanik kalaallit Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiani aallartitas­sanik qinersipput.  1997-mi ulluni juni 9-aanniit 14-anut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuiso­qatigiiffiat Søderø-mi Savalimmiuniittumi 13-nissaanik ataatsimiippoq. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata isumaqatigiissutitaava Savalimmiuni Lagtingimi nunatsinni inatsisartu­ni aammalu Islandimi Altingimit 1997-mi majimi akuersissutigineqarpoq. Taamalu isumaqati­giissutip kapitaliisa aappaanni ' 20 naapertorlugu atortussanngortitaalluni. Ukiumoortumik ataatsimiinnermi nunat avannarliit Killiit Siunnersuisoqartigiiffiata suleriaasissaa nutaaq 1997-mi nammineerluni aalajangersagaa nr. 1-kut atortuulersinneqarpoq. 1997-mi nammineerluni aalajangersagaq nr. 2-kut Siunnersuisoqatigiiffiup allatsissaanik misiliummik ukiumi ataatsimi atuukkallartussamik ukiunullu sisamut sivitsorneqarsinnaasumik atorfinititsisoqarnissaa aalajan­giunneqarpoq.

 

Siunnersuisoqatigiiffiup allattoqarfia Islandimi inatsisartut Altingip allattoqarfianni inissinne­qarallassaaq. Siunnersuisoqatigiiffiup allattaa atorfinitsinneqassaaq Altingimi suleqataasut isumaqatigiissutaat atuuttoq naapertorlugu. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata ilisarnaatissaanut nutaamut siunnersuutitut pissarsiarineqartunit siulittaasoqarfiup siunnersuutit pingasut Siunnersuisoqatigiffimmi taasissutigineqarnissaat inassutigaat. Siunnersuisoqatigiiffiup ilisarnaatissamisut toqqarpaa eqqumiitsuliortup islandimit Eistor Johanssonip suliaa.

 

Julimi 1998-mi Nunani Avannarlerni Killerni inuusuttut ataatsimeersuartinneqarnissaat Siunner­suisoqatigiiffiup isumaqatigiissutigaa. Inuusuttut ataatsimeersuarnissaanni Skandinaviamiuqati­giit ataatsimoorlutik oqaasiisa kulturiisalu aalajangiusimaneqarnissaat kiisalu apeqqutit avatan­giisinut pinngortitamullu tunngasut sammisassat pingaarnersaraat. Ukiumoortumik ataatsimiin­nermi Nunat Avannarliit Atlantikumut sineriallit suleqatigiiffiata allaffiata pisorta Gertan Højdahl Nunani Avannarlerni sullissiviit suleqatigiinnikkullu aaqqissuussinerit pillugit oqalugi­aqqullugu qaaqqusaavoq. Ukiumoortumik ataatsimiinnermi oqaluuserisat kingullersaraat Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata siulittaasoqarfiata Savalimmiuniit nunatsinnut nuunneqarnera. Nunat Avannarliit Kiliit Siunnersuisoqatigiiffianni nutaamik siulittaasunngorpoq Jonathan Motzfeldt. Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat ukiumoortumik 14-nissaa ataatsimiissaq Ilulissani junimi 1998-mi.

 

1997-mi ulluni augustip 6-nanniit 9-annut Nunat Avannarliit Killiit aalisarneq pillugu Qaqortumi ataatsimeersuarput. Aalisarneq pillugu ataatsimeersuarneq qinikkat, biologit suliffissuillu aalisakkeriviit ilisimasaanik pitsaanerusumik kaaviaartitsilernissaannut tunngavisseeqataavoq. Ataatsimeersuarneq aammattaaq Atlantikup avannaani aalisarnikkut ingerlatitseriaaseqarneq eqqarsaatigalugu ilorraap tungaanut isummernissamut ikorfartuisuuvoq. Aalisarneq pillugu ataatsimeersuarnermi Nunani Avannarlerni Killillerni pingasuni inatsisartuni ilaasortat kiisalu aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisut Paviaaraq Heilmann peqataapput.

 

Peqataatitaqartut allat tassaapput: Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik, Pinngortitalerffik, Sulinermik Inuutissarsiutillit Kattuffiat SIK, Avataasiutinik Piginneqatigiiffiit Kattuffiat APK, Qaqortumi Aalisartut Piniartullu Peqatigiiffiat QAPP, Nunat Avannarliit Atlantikumut Sineriallit Suleqatigiiffiat kiisalu Royal Greenland A/S. Ataatsimeersuaqataasunit oqaaserineqartut tunngavigalugit Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata siulersuisui aalajangerput ukiuni aggersuni tulluartunik akuttussusilinnik nunani pineqartuni pingasuni, tassa Savalimmiuni Islandimi nunatsinnilu aalisarneq pillugu ataatsimeersuartoqartassasoq. Ataatsime­ersuarnermi peqataasut uumassusilinnut tunngasunik immikkut ilinniagallit biologit soqutiginnit­tut kiissalu tunisassiornermut tunngasunik soqutigisallit akornani Norgimeersunik Canadameer­sunillu Nunat Avannarliit Killiit aalisarneq pillugu tulliani ataatsimeersuartitsinissaanut qaaqqu­sisoqarnissaa aammattaaq kaammattuutigaat. Siulittaasoqarfiup augustip 7-ani 1997-mi Qaqortu­mi ataatsimiinneranni akuersissutigineqarpoq nunat ataasiakkaat aallartitaat 1998-mut akiliutissat immikkut 150.000,00 kr.-nut qaffaat qinnuteqaatigissagaat. Naliginnaasumik ukiumoortumik akiliut 125.000,00 kr.-niusarput.

