Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 59-123		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 2. maj 1997, nal. 15.07

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 59.

 

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

Siullermeerneqarnera, aappassaanneerneqarnera pingajussaanneerneqarneralu.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasup tulliata aappaa:

Tassanilu Naalakkersuisut siulittaasuat saqqummiussissaaq.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisar­tut inatsisissaattut siunnersuut, matumuuna nunatsinni Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiu­tissavara.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna Inatsisartut Naalakkersuisut pillugit Inatsisartut inatsisis­saanut allanngortinneqarneranni Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut saqqumiullugu aallaq­qaatigalugu oqaatigissavara 1988 tikillugu Naalakkersuisut siulittaasuat, Naalakkersuini siulittaa­suunermigut saniatigut aammattaaq Inatsisartut siulittaasuattut atuussimammat. Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata 1988-mi iluarsaateqqinneqarneratigut allan-ngortinneqarneratigullu siulittaasuuffiit taakku marluk avissaartinneqarsimapput.

 

Taamali allanngortitsinikkut inatsisiliortut inatsinillu atuutsitsisut akornanni avissaartitsineq erseqqissarneqarpoq, kingullermillu 1996-mi Inatsisartut sulinerata iluarsaateqqinneqarnissaanut isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaata akuersissutigineqarneratigut erseqqissarneqaqqillunit­taaq. Isumaliutissiissutip akuersissutigineqarneratigut Inatsisartut sulinerat nukittorsaqqinneqar­poq, ilaatigut Inatsisartut ataatsimiititaliaasa namminerisaminnik allattoqalersinneqarnerisigut.

 

Naalakkersuisunut atuuppoq Naalakkersuisut taamatut suliassatut Inatsisartuni amerlanerussu-teqartut isumaat naapertorlugu ingerlatissagaat. Aaalajangersagaq taanna Inatsisartut Siulittaaso­qarfiannut tunngatillugu 1988-mi inatsit allanngortinneqarmat imaluunniit siorna 1996-mi inatsit allanngortinneqarmat ilanngunneqanngilaq.

 

Siunnersuutikkut matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiussakkut aalajangersagaq taanna piviusunngortinniarneqarpoq nalinginnaasumik inatsisartoqarnermi tunngaviusunut naapertuutilersillugu. Inatsisissamut nalinginnaasumut oqaaseqaatini atuarneqarsinnaasutut tamanna danskit Folketinngiannut aamma maani nunatsinni Inatsisartut Ombudsmandiannut atuuppoq. Inatsimmik allanngortitsinerup maannakkut siunnersuutigineqartutut ittup taamaalillu­ni erseqqissarpaa, Naalakkersuisut Inatsisartullu Siulittaasoqarfiat Inatsisartuni amerlanerussute­qartunit tatigineqartariaqartut.

 

Inatsisissatut siunnersuummut allanik oqaaseqaateqassanngilanga inatsisissatulli siunnersuum­mut oqaaseqaatit allaganngorlugit siunnersuummut ilanngullugit agguaanneqarsimasut inner­suussutigiinnassallugit. Naalakkersuisuni pingaartilluinnaratsigu Inatsisartut Siulittaasortaassaan­nik qinersilersinnata inatsisip akuersissutigineqarnissaa matumuuna Inatsisartut periarfissaq manna iluatsillugu qinnuvigissavakka Inatsisartut suleriaasaanni ' 35-anni aamma ' 36-anni aalajangersakkat malillugit piffissaliussat allassimasut saneqqunneqarnissaat akuersissutigine­qaqqullugu, taamaalilluni siunnersuut siullermeerinninnerup kinguninnguagut aappassaaneerlu­gulu pingajussaaneerneqarsinnaaniassammat.

 

Taamatut oqaaseqarlunga inassutigissavara inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqarnermisut iluseqarluni aappassaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqassasoq.

 

Ruth Heilmann, Inatsisartut Siulittaasuata tullia siulleq:

Inatsisartut Siulittaasuat Knud Sørensen-ip Siulittaasoqarfik nalunaarfigisimavaa ullumi Inatsi­sartut Siulittaasuattut tunuarluni. Siulittaasoqarfiup tamanna tusaatissatut tiguaa matumuunalu Inatsisartut qinnuvigissavakka tamanna akuersissutigeqqullugu. Akuersissutigineqarpoq.

