Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 36-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Malunngorneq 13. maj 1997, nal. 13.00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 36.

Palasissaaleqinerup aaqqiivigineqarnissaa pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt:

Ataatsimiinneq ammarpoq. Taavalu ullumikkut oqaluuserisassat aallartissavagut. Pkt. 36: Palasissaaleqinerup aaqqiivigineqarnissaa pillugu inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, siullermeerneqarnera aamma 35: Meeqqat atuarfiat pillugu inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, siullermeerneqartussaq. 24: Timmisartut suluusalinnut mittarfinnik sanaaartorneq pillugu inatsisartut inatsisissaat allanngortinneqarnera pillugu inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut, siullermeerneqarnera.

Taavalu aamma siunnersuutigissavara angumeriniassagigut, tulliuttoq 22 aamma 21 angumerisinnaagutsigit. Tassa radiukkut aallakaatinneqartarnera oqallinnitta maannakkut kipitinneqartarami piffissami aalajangersimasumi, ilaannikkullu sivitsorneqalaartarluni. Tusarnaartartut mangaannaq kipitinneqartarnera ilaatigut naammagittaalliutigisimavaat, taamaattumik landskassep naatsorsuutaanni akuersissutigineqarnera imaassinnaavoq piffissamik allamik tusarnaarneqarsinnaanera misissorniaripput.

Taava immikkoortoq 36 siulliullugu tikissavarput.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut matumani saqqummiutissavara.

Siunnersuut siunissami qaninnerusumi aaqqiissutaaniartussanik tikkuartuineruvoq. Soorlu tamanna palasissat ilinniartitaasarnerat pillugu nassuiaammi takuneqarsinnaasoq. Nassuiaat taanna inatsisartunit 1996-mi upernaakkut ataatsimiinnermi akuersaarneqarpoq.

Nassuiaammi erseqqissumik allassimavoq ilageeqarnermi sulisussat ilinniarluarsimasut amigaataaqisut. Amigaateqarnerujussua tamanna qaangerniarlugu nassuiaammik taaneqartumik suliaqartut siunnersuutigaat siunissami qaninnerusumi aaqqiiniutissatut palasissanik immikkut ittumik ilinniartitsisoqartalernissaa. Siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Ilisimatusarfimmi upperisarsiornermik ilinniartitsisoqaqqittalernissaa, kiisalu ilagiinnut tunngasunut højskolemik pilersitsisoqarnissaa siunnersuutigineqarluni.

Siunnersuutikkut saqqummiunneqartukkut siunertarineqarpoq pastoralteologimik ilinniartoqartitsisalernissamut, palasissanik immikkut ittumik ilinniartitsisoqartalernissaanut, 1997-mi ukiakkut aallartittussamut tunngavissaqalersitsinissaq.

Siunnersuut periarfissaqalersitsivortaaq naalakkersuisut ilageeqarnermut tunngasunut ilinniartitaanerit allat pisariaqalertartussat pillugit malittarisassaliortarnissaannut. Tamatuttaat naalakkersuisut periarfissaqalissapput palasissaaleqineqaqqilissappat ilagiinik kalaallini palasitut atorfinikkumasut ilinniartitaasarnissaanni piumasarisassat malittarisassasiornissaannut.

Siunnersuut taamalilluni alloriarneruvoq siulleq, ilagiinnik sulisussanik pisariaqartunik siunissami sulisoqalernissap qulakkeerneqarnissaanut. Taama oqaaseqarlunga siunnersuut akuerseqqullugu inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara.

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Siumut-miit imatut oqaaseqarfigissavarput.

Siumup ilagiinni ingerlaneq nunatta ineriartornerani pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isigigamiuk palasissanik ilinniartitseqqilernissamut peqqussutissatut siunnersuut ilassilluarpaa.

Nunatsinni ilinniartitaanerit tapersersorluaratsigit, Siumut-miit qaninnerusoq ungasinnerusorlu isigalugit pilersaarusiat taperserlugit oqaatigerusupparput ilinniartitaanerit aallartitussat isumalluarfigalugit inuusuttunut allanullu ilinniarluarnissamut, taamalu palasissatut sulinissamut timikkut anersaakkullu nukittorsarluarnissamut neqeroorutaaqqullugit. Tamatumani palasip ilagiinni sulinera suliffimmini atugarissaarnera taamaalu ilagiittut inuunermi ajunngitsussap qitiusuunera pitsaasumik isumatuumillu ilagiit sinniisorisaat peqatigalugit ineriartorsinnaaqqullugu.

Nunatsinni inuusuttunut ilinniarnissanut pitsaasunut maanna palasinngorniarneq ilaaqqilissammat Siumut-miit inuusuttut allallu soqutiginnittut neqeroorut maanna ilassilluassagaat neriuutigaarput.

Naluneqanngitsutut ukiut makku ilagiinni sulisut assut amigaataalersimapput, pingaartumik palasit.

Taamaammat nuannaarutigalugu taperserniarparput palasit amigaataanerat pillugu palasinngorniarnermut ilinniarnissamut immikkut ilinnialersinnaanissamut piumasarisaasut aaqqinniarneqalermata.

Siumumiillu pingaartillugu tikkuarusupparput palasinngorniarusullutik ilinniarusuttut ilisimalluassagat sulinissaminni qanoq pingaruteqartigisoq inuttut pissuserissaarnissaq, tassami ullutsinni inuiaqatigiit ajornartorsiutiminnik tarnimikkullu artorsaatiminnik anitsinissaminni pingaartilluinnarmassuk inummut tatigilluinnakkaminnik oqaloqateqartarnissartik, aammalu maligassiuisutut isigisassaminnik.

Tassami kalaallit ilagiit suliffigineqarneranni ingerlanneqarneranilu annertuumik qitiuvoq palasit sulinerat, ilagiinnilu sulineq nukittuumik ingerlanneqassappat palasit sulinerat pitsanngorsartariaqarpoq, pingaartumik ukiut makku palasit amigaataanerat aallavigissagaanni.

Ilagiit suliffigineqarnerata pitsanngorsarniarneranni ilanngullugit makku oqaatigerusuppagut.

Palasit utoqqanngorlutik suliunnaarsimasut kisiannili palasit amigaataanerat pillugu sulisinneqartut atugarisaasa pitsanngorsarneqarnissaat kissaatigaarput, soorlu aningaasarsiat sulinngiffeqarnissallu eqqarsaatigalugit.

Kiisalu palasit illoqarnerisa pitsanngorsarneqarnissaat, ilaatigullu utoqqalillutik suliunnaarfissaanni illussaqarnissaasa isumannaariffigineqartarnissaat, tassami palasitut atorfik annertuumik suliffiuvoq nuttarnerpassuarnillu kinguneqartarluni, tassami tamakku aaqqinneqarsinnaappata aamma atorfik kajuminnarnerulersinnaammat.

Kiisalu ilanngullugu eqqarsaatigeqquarput palasit allaffimmi suliassaasa oqilisaassiffigineqarnissaat, malunnarmammi ilagiit suliffiginiarneqarneranni annertuallaamik allaffimmiutut sulisut, naak ilagiit suliniarfigineqarneranni suliassat annertugaluaqisut.

Taamatullu amma palasit nunaqarfinnut angalasarnerisa pitsanngorsarneqarnissaat kissaatigaarput, ukiut makku aningaasat atugassiissutigineqartut killeqarpallaarnerat pissutigalugu nunaqarfinni sullissineq appariartuinnarmat, naak nunaqarfippassuarni ajoqit amigaataaqisut palasinik tikinneqartarnissaat pisariaqartinneqaraluaqisoq.

Taamatut oqaaseqarluta Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu ataatsimiititaliami suliareqqinneqarnissaa inassutigaarput.

Jakob Siversen, Atassutip oqaaseqartua:

Palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersut Kultureqarnermut, Ilaageeqarnermut Atuartitaanermullu naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq Atassummit imatut oqaseqarfiginiarparput.

Atassummit aallaqqaammut oqaatigissavarput, nunatsinni ilagiittut sullinneqarnitta pitsanngorsarluarneqarnissaa pingaartitariuarsimagatsigu, soorlu siornatigut ajoqit, pattattullu suliffeqartitaanikkut atugaasa pitsaanerulersinneqarnissaat anguniarlugit inatsisartuni siunnersuuteqartarnitsigut tamanna ersersittarsimagipput.

Inatsisartut upernaakkut 1996-mi ataatsimiinneranni Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq palasissanik ilinniartitsisarneq pillugu inatsisartut nassuiaammik saqqummiussaqarmat. Atassummiit nassuiaat oqaaserparujussuit atorlugit sammisimavarput sukumiisumillu oqaaseqarfigisimallugu, tamatumuunakkut takuneqarsinnaavoq nunatsinni palasissaaleqinerup aaqqiivigineqarnissaa Atassummit qanoq pingaartitsigigipput.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup, upernaaq manna inatsisartut atatsimiinneranni nunatsinni palasissaaleqineq aaqqiivigigallarniarlugu inatsisartut peqqussutissaannik siunnersuummik saqqummiussaqarnera assut pisariaqalersimasoq paasilluarsinnaagatsigu, nalunnginnatsigu immikkut qanoq iliuuseqartoqanngippat nunatsinni palasissaaleqineq taama ajornartorsiutaatigisoq aaqqiissuteqarfigineqarsinnaanngimmat.

Nunatsinni ilagiinnik sulisussanik, tassalu ajoqinik, pattattunik minnerunngitsumillu palasinik amigaateqarneq piaartumik aaqqiffiginiassagutsigu, inuit ilagiinnik sullisserusullutik piumassuseqartut misilittagaqareersullu annaanaveersaartariaqarpagut, pikkorissartitsinerit aqqutigalugit sungiusaalluarnikkut ilagiinnik sullissilluarsinnaasut piumassuseqartullu arlallit nalunnginnatsigik.

Ullummikkut nunatsinni ilagiinnik sulisussanik, soorlu ajoqinik, pattattunik minnerunngitsumillu palasinik ilungersunartumik amigaateqarpugut, tamanna ataasiarnata maani inatsisartuni sammisarsimavarput, ullummikkullu tigussaasumik suli angusaqarsimanngilagut. Taamaattumik Atasummiit ilungersortumik piumasarissavarput aaqqiiniarnissaq kinguarsaqqinneqarani sulissutigineqalissasoq.

Atassummi assut naammaginngilarput ajoqinik, pattattunik palasinillu amigaateqalersinnaaneq paasineqaannartorlu ajornartorsiut pimoorullugu aaqqinniarneqarsimanngimmat.

Nalunngilarput ilagiinik sullissineq suliffiusoq ilungersunartoq, annertuumillu timikkut anersaakkullu piginnaaneqarnissamik misilittagaqarnissamillu piumasaqarfiusoq. Tamaammat Atassummit pisariaqartipparput siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilagiinni sulisussanik pikkorissunik suliarmullu naleqquttunik ilinniarluarsimasunik pikkorissaajuarnissaq assut pingaartikkipput.

Atassummit oqaatigissavarput nunatsinni ilagiit sapaatini nalliuttorsuarnilu sullinneqartarnerat ataatsimut tamaat eqqarsaatigalugu ajoqit, pattattut palasillu imminnut pinngitsoorneqarsinnaanngimmata, taamaattumik siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, nunaqarfinni illoqarfinnilu ilagiinnik sulissussanik pikkorissunik ilinniartitsiuarnissaq pikkorissaajuarnissarlu pinngotsoorneqarsinnaanngilaq, siunissami ullukkutut ilagiinnik sulissussanik amigaateqarneq nangeqqinneqassanngippat.

Nunatsinni innuttaasut kissaatigisaat pisariaqartitaallu tunngavigalugit sulisussanik ilinniartitsisarnerit tamatigut aningaasanik nassataqartarput. Matumuuna Atassummit oqaatigissavarput, ilagiinnik sullissinerup tamakkiinerusumik anguniarneqalernerani anigaasatigut kingunerisassai inatsisartuni ilungersorluta suleqataaffigerusukkatsigit, inuit atorfissaqartitat ilinniarluarsimanissamillu piumasaqaatinik naammassinnissimasut suliamut atorfeqartitaanermullu naleqquttumik akilerneqartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngimmat.

Ullumikkut ajoqinut atorfeqartitaanikkut atugassarititaasut akuerineqarsinnaanngilluinnarput. Assersuutigalugu ajoqi illoqarfimmut allamut suliartoqquneqarluni nuukkuni ilaquttani ilagalugit, ajunngitsorsiaat ineqarnermut, qaammaqqutinut kiassarnermullu amigarluinnarmataluunniit, allatullu ajornartumik ajoqitut suliffik qimattariaqartarpaat ilaquttatik pitsaanerusumik atugas-saqartikkumallugit. Tamakku aamma pisooqataapput ullumikkut nunaqarfinni ajoqinik amigaateqarnermut.

Nunatsinni inatsisartut pisussaapput ilagiittut sullinneqarnitta ingerlatsinerullu pisariaqartitai isumagissallugit aningaasalersussallugillu, tamatumani nunaqarfinni illoqarfinnilu oqaluffeqarneq, ilagiillu sullinneqarnerat ataatsimut tamaat ilanngullugit.

Ullumikkut nunatsinni ilagiinnik sulisussat amigaatigineqarnerannut tamatumani aningaasat aporfiusimassappata, taava pisariaqarpoq nalilersueqqinnissaq, soorunami ulluinnarni ilagiinik sullissuusut peqatigalugit.

Nunatsinni palasit allaffimmi suliaqartarnerujussuat ajornartorsiutaasoq arlaleriarlugu oqaatigineqartarpoq. Ajornartorsiut qaangerneqassappat palasit allaffissornikkut suliaasa ilaat kommuni inuit allattorsimafiannut suliaqartunut nuunneqarsinnaanerat aqqutissiuunneqartariaqarpoq ajornartorsiut aatsaat oqallisigineqalinngimmat.

Nunatsinni ilagiittut sullinneqarnerput piaartumik aaqqiissuteqarfigineqarnissaa Atassummit assut pisariaqalivissoq paasillugu, matumuuna naalakkersuisunut piumasarissavarput, ilagiinnut attuumassuteqartut tamarmik peqataaffigissaannik ataatsimeersuartitsinissaq aqqutissiuunneqaqqullugu, ilagiinnik sulisoqarnermut ajornartorsiutaasut qulaarlugit oqaluuserineqarnissaat paasisaqarfiginissaallu kinguarsaqqineqarsinnaanngimmata.

Kalaallit Nunatsinni oqaluttuarisaanikkut ineriartornermi ilagiittut inuuneq timikut anersaakkullu nukittorsaataasimavoq annertooq, innuttaasunilu toqqissisimanerulernermik kinguneqarsimalluni. Inatsisini tunngaviusuni ' 4-aanni aalajangersorneqarpoq inuiaqatigiit upperisarsiorneranni Lutherikkuussuseq tunngaviusoq, naalagaaffimmillu tapersersorneqarluni. Taamaalilluni Luther-ikkuussuseq immikkut isigineqarpoq upperisarsioqatigiinnut allanut sanilliullugu.

Atassummit maluginiarparput ullummikkut nunatsinni ilagiittut sullinneqarnitta nukillalaarnartumik ingerlanneqarnera peqqutigalugu upperisarsiortut allat assut atorluarmassuk. Miserratiginagu oqaatigisariaqarparput Lutherikkuussusermik upperisarsiornermi allaanerusunik upperisaqartut nunatsinnut takkuteqqaarmata innuttaasunit allaat qinngarineqartarsimapput. Ullumikkut malugisinnaalersimavarput kalaaleqaterpassuavut ikigisassanngitsut upperisarsiorfinnut allanut ilanngussimasut. Tamanna imatut paaseqqunngilara upperisarsiortunut allanut ajorinnittutut. Nunatsinni Lutherikkuussusermik upperisaqarnitsinnut allaanerusumik upperisaqartut nunatsinni aamma akuerisaammata, innuttaaqataasutut allatulli nunami maani inooqataanissaminnut.

Ullumikkut nunatsinni ilagiittut sullinneqarnitta nakussassarneqarnissaa aatsaat taama pingaa-ruteqartigilersimavoq, pingaartumik nunatsinni ineriartupiloornerup kingunerisaanik ullut ilungersunartunik nassataqartartut timikkut anersaakkullu piginnaaneqarnissamik piumasaqarfiusut tikissimavagut. Nunatsinni takusartakkagut tusartakkavullu alianartut nalaattalersimavarput, ilaatigut nunatsinni innuttaasugut tamatta qamuuna attorneqaatigisartakkavut. Ilaat pinngitsoorneqarsimasinnaasaraluarput timikkut annersaakkullu piginnaaneqarnerusimagaluarutta.

Neriussaagut ilagiittut sullinneqarnitsinnut pitsanngorsaatissatut suliniutit pitsaasumik kinguneqarluartumillu siunissami angusaqarfigineqarumaartut.

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuut Atassummit tamakkiisumik tapersiinerput oqaatigaarput. Kiisalu ataatsimiititaliami sukumiisumik oqaluusereqqinnissaa kissaatigalugu.

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni palasissaaleqineq imaannanngeqaaq, imalu ingasatsigilersimavoq palasit soraarnin-ngoreersimasut sulisinneqartariaqalersimallutik.

Allaammi assersuutitut taasinnaavarput illoqarfiit ilaanni, tassalu Qeqertarsuarmi, palasi 83-liisussaq palaserineqarpoq, ilaatigullu soorunami qasukkunnartarpoq, inuttaalu annertuumik nersortariaqarluni. Taamatullu aamma palasit allat soraarninngoreeraluarlutik piumassutsiminnik sulisut qasujaallutik sullissinerat nersualaartariaqarpoq.

Taakkuli isumalluutigiinnarneqarsinnanngillat, taamaattumillu palasissaaleqinerup piaartumik qanoq iliuuseqarfigineqarnissaa pisariaqavippoq.

Taamaattumik ilageeqarnermut naalakkersuisup marloqiusamik ilusilerlugu tamatumap aaqqivigineqarniarneranik siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput.

Palasit tassaannaanngillat naalagiartitsisartut, tassaallutilli ilaqutariinni ilungersunartumik imaluunniit nuannersunik pisoqartillugu qitiulluinnartartut. Palasillumi aamma tassaasarlutik inunnik tarnimikkut ilungersuuteqartunik ornigarneqartartut. Taamaattumik palasissaaleqinerup piaartumik aaqqiivigineqarnissaa pisariaqarluinnartuuvoq.

Maannakkummi nalunngisavut malillugit palasit amerlanissaat utoqqalilersimapput, soraarninngornissaallu sillimaffigisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit pinngitsoorusunngilagut, piffissaq manna iluatsillugu, ajoqit atugaasa ilungersunarneri oqaatigissallugit. Ajoqit tassaasarput illoqarfinni ingammillu nunaqarfinni pingaarutilimmik inissisimasut. Taakkulu akissaataasa atugaasalu pitsanngorsarnissaat ullumikkumullu naleqqussarnissaat pisariaqarluinnarpoq. Inuit Ataqatigiinniillu tamatumap naalakkersuisunit ullumikkornit annertunerusumik eqqumaffigineqarnissaa pisariaqartutut isigaarput, taamaattumik naalakkersuisunut apeqqutigerusupparput ajoqit atugaasa pitsanngorsarnissaannut tunngasumik naalakkersuisut qanoq iliuuseqalersaarnersut.

Tamakkumi pitsanngorsanngippata ullumikkut ilagiinni sulineq ilaatigut ullumikkumut naleqqukkunnaarsimasutut taaneqartartoq pitsanngorsarneqarnavianngilaq, taamaalillunilu aamma ajoqin-ngorniartarnerup palasinngorniartarnerullu soqutigineqarnera alliartornaviarnani.

Palasissaaleqinerup ilungersunarnerani ajoqit palasissatut ilinniarnissaminnut piukkunnartut maanna pigisavut kaammattortariaqarpavut palasinngorniarnissaannut, aammali inuusuttunik palasinngorniarusuttunik kaammattuineq annertunerusariaqarluni.

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit siunnersuut tapersersorparput.

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiat sinnerlugu ajuusaarutigissavara, ilageeqarnermi ilinniarsimasunik sulisussaaleqineq suli malunniussimammat. Isumaqarpunga ilageeqarneq meeqqanut inuusuttuaqqanullu aneersaap tungaatigut pingaaruteqarluinnartuusoq, tamannami pisariaqarpoq inuusuttut isumannaatsumik patajaatsumillu inerikkiartussappata. Isumannaatsuuneq patajaatsuunerlu inuusuttut pisariaqartippaat minnerunngitsumik inersimasuunermut ikaarsaalernerminni inuttut ajornartorsiutit nalaattarnissaanni.

Tamakku eqqartoreersimavakka nunatsinni ilageeqarneq pillugu inatsisartut peqqussutissaata nr. 15-ip 28. oktober 1993-imeersup maanna atuuttup inatsisartuni oqaluuserineqarnerani, taamaattumillu maannakkut annertunerusumik eqqartorsanngilakka, taamaallalli taperserlugu inassutigalugu pisinnaatinneqarnissamik aalajangersakkat marluusut peqqussutissatut siunnersuummi pineqartut akuerineqassasut, taakku tassaallutik:

1. Nunatsinni ilagiinni palasitut atorfinissinnaanermut ilinniartitaanermi piumasaqaatit sanioqqunneqarsinnaanissaat.

2. Palasitut sulinissami Guutisiornermut tunngasutigut ilinniartitaanerup naapertuussarneqarnissaa.

Maluginiarpara allannguutissat aningaasaqarnikkut immikkut sunniuteqassanngitsut, tassa palasitut sulinissami Guutisiornermut tunngasutigut ilinniartitaanissamut 1997-mi aningaasanut inatsimmi aningaasanik immikkoortitsisoqareersimammat.

Taamak naatsumik oqaaseqarfigalugu peqqussutissatut siunnersuut taperserpara.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnarparput ilageeqarnermut tunngasunik sullissisut pitsaasumik innuttaasunullu pitsaasumik sullissinissaat qulakkeerniarlugu sulissutigiuarnissaa anguniarlugu ingerlanneqartariaqartoq, sulissutigineqarnissaallu annertuumik naalakkersuinikkut tapersersortariaqarluni.

Taamaattumik ilageeqarnermut tunngasut ajornartorsiuterpassuit sinerissami tamarmi palasissaaleqinermut, oqaluffeqarnernut, palasit ikiortissaaleqinerannut, ajoqissaaleqinernut pattattussaaleqinernut minnerunngitsumillu ilagiinnut aningaasaliissutaasartut naammanngilluinnartut iluarsiivigineqarnissaat sulissutigisariaqarpoq.

Ullumikkut ilageeqarnikkut ajornartorsiutit annertuut ilorraap tungaanut saatinneqarnissaat pisariaqarluinnalersimavoq minnerunngitsumik nunaqarfinni ilagiinni sullissisut sumigiinnagaanerat akuersaaginnarneqarsinnaanngilaq, piaartumillu aaqqiivigineqartariaqarluni.

Taamaattumik kattusseqatigiinniit tapersersorluinnarparput palasissanik immikkut ittumik ilinniartitsisoqartalernissaa, kissaatiginarporlu taamatut aqqissuussinerup ataavartumik uneqattaanngitsumillu siunissami ingerlanneqarnissaa, tassami imaattoqartariaqanngimmat aatsaat atorfissaqartitsisoqalersillugu ilinniartitsisoqartassasoq.

Taamatut oqaaseqarlunga peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliami oqaluuserineqaqqaarnissaa innersuussutigaara.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermuut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik qujavunga uani siunnersuutaasoq partiinit tamanit taperserneqarmat, tassa saqqummiussanni oqarnittuut marloqiusamik aaqqiiniarnissamut suliniuteqarpugut.

Siulleq inatsisitigut inissinneqareerpoq, tassalu aasamut imaluunnit ukialernerani septemberip aallaqqaataani palasissat siulliit, tassa ukiut sisamat ilinniartussat aallartissapput.

Maannakkullu uani pineqartut tassaapput immikkut akuerineqarlutik ilinniarsinnaanissaannut inatsisissami toqqammavissaqarumalluta siunnersuuterput, paasivaralu taakkua marluutillugit inatsisartuninngaanniit ilassilluarneqartut. Tammannalu naalakkersuisuninngaanniit nuannaarutigisorujussuuvarput.

Kisianni una eqqaasissutigilaarlara; manna tikillugu palasinngorniarnermut inatsisissanik tun-ngaviusunik peqareeraluarpugut, kisiannili ukiut kingulliit qulit ingerlaneranni taanna ilinniarnissaannut neqeroorut atorneqarsimanngilaq. Taamaattumik pisariaqalersimavoq nutarterinissaq, taakkulu tamanik taperserneqarlutik siunnersuutigisavut ilassilluarneqarmata uagutsinnut nuan-nersorujussuuvoq.

Isumalluarnernut ilaatigut oqaatigilluaannarlara ukiut sisamat ilinniarnissaminnut nalunaarsimasut naatsorsuutigaagut septemberip aallaqqaataani sisamat aallartissasut. Unali inatsisissatut toqqammavissatut siunnersuut akuersaarneqarpat, tassa naatsorsuutigaarput taamatut palasinngorniat 14-t aallartissinnaassasut ukioq manna.

Taamaalilluta takusinnaavarput kajumminneq palasissamut ilinniarusunneq aamma inuusuttut akornanni piumassuseqarfiusoq.

Tassunga ilanngullugu aamma oqaatigilaarlara, uani taamatut kajumissaaruteqarnitsinni kisiat toqqammaviginngilarput inuit ilagiinni suliniuteqareersimasut, kisianni kikkulluunniit ilinniarnerminni angusaqareersimasut palasissamullu nammineq pilerisuttut uani aamma kajumissaarneqarput ilinniarneq una atorlugu palasissamut atuarsinnanissaannut.

Taamatut oqariarlunga palasissat pillugit oqaaserineqartut utersaarfigilaarlakka.

Tassa oqaaseqartuni tamani pingaartorujussuartut tikkuarneqartoq unaavoq palasinngussagaan- ni timikkut anersaakkullu nukittorsarluarnissaq pisariaqarpoq. Taannalu atuartitaanermut ilinniartitaanermullu ilanngullugu neqeroorutigineqartariaqarpoq. Taanna ilumoorluinnarpoq. Ataatsimiititaliap palasissat ilinniartinneqartarnissaannut siunnersuuteqarluni sulisimasup taanna erseqqilluinnaavittumik inassutigisimavaa. Taannalu tunngavigalugu siunnersuutit uku taamatut ilusilerniarsimavagut.

Ilinniarneq sivitsoriartortillugu aneersaakkut suliniuteqarnermi aamma piginnaasat annertusiartortarnerat malunnartarpoq. Oqaloqatiginnittarnitsigut nalunngilagut palasissagut piukkooraluarlutik ilaatigut imminnut inuttut piginnaasatik najoqqutaralugit - tarnikkut pisinnaasatik najoqqutaralugit - imminnut taloruttunik naammattuuisarpugut. Taamaakkaluartoq malunnarpoq taamatut taloruttut ilinniarneq sivitsoriartortillugu sapiinneruleriartortartut palasitut sulinissaminnut.

Ajoqit tikinngilaarallarlugit uani Siumut-minngaannit oqaluttut ilaatigut taasaat - tassa palasit soraarninngortut arlalissuit ullumikkut ilumoorpoq sulisikkatsigit. Soorunami qujanaqaaq palasissaaleqinerup nalaani - naak utoqqaligaluarlutik - suliassamut tamatumunnga ikiortaalluarmata. Uanili pinngitsoorumanngilanga una tikilaassallugu; ukiuni kingullerni najugaqarnikkut, tassa palasit illui eqqarsaatigalugit, sulinerminni atugassaat tungaatigut pitsanngorsaasinnaa- nerit isumaqarpunga nalilersorluarneqartariaqartut. Siumup oqaluttuata eqqortumik uani oqaatigigaa, una piinnarnagu illoqarfimmi palasitut atorfininnermini atugaat, kisianni aamma nunaqarfimmut angalaartarnerminni tamakkunani atugassarititaasut pitsanngorsarneqarsinnaanissaannut uparuaanerit eqqortut uaniipput.

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni assigiinngitsuni oqaaseq takkutillattaaraluttuinnartoq tassaavoq, ukiorpassuarni sulisimallutik tunuarnerminni taakkua atugassarititaasa pitsaanerulersinneqarnissaat. Tassani palasit annertuumik aamma eqqorneqartut nalunngilakka. Taammaattumik utoqqarnut ukiorpassuarni sulereersimallutik tunuartunut inissaqarniarnikkut allatigullu ullumikkut pissuserisagut naammaginanngillat. Taamaattumik isumaqarpunga pis-susissamisuussasoq Inatsisartut ataatsimiititaliaanni kulturikkut ilinniartitaanikkullu, taakkua uani tikkuartorneqartut oqaluttuniit tamanit nalilersorneqassasut; qanoq iliorluta tamakku pitsaanerulersissinnaanerigut. Takusinnaareerlugu isiginngitsuusaaginnartutut issinnaanngilagut. Tassani soorunami naalakkersuisutuut assigiinngitsunik eqqarsaatersuuteqaraluarpugut, kisianni pitsaassaqaaq aamma Inatsisartut ataatsimiititaliaata tamanna nalilerlugu inassutigissappagu uuma suliassap ingerlanneqarnerani.

Soorunami aningaasanik naleqassaaq. Kisiannili Inatsisartuni partiit issiatitaqartut tamarmik uani tapersiilluarnerat siunnersuutigisatsinni imatut paasisariaqassaaq, soorunami aningaasanik qinnuteqartoqarpat neriuppunga aamma taanna paasinnilluarlutik tapersiinertik aningaasartaannut tunngatillugu aamma ingerlateqqissagaat.

Atassutip oqaluttuanut tassa palasinut tunngatillugu taanna taamatut aamma akissutigiumavara, kisiannili uterfigilaarumaarlugit ilagiinnut sulisut allat eqqarsaatigalugit uani tikkuartukkat assiginngitsut aamma ilumoortortaqarluinnarmat.

IA-p oqaaseqartuata aamma naatsumik ersarissumillu oqaatigivaa ajoqillu aamma uterfigileriarukkit aamma uterfigeqqilaarumaarpara, isumaqarpunga uani naliliillunga siullermik oqaaserisakka pisariaqanngitsut uteqqissallugit oqaaseqartunut tamanut.

Taavalu Akulliit Partiianinngaanniit pkt. 1-tut taatsiagaa itisililaarlara una; qassissunnguariarluta inatsisiliortarsimavugut imatut imalinnik - ilinniarneq taanna nunatsinni pissarsiarineqarsin-naavoq, kisianni nunarput qimallugu atorneqarsinnaassanngilaq. Tassalu uani palasit ilinniartitaanissaannut uani ullumikkut oqallisigisatsinnut tunngavoq. Nalunngilara Inatsisartuni tamani isumaqatigiissutigigipput una nunatsinni ilinniartitaanerit tamarmik imatut ilusilerneqassasut sumilluunniit ilinnikkaminnik naammassinnikkaangamik aamma nunani allaniluunniit atorfinitsitaasartussaasut.

Malugeqqussavara soorlu uani immikkut illuinnartumik qinnuteqarpugut, tassalu imaapput nunatsinni taakku atorfissaqartikkatsigit nunatsinni atussavagut. Kisiannili sanioqqutitsilaarpugut uani akuerineqaqqullugulu, tassa ilinniartitaaneq una imaassammat taamaallaat nunatsinni atorneqarsinnaasoq.

Aamma Kattusseqatigiit tapersiinerat qujassutigaara, kisiannili tassa ajoqit aamma uani tikkuartorneqarmata takkua oqaaseqarfigilaalarusuppakka.

Palasissaaleqineq pissutigalugu inatsisitigut massakkut qanoq iliuuseqarpugut. Soorunami sin-nerini ajornartorsiutaasut arajutsisimanngilagut. Suliassalli annerpaaq uatsinni sammisimasarput tassaavoq palasissat ilinniartitaanerisa ilusilernissaat. Una inatsisissaq inissippat, taava ilinniartitaanermut tunngasut tamarmik inissisimassapput. Tassanilu tullinnguuttut tassaapput sulisut al-lat ilagiinni, taakku atugaat.

Tupiginngilluinnarpara ajoqit, pattattut atugaat uani eqqartorneqarmata. Ilumut takkua aamma pitsanngorsartariaqarput. Kisianni aallartitsinnagit erseqqissumik oqaatigilaarlara, ajoqiuneq ullumikkut atorfittut akissasiaqaataanngilaq. Ajoqiuneq tassaavoq saniatigooralugu atorfik. Illoqarfimmi ajoqip akissarsiassaa ullumikkut aalajangerneqarsimavoq qaammammut 6.000,00 kr.-niussasoq. Marlunngorunik, taava taanna avissavaat. Naleqquttutut isigaara Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap una suliassaq suliarileruniuk tamakkua aamma nalilersussagai.

Ilumut ajoqit akissarsiaqartitaanerat taamatut ingerlaannassava. Ullutsinnut naleqquttutut isigineqanngilaq, aaqqiissutissanik pisariaqarput. Tassanilu ajoqit nalunngikkaluarpagut kattuffeqartut aammalu naalakkersuinerup politikkillu tungaatigut suulluunniit aningaasarsiat isumaqatigiissutiginiarneqarnissaannut politikkeriusugut akuliunnaveersaartarpugut. Pissutigalugu isumaqatigiinninniarnikkut tamakkua ingerlanneqartarmata. Kisiannili kattuffiit iluamik ingerlatinnagit qanoq ilioriarsinnaaneq assut killeqarpoq. Taammaattumik kissaatigissavara Ataatsimiititaliami taassuma tungaata aamma nalilersorniarneqarnissaa, ajoqit atugaat ullumikkut pillugit.

Nalunngilarput palasit illoqarfinni palaseqarfinni atorfinitsinneqartarput, ilaat illoqarfiit palaseqarfiit tamakkua nunaqarfippassuaqartarput, aammalu pisussaaffeqartarput angalanissaminnut. Angalanissaannullu taakkua aamma atugassaat aningaasartaalu eqqarsaatigissagutsigit tamakkua aaqqinniarneqassappata isumaqarpunga partiit oqaaseqartuisa uani tikkuartugaat saneqqutiinnarlugit imaluunnit isiginngitsuusaaginnarlugit iliorsinnaanngitsugut.

Taamaattumik naatsorsuutigaara ajoqit atugaat pillugit uani isumaqatigiilluinnarlutik uparuartugaat aamma Ataatsimiititaliami tassani nalilersorneqarumaartut, naak uani oqallisigisarput tassaagaluartoq palasit ilinniartitaasarnissaat pillugu inatsisissaq. Kisianni taamaakkaluartoq malugisinnaavara, tamarmik kissaatigigaat ilagiinni sulisut sinnerisa atugassaasa pitsanngorsarneqarsinnaanissaat sulissutigineqaqqullugu uani kissaatigineqartoq.

Taamatut oqaaseqarlunga tassa innersuussutigissavara uani oqaaseqaatit tunngavigalugit Ataa-tsimiititaliami oqallisigineqarnissaa, oqaaserineqartullu tunngavigalugit nalilersueqqinnissaq kaammattuutigerusullugu. Oqaaseqartunut tamanut siullermeernerani qujavunga. Soorlulu malugereeriga qujanarujussuaq uani siunnersuut tamakkiisumik taperserneqarmat.

Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasuat :

Oqaluuserisaq qaqutigorsuaq ilagiinnut tunngasut tikinneqartarmata maani oqaluttarfimmin-ngaanniit naalakkersuisut akissutaannut tunngatillugu marluk oqaaseqarfigilaarniarpakka, udvalgimi suliarisussaagatsigu, ilinniartitaanermut tunngasoq taanna. Ilagiit naalagaaffimmut atammata akisussaaffitta angisuut ilagaat ilinniarsimalluartunik sulisoqarnissaa. Taanna akisussaaffik namminersulernerup atulernerata kingorna ilagiit namminersornerunerup ataanut inissinneqarmata sulianut aamma siullernut ilaasimavoq, immikkut palasinik ilinniartitsinissaq naammassineqarluni. Aammalu maannakkut pisariaqarnera naapertorlugu aamma naammassiniarneqassaaq.

Nalunngilarput ilagiit politikerinit akuleruffigineqarnissartik kissaatiginngisarigaat. Sulinerminnut kiffaanngissusertik tassani assorujussuaq ataqqisaraat, avataanit politikerinit akulerussorfigineqarnissartik kissaatigisarnagu. Kisianni taamaakkaluartoq sulisussaqarnerat pitsaasumik siunertaralugu maani suliassaq taanna naammassiniassavarput.

Ilumoorpoq naalakkersuinermik suliatsinni akuleruffiginaveersaakkavut isumaqatigiinniarner-mut tunngasut, Naalakkersuisup oqaatigisai, tassaniittut aamma udvalgimi alaatsinaanniassa-gatsigit.

Isumaqarpunga palasit peqatigiiffimmut Danmarkimut atasut, tassuunakkut aaqqinniagassaminnik suliassaat, ilaatigut Siumup oqaluttuata aammalu oqaluttut allat erseqqiivissumik tikkuartorpaat, sulinerminni atugarisaasa pitsanngorsagaanissaat kattuffimmi sinniisorisaasa peqatigiiffimmi aamma suliarisariaqaraat. Palasit allaffissornikkut ikiorteqarsinnaanerat pitsaanerusumik - suliffeqarfinni pisortaapput; ataatsimilluunniit allattumilluunniit ikiorteqarsinnaanatik nunatsinni amerlaqisut. Illuisa ilaat suli allaffittut atorneqarput, nuliaasa asattagassaat. Taamatut ingerlatsinerit ukiuni 2000-inngulersuni suleriaatsini naleqqukkunnaarnikuupput.

Palasit naapiffissaqartariaqarput aamma suliffeqarfimmi pisortatut allatulli ililluni inunnik orninneqarsinnaaffimmini, aamma pitsaasunik avatangiiseqarluni isumannanngitsumillu kiffartortussanik saaffigisaqarsinnaalluni.

Isumaqarpunga - aamma Naalakkersuisup maluginiagaa - palasit soraarninngoraluarlutik maannakkut sulisut nersunaqisut; aamma ilaatigut 83-inik ukiullit allaat taaneqartut, sulinerat nersunartuuvoq. Atorfillit soraarninngortarnerisa iluanni palasit maannakkut suliffimminni nangissinnaasut misissoqquneqarput - periarfissaasa nangissinnaaneri eqaannerusumik aaqqiivigineqarsinnaappata. Ajunngilaq udvalgimi misissussavagut. Taamaattumik ajornartorsiut immikkut immat palasinut tunngatillugu taava aaqqiinissaq taama ittoq naatsorsuutigisariaqarpoq misissorluarneqassasoq. Palasit ukiui nalliinnartut soraarsittarneri imaluunniit soraarninngortarneri - tamatuma eqaannerusumik aaqqinneqarnissaa kissaatigineqarpoq, ajunngilaq.

Uani saqqummiussami oqaatigiinnarlara, saqqummiussat nuannersut, ilinniaqqinnissamut tunngasut - brachilor, universitetimi ilinniarnissat ukiut sisamaat qeqqa tikillugu ilinniarnissaq siunnerfigineqarpoq. Taassuma imarisassaata misissulaarnerani oqartariaqarpunga, aamma ugguunakkut Siumup oqaluttua isumaqatigissavara; ilinniarnermut kajumissaarinissaq aamma suliassaavoq tamatsinnit. Palasitut ilinniarnissamut tunngavissat, Kalaallit Nunaanni ilinniagassat qiviaraanni ilinniagassaapput assorujussuaq inuunermi nuannersut ilinniarneqarsinnaasut.

Palasitut ilinniagassat uagut aqqutigereersimasavut nalunngisagut najoqqutaralugit oqarsinnaavugut, ilinniarneq tassani aamma nuannersorujussuusoq. Ilinniarnernit allanit avaanngunarnerun-ngilaq, taama isumaqartoqaraluarpalluunniit oqassaanga taamaanngilaq. Ilisimasassaqarpoq ilinniagassaqarlunilu nuannersunik aammalu soqutiginarluinnartunik. Taamaattumik universitetimi ilinniarnissamik periarfissiineq uani ittoq assorujussuaq uanga misissulaarnerani aammalu tapersernartutut annertuutut isigaara. Ilagiinnut sulinermut højskoleqalernissaa, tassani palasit kisimik pinnatik, kisianni naalagiarnerup ataatsimoornerani najuuttut, suleqataasut, tassani ajoqit pattattorlu ilinniaqqinnissaminnut ataavartumillu pikkorissarnissaminnut periarfissitaanissaat aaqqiinniarneruvoq silatusaartoq. Naalagiarnermi palasi kisimi pineqanngimmat - kisianni naalagiarneq ataatsimoormat, kalaallit tussiarnermik naalagiarneq ilaqartillugu naammassisa-qarniarnerat nuannersumut ilaammat.

Taanna oqaatigivara pingaartikkakku udvalgimi qanorluunniit ittumik saqqummiiniaraluarutta palasit kattuffimminni, peqatigiiffimminni, Danmarkimi palasit kattuffianut ilaasortaapput, tassuunakkut aamma pitsanngorsaatissaminnik suliffimminni ulluinnarni tunngasunik iluarsaaniarsinnaammata. Ukuali inatsisitigut puullaaqiffissagut uagut aaqqiiviginissaat taanna ilaatigut sulinermikkut sivitsuinissat misissornissaat naammassiniarneqarsinnaavoq.

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Qujanaq. Oqaluttarfimmukarpunga ilaatigut Siumup oqaaseqartuata aammalu Naalakkersuisunut ilaasortap Atassummeersup Konrad Steenholdt-ip oqaaseqarneri aallaavigalugit misigisimagama pisussaallunga, pinngitsoorumanangalu Inatsisatunut ataqqinartunut eqqaasitsissutigissallugu, tassa palasit inissaqarniarnerat pillugu ukioq ataasiunngitsorluunniit ilaatigut Sivert K. Heilmann-ip Atassumminngaanniit siunnersuuteqarnera annertuumik inimi maani oqallisigineqarmat.

Taamanikkut ataatsimiinnermi oqalliserujussuarnermi apeqqut taannarpiaq, tassa palasit pingaartumillu suliunnaarnermikkut inissaqarniarnerat oqallisaavoq. Oqallinnermi inernerit innersuussutigalugit una isumaqatigaara; Kultur- Undervisningsudvalgip apeqqut qaqeqqissaga uanilu naliliiniarnermini eqqartorlugu. Uanga nammineq inuttut soorunami palasit ataqqingaarlugillu atugassaqartitaanerisa pitsanngorsarnissaat pingaarteqaara. Kisianni apeqqut taannarpiaq qaammatit taamannaannaat qaangiuttut allaanerusumik nipeqarluni qaffassappat, taava nalilersortariaqarparput - suna aallaavigalugu pissaagut. Tassami maannakkumut inissaqarniarneq, naak sanaartortoqaraluartoq, suli innuttaasut tamaasa eqqarsaatigalugit naammaginartumik naammassisimanngilarput.

Taannalu assigiinngisitsitsinissaq aallaavigalugu Inatsisartut oqallinnikuummata eqqaasitsissutigissavara neriullunga partiit assigiinngitsut saqqummiussaat ullumikkut suliarineqaqqilerunik aamma ukiarmi Inatsisartut apeqqut taannarpiaq pillugu oqallinneranni partiit oqaaseqaataat kingumut qiviaqqilaarumaaraat.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Ilageeqarnermut tunngasut annertoorujussuarmik kalaallinut ilagiinnut, inuiaqatigiinnut, pi-ngaaruteqarput. Aammalu palasissaaleqineq annertooq aamma uagut maani pisussaaffigaarput qanoq iliuuseqarfiginiassallugu.

Palasinngorniassagaanni soorunami qanoq pilerinarsaanissaq, taanna aamma eqqarsaatigisariaqarpoq. Qanoq ilillugu taanna ilinniarfissaq pilerinartunngortinneqarsinnaava. Ullumikkut palasit palaseqarfinnilu assigiinngitsuni atugassarititaasut ajortorujorujussuupput, taamatut oqaatigil-luaannarneqarsinnaavoq. Allaat oqaluffiit ilaat, assersuutigigukku martsimi uanga angalaarnin- ni, Akunnaami oqaluffik alakkarterpara, allaat imatut ajortigaaq igalaavisaluunniit ilaat matusinnaanatik, ilaalu mappersinnaanatik inissisimapput. Kissarsuutaa iluarisaannarminik ingerlavoq. Ilungersunartumik ilagiit tassani inissisimapput. Ilumut pissutsit taamaattut immaqa illarnaannarpulluunniit tassali kanngunaruttoramik. Palasi, palaseqarfimmi tassani sulisussaq, pilerinar-tumik nuannersumillu suliffeqarnissaaq eqqarsaatigissagaanni tamakkua tamaasa eqqarsaatigilluartariaqarput.

Eqqiaasarnermut tunngasut, palaseqarfinni qularnanngilluinnartumik tamani, ajornartorsiutaapput. Iluarsinnaanngilaq palasip suliffiani eqqiaaneq sapaatip akunnerani taamaallaat 4 tiiminik angingaasartuuteqarfiussappat. Namminersornerullutik Oqartussat suliffippassuini allani ullut tamaasa nateq qillariinnanngorlugit eqqiarneqartarput. Kisiannili sinerissami palaseqarfinni pissutsit allaalluinnarput. Taamaattumik atorfik taanna pilerinarninngorsassagutsigu pissutsit tamakku ilanngullugit iluarsiniartariaqarput.

1993-imi Kangerlussuarmi ilagiit sinniisaat ataatsimeersuartinneqarsimapput. Taamanikkulli ilagiit sinniisaanniit kissaatigineqarsimagaluarpoq palaseqarfinnut ilageeqarnermut aningaasa-liissutaasartut ukiut tamaasa akileraarutitigut isertitat 1 %-ianik annertussusilerneqassasut. Ullumikkut aningaasaliissutigineqartartut 30 mio missaanniipput. 1993-imilu ilagiinninngaanniit kissaatigineqartoq qiviassagutsigu tassa 50 mio-inut qaffattariaqaraluarpoq. Pissutsit sinerissami ajortut iluarsineqarnissaannut immaqa taamaasillutik akissaqarnerulaassagaluarmata.

Iluanngilluinnarpoq palasip palaseqarfimmini innuttani nunaqarfimmiut aningaasassaqartinnagit ukiumut takunngittoortassappagit. Pissutsit tamaattut ajorput, iluarsisariaqarput palasit amerlanerusut ilinniartissagutsigit.

Maliinannguaq M. Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Naak Jonathan Motzfeldt-ip oqaatigigaluaraa, ilagiinni sulisut politikkikkut akuliuffigineqarusuppallaarneq ajortut, oqaatigisinnaavara uanga Inatsisartuni ilaasortatut annertuumik ajoqinit assigiinngitsunit saaffigineqartarama namminneq atukkatik qanoq ilungersunartigisut pillugit.

Tassa oqaatigineqarpoq ilaatigut ajoqiuneq saniatigooralugu suliaq. Kisianni aamma ajoqeqarpoq tamakkiisumik, allamik suliaqarnatik, ajoqiusunik. Aammalu ilaatigut marluusimagunik ilaqutariinnik pilersuisussaasartut allaat qaammammut 3000-iinnaat inuussutiginiarlugit. Taamaattumik skat-i peeraagami qanoq annikitsigisarnersut takusinnaareerpagut. Soorunami oqartoqarsinnaagaluarpoq peqatigiiffeqartut aammalu peqatigiiffeqarnermikkut imminnut sullinnissaat pisariaqartoq. Ilumoorpoq, kisianni aamma taama isorartutigisumi imminut attaveqatigiinniar-neq ilungersunartuusarpoq, aammalu peqatigiiffeqarnikkut ingerlatsiniarneq ilungersunartuusarluni. Palasiinnaanngitsut aamma napparsimmavinni nunaqarfinni sullissisut taamatut inissisimapput, aammalu taakkuusarlutik akissaatilunnerpaarpaasartut.

Taamaattumik taakkua immikkut aamma isiginiarneqarnissaat oqaannarani massakkut inissisimanerat taamaappoq aamma taamaattariaqarpoq, suli atugaasa pitsanngorsarnissaat pisariaqarluinnartuuvoq aamma isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilarput.

Anthon Frederiksen ilumoorpoq oqaluffiit ilaatigut aserfallassimasorujussuummata, Akunnaaq eqqaareerpaa, tassa uanga ilaatigut takusimavara allaat iigai qulloortut qanganisaaruttorami.

Tamakkua tamarmik aaqqiivigineqartariaqarput, aamma iluatsillugu naggasiullugu oqaatigerusuppara, una pisussaaffik Naalakkersuisunut tunniunneqartoq, tassa Naalakkersuisunut sulias-siissutigineqarlunilu pisussaassuliissutigineqartoq taamatut aaqqissuussinissap nutaap Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliamit qanimut malinnaaffiginissaa pisariaqarluinnarpoq. Qujanassaqaaq partiit assigiinngitsut eqqartugaat aammalu ajornartorsiutit tassani sukumiisumik eqqartorneqarpata, eqqartorneqaannaratik aammali alloriarnermik pitsanngorsaataasinnaasumik kinguneqarsinnaappata.

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Finn Karlsen, Atassut:

Ingerlaqqinnginnitsinni eqqaasitsissutigilaassavara saqqummiussat ajornartorsiutit annertuumik isumaqatigiissutigineqarmata, aammalu Ataatsimiititaliamut ingerlaqqittussaammat uteqattaarisoqannginnissaa.

Ruth Heilmann, Siumut:

Qaqivunga aamma Ataatsimiititaliami eqqartorneqarnissaanut siunnersuuteqalaarusullunga. Tassa palasissaaleqinerup aaqqiivigineqarnissa pillugu massakkut eqqartuinerput isumaqarpunga pitsaasuusoq aammalu eqqartukkap, soorlu Maliinannguaq M. Mølgaard oqartoq, eqqartuinnarnagit aaqqiissutissanik massakkut pimoorullugu suliniuteqarnissaa aammalu naammassiisoqarnissaa kissaatiginartorujussuulluni.

Tassami ilageeqarnerup inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnarnera tamatta ilisimaarilluarparput. Ulluinnarni nalliuttunilu tassani suliaqartut pinngitsoorsinnaanatigit. Taamaattumik sulisoqarnikkut pissusiusut ullumikkut iluarinanngitsut atugaasut ilungersorluta aaqqiviginiartariaqarpagut. Pisariaqarteqaagut aamma ajoqit pattattullu - aamma taakku ilanngullugit atugarisaat naammaginanngilluinnartut massakkut palasissaaleqinermut tunngatillugu taputartuullugit eqqartorneqarnerini isumaqarpunga aamma aaqqiiviginissaat ilanngullugu aaqqiiffiginiartariaqarigut. Soorlu aamma akissaatimikkut atugarisaat eqqarsaatigalugit.

Silaannarmi ajoqit inissisimapput, tassa ilaatigut oqartoqartoq kattuffimmut isumalluuteqarpiaratik imaluunniit ikiorneqarpiaratik. Soorunami Ilinniartitsisut Kattuffiata ilaatigut isumaqatiginniuttarpai kisiannilu annerusumik tassani angusaqaataasumik naammassisaqartoqassanani.

Atuarfinni upperisarsiornermik aamma ilinniartitsisussaaleqivugut. Tamanna atugaaqaaq, ilaatigut upperisarsiornermik immaqa soqutigisaqarpallaanngikkaluartut atuarfinni ilinniartitsisut upperisarsionermut atorneqartarput, ajoraluartumik taamaappoq pissaaleqineq peqqutigalugu. Saniatigullu ajoqit soorlu ullup affaannaa atorfissaqartittarpagut, ilaatigullu immaqa sapaataannakkut aammalu inuuniutigisinnaanngisaannik akilertarlutigik.

Taamaattumik tassunga ilanngullugu sunngiffimmi sammisassaqartitsinikkut, soorlu erinarsornikkut, pattannikkut aammalu allanik ilinniartitsinikkut, ajoqit piginnaasaat atorlugit isumaqarpunga ilinniartitsinerit immikkut ittut tamakkiisullu ingerlanniartariaqartut. Tassani siunertara-lugu ajoqit aammalu pattattut atuarfimmut kalluuttumik tamakkiisumik inuuniutigalugu aamma atorfeqartitaalernissaat tassani sulissutigineqartariaqartutut iluatinnartutut uanga isumaqarfigigakku.

Taamaattumik ataatsimiititaliami tamakku ilanngullugit eqqartorneqarnissaat kissaatigaara.

Justus Ignatiussen, Atassut:

Uanga Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisumut apeqqutigerusuppara, tassa Tasiilap kommuniani innuttaasut paasiniassammassuk, qaqugu Ammassalimmi palasertaaqqissanersugut. Massakkummi palaserput assut nersunartarpoq, ingammik aasakkut apersortittoqarnerani ulapittaqigami. Taavalu aamma 1996-imi aasami qujanartumik ikiortissaminik tikisitsisimavoq, taavalu massakkut innuttaasut qamaniitippaat qaqugu palasimik ilinniarsimasumik ukioq suna palasinngortoqarumaarnersoq.

Neriuppunga Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup erseqqissumik akisinnaassagaatigut qaqugu ukiorlu suna palaseqaleqqikkumaartugut.

Otto Steenholdt, Atassut:

Ilageeqarnermut Naalakkersuisup oqaasia, imaluunniit Inatsisartunut saaffiginnissutaa, taama isumaqatigiitsigigatta ajoqeqarneq palaseqarnerlu aammami oqaluffiit eqqarsaatigalugit, taama pitsaatigisimik eqqarsaateqaratta akuerillaqqullugu aningaasartassai Landstingip akuersaassagai. Isumaqarluinnarpunga taanna pingaarneq aallaavigissagipput, aningaasakippallaarujussuarsimaqisut paasivagut, oqaluffii imannak pisoqaatigisut, ajoqii akissarsiaqanngitsut tamakkua tusaannarlugit Ilageeqarnermut Naalakkersuisup aningaasartalerneqarnissaanik oqaaserisaa taanna qalliutilluartariaqarpoq.

Aamma tusagara aajuna Naalakkersuisuminngaanniit: Ajoqi atorfiunngitsoq. Asuli atorfiuvoq suliap saniatigut tigutsiaannartagaq. Aamma ataatsimiititaliap nalilersortariaqaraluarpaa qanoq issava ajoqi atorfittut aalajangerlugu. Iluatinnaqutaa uaniippoq ajoqiusimasut tassaasussaannguatsiarput palasissaaleqinermi palasinngorniarnissamut alloriareersimasut. Massakkut palasin-ngorniartussanik avammut noqqaavugut piukkunnartoqarunitoq-una takkuttoqarniarli. Taanna ajunngilarmi sussaarutivinnerup nalaani, kisianni ajoqi atorfiulluni suliaq kajungernarluni inger-lalersimasoq, qularnanngilluinnarpoq palasissat tassuunaqqullugit aasinnaassagivut.

Ukiorpaalunnguanngorput quiagilluinnartarpavut inunnguit taskerujussuallit matukkut kasuttortut oqaluussiartortunngooq: Atuffatilaarlassi-aat, ilaatigut anisittuarlugit quiasaarutigisarpagut. Kisianni ulluni makkunani suut-uku takulerivut; kalaallit inuusuttortarparujussui taakkununnga ilaasortanngorsimasut. Taakkutulli uatsinnut matukkut kasuttortut. Eqqarsariaallannanngitsuun-ngilaq. Uagut oqaluffitsinni eqqartortuarlugit, illaatigisarsimasagut pileriallaratsigit soorluli kajungernarnerummat inuusuttortatta katersuuffigilersimagaat. Aamma tamakkua eqqartortariaqarput iluatinnaqimmata.

Palasit nuannersut ilaat ungasinngitsukkut radiukkut apersorneqarluni oqaluttuarpaluppoq ajornartorsiutini taagorlugit. Ilumut taassuma aamma taakkartugai Atassutip oqaluttuata taariigai, tamakkua allattariarsugassarparujussuit soorlu angallatitaarnialeruninngooq imannaannavik palasimukartut. Tamakkuluunniit soorlu aaqqittariaqaleraluartut oqarfigalugit palasimut taakku tunniuteqinagit kommuninut tunniunneqarniarlik.

Aamma maani Nuussuarmi, Nuup avataani Nuussuarmi, pillugu, pillugu oqaluffittaarniarsarivugut. Kisianni Nuummiuulluni tusartagarput aajuna: Tamakku pinnagit allanik atorluarnerusassanik illuliorunik ajunnginneruvoq. Soorlulu aamma taanna inuiaqatigiinni taamaalersoq; oqaluffikkut, ajoqikkut, palasikkut soqutigineqarpallaarunnaariartornerata ersernerigaat.

Taamaattumik oqaqqillanga aningaasartaasut Naalakkersuisup saaffiginnissutai sakkortuumik tigusariaqarparput. Aningaasartaqanngitsumik oqallikkaluarutta ajoqit, palasit oqaluffiillu iluarsivinavianngilluinnarpavut.

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Oqaaseqartunut qujavunga, ukulu erseqqissaatigilaarlakka. Isumaqarpunga pissusissamisoortoq una oqaluttuarilaassagukku.

Ilaatigut ukiuni kingullerni misissuinerni paasineqartoq unaavoq, nunatsinni kisiartaavugut akuerineqarsimasut evangiliu nalunaarutigissallugu uagut nammineq oqaatsivut atorlugit. Taavalu ingerlaqqikkuma oqarlunga, oqaluffeqarnerup inuiattut ilisarnaatigut, oqaatsivut, annaassimavai, tassami annaappaat.

Sanilivut qiviarusigit tassani takusinnaavagut oqaatsit suut atorlugit oqaluffinni naalagiartoqartartoq. Nunat nunasiaqarsimasut oqaasii atorlugit oqaluffinnii oqaluussisoqartarpoq. Nunatta immikkoorutaa uaniilluinnarpoq taama inuiattut ikitsigaluta, uagut oqaatsivut atorlugit oqaatigisinnaagatsigu biibilimi allassimasut, evangiliu nalunaarutigisinnaagatsigu. Taassumalu inernera aajuna; ilumoorluinnartoq aajuna kulturerput, kulturitsinnik annassisoq tassaavoq oqaluffeqarneq, ilageeqarneq. Taamaattumik taassuma qitiulluinnarnera nalilersorluinnartariaqarparput.

1950-imi inatsisitigut avissaartinneqarput ilinniartitsisuuneq ajoqiunerlu taamanili. Tamatumalu kinguneri ullumikkut misigisimalerpagut. Ilinniartitsisuuneq allaavoq ajoqiunerlu allaavoq. Ajoqit uagut angumeraagut ilinniartitsisuujutigalutik ajoqiusut aningaasarsiaminnik naammaginnillutik sulisut. Kisiannili immikkoortikkiartornerisa kingunerannik ullumikkut killiffipput sunaasoq, illoqarfimmi ajoqi kisimiittoq qaammammut 6000 kr.-eqarpoq, marlunngorunik af-faannaa pissarsiarissavaat.

Taamaattumik pisariaqalerpoq Inatsisartut ataatsimiititaliaanni tamakku nalilersussallugit. Tamassi tapersersuigussi ilageeqarnermi suliniutit aaqqinneqarnissaannik, aningaasartai tikikkutsigit neriuppunga aamma nipi aamma taannarpiaq tapersersuisoq takkussinnaassasoq. Oqaatsitta inissisimanerat tassani uani taavara pingaaruteqarluinnartutut isigigakku, aammalu immaqa nunarsuarmi kisiartaavugut taamatut iliorsinnaasut.

Taava allaffissornikkut palasit suliaat pillugit una oqaatigilaarlara; soorunami aamma taanna nalilersugassanut ilaavoq. Ilaatigut oqaluttut ilaata taatsiarpaa kuisinnermut allagartanik allattuisarnerit annertoorujussuit palasinit ullumikkut ingerlanneqarput. Soorlu ilaatigut selskabiliornerni, kilisaatitaarniarnerni palasit pinngitsooratik allatut ajornartumik suliariuartariaqartarpaat tamakku inunnut arlalissuarnut.

Oqilisaataassappat eqqarsartariaqalinnginnerpugut soorlu taamatut kuisinnermut allagartanik tunniussisarnerit, qanormitaava ippa kommunit allaffiinut innersuukkutsigit. Tamakkua ilaatigut nalilersortariaqarpagut ullumikkut suliaqutaasut assigiinngitsut uani tikkuartorneqarlutik nalilersorneqartut. Taannalu aamma piukkunnarppoq ilaatigut palasip suliassaanut ilanngullugu ataatsimiititaliami tassani nalilersorneqarnissaanut.

Aap, ilumoorpoq oqaluffiit ilaat ullumikkut aserfallassimaqaat. Atuarfiit oqaluffiutigisut takornartaanngillat nunaqarfinni tamani. 20-ikkunnili sanaat ullumikkut suli atuupput. Naak, oqareeraluarlunga 1950-ikkunnili immikkoortinneqarput atuartitaanermut atorneqartussat, naalagiarnermullu atortussat. Imaluunniit ilageeqarneq ilinniartitaanerlu immikkoortinneqarput. Kisianni ulloq manna tikillugu nunaqarfippassuarni atorneqarput illut atuartitsiviullutillu naalagiartar-fiusut.

Ilisimatinneqarnikka naapertorlugit imatut oqaatigisinnaavara; ullumikkut ilageeqarnerminngaanniit akilerneqartartoq tassaavoq saagoq alterip saatungaani saagutut atorneqartartoq, sinnera atuarfeqarfiup ulloq manna tikillugu akilersorpaa, kiassarnera allallu. Nalilersuinitsinni aamma massakkut tikitarput unaavoq tamakkumi qanoq iliussavagut. Nalilersuinermi tamakku aamma ilaasariaqarput nunaqarfinni oqaluffiit pitsanngorsassagutsigit.

Ilagiit sinniisaannik qinerseqqammerpugut aammalu qilanaarpunga qinigaaqqammersut Kangerlussuarmi uuma qaammatip naalersup naapinnissaannut. Qularnanngilaq aamma uani oqallisigineqartut tassani tusaqqikkumaarlugit. Kisianni taamaakkaluartoq isumaqarpunga qinikkat uani isummiutaat isumaqatigiinnermik tunngaveqarpoq - assut toqqissiallannartoq sulinissarlu qila-naarnarsereerpoq.

Anthon Frederiksen-ip taatsiarmagu ilagiinni akileraartalertoqarsinnaaneranik eqqarsaat, taanna nillikallattaartuarpoq. 1 % 10%-iluunniit. Aamma kingullermik palasit Ammassalimmi katersuummata aamma tamakku ilaatigut nalilersukkanut ilaapput. Ullumikkulli kisianni nunatta inoqassusia najoqqutaralugu takusinnaareerparput skat-ilersuissagaluarutta aningaasat taakkua 30 mio-inik taasatit ilaatigut pissarsiarinissaanut inortussaassagigut. Taamaattumik ilaatigut inassutigisimanngilarput isummiunneqarnissaa nunatsinni oqaluffiit tunngavigalugit imaluun- niit aalajangersimasumik %-imik akileraartoqartalernissaa. Kisianni soorunami qujanassagaluarpoq 30 mio-iniit 50 mio-inut qaffaasoqarpat taava suliassarpassuit assigiinngitsut aallartissap-put.

Ajoqit akissaataat isumaqarpunga taakkua paasilluareerlugit ataatsimiititaliami suliarineqartussanngormata nalilersorneqarlutillu tamanna nuannersuuvoq. Ajoqit, tassa taanna taatsiariigara 50-ikkunnili ilinniartitsisuutigalutik oqaluffimmi sulinerat, tassa taanna katattoorsimavarput kulturitsinnillu annertuumik annaasaqarluta. Taannalu uteqqiinnassavara ullumikkut ajoqitut sulinermi tamakkiisumik akissarsiaqarfiusinnaanngilaq taamaallaat saniatigooralugu akissarsiaqarfiulluni. Tassalu taanna nalilersoqqusara.

Justus Ignatiusen-ip apeqqutaanut tunngatillugu, ajoraluartumik toqqaannartumik akisinnaanngilakkit, nalunngilarput Ammassalimmi palaseqarneq ilungersunartoq, tassa palasip utoqqalinera pissutigalugu. Kisianni marluk piukkunnartut uunga ilinniarnissamut Ammassalimmi pigaasi. Kisianni apeqquternut tunngatillugu oqarsinnaavutit; sumut iluaqutaassua ukiut marluk- pingasut utaqqigallassaagut taakkua takkunnissaata tungaanut. Maannakkorpiaq ajornartorsiut taanna ilisimaarineqarpoq kisianni aaqqiivillugu aaqqiissutissamik maannakkorpiaq nassaarsinnaanngilagut. Taanna erseqqissumik apeqqutigigakku ilinnut oqaatigerusuppara.

Aamma højskolit, pikkorissartarnerit allallu uani inatsisissami ilaareerput. Ilagiinni sulisut atuarnerminnik naammassereerlutik pikkorissartuarnissaannik pilersaarutit massakkut inissititerpagut. Tassani kisimik eqqarsaatigineqanngillat palasit, kisianni aamma eqqarsaatigineqarput ajoqit, pattattartut allallu. Qujanartumik aamma ukiuni kingullerni oqaluffinni pattassinnaasut maanngaanniit piareertut siulliit naammassipput, taavalu tullii massakkut aamma pilersaarusiorpagut pattannermut ilinniarnissaannut.

Atagu palasit ilinniartitaanerat inatsisitigut inisseqqaalaartigu, suliassaq ingerlateqqissavarput aamma uagut pisortaqarfitsinninngaanniit uniinnarnavianngilagut ilagiinni ajornartorsiutit uani eqqartorneqartut nalunnginnatsigit aaqqiiviginiarneqartariaqartut.

Taamatut oqaaseqarlunga kingumut qujavunga tapersersorneqarluarnitsinnut.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ajuusaarutigaara paatsuunganartumik oqarsimaguma, tassa akileraarutinut tunngatillugu eqqarsaatigineqarput nunatta tamarmi, Kalaallit Nunaanni najugaqartut akileraartartut tamarmik isertittagaat 500 mio-it sinnilaarlugit, taakkua %-ii eqqartorneqarmata.