Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 65-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 5. november 1997 nal. 10.00

 

Oqaluuserisassaq immikkoortoq 65.

 

KNI pillugu Inatsisartut ataatsimiititaliaannit nassuiaat.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Karl Lyberth, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Isumaliutissiissutip saqqummiutinnginnerani ataatsimiititaliaq sinnerlugu, ajuusaarutigalugu nalunaarutigissavara, immikkut ilisimasallit ikiortitta nalunaarutaat qallunaatooq, oktober-ip 20-ani tigusimasarput, 161-inik quppernilik, kalaallisuua tamakkiisumik naammassineqarsiman-ngimmat. Taanna ataatsimiititaliaminngaanniit assorsuaq ajuusaarutigaarput.

 

Ataatsimiititaliami pingaartissimagaluaqaarput, taassuma nalunaarutip tamakkiisumik piffissaa­gallartillugu kalaallisuunngortissimanissaa. Kisianni ajoraluartumik suli tamakkiisumik naam­massineqarsimanngilaq.

 

Neriorsorneqarsimagaluarpugut, pingaarteqigatsigumi, oktober-ip 26-at nallertinnagu taassuma kalaallisuunngortinnera naammassereersimassasoq. Kisianni oqareernittut ajuusaarnaraluartumik tamanna pinngitsoorsimavoq.

 

Inatsisartut KNI-p misissuiffigineqarneranut Ataatsimiititaliaata Isumaliutissiissutaa.

 

Ataatsimiititaliap ilaasortai:

 

Inatsisartut apriilip 22-anni 1996-imi KNI-mi pissutsinik misissuisussamik ataatsimiititaliorto­qarnissaanik aalajangernerisa kingornagut Inatsisartut KNI-p misissuiffigineqarneranut Ataatsi­miititaliaani uku ilaasortassatut toqqarneqarput: Agnethe Davidsen (S), Karl Lyberth (S), Jakob Sivertsen (A), Finn Karlsen (A) aamma Lars Sørensen (IA). Ataatsimiititaliaaq inissitsiterpoq Agnethe Davidsen siulittaasuliullugu.

 

Lars Sørensen 1996-imi oktoberimi Agnethe Davidsenilu 1997-imi maajimi ataatsimiititaliamit tunuarmata Lars Sørensen Johan Lund Olsenimit kingoraarneqarpoq Agnethe Davidsenilu Laannguaq Lyngemit kingoraarneqarluni.Ataatsimiititaliaq maajimi inissitsiterpoq Karl Lyberth-imit taarserneqarluni.

 

Ataatsimiititaliap suliassai immikkut ilisimasallit nalunaarutaanni oktobarip 7-anni 1997-imeersumi  quppernerit pingajuanni issuarneqartut pi-ngaarnerusutigut suliffeqarfiup KNI-p allanngortiterneqarnissaanut aalajangernissamut tunngaviusut misissoqqissaarneqarnissaannut aammalu ingerlatsinermi missingersuutigineqanngitsumik amigartoorutit pilersitsinermi tunnga­vigisanit imalluunnit kingusinnerusukkut pisunit imaluunniit tamakku tamarmik imminnut nuioqraanerisigut aalaaveqarnerisa nalilersorneqarnissaannut tunngapput. Suliassiissutit tamakku suliassiissutinik siullerpaanik ataatsimiititaliap juunimi 1996-imi allagaanik allanngortitsinerup­put.

 

Suliassiissutit nunatsinni inatsisinik atortitsinermi inatsimmut naleqqussagaapput. Tamatumalu kingunerisaaanik inuit aaqqiagiinngissutinut imaluunniit oinerluuteqarsimanernut tunngasutigut akisussatinneqarsinnaanerisa misissorneqarnissaat aalajangiisuujunnaarpoq, aalajangiisunngorlu­nili nalunaarummik pissutsinik piviusunik sapinngisamik unneqqariffiusumik aammalu paasissu­tissanik immikkut ilisimasallit ataatsimiititaliallu pissariarisaannik imaqartunik Inatsisartunut saqqummiussisoqarsinnaanersoq. Misissuineq allamik suli ingerlaqqiffiusumik siunertaqartikka­luaraanni tamanna nunatsinni inatsisinik atortitsinermut inatsimmut toqqaannartumik akerlius­saaq. Tamanna kingusinnerusukkut naatsukullammik oqaaseqarfigissavarput.

 

Suliassiissutit naapertorlugit ataatsimiititaliaq piviusumik pisunik paasiniaanermini immikkut ilisimasalinnik ikiortissarsiorsinnaavoq. Ataatsimiititaliap inassuteqarfigineqarluni pisortaq Ivan Hermansen, kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaq Ole Koefoed aamma eqqartuussissuseri­soq Michael Rekling tamarmik Københavnimi najugallit (matuma kinguliini immikkut ilisimasa­linnik taagorneqartut) suliap tamatuma naammassiniarneqarnerani ikiortissamisut sulisilerpai.

 

Immikkut ilisimasallit nalunaarut oktobarip 20-anni 1997-imi tiguneqarpoq.

 

Misissuineq manna naammassiniarlugu imaluunniit misissuinerit matumunnga assingusut misissuinermut ataatsimiititaliaviit aqqutigalugit nammassiniarneqartarnissaannut - tassa uppernarsaatit pingaaruteqartut tamarmik qularutissaannginnerusumik tunniussorneqartarnissaat siunertaralugu aammalu inuit suliamut attuumassuteqartut pinngitsooratik uppernarsaasutut inissillugit killisiorneqarsinnaatinneqarnerisa - inatsisinik atortitsinermut atatillugu tunngavissar­taasa amigaateqarnerat ataatsimiititaliap suliarisinnaanagulu suliassarinngilaa.

 

Ataatsimiititalialli eqqaamaqqussavaa immikkoortoq taannarpiaq apriilip 22-anni 1996-imi aalajangernikkut  Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit Naalagaaffiup Oqartussaasuinut ingerlateqqi­tassanngortinneqarmat, tassa KNI-p misissuiffigineqarneranut ataatsimiititaliap pilersinneqar­neranut peqatigitillugu. Aalajangerneq taanna Ataatsimiititaliap suliassaanut sumilluunniit attuumassuteqanngilaq, taamaattumik Ataatsimiititaliap tamanna suliarisinnaanagulu sulias­sarinngilaa.

 

Nunatsinni inatsisinik atortitsinermut inatsisip allanngortinneqarsinnaaneranik pisariaqartitsiso­qarsinnaanerata qinikkanit arlaatigut isummerfigineqarnissaa ataatsimiititaliamut suliassiissutit avataaniilluinnarpoq. Isumaliutissiissummi matumani oqaaserineqartut ilanngullugit Ataatsimiiti­taliap saqqummiussaa tassatuaavoq immikkut ilisimasallit nalunaarutaat oktobarip arfineq-aappaanni 1997-imeersoq. Tamatumani pineqarput niuertutut isiginneriaatsit kiisalu nassuiaatit immikkut ilisimasallit suliaminnut inerniliukkumasamissut saqqummiukkusutaat.

 

Suliamut tunngasunik Ataatsimiititaliap paasissutissarsiornera: Ataatsimiititaliap pingaartippaa erseqqissassallugu immikkut ilisimasallit inuit kikkut toqqarlugit oqaloqatigisarnissaannut aammalu uppernarsaatissat immikkut ilisimasalinnit ilisimalerumaneqartut pissarsiarisarnissaan­nut kiisalu immikkut ilisimasallit ilimanniuinerat tunngavigalugu inunnut ingerlatseqatigiiffin­nulluunniit suliap ingerlanerani pingaaruteqartunut qanoq ilusilinnik saaffiginnissuteqartarnissa­minnut kif­faanngissuseqartitaammata.

 

Immikkut ilisimasallit Ataatsimiititaliamik oqaloqatiginneqaaarnerminni oqaatigaat namminneq peqataaffigisaminnik misissuisoqassappat immikkut ilisimasallit taamatorluinnaq kiffaanngissu­siligaasariaqartut. Qinikkat ataatsimiititaliaannit taama kiffaanngissuseqartitaaneq pisimasut tamaasa naalakkersuinikkut isummiussanut aammalu kikkunnulluunniit attuumassuteqanngitsu­nik qulaajarneqarnissaannut Ataatsimiititaliamit pissutigineqartunut naapertuummat suliassiis­summi apeqqutit paasisaqarfiginissaannut taama periaaseqarnissaaq isumaqatigiissutigineqarpoq.

 

Ataatsimiititaliap suleqatigiiffinnut taaneqartussanut saaffiginnissuteqarneratigut immikkut ilisimasallit pingasut toqqarneqarmata Ataatsimiititaliaq taakku toqqagaanerannut sunniuteqann­gilaq. Saaffigineqartut toqqaasullu tassaapput Det danske Advokatsamfund, Foreningen af Statsautoriserede Revisorer aamma Det danske Handelskammer. Suliami soqutigisalittut peqataasut pissutigalugit pineqartut tamarmik tutsuiginassuseqarnertik Ataatsimiititaliamut nalunaarutigaat. Nalunaarummi qupp. 5 innersuussutigaarput.

 

Paasissutissat uppernarsaatissallu ilaat immikkut ilisimasalinnit pingaartutut isigineqartut aatsaat Ataatsimiititaliamut immikkullu ilisimasalinnut tunniunneqartarput Ataatsimiititaliap ilaasortaa­sa qinikkatut malartaasertarnerisa qaleriiaaginnarnillu uteqattaare­rusaaqaartarnerisa kingornisi­gut. Uppernarsaatissat Ataatsimiititaliap malartaaserneratigut pissarsiarineqartut ilaattut asser­suutitut taaneqassaaq Namminersornerullutik Oqartussat aamma J. Lauirtzen A/S-ip aktiaatilittut isumaqatigiissutaat, ilisimasaqarfigissallugu immikkut ilisimasalinnit pingaartinneqartorujussuu­soq.

 

Uppernarsaatissat allat immikkut ilisimasalinnit pingaaruteqarluinnartutut nalilerneqartut Ataatsimiititaliamut tunniukkumaneqanngillat, soorlu ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsinermik suliallit siulersuisuisa ataatsimiinnerinit imaqarniliat, kukkunersiuisut oqaaseqaataat, missinger­suutit, suliassat tulleriiaarlugit pilersaarusiorneqarneri il. il.. Aamma suleqatigiissitat oqaluuseri­saannit imaqarniliat saaffiginnissutigineqartaraluarlutik tunniunneqanngisaannarput. Ataatsimiiti­taliap saaffiginnissutaanut itigartitsinermik asserssuutissarqqissutut Naalakkarsuisut Allattoqarfi­ata maajip 22-anni 1997-imi allagai,  nalunaa­rummi quppernerit arfineq-aappaanniittut, aammalu suleqatigiissitat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit nalunaarummi qupperneq 38-imiittut, innersuus­sutigissavavut.

 

Paasissutissat amigaataasut tamakku immikkut ilisimasalinnit qanoq pingaaruteqartinneqartigi­nerat nalunaarutaanni arlalitsigut ersersinneqartarpoq.

 

Paasissutissat amigarnerisa misissuinerup ilaata naleqassusianik nalorlilersitsisinnaanerat Ataatsimiititaliap ajuusaarutigissavaa; pissutsimmi taamaanerat Ataatsimiititaliami ilaasortat paasisin­naanngilaat, pissutigerpiarlugu paasissutissat amigaatigineqartut ingerlatseqatigiiffiit unammillersinnaanerat tunngavigalugu oqaluttuaannanngortutut isigisariaqarmata ullumikkullu KNI-p ingerlatsivissuanut massakkut allatorluinnaq ilusilimmut naammaginaatsutut isigineqar­sinnaanngimmata. Paasissutissatigut tamakkunatigut taamanikkut pissusiusimasut tamakkiisumik qulaajarneqarsinnaasimagaluarput. Nalunarut qanoq naleqartigalunilu qanoq nakuutiginersoq Inatsisartunut ilaasortat ataasiakkaarlutik nalilersortariaqarpaat.

 

Taamaakkaluartorli ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pissutsit taamaakkaluarpataluunniit immikkut ilisimasallit toqqissisimallutik oqaaseqarsinnaanngorlugit misissuinerit naammassineqarsimasut. Aaammami tamatuma paasissutissat tutsuiginartuunatillu naammaginartuunnginnerannik tunngaveqarsimannginnera paasinarpoq, taamaattoqarsimagaluarpammi immikkut ilisimasallit suliamik taamaattumik tigusiu­manngilluinnarsimassagaluarmata. Immikkut ilisimasallit inerni­liinneri aalajangersimarpaluttuullutillu immikkuualuttunik ilaqarmata paasinarpoq paasissutissat pissarsiarineqartut immikkut ilisimasalinnit ima imaqartigititaallutillu naleqqutsigisutut isuma­qarfigineqartut taakku suliassiissummik akiuinissaminnut suliassaq tigusimallugu.

 

KNI-p Piginnittutut Ingerlatseqatigiiffiata siulersuisuisa ataatsimiinnerinit imaqarnilianut tunngasut immikkut ilisimasallit eqqartugaat Ataatsimiititaliap ima oqaaseqarfigerusuppai.

 

Ataatsimiititaliap aamma siusinnerusukkut arlaleriaqaluni saaffiginnissuteqartarnerisa kingu­nerannik 1997-imi septembarip 22-at sioqqulluarlugu  aammalu Ataatsimiititaliaq 1997-imi septembarip arfineq-pingajuanni kingullermeerluni ataatsimiilersinnagu imaqarniliat Ataatsimii­titaliamut nassiunneqarnissaat neriorsuutigineqarpoq. Nalunaarutip naammassineqarsimasup Ukiap manna Ataat­simiinnermi saqqummiunneqarnissaa Ataatsimiititaliamit pingaartinneqarmat KNI-p ingerlatseqatigiiffiinit imaqarniliat amerlasuutut takorloorneqartut immikkut ilisimasalin­nit naatsumik paasissutissiiffigineqarnissaat Ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq. Immikkut ilisimasallit qulakkiissavaat siulersuisut ataatsimiinnerinit imaqarniliat paasissutissanut pissarsi­arineqareersunut sanilliullutik akerliusunik imaqannginnerisa qulaarneqarnissaat. Tamanna Ataatsimiititaliap kissaateqarneratigut paatsoorneqarsinnaasumik ima oqaatigineqarpoq: "imaqar­niliat tunngavigineqanngillat."

 

Taamaattorli Ataatsimiititaliamut immikkullu ilisimasalinnut uissuumminaqisumik ingerlatseqa­tigiiffiit ingerlatsinermik suliallit siulersuisuisa ataatsimiinnerinit imaqarnilianik immikkut ilisimasallit tigusaqarsimanngisaannarput. Tamanna tunngavigalugu KNI-p Piginnittutut Ingerlat­seqatigiiffiata siulersuisuisa ataatsimiinnerinit imaqarniliat pissarsiarineqartut immikkut ilisima­sallit suliassaannut sanilliullugit allaat suulluanngitsutut taakkunannga isumaqarfigineqarput.

 

Aalajangiisuulluinmnarpormi ingerlatseqatigiiffiit ingerlatsinermik suliallit siulersuisuisa ataatsimiinnerinit imaqarniliat qimerloorneqarnissaat, taakkunamini takuneqarsinnaammata aalajangernerit aningaasanut tunngasuni aalajangiisuulluinnartut aammalu ingerlatseqatigiiffiit siulersuisuisa aalajangernissaminnut tunngaviisa paasisaqarfigineqarnissat.

 

Taamaattumik Piginnittutut Ingerlatseqatigiiffiliornissamik aalajangernermi siunertaaq immikkut ilisimasalinnit ima oqaasertalerneqarpoq:

 

" Ingerlatseqatigiiffiup pilersinneqarnerani siunertaavoq naalakkersuinikkut pissutsit KNI-p allanngortiterneqarneranut tunngaviusut aalajangiusimaneqarnissaasa, piviusunngortinniarneqar­nissaasa ataqatigiissinneqarnissaasalu isumannaarneqarnissaat."  Nalunaa­rummi qupperneq 98-imi KNI-p Piginnittutut Ingerlatseqatigiiffiani taamaallaat "immaqa ingerlatseqatigiiffiup aqutsisuisa suliassaataannik annikinnerusunik allaffissornikkut suliaqartussanik" atorfinitsitsiso­qassamaarpoq.

 

Taamaattumik Ataatsimiititaliap Inatsisartunut erseqqissumik oqaatigissavaa siulersuisut ataatsimiinnerinit imaqarniliat, kukkunersiuisut oqaaseqaataasa kiisalu suliassat tulleriiaarneqar­nerinik pilersaarusiat ilaannaalluunniit misissuinermi inerniliussanut ilanngussivigineqanngim­mata. Taamaakkaluartorli immikkut ilisimasallit nalunaarusiorput, tamatumani tunngavissat saqqummiunneqartut tunngavigalugit immikkut ilisimasallit suliassamik matuminnga tigusi­nerannut tunngaviusut pillugit Ataatsimiititaliamit oqaatigineqartut takuneqarsinnaapput.

 

Tamatumunnga peqatigitillugu Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq paasissutissat amigaatigineqartut pissarsiarineqarsinnaanngitsut, tassa itigartitsissutit erseqqilluinnartut allakkatigut oqaatigineqar­tut kiisalu inatsimmik tunngavissaasinnaasumik innersuussuteqarsinnaannginneq pissutigalugit.

 

Tamakkiisumik nalunaaruteqarnissaq pissutigalugu Ataatsimiititaliap oqaatigissavaa umiarsuaa­tileqatigiiffik Royal Arctic Line A/S pillugu imaqarniliat siusissukkut immikkut ilisimasalinnut nassiunneqaraluarmata taakkuli ingerlatseqatigiiffimmit naalakkerneqarnertik tunngavigalugu paasissutissat taakku suujunnaarsittariaqarsimavaat.

 

Immikkut ilisimasallit nalunaarutaata imarisaanut A­taatsimiititaliap oqaatigiumasai allat:

Immikkut ilisimasallit nalunaarutaat oktobarip arfineq-aappaanni 1997-imeersoq Ataatsimiititali­amit sukumiisumik qimerloorneqarpoq aammalu paasissutissarpassuit immikkut ilisimasalinnut nassiussorneqartartut amerlanersaat ingerlaavartumik pissarsiarineqartarlutik.

 

Nalunaarummi pingaarnerit makku Ataatsimiititaliamit immikkut isiginiarneqarput:

 

Inuiaqatigiit suliassiissutaasa aningaasanut tunngasortaasa aaqqiivigineqarneri isumaqatigiissuti­tigut erseqqissutigut allaaserineqanngillat. Isumaqatigiissutit taamaattut aatsaat 1997-imi pilersinneqarput. Pissutsit tamakku ilaatigut nalunaarummi quppernerit 63-ianniit siumulaarlu kiisalu qupperneq 157-imi eqqartorneqarput. Immikkut ilisimasallit siunnersuisup KNI Pilersui­soq A/S pillugu nalunaarutaani tapiissutit annertussusiligaanerisa inatsisitigullu tunngavigisat naapertuutinnginnerat immikkut erseqqissarpaat. KNI Pilersuisup pilersinneqarnerani siunertaa­voq inuiaqatigiit suliassiissutaasa niuertutut suliassanit immikoortinneqarnissaat. KNI Pilersuisu­mut tapiissutit 1995-imiit amerleriarujussuarput. Pissutsit arlallit paasinarsitippaat allanngorti­terisoqalersinnagu arlalitsigut naliliinerluttoqavittarsimasoq aammalu immikoortitsinermi suut killiffigineqarnissaat erseqqissisinneqarsimanngitsut.

 

Qinikkat KNI-milu aqutsisut siunertat piviusunngortinneqarsinnaanerannut amigartumik eqeersimaarfiginninnerat immikkut ilisimasallit nalunaarutaanni erserpoq.

 

Ilaatigut inuit siunnersuisut nalunaarutaannik suliaqarsimasut allanngortitserinermi siuttuutinne­qarnerat kukkuneruvoq ilaatigullu qinikkat aqutsisullu aningaasanut tunngasutigut siunertarine­qartut angusinnaane­rannut periarfissaatitaasunut tunngasunik qularutiginninngippallaarsimanerat - imaluunniit piviusorsiornikippallaarsimanerat - aamma kukkuneruvoq.

 

Kingusinnerusukkut paasinarsivoq KNI-p aamma Atlantikumik ikaarsisinnaasunik umiarsuaati­leqatigiiffik 1992-imi siunissaq pillugu mianersornerusunik piviusorsiornerusunillu paasissutis­siorsimanngitsut kiisalu 1993-imi 1994-imilu niuertutut periaaseqarlutik ingerlatseqquneqaralu­arlutik taamaaliorsimanngitsut. Erseqqissarneqarpoq naalakkersuinikkut piumasarisat ilaatigut siammarsaanissamik suliffissallu qularnaarneqarnissaannik kissaatigisaasa aningaasatigut sunniutissaat immaqa itisiliisumik naliliisarlunilu misissoqqissaarneqarsimanngitsut.

 

Allanngortiterinerup ukiuini isumalluarnannginnerpaami tassa 1992-imi aqutsisut taarserneqar­put.

 

Ataatsimiititaliaq immikkut ilisimasallit nalunaarumminni qupperneq 160-imi oqaatigisaattut misigissuseqartinneqalerpoq, tassa ukiuni ingerlatsiviusuni siullerni killiffimmit qanoq ingerlari­aqqittoqarnissaata aqutsisunit paasisimaneqarsimannginnera aammalu aqut­sisut naalakkersuisul­lu akornanni isumaqatigiinngissutit ingerlatsinermi amigartooruteqarnermut pissutaasut ilagigaat. Amigartoorutit piffissami pineqartumi missingersuutini sinneqartoorutissatut amerlatigingajal­luinnartunngorlugit naatsorsorneqarsinnaapput; aningaasaqarnikku pakatsisitaaneq 600 mio. kr.-ingajalluinnarnik aningaasartalik.

 

Ikaarsaariarnerup pilersaarusiorneqarnera piullugu ingerlatseqatigiiffinnit paasissutissat suliassa­qarfimmi tamatumani sumiginnagarpassuaqarnera aammalu arlalitsigut kukkusunik naliliisoqar­tarsimanera malunnarsitippaat. Aamma Ataatsimiititaliaq taama malussarpoq.

 

Immikkut ilisimasallit naliliipput qarasaasiatigut aaqqissuussinerit nutaamik ineriartortinneqar­nerat sukkavallaartumik ingerlanneqarsimasoq annertoorujussuarnillu ajornartorsiorfissaqalersit­silluni, immaqa aamma suliassaqarfimmi tamatumani sulisut ilinniartitaaneri amigaateqarsimam­mata.

 

Immikkut ilisimasallit naliliinneri taamaattut nalunaarummi amerlasoorujussuupput, assersuuti­galugu ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat ingerlanneqarnerinut tunngasuni.

 

Taama nalinginnaasunik oqaaseqareerluni Ataatsimiititaliap ingerlatseqatigiiffiit ataasiakkaat eqqartuiffigissavai, Piginnittutut Ingerlatseqatigiiffik kisiat pinnagu.

 

Umiarsuaatileqatigiiffik Royal Arctic Line A/S: Akuersissut piginneqatigiissuteqaateqartutullu isumaqatigiissut naapertorlugit naatsorsuutigineqarpoq akile­raarutinut akiliitinnani nammineq aningaasaliussat 11 %-ii iluanaarutigineqassasut. Taakku 1993-iinnarmi 22 mio. kr.-iupput. Ukiuni 1993-imiit 1995-imut ingerlasuni taama iluanaaruteqartoqanngilaq­. Ukiuni taakkunani tamaginni missingersuutaasaraluartut aningaasartuutinit amerlasuunit sipporneqartuaannarput. Sulisut missingersuutigineqartutut ikileriaratik amerleriarput.

 

KNI Pisiffik A/S: Ukiut ingerlatsiviusut oqaaseqarfiginerisa avataasigut immikkut ilisimasallit inerniliipput soorlu tassa 1993-ip aamma 1994-ip naanerini ukiunut taakkununnga tulliusunut ukiumoortunik naatsorsuutissat kukkusumik nalilersorneqartarsimasut. Soorlu 1994-imi killilim­mik sinneqartooruteqarnisssaq  naatsorsuutigineqarsimavoq. Amigartoorutilli 66 mio. kr.-iupput.

 

KNI Pilersuisoq A/S: Inerniliunneqarpoq ingerlatseqatigiiffiup ingerlatsineranut tapiissutit akitsuutinillu isertitat amerlaqatigiinnissaannik qinikkat tunngaveqarnerat naatsorsuinernik sukumiisunik piviusorsiortunillu tunngaveqanngitsoq.

 

Qanorluunniillu pisoqarsimagaluarpat pissut amerlaqisut imminnullu nuioraattut KNI-p ingerlat­seqatigiiffiisa ingerlatsinerminni amigaartooruteqarnerujussuannut pissutaasunut nassuiaatissaa­neri immikkut ilisimasallit nalunaarutaatigut sukumiisumik tunngavissinneqarput.

 

Quppernerit kisitsisitaat matumani pineqartut tamarmik nalunaarutip danskisuuani quppernernut innersuussipput.

 

Naggasiut: Ataatsimititaliap sulinera KNI-p ingerlatseqatigiiffiisa ukiuni 1992-imiit 1995-imut ingerlasuni amigartooruteqarnerujussuanut nassuiaatinik kinguneqarpoq.  Inatsisartut inuiaqati­giillu tamarmik pissutsinik inuiaqatigiinnut akuliunnerni pingaaruteqarluinnartuni tamani piviusunik paasissutissinneqartarnissaat Ataatsimiititaliamit pingaartinneqarpoq. A­taatsimiititali­aq isumaqarpoq KNI-p ingerlatseqatigiiffiini suliat aamma paasiuminaatsorujussuarmik ingerlan­neqarsimasut nassuiaatissartaat attanneqarsinnaasumik saqqummiunneqartut. Tamanna immikkut ilisimasallit nersortarialimmik sulinerannik qutsatigisatsinnik annertuumik pissuteqarpoq.

 

Pinngitoorneqarsinnaanngilaq misigisat suliamit matumannga pisut kingusinnerusukkut Ataatsi­miititaliap suliaa naammassippat qanoq iliorluni paasissutissat ajornannginnerusumik kularnann­ginnerusumillu pissarsiarineqartalernissaat pillugit isumaliutersornernik kinguneqassappata. KNI-p ingerlatseqatigiiffiisa 1992-imiit 1995-imut oqaluttuassartaat Ataatsimiititaliap nassuiaa­teqarfigaa. Immaqalu taama sulineq suliassaqarfinni allani siumut isigisunik tikkuusiffiusinnaaju­maarpoq.

 

Ataatsimiititaliap taama oqaaseqarluni suliaq Inatsisartunut suliassanngortippaa.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Kalaallit Niuerfiata KNI-p aggulullugu aktie-teqarluni inger­latseqatigiiffinngortinneqarnerata nassuiaat tunngavigalugu KNI pillugu misissuisitatut ataatsimiititaliaq, Inatsisartunut isumaliu­tissiissuteqarpoq.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit KNI pillugu misissuisutut ataatsi­miititaliap, immikkullu ilisimasallit sukumiisumik sulisima­nerat, qutsatigaara.

 

Suliap 1996-imi april-ip 22-ani suliarineqarneranut atatillugu, taamanikkut Inatsisartut siulittaa­suannit erseqqissarneqarpoq, Inatsisartut nalinginnaasumik ataatsimiititaliorsinnaallutil­luunniit qinikkanik ilaasortalimmik misissuisussamik. Taamaat­torli misissuisussatut ataatsimiititaliaq qinikkanik ilaasorta­lik eqqartuussivittut oqartussaassuseqassanngitsoq, taamaal­laalli suliani pillugu inassuteqaateqarsinnaalluni.

 

Taamanikkut erseqqissarneqarpoq qinikkat atorfillillu Inatsi­sartut misissuisitamittut ataatsimiiti­taliaannut nalunaarute­qartarnissaminnut inatsisinik tunngaveqarlutik pisussaaffeqann­gitsut. Tassa nunatsinni inatsisiliornermik tamatumunnga inat­sisitigut tunngavissaqanngimmat, kiisalu taamanikkut Inatsisar­tut siulittaasuata erseqqissarpaa KNI aktie-teqarluni ingerlat­seqatigiiffiusoq inuit akornanni saqitsaattoqalersillugu inat­sisinik malinneqartartunik tunngaveqarluni pilersitaa­soq.

 

In­gerlatseqatigiiffik pisortat ingerlatsinerannut ilaatinneqar­sinnaanngitsoq, tamatumalu kingu­nerisaanik misissuisitatut ataatsimiititaliap aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffinnit akuusunit, paasissutissarsisarnissani piumasaqaatigisinnaann­gikkai.

 

Oqallinnermut atatillugu Naalakkersuisut oqaatigaat, ataatsi­miititaliap suliaa annertunerpaamik ammaffigineqassasoq. Aam­mattaaq erseqqissarneqarpoq, aktie-teqarluni ingerlatseqati­giiffiit pillugit inatsimmi nipangiussisussaatitaanermik aala­jangersakkat mianeralugit ataatsimiititaliaq suliaminik naam­massinninniassasoq.

 

Isumaliutissiissummi oqaatigineqarpoq aktie-teqarluni ingerlat­seqatigiiffiit matumani akuusut siulersuisuisa ataatsimiinneri­ni imaqarniliat, kukkunersiuisuisa oqaaseqaataat aammalu suli­assatut pilersaarutaat misissuinerup inernilersorneqarnerani tunngavinnut ilaanngitsut.

 

Tamatumunnga atatillugu oqaatigine­qassaaq Namminersornerullutik Oqartussat paasissutissanik taak­kuninnga, pigisaqanngimmata, kisiannili KNI-mi ingerlatseqati­giiffiit kiisalu umiarsuaatile­qatigiiffiup Royal Arctic Line-p siulersuisuisa tamakku pigi­gaat, aammalu takku ingerlatseqati­giiffiit annertuumik ajoqu­tissarsisinngikkaluarlugit paasissu­tissat tamakku tunniunneqar­sinnaa­nerinik nalilersuisinnaasutu­aasut.

 

KNI-mik piginnittut siulersuisui taamanikkut Naalakkersuisut Siulittaasuata inassuteqarfigai, 1992-imiit 1995-imut siuler­suisut ataatsimiittarnerini imaqarniliat tunniuteqqullugit. Tamannalu siulersuisut akuersaarpaat.

 

KNI pillugu misissuiti­tassatut ataatsimiititaliap isumaliutis­siissutaatigut erserpoq, KNI-mi piginnittut A/S-ip siulersui­suisa ataatsimiinnerini imaqarniliat immikkut ilisimasalinnit pissarsi­arineqarsimasut. Taamaattorli suliassiissummut sanil­liullugu imaqarniliat pissarsiarineqartut immikkut ilisimasa­linnit suulluanngitsutut isumaqarfigineqarsimasut.

 

Immikkut ilisimasallit isumaqarput ingerlatseqatigiiffiit in­gerlatanik ingerlatsisuuissut siulersui­suisa ataatsimiinnerini imaqarniliat pissarsiarinissaat naleqqunnerusimassagaluartoq. Immikkut ilisimasallit oqaatigaat siulersuisut ataatsimiinneri­ni imaqarniliat, tamakku nalunaarutip suliari­neqannginnerani pissarsiarineqarsimanngitsut. Ilaatigullu tamanna pissutigalugu inerniliinermi pissutsit tamakku pillugit tunuarsimaartoqarsi­malluni.

 

Taamaattorli tunuarsimaarfittut pineqartut atuukkaluartillugit misissuinerit immikkut ilisimasallit toqqissisimanartumik tunn­gavissaqarlutik oqaaseqarsinnaatillugit, naammassineqarsinnaa­simammata Naalakkersuisunit maluginiarneqarsimapput.

 

Isumaliutissiissummi immikkut ilisimasallit nalunaarusiaanni, inerniliussatut eqikkakkani, ilaatigut oqaatigineqarpoq inuia­qatigiit suliassiissutaat isumaqatigiissutinik erseqqissumik allattugaanngitsut. Taamaattorli oqaatigineqarlunissaaq isuma­qatigiissutit taamaattut 1997-imi suliarineqarsimasut. Aammat­taaq erseqqissarneqarpoq ilaatigut naalakkersuinikkut siammar­titerinissamik sulisussanillu qularnaarinissamik kissaatigisat, aningaasatigut sunniutigiumaagaat iternga tikillugu naliliisar­luni misissoqqissaarneqarsimagunanngitsut.

 

Ingerlaqqillunilu oqaatigineqarpoq qinikkat atorfillilluunniit aningaasatigut anguniakkat angune­qarsinnaaneri pillugu qularu­teqanngippallaarlutilluunniit piviusorsiorpallaarsimanngitsut.

 

KNI pillugu misissuisutut ataatsimiititaliap aamma isumaliutis­siissummini oqaatigaa, ukiuni ingerlatsiviusuni siullerni aqqu­tit killiffimmit qanoq ingerlaqqittariaqarnissartik paasisima­simanngikkaat. Isornartorsiutit ataasiakkaat Naalakkersuisunit oqaaseqarfigineqassanngillat. Kisiannili KNI pillugu misissui­sutut ataatsimiititaliap nalunaarutaa tusaatissatut tigullugu.

 

Naalakkersuisut pingaartippaat matumuuna KNI-p allanngortiter­neqarnerata sumik imaqarnera tamakkiisumik allaaserineqarnera nalunaarutikkut saqqummiunneqarmat. Tassa KNI-mi ingerlateqati­giiffinni, umiarsuaatileqatigiiffimmilu Royal Arctic Line-mi ingerlatsinikkut ineriartornerup naliliisarluni misissuiffigi­neqarnerisigut, kiisalu allanngortiterinerup ingerlatseqati­giiffiit ingerlatsinermi ineriartorneranni sanilliullugu nali­lersorneqarnerisigut.

 

KNI-p 1992-imi allanngortiterneqarneranut atatillugu kukkussu­tit aamma nalunaarummi taagorneqartut, ilinniarfigineqarnissaat Naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq. Aatsaammi taamaaliornik­kut siunissami taamaattunik uteqattaarisinnaanerit pinngitsoor­tissinnaagatsigik.

 

Tamakku oqaatigereerlugit Naalakkersuisut isumaqarput maannak­kut piffissanngortoq, nukiit katersorlugit siumut isiginiarnis­samut.

 

Siusinnerusukkut KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit aningaasatigut ajornartorsiutigisimasaat, nassueru­tigalugit aammalu tamakku niuertutut suliaasa ineriartortinneqarnisaannik kissaatigisat tunngavi­galugit 1997-imi upernaakkut ataatsimiinnermi, KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit niuernikkut aaqqissuussaanerisa allann­gortinneqarnissaat, nioqqutissanik pilersuinerup ataatsimut aqutsiso­qarfeqalerneranik kiisalu suliat pitsaanerpaajunngitsut allani suliarineqartartussanngorlugit nuunneqarnerannik kingu­neqartut, Inatsisartunit akuersissutigingeqarput.

 

Allakkerisarfiit maannakkut TELE Greenland A/S-imut nuunneqar­simalereerput. Aammalu piaartumik namminerisamillu umiarsuaati­leqatigiiffiliornissaq naatsorsuutigineqarpoq, kiisalu nunaqar­fiit angallavigineqartarneri Royal Arctic Line-mut nuunneqassa­maarlutik.

 

KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit qanittukkut 1997-imi ukiup naat­sorsuutitik saqqummiuppaat. Taakkunani takuneqarsinnaapput KNI Pisiffik A/S akileraarutissaminik akiliitinnani 3,3 million koruuninik sinneqartooruteqartoq. Kiisalu KNI Pilersuisoq A/S akileraarutissaminik akiliitinnani 6,4 million koruuninik sin­neqartooruteqartoq.

 

Ukiup affaani angusatigut KNI ingerlatseqatigiiffiit massakkut pitsaasumik ineriartornerat erseqqissarneqarpoq. Tassami taman­na 1992-imi allanngortiterinerup kingornagut siullerpaamik 1996-imi KNI-mi ingerlatseqatigiiffiit ukiormoortumik naatsor­suu­taasigut atuarneqarsinnaaler­mat. Tassa KNI Pisiffik A/S akileraarutissaminik akiliitinnani 1,3 million koruuninik sin­neqarto­oruteqartoq. Kiisalu KNI Pilersuisoq A/S akileraarutis­saminik akiliitinnani 13,1 million koruuni­nik sinneqartoorute­qarluni. Tassa 1996-imi.

Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit KNI pillugu misissuisutut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, kiisalu Inatsisartunit oqaatigineqartut tusaatissatut tigujumaarpavut.

 

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

KNI pillugu ataatsimiititaliap nalunaarutaa imartoqisoq Siumumi pissangalluta utaqqereerlugu, saqqummiunneqarmat soqutigeqalugu mississorsimavarput.

 

Siumumi isumaqarpugut ataatsimiititaliap suliassani naammagi­nartumik suliaralugu Inatsisartu­nut saqqumiukkaa. Tassami 1996-imi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiititaliamik pilersitsiga­mik kissaatigisimavaat nalunaarusiassaq 1997-imi ukiakkut saq­qummiunneqassasoq. Aammat­taaq Siumumi maluginiarparput ataatsi­miititaliaq piginnaatitaanini tunngavigalugu suliassami taa­maattumi arlaannaannulluunniit atuumassuteqanngitsunik suleqa­tissarsiorluni misissuititsisi­masoq, taamaaliorsimanerlu Siumu­mi toqqissisimanartutut isigaarput.

 

Misissuititsinissamut tunngaviusimasut naluneqanngitsutut tas­saasimapput, KNI-p allanngortiter­neqarnera killissami ikaar­saarfiusumi 1992-imiit 1995-imut pilersaarutaasimasunit akisu­nerusi­maqimmat. Aammattaaq peqqutaaqataasut ilagisimavaat paa­sineqarmat, pingaartumik nunaqar­finnik isorliunerusuniittunillu kiffartuussinerup siusinnerusumut naleqqiulluni ajorseriarsima­nera.

 

Ilaatigut pissutsit tamakkua peqqutaaqataapput misissuisoqar­nissamik Inatsisartut aalajangersi­mammata, ataatsimiititaliarlu qulaajaasussatut sulisinneqalerpoq.

 

Ataatsimiititaliap "eqqartuussisutut" sulisussaannginnera suli­simannginneralu Siumumiit paasilluarparput. Iluarinartutut isigaarput pissutsinik qulaajaanermi politikkikkut sumi inissi­simaneq apeqqutaatinnagu suliniartoqarsimammat.

 

Nalunaarusiaq qulaajaanernik amerlaqisunik imaqarpoq. Malunnar­porlu sulisitaasimasut immikkut ilisimasallit, tassa inatsisi­leritooq, naatsorsuuserisoq kiisalu niuernermik immikkut ilisi­masalik suliassaminnik naammassinnilluarsimasut. Taakkulu kif­faanngissuseqarlutik misissuisinnaasimanerat erseqqissoq nalu­naarusiaq takutikkaa, Siumumit isumaqarfigaarput.

 

Misissuititsinermi paasinartut arlalippassuugaluartut Siumumiit pissutsinik qulaajarneqartunit immikkut maluginiarsimasavut makkuupput:

 

Allanngortiterinissamik isummertoqarmat isumalluartoqarpallaar­simavoq. Politikerit akornanni "nutaamik" aningaasarsiornikkut ingerlatsinissaq neriulluarfigineqarsimaqaaq. Selskab-it al­lanngortitileruttorneranni pisortamik nikittoqarsimanera pinn­gitsoorani aamma siunniussat eqqortumik atuarneqarsimanngin­nerannut peqqutaaqataanngitsoorsimanavianngilaq.

 

Kiisalu aamma Siumumi tikkuarusupparput allanngortiterilernermi atatillugu siunnersortaasima­soq, nammineq siunnersuutigisimasa­minut qullersanngortinneqarluni atorfinitsitaasimanera taamaas­simassanngikkaluartutut Siumumit isumaqarfigigatsigu.

 

Ilanngullugu taasariaqavissoraarput malunnarmat, aammalu ukiuni misissuiffiusuni tusagassiuti­tigut tusarsaammat, sulisut al­lanngortiterinermut atatillugu sulinerminni atukkaminnik naam­magittaalliuteqartarsimasut.

Tamakku takutippaat suliffeqarfissuarmik taama angitigisumi piffissaq taamak sivikitsigisoq atorlugu allanngortiteriniarsi­maneq sulisunik toqqissisimatitsiunnaarsimasoq.

Aaammalu taama annertutigisumik allanngortiterilernermi sulisu­nik ilinniartitseqqittarnerit ingerlalluarsimanngitsut, tamak­kulu kingunerisaannik sulisut toqqissisimajunnaartarsimasut.

 

Taamatuttaaq Siumumi isumaqarpugut misissuititsisimanerup ta­kussutissikkaa suut KNI-p ingerlanneqarnerani inuiaqatigiit akiligassarigaat, suullu unammilleqatigiinnerup iluani akiler­neqartariaqartut.

 

Siumut isumaqarpoq taamatut selskab-inngortitsisimaneq aalajan­gernerusoq eqqortoq. Aaamma isumaqarpugut politikkikkut anguni­akkat anguneqarsimasut. Angingaasatigullu anguniakkat aallaq­qaammut isumalluarfiuallaarsimasut piffissami misissuiffiusumi pineqartumi, tassa 1992-imiit 1995-i ilanngullugu, anguneqann­gitsoorsimasut.

 

Taamannak oqareerluta Siumumiit oqaatigissavarput KNI-p aaqqis­suuteqqinneqarnermini maannamut killiffia pissusissamisoortutut isigigatsigu. Inuiaqatigiit nutaasumik ineriartortut nunarsuar­mi niuernikkut unammilleqatigiinneq atorlugu ingerlatsisut, peqatigalugit naligalugillu niuernikkut ingerlatsinissarput taamaaliornikkut ammaanneqarmat. Tassalu niuernerpalaartumik ingerlatsineq.

 

Allaat oqartariaqarpugut qujavugut tamanna naammassineqarmat.

 

Ilami misissuinerup takutitaasa saniatigut pitsaaquterpassuit naatsorsorneqarsinnaasut tamak­kinngikkaluarlugit makku taaru­suppavut:

 

KGH-p kingornatigullu KNI-p sulisui qallunaat nunaanni najuga­qartut sulisuisa qallunaani najugaqartut ilaasa nunatsinnut nuunneqarnerisigut akileraartarnikkut nunatsinnut iluaqutaaler­simapput. Taamatullu tamatumunnga ilanngullugu KNI-p qullersa­qarfia qallunaat nunaanni inissisimasoq pissusissamisoorluin­nartumik nunatsinnut nuunneqarluni.

 

Qallunaat nunaanni politikkerit naalakkersuisullu aqutsinerat qimakkiartuaarneqarpoq, tamanut peqqinnartumik. Taamaalilluni aamma sulisut toqqaannartumik ingerlatsinermut sunniu-teqaqataa­sinnaanerat periarfissaqalerluni.

 

KNI-p aggulunneqarneratigut susassaqarfiit immikkoortut tamar­mik erseqqilluinnartumik ingerlanneqarnissaminnut periarfissa­qalerput. Soorlu makku KNI-p pisiniarfii, KNI-p umiarsuaateqar­fia, KNI-p ilaasunik angallassivia, KNI-p uuliaarniarfia KNI-illu pilersuivia.

 

Kiisalu minnerunngitsumik KNI-p aningaasatigut ingerlatsinera qangamut naleqqiullugu isumannaannerungaartumik erseqqinnerun­gaartumillu pivinneqatigiiffinnut inatsit naapertorlugu inger­lanneqalerluni.

 

Ilanngullugu Siumut isumaqarpoq selskab-iliornermi sumiluun­niit, ingammik pisortat aamma piginneqataaffigisaannik, ima­luunniit tamakkiisumik pigisaannik, politikerit piukkunnartut siulersuisuni siulittaasutulluunniit inissinneqartarneri ullut­sinni avaqqunneqarsinnaanngitsoq. Massakkummi nunatsinni niuer­nermik paasisimasaqarluartunik ilinniagartuunilluunniit suli amigaateqarnitsinni, politikerit allallu piukkunnartut tamakku­nunnga ikkunneqartarneri ammatin­neqartariaqarpoq.

 

Siumut isumaqarpoq maluginiarneqartariaqartoq massakkut KNI-p sulisuminik ilinniartitseqqit­tarnernik ingerlatsillualersima­nera neriulluarfigigipput. Selskab-it allanngortiterneqareerlu­ni aningaasarsiornikkut siumut aallarneranik aamma kinguneqar­tussaassammat.

 

Immikkut ilisimasallit misissuinerminni siulersuisut ataatsi­miinnerisa imaqarniliornerinik, budget-inik kiisalu naatsorsuu­serisut protokolat-iinik pissarsisinnaasimannginnerat selskab-it illersugaanerinik pissuteqartoq, ajuusaarnartuusinnaagaluar­toq, taamaattoq Siumumi - soorlu aallaqqaataani oqaatigereerip­put - KNI pillugu nalunaarusiaq imartooq sukumiisumillu taa­sariaqartoq, iluarisimaarparput, taamaalilluni taamani pissut­sinik tusatsiakkatigut eqqoriaaqat­taarnerit naammaginartumik qulaajarneqartutut oqaatigineqarsinnaammata.

 

KNI-p allanngortiterneqalernerani kukkunerusimasut ilinniarfiu­sariaqartutut ilinniarfiusimasutul­lu Siumumi isumaqarpugut. Erseqqissumillu taamaattoqarsimanera massakkut KNI-p ingerlaa­serilersimasaata takussutissippaa.

 

Immikkut ilisimasalittut sulisimasut sulilluarsimaqisullu Siu­mumiit qujaffigissavavut. Naggataa­tigullu KGH-mi KNI-milu suli­suusarsimasut inuiaqatigiinnik ilaatigut naammagittaqalutik sullissisuusarsimasut Siumumiit qujaffigissavavut. Massakkullu sulisut sinniisorisaat allanngorti­tereqqinnermi suleqataalluar­simasut, sulisullu allat tamaasa sulilluarnissaannik kissaallu­git.

 

Taama oqaaseqarluta KNI-p pillugu ataatsimiititaliap nassuiaa­taa Simumiit tusaatissatut tiguar­put.

 

Jakob Siverthsen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut KNI pillugu ataatsimiititaliaanni nassuiaat Atas­summiit imatut oqaaseqarfiginiarpar­put.

 

KGH-toqqap qallunaat naalagaaffiannit ingerlanneqartup ukiuni 211-ni atuuffigisimasamini assigiinngitsunik isornartorsiorne­qartarsimaqaaq. Taamatut pisoqartarnera tupinnartuliaanngilaq. Tassa ingerlatsineq Qallunaat Nunaanniit aqunneqarmat.

 

Taamaakkaluartoq nunatsinnik nioqqutissanik pilersuineq tassa illoqarfinnik minnerunngitsumik nunaqarfippassuarnik ajortuin­narmik oqaatigineqarsinnaanngilaq. Innuttaasut nioqqutissat atorfissaqartitaat sapinngisamik pissarsiarineqartarsimapput.

 

Suliffissaqarniarneq ataatsimut tamaat eqqarsaatigalugu KGH pingaaruteqarsimaqaaq. Pingaartu­mik nunaqarfinni soorunalimi aamma illoqarfinni ullumikkornit suliffissaqartitsinerusimavoq. Ilaqutariippassuarnut aningaasarsiornikkut assut iluaqutaasu­mik.

 

1986-ip aallaqqaataani KGH-toqqap KNI-nngorluni nunatsinnut nuunneqarnera, persuarsiutaasi­maqaaq puigunaatsumik eqqaamane­qartuartussaq. Tamatumani anguniarneqarmat uagut kalaallit nammineerluta sanarfillugu ingerlatissagipput equngassutaasut aaqqittariaqartullu qanimut tikkulugit aaqqissuusisinnaangorlu­ta. Soorlu KNI allanngortiterlugu aaqqissuunneqarsimasoq, kin­gornalu aamma allanngortinneqaqqissimalluni.

Tamatumani innuttaasunut sullissineq aningaasarsiornikkullu ingerlatsineq pitsaanerpaaq anguniarlugu.

 

Eqqaamassavarput 1992-imi KNI-p allanngortinniarneqalerneranut tunngatillugu nunarput tamaat, Inatsisartuni partiit tamarmik peqataaffigisaannik, innuttaasunut assut soqutigineqartu­mik paasisitsiniaasoqartarsimammat. Tamatumalu kingorna allanngor­titsiniarneq innuttaasut kissaateqarneri tunngavigalugit aat­saat Inatsisartuni tamarmiusunik akuersaarneqarsimalluni.

 

Taamaakkaluartoq kikkut tamarmik iluarisaannik iliorneq ajor­narsinnaasartoq takusinnaavarput. Allanngortiterinerup kingorna Inatsisartuni Naalakkersuisunilu kissaatigisarput neriorsuuti­gineqartutut pitsanngoriaatissat tamakkerlugit eqqortinneqarsi­manngillat.

 

Allanngortiterinermi siunnersortit immikkut ilisimasalittut imminnut taagortut, Inatsisartunut isumalluarsaarivallaarsimap­put. Tamatumalu kinguneranik ajuusaarnaqisumik naatsorsuutinik kiputtoortoqarsimavoq, nunatsinni innuttaasunut akisoqisumik kinguneqartumik. Tamanna Atassummit assut ajuusaarnarpoq.

 

Tamannarpiarlu tunngavigalugu Inatsisartut immikkut ataatsimii­titaliorsimapput arlaannaannul­luunniit atassuteqanngitsunik ikiorteqarlutik. KNI-mi kiputtoornermut suna peqqutaasimanersoq paasiniarneqarnissaa siunertaralugu. Qujanartumik ullumikkut paasissutissat Inatsisartunut isummerfigisassanngorlugit saq­qummiunneqarsinnaasimapput, tamannalu Atassummit assut iluari­simaarparput. Apeqqut innuttaasunit politikkerillu akornanni qassiiliutaaqi­soq kiisami naammassineqartussatut isumaqarfigigatsigu. 

 

Atassummit ajuusaarutigalugu oqaatigissavarput, immikkut ilisi­masallit misissuisussatut toqqarneqarsimasut atortussanik pi­sariaqartitaminnik tamakkiisumik pissarsisinnaasarsimanngin­nerat. Taamaalilluni misissuinermi qulaajagassat paasissutis­sallu tamakkerlugit pissarsiarineqar­sinnaasimanatik. Taamaakka­luartoq nalunaarusiami uparuarneqarsimasut tunngavigalugit Atassummit isummerfigissavavut.

 

Atassummit erseqqissassavarput KNI-mi 1992-imiit 1995-imut allanngortiterinermut tunngasut, kiisalu immikkut ilisimasallit nalunaarusiaanni mikisualuit iserfiginagit, uparuartariaqar­sorisavut kisiisa matumuuna oqaaseqarfigissagatsigik.

 

Siullermik Atassummit maluginiarparput immikkut ilisimasallit nalunaarusiaanni erseqqissumik oqaatigineqarmat, 1992-imi al­lanngortiterinermut tunngatillugu KNI-p qullersaqarfianit 93-imiit 95-imut sinneqartoorutissatut naatsorsuutigineqartut taamaaqataat amigartoorutaasarsimammata. Tamatumani kukkusumik aningaasatigut pilersaarusiorsimaneq erseqqissumik takusinnaa­gatsigu.

 

Tassami KNI-mi 1991-imiit 92-imut isertitat tamarmiusut 160 million koruuninik ikileriarsi­mammata. Aaamma 92-imiit 93-imut 350 million koruuninik ikileriarsimallutik. Kiisalu 93-imiit 94-imut 90 million koruuninik ikileriarsimallutik. Tamatumani aningaasartuutissatut pilersaaru­siat kusanasaarniarneqarpal­laarsimasut takusinnaavarput.

 

Aappaattut KNI-mi misissuisussatut suliniarnermi, kiisalu im­mikkut ilisimasallit paasissutissanik pisariaqartitaannik ami­gaateqartoqartarnera Atassummit ajuusaarutigaarput. Soorlu ingerlatseqa­tigiiffiit ingerlatsinermi siulersuisuisa ataatsi­miittarnerini imaqarniliat, kukkunersiuisut oqaase­qaataat, aningaasartuutissanut missingersuutinut pilersaarutit il.il.

 

Paasissutissat amigaataasut ataatsimiititaliami kiisalu immik­kut ilisimasalinnit qanoq pingaartin­neqartigigaluartut arlalit­sigut oqaatigineqartarpoq. Tamatumalu kinguneralugu paasissu­tissat amigaataanerisigut, taamanikkut KNI-mi pisimasut, tamak­kiisumik qulaajarneqarsinnaasimann­ginnerannik.

 

Pingajuattut KNI-mut 1995-imi tapiissutit naatsorsuutigisamiit amerlanerujussuat Atassummiit maluginiarparput. Tamatumani arlalitsigut kukkusumik pilersaarusiortoqartarsimanera takussu­tissaavoq erseqqissoq. Tamatumani aamma isumalluarsaarisoqar­pallaarsimavoq.

 

Sisamaattut KNI-mi allanngortiterineq kisimi aningaasatigut kukkusumik pilersaarusiorfigineqar­tarsimanngitsoq Atassummit paasivarput. Tassalu Royal Arctic Line A/S-imi aamma piler­saarusiornerluttoqartarsimavoq. Soorlu 93-imiit 95-imut anin­gaasartuutissatut missingersuutaasi­masut tamatigorluinnaq sip­porneqartarsimasut takusinnaagipput.

 

Tallimaattut KNI-p allanngortiterniarneqarnerani qullersaqar­fiit illoqarfinnut assigiinngitsunut inissitsiterneqarsimaneri­sa, aammattaaq ingerlanerliornermik pisooqataasunut ilaavoq. Tassami piaartumik aaqqitassat suliffeqarfissuarmi qullersat qanimut tikillutik aaqqiiniarsinnaasarsimann­ginnerat aamma kiputtooruteqartarnermut peqqutit ilaattut Atassummit naliler­sinnaagatsigu.

 

KNI-mi allanngortiterisimaneq ajortuinnarmik kinguneqanngilaq. Matumuuna Atassummit ataaseq assersuutigalugu oqaatiginiarpar­put; allanngortiterinerup kingunerisaanik ikummatissat akii malunnaatilimmik appariaateqarsimammata, imaani inuussutissar­siuteqartunut assut iluaqutaasumik.

 

Atassummi Inatsisartut KNI pillugu misissuisussatut ataatsimii­titaliaanni suleqataasimagatta isumaliutissiissut, kiisalu im­mikkut ilisimasallit nalunaarusiaat annertooq, qujarullugu tigu­arput. Neriuutigilluinnarparput immikkut ilisimasallit ingerlatseqatigiiffiit ingerlanneqartarnerat pillugit uparuaas­sutigisimasaat siunissami ingerlatseqatigiiffiit assigiinngit­sut Namminersornerullutik pigineqartut, ilinniarfigalugu ator­luartarsinnaajumaaraat.

 

Taamatut oqaaseqarluta immikkut ilisimasallit nalunaarusiaat annertooq pitsaasorlu Atassummit tusaatissatut tiguarput, aam­mattaaq pissutissaqarpugut Inatsisartut allattoqarfiannut qu­jassalluta pikkorissumik allatseqartissimammatigut.

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

April-ip 22-ani 1996-imi ataatsimiikkatta ilisimaneqartutut Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarpu­gut, KNI-p allanngortiterne­qarnerata kingorna pisimasut eqqarsaatigalugit, sukumiisumik misissuisitsisoqartariaqartoq.

 

Inuit Ataqatigiit taamani siunnersuuteqaratta kissaatigaarput misissuinissaq suliamut attuumassu­teqanngitsunik innuttalersu­gaasunik, tassalu undersøgelseskommission-imik taasamik, inger­lanneqassasoq. Taassuma saniatigut ilisimaneqartutut aamma misissuititsinissamut atasumik periarfisseeqqusivugut KNI-p allanngortiterneqarnissaanut atatillugu paasissutissanik suuga­luartunilluunniit kommission-i aallersinnaatitaanissaminut aqqutissiunneqartariaqartoq. Tassalu allatut oqaatigalugu KNI-p aktie-teqarluni arlariinnut ingerlatseqatigiiffinngortinneqar­simanera misissuinermi aporfiussanngitsoq.

 

Ilisimaneqartutulli siunnersuuterput tamakkerluni akuersissuti­gineqanngilaq. Tassami akuersis­sutigineqartoq tassaammat Inat­sisartut iluminni namminneq ataatsimiititaliussasut, inatsisit pioreersut toqqammavigalugit misissuinermik aamma ingerlatsi­sinnaasumik.

 

Inuit Ataqatigiit KNI pillugu ataatsimiititalianngortumi matu­manilu isumaliutissiissumminik saqqummiussisumik aallaqqaataa­niit soqutiginnilluta, peqataasimavugut oqartariaqarpugullu suliaq pissanganarlunilu uagutsinnut pissarsiaqarnarsimammat, neriuutigaarpullu taamatut aamma inuiaqatigiinnut misinnaru­maartoq.

 

Oqartariaqarpugummi immikkut ilisimasalittut suliakkerlugit sulisillugillu imissimasavut periarfissarititaasut iluanni, sulilluarsimammata aammalu isumaqaratta suliaq sulisimanermut atugassarititaasut eqqarsaatigalugittaaq ajunngitsutut naliler­neqartariaqartoq, minnerunngitsumil­lu tamatumani nalunaarusiaa­simasoq sukumiilluinnartoq aamma iluatinnaateqarluarsorigatsi­gu.

 

Inuit Ataqatigiit nalunaarusiap iluatinnaateqarneranut pissu­taatipparput immikkut ilisimasalittut suliakkerlugit imissima­savut, naggataatigut inerniliisinnaammata aalajangersimarpasit­tumik aammalu qularpasippallaanngitsumik.

 

Taamaattumik KNI pillugu ataatsimiititaliamit immikkut ilisima­sallit aamma sulineranni annertuumik kiffaanngissuseqartitaaf­fik nalunaarusiarisimasaat Inuit Ataqatigiit tassaatipparput, siunissami KNI-p allanngortiterneqarnerata nalaannisut kukku­lut­tuutigineqarsimasunik siunissa­mi pinaveersaartitsinissamut atussallugu ilinniutigissallugulu piukkunnaatilik.

 

Taamaattumik aamma nuannaarutigaarput Naalakkersuisuvut taama­tut isumaqarlutik KNI-p 1992-imi allanngortiterneqarneranut atatillugu kukkussutaasimasut, nalunaarummi taagorneqare­ersut, siunissami ilinniarfigineqarnissaat aamma pingaartimmassuk.

 

Siunissami taamatut kukkuluttornaveersaartoqarnissaanut atatil­lugu taamaattumik Inuit Ataqati­giinnut pingaaruteqarpoq, nalu­naarusiami aamma oqaatigineqartoq, siunissami sillimaffigine­qaqqullugu inassutigissagatsigu una:

Taamatut allanngortiterisoqassatillugu nunatsinni pissutsinut qanimut ilisimaarinneqqissaarnis­saq pissusiviusunillu aallaave­qartuarnissap qanoq pingaaruteqassusianik oqariartuuteqarneq.

 

Taassumalu saniatigut nunatta avataaneersunik siunnersortiler­sortartilluta tamatigut aamma naatsorsuutigisinnaannginnatsigu tamatigut iluatsitsisinnaanissarput.

 

KNI-mmi allangortiterneqarnisaanut atatillugu aalajangiisuul­luinnartumik Convest Consult Danmark-imeersoq nalunaarusiortin­neqartarsimavoq, 1992 sioqqullugu KNI-mi qullersanik aamma aallaqqaammut peqataaffigineqartumik. Maluginiagassaavorli KNI-p taamani qullersai peqatigalugit inassutiginiarneqartartut aalajangiisuusussanut apuuttussanngoraangata, Convest Consult-imit imaluunniit allanit allanngortiterneqartarsimasut, ilisar­saajunnaareerlutik apuuttarsi­mallutik. Tamakkuuppullu annertuu­tigut allanngortiterinermi toqqammavigineqartarsimasut.

 

Taamaattumik pisariaqartuassaaq mianersortumik siunnersortiler­sortarnissarput, minnerunngitsu­millu siunnersortitut atorsin­narlugit kingorna qullersatut aamma atorfinitsinneqartanngin­nissaat siunissami ilinniutigisimallugu eqqaamaniartariaqar­sorigatsigu.

 

Taassuma saniatigut eqqaamajuagassaq tassaasariaqarpoq suliffe­qarfissuit allanngortiteriffigiu­minaattarmata, suliffeqarfis­suup siuttui pingaartumik allanngortiteriffiup aallartisalerut­tornerata nalaani, taarserneqaannarnerisigut.

 

Taamatummi pisoqartillugu sulisorpassuit pisariaqanngikkaluamik aamma toqqissisimajunnaar­tinneqartarlutillu ilisimasaat imaan­naanngitsut maangaannartarmata.

 

KNI allanngortiterniarneqartussanngormat ilaatigut taamani erseqqinnerusumik ingerlatsisoqaler­tariaqarnera pisariaqartin­neqaqisutut taakkartorneqartuarpoq. Ingerlassat ikaartitikka­tullusooq immikkut taamani ataqatigiiaartut avissaangatinne­qannginnerisigut, tamatuma inuiaqatigiinnut minnerunngitsumillu Naalakkersuinikkut suliaqartunut, aningaasat KNI-p iluani kaa­viiaartut qanoq atorneqartarsimanerinut pissutsit takujuminaan­neragaallutik allanngortiterinissami ilaatigut tunngavilersuu­tiginiarneqarput.

 

Immikkut ilisimasallit nalunaarutaat atuaraannili paatsuugas­saanngitsoq tassaavoq, 1992-imiit 1996-ip naanissaata tungaanut immaqa KNI-p oqaluttuarisaanerani aningaasatigut ingerlatsini­arneq, aatsaat taamma ersernerlussimatiginera, tassami septem­ber 1995-imiit pisortanngortup immikkut ilisimasalinnut isertu­aatsumik nassuiaatigisimammagu, atorfininnermini niuernikkut aningaasatigullu paasissutissat nalunaarsuinerillu ukiuni taak­kunanerpiaq qanoq amigarluinnarti­gisimatigisut, aatsaammi 1997-imut atuuttussanik nutaanik isumaqatigiissusiornikkut KNI-mi landskarsimiillu tamakku naammassineqarmata.

 

Tamanna erseqqilluinaqqissaartumik nalunaarusiap qallunaatuuani qupperneq 148-mi, tassa oqaatigilaassavara kalaallisuuani ta­manna ilanngunneqarsimanngimmat, 1991-imiit 1995 ilanngullugu naatsorsuutit inerniviisa, tassa konsuliderede regnskaber, takusassiarineqarnerisigut aama tamanna uppernarsarneqarsin­naammat.

 

Allanngortiterinerup aallartinnginnerani KNI 1991-imi lands­karsimiillu tapiiffigineqarani, 80 million koruuninik sinneqar­toorpoq. Ukiunili tullinnguuttuni amigartooruteqartualerluni land­skarsimiillu annertusiartuinnartumik tapiiffigineqartaler­luni.

 

Tamatumani eqqaamasariaqarpoq imagartooruteqartarlernermut ilaatigut patsisigitinniarneqarmat nunatsinniit nunatsinnullu assartugassat piffissami pineqartumi annikilleriarujussuarsima­nerat. Tamannali ilumuunngilaq, tassami naatsorsueqqissaartar­fiup ukiuni 1991-imit 1995 ilanngullugu assartukkat nalunaar­sorneqarsimanerinut tunngatillugu taamatut pisoqanngitsoq, nalunaarusiaq aamma quppernerani 107-imi, uppernarsarpaat.

 

Taamaattumik erseqqinnerusumik ingerlatsisoqalernissaanik tunn­gavilersuuteqarniarsimaneq nassuiaassiniartarsimanerlu takuju­minaappoq. Tamanaavorlu aamma nalunaarusiap erseq-qilluinnartu­mik takutitaa.

 

Paasissutissat takusassiariumaneqanngippata soorlumi ingerlat­siviit siulersuisuisa ataatsimiin­nerini imaqarniliat, tunniun­neqarumanngitsulli soorlu tamanna aamma ersersikkaat, taava naanguna erseqqinnerusumik ingerlatsilerusunneq.

 

Akimmisaarutit naak aamma taamaakkaluartut Inuit Ataqatigiit oqaatigeriikkatsitut, nalunaarusi­aq taamaattoq iluatinnartutut isumaqarfigaarput, inerniliussat tutsuiginarmata. Taamatut oqare­eratta taamaattumik aamma nalunaarutigissavarput KNI pil­lugu ataatsimiititaliap isumaliutissiis­sutaa tusaatissatut tiguutigalugu, qanoq iliorluni siunissami paasissutissanik ajornannginnerusu­mik pissarsiniartarnissaq oqaaseqarfiginiarat­sigu.

 

Inuit Ataqatigiit april-ip 22-anni 1996-imi siunnersuuteqareer­simanitsitut suli isumaqarpugut, suliamut attuumassuteqanngit­sunik innuttalersugaasumik misissuisinnaatitaasussanik, kommis­sion-iliorsinnaanissamut inatsisiliuussisariaqartugut. Tamanna immikkut inatsisiliornikkut imaluunniit eqqartuussisarneq pil­lugu inatsisitta allanngortiallatsinneqarneratigut, aqqutis­siunneqarsinnaasoraarput.

 

Tamanna pisariaqarpoq, nalunaarusiammi tamanna erseqqilluinnar­tumik takutippaa siunissami pisariaqartilersinnaagipput, pisar­tut minnerunngitsumillu piumaartussat eqqarsaatigigaanni.

 

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfissui arlallit maannamut aktie-teqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinneqareer­simalerput, suliffeqarfiillu aamma allat tullinnguullutik.

Suliffeqarfissuit tamakku ulluinnarni inuiaqatigiit inuunitsin­nut, kommuninullu allaat, pingaaru­teqarluinnartutut inissisi­mapput.

 

Ilami suliffeqarfissuaativut maanna aktie-teqarluni ingerlatsi­vinngortinneqarsimasut inuiaqati­giinnut ima sunniute­qartigiler­put, nunanut allanut allaat assersuunneqarsinnaann­gitsumik. Tamaattorli inuiaqatigiit pigisaattut taagorneqannguaraluarlu­tik nunatta Inatsisartuinilluunniit alakkaamaneqarsinnaanngil­lat, paasissutissanillu aallerfigineqarsinnaanngillat aktie-selskab-inut pillugit inatsit aporfinngortinneqarmat, aammalu Naalakkersuisut taakkuummata kisimiillutik suliffeqarfissuit ataatsimeersuarnerisut inissisimasutut, tassalu generalforsam­ling-isut, aalajangii­sinnaanngortinneqarsimammata, paasissutis­sat suut tunniukkumaneqarnersut suullu naamik.

 

Inatsisartuni Ombudsmand-erput allaat suliffeqarfissuarnut tamakkununnga Naalakkersuisut immikkut akuersiteqqaartinnagit, akulerussinnaatitaanngilaq, INI A/S kisiat eqqaassanngikkaan­ni. Tassalu allatut oqaatigalugu innuttaasunit maalaarutiginiarne­qartut aktie-selskab-inut sammi­tinneqarpata, Ombudsmand-ip suliarisinnaanngilai.

 

Inatsisartut Ombudsmand-iat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik Ombudsmand-itta ippassaani siunner­suutigisaa, innuttaaqatitta inatsisitigut illersorneqarnermik­kut kinaassusersiorfiungitsumik annerusumik innarlitsaalineqar­nissaannik aqqutissiussiniartus­saagaluarpoq, Inuit Ataqatigiil­li ajuusaarutigisatsinnik suliariumaneqanngitsumik. Tamanna amerlanerussuteqartunit paasiuminaatseqisatsinnik aamma kissaa­tigineqarmat.

 

Siunnersuutip ilaatigut sammivaa ingerlatseqatigiiffissuarnut aktie-selskab-inut Ombudsmand-ip akulerussinnaatitaalernissaa.

 

KNI-mi pisimasut eqqarsaatigiinnarnagit kisiannili aktie-teqar­luni suliffeqarfissuaativut inuiaqa­tigiinnut pingaaruteqaqimma­ta, taamaattumik Inuit Ataqatigiit pissusissamisoorsoraarput suliamut attuumassuteqanngitsumik innuttalersugaasumik misis­suinermik ingerlatsisinnaasumik, kommission-iliortoqartarnis­saanut inatsisitigut aqqutissiussiniartariaqartugut.

 

Ilisimavarput danskit Folketing-ianni apeqqutit tamakku oqalli­sigineqarmata, aammalu tamanna pereersimanngippat maanna piler­saarutigineqarmat Inatsisartut aperiumaarneqarnissarput, inat­sit aamma nunatsinni atortuulersikkumaneripput. Oqaaserisatsin­nut uppernarsaatissavut taamaattu­mik tatsiuppavut Naalakkersui­suusullu aperissallugit, saaffiginnissummik taamaattumik dan­skit inatsisinut atortitsinermut ministeriannit tigusaqarsima­nersut. Taamaassimappat kissaatigissavar­put upernaamut oqaluu­serisassanut tamatuma ilanngutitinneqarnissaa.

 

Tassani pineqar­poq Folketing-ip siulittaasuata Erling Olsen-ip Danmark-imi inatsisinik atortitsi­nermut ministerianut allagari­simasai ullu­lerneqarsimasut maj-ip 12-iani ukiormanna. Tassani inatsiseqar­nermut ministeri qinnuigineqarpoq nunatsinnut inat­sit atortuu­lersinneqarsinnaanersoq pillugu maanga Inatsisartut tamanna apersuutigineqassasoq. Taamaattumik tamanna suli maanga inimut oqqunneqarsimanngimmat paaserusupparput Naalakkersuisut taa­maattumik saaffiginnis­sumik tigusaqarsimanersut. Taamaassi­mappat oqaatigeriikkattut kissaatigaarput upernaamut tamanna maani suliariumaaripput.

 

Taamatullu naggataarutaasumik oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiillu kissaatigisarput manna apuu­tereerlugu Inatsisartut KNI pillugu misissuisussatut ataatsimiititaliaannit isumaliutissiissut tusaatissatut tiguarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Ataqqinartut arnat angutillu. Tikilluaritsi quujasaaritullusooq isiginnaagassiamut uunga, ilumo­orulluguugunarpoq ersinartuler­saarummut nassuiaatiginiarneqartumut, piaarisumik piaarinngit­sumilluunniit maangaannaq naasunik. Tassa tyskit oqariartaasiat malillugu oqaatigalugu, tassa ammasumik nutserluaannarlugu. Angakkuarnerunani pujattumik tigummiuminaanneruinnartumi, tassa asuli takoqqusaarut.

 

Sooq KNI pillugu ataatsimiititaliap ukuninnga oqaluttuutiin­nanngilaatigut:

 

1.           Uagut tasaavugut KNI.

 

2.           Uagut KNI-mik piginnittuusugut.

 

3.           Sumilluunniit pituttorsimaneqanngitsugut.

4.           Nammineq aalajangertussaagipput qanoq iliussanerluta.

 

Oqaatigeqinasiuk paasissutissat tunniunneqanngitsut aktie-sel­skab-it pillugit inatsit peqqutsiullu­gu, aamma ingerlatsivissu­arnut KNI-mik atilimmik paasissutissanik pissarsiniarneq ajor­narluin­nartoq. Soorlu nuna tamakkerlugu politikerit ilaat taama oqarsimasoq.

 

Naagga, naaggarluinnaq. Uagut KNI-uvugut, uagut KNI-mik pigin­nittuuvugut, uagullu nammi­neq Inatsisartuni aalajangertussaa­varput paasissutissat kissaatigineqartut tunniutissanerlugit.

 

Naagga, aktie-selskab-it pillugit inatsit tassaavoq avataaneer­sup selskab-ip isertugaataanik, pissarsinnginnissaat siuner­taralugu selskab-inut illersuut. Naagga uagut KNI-uvugut, paa­sissutis­sallu tunniussinnaallugit, piumagutta.

 

Tassami arnat angutillu ataqqinartut. Akuersereersimavugut paasissutissat pineqartut tunniunne­qassasut. Politikeritut puigortoqarsimappat oqartariaqarpunga taamanikkut inersuarmi maani nunatsinni oqaluttarfiit ataqqinarnersaanniit akuersissu­tigigatsigu, taamanikkut Naalakkersuisut Siulittaasuata nerior­suutaa, tassa paasissutissat KNI pillugu ataatsimiititaliamut taamanikkut ulloq taanna pilersitatsinnut, tunniunneqassasut.

 

Taamaattumik oqartoqaannassaaq aappimik naaggamilluunniit. Paasissutissat "amigaataasut" tunniunneqassanersut. Uagut KNI-uvugut, KNI uagut pigaarput.

 

Aamma Inatsisartut taamani oqarput akornutissaqanngitsoq paa­sissutissat kissatigineqartut tunniunneqarnissaannut.

 

KNI tassaaniassagaluarpoq ingerlatseqatigiiffik namminersortoq. Aamma imaassinnaavoq KNI-mut ajoqutaassasoq paasissutissat kissaatigineqartut tunniunneqarpata. Kisianni isumaga naaper­torlugu oqaannartariaqarpoq aappimik naaggamilluunniit.

 

Oqaaseqaat una naatsuussappat erseqqilluni eqqartorneqartunullu tunngassaguni taava maanga naassagaluarpoq. Kisianni isumaliu­tissiissummi pineqartut assigiinngitsorpassuit isumaga naaper­torlugu pineqartut, tassa aappimik naaggamillu attuumassute­qanngilluinnarput. Kisianni assut ussernartorsiornarpoq oqaase­qarfigissallugit. Tassalu atuakkamut Monte Christo-mi greviusu­mut-mitut takitigisumik allaat oqaaseqartoqarsinnaagaluarpoq. Taamaattorli sapinngisa­mik oqaasissakka naanaarniassavakka.

 

Tikkuarniagaq tassaavoq isornartorsiuineq qanoq ililluni sun­niutaarutitinneqarsinnaasoq. Taavalu nalornisut qarngi matullu­git. Immaqa KNI nammineq pinnagu kisianni isumaga malillugu KNI-p aaqqissuusaanerani periaatsit pillugit isornartorsiutit pillugit.

 

KNI-mi ingerlanerliulernermut pisuutinneqaannarsimapput siuler­suisuusimasut allallu attuumas­suteqartut, tassami angakkuar­nerunngilaq il.il.

 

Atagumi isumaliutissiissummi utoqqatsissutaasut takoriartsigik.

 

1.           "Pissutsit assigiinngitsut takutippaat, allanngortiteri­ soqalersinnagu arlalitsigut naliliinerluttoqavittarsima­soq, aammalu immikkoortiterinermi suut killiffigineqar­nissaat erser­sinneqartarsimanngitsut".

 

2.           "Ilaatigut inuit siunnersuisut nalunaarutaannik suliaqar­simasut allanngortiterinermi siuttuutinneqarnerat kukku­neruvoq, ilaatigullu qinikkat aqutsisullu aningaasanut tunnga­sutigut siunertarineqartut angusinnaanerannut peri­arfis­saati­taasunut, tunngasunik qularutiginninngippal­laarsima­nerat, ima­luunniit piviusorsiorsimanngippallaar­nerat aamma kukkuneru­voq".

 

3.           "Ataatsimiititaliaq immikkut ilisimasallit nalunaarummin­ni qupperneq 160 oqaatigisaat­tut, misigissuseqartinneqa­        lerpoq, tassa ukiuni ingerlatsiviusuni siullerni killif­fimmik qanoq ingerlariaqqittoqarnissaata aqutsisunit paa­sisima­neqarsi­mann­ginnera. Aammalu kingusinneru­laartukkut oqaa­tigine­qarluni: "Ikaarsaariarnerup pilersaarusiornera pillu­gu inger­latseqati­giiffin­nik paasissutissat suliassa­         qarfim­mi tama­tumani sumigin­nagarpassuaqarnera aammalu arlalit­sigut kuk­kusu­nik nali­liiso­qartarsimanera, malun­narsisip­paat. Aamma ataa­tsi­miititali­aq taama malus­sar­poq".

 

Arnat angutillu ataqqinartut. KNI-p allanngortinnerani pissut­sit qanoq ippat? Imaannerunngin­nerluni allanngortiterinissap pilersaarusiorneranili KNI politikkikkut akuliuttoqarneratigut pituttungaatiarluinnarsimasoq?

 

Ippassaq pisimasutut eqqaamalluarpara, taamani toqqaannartumik aallakaatitsisoqarmat, apeq­qarissaarfimmik, kikkulluunniit partiit assigiinngitsut sinniisoqartitaannut sianerfigisinnaa­saanni. Allat tamarmik, tassa uanga kisima pinnanga, avammut neriorsuimmata allanngortiterinermi soraarsitsisoqassanngitsoq.

 

Ippassaq pisimasutut eqqaamalluarpara toqqaannartumik aallakaa­titami tassani, erseqqissarne­qarmat nioqqutissanik uninngasuu­tit allanngortitsinerup nalaani annertoorujussuusut. Tassa 1 milliard koruunit missinganik naleqartut eqqaamanerlunngikkuk­ku.

Ippassaq pisimasutut eqqaamalluarpara allanngortitsinermi naat­sorsuutinut ilaatinneqarmat umiarsuarnik sinersortaatinik pin­gasunnik pisineq. Kingornatigut tusaamanerlugaalersoq, umiar­suit taakkua tunineqarneq ajulermata. Taamaakkamimi iluatsinna­viannginnami.

 

Naatsorsuutinut kusanarsaataanngitsut assigiinngitsut taamatut taareerlugit, naapertuilluartumik oqaatigineqarsinnaagunanngi­laq, naak "malussarnerugaluartut", siunnersuisoqatigiit KNI-mi siulersuisut siulliit allalluunniit isumaliutissiissummi oqar­luartaarluni oqarnertut pisuutissallugit. "Kukkusumik nalilii­simanertut".

 

Aaama eqqumiiginarpoq KNI-mi akisussarpiaasut taamanikkut tassa siulersuisut, suliaminnut malitsigisitatut kingusinnerusukkut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartunut atorfinnut qaffaseqisunut inissinneqarmata.

 

Qulequttamut naggataatigut: "Naggasiut: Inatsisartut inuiaqati­giillu tamarmik pissutsinik inuiaqatigiinnut akuliunnermi pin­gaaruteqarluinnartuni tamani, piviusunik paasissutissinneqar­tarnissaat, ataatsimiititaliamit pingaartinneqarpoq. Ataatsi­miititaliaq isumaqarpoq KNI-mi ingerlatseqatigiiffinni suliaq aamma paasiuminaatsorujussuarmik ingerlanneqarsimasoq, nassui­aatissartaat attanneqarsinnaasumik saqqummiuneqartut. Tamanna immikkut ilisimasallit nersor­tarialimmik sulinerannik qutsavi­gisassatsinnik annertuumik pissuteqarpoq".

 

Aap, uangattaaq immikkut ilisimasallit suliaannut annertoqisu­mut qujavunga. Nassuerutigalugu tunniutiinnarmata. Ingerlariaq­qif­fissaarukkamik.

 

Uagut tassaavugut KNIl, uagut KNI pigaarput, paasissutissat kissaatigisaat tunniussinnaagaluar­pavut, kissaatigisarput naam­massisinnaasimanngilaat, Kalaallit-Nunaata takussutissartaqann­gitsumik misissuititsinermigut 2 million koruunit maangaannar­tippai. Tamanna ileqqorissaarnik­kut nakkarsaataavoq.

 

Nassuiaat tusaatissatut tiguara, kisianni akuersissutiginissa ajornakusoortippara.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiit:             

1996-imi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnitsinni KNI-p allanngortiterneqarneranut atatillu­gu, ilaatigut aningaasarpas­suit amigartoorutigineqartut aammalu pilersaarutit ilumut naat­sorsuuti­gineqartutut imminnut naapertuunnerat, qulakkeerniarlu­gu, minnerunngitsumillu innuttaasut eqqortumik tamakkiisumillu paasissutissinneqarnissaat siunertaralugu, suliamut attuumassu­teqanngitsumik misissuisitsisoqarnissaa Inatsisartunit isumaqa­tigiissutigineqarluni akuersissuti­gineqarpoq.

Taamanikkullu ilaatigut Naalakkersuisuit Siulittaasorisimasaata Inatsisartunut oqaatigaa, misissuisoqarnissaa akerlerinagu aammalu misissuisoqassappat Naalakkersuisut piareersimasut ammasullu, paasissutissat tamaasa tunniutissallugit. Soorlu taamanikkut april-ip 22-ani imatut oqartoq:

 

"Inatsisartut aalajangerpata misissuinissaq ingerlanniarlugu, soorunami Naalakkersuisunit piareersimavugut suliassap suleqa­taaffiginissaanut, misissuinissaq ammalluinnarpoq Naalakkersui­suniit kommamik ataatsimik, paapialamik ataatsimik, diskette-mik ataatsimilluun­niit toqqortaqarnavianngilaq, aalajangernerit tunngaviisa imaqarniliorneri tamarluinnaasa ammaffigissavavut, 1 øre-milluunniit toqqortaqassanngilavut, tassa Naalakkersuiso­qarfiit suulluunniit paasisassarsiorfigineqarsinnaanissaminnut sunulluunniit tunngasunik ammapput".

 

Taamaattumik ilaatigut tamakku pissutigalugit misissuititsinis­saq tunngavilerneqarpoq. Kattusse­qatigiinniit soorunami aallaq­qaataaniilli soqutigaarput, inuiaqatigiit tamakkiisumik naamma­ginartumillu KNI pillugu paasissutissinneqassasut. Tassami taamanikkulli KNI pillugu inuiaqati­giinni oqallinneq immaqa taamani ilaatigut pissusiviusut naapertuutinngitsumik annertuu­mik ingerlanneqarmat.

 

Taamaattumik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuititsisoqarnissaa Kattus­seqatigiinniit akuerseqataaf­figisimavara. Minnerunngitsumik taamanikkut Naalakkersuisut misissuisitsinissamut ima ammatiginertik nalunaarutigimmassuk, allaat kommamilluunniit isertuussisoqassanngitsumik oqaatigalu­gu.

 

Kisianni maanna misissuisimanerup inernerata takutippaa Naalak­kersuisut inuiaqatigiinnut neriorsuutigisimasatik eqqortissi­manngikkaat. Tassami misissuisoqatigiit ilaatigut Naalakkersui­sunut paasissutissanik pissarsiniarnerminni Naalakkersuisut allattoqarfianniit ima akineqarsimap­put:

 

"KNI Holding A/S-imut kukkunersiuinermi allattukkanut aammalu siulersuisut ataatsimiittar­nerinut ingerlatseqatigiiffiup oqa­loqatigiissutinik allattugaataanut tunngatillugu, siulersuisut allattoqarfiata inassutigaa taakku misissuinermi ataatsimiiti­taliamut tunniunneqassanngitsut".

 

Ilanngullugu oqaatigisariaqarpoq misissuisitsinissaq akuersis­sutigineqarmat, Naalakkersuisut paasissutissanik isertuussaqar­toqassanngitsoq oqaaseqarnerat aningaasanik misissuinissamut atugassanik, tassa 2 million koruuninik akuersissuteqarnermut annertuumik tunngaviummata, taamaattumik assorsuaq pakatsinar­poq, maanna tusarlugu paasissutissat tunniunneqarsinnaasut annertuumik killilerneqarsimasut.

Tassami ilaatigut pissutigineqarpoq piginneqatigiilluni inger­latseqatigiinnermut inatsit tunngavi­galugu, aammalu ingerlatse­qatigiiffimmi siulersuisut nipangiussisinnaatitaanerat il. il. aalajanger­sakkat, naapertorlugit paasissutissanik tunniussiso­qarsinnaannginnera.

 

Allaat paasissutissat ingerlatseqatigiiffiit pineqartut Naalak­kersuisullu akornanni attaveqatigiit­tarnernut tunngasut amigaa­tigineqarlutik. Taamaattumik misissuisitsinermi paasissutissat tunniunneqarsimasut neriorsuutigineqarsimasuniit annikinnerusi­manerat pissutigalugit Kattusse­qatigiinniit oqaatigisariaqar­para, misissuisitsisimaneq paasissutissat Inatsisartunit pigi­neqareersut ataatsimut katersorneqarnerinnaannik taaneqartaria­qartutut nalilerneqartariaqartoq.

Tassa misissuisitsisimanerup inuiaqatigiinnut 2 million koruu­ninik nalillip inernera ataatsimut isigalugu pakatsinaqaaq.

 

Tassani paasissutissat ilaat tunniukkumaneqarsimanngillat, naak nunatsinni oqartussaasut qullersaat, tassalu Inatsisartut, piginneqatigiiffinnillu tamakkiisumik inuiaqatigiit sinnerlugit piginnittutut oqartussaaqataasut, paasissutissat tunniunneqar­nissaannut akuersissuteqareeraluar­tut. Taamaattumik oqartoqar­tariaqarpoq, Inatsisartut inuiaqatigiinni oqartussaaffimmik annerpaa­mik pigisaqartut, aammalu piginneqatigiiffinnut pine­qartunut piginnittutut, taakkualu misissuiffi­gineqarnissaannut akuersissuteqarsimanerat tamakkiisumik atuutsinneqarsimanngit­soq.

 

Matumallu misissuinerup uppernarsaannarpaa KNI-mik allanngor­titsisimaneq torrallataalluin­nanngitsoq, aammalu Naalakkersui­sut taakkununngalu siunnersortaasut TG-rujussuartut.

 

Taamaakkaluartoq naggataatigut misissuisimanermik tamaasa, ataatsimiititaliaq aammalu immikkut ilisimasallit, allallu paasissutissanik tunniussaqarsimasut, tamaasa Kattusseqatigiin­niit qujassuteqarfiginiarpakka. Suliap ilungersunartup naammas­sineqarnissaa ajungitsumik sulissuti­gisimammassuk.

 

Suliallumi ingerlanneqarsimanera siunissami aamma piginneqati­giiffiit pineqartut ingerlaqqin­nissaannut qularnanngitsumik annertuumik iluaqusiisussaavoq. Taamaattumik misissuisitsisima­neq namminermini ajunngilaq, taamaallaalli uggornarpoq paasis­sutissat tamakkiisumik pissarsi­arineqarsinnaasimannginnerat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nalunaarusiaq tusaatissatut tiguara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Partiit tamarmik oqaaseqartui ataatsimut maluginiarnerini ua­gutsitut Naalakkersuisutut aamma nalunaarusiaq manna, peqqis­saartoq suliarilluagarlu ammalu suliassiinermi annertunerpaamik innersuusisuusimasoq, Inuit Ataqatigiit, aamma uagutsitulli oqaaseqarmata nuannaarutigaara, suliarilluagaq paasissutissa­nil­lu aamma noqqaassutinik akineqarsinnaasut tamaasa tamakker­lugit akiniarneqarsimapput, taama oqartariaqarpoq.

 

Kisianni aamma Inuit Ataqatigiit, Siumut Atassutillu oqaluttui­sa erseqqissumik oqaaseqarner­minni killiffigineqartut aamma paasinarsitippaat inatsisitigut killiffigisassat, aktie-sel­skab-inut inatsisiliornermi, niuernerpalaartumik ingerlatsiner­mi allatigullu, imaaliinnarlugit qaangerneqar­sinnaanngitsut aporfiusarsimapput.

 

Akulliit Partiiat immikkut oqaaseqarfigissavara, ukua partiit oqaarseqartui akissuteqarfigilaariar­lugit.

 

Isumaqarpunga oqaaserineqartuni tamani erseqqissumik oqaatigi­neqartoq, aallartinniarnermi aallartinnermilu kukkussuteqartar­simasoq. Aammalu tamakku maani assortuussutigineqanngillat. Avataaninngaanniit konsulent-inik tikerartitsiuarluni aamma KNI-mi aaqqiiniarsimaneq, uparuarneqarpoq.

 

Konsulent-ip tusaa­niagaqarsimannginnera KNI-p siusinnerusukkut ingerlatsisuinut, aammalu KNI-p allannguuteqarnissaanik nammi­neq KNI-p taamanik­kut pisortarisaasa, innersuussutigisi­masaat qanoq ililluni namminersortunngortikkiartuaaneqarnissaanut tunngasut, malikku­maneqar­simannginnerat aamma erseqqissumik oqaatigineqarpoq.

 

Tamakkua aamma Inatsisartut ataatsimiititaliaani naluneqann­gereeraluarput. Ad hoc udvalg-imi taamanikkut uagut KNI piler­sinneqalermat, tikkuartukkavut nalornisoorutivut arlallit ud­valg-imi uani tikkuarneqarsimammata ilaasortaasut - ilaatigut maani isersimanngitsut - qularnanngitsumik ilisarisinnaassava­vut.

 

Taamaattumik ataasiakkaat tamakkualuunniit tikkuartoraluarutsi­gik, ataseq aamma aana paaseqa­tigiiffigisimasarput partiini taakkunani, kukkuneq uaniittoq kukkussutigineqarsimasoq aamma ilinniarfissatut angisuutut.

 

Kisianni taama oqarlunga oqaatigissavara isumaqatigigakku oqar­toqarmat, pissutsit taamanikku­tut ingerlaanarsinaasimanngillat. Statsmonopol, naalagaaffimmit kisermaassilluni niuerneq suna­luunniit, innuttaasunut peqqinnanngilaq, aamma nunatsinnut peqqinnarsimanngilaq. Suut tamaasa qularnaarlugit kukkukuutut arnavissatut ililluni piaqqani suut tamaaviisa sulummi ataanut pisillugit, naalagaaffimmik ernumassutissaqanngivissutut inuu­nermik ingerlataqarneq, piviusumik inuunermut aningaasartuuti­nullu pingaartumik piviusunut ungasippallaaqaaq.

Taamaattumik maannakkut uteqqilersimanerinut nalunaarutit, uagullu aamma ilaatigullu uanga nammineq, taanna siulittaasuuf­figigakku, KNI-p nutaap aaqqissuunneqarnera, uani oqaatigine­qartut amerlaqisut ilisarisinnaavakka. Nuannarutigalugillu saqqummersinneqarmata ataatsimiiti­taliami uani.

 

Naamineq uagut tassani ilisimasavut maannakkut tamanit paasine­qarput. Sumut killiffeqarsima­sut, aporfeqarsimasut allallu. Aamma tassuunakkut oqiliallannarpoq amerlaqisunut. Aammalu KNI-p siulersuisuini allanilu, qularnanngilaq oqiliallannermik pisoqarpoq maannakkut ammasu­mik tamakkua nassuiaatigineqarmata.

Taanna aamma qujanarluinnarpoq taamatut iliuuseqarneq.

 

Inuit Ataqatigiit apeqqutigisaat, undersøgelseskommission-ilio­rsinnaaneq, misissuilluni ataatsi­miititaliorsinnaaneq misissui­sussanik, tamanna pillugu Inuit Ataqatigiit ujartugaat ilumoor­poq. Justitsministeriamut maani inatsisinik allattoqarfitsin­ninngaanniit saaffiginnittoqarsimavoq, apeqqutit tamakkua pil­lugit. Maannamut erseqqissumik justitsministeriaqarfimmit suli akissum­mik pisimanngilavut. Kisiannili maannamut tusartinneqar­tut tassaapput, taamatut undersøgelses­kommissioneqartarnermi inatsimmi pineqartut tassaammata Naalagaaffimmi, Statslige Forvalt­ninger, aammalu naalagaaffimmi ingerlassiviit, tassani pineqarlutik. Kalaallit-Nunaannilu sinneruttuummata tassaallu­tik politiillu rigsombudsmand-eqarfillu.

 

Taakkua tassa attorneqarsinnaapput. Kisianni taassuma saniati­gut Johan Lund Olsen-ip taasaa, maj-imi allakkiarineqarsimasoq ilumoorput. Taakkulu pillugit akissuteqarfigineqarnissaat ta­makkiisumik maannakkut justitsministeriaqarfimminngaanniit tusarnissaat utaqqissavarput, aammalu tassaniittut suliassat periarfissallu tassaniittut ingerlanneqarneri malinnaafigeqqis­savavut.

 

Kiisalu aama Ombudsmand-eqarnermut tunngatillugu Johan Lund Olsen-ip oqaatigisaa, kinguar­titsisimaneq upernaamut ajuusaaru­tigalugu, Naalakkersuisuninngaanniit kinguartitsineq patsisis­saqarluartumik kinguartitsinertut nuannaarutigalugu paasivar­put. Suliassaq tassaniittoq naam­masserusunnarmat. Aamma naam­maasserusukkatsigu. Suliarli peqqissaartumik suliarerusullugu Naalakkersuisunit, taamaattumik maannakkut saqqummiunneqareer­soq tunngavigalugu upernaa­mut, aperisassavut tamarmik aperine­qareerpata, suliassarlu aamma naalagaafeqatigiinnermut tunnga­sutigut apeqqutigisassat allallu, tassani tikinniarumaaratsigik ilanngullugit, Ombudsmand-i pillugu inatsisissap nutarterneqar­nerani upernaaru.

 

Naggatatigut Akulliit Partiiat oqaaseqarfigilaarniarpara immik­kut. Politikkikkut akisussaaffinnik tiguseqataalluni aammalu artornartut atorlugit naammassiniagaqarsimalluni, taava ajuto­ortoqar­nera takuneqarsinaagaangat, aamma matumani taamaattoqar­simavoq, taava assaat asannissaat, ipeqanngitsunik assaqarnis­saq tamani anguniassallugu pingaarnerpaasarpoq. Kisianni Inat­sisartut ullumikkut uani ataatsimoorluta akisussaaqatigiinner­put tassani akueraarput, ilumut kukkusumik iliortunik pisoqar­simavoq. Taakkulu ilinniarfissatut tigusimavavut, kisiannili taamaattoqaqqin­nissaa ataatsimilluunniit takorloornagu. Amma taanna pissutigalugu ammasumik Inatsisartuni oqallittarneq tunngavissaavoq.

 

Kisianni Akulliit Partiiani ajuusaarutigaara uani assannik asaaniarnertut pissusilimmik oqaatsit annertuallaaqimmata. Akulliit Partiiat isornartorsiussanngilara eqqaasiinnassallugu­li, KNI selskab-inngulermat selskab-itut paasisitsiniaanermut angalaqataalluni aamma akisussaaqataasi­mammat. Qaammarsaaniar­nerlu taanna peqataaffigisimannginnatsigu naluarput qanoq qaam­marsaaneq angitigisoq tunniussimaneraa.

 

Soorunami maannakkut akisussaaqataanermik tigusiniarnermi aamma taanna eqqaasitsissutigiin­narpara. Pingaartumik Akulliit Par­tiiata oqaaseqartuata ullumikkut akisussaaqataalluni tassani inissisimanera uagut eqqaamagatsigu, inuttaata aamma nalunngik­kaluarpara puigorsimanngik­kaa, kisianni piffissani eqqortunik aamma eqqaamasariaqaratsigu.

 

Naggaterpiaatigut oqaatigilara suliassaq una piaartumik ammasu­mik taamaalilluni nassuiaaffigi­neqarnera qujassutigigakku. Tassani kapitali qernertoq titarneqarpoq. KNI-p ukiuni kingul­lerni marlunni alloriarsimanera tatigaarput. Inuit sulisui tatigaavut, maannakkut sullivitsik iluamik aallartikkaat. Qu­jassutigaarput aamma qujassutigineqarmat partiinit maluginiar­para, sulisuisa sinniisui annertuumik aaqqissuusseqqinnermi maani akisussaaqataasimammata, ilusilersueqataal­lutik. KNI-p sulisui siulersuisuni suleqatiginerini eqqaasakka najoqqutara­lugit annertoorujussuar­mik suliaqarput sulisutik ilisimatinni­assallugit aalajangernerit ilaanni mamaatsut apuunniassallu­git, uatsinnut allanullu tujorminarsinnaasut. Kisianni pisariaqarsi­mavoq maannakkut ukiut marluk kingulliit ingerlanerini ajunn­gitsumik aallariarneq tikissallugu. Aammalu takorluuisoqar­pat statsmonopol-imut utertoqarniartoq nunami maani, tamanna takor­luukkersaarneruinnarpoq.

 

Karl Lyberth,  Ataatsimiititaliap siulittaasua:

Una suliaq aallatinniarlermat pissanganarsimavoq, tamatta pis­sanngatigisimavarput ilumut suliatta naammassineqarsinnaanera.

 

Periarfissat assigiinngitsut eqqarsaatigalugit aporfissallu assigiinngitsut takorlooreerlugit, pissanganarsimavoq ilumut naammassineqarsinnaanera naammaginartumik, aamma Inatsisartunit akuerineqarsinnaasumik.

 

Uani partiit saqqummiussaat tunngavigalugit paasivara, partiit tamarluinnangajammik suliaq suliarisimasarput naammaginartumik tigugaat, aammalu saqqummiussavut ajorinagit tusaatissa­tut tigugaat. Tassa sulatsinni naammassisarput akueraat, ajorinngi­laat.

 

Sulinitsinni misissuinermi politikkikkut kukkusoqarsimanersoq imaluunniit eqqortumik iliorto­qarsimanersoq nalilissallugu suliassarinngilluinnarsimavarput. Aamma taanna qiviarniarsi­manngilarput. Taamaallaat suliariniarsimavarput piffissami tassani suliffeqarfissuarmi allanngor­titerinermi qanoq pisoqar­simanersoq, aammalu ukiuni tulliuttuni qanoq pisoqarsimanersoq qulaarniassallugu.

 

Isumaqarpungalu taamatut suliniarnitsinni aporfeqalaartaraluar­luta suliassarput taanna suliassari­tinneqartoq naammassisima­gipput naammaginartumik.

 

Uani oqaatigissavara ataatsimiititaliami sulinitsinni politik­kikkut sumi inissisimanerput apeqqu­taatinngilluinnarlugu suli­niarsimagatta. Tamatta ikioqatigiilluinnarluta, partiimi su­miinnerput apeqqutaatinnagu, taamatut suliaq una naammassiniar­simavarput.

 

Aamma ikiortissatsinnik toqqaagatta aalajangersimavugut pitsaa­nerpaajussasoq nunatsinni atuumassuteqanngilluinnartunik ikior­teqarutta pitsaanerussasoq. Aamma oqaatigereernitsitut saqqum­miussatsinni taakkununnga toqqaanermut uagut ataatsimilluunniit peqataasimanngilavut. Allalli inassuteqarnerisigut taakkua akueriinnarsimallugit.

 

Aningaasat atorneqarsimasut taaneqallattaarmata tassani oqaati­giinnassavara, siorna ukiormanna­lu aningaasaliissutit katillu­tik 4 million koruuniusimapput. Tassa siorna 2 million korun­nit, ukiormannalu 2 million koruunit. Taakkunanngalu ataatsi­miititaliap sulinermini naammassinis­sami tungaanut 1,8 million koruunit atorsimavai. Tassa aningaasaliissutit tamarmik atorne­qarsimanngillat.

 

Bjarne Kreutzmann, Anthon Frederiksen-ilu eqqarsaatigalugit ukua paasissutissat assigiinngitsut amigaatigineqartut, isuma­qarpunga uniffigivallaaraat. Ataatsimiititaliami suliatta iner­nera taana kisiat isiginiarnagu. Isumaqarpunga paasissutissat assigiinngitsut amigaatigineqaraluartut kisianni qulaakkavut sulinitsinni taakkua ajukkunnanngitsut aamma naammattut.

 

Naalakkersuisut siulittaasorisimasaat taallatsiarneqarmat, oqaatigiinnassavara uanga pingaartu­mik siulittaasutut taanna oqaloqatigillattaarsimavara. Taannalu ikiuisarsimanngitsuugaluarpat paasissutissat pingaarutillit arlallit pissarsiarinissaat ajornarnerujussuusimassagaluarpoq. Tassa taassumap siulittaasorisimasaata ikiorsimavaatigut paasissutissanik assigiinngitsunik pissarsinis­satsinnut.

 

Bjarne Kreutzmann-ip oqaatigisaanut allanut, oqaatiginiaraluagakka Naalakkersuisut siulittaasut­ta Jonathan Motzfeldt-ip oqaatigereermagit taakkua uterfigeqqissanngilakka.

 

Ataatsimiititaliami suliatsinnut naammagisimaarinnittut tamaasa qutsagivissavakka, pingaartu­mik Naalakkersuisut siulittaasua aamma naammagisimaarinnimmat qujaffigissavara ataatsimiiti­taliaq sinnerlugu. Uangattaaq ataatsimiititaliami siulittaasutut ataatsimiititaliami ilaasortaasima­sut tamaasa, ilaasortallu tamaasa qutsavigissavakka tunniusimalluarlutik suliaminnik ingerlatsisi­mammata. Taamatut oqarlunga qujanarujussuaq sulisimanissinnut.

 

KNI pillugu maannakkut oqallikkatta, naggataatigut oqaannassaanga KNI sulisut massakkut tamarluinnarmik sulilluarnissaanik kissaappagut ajunngitsunillu angusaqarnissaanik sulinerminni aamma kissaallugit.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Erseqqissaateqalaaginnarniarlunga tassa IA oqaaseqartuatut maanngaqqippunga.

 

Tassa inatsisartunut eqqaasissutigerusukkakku april 22-ani 1996-imi misissuisitsinissamik ataatsimiititaliortoqarnissaanik siunnersuuteqartoqarmat aalajangernerit qanoq imaqarnerinik.

 

Taamani soorlu uagut saqqummiussatsinnut oqaatigeriikkatsituut IA-niit tassa kissaatigisimaga­luarparput suliamut attuumassuteqanngitsumik inuttalersugaasunik kommission-iliortoqassasoq. Aammalu taamani saqqummiussatsinni aamma pingaartikkatsigu aktie-teqarluni ingerlatsilerner­mi inatsit paasissutissanik aallersinnaanermi aamma aporfiusariaqanngitsut. Taamaattumillu taamani eqqaavarput eqqartuusiveqarneq pillugu inatsiserput taamatut periarfissiinissaanut allanngortinneqartariaqartoq.

 

Kisianni ilisimaneqartutuut april-ip 22-ani 1996-imi ataatsimiinneq unitsinneqariarluni unnuler­soq 19.30-p missaani ataatsimiinneq maani pissanganartoq, inuiaqatigiinnillu pissanngatigineqa­qisoq taamani unitsinneqarpoq. Taavalu uninngasoqareermat amerlanerussuteqartunik siunner­suutigineqarpoq, tassa Siumut Atassullu peqatigiillutik siunnersuutigivaat misissuisitsinissaq akuersaarsinnaallugu kisiannili erseqqissarlugu inatsisit pioreersut iluanni, uteqqillara ataatigullu titarlugu; inatsisit pioreersut iluanni misissuisitsinissaq ingerlanneqassasoq. Aammalu inatsisar­tut nammineq iluminni inuttalersukkaminnik misissuisitsinissaq tamanna ingerlatissagaat.

 

Kisianni aalajangerneq april-ip 22-ani marloqiusamik aalajangerneruvoq. Amerlanerussuteqartut taamani aamma amerlanerussuteqarluarlutik aalajangerput suliamut attuumassuteqanngitsumik misissuisinnaanermut/kommission-iliorsinnaanermik inatsimmik pisariaqartitsisoqarmat, taava siulittaasoqarfik, taamani siulittaasoqarfik allamik siulittaasoqarallarmat, peqquneqarpoq inatsisartuninngaaniik aamma peqquneqassasut tamanna aqqutissiuussinnaaqqullugu danskit nalagaaffiannut, tassalu danskit folketing-iannut saaffiginnissutigissagaat malersorlugu. Kisianni tassa ajoraluartumik paasinarpoq suliaq april-ip 22-ani 1996-imi inatsisartuni maani tassuunarpi­aq aalajangerneqartoq ataatsimilluunniit malersorniarneqarsimanngimmat.

 

Inatsisartut tassa taamatut ataqqineqarsimanngitsigisarsimanerput. Maani aalajangereersinnarlu­tik, aap ajunngilaq inatsit, tassa undersøgelsekommision-iliorsinnaanermut periarfissat maani nunatsinni aqqutissiuunneqarsinnaaqqullugit allannguisoqartariaqassammat. Taavalu danskit folketing-iani tamakkua suliarineqartarmata, taava siulittaasoqarfiup taanna ingerlateqqissagaa tassa aalajangerneqaraluarmat.

 

Tassa taanna eqqaasissutigiinnarpara aamma oqaaseqarnitsinni erseqqilluinnartumik arlaleriarlu­ta aamma oqaatigigatsigu, taamatut periarfissiisariaqarnissaq sanioqqukkuminaammat. Aamma arlaleriarluta maani nunatsinni Namminersonerullutik Oqartussat suliffeqarfissui amerliartuin­nartut, inuaqatigiinnullu ima annertuumik pingaaruteqartigisut ukiuni kingullerni aktieselskab-inngortitinneqarsimammata aammalu aktie-teqarfinni ingerlatsineq immikkut inatsiseqarmat. Aammalu taannarpiaammat, tassa aktie-teqarfinnik ingerlatsineq pillugu inatsit, uani ataatsimiiti­taliami suliniarnitsinni aporfigisarsimasarput naak taamani Naalakkersuisut siulittaasorisimasar­put allatut oqalukkaluartoq, soorlu Kattusseqatigiinninngaanniik aamma AP-ninggaanniik oqaaseqartunut oqaatigineqartoq, allaat issuarneqaqqissaarluni qanoq taamani oqaluttarfimminn­gaanit maani neriorsuineqartoq.

 

Kisianni tassa ataatsimiititaliami sulinitsinni aamma isumaliutissiissummi saqqummersumi takuneqarsinnaasutuut; ajornavissimavoq paasissutissanik tamakkuninnga pingaaruteqaluinnaq­qissaartunik pissarsiniarsinnaanissarput. Allaat Naalakkersuisut siulittaasorisimasarput maj-ip 22-aniugunarpoq ataatsimiititaliaminngaaniit saaffigisimavarput inatsisartut oqaluttarfianinngaa­niit, taamani 22. April maanngaanniit oqaaserisai innersuussutigalugit; atagumi taamatut neriorsuereerputit, aamma taamani amerlanerussuteqartunik tunuliaqutaqarlutik inatsisartunut neriorsuutigivat paasissutissat suugaluartulluunniit tunniunneqarsinnaaumaartut. Taakkua eqqaasissutigalugit ataatsimiititaliaminngaanit allaffigineqarpoq, kingorna juni-p aappaaniunngu­atsiarpoq akineqarpugut; a ajornaqaaq, A/S-it pillugit inatsiseqaratta imatut killilersuitigisumik, taamaattumik paasissutissat taamaattut tunniunneqarsinnaanngillat.

 

Taamaattuminguna pisariaqartoq alloriaqqinnissaq, ajunngilaq uagut IA -ninngaanniit naamma­givarput. Maannakkut nalunaarusiortoqarsimavoq immikkut ilisimasalinninngaanniik ajunngil­luinnaqqissaartumik, aamma ataatsimiititaliaminngaaniik erseqqissarparput peqataanitsigut. Ajunngilaq, ilinniutiginiassagatsigu taamatut kukkuluttortarnerit annertuut siunissami pinaveersi­matinnissaa eqqarsaatigalugu. Kisianniuna tassa ujartuinnaripput alloriaqqinnissaq.

 

Maannakkut oqaaseqarnitsinnut atatillugu aamma ilissinnut tamanut agguaanneqareerpoq folketing-imi aamma tamannarpiaq eqqartorneqartoq, aammalu folketing-iminngaanniik pingaar­tinneqartoq nunatsinnut atotuulersinneqarsinnaanissaa eqqarsaatigalugu, nunatsinni Naminersor­nerullutik Oqartussat aammalu savalimmiuni Lagting-i, ippassaq Otto-p nassuiaassineratuut, taakkua aamma aperineqartariaqartut inatsit DK-mi saqqummiunneqareersoq, siullermeerneqare­ersoq kisiannili unittooqqasoq maannakkut pillugu saafigineqarumaartugut.

 

Isumaqarpugut IA folketing-ip formand-iata Erling Olsen-ip justitsminister-imut maj-ip 12-ani allagarisimasai, taakkua ujartoriaqarigut. Paasiniartariaqarparput, tassaninmi erseqqilluinnartu­mik justitsminister-i piumaffigineqarpoq apeqqutit, tassa undersøgelseskommision-iliorsinnaa­nermut inatsisiliassaq, folketing-imi siulleermeerneqareersoq unittooqqasorli, aamma ataatsimii­titaliami kissaatigineqarsimammat nunatsinnut atortussanngortinneqarsinnaaneranut tunngasut nunatsinni Namminersornerullutik Oqartussanut tassalu inatsisartunut taakkua saqqummiunneqa­qaassasut. Taamaattumik taanna innersuussutigalugu aammalu alloriaqqittariaqaratta, ilumummi naammaginanngilaq paasissutissanik pingaarutilinnik aallersinnaanissaraluarput akornuserneqar­tuattassappat inatsinngooq pioreersut imaammata aammagooq A/S-it pillugit inatsisit imatut iluseqarmata taava tamanna ajornarluinnartoq. Taava tassa alloriaqqinnissarput taanna sanioq­qukkuminaappoq, qinnutigiinnarparpullu upernaamut taanna folketing-imi saqqummiunneqarsi­masoq aamma maani nunatsinni inatsisartutsinni aamma oqallisigissagipput, taamatummi kissaateqartoqareersimammat aamma folketing-ip tungaaninngaanniik.

 

Naggataatigut aamma uagut soorunami IA-ninngaanniit ukiuni allanngortiteriffiup nalaani sulisorpassuit, pingaartumik nunaqavissut allanngortiteriffiup nalaani aamma soraarsinneqartarsi­masut ajuusaarutigisatsinnik IA-ninngaanniit. Aammalu maannakkut KNI-mi allanngortiteqqin­neqarsimasumi sulisunngorsimasut aamma IA-ninngaanniit uummammik pisumik qutsavigini­aratsigit, neriuutigivarpullu sulillualerumaartut. Taavalu aamma naggaterpiaatigut kissaatigissa­gatsigu una; immikkut ilisimasalittut nalunaarusiaat maani iluatigineqartutut amerlaqisunik taakkartorneqartoq ilinniutiginiassagatsigu. Ajornanngippat, tusagassiiveqaratta Namminersor­nerullutik Oqartussat, tusagassiivik aqqutigalugu kikkunnut tamanut immaqa naalisarlugu/eqikkarlugu kikkunnut tamanut takusassiarineqarnissaa taanna isumagineqarsin­naannginnersoq, tamanna pissusissamisuussagaluarpoq.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiaat:

Naalakkersuisut siulittaasuat qutsavigissavara oqaaseqaatinnut oqaaseqaataanut. Uanili aamma qutsatigaara KNI allanngortinneqarnissaanut piareersarnermik angalaneq taammagu ilaaffigisi­masara, aammalu KNI-p bestyrelse-ani siullermi bestyrelse-miinnera aamma taammagu. Unali tassa siullermik taamanikkut angalaneq pisimavoq nunarput, imak oqaatigiinnarsinnaavoq nunarsuarput kaajallakkatsigu, tassa nunarsuarput angitigisoq nalunngikkaluarlugu, kaajallaani­aalukkatta taamanikkut aatsaat qanoq angitigisoq paasinarpoq. Aammalu taamatut angalanermi innuttaasut ajornartorsiutaat, oqaatigerusutaat piarerfissinneqarnermikkut oqaatigisaat assorsuaq soqutiginarsimapput.

 

KNI-p allanngortinneqarnissaanut paasisitsiniaalluni angalaneruvoq. Ataatsimiisitsinerillu tamaasa, katersortarfik ulikkaavillugu pisarpoq, oqallinneq nuannersumik pikkunartumillu ingerlasarluni, innuttaasut paasisaqarusunnerat assorsuaq malunnarluni. Tamatigorluinnarlu taamatut ataatsimiisitsinerup ingerlanerani innuttaasut paasinnillutik, suliassamik allanngortitsi­nissamut tunngasumik ingerlatsitseqqunerat tamatigorluiinaq erseqqissumik oqaatigineqartarpoq. Taamaattumik taanna angalaneq assorsuaq, minnerunngitsumik uannut taamanikkut inatsisartu­nut qinigaaqqaausimasumut, pissarsissutaavoq.

 

Oqaatigineqarporli taamatut oqaaseqarnera imatut isikkoqarpallaartoq; uanga assannik saliiner­tut. Taanna paatsuuvigerunalaartoq ajuusaarutigalugu iluarsiniarsarivara imaalillugu; tassa soorlu Naalakkersuisut siulittaasuata oqaatigigaa; Atamatta akisussaaqatigiippugut@, tassaavorlu taannar­piaq oqaatiginiagara oqaatsinni oqaatiginiagaasoq; tamatta akisussaaqatigiippugut. Oqaatsinni ilanngutara unaagami; piffissap ingerlanerani oqallittarnerni KNI-mi tunngasuni isornartorsiui­nerit allalluunniit tikkuaanerit imatullusooq isikkoqalersinneqartarmata/ni­pangersinneqartarmata; aap, bestyrelse-toqaq taarsereerparput, bestyrelse-toqqami kukkunerit massakkut qaangerpagut, ilinniarfigissavagut. Tassani akisussaaqatigiinneq oqaatigineqanngilaq, akisussaaqatigiinneq imaappoq; bestyrelse-toqaannaanngitsoq uagulli tamatta akisussaaqatigiissuugut, taanna oqaati­giniagarigakku erseqqissaannarpara.

 

Tassami KNI-mut namminermut, soorlu oqaatigereeriga ataatsimiisitsisarnerni akerliusoqanngin­gajavippoq taamanikkut, tamarmik paasinnilluinnarlutik tapersersuimmata. Kisiannili KNI-p allanngortiterneqarnerata kingornatigut ingerlatseriaatsimut isornartorsiuisut sinilersinniarneqas­sanngillat oqaannarluni; aap, taamanikkununa ukua allat pisuussutaat. Tamatta akisussaaqataavu­gut.

 

Aammalu maani aamma oqatigineqarpoq A/S-nut inatsisit malillugit paasissutissanik tunniussi­soqarsinnaanngitsoq. Oqaaserisanni ilanngullugu taavara inatsit taanna A/S-mut namminermut illersuutaasoq isertukkanik avataaninngaaneersunik tigusiniartoqarsinnaaneranik. Kisiannili una allarluinnaasoq, aamma erseqqilluinnartumik tikkuarniagara oqaatsinni unaavoq; uagut KNI-uvugut, uagut KNI pigaarput, uagut aalajangigassaraarput paasissutissat taakkua piumaneqartut tunniutissanerlugit. Taamaattumik aamma uani erseqqissumik oqarpunga; oqaannartussaavugut, isumaga malillugu aappi naaggamilluunnit paasissutissat tunniunneqarnissaannut. Erseqqissumil­lu aamma oqaatigalugu; angereernikuuvugut paasissutissat tunniunneqarnissaannut. Taamanik­kut, soorlu aamma oqaluttunik kingullernik oqaatigineqartut, taamanikkut misissuisussanik pilersitsisoqarnissaata aalajangiigatta neriorsuutigineqareermat ikkarlisaarfissaqartinneqartaria­qanngitsut taakkua paasiniaaviit, paasissutissallu tunniunneqassasut soorunami, soorlu oqaatsit taakkua atorneqartut taamanikkut.

 

Aamma uanga soorlu oqartunga taakkua paasiniaasimasut/misissuisimasut suliarujussuarmik suliaqarsimapput, aamma qutsavigaakka. Unali aamma erseqqissumik oqaatigiinnarpara; mio.-nit taamannat uanga asuli atorneqarsimasutut isigigakkit, paasiniaaneq siumut killilersuiffigineqare­ersimasoq pissutigalugu. Paasiniaaneq/misissuineq paasisanik isoqanngitsunik ilaannikkut ilalik, matut matoqqasut amerlavallaaqimmata. Taamaattuminguna oqartunga; nassuerutigisariaqariga uanga, taakkua paasiniaasut tunniutiinnarsimammata matoqqasut akornutissat amerlavallaaqim­mata. Naak uagut oqaannarsinnaagaluartugut, uagut KNI-uvugut, uagut piginnittuuvugut, uagut oqaannarsinnaavugut paasissutissat taakkua pilisigit, apeqqutaaginnarpoq KNI-mut paasissutissat suugaluarnersut ajoqutaassanersut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:

IA oqaluttuanut oqaatigissavara; ilumoorpoq taanna oqaatigereerneratut saaffiginnissut Erling Olsen-imiit justitsminister-imut, taanna tunngavigalugu suliassaq maannakkut ingerlanneqarnera paasisagut najoqqutaralugit, undersøgelseskommision-ip taamatut ittup nunatsinni atulernermini rigsombud-eqarfik, soorlu oqareernittut, taavalu politeeqarfik attuumasinnaavai.

 

Kisiannili ukua inassutigisaani taamatut misissugassat silinnerusunngorlugit iluusissat eqqarsaa­tigalugit, tassani akissutissaq utaqqimaarneqarpoq. Qularnanngilarlu akissuteqarnissaa aamma justitsminister-ip erniinnaq pissasoq, taamaassanngippallu aamma eqqaasinneqarumaartoq maanngaaniit neriorsuutigissavara.

 

Aamma qularnanngilaq savalimmiunut ingerlaguma, erniinnaq savalimmiunut tikeraartussaaga­ma, savalimmiuni aamma apeqqut taanna pillugu qanoq savalimmiuni iliuuseqarsimanerat aamma ilaatigut taaneqarmat, taanna missorsinnaavarput, tamannalu aamma uagutsinnut paasissallugu soqutiginaateqarpoq.

 

AP annertunerusumik oqaaseqarfigeqqissanngilara, kisianni soorunami Monte Cristo-mi greve-usuminngaanniit naannerusumik oqaaseqarsinnaagatta maannakkut tamatta qujassutegaarput. Unali taamak siuliani oqaaseqarninni tunngavigaara nammineq, aamma AP-a oqaatigisaa; ataatsimut tamarmi isiginninnermi sammineqartoq angivallaarsimammat 1992-minngaaniit 1995-ip tungaanut, taannami immaqa aamma soqutiginarnerusinnaavoq misissuisitsilernerup nalaaninngaanniik pisimasut soqutiginannginnerusutut isumaqarfigineqarmata. Kisiannili taasumap siornatigut pisimasulluunniit tamaasa eqqarsaatigissagaluaraanni, nuannaarutigaara aajuna, anguniagaralu angullugu. Aamma uani Monte Cristo-mi greve-usup oqaasissarigigalui­ninngaanniit erseqqinnerujussuarmik maannakkut Bjarne Kreutzmann-ip oqaaseqarnermini aamma uagutsitut akisussaaffimmik tassani tiguseqataanini nassuerutigimmagu.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Oqaaseqartutta saniatigut oqaaseqalaarusullunga, soorluku oqaaseqartut kingumut sammivallaar­tut soorunami una pisimasoq pillugu taamaattoqarmat. Qujanartuali uaniippoq; ilinniutissatut tiguneqarmat, tassa pingaarneq.

 

Inatsissat folketing-imi suliarineqartussat saqqummiukkaangamik ataani allassimasoqartarpoq; taanna inatsit Savalimminut Kalaallit Nunaannullu atunngilaq, taavali ilaqartarlutik taanna inatsit aamma Kalaallit Nunaannut atortoq. Taamaattoqarsimatilluguli saaffigineqartarput nunatsinni oqartussaasut aamma savalimmiuni oqartussaasut, taakkulu kissaatigippassuk ataatsimiititalia­mut aamma kalaallit uagut ilaasortaaffitsinnut eqqunneqartarpoq, inatsiseq tassani kalaallinut atuuttunngortussaq taamaaligaangallu ingerlaqqittarlutik.

 

Kisianni Johan Lund Olsen-ip una tikkuartugaa, neriuppunga Bjarne Kreutzmann oqaluppal­laarunnaassasoq oqaluutilaassagakku, tikkuarmagu una inatsisissaq. Johan Lund Olsen, taanna inatsisissaq tassaavoq; qallunaatut statslige forvaltninger, privat-inuunngitsoq, tassa assigiinngis­sutaa. Taamaattumik taanna apeqqutaasimassaaq, ajunngilaq kisianni malugeqquinnarpara; privat-inut soorlu A/S-inut taanna atornani, naalagaaffiup ingerlataanut taanna tunngasuummat. Taavalu aamma inatsimmut, nammineq takoreersimassavat, kap. 7-ani; inuit kikkut pineqartunut aamma nassuiaat ' 21-miittoq, taanna malugilaaruk. Kisianni soorunami apeqqutigineqarsimasoq maanga takkutereersimassaaq, taavalu maanngaanniik akuersaarneqarpat aamma inatsimmut tassunga ilanngunneqartussanngussaagut. Inatsisit taakkua ingerlaasiat folketing-imi taamaap­poq.

 

Anthon Fredreriksen, Kattusseqatigiit:

Oqaaseqarninni minnerpaamilluunniit ataatsimiititaliap sulisimaneranut isornartorsiuuteqanngi­langa. Aamma maluginiarneqarsimassaaq soorunami ataatsimiititaliami ilaasortat aammalu immikkut ilisimasallit sulilluarsimanerat qujassuteqarfigaara.

 

Tassalu maannakkut tamatta takusinnaavarput suliap taamaattup ingerlanneqarnerani aporfissat suusut. Aammalu misissuinermi takutinneqarpoq aporfissat annerpaartaasut tassaasut ilaatigut A/S-eqarnermi inatsisit, taakkua allaat nunatsinni qullerpaajusut, inatsisartut, qanorluunniit ilioraluarunik putusinnaanngikkaat takusinnaavarput. Taamaattumik isumaqarpunga aamma IA-ninngaaniit saqqummiunneqartoq; taamatut misissuisitsisinnaanermut inatsisiliornissami periarfissat piaarnerpaamik suliniutigisariaqartut aammalu atuutilertinneqarnissaat ujartortaria­qartoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq imm. 65; Inatsisartut KNI-p pillugu ataatsimiititaliaa­nit nassuiaat tamaanga killeqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.