 

Jonathan Motzfeldt Nalakkersuisut siulittaasuattut qinigaanermigut nunatta Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitaanut taamalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqa­tigiiffianni siulittaasuujunnaarpoq. Septemberip 22-anni 1997-mi nunatsinnit aallartitat siulittaa­sussaanik qinersisoqarpoq, qinersisoqareerneratigut aallartitat ukuulerput: Inartsisartuni ilaasortat Anders Andreassen, Siumut sinniisussaralugu Laannguaq Lynge, Kristine Raahauge sinniisus­saralugu Lars Karl Jensen, Siverth K. Heilmann, Atassut sinniisussaralugu Jakob Siverthsen, taavalu Otto Steenholdt, Atassut sinniisussaralugu Finn Karlsen, taavalu Josef Motzfeldt, IA sinniisussaralugu Maliinannguaq M. Mølgaard kiisalu Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat.

 

Oktoberip 15-anni 1997-mi nunatsinnit aallartitat ataatsimiipput. Tamatumani inatsisartut siulittaasuat Anders Andreasssen nunatta Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitaanut siulittaasunngorpoq. Ukiumi tulliuttumi Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqati­giiffianni suliassat pingaarnersarissavaat Islandimi inuusuttut ataatsimeersuarnissaat aammalu Eriup Aappalaartup Qassiarsummi nunaateqarfigisimasaata iluarsartuussiviginissaannut piler­saarusiorneq kujataani takornariartitsinermut annertunerusumik tapertaaniartussaq.

 

Naggataagut erseqqissassavara Savalimmiuni ukiumoortumik ataatsimiinnermi aammalu Qaqortumi aalisarneq pillugu ataatsimeersuarnermi oqaluuserineqartut sanarfiqatigiinnissamik anersaaqarluni ingerlanneqarmata. Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerani ilisarnaataajuartu­mik ammaffigeqatigiilluni ingerlatitsiviulluni. Kissaatigaara partiit inatsisartuni ilaasortaatitaqar­tut nassuiaat manna pillugu isumaminnik qanitaqarnissaat aammalu nassuiaat inatsisartunit tusaatissatut tiguneqarumaartoq.

 

Taama oqaaseqarlunga Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat pillugu nassuiaat inatsisartunut piumassuseqartumik suliarineqarnissaanut ingerlateqqippara.

 

Naggaterpiaatigullu kalaallit aallartitaasa siulittaasut tulliattut ilaasortaqatikka sinnerlugit pinngitsoorusunngilanga siulittaasorisimasarput Jonathan Motzfeldt qamannga pisumik qutsate­qarfigissallugu, tassa Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni pisarnermisut tunniusi­malluarluni nuannarilluarlugulu nunarput sinnerlugu kusanartumik takkorliuttarneranut. Oqalugi­apiloortarnitit alikkusersuisarnitillu maqaasinassaqaat. Jonathan Motzfeldt qutsavigeriarlugu Siunnersuisoqatigiiffimmi inatsisartut siulittaasuat Anders Andreassen nutaatut qinigaanerani pilluaqquvarput suleqatigiilluarnissamullu qilanaarluta tikilluaqquvatsigit.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Nunat Avannarliit Killit Siunnersuisoqatigiiffiat pillugu nassuiaat Siumumiit paasissutissiisssuti­tut pitsaalluinnartut isigaarput. Tassani ersarissumik nassuiarneqarsimammata ukiup ingerlanera­ni suliniutini assigiinngitsunit angusarisimasat aammalu siunissamut suliassatut pilersaarutit. Siumumiit pingaartilluinnarparput Nunat Avannarliit Killiit angusaqarfiusumik naammassisaqar­fiusartumillu suleqatigiilluarnissaat, ingammik ukiuni makkunani EU-mut ilaasortat amerliartor­nerannut atatillugu pingaaruteqartorujussuuvoq Nunat Avannarliit Killiit, tassalu nunarput Island Savalimmiullu ataatsimoorlutik nunarsuarmi assigiinngitsutigut piumasaajartuinnartunut oqaaseqaateqartarnissaat.

