Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 55-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 3. juni nal. 19.14

 

Oqaluuserisassami immikkoortoq 55.

 

Inatsisartut Ineqarnermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa.

(Ataatsimiititaliap siulittaasua aamma Anthon Frederiksen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfimmut ilaasortaq.

 

Anthon Frederiksen, siunnersuuteqartoq, Kattusseqatigiit:

Siunnersuutigisakka sisamat uani pineqarput. Unalu siulleq aatsaaginnaqqinnaaq oqaluuserine­qareerpoq, tassa Danmarkimi ilinniartunut tunngasoq. Siunnersuuteqartutut siunnersuutigissavara oqaluuserineqareermat taanna tikinneqassanngitsoq.

 

Taavalu siunnersuutima aappaanut tassalu boligstøttemi illutaarsimasut pillaammik ernialiinikkut akiligassinneqartarnerisa atorunnaarsinneqarnissaat siunnersuutigivara, tamatumani akiliisinnaas­sutsip qanoq ittuunera apeqqutaatillugu atorunnaarsinneqarnissaa.

 

Aammalu nunaqarfinni nammineerluni illuliaasartunut periuserineqartup assinganik illoqarfinni nammineerluni illuliorsinnaanerup ammaassivigineqarnissaa.

 

Taavalu BSU-miit illutaarineqarsimasut inuerunnerisa kingorna piaarnerusumik inuttalerneqaq­qissinnaanerat anguniarlugu Kommuneqarfiiit pisinnaatitaaffimmik tunineqassasut piaarnerusu­mik inuttaliisinnaaneq eqqarsaatigalugu.

 

Jakob Sivertsen, Ineqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasorigallagaa:

Inatsisartut 1997-imi upernaakkut ataatsimiinnerannut atatillugu Inatsisartut Ineqarnermut ataatsimiititalia ulluni 6. aamma 22. maj ataatsimiittarsimavoq. Ataatsimiittarnerni siunnersuutit Ineqarnermut ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqartarsimasut oqaluuserineqartarsimapput. Naak Anthon Frederiksen-ip siunnersuutini aatsaannguaq oqaluuserineqartoq sammeqqunngik­kaluaraa kisianni Ineqarnermut ataatsimiititaliap suliassaq taannarpiaq akisussaaffigimmagu matumuuna aamma ilanngullu oqaaseqarfigissavarput.

 

Anthon Frederiksen-ip kalaallit Danmarkimi ilinniartut ilinniakkaminnik naammassinninneranni Nutsinnullu uterlutik atorfininniarneranni ajornannginnerusumik inissaqartinneqartalernissaannik siunnersuutaa, taavalu Anthon Frederiksen-ip boligstøtte aqqutigalugu illutaarsimasut akiitsuisa pillaammik ernialersorneqartarunnaanissaannik siunnersuutaa, Anthon Frederiksen-ip nunaqar­finni nammineerluni illuliaasartunut periuserineqartup illoqarfinni atorneqalernissaannik siunnersuutaa, kiisalu Anthon Frederiksen-ip BSU-mi illutaarineqarsimasut inuerussimallu piaarnerusumik inuleqqinneqartarnissaat siunertaralu Kommunit imaluunniit Kommuneqarfinni ineqarnermut aqutsisut BSU-mut annerusumik pisinnaatitaaffimmik tunineqarnissaannik siunnersuutaa.

 

Siunnersuummut siullermut tunngatillugu Ineqarnermut ataatsimiititaliap isumaqatigiissup assigiimmik pineqarnissaq tunngavigalugu innuttaasut immikkoortut allanit ajornannginnerusu­mik initaarnissamut periarfissaqartinnissaat akuersaarsinnaanngilaa. Ataatsimiiitaliamit inner­suussutigineqarpoq ilinniagaqartut innuttaasunut allanut atugassarititaasut malillugit inissarsior­lutik utaqqisut allattorsimaffiannut allatsissinnaasut.

 

Siunnersuutip oqaluuserineqarneranut uiggiullugu inuusuttut inissaminnik pissarsiniarnissamin­nut ajornartorsiutigisartagai ataatsimiititaliap sukumiisumik oqaluuserai. Ataatsimiiitaliarlu isumaqarpoq inuusuttut inissaminnik pissarsinissaminnut periarfissaminnik pitsaanerulersitsinis­samut piumassuseqarnerat tapersersortariaqartoq. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliamik Naalakkersuisunut kaammattuutigineqarpoq initaarnissamut ileqqaaruteqartarnermik aaqqissuus­sineq atuuttoq misissoqqullugu inuusuttut initaarnissaminnut ileqqaaruteqarnerulernissaannut aammalu piumassuseqarnerulernissaannut siunertaq aqqutissiuunneqaqqullugu.

 

Siunnersuummut tullermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq akiligassat akileriigassaagaluit pillaammillu erniat annertuumik ajornartorsiutaasut inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat inuillu ataasiakkaat eqqarsaatigalugit. Taamaattumik ajornartorsiutit oqaluuserineqartuarlutillu aaq-qinniarneqartariaqarput. Taamaattumik siunnersuutip oqaluuserineqarnerani ataatsimiititaliap ajornartorsiutit sukumiisumik oqaluuserisimavai aammalu Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq tamanna pillugu paasissutissanik pissarsiffiginiarsimallugu. Tassunga tunngatil­lu ataatsimiititalimut nalunaarutigineqarpoq akiligassat akileriigassaagaluit amerlanerpaartaat akileerusussuseqannginnermik patsiseqartut. Tamannalu naammaginanngitsumik akiliititsiniar­tarnermik tunngaveqartoq oqaatigineqarluni. Taamaattoq ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutigi­neqarsimavoq 1995-imi akiitsulli akiliisinnaassuseqartutut ilimagineqartut sukannernerusumik pineqartalersimasut. Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuu­tigissavaa akiitsulinnut taakkununnga naammaginarnerusumik akiliititsiniartalernissap sulissuti­gineqarnera ingerlatiinnaqqullugu.

 

Peqatigitillugu ataatsimiititaliap paasisimavaa Naalakkersuisunut ilaasortamit nalunaarutigi-neqarsimasoq akiliisitsiniartarnerup inuppalaartuunissaata aalajangiusimaneqarnissaa pisariaqar­tinneqartoq aammalu akiliisitsiniarnerni ataasiakkaani taarsigassarsisut akiliisinnaassuseqarnerat aammalu ineqarnermut tapiissutisisinnaanermut periarfissaat imaluunniit allatut pisortanit ikiorserneqarsinnaanerat nalilersorneqartariaqartut.

Tassunga uiggiutitut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut kissaatigaat akiitsullit akiliisin­naassuseqanngitsut aammalu inuit akiitsuminnik akiliinissaminnut piumassuseqanngitsut immikkoortinneqartariaqartut. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaat boligstøtte aqqutigalugu illutaarsimasunut akiliiumas­suseqaraluarlutik akiitsunik akiliinissaminnut aningaasassaqartitsinngitsut pillaammik ernialer­suiffigineqartarunnaanissaannik aaqqissuussinermik nassaarniartoqarsinnaasoq misissussagaa.

 

Ataatsimiititaliami ilaasortaq ataaseq Anders Nilsson apeqqummut ikinnerussuteqarluni oqaase­qaateqarpoq imatut nipilimmik "Pillaammik erniat oqaaseq suna atorneqaraluarpalluunnit akiligassat akileriigassaagaluit ingerlatsivigineqarneranni sulinerunermut akiliutaapput pillaam­mik ernialiutakkat atorunnaarsinneqarnerisigut taarsigassarsisimasut piffissaq eqqorlugu termini­mut akiliutissanik akiliisartut sussassarinngisaminnik immikkut aningaasartuuteqartinneqarneru­lissapput. Assigiinngiiaartitsineq ataatsimiititaliamit amerlanerussuteqartut tikkuagaat tassa ilaqutariit naammanngitsumik isertitaqartartut pillaammik ernialersuiffigineqartarunnaarsillugit INI-mut suliaqarnerulersitsissaaq ingerlatseqatigiiffiup suliassap suliarineqarnissaanut tunngavis­saqarfiginngisaanik.

 

Aammalu akiitsullit ataasiakkaat aningaasaqarniarnerannut tunngassuteqartut INI-ip suliarineqar­nissaanut tunngavissaqarfiginngisaanut. Aammalu akiitsullit ataasiakkaat aningaasaqarniarneran­nut tunngassuteqartut INI-ip paasisinnaajunnaassallugit, INI-ip suliassaq naammassisinnaassann­gilaa. Taamatut aaqqissuussineq tunngavimmigut isumaginninnermik iluarsaaqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuup sulinerani eqqarsaataasunut assortuuttussaavoq. Suliakkiutini isumannaal­lisaassutigalugit ikiorsiissutit pillugit immikkoortoq issuaavigissavara "Taamatuttaaq isuman­naallisaassutigalugit ikiorsiissutaasartut pillugit maleruagassat misissoqqissaarneqassapput inatsisitigut iluarsaaqqinnissaq siunertaralugu aammattaaq ikiorsiissutinut taakkununnga pissarsisinnaatitaanermut ingerlatsinikkut malitassat pisarillisaavigineqassapput taamaalilluni ikiorsiissutit assigiinngitsut akornanni ataqatigiititsiniartarnermi ajornartorsiutaasartut piiarne­qarsinnaaqqullugit.

 

Taamattumik ilaqutariinnut BSU-imit taarsigassarsiaminnut akiitsulinnut aningaasarsiaqarnertil­lu tunngavigalugu isumannaallisaassutigalugit ikiorsiissutisisinnaatitaasunut ernialersuisarun­naarnissamik maleruagassiornissaq Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnisamut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa aallaavigalugu iluarsisassatut naammasserusutatsinnut assortuutissaaq."

 

Kiisalu ataatsimiititaliap ilisimavaa taarsigassarsitsisup aalajangersartaraa ukiumoortumik akiliutissat qaammammoortumik qaammatit pingasukkaarlugit imaluunniit ukiup affakkaarlugu akilerneqartassanersut. Naalakkersuisunut ilaasortap ataatsimiititaliamut nalunaarutigisimavaa akiligassat akileriigassaagaluit ilaat pinngitsoortinneqarsinnaassagaluartut taarsigassarsisima-  sut terminimut akiliutissaminnik qaammatikkaartumik ukiup affakkaarani akilersuisaraluarpa- ta. Ataatsimiititaliap taamatuttaaq isumaqarmat ataatsimiititaliap isumaqatigiissut kaammattuuti­gissavaa BSU aqqutigalugu illuutillit terminimut akiliutigisartagassatik qaammammoortumik akilertalissagaat.

 

Siunnersuummut tullermut ataatsimiititaliap ilisimavaa nammineq illuliassanut nunaqarfinni illoqarfinnilu ineqarnermut tunngasutigut nunaqarfinni allaanerungaatsiarfiunngitsuni napparne­qartussanut Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsititsisartut. Peqatigitillugu ataatsimii­titaliap malugeqqussavaa paasissutissat Naalakkersuisunut ilaasortamit tiguneqarsimasut.

 

Aalajangersagaq qulaani taaneqartoq eqqassaanngikkaani nammineq illuliassanik illoqarfinni nappaanissamut periarfissat taamaallaat killilerneqarput Kommuninut najukkanullu pilersaarutini aalajangersakkani. Tassa eqqagassanut, kuuffinnut ernullu aqqutaanut attaviliinissat amerlasuuti­gut periarfissanik killiliisassallutik.

 

Inissianik pissarsinissamut innuttaasut peqataanerulernissaminnik periarfissinneqartariaqarnerat ataatsimiititaliap tunngaviatigut akuersaarsimavaa. Taamaattoq ataatsimiititaliap Naalakkersuisu­nut kaammattuutigaa nammineq illuliassat illoqarfinni napparneqarsinnaalersitaanissaat pitinna­gu tamanna Naalakkersuisunit sukumiisumik misissuiffigineqaqqaartariaqartoq. Ataatsimiititali­ap tassunga tunngatillugu kaammattuutigissavaa nammineq illuliaasartut illoqarfinni napparne­qarsinnaalernerisigut nunaqarfinni illuliaasartut innuttaasunut eqqorneqannginnissaat.

 

Siunnersuummut kingullermut ataatsimiititaliap malugeqqussavaa Aningaasaqarnermut Ineqar­nermullu Naalakkersuisumit nalunaarutigineqarsimammat boligstøtte aqqutigalugu illuliat taarsigassarsianik suli taarsigassaqarfiusut utertillugit tigunissaat Namminersornerullutik Oqar-tussanit pisussaaffigineqartoq. Taamaattumik boligstøtte aqqutigalugu illulianik Namminersor­nerullutik OQartussat isumagisaqartuarput piginnittut allanit taarserserlugit. Illup qanoq sivisuti­gisumik inuttaqannginnissaanik apeqqutaapput Kommunini ataasiakkaani taarsigassarsisinneqar­sinnaasunik piukkunnartunik soqutiginnittoqarnersoq.

 

Toqusut pigisaasa suliarineqartarnerat nalilersuinerit aammalu illut iluarsaanneqarnissaat ulloq 24. april 1997 boligstøtte aqqutigalugu illuliat inuttaqanngitsut katillugit 185-iupput, taakkuli amerlanersaat taarsigassarsisussanit nutaanik tiguneqartussaallutik. Ataatsimiititaliap ilisimavaa BSU aqqutigalugu illuliat inuttaqanngitsut suliassartaat sivisuumik suliarineqartartut. Ataatsimii­titaliaq isumaqarpoq inissaaleqineq eqqarsaatigalugu boligstøtte aqqutigalugu illuliat sivisuallaa­mik inuttaqanngittarnerat pinaveersaarluinnartariaqartoq.

 

Taamaattumik ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut sakkortuumik kaammattuutigissavaa BSU aqqutigalugu illuliat inuttaqanngitsut atoqqinneqartalernissaannut suliariaaseq sukanninneruler­sissagaat tassungalu atatillugu ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaa suliamut attuumassuteqartut suleqatigalugit tamanna qulakkeerniarlugu suut suliniutigisariaqar­nersut misissussagaat. Tassunga atatillugu ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa BSU aqquti­galugu illuliat qanoq sivisutigisumik inuttaqannginnissaat aalajangersimasunik piffissalerneqas­sasoq.

 

Taamatut ataatsimiititaliap oqaaseqarluni Inatsisartunut isumaliutissiissut oqaluuserisassanngor­paa.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut Inatsisartut Ineqarnermut ataatsimiititaliaata isumaliutissiissutaa tiguaat. Ataatsimiititaliap oqaluuserisimavai ilaasortat siunnersuutai assigiinngitsut annerusumik bolig-støttemut tunngasutigut nutaamik suliuniuteqarnissamik siunnersuutinik imaqartut.

 

Naalakkersuisut aallarniutigalugu oqaatigissavaat ilaasortat siunnersuutaannik ataatsimiititaliap peqqissaartumik oqaaluuserinnissimanera aammalu Naalakkersuisut suliamik ingerlatitseqqinnis­saannut kaammattuutinik atorluarsinnaasunik ataatsimiititaliap saqqummiussinera naammagisi­maarlugu.

 

Ataatsimiititaliap kaammattuutai Naalakkersuisut ataasiakkaanik oqaaseqarfigissavaat aamma Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaa tunngavigalugu initaarnissamut  ileqqaaruteqarnissamut aaqqissuussinermik maannakkut atuuttumik misissuineq aallartikkumaar­lugu. Akiitsut pillaammik ernialersorneqarunnaarnissaannik  Anthon Frederiksen-ip siunnersuu­taata oqaluuserineqarnera tunngavigalugu Ineqarnermut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut  Naalakkersuisunut kaammattuutigaat isumaginninnikkut pisussaaffiit tunngavigalugit periuseqar­toqartariaqartoq akiitsullit akiliisinnaassuseqanngitsut pillaammik ernialersuutitaqartarunnaarsil­lugit.

 

Taamaattumik Ineqarnermut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut pillaammik ernialiisarneq atorunnaarsinnianngilaat tassa akiitsullit akiliisinnaassuseqartut pillaammik suli ernialiiffigine­qartassammata. Aaqqissuussineq taamaattoq piviusunngortinniarneqarsinnaanngilaq tassa INI isertitat akileraarutinullu tunngasut pillugit paasissutissat tunngavigalugit pillaammik ernialersui­lernissaminut tunngavissaminik isertitat pillugit paasissutissanik pissarsinissamut periarfissaqar­tinneqanngimmat.

 

Inuit inuunerminni nalaatatik soorlu suliffissaaleqilerneq pissutigalugit pisortanit isumaginnin­nikkut immikkut ikiortariaqalersimanerannik naliliisussat tassaapput isumaginninnikkut oqartus­sat.

 

Tamanna ataatsimiititaliami ilaasortap Anders Nilsson-ip malugeqqusimavaa Ineqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani ikinnerussuteqarluni oqaaseqaateqarnermigut, tamannalu Naalakkersuisut isumaqatigaat.

 

Boligstøtte aqqutigalugu illuutillit suliffissaaleqilersimanertik pissutigalugu aningaasaqarniarnik­kut ajornartorsiuteqalerunik isumaginninneq pillugu inatsisit tunngavigalugit ikiortariaqarput. Isumaqatiginninnikkut oqartussaasut nalilersugassaannik INI nalilersuisussanngorlugu aaqqis­suussinerit atorneqalernerisiguunngitsut.

 

Naalakkersuisut isumaqarput akiitsunik ajornartorsiuteqarnermut tunngasoq taanna isumaginnin­nermut tunngasuni suliniutinut nutaanut ataqatigiissillugu aaqqinneqartariaqartoq. Isumaginnin­nermi Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani kaammattuutigineqartut aallaavigalugit.

 

Naalakkersuisut naammagisimaarlugu paasivaat naammaginartumik akiliisitsiniartarnerup ukiuni kingullerni ingerlanneqarsimasup ingerlatiinnarneqarnissaa Ineqarnermut ataatsimiititaliap kaammattuutigigaa. Ingerlatsineq sakkortooq pisariaqartinneqartorli aallartinneqarsimavoq. Akuersaarsinnaanngilarput inuit akiliisinnaassuseqaraluartut akiitsunik naammaginanngitsumik akiliisitsiniartarneq pissutigiinnarlugu akiligassaminnik akiliisannginnerat. Naalakkersuisut ataatsimiititaliaq isumaqatigaat terminimut akiliutissaat qaammatikkuutaartumik akilersorneqar­talernissaat akiitsoqalitsaaliuinermi sakkugineqarsinnaammat, tikkuartariaqarporli inissialiorner­mut tapiissuteqartarneq pillugu peqqussutip 1995-imi allanngortinneqarnera sioqqullugu taarsigassarsiaasimasut eqqarsaatigalugit taarsigassarsisup Namminersornerullutillu akornanni isumaqatigiissuteqarnissaa pisariaqarmat.

 

Naalakkersuisut INI kaammattorsimavaat inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu peqqus­summi tamatumunnga periarfissiineq atorneruleqqullugu. Naalakkersuisut taarsigassarsiaqartut aamma taamatut isumaqatigiissuteqarnissaannik kajumissaassavaat.

 

Nammineq illuliortarnermik aaqqissuussineq pillugu ataatsimiititaliap oqaaseqaatai Naalakker­suisut tusaatissatut tiguaat. Taakkulu boligstøttemut tunngasut iluarsaateqqinneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut isumaliutissiissutissaannut ilanngunneqassapput.