 

Siulittaasoqarfik Inatsisartullu sinnerlugit Inatsisartut Siulittaasorisimasaat Inatsisartuni ilaasor­taq Knud Sørensen ukiuni marlunni suleqatigilluarsimaneranut qamannga pisumik qujassuteqar­figaarput, ukiut taakku marluk tamatsinnut ilinniarfiulluarsimaqimmata.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut tigusimavarput qimerloorluarlugulu. Taamaattoq Naalakkersuisut Inatsisartut qullersaqarfiata tassa præsidiaannik taaneqartartup qanoq qaqugulu qinerneqartarnissaannik inatsimmut pioreersumut ukiunilu 18-ni atuutereersimasumut allannguu­tissaattut siunnersuutaat soqutigeqalugu Atassummiit arlaleriarlugu ataatsimiissutigalugulu oqallisigisarsimavarput.

 

Maani inimi ataatsimeeqataasunit ilisimaneqalereersimavoq Atassummiit Naalakkersuisut saqqummiussaannut annikitsumik allannguallaatissamik siunnersuuteqartoqarsimasoq. Atassutip allannguallaatissatut siunnersuutaata imaraa ' 2-mi oqaaseqatigiit siullerpaat imatut ilusilerne­qassasut issuarpara: "Inatsisartut ilaasortamik akornannit Inatsisartut Siulittaasussaat siulittaasul­lu tullii sisamat", taava allannguutissaq takkuppoq: "Nutaamik qinersinerup kingornagut Inatsi­sartut inissitsiterlutik katersuunneranni qinissavaat". Takoqqussallugu ' 1. Imm. 2. Imaluunniit ukiut tamaasa pisarnertut ukiakkut ataatsimiinnerup ammarneqarnerani. Allannguutissaq siulleq tassunga killippoq.

 

Allannguallatsitsinerullu aapparissavaa immikkoortut pingajuata aamma oqaaseqatigiit siulliit takeqisut naalerneranniittut imaattut: Imm. 3. "Taamaattoq Inatsisartuni amerlanerussuteqartut Inatsisartunut ilaasortat affaat sinnerlugit amerlassuseqartut akuersissutigissavaat Inatsisartut Siulittaasuat imaluunniit siulittaasup tulliisa ilaat piffissami qinigaaffiup sinnerani tullianik qinersinissap tungaanut Imm. 1. malillugu siulittaasuussasoq". Tassa allannguutigitsiaqqusatta aappaa.

 

Atassummiit neriuutigaarput Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap kiisalu tamatuma Inatsisartuni ilaasortat allannguutissatut siunnersuupput inussiarnersumik suliariumaaraat.

 

Hans Enoksen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Otto Steenholdt qinnuvigissavara inussiarnersumik siunnersuutini saqqummiutilaarsinnaaneraa. Massakkut pigatsigit ilaasortat siunnersuutaat taava partiip oqaasissaa oqaatiginnguatsiaramiuk massakkut.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Oqaatigissavara taanna soorlu oqareersunga Atassummi siunnersuutissanngorlugu Naalakkersui­sut saqqummiutaat oqallisigisimagipput, taavalu uanga siunnersuuteqarsimasunga naatsunngua­mik maana atuaqqissavara. Tassa imatut inatsisitut ilusilernagu siullermik tunniussimasara unali ilusilerlugu tunniussimasarput aatsaannguaq atuarpara. Imaapporlu uanga siunnersuutiga inatsisivittuut ilusilernagu saqqummiussimasara.

 

Landstingip Siulittaasua pillugu assortuunnerit pissutigerpiarlugit matumuuna imaattumik siunnersuuteqarniarpunga. Folketinngimi qanoq periuseqartarnerput malillugu maana siunner­suuteqarniarpunga tamatumuuna takusinnaagakku periaaseq eqaannerusoq maannakkut inatsisit­sinnut taarsiullugu atortuulersinneqartariaqartoq. Siunnersuutigaara ukiakkut landstingip ileqquusumik ataatsimiilernerit tamaasa Inatsisartut namminneerlutik siulittaasussaminnik qinersisassasut. Maannakkut siulittaasussarsiortarnerput malillugu piinnassaagut. Taamaattorli allannguutigitinniagara unaaginnarpoq, ukiakkut ataatsimiinnerit tamaasa Inatsisartut periarfis­sinneqartassasut siulittaasussaminnik qinersinissaminnut. Neriuppungalu Inatsisartut siunnersuut pisarnermissut suliarilluarumaaraat. Uani oqaatigilaarlara aamma ilanngussimasara, tassa qangali siunnersuut nassiutassaagaluaq ulapinnersuaq pissutaalluni aatsaat nassiunneqarsimasoq qulaani ullua eqqumiilaartoq taasimagiga tassalu 15-ani apriilip 1997.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqar­nissaanik Inatsisartut inatsisaattut Naalakkersuisut siunnersuutigisaannut allannguutissatut siunnersuuteqarput imaattumik.