 

Taamaasilluta pisuussutitta uumassusillit uummaatsullu pigiuaannartinneqarnissaat nakkutigine­qartumillu iluaqutigineqarsinnaanerat illersorsinnaanerussagatsigu avatitsinni nunat allat aamma paasilluagaannik. Tamannalu aqqutigalugu aningaasarsiornitta ineriartortinneranut patajaatsumik suliniarneq ingerlanneqarsinnaassammat siunissamut isumalluarnartoq. Siumumiit taamatut oqaaseqariarluta siunissami Siunnersuisoqatigiiffimmi suliniutissatut tikkuartukkat akuersaarpa­gut imalu ilassuteqarniarluta.

 

Siumup pingaartippa Nunat Avannarliit Killiit ulluinnarni atugarisamikkut inuussutissarsiornik­kut teknikukkut angusaqarfiusumik suleqatigiinnissaat innuttaasut qanimut suleqatigalugit. Aalisarnermut tunngasut massakkumut suliniutaareersimasut angusallu ilaatigut aalisagartassanik isumaqatigiissuteqartarnerit suli siuarsartuarnissaat suleqatigiit akornanni pingaartorujussuuvoq. Inussutissarsiornermullu tunngatillugu Siumumiit pingaartipparput inuussutissarsiutigalugu suliffissanik pilersitsiniarnermut Nunat Avannarliit Killiit aningaasaateqarfiata innuttaasunut soqutiginnissinnaasunut saqqumilaarnerulernissaa.

 

Piorsarsimassutikkut assigiinngitsutigut suliniutit tapersersorneqarluartarnissaat peqatigiiffiit soqutigisaqaqatigiillu suleqatigalugit. Eriup Aapparlaartup Qassiarsummi nunaateqarfigisimasaa­ta iluarsartuussivigineqarnissaanut pilersaarusiorneq Siumumiit malinnaaffigaarput suleqataaffi­gerusullugulu takornariatitsinermut annertuumik sunniuteqarnissaa tunngavigaluguttaaq. Atuartut ilinniagaqartullu paarlaateqatigillutik takusassasiorlutik paasisassarsiorlutillu angalasar­nerisa annertusarneqarnissaa qulaani tikkuartukkatta angusaqarfiusumik naammassineqartassap­pata Siumup pingaartippaa Siunnersuisoqatigiit akunnerminni inatsisartunut naalakkersuisunullu inassuteqartarneq kutsiortarnerlu aqqutigalugit ingerlassisoqartarnissaa.

 

Siumumit taama oqaaseqarluta nassuiaat tusaatissatut tiguvarput. Aammattaaq uagut Siumumiit formandiusimasoq Jonathan Motzfeldt suliaanut qutsavigaarput formandertaarpullu Anders Andreassen tikilluaqqullugu suleqatigilluassallugulu.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Aallaqqaammut Savalimmiormiut oqaasii maanngaanniit oqaatigilaarlakka. Tassa Savalimmiuni Landstingeqarmata Savalimmiormiutuut Løgtingimit taaneqartartumik, taavalu aamma Land­styreqarlutik Lagtingimik taaneqartartumik. Paasiumallugu angalaarnitsinni taanna apeqqutigisi­mavarput sooq taanna Løjting allanngortinneqarsimanersoq, tassa Landstinginngorluni. Nassui­aataa imaappoq Savalimmiormiut oqaasiat Løg isumaqartoq inatsit, tassa taamaattumik uatsinnut paasiuminaangajappoq qallunaatut isumalerlugu Løjtingimik tasamani oqartarmata. Taanna paasisassamininnguatut tunniuppara.

 

Nassuiaat atuarlugu ima eqqarsarnarpoq Siunnersuisoqatigiiffik imassaaleqisimaqaaq. Soorlu aamma nassuiaammi oqaatsit atorneqartut aajukua, tassa Siunnersuisoqatigiiffik siunertaqarluar­nerulernissaanik nakussassarneqarnissaanillu nutaanik isumaqatigiissusiorneqarsimalluni. Nutaamik ateqalersimanera ilisarnaateqalersimaneralu Atassumminngaannit akuersaarnartippa­gut. Soorlu sillimanissaq nunallu allat pillugit nassuiaat inimi maani oqaluuserigatsigu Atassum­mit eqqaatsiarsimagipput Siunnersuisoqatigiit uku aasaq manna Savalimmiuni ataatsimiissima­nerat. Nassuiaatip uuma eqqaavaa Søderø-mi ataatsimiissimaneq. Ilaasortaasugut Savalimmiut aningaasatigut ajornartorsiorlutik nunaminnit pingaartumik inuusuttut aallagarsimanerat qima­gaasunit aliasuutigineqaqisoq qanimut takullugu tusarparput. Atassummit kingumut eqqaasitsis­sutigeqqissavarput Nunani Avannarlerni ilaasortat taama pisoqartillugu ikioqatigiinnerusarnis­saat pilersaarusiortariaqalersoq. Qujanartumilli maanna Savalimmiormiuni pissutsit pitsaaneru­leriartornerat Atassummiit nuannaarutigalugulu qujamasuutigaarput.

 

Aalisarneq pillugu ataatsimeersuarsimaneq aammalu siunissami suli allanik taamaattunik ataatsimeersuartoqarnissaanut isumaqatigiissimaneq Atassummiit iluaraarput, inuussitissarsiut nunat taakku inuuniutitut tunngaviat paasisassasioqatigiittarnerit aqqutigalugit ineriartortittaria­qarmat. Tamatumunngattaaq tunngatillugu ilalernerluinnartuutipparput taamatut ataatsimeersuar­toqartillugu immikkut ilisimasalinnik avataaniit qaaqqusisarnissaq. Nassuiaammi inuusuttut ataatsimeersuarnisaanik pilersaarneq eqqartorneqartoq ajunngeqaaq, neriuutiginiartigu inuusut­tortagut ataatsimeersuartanerat aqqutigalugit imminnut ilisarillualissasut siunissamilu nalaatagas­sat suugaluartulluunnit tamatumuunakkut aamma ikioqatigiiffigisinnaalerlugit.

 

1997-mi aalisarneq pillugu ataatsimeersuarsimanermut tunngatillugu Atassummiit apeqqutigeru­supparput qangaaniilli pilersaarut, tassa atuakkiassaq Savalimmiormiut nunatta sineriaani ukiorpassuarni aalisartarsimaneranik imaqartussaq sumut suliarinera killissimanersoq. Taavalu saqqummiussami aningaasat taaneqartut qinnutigineqartut Atassumminngaanniit akuersaarpagut.

 

Aamma naggataatigut qularnanngitsumik imaassinnaavoq kujataamiuunerusut oqaluttuassarta­mik ilisimanninnerusut oqaluttuussinnaassagaatigut, tassa naggataatigut soqutigalugu tusarusuk­katsigu Qassiarsummi oqaluffiliornissamik pilersaarut. Imaannguatsiarpoq qallunaatsiaat Langhusimit taasagaat issuarlugu sananiartut aamma oqalufittut atorneqarsinaasumik. Taanna assut tusarfigitsiarusukkaluarparput.

 

Taama naatsumik oqaaseqarluta nassuiaat tusaatissatut Atassumminngaannit tiguarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit nunanut allanut tunngasunut namminersornerulluni oqartussaalernerup tunnga­viusumik inatsisaatigut killiunneqarsimasut ineriartortuarnermut aporfiusariaqanngitsut isigiuar­simavaat. Taamaattumik nunatta iluani pissutsit oqartussaaffigilersimasatta aallunnerisa saniati­gut nunanut allanut attaveqarnerup piorsarneqartuartariaqarnera inatsisartuni sulinitsinni tinner­saassutigiuartarsimavarput, naak taamatut isumaqarnerput minnerunngitsumik allaqqaammut allanit ingasattajaarniarnertut inatsisitigullu killiliunneqarsimasunik ataqqinninnginnertut nipeqartinniarneqartarsimagaluartoq. Assigiinngitsunik isumaqarsinnaaneq taamaappoq. Taa­maattumik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqartigiffiatigut Savalimmiut Islandip uagullu kalaallit inatsisartutta attaveqatigiiffeqarnerat nunani kangimut qaninnerusatsinnik soorunami peqatiqarusunnerup ilagaa. Aammami oqaluttuarisaanikkut nunat inuilu pineqartut imminnut ataatsimoorussaqareerput annertuutigut, oqaluttuarisaanermilu nutaanerusumi nunarsuup sinneranut sanilliulluta inuussutissarsiutitigut ingerlatsinitsigut assigiissuteqaqigatta tamatuma taama peqatigiittariaqarneq suli pisariaqarnerulersissisimavaa.

 

Nuannaarutigineqartariaqarpoq inatsisartutigut attaveqatigiinnermiittoq pingaartikkaluarutsigu Savalimmiormut Islandimiut uagullu kalaallit innuttaasut aqqutigalugit ataqatigiinnikkut tamanna tunngavissaqartinneqareermat tulluusimaarutigissallugu pissutissaqaratta. Matumani eqqarsaatigaagut aalisarnikkut, takornariaqarnikkut, niueqatigiinnikkut, ilinniartitaanikkut, uumasuuteqarnikkut, peqqinnissap tungaatigut, ilisimatusarnertigut ilaasunillu silaannakkut angallasinikkut suleqatigiinnerit suliffeqarfiit innuttaasullu suliniaqatigiiffii aqqutigalugit ingerlanneqareersut. Attaveqatigiinnerimmi pisortatigut ingerlanneqartut innuttaasut naliginnaq ataqatigiinnerannik toqqammaveqarunik patajaannerpaamik atasussaapput.

 

Piffissami kingullermi Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata ukiumoortumik naapittarnerit saniatigut saqqumilaarnerusumik suliniuteqalernera qiimmaallannaqaaq.Aasaq augustimi Qaqortumi aalisarnikkut isumasioqatigiissitsineq suleriaatsimut tamatumunnga kusanartumik aallarniutaavoq atajuartussaq naatsorsuutigerusutarput. Taamaasilluta Lagtingimi Altingimi maanili inatsiartuni inatsisiliortutut naleqqussarneqartariaqartunik suliassaqaratta aasaq Qaqortumi isumasioqatigiinnermi oqallinerup uppernarsarpaa. Matumani nunani pineqar­tuni ullumikkut aalisakkanik qalerualinnillu taakkuusunik iluaquteqarnerput eqqarsaatigaarput. Ullumikkut annertunermik qalerallit raajallu piniagaapput. Aalisariaatsimmi aalajangersaavigine­qarneri aalajangersaavigineri pisassanillu aalajangersaasarnerit ataatsimoorfiginngikkutsigit inuussutissarsiut aalisarneq tamatigut eqqornerlugaajuartussaavoq.

 

Taamaattumik isumasioqatigiinnertigut tamakkunatigut inatsisiliornertigullu naleqqussaasaria­qarnerup saniatigut issittup imartaani raajanik qaleralinnillu tunisassiatigut ingerlatsisut tuniniaa­nermi annertunerusumik suleqatigiissinnaanerat isumasioqatigiinnerne taamaattunik peqataatin­neqarnerisigut aqqutissiusseqataaffigisinnaagipput Inuit Ataqatigiit isumaqarput. 1998-mi pilersaarutaasutut inuusuttut Islandimi isumasioqatigiinnissaminni sammiumaagaat kingunerisas­saalu inatsisartuni sulinitsinni sunniuteqarumaartoq neriuutigalugu qilanaaraarput. Naggataati­gulli Inuit Ataqatigiit pisariaqartippaat Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata tullianik ataatsimiinnissamini Skandinaviami nunaqartut ikinnerussuteqaraluarlutik kulturimik­kut allatigullu pisinnaatitaaffimmikkut immikkoortinniarneqarlutik pissuseqarfiginiarneqartar­nerat isummersorfigalugu oqaaseqarfigissagaa.

 

Ukiariartuanummi Norgemi Stortingimut qinersisoqarneranut atatillugu naalakkersuinikkut talerperliunianik immikkoortitsiniarluni isummersoriaaseq saqqummersoq nunani qanimut peqatigisatsinni pisuuvoq. Isumarpullu malillugu uagutsinni tamanna akuerineqartariaqanngil­luinnarpoq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta nalunaarusiaq akueraarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat pillugu nassuiaat Akulliit Partiianni tusaatissa­tut tiguvarput.

 

Aallartitani Akulliit Partiianniit nammineq peqataanikkut malugaara Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni assorsuaq ajunngitsumik ikinngutigiissoqartoq ataqatigiissoqarlunilu. Nunani allaat imartaqanngitsuni soqutigisaqaqatigiit inunnut pinngortitaq qanimut najorlugu inuusunut ajoqusiilluinnarsinnaasunik aalajangiiniarnerisa akornuseriarnissaannut tamanna aallavissaqqilluarpoq. Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortanngoqqaarattali Akulliit Partiianni anguniarparput Siunnersuisoqatigiinni suliamik inerneri tigussaasunik amerlanerusunik takusas­saqartariaqartoq.

 

Taamaattumik nuannaarutigaara aalajangiisoqarmat imaluunnit aalajangeratsigu inuusuttunut Nunat Avannarliit Killiit Islandimi ataatsimeersuassasut 1998 julimi. Qularnanngilluinnarpoq ataatsimeersuarnissaq Nunani Avannarlerni Killerni inuusuttunut annertuumik kaammattuutaas­sasoq. Suleqatigiinnerup inernerinut allanut takussutissaalluarpoq, tassa Eriup Aappalaartup Qassiarsummi nunaatigisimasaata sanaqqinneqarnissaanik pilersaarut, taanna takornariaqarnissa­mut tapertaalluassasoq qularnanngilluinnarpoq. Akulliit Partiianniit Nunani Avannarlerni Killerni Siunnersuisoqatigiiffik siunissami ajunngitsumik tamanik kissaapparput neriulluta Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerannik angusaqarfiulluarumaartoq. Tamatut nassuiaat tusaatissa­tut tigullugu.

 

Tamatut oqareerlunga pinngitsoorusunngilanga aamma uanga oqaaseqarfigilaassallugu, tassa tulluusimaarutigisarakku qanittoq tikillugu formanderisimasarput tassani, tassa Juntaaq, Juntaaq qanoq avannaamioqatigiinni ataqqineqartigalunilu nuannarineqartiginera ataatsimoornerni misigalugu takusaratsigu. Maqaasinassagaluartoq qutsaviginiarparput taamatut suleqatigiilluar­tarsimanermut aamma angusaqarluartarnernut tamanna pisuunngitsoorsimagunanngimmat. Taamak oqareerlunga amma formandertaarput qamannga pisumik tikilluaqquvara.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat qinigaaffimmi matumani maannamut nunatsin­ni, tassalu Qaqortumi, Islandimi aasarlu manna Savalimmiuni ataatsimiittarsimapput Nunani Avannarlernik Killernik taaneqartunik peqataaffigineqartunik, tassalu nunatsinniit, Islandimiit Savalimmiuniillu peqataaffigineqartunik. Aasallu tulliani ataatsimiinnissaq Ilulissani pinissaa naatsorsuutigineqarluni.

 

Kattusseqatigiinniit ataatsimiittarnerit soqutiginartut arlalitsigullu annertuumik paasissutissiivigi­neqartartut soqutigalugit malinnaaffigaakka kingullermillu Siunnersuisoqatigiit suliniuteqarneri­sigut augusti qaammat 1997- mi Qaqortumi aalisarneq pillugu ataatsimeersuartitsisoqarpoq peqataasunut annertuumik pissarsissutaasumik. Aammalu soorlu saqqummiussinermi eqqaane­qareersoq ukiumi tulliuttumi inuusuttut Islandimi ataatsimeersuartinneqarnissaat suliniutigine­qartoq nunatsinniit Islandimiit Savalimmiuniillu peqataaffigineqartussaq. Taamaattumik Siun­nersuisoqatigiiffiup nunani pineqartuni inuussutissarsiutitigut takornariaqarnikkut kultureqarnik­kullu il.il. suliniutaat nunanut pineqartunut annertuumik pingaaruteqarput minnerunngitsumik aalisarnikkut tunisassiornikkut takornariaqarnikkullu suleqatigiiffigineqarsinnaasullu eqqarsaati­galugit.

 

Naggataatigullu uanga aamma pinngitsoorusunngilanga siulittaasuusimasoq Jonathan Motzfeldt qamannga pisumik qujassuteqarfigissallugu aammalu siulittaasunngortoq Anders Andreassen pilluaqqullugu tikilluaqqusallugu.

 

Anders Andreassen, Inasisartut Siulittaasuat:

Oqaaseqartussaq tullia tikitsinnagu oqaatigilaassavara immikkoortunut tullernut taaseqattaartus­saagatta, tassuugunnguarlu tamanna aallartissaaq. Maannalu oqaaseqassaaq Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Siullermik qujassutigaara taamatut partiit sinniisuininngaanniit maannakkut siulittaasuujunnaar­ninni suleqatigiissimanitsinnut qujanaq. Aamma uanga qujassutigaara annertuumik suleqatigiis­simanerput. Ima pitsaatigaaq isumaqarpunga siulittaasut tulliata maani saqqummiussaanut ilassutissaqanngilanga. Isumaqarpunga p ingaartumillu aasaq manna Qaqortumi ataatsimeersuar­nermi peqataasimasugut ajoraluartumik Otto taamanikkut amigaatigilaarsimavarput, kisianni Otto aamma oqaaseqarnermini tikitaanut ilaapput ataatsimiinnermi isumaqarpunga sammivissa­gut tassani erseqqissumik qulaarneqarsimasut aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata taama taasaa soorlu sammivissaq maannakkut ingerlavissaq suleqatigiinnermi ilusilerneqarnera maannakkut angusimagipput. Aamma taamaappoq, aasaq manna naliginnaasumik oqaloqatigiittarnerit saniatigut aalisarnermut ataatsimeersuarneq aaqqissuunneqarsimasoq Sulisartut Højskoliani aammalu tassani ilassilluarneqartarlutalu arlaleriarluta ataatsimiittaratta aamma piffissaq tamanna iluatsillugu Sulisartut Højskolia aamma qutsavigerusuppara inussiarnersumik kusanar­tumillu pineqartarnigut pillugit tamatigut tassani ilassilluarneqartaratta aamma. Taamatullu aamma kommunini tikitatsinni tamani aamma ilassilluarneqartarluta aamma aasaq manna Qaqortumi aamma ilassilluarneqarnerput aamma qujassutigalugu.

 

Taanna aalisarnikkut periarfissanik maannakkut atugarisatsinnik naapitaqartarneq aamma nunatsinni naalakkersuisut aalisarnikkut naalakkersuisoq Paviaaraq Heilmann peqataalluni saqqummiussinerani ilalersorneqarluarsimasut tunngaviliipput, tassa aamma siunissami aalisar­nikkut ataatsimiittarnerit qanimut nangittumik ingerlanneqassammata aamma Nunani Avannar­lerni Killerni aalisarnermut ministerit aamma peqataasalernissaannik noqqaavigineqassallutik tamakkiisumik peqataasaqqullugit.  Taama iliorniarneq isumaqarpunga pissusissamisoorluinnar­toq.

 

Aamma inuusuttut aappaagu ataatsimeersuarnissaat pillugu maannakkut aqaguagunnguaq Helsingforsimi naapeqatigiinnermi qularnanngilaq eqqartorneqarnissaani sumut sammivia aamma erseqqinnerulissaaq. Maanili tassa Sorlak aamma suleqatigilugu tassani piareersaatit ingerlanneqarnissaat innersuussutaasimavoq.

 

Maannakkut uanga Nuna Avannarlerni ministerit suleqatigiiffianni ilaasortaalernikkut suliassaq manna maniittut qanimut malittarisussanngorpakka taamaalillungalu aamma Nunanut Avannar­lernut Killernut neriuppunga ataatsimiinnerminni aamma takulaarumappannga aamma naaggaar­naviannginnama tamanna ilisimatitsissutigereersinnaavara suliassat aamma tassani qanittumik suleqataaffiginissaa qilanaarigakkit. Siumup oqaluttuata Kristine Raahaugip innersuussutigisaani aamma taamaappoq Atassutip oqaluffiliornissamik taagaluaraa. Kisianni aamma Akulliit Partiiata taasaanut ilanngullugu oqaatigissavara Eriup Aappalaartup taqqavani Qassiarsummi illoqarfigisimasaa eqqissisitaalluinnarmat aammalu innarlerneqassananilu aamma sananeqas­sanngimmat taassumani.

 

Taava pilersaarusiarineqarpoq maannakkullu Islandimiumik titartarneqarluni Eriup Aappalaartup illuata assigisinnaasaa assinga vikingit qangarsuaq illulioriaasiat naapertorlugu Qassiarsummi sananiarneqartoq. Leif Iluanaarajuup ukiut 2000 Amerika nassaarimmagu maanngaanniit tassunga atatillugu Eriup Aappalaartup illukorisimasaata avataatigut taamak ittup angerlarsimaf­fik Leifip angerlarsimaffigisimasaa sananiarneqarmat. Taanna Narsap kommunia suleqatigalugu paaseqatigalugulu pilersaarusiorneqarpoq. Ilumoorporlu tassani takornarianut aamma siunissami takusarneqartarnissaa Leif Iluanaarajuup qanoq meeraaffeqarsimanera. Tassami maani aamma nunaqarnikuummat maanngaaniillu Amerika avannarleq nassaarineqarnikuummat, taanna isortuunnianngilluinnarparput piffissanilu aggersuni aamma tamanna ilisimatitsissutigisarniarlu­gu. Tassa taanna suliassaq tassaniittoq naammassilluarniarneqarpoq.

 

Taava Atassutip oqaluttuarta Otto Stenholdtip aamma Savalimmiormiut aalisartarsimanerannut tunngatillugu paasissutissanik katersinerit ilumoortoq, taanna nunatsinninngaanniit soqutigine­qarluni qanoq annertutigisimuk aalisartarsimanerat piinnarnagu kisianni aamma paasissutissaam­mat nunatta qanoq aalisagaqarluinnarsimatigineranik, taamak ittumik nalunaarusiamik paasissu­tissamik noqqaaneq Savalimmiormiut aamma peqataaffiginiarpaat atuaqaq taamak ittoq pilersin­niarneqarpoq suliarineqarpoq aammalu piviusunngortinnissaa ilimagineqarluni.

 

Kiisalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaatigisaat oqartariaqarpunga aalisarnikkut isumaqatigiissima­neq aammalu paaseqatigiinneq annertooq Qaqortumi ilaatigut ataatsimeersuarnermi Islandimi Savalimmiuni politikerit aalisarnermillu aamma ilisimatuut akornanni pisoq eqqarsaatigalugu. Inatsisartuni ilaasortat Islandimi Savalimmiunilu peqatiginerisigut suliassat aqilisarneqarneri paaseqatigiinniarnerit ingerlasarmata. Nuannaarutigalugu aamma oqaatigissavara paaseqatigiin­nernut aamma isumaqarpunga ilaalluinnartoq Islandimi pingaartumik inatsisartuni ilaasortat maannakkut novemberip 11-ani Islandip kalaallit nunaata Norgilu atsiussavaat Kalaallit Nunaata taavalu Jan Mayen-ip akornanni ilaatigut Islandimut killeqarfiit aaqqiivigineqarnissaat, taannalu tassa novemberip 11-ani Helsingforsimi atsiorneqarnissaa pilersaarutigineqarpoq. Tamakkunati­gut maannakkut killeqarfilerngusaannerit paaseqatigiittumik annertusaanngitsumik, kisianni inussiarnersumik angusaqarfigineqarsinnaanerat aamma tassuunakkut naapittarnertigut periarfis­sinneqarsimapput.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit oqaatigisaat ikinnerussuteqartut kulturikkut inissisimanerput uagut qeqertarmiuusugut annertunerusumik ajornartorsiuteqarfiginngikkarluarlugu kisianni ilumoorpoq Saamit eqqarsaatigalugit Norgemi qineqqusaarnermi ilaatigut Saamit kulturikkut inissisimanerat apersuuserneqartutut iliorfigineqartarsimammat. Taannalu nunanut allanut tunngasutigut nalunaaruteqarninni inatsisartunut paasivara aamma tapersersorneqartoq Nordisk Rådip aqagua­gunnguaq ataatsimiinneranni oqaluttarfimminngaanniit tamakkua tungaatigut aamma Kalaallit Nunaata inatsisartuisa oqaaseqarfiginninnissamut tapersiinerat aamma ilanngullugu Nordisk Rådimut oqaatigineqarumaarmat. Taamaalilluni aamma ikinnerussuteqarluni Saamit inuuneran­nit aamma uagut innarliinnginnissaq oqaasiisa kulturiisalu tungaatigut pingaartillugu aamma oqaaseqarfigisariaqaratsigu.

 

Naggataatigut oqaatigilara Nunat Avannarliit suleqatigiinnera nuannersoq kusanartorlu atorfissa­qartilluinnaripput nalunanngilaq pingaartumik nunat silarsuup avannaatungaani inuit ikinnerus­suteqarluta imaluunniit ikinnerussuteqanngikkaluartua, amerlanata najugaqartugut. Suleqatigiin­nerput taanna imminut qanilliartornermik kinguneqarpoq. Savalimmiuni naalakkersuisut qaaqqusimavaannga novemberip 17-ani tikeraaqqullunga nuliaralu. Nuannaarutigalugu aamma tamanna naammassissavara. Tassanilu aamma oqaloqatigiinnermi ilaatigut Savalimmiormiut oliesiornermik tungaatigut aaqqissuussivigineqarsimanertik nassuiaateqarfiginiarpaat aammalu paasissutissanik tuniniarluta. Savalimmiormiut ilinniarnertuunngorniartarnermikkut periarfissari­titaat aammalu allat inuussutissarsiornermikkut takutikkumasaat ilanngullugit aamma takusarne­qarumaarput aammalu tassani immitsinnut suleqatigiinnitta aamma naliginnaasumik nakussas­sarnissaa aamma pingaartipparput savalimmiormiut aamma arlalissuit maani najugaqartut tamanna pillugu attavigisimavaannga nunaqqatitik inuulluaqquteqqullugit. Aammalu uagut nunaqqativut savalimmiuniinninni aamma naapinniarpakka tassanilu aamma peqatigiiffiata naapinnissaa aamma pilersaarusiorlugu.

 

Siulittaasunngortoq aamma kissaakkumavara tamanik ajunngitsunik suliassai nuanneqimmata aammalu uagut inatsisartut ilaasortaasugut suleqatigiilluarluta tassani inissisimanerput aamma erfalasorput angilaartumik tunniusimasaratsigu saqqumisitttaratsigu aamma taamaaliussagatta, tassa neriuppunga taamatut suleqatigiinneq nangilluarumaartoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Isumaqarlunga ilanngullugu aasaq savalimmiuniinnitsinni aamma pulaarsimasarput tassalu savalimmiuni kalaallit illuat isumaqarpunga eqqaasariaqartoq. Tassani kalaaleqatigut aamma pulaakkagut aamma nuannersumik misigisaqarfigigatsigit. Aammalu ilaatigut paasillutigu nunatsinninngaanniit amigaatigineqartut nutaarsiassat allallu aamma pisariaqarteqisaat ilan-ngullugit isumaqarpunga siunissami suliniarnitsinni tassani suleqatigiiffimmi aamma eqqaama­sariaqaripput.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Periarfissaq maanna iluatsillu isumaqarpunga aamma qujasariaqarlunga, tassa Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivini siulittaasutut toqqarneqarnera assut nuannaarutigaara. Aamma qularutigineqassanngilaq Junnuup illerngit aqqutigisimasai aallaqqaammut atussagatsigit aammalu suliakkiissutigineqartut ingerlateqqissallugit. Kisiannili aamma suliassanik nutaanik takkuttoqarpat imaassinnaavoq Junnuup suliarisimasai aamma saneqqutilaarlugit ingerlaqqittu­gut.

 

Qularutigineqassanngilaq aamma kalaallit nunaata erfalasuminik takutitsisarnera ersarissumillu isummertarnera aamma taanna ingerlaqqikkumaartoq, ingammik maani inatsisartuni ilaasortat kiisalu aamma Siunnersuisoqatigiiffimmi ilaasortaasut taakkua imaannaanngitsumik aamma saqqummiussisarnerat, qularnanngilluinnartumik avataaninngaanniit aamma tusaaniarneqartartoq tamannalu aamma ersarissumik isummertarnerput taallugu aamma ingerlateqqikkumaaraa sapinngisannguannik suliniutit allallu kissaatigineqartut aamma ingerlatikkumaarlugit. Qujanaru­jussuaq toqqarneqarninnut.

 

Taavalu allanik oqaasissaqartuerummat taamaalilluta taanna immikkoortoq qimassinnaanngor­parput, tassalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivisa nassuiaataat.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.