 

Naalakkersuisut paasivaat ataatsimiititaliap kajumissaarutigigaa BSU aqqutigalugu illuliat qa-noq sivisutigisumik inuttaqannginnissaat aalajangersimasumik piffissalerneqartariaqartoq. Naalakkersuisut ataatsimiititaliaq isumaqatigaat illut sivisuallaamik atorneqanngittaruttaarsinne­qartariaqarmata, kisiannili eqqaamasariaqarparput illumik piginnittup taarsernera soorlu toqusut pigisaasa il.il. suliarineqartarnerat ilaatigut sivisusarmata, ilaatigullu inatsisilerinikkut isumaqati­giinngissuteqartoqarsinnaalluni.

 

Naalakkersuisut isumaliutersiissutigissavaat tamatumani suleriaatsit allanngortinneqarnissaat pisariaqartinneqarnersoq.

 

Periarfissaq iluatsillugu Naalakkersuisut erseqqissarusuppaat nunaqarfinni illut inuttaqanngitsut aaqqiiviginiarneqarnerat nunaqarfinni inissaqartitsinikkut ineriartortitsinissamut iliusissamut pilersaarummut suliarineqaleruttortumut tamarmiusumut ilaatinneqassasoq. Naatsorsuutigineqar­poq iliuusissanut pilersaarutip ilaa nunaqarfinni inissialiortitsinissamut pilersaarummut ilaatillu­gu 1998-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut ilanngunneqarumaartoq.

 

Boligstøttemut tunngasut pillugit ataatsimiititaliap isumai ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut isumaqatigaat, sulissutigissallugu boligstøttemut tunngasut tamakkiisumik iluarsaateqqinneqar­nissaannut siunnersuummik upernaakkut ataatsimiinissami 1998-imi Inatsisartunut aalajangiiffi­gisassamik saqqummiussisoqarnissaa. Tamatumunngalu peqatigitillugu Naalakkersuisut immin­nut pisussaatipput inissialiornermut tapiissuteqartarneq pillugu peqqussut atuuttoq pillugu nassuiaammik ukiakkut ataatsimiinnissami 1997-imi saqqummiussinissamut. Tassa pingaartu­mik akiitsoqarnerup ajornartorsiutaanera misissuiffigeqqissaarneqarsimassalluni taamanikkussa­mut.

 

Naggasiullugu Naalakkersuisut sinnerlugit qujassutigissavara Ineqarnermut ataatsimiititaliap Naalakkersuisullu akornanni pitsaasumik atorluarsinnaasumillu suleqatigiittoqarmat.

 

Jonathan Motzfeldt, Siumup oqaaseqartua:

Ataatsimiititaliap Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut isummersuu­tit minnerunngitsumillu Naalakkersuisunit akissutitut isummerfigineqartut tunngavigalugit Siumumit makku oqaaseqarfiginiarpagut.

 

Tassani innersuussutigissavagut Anthon Frederiksen-ip Danmarkimi ilinniartut pillugit saq-qummiussaa siunnersuummi allami oqaaseqarfigereeratsigu.

 

Siullermik erseqqissaatigerusupparput malugisinnaagatsigu ataatsimiititaliaq peqqissaartumik aammalu isumaqatigiiginnarani ammasumik oqallissimasoq malugisimagatsigu. Allaat ilaatigut ikinnerussuteqarluni oqaaseqartoqarsimalluni.

 

Ataatsimiititaliap kingumut sammeqqissimavaa "pillaammik ernialiisarneq" oqaaseq taamaattoq tusaaginnaraanni soorunami paasisariaqarpoq inoqarsimasoq pillartariaqartunik. Imaappoq malittarisassanik tamatta maligassatsinnik uniuisunik. Taamaapporlumi. Tassani pineqarput aammalu Naalakkersuisut erseqqissumik tamanna naqissuserpaat inuit najukkaminnut akiliutis­saminnik akiliiumanngitsut imaanngitsoq akiliisinnaanngitsut pineqartut. Akiliisinnaanngitsut nappaammik suliffissaqannginnermik il. il. inunnik ikiuinerit aaqqissuussinerisa iluanniipput, tassanilu suliassaallutik.

 

Akiliiumanngitsut inuit akissaqaraluarlutik akiliiumanngitsut 1995-imili sukannernerusumik pineqartalersimanerat Naalakkersuisut aamma ingerlatiinnaqqusaat Siumumit isumaqatigaarput. Akiliisinnaanngitsut patsisissaqartut isumaginninnermi aaqqissuussisut suliassaraat. Tamannalu maani isumaginninnermi iluarsaaqqinnerup suliniarnerani inaarsarneqarsinnaasoq Siumumi isumaqarpugut.

 

BSU-imi najugaqartut akiliisinnaasut tamarluinnaasa qaammatikkuutaartumik akiliuteqartarnis­saat Siumumit naammassineqaqqullugu misissoqquarput imaluunniit kikkunnut aalajangersima­sunik akissarsialinnut tamanut. Immikkut aaqqissuussisoqassappat tamanna INI-ip malittarisas­saasa maanna atuuttut iluanni naammassiniarneqarsinnaavoq.

 

Taamaattumik ikinnerussuteqarluni Anders Nilsson-ip oqaaseqaataa tunngaviusumik isumaqati­gigatsigu taaseqataaffiginiarparput taamatut isummernitta akerlerinngimmagu siuliini suliareq­qullugit innersuussutit aamma ataatsimiititaliap tunngaviusumik misissoqqusai iluarsiiviginiaq­qusaalu.

 

BSU-ip illuutai sivisuumik inuttaqanngitsut piffissap aalajangersimasup iluani periarfissereerlu­git aaqqissuussamik allanut tunniunneqarsinnaanera maanna periarfissitaassasoq Siumumit kissaatigaarput. Illut taamaattut oqallisaanerat maannamut sivisuumik ingerlareermat. Taamaat­tumik aaqqissuusinermi arlaatigut kingunissalimmik isumatuumillu aallartittoqarnissaa Siumu­mit ilungersortumik kissaatigalugu isumaqatigilluinnarparput nunaqarfinni taamaliornissamut aaqqiinissaq aappaagumiit piviusunngortinniarlugu aningaasaliinissaq periarfissinneqarnissaa anguniarneqassappat.

 

Boligstøttemi illuliornerup ataatsimut tamarmi kiliffia qanoq atorneqarnissaa qanoq aningaasa­liiffigisarnissaa piginnittuunerup ilusilersornissaa il. il. aaqqiiviginiarlugu Naalakkersuisut ukiamut saqqummiussaqarsinnaanerat tapersersornaqaaq. Tamatumani nammineq illuliorsima-sut maannamut aningaasatigut nammakkersorsimaqisut BSU-ip avataaniittut aamma ilanngul-lugit aaqqiivigineqarnissaat inimi maani eqqartorneqartareersut ilanngullugit.

 

Ataatsimut isigalugu BSU-ip tungaatigut aaqqissuusinerit nutartertariaqarluinnartut maani inimi saqqummiunneqartuartarnerat tunngavigalugu Siumumiit kissaatigissavarput maanna pimoorus­samik Naalakkersuisut iliuuseqarnissaat pisariaqalersoq. Illussaqarniarnermut pissutsit imaan­naanngeqisut pimoorullugit Naalakkersuinikkut iliuuseqarfigineqartariaqarnerat utaqqineqaan­narani ullutsinni piumasaqaataammat ilungersunartoq.

 

Nunaqarfiit ilaanni suli illulussuseq takussaaqaaq illut namminermit pigineqartut iluarsartariaqar­nerat utoqqalisunit pisariqartinneqartoq Kommunit suleqatigalugit ingerlanneqartartoq. Aamma nutarteriniarnermi matumani ilanngullugu aaqqiiviginiarneqartariaqarpoq.

 

Naggataatigut Naalakkersuisunut aamma eqqarsaatigeqquarput manna tassa nalinginnaasumik paasissutissanik BSU atorlugu illuliorsinnaanerit il. il. qaammarsaatigineqarnerat ingerlatiinna­qullugu aammalu tamatumani nammineerluni illuliassat qanoq periarfissaasinnaaneri ilanngullu­git.

 

Taamak oqaaseqarluta Siumumit ineqarnermut isumaliutissiissut oqaaseqarfigaarput.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip siunnersuutai sisamaasut ataatsimiititaliap suliarisimavai. Atassummiillu imatut oqaaseqarfigissavagut.

 

Siunnersuuteqartup nammineq kissaateqarneratigut siunnersuut siulleq tassa Danmarkimi ilinniagaqartut pillugit akissuteqareersimasutut misigisimammat oqaasissagut tamaasa oqaase­qarfiginagit immikkoortut pingajuat sisamaallu issuaaffigilaassavakka "Inuusuttut nunanut allanut ilinniariartortillugit aallartittarpagut ilinniagaqareernermikkut inuiaqatigiinnut iluaqutaa­sumik sulilersinnaaqqullugit. Taamaalillunilu aamma tikisitanik pisariaqartitsinerput ukiut ingerlanerini malunnartumik milliartuleqqullugu. Taamaattumik immitsinnut aperisariaqarpugut ilinniakkaminnik naammassinnillutik angerlarsinnaanissaannut naammattumik iliuuseqarpugut?"

 

Isumaqarpugut naammattumik iliuuseqarneq ajorluta taamaattumillu Naalakkersuisunut kissaati­gissavarput ilinniagaqartut kattuffiat peqatigalugu ilinniarnermik ingerlatamik naammassinniar­nissamut kaammattuutaasinnaasunik nassaarniaqqullugit. Taamalilluni naammassinnikkususseq anneruleqqullugu.

 

Siunnersuutit aappaat tassa BSU aqqutigalugu illutaarsimasut akiitsuisa pillaammik ernialersor­neqartarunnaarnissaannik siunnersuut. Pillaammik ernialiisarnerup akiliisinnaagaluarlutik akiliiumanngitsunut atuutiinnarneqarnissaanik ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut isumaat Atassummiit taperserparput. Akiliiumanngitsullu eqqarsaatigalugit akiliisitsiniartarnerup sukannernerulersinneqarnissaanik inassutaasoq aamma taperserlugu.

 

Naammaginanngilaq apeqqut taannarpiaq maani Inatsisartuni oqallisigeqattaartuaraluarlugu annertunerusumik pisoqarneq ajortutut isikkoqarmat. Akileeqqusilluni iliuutsit assigiinngitsut iliuuserineqaraluartut iluaqutaanngippata aningaasarsiani pinngitsaaliilluni akilersuisitsisinnaa­nerup atorneqalernissaa Naalakkersuisut sulissutigisariaqalerpaat. Taamaaliornikkut sukannersu­mik akiliisitsiniarsinnaaneq anguneqarsinnaammat.

 

Ataatsimiiitaliami amerlanerussuteqartut isumaliutissiissummi Naalakkersuisunut inassutigisi­mavaat akiliisinnaanngissuseqarnertik pissutigalugu akiligassaqalersimasunut pillaammik ernialiisarnerup atortinneqartannginnissaa misissorneqassasoq. Naalakkersuisut tamatumunnga akissuteqarnerminni ersarissumik akissutigaat taama aaqqiissuteqarsinnaaneq atortuulersinneqar­sinnaanngitsoq INI taamak naliliiniarnissaminut tunngavissaqanngimmat.

 

Naalakkersuisut tunngavilersuutigisaat Atassummiit isumaqatigaarput. Naalakkersuisunullu kajumissaarutigissallugu INI-ip isumaginninnermilu suliaqartut qanimut suleqatigiinnerulernis­saat aqqutissiuunniarlugu suliniuteqaqqullugit. Taamaalilluta ikinnerussuteqartut oqaaseqaataa­nut isumaqataalluta taaseqataassaagut.

 

Manna iluatsillugu Atassummiit oqaatigilarput uagut isumaqartuaratta ininut attartortittakkanut BSU-ilu aqqutigalugu illutaarineqarsimasunut akiliuteqartarneq inuttut atukkanut naleqqunner­paaq tassaammat akiliisinnaassusermik aallaaveqarnerusoq.

 

Nammineerluni illuliat pillugit. Nammineerluni illuliatut taaneqartartut illoqarfinni atorneqarsin­naalernissaat arlaleriarluni maani inimi eqqartorneqartarsimavoq. Atassummi naatsorsuutiginngi­larput nammineerluni illulioriaaseq ullumikkut nunaqarfinni isorliunerusunilu ingerlanneqartoq illoqarfinnut atuuffiginngisaanut nuuginnarneqarsinnaassasoq. Atassummili isumaqarpugut nammineerluni illulioriaatsip amerlanerusunit atorneqalersinnaanera anguniarlugu Naalakkersui­sut suliuartariaqartut.

 

Illorput 2000 maanna ineriartortinneqarluni naammassisutut oqaatigisariaqarpoq pissarsiarine­qarsinnaasutullu ilanngutereerluni. Illulioriaaseq Nunatsinnut pissusiusunut naleqqulluartutut oqaatigisariaqarunartoq. Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisunut inassutigissavarput Illorput 2000 aallaavigalugu nammineerluni illulioriaatsip illoqarfinni atorneqalersinnaanera aqqutissiuu­teqqullugu.

 

BSU-imi illut inigineqanngitsut pillugit. Apeqqut taannarpiaq aamma maani arlaleriarluta oqallisigisarsimavarput ukiullu ingerlaneranni assigiinngitsutigut suleriaatsimik pitsanngorsaaso­qartarsimavoq. BSU aqqutigalugu illuliaasut inuiaqatigiinni tamakkiisumik aningaasaligaapput. Ilaanneeriarlutillu sivisuumik inoqartannginneri akueriuminaappoq. Tamannami inissaaleqinerup annertussusianut tulluutinngimmat. Naalakkersuisunut ilaasortap akissuteqarnermini erseqqissar­paa illup inigineerunnerani ajornartorsiutit suut pilersinnaasartut. Pingaartumik illu toqusimasut pigisaanut ilaasimappat. Ajornartorsiulli allatut isigisariaqarsorinarpoq illu qimanneqarsimappat allamik initaarneq pissutaalluni soorlu attartortittakkanut imaluunniit isumaginninnermi inissia­nut nuunnermi. Taamak pisoqartillugu illumik piginnikkunnaarnermik atsiortitsineq aqqutissaq­qissuugunarpoq pisortammi tigusipallassinnaalissammata inissaqarniarnermullu iluaqutaasumik iliuuseqarsinnaalissallutik.

Taamak iliorasuarnikkut illu piaartumik nalilerneqarsinnaalissaaq takujumallugu inissiatut suli naleqqunnersoq, nutartertariaqarnersoq tunineqarsinnaasorluunniit BSU-imit atorluni iluarsarne­qarsinnaasoq. Inigineqannginnerisa aamma aserfallakkiartulernerat kingunerisarpaa. Taamaalil­lutillu nalikilliartulersarlutik. Tamanna tunngavigalugu ataatsimiititaliaq Atassummiit isumaqati­gilluinnarparput oqarmat illu BSU aqqutigalugu sananeqarsimasut inigineqaratik uninngasarnis­saat piffissamik aalajangersimasumik killeqartinneqalissasoq. Killeqartitsilernerup qularnanngit­sumik aamma kingunerissavaa illoqarfinni nunaqarfinnilu aqutseriaatsit eqaannerusut sukkaneru­sullu atorneqalerneri.

 

Taamak oqaaseqarluta Ineqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa akueraarput.

 

Maliinannguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Kalaallit Danmarkimi ilinniartut ilinniakkaminnik naammassinninneranni nunatsinnullu atorfi­ninniarneranni ajornannginnerusumik inissaqartinneqalernissaannut siunnersuummut atatillugu Inuit Ataqatigiinniit Ineqarnermut ataatsimiititap isumaliutissiissutaa taperserparput.

 

Taavalu boligstøtte aqqutigalugu illutaarsimasut akiitsuisa pillaammik ernialersorneqartarunnaar­nissaannik kiisalu boligstøtte aqqutigalugu illuutigineqartut inuerussimasut piaarnerpaamik inoqarlersinneqartarnissaannik Anthon Frederiksen-ip siunnersuutai Inuit Ataqatigiinniit paasilluarlugit tapersersorpagut.

 

Boligstøtte aqqutigalugu illuutillit ukiuni makkunani ajornartorsiutinik annertuunik aqqusaaga­qartarput. Ukiualuimmi qaangiuttut illuutilinnut erniaasartut qaffanneqarput ilaatigut annertuu­mik artukkiisumik. Taakkulu qaavatigut pillaammik erniaqartitsineq aamma atuulluni. Inuit Ataqatigiinniit inuit akissaqaraluarlutik akiliiumanngitsut pillaammik erniaqartinneqartarnissaat akornutissaqartinngilarput. Illuatungaaniilli inuit akiliisinnaanngitsut pillarneqartarnerat akuer­saarsinnaanagu. Tassami assersuutigalugu suliffissuarmi sulisut ilaat nammineq kissaatiginngeqi­saminik immaqa suliassaarunneq pissutigalugu soraarsitaasoqartarpoq. Taanna namminermi pillaataareersoq illuatungaatigut akiliiumagaluarlutik akiliisinnaajunnaarneq pissutigalugu pillaasersuisarneq Inuit Ataqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput. Inummi ilungersoreersoq artorsaatissaanik tunioraannarneqarsinnaanngimmat.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit boligstøtte aqqutigalugu illuutillit akiliiumassuseqaraluarlu-tik akiliinissaminnut aningaasassaqartitsinngitsut pillaammik ernialersuiffigineqartarunnaar-nissaannik Ineqarnermut ataatsimiititap Naalakkersuisunut misissueqqusilluni kaammattuutaat tapersersorparput. Taassumalu saniatigut boligstøtte aqqutigalugu taarsigassarsianik akiliisitsi­sarnerup ukiup affakkaartup amerlasuutigullu artukkiisaqisup oqilisaaffigineqarluni qaammatit tamaasa naafferaarlugu akilerneqartalernissaa Inuit Ataqatigiinniit tamakkiisumik tapersersorpar­put, piaartumillu aaqqiivigeqqullugu.

Boligstøtte aqqutigalugu illutillit inuerussimasut piaartumik inuleqqinneqartarnissaat siunertara­lugu Kommunit imaluunniit Kommuneqarfinni ineqarnermut aqutsisut annertunerusumik pisinnaatitaaffimmik tunineqartarnissaannut atatillugu Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut Nunatsinni inissaaleqiffioqisumi illut 185-it inoqaratik uninngaannartut amerlavallaarujussuartut. Taamaattumik taakku sapinngisamik sukkanerpaamik qanoq iliuuseqarfiginissaasa sulissutiginis­saat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutiginiarlutigu. Tassami nalunngilarput illut ilaat ukiut arlalissuit uninngasartut tassanilu Eqqartuussivik, Kommuni A/S INI piginnittullu imminnut utaqqeqattaattutut ittartut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit sivisuallaamik suliap ingerlasar­nerata sivikillinissaa anguniarlugu inoqannginnerisa sivisunerpaaffilernissaanik Ineqarnermut ataatsimiititap kissaataa tapersersorparput.

 

Inuit Ataqatigiinniimmi isumaqaratta inoqannginnerisa soorlu annerpaamik naatsorsuutigalugu ukiup affaanik sivisussusilerneratigut suliap sukkanerusumik ingerlasalernissaa aqqutissiuunne­qarsinnaammat.

 

Kiisalu Anthon Frederiksen-ip siunnersuutaanut nunaqarfinni illuliaasartut illoqarfinni sanane­qarsinnaalernissaannut tunngatillugu oqaatigissavarput tamanna ukiarmi Aningaasaqarnermut ataatsimiititap saqqummiussimammagu. Ilanngullugulu Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissallutigu illoqarfinni nammineerluni illuliaasartut kikkunnut tunniunneqartassanersut sukumiisumik Naalakkersuisut misissuiffigisariaqaraat. Inuit Ataqatigiinniimmi isumaqarpugut illoqarfinni nammineerlutik illuliassanik nunaqarfimmiusut periarfissiisoqassappat kikkut tamatumani salliutillugit pineqarnersut erseqqissumik qulakkeersimaneqartariaqartut. Inuit Ataqatigiinniimmi isumaqaratta sanariarlugit iluanaarniarfittut atorneqalersinnaaneri ingalassimaarneqartariaqartut tamatumanilu pissakinnerusut illuliorsinnaanissaminnut salliutinneqartariaqartut.

 

Inuit Ataqatigiinniissaaq pingaartillugu oqaatigissavarput nunaqarfimmiutulli illoqarfimmiut nammineq illuliassanik sanasalernissaannut periarfissiuussinermi nunaqarfimmiut eqqorneqan-ngilluinnarnissaat qulakkeerneqartariaqartoq. Tassami imaattariaqanngimmat illoqarfimmiunut illuliassat tunniunneqarnerini nunaqarfimmiut ilanngartuunneqartut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit Ineqarnermut ataatsimiititap innersuussutai taperser­sorpagut.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata isumaliutissiissut soqutigalugu missuataarsimavaa imatullu nalinginnaasumik oqaaseqarfiginiarlugu.

 

Pillaammik ernialersuinerup atorunnaarsinneqarnissaa Akulliit Partiiata isumaqatiginngilaa tamanna naleqqutissanngimmat ajornakusuussallunilu, tassa tamakkununnga tunngasutigut allaffissorluni suliassat INI A/S-ip tigussagaluarunigit periarfissaqanngimmat isertitat akileraaru­tillu pillugit paasissutissat pisariaqartinneqartut pissarsiarinissaannut.

 

Boligstøttep illuliaanik piginnittut suliffissaaleqinertik pissutigalugu aningaasatigut ajornartor­siuteqartut isumaginninnermut inatsisit atorlugit ikiorserneqartarnissaannik siunnersuut Akulliit Partiiata tamakkiisumik taperserpaa. Tamannami isumaginninnermut attuumassuteqarmat. Tassami oqartarnerattut nujaqanngitsoq nujaajarneqarsinnaanngimmat.

 

Naak aningaasarissaaraluarlutik akiitsuminnik akiliiumanngitsut sakkortunerusumik iliuuseqar-figineqartalernissaat Akulliit Partiiata isumaqatigaa. Tassami unneqqarillutik sipaaqqissaarlutillu akiligassaminnik isumannaarinninniartartunut tamanna mittatilliinerummat.

 

Naak illussaaleqisorpassuaqaraluartoq illut inuerussimasut sumi tamani takussaasut pillugit ajornartorsiutip qanoq iliuuseqarfigineqarnera Akulliit Partiiata naammagisimaarpaa.

 

Inuusuttut ussernartunut nakkaakkaluttuinnaqqajaasarnerannut inissaaleqineq ilaatigut patsi-saasutut Akulliit Partiiata isigaa. Inissaaleqinermi eqqissisimannginnerlu inuusuttut pinerluniaq­qajaasarnerannut patsisaasut ilagaat.

 

Inimi maani oqaatsit atorneqartut tunngavigalugit taama oqaaseqarneq imak isumaqarpoq tassa ikinnerussuteqartut taperserlugit oqaaseqartunga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit siunnersuutima assigiinngitsut sisamaasut ataatsimiititaliami sammineqarsi­manerat qujassutigaara. Soorunalumi Ineqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa siun-nersuutinut tunngatillugu imatut oqaaseqarfigissallugu.

 

Siullermik kalaallit Danmarkimi ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinninneranni Nunatsinnut uterlutik atorfininiarneranni ajornannginnerusumik inissaqartitaalernissaannut tunngatillugu Inatsiartut 1995-imi ataatsimiinnitsinni ilinniartitaanikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat saqqummiunneqartoq ilaatigut imatut oqaatigineqartunut ilaapput, suleqatigiissitaq ilinniartut atugaat il. il. pillugit ukiuni januarip aallaqqaataani 1992-imiit 23. november 1994-imut Danmarkimi Ilisimatusarfimmilu Namminersornerullutik Oqartussanik tapiiffigineqarlutik ilinniagaqarsimasut 53-iusut akornanni ilinniakkaminnik naammassinnissimasut Danmarkimii­ginnartullu amerlagineqartut tassa 21-iummata. Taamaattumik piffissami tassaniinnaq kalaallit Danmarkimi ilinniagaqarsimasut Danmarkimiiginnartullu amerlavallaarput, soorunami inuk kinaluunniit inatsisit tunngaviusut tunngavigalugit naalagaaffeqatigiinnerup iluani pinngitsaali­neqarsinnaanngilaq sumi najugaqarnissaanik. Kisianni isumaqarpunga kalaallit Danmarkimi ilinniagaqarsimasut nunatsinnullu uterusuttut ullumikkornit ajunnginnerusunik neqeroorfigine­qartariaqartut aamma ineqarnerup tungaatigut.

 

Boligstøtte aqqutigalugu illutaarsimasut akiitsuisa pillaammik ernialersorneqartarunnaarnissaan­nut tunngatillugu paasivara ajornartorsiutip aaqqiivigineqarnissaa ammaffigineqartoq. Tassami ajornartorsiut annertummat aammalu iluarsiivigineqartariaqarluni. Aamma ilanngullugu eqqaa­sariaqarpoq ineqarnermut akiligassallit allat akiligassaat pillaammik ernialerneqarneq ajormata. Soorunami taakkununnga pissutsit allaagaluartut taamaattoq oqartoqarsinnaavoq tassuuna aamma assigiinngisitsisoqartoq.

 

Nunaqarfinni nammineerluni illuliaasartunut periusigineqartup illoqarfinni atorneqartalernissaa­nut tunngatillugu nuannaarutigaara ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut sukumiisumik misissui­soqarnissaa kaammattuutigimmagu. Aamma nunaqarfinni innuttaasut eqqorneqannginnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Boligstøttemit illutaarineqarsimasut inuerussimasullu piaarnerpaamik inuleqqinneqartarnissaan­nut tunngatillugu ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatissatut tiguara. Kisiannili Naalak­kersuisunut piumasarissavara illut pineqartut allanik inuttalerneqassatillugit ullumikkut naliler­suisarnermi periusigineqartup allanngortinneqarnissaa aaqqiivigeqqullugu. Tassa illut ilaatigut pisoqalereernikut nutaatut nalilerneqartarnerat arlalippassuarnik naammagittaalliutigineqartar­mat.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga Ineqarnermut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tusaatis­satut tiguara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Siullermik partiit ataatsimut oqaaseqaataannut oqassaanga Ineqarnermut ataatsimiiti-taliap aammalu uagut Naalakkersuisuninngaaniit akissuteqaaterput malunnartumik tamaginnik isumaqatigineqarmat naak assigiinngitsut annikitsut immaqa qaffatinneqarsinnaagaluartut, tamanna nuannerpoq.

 

Aappassaanik partiinut ataasiukkaanut oqaatigissavara partiit tamarluinnaqqissaamik eqqartor­massuk Siumup aamma aallaqqaataaniili qaffatsitaa tassaasoq sivisuumik inuttaqanngitsut piffissap aalajangersimasup ingerlanerani piaarnerusumik aaqqiivigineqarnissaat taanna Siu­muinnaanngitsoq aamma Atassutip, Inuit Ataqatigiit, Akulliit Partiiata Kattusseqatigiillu qanoq iliuuseqarfiginissaa kissaatigaat. Taanna neriorsuutigissavarput sulissutiginiassallugu.

 

Aamma Siumup kissaatigaa ilaatigut pimoorussamik maannakkut qanoq iliuuseqartoqartaria-qartoq pissutsit illussaqarniarnermut ajornartorsiutaasut annertummata, taanna nuannaarutigis-savara neriuppungalu soorunami aamma aningaasartaqarumaartoq.

Aamma Siumumut tunngatillugu oqaatigissavara oqariartuutaa tassasoq qaammarsaanermut tunngasoq isumaqarpunga taanna aamma oqariartuut pingaaruteqartoq, soorluli ippassaanikkunni taagiga isumaqarpunga pingaartorujussuusoq suulluunniit ineqarnermut tunngasut ajornartorsiutit innuttaasut ajornartorsiutaat angippata mikippataluunniit aamma aviisitigut saqqummersinneqar­tariaqartut. Taamaattumik nuannaarutigisimavara INI A/S-ip siulersuisuisalu aviisertik aallaavi­galugu paasissutaanerusunik assigiinngitsunik saqqummiisalermata. Soorunalimi taanna ajornar­torsiut Naalakkersuisut sinnerlugit INI A/S ippassaanikkunni ataatsimeersuarmat aamma apuunneqarsimasoq nuannaarutigigatsigu taamatut paasititsiniaanerup sulissutigineqarnerunis­saa. Aammalu soorlu assersuutigalugu taanna saqqummersinneqartartoq Atuagalliutit Sermitsiar­lu aqqutigalugit.

 

Atassutip oqaaseqaataanut oqaaseqalaassanga aamma. Tassa kissaatigivaa Naalakkersuisunut ilinniagaqartut kattuffiat peqatigalugu ilinniarnermik ingerlatsisut naammaginarnerusumik aaqqiiviginissaat inissaqarniarnermut tunngasumik. Taanna torrutiinnarlugu akissagukku isu-maqarpunga ajornartorsiut taanna anigorniarneqarsinnaasoq, assersuutigalugu Namminersor­nerullutik Oqartussat Paasissutissiisarfiat, Kulturemut Atu-artitaanermullu Pisortaqarfik aamma­lu ilinniartut kattuffiat K.I.K-mik taaneqartartoq,  taakkua suleqatigalugit suli paasititsiniaaneq anginerusoq anguniarneqarsinnaammat taamaalillunilu kissaat taanna aamma naammassineqar­sinnaalluni.

 

Aamma assigiinngitsuni Atassut ilaatigut oqariartuuteqarpoq, soorlu ilaatigut isumaqatiginar-tunik, illoqarfinnut assigiinngitsunut nuuinnarneqarsinnaanngitsoq tassa illulioriaaseq nunaqar­finni atorneqartoq. Imaaliallaannaq soorunami nuuinnarneqarsinnaanngilaq kisianni taanna pisussaaffigaarput misissorluassallugu,  misissorluariarutsigulu  taava paasinarsissaaq  nammi-neerluni illulioriaaseq qanoq ikkaluarnersoruna taanna misissorluarneqarsinnaasoq.

 

Aamma taamaappoq, eqqaaneqarmat Illorput 2000 atorneqarsinnaanersoq illoqarfinni, kisianni tassa taanna qanoq ilerpiarluni aqqutissiuunneqarnissaa imaluunniit aqqutissiuunneqartariaqar­nera suliassat siunissami ilagissavaat, taamaattumik oqariartuut taanna aamma tusarluarpara.

 

Taareerpara sivisuumik inoqanngitsut aaqqiiviginiarneqarnissaat.

 

Inuit Ataqatigiit aamma taannarpiaq eqqartorpaat, illuutigineqartut inuerussimasut sivisuvallaa­mik atorneqartannginnerat, taanna kingusinnerulaalaartukkut uterfigissavara, kisianni aamma una siulliullugu tikeqqaarusullugu oqaariartuutigisaat, tassa pillaammik erniaqartitsineq akissaqartu­nut akiliiumanngitsunut taanna atortittariaqartoq, pillaammik akiliisitsitinniartariaqartoq, kisiannili illuatungaatigut inuit akissaqanngitsut pillaaserneqartarnerat akuersaarsinnaanngim­massuk, taanna innersuussutineereerpoq taamaattumillu maluginiarpara taamatut oqariartuuteqar­nerat, suliassap iluaneereermat aamma ajunngitsutut tiguara.

Taava boligstøttemut tunngasumik atukkiisarnerup aamma partiit allat udvalgillu kissaataat, tassa qaammatikkaartumik akiligassat nassiuttalernissaat, taanna partiit tamarmik aammalu Inuit Ataqatigiit oqariartuutigaat.

 

Aatsaannguaq oqarnittuut Inuit Ataqatigiit oqaaseqaatiminni imaluunniit saqqummiinerminni eqqartugaasa ilaat uterfigilaarniarpara tassaasoq, illut inoqanngitsut soorlu annerpaamik ukiup affaanik sivisutigisumik imaqanngissinnaanerisa immaqa aqqutissiuunneqarnissaat, taanna imatut oqaatigisariaqarpoq, soorunami siunnersuut taanna aamma partiit tamarmik kissaatigim­massuk qanoq iliuuseqarfiginiartariaqarparput Naalakkersuisuni. Ajornartorsiut taanna ajornar­torsiutitaqanngippat aaqqikkuminassaaq kisiannili soorlu aamma saqqummiininni oqareersunga, ilaatigut toqusunik, kingornussisussanik allanillu peqquteqartillugu imaluunniit inatsisilerituut akornanni isumaqatigiinngittoqartillugu ajoraluartumik ukiut arlallit suliassaq ingerlasarpoq. Taanna qanoq iliuuseqarfigiuminaappoq, kisianni ajornartorsiutitaqartinnagu eqaannerusumik aaqqiiniarnissaq taanna oqariartuutitut ajunngitsutut nalilerparput.

 

Akulliit Partiiat  aamma nammineq oqarpoq akiliiumanngitsut sakkortunerusumik iliorfigineqar­nissaat, taanna paasilluarpara tamanit  aamma isumaqatigineqarpoq. Aammalu illut inuerussima­sut aamma piaarnerusumik aaqqittariaqarnerat oqariartuutigimmassuk annerusumik oqaaseqarfi­gissanngilara.

 

Naggataatigut Kattusseqatigiit saqqummiussaat oqaaseqarfigilaassavara.

 

Danmarkimi ilinniagaqartut pillugit Kattusseqatigiit oqaaseqarnerat tupigilaarpara, tassami Kattusseqatigiit namminneq partiinut aallartilivissugut oqariartuuteqarput, taanna pereermat oqaaseqarfigisariaqanngitsut, kisianni tassa partiit naalattorujussuullutik partiit oqaaseqartuisa allareersimagaluarlugu taanna oqaaseqarfiginngilaat. Taamaattumik tupigilaarpara Kattusseqati­giit kisimiillutik taanna imatut takitigisumik oqaaseqarfigimmassuk. Soorunami taanna uanga maannakkut annerusumik oqaaseqarfigissanngilara, akissut taanna erseqqissoq immikkoortumi siuliani eqqartoreeratsigu.

 

Taamatut oqaatigillatsialaariarlugu oqartariaqarsoraanga Kattusseqatigiit saqqummiussaassa ilaat ataaseq eqqunngitsutut qaffatsinneqarmat, tassa ilaatigut quppernerup aappaani issuaassaanga oqariartuuteqarmata:

 

AAamma ilanngullugu eqqaasariaqarpoq ineqarnermut akiligassallit allat akiligassaat pillaammik erniaqarneq ajormata, soorunami tamakkununnga pissutsit allaagaluartut taamaattoq oqartoqar­sinnaavoq, tassuuna aamma assigiinngisitsisoqartoq@.

 

Taamatut oqarneq kukkuneruvoq, ineqarnermut attartortut tamarmik aamma pinngitsooratik akilertussaavaat, akileeqqusilluni nassitsinerit 1.000 kr. sinnerlugit annertussuseqarpata 2%-imik akiliisussaatitaammata, tassa 1.000 kr. sinnerlugit akiitsoqarunik taassuma 2%-ia aamma pi-sussaaffigimmassuk akilissallugu.

 

Piumasat kingulliit taasatut, soorlu  ineqarnermut tunngasut maannakkut akilersorneqarnerannut tunngasumik aaqqissuussinissaq, naak allassimanngikkaluaraat, isumaqarpunga pingaaruteqartoq taanna aamma eqqaamassagipput.

 

Taamaalillunga partiit oqaaseqartui oqaaseqarfigaakka qutsavigalugillu.

 

Jakob Sivertsen,  Ataatsimiititaliap siulittaasorigallagaa, Atassut:

Siullermik qujassutigissavara isumaliutissiissut partiinit tamanit tunngaviatigut taperserneqarmat, ikinnerussuteqartup oqaaseqaataa kisiat pinnagu.

 

Ataatsimiititaliami siulittaasuugallartutut erseqqissassavara, ikinnerussuteqartup oqaaseqaataa tassa pillaammik ernialiisarneq, Ataatsimiititaliamit piffissaq sivisooq atorlugu sammineqarsi­mammat. Isumaqarpunga tassunga tunngasumik erseqqissaassuteqalaassallunga.

 

Isumaqarpunga Naalakkersuisunit maluginiarneqartariaqartoq Ataatsimiititaliami amerlanerussu­teqartut kissaatiginngimmassuk pillaammik ernialiisarnerup peerneqarnissaa. Soorunami inuit akissaqaraluarlutik akiliiumanngitsut, akiligassanut akiliisinniarneranni pillaammik ernialiisar­neq eqqunneqarmalli iluaqutaasoq nalunnginnatsigu. Apeqqummili pineqartut tassaapput piniartut, aalisartut, angallateerarsortut aamma sulisartut maanaannakkut suliffissaarunnertik peqqutigalugu sulisinnaajunnaartartut. Aammalu erseqqissartariaqarpoq kalaaleqaterpassuaqar­pugut, pingaartumik aalisartunik piniartunillu inunnik isumaginninnermut saaffiginninnissamin­nut tunuarsimaartorujussuarnik. Tassa imminnut upperinermut naluneqannginnamillu ilungersor­lutik inuussutissarsiumminnik ingerlareertuullutik, taakkulu tassaapput pillaammik ernialiisar­nerup nalilersoqqinneqarnissaanik noqqaasut.

 

Taamaammat isumaqarpunga pillaammik ernialiisarneq inatsisinik tunngaveqarmat, inunnik isumaginninnermut tunngasunut kaputartuunneqarnissaa mianersuutigisariaqartoq, matumani inuit peqqissut, piumassuseqartut pisinnaalluartullu akiligassaminnut kinguattooruteqartartut pineqarmata.

 

Ikinnerussuteqartup oqaaseqaataani inuit suliffissaqanngitsut allatulluunniit pisortanit isumagine­qartariaqalersartut pineqarput. Taakkuuppullu ineqarnermut akiligassanik oqilisaaffigineqarnissa­mik, inunnik isumaginninneq aqqutigalugu periarfissaqareersut. Nangeqqissavaralu, apeqqummi uani pineqartut inuit tassaapput, peqqissut piumassuseqarluarlutik akilersuiuartut.

 

Ataatsimiititaliami siulittaasuugallartutut isumaqarpunga, tamakku pillaammik ernialiiffigineqar­tarnerat ilumut aaqqinneqarsinnaannginnersoq iternga tikillugu misissuiffigineqartariaqaraluar­toq. Inatsisartutut inatsisiliortutullu sulineq taava suusupagineqarsimassaqaaq, inatsisiliavulluun­niit paasigaluarlugit aaqqinniarnissaannut periarfissaqartoq allanngortissinnaanngikkutsigit.

 

Naggataatigut erseqqissaatigissavara ESU aqqutigalugu pillaammik erniaat ullumikkut atorun­naarsinneqarsimammata. Tassani paasineqarmat inuit ilungersorlutik akiliiniaraluarlutik, kisianni akiligassanik malinnaanngitsut immikkut pillarneqartariaqannginnerat paasineqarsimammat. Taamaattumik Ataatsimiititaliami siulittaasuugallartutut taamatut erseqqissaateqarlunga, ikin-nerussuteqartup oqaaseqaataanut akerliullunga taasissagama.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Tassa erseqqissaatigerusuppara Inuit Ataqatigiinninngaanniit isumaliutissiissut, Ineqarnermut

Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaanut tunngatillugu, akiitsullit akiliisinnaassuseqanngitsut pillugit, tassa pillaammik ernialersuisarnermut tunngatillugu oqaasii tusarnaarluaqqullugit maluginiaqqullugulu tassani INI A/S ataatsimilluunniit eqqaaneqanngimmat. Issuarpara:

 

ATassunga uiggiutitut Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut kissaatigaat akiitsullit  akilii-sinnaassuseqanngitsut aammalu inuit akiitsuminnik akiliinissaminnut piumassuseqanngitsut immikkoortinneqarsinnaasariaqartut. Tassunga atatillugu Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqar­tut Naalakkersuisunut kaammattuutigissavaat boligstøtte aqqutigalugu illutaarsimasunut, aki-liiumassuseqaraluarlutik akiitsunik akiliinissaminnut aningaasassaqartitsinngitsut pillaammik ernialersuiffigineqartarunnaarnissaannik aaqqissuussinermik nassaartoqarsinnaanersoq misis-sussagaat@.

 

Tassani maluginiarneqassaaq Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartup INI A/S ataatsimilluun­niit eqqaanngimmagu, aamma eqqaanngimmagu taassumap suliarisussaagaa. Tassani kaammat­tuutigiinnarparput Naalakkersuisut aaqqissuussinermik nassaartoqarsinnaanersoq misissussagaat. Tassa imaappoq pillaammik ernialersorneqartartut  taakku  akileerusukkaluarlutik akiliisinnaann­gitsut qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanerinik.

 

Inunnik isumaginninneq immikkut eqqaaneqanngilaq, INI A/S immikkut eqqaaneqanngilaq, suliassiissutigineqaannarpoq Naalakkersuisut misissuissasut. Taamaattumik ikinnerussuteqarluni oqaaseqaateqartup, INI A/S taassuma nammineq kisimi iserfigivaa, Inunnillu Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuaq aamma oqaatigalugu. Kisianni Inuit Ataqatigiinninngaanniit erseqqissumik oqaatigissavarput, soorunami Naalakkersuisut  misissuereerunik oqarsinnaapput,  INI A/S-ip taanna suliassarinngilaa, immaqa isumaginninnermut tunngasut suliarissavaat imaluunniit qanoq aaqqissuussinermik pitsaanerusumik aaqqiisoqarsinnaanera orniginartinneqarnersoq.

 

Tassa taanna erseqqissaatigiinnarpara, INI A/S immikkut Ataatsimiititaliap taakkartorsiman-ngimmagu.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Kingullermik oqaaseqartup oqaaserisaa kingulleq naatsunnguamik oqaaseqarfigilaassavara, tassa uagut Naalakkersuisut akissutteqarnerminni oqaaserisaat paasilluaratsigu, tassa INI A/S ullu-mikkut pillaammik akiliisitsisartuusarpoq. Tassani aalajangerneqartarpoq pillaammik akilii-sitsisoqassanersoq. Ullumikkullu INI A/S ima aaqqissuussaanngilaq, misissueqqissaassalluni una akissaqannginnerarluni oqaluttoq ilumut akissaqannginnersoq, qanoq aningaasarsiaqarpa, tamakkua misissorsinnaanngilaat, taamaattumik imaaliinnarlugu atortuulersinneqarsinnaanngi­laq.

 

Kisianni uagut Naalakkersuisunit inassutigaarput INI A/S-ip isumagiinnermillu suliaqartut akornanni suleqatigiinneq qaninnerusoq qanoq-ittoq nassaarineqarsinnaava, taanna misissoqqul­lugu. Isumaqarpunga taanna aqqutigisariaqartoq,  arlaannik nassaartoqarsinnaassaaq, immaqami arlaannik assersuutissaqariissaaq kommunet arlaanni, imminnut suleqatigiillutik taassuma nalilipallassinnaanera immaqa periarfississinnaassavaat.

 

Aappassaanik oqaaseqarumallunga maannga qaqininnut una annerusumik pissutigaara, tassa akiliisinnaasorsuugaluarlutik akiliiumanngitsut pillugit ilaatigut sukannikujuttumik oqaaseqarat­ta. Tassami aamma maani Inatsisartut nalunngilaat, ila arlalerialerparput taanna eqqartorlugu, aammalu periutsit assigiinngitsut akiliisitsitsiniarnermut tunngassuteqartut ukiut ingerlaneranni sukannersikkiartuaarneqarsimapput, kisiannili massakkut takusinnaavarput tamaat ataatsimut isigalugu annertunerusumik iluaqutaanngitsoq, aammalu amerlavallaartut akiliisinnaasorsuugalu­arlutik akiliiumanngitsut. Aammalu inissaqarneq pillugu nassuiaammi taanna erseqqissumik ilaatigut tupannalaartoq unaavoq, illoqarfinni allaat amerlammata annertuunik akiligassallit. Taamaattumik isumaqarpugut tassa taanna sukannersumik iliuuseqarfigisariaqaleripput.

 

Takuuk, Eqqartuussisarnermi inatsimmi (Retsplejeloven) ' 20-mi erseqqissumik tassani nalu­naarsorneqarsimapput, akiligassat suut pinngitsaaliilluni akiliisitsiniarnikkut akilersinniarne-qarsinnaasut. ' 1-imi immikkoortut aappaanni ilaatigut erseqqissumik taaneqarsimavoq, allaat inimi attartukkamik najugallip akiligassani akilersinnaanngippagu, pinngitsaalillugu tamakku  akilersinniarneqarsinnaasut. Imermut akiligassat, sarfamut akiligassat, eqqaanermut akiligassat akiliisinniarneqaraluarluni nalinginnaasumik akilersinnaanngippagit, pinngitsaalillugit akiler-sinniarneqarsinnaapput.

 

Uagut naliliinerput naapertorlugu init attartortittakkat boligstøtte-illut, inuiaqatigiinnit tamakkii­sumik akiligaapput  taamaattumillu aamma attartortut ukulu boligstøttemik  ineqartut, taamaattu­mik sukannersumik pineqarsinnaanermut assigiimmik pineqartariaqartutut isigaavut, ajornartor­siut taamaaginnarmat aammalu aaqqittariaqalerluni.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nuannaarneq anginerusariaqarpoq, taamaattumik nuannaaqaanga siunnersuutikka soqutigineqar­luarlutik Ataatsimiititaliami aammalu inimi maani oqaluuserineqarluarmata, aammalu min­nerunngitsumik Ataatsimiititaliap ajunngitsumik sulisimanera aammalu kaammattuuteqarnera Naalakkersuisunut, kajumissaaruteqarnera assigiinngitsutigut ajornartorsiutit pineqartut ilumut oqaluttup kingulliup oqaatigaa, ataasiarunnaarparput maani oqaluuserineqarlutik. Iluarsiinissa­mut aaqqiisoqartariaqalerpoq, manna oqaluttarfik atornerluinnartariaqanngilarput, qangali ilisimaneqarput tamakkut ajornartorsiutit. Una oqaluttarfik pinnguaanngilaq, timitaliiniartoqar­tariaqarpoq ajornartorsiutit anigorniarlugit. Taamaattumik uanga taasititsinissami oqalunneq maani paasisinnaanngilara. Suna taasissutigineqassava, ajornartorsiutit ilisimaneqarput.

 

Inuit akiliisinnaanngitsut akissaqaraluarlutik, taakkua pineqartariaqarput pinngitsaalillugit akiliisinniarlugit, kisianni nunaqarfinni piniartoqarnermut tunngasut, aalisarnermi inuussutis-sarsiuteqartut inuussutissarsiornerannut tunngasut misissorneqarput siorna, eqqaamanerlun-ngikkukku siorna. Tassani paasitinneqarpugut agguaqatigiisitsinermi aningaasarsiat  aalisarner­mik piniarnermillu inuussutissarsiuteqartunut annikitsuaraararsuusut. Taamaattumik pillaam- mik ernialiisarneq maannakkutut atuutsillugu, tamatta isumaqatigiissutigisinnaagunarparput, iluanngilaq. Periarfissiisoqartariaqarpoq inuit naammattumik akiilisinnaassuseqanngitsut tama-tuminnga pinngitsoortissinnaaneranut,  soorlu Ataatsimiititaliami siulittaasuugallartup tamanna aamma ersarissumik nassuiaraa.

 

Immikkut partiit oqaaseqarfiginagit qujaqqissaanga,  toqqaannartumik  toqqaannanngikkaluartu­milluunniit siunnersuutinnut tapersiisunut. Malunnarpoq paasilluarneqartoq suna, suut siunner­suutigineqartut suullu oqaluuserineqarsimasut, aammalu tamakkua assigiinngitsut ajornartorsiutit anigorniarnissaannut piumassuseqartoqartoq malunnarluuinnarpoq, aamma taamaattariaqarpoq. Taamaattumik uanga maani assersuutigalugu nunaqarfinni nammineerluni illuliaasartut pillugit, taakkorpiaat asseqqinnaat eqqarsaatigalugit siunnersuutiginngilakka, aamma oqartoqarpoq Illorput 2000 maannakkut misilittaaffigineqartoq aamma periarfissanut ilaasoq. Aamma taman-na eqqunneqarpoq annerusumillu atorneqassappat soorunami periarfissiisussaavoq, inissaaleqi­nerup akiorneqarnerani aamma oqilisaaqataanissamut. Taamaattumik pissutsit taamaattut inuiaqatigiinnut ajunngitsumik kinguneqarsinnaasut tapersersorpavut tamatta, tamanna qularutis­saanngilaq.

 

Taamaattumik nuannaarpunga sulilu nuannaarnerulerpunga taakkua aamma oqaluuserineqartut paasigakku assorujussuaq soqutigineqartut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Ineqarnermut Ataatsimiititaliami siulittaasuugallartup taasinissamut tunngasumik oqaasia uanga oqaaseqarfigissanngilara, kisianni tassa soorunami Jakob Sivertsen nammineq nalunngeqatigiin­nissutsi aallaavigalugu, qanoq iliornissaa nammineq taanna akisussaaffigissavara, taannalu sunngilara. Kisianni una eqqaasissutigissavara inuit assigiinngitsut paatsooqatigiikkaangamik inuk ataasiuneq ajorpoq,  kisianni tamatigut marluusarput paatsooqatigiit. Taamaattumik imaassinnaavoq Jaaku ikinnerussuteqarluni oqaaseqartup paatsooraa imaluunniit aamma imaassinnaavoq Jaakup ikinnerussuteqarluni oqartoq paatsooraa. Inuit marluugajuttarput, taanna eqqaasissutigiinnarpara.

 

Maliinannguup oqaasiinut ilaatigut Naalakkersuisut misissuisariaqartumik oqaaseqarmat, isumaqarpunga erseqqissassallugu una, ippassigamikkunni Boligredegørelse - Ineqarnermut nassuiaat - saqqummiunneqarpoq, tassanilu oqaaserineqartut ilagaat una:

 

Tassani nassuiaammi INI pineqarpallaaqaaq taamaattumik Inatsisartut kissaatigaat ukiaru Naalakkersuisut BSU-mut tunngasunik nassuiaassasut. Taanna isumaqatigiissutaavoq. Taamaat­tumik Naalakkersuisut sinnerlugit oqarpunga, ajunngilaq taamaaliussaagut. Suliassaq ingerlavoq, ukiaru apeqqut taanna eqqartussaqqaarparput eqqartussavarpullu.

 

Taamatut iliornermut ilaatigut peqqutaasut ilagaat ullualunnguit - taanna sioqqullugu aamma - Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa saqqummiunneqarmat taavalu tassani oqariartuut ineqarnermut tunngasumut atatissagutsigu, Naalakkersuisut qularnaatsumik oqarput saqqummiinerminni:

 

Ikiortariaqartut ikiorneqassapput inatsisit Inatsisartut akuersissutaat aallaavigalugit, kisianni akissalissuullutik akiliiumanngitsut taakkua sakkortuumik malersorneqassapput. Tassalu ullumikkut aamma partiit amerlanerpaartaasa taanna oqariartuutigaat.

 

Anthon Frederiksen naatsunnguamik akissuteqarfigilaassavara, ilaatigut kissaatigimmagu aki-liisinnaanngitsut imaluunniit akiliiumanngitsut akissaqanngitsullu pillugit Aaaqqiisoqartariaqaler­soq@. Isumaqarpunga taanna oqaaseq aamma tunuartittariaqarlugu, tassami oqareernittuut Naalakkersuisut akueraat Inatsisartut kissaatigisaat, aaqqiiniarluta taava ukioru BSU tunngaviga­lugu oqallinniarpugut iluarseeqataanissamut Naalakkersuisut kissaateqarmata, piumassuseqarma­ta. Taamaattumik taanna tupaallaatigaaralusooq, eqqaamanninnerput qulequttannut taama puuigupajaarneqarsimammat. Isumaqatigiittoqarpoq uagullu pisussaafilerneqarpugut ukiaru taanna oqalliserissagipput.

 

Jonathan Motzfeldt, Siumut:

Paatsoorneqaqqunata una Anders Nilssonip oqaaseqaataa, taanna uagut aamma ilanngullugu tapersiiffigineqarnissaanik oqaaseqartugut, erseqqissaateqarfigilaassavara maannakkut ilaatigut siulittaasuugallartup paatsuunganartumik isummersimanerput nassuiaateqarfigimmagu.

 

1995-ip siornatigut aaqqissuussineq pisussanngormat piniartut aammalu inuussutissarsiornermik­kut akornuserneqarnissaminnik ilisimasaqarluartut periarfissinneqarput, isumaqatigiissuteqassa­sut aatsaat piniarnikkut nalerorluarfigisaanni akiliinissaminnut periarfissinneqarnissaminnut. Taanna Boligudvalgimi uagut ilaasortaaffigisatsinni siusinnerusukkut, periarfissat taanna INI-mut aamma kaammattuutigisimavarput atulersillugu. Naatsorsuutigilluinnarpara piniartut taanna aamma tamakkua tungaatigut paasisimasaqarluartut, periarfissaq taanna atorsimagaat aammalu taamaalillutik pillaammik pineqaatissanik tassinneqartuarnissartik isumannaarsimassagaat.

 

Inuit inersimasuupput. Naatsorsuutigissavavut taama periarfissat noqqaassutigisatik naaperiarfiu­sut aqqissuussivigineqarnertik tassaniittoq atorluarsimagaat, taakku ajunngillat. Nappaammik allanillu peqquteqartut Socialreformip isumaliutissiissutaani innersuussutigineqartut, taakkunati­gut aaqqiissutissaqarpoq. Pisariillisaanerit tassaniittut innersuutaapput tassanilu atorneqarsin-naallutik.

 

Pillaammik tunineqartussamik eqqartukkavut tassaapput akiliisinnaagaluarlutik akiliiuman-ngitsut. Taamaattumik Anders Nilssonip oqaaseqaataani tassani oqaaseqaatigineqartut tunngavi­galugit isumaqatigiissutigaarput taanna oqaaseqaat aamma ilaasariaqartoq,  maannakkut maani aaqqiiniarnermi. Taanna tunngavigalugu oqaaseqaat taanna tapersersorneqarpoq.

 

Jakob Sivertsen, Ineqarnermut Ataatsimiititaliap siulittaasorigallagaa:

Ineqarnermut Ataatsimiititaliap paatsuuisimasutut nalilissanngilaanga. Tassani marloriusanik maannakkut isummertoqarpoq. Ineqarnermut tunngatillugu pillaammik ernialiisarneq inatsim­miippoq, aatsaat allanngortillugu taanna aaqqiisoqarsinaavoq. Inunnik isumaginninnermut tunngasut ineqarnerup oqaluuserinerata avataaniipput, taakkua periarfissat erseqqissumik oqaatigereerpakka. Taamaattumik ajornartorsiut maannakkut eqqartorneqartoq ima annikitsigaaq, ikinnerussuseqarluniluunniit oqaaseqarnissamut tunngavissaanngikkaluarluni. Taamaattoq Naalakkersuisup oqaatigisinnaappagu, ukiamut pillaammik ernialiisarneq nalilersoqqinneqassa­soq taava taamaallilluta taaseqataasinnaassaagut.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Erseqqissaatigiinnarniarluguuna Ineqarnermut Naalakkersuisup paatsoorsimagunarmanga. Tassa uani oqaaseqarninni INI-p eqqaaneqarsimannginnera oqarninnut pissutaavoq, uani ikinnerussuse­qarluni oqaaseqaateqartup ataani INI eqqartormagu. INI-kkut Isumaginninnermut Ataatsimiitita­liarsuup eqqartorpai, kisianni Ineqarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat amerlanerussuteqartut, taakku eqqaanngikkaluarlugit, Naalakkersuisunut suliassiissuteqarput, namminneq Naalakkersui­sut nalilersuisinnaanerat takorloorlugu, tassa pillaammik ernialiisarnerup aaqqiivigineqarnis-saanut tunngatillugu, akiliisinnaanngitsut eqqarsaatigalugit.

Taava Jakob Sivertsen taperserusupparput Inuit Ataqatigiinninngaanniit, tassa isumaqarpugut aamma uagut taanna suliassiissut ukiamut boligstøtte  aqqutigalugu illulianut aamma tunngatil-lugu saqqummiinermi suliassiissut Naalakkersuisut tigussagaat, Inuit Ataqatgigiinninngaanniit Isumaqataagatta.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Maannakkorpiaq oqaluuserineqartoq Naalakkersuisunullu suliassiissut uani immikkoortumi eqqartorneqanngikkaluarpoq, kisianni tassa oqareerpunga, ippassaanikkunni ineqarneq pillugu isumaliutissiissummi (betænkning-imi) eqqartorneqarpoq, tassanilu isumaqatigiittoqarpoq, qalleqqissavara; isumaqatigiittoqarpoq Naalakkersuisut suliassinneqarput ukiaru saqqummiussis­sasut, ilaatigut boligstøtte eqqartorlugu. Taamaattumillu ajornartorsiutaanngilaq, nutaaq sulias­siissutaanngilaq issakkulli suliassiissutaavoq.

 

Taamaattumik suliassaq taanna tigussavarput. Eqqartulerutsigu assigiinngitsut ineqarmut tunngasut eqqartorneqagaassapput. Aatsaannguaq oqarnittuut nassuiaat INI-mut tunngatinneqar­pallaarmat apeqqutit assigiiinngitsut maannakkut taaneqartut, soorlu Jakob Sivertsenip taasai, Maliinannguup taasai immaqalu allat ineqarnerup iluani ajornartorsiutit allat qaffatsinneqassap­put oqallisilerutta. Taamaattumik uanga takusinnaanngilara ajornartorsiutaanersoq. Inissaqarniar­neq pillugu oqallittussaavugut ukiaru.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taava massakkut ikinnerussuteqartup, tassa Anders Nilssonip, Ataatsimiititaliami ilaasortap ikinnerussuteqartup, oqaaseqaataa uteqqinnagu tassa Ataatsimiititaliap siulittaasuata saqqummiu­tereermagu, Anders Nilssonip ikinnerussuteqaataanut isumaqataasut tassani nikueqqussavakka. 20. Tassunga akerliusut nikueqqussavakka. 8.

 

Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassaq nr. 55 - tassa Ineqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliu­tissiissutaa naammassineqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.