 

' 1. Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaanni Nr. 11. 20 Okt. 1988-meersu­mi kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut Nr. 13. 31. Okt. 1996-meersukkut allanngortinneqar-tutut ' 2 ima oqaasertalerneqassaaq.

 

"Inatsisartut ilaasortamik akornannit Inatsisartut siulittaasussaat siulittaasullu tullii sisamat Inatsisartunut qinersisoqareernerup kingorna Inatsisartut katersuuteqqaarnerini aammalu ukiakkut Inatsisartut ataatsimiilernerit tamaasa ukiullu tullinnguuttut ileqquusumik ' 9. Imm. 4 malillugu ukiakkut ataatsimiigiaqqusisoqarnissaata tungaanut atuuttussat qinissavaat. Qinigas­sanngortittut arlaat amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqanngippat qinersisoqaqqissaaq qinersi­nermi tassani qinigassanngortittoq amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqanngippat pingajussaa­nik qinigassanngortittut marluk aappassaani qinersinermi amerlanerpaanik taaneqarsimasut taasissutigineqassapput taasinerit amerlaqatigiippata qinersineq makitsinikkut aalajangerneqas­saaq."

 

' 2. Imm. 2. Aammattaaq Inatsisartut qanoq amerlatigineq naapertorlugu qinerseriaaseq ma­lil­­­­lugu ataatsikkoortumik qinissavaat siulittaasup tullia siulleq, aappaa, pingajuat sisamaallu, taak­­kulu siulittaasoq peqatigalugu Inatsisartut Siulittaaasoqaarfiattut atuutissapput. Siulit­taa­sup tul­­lissaanik qinersinermi siulittaasup qinikkatut inissaq siulleq, siulittaasup taaseqatigi­sar­ta­gaanit pineqartussaq pissavaa.

 

Kiisalu Imm. 3. Tassa allannguutissaq naalakkersuisut siunnersuutaannut:

"Taamaattoq Inatsisartuni amerlanerussuteqartut, Inatsisartunut ilaasortat affaat sinnerlugit a­­mer­­­­­lassuseqartut, akuersissutigisinnaavaat Inaatsisartut siulittaasuat imaluunniit siulittaasup tul­liisa ilaat aatuukkunnaarsinneqassasut, Inatsisartut Siulittaasuat inatsisartunit atuukkun­naar­­sin­­­neqarpat, Inatsisartut Siulittaasoqarfiat tamarmiusoq tunuassaaq. Nutaamik qinersi­ne­q imm. 1-imi imm. 2-milu periusereqqusaasut malillugit pissaaq."

 

Taavalu imm. 4:

"Inatsisartut Siulittaasoqarfiannik nutaamik amma qinersisoqassaaq siulittaasoq allakkatigut Inatsisartut Siulittaasuattut tunuarumalluni qinnuteqarpat, imaluunniit toqukkut qimaguppat.

 

Niels Mattaaq, Siumup oqaaseqartua:

Siunnersuut inatsimmi allannguutissaq manna inatsisartut inatsisaata allannguuteqarnis­saa­nik siunertaqartoq Siumut-miit tapersersorlugu ima oqaaseqarniarpugut:

Siullermik oqaatigissavarput, Inatsisaartut Siulittaasuata taarserneqarsinnaaneranik  aaqqis­suus­­­­si­­­niarneq, inatsisartuni uatsitut inatsisartoqarnermi tunngaviusumik tunngaveqarluni su­lisuni arla­­­linni atortitaareersoq, soorlu Danmark-imi, Norge-mi Island-imi il.il., tamanna ta­kuneqarsinnaa­­voq Danskilluunniit inatsisartui qiviassagutsigit. Tassalu inatsisartut amer­la­nerusut, Inatsisartut Siulittaasuannut tunulequtaasussaanerat erseqqimmat, ilami 1/3-liisa ta­manna kissaatigippas-  suk periarfissinneqassalluni manna Inatsisartut Siulittaasuata taar­ser­neqarsinnaanera.

 

Taamaattumik allannguutissaq suleriaasitsinni naleqqussaanertut isigalugu Siumut-miit taper­ser­­sorparput, soorlumi aamma siunnersuummi takuneqarsinnaasoq, periuseq taamaattoq aam­ma naalakkersuisunut Naalakkersuisut tungaannut iliuuseqarnissamut atuutereersoq, ilami al­laat I­nat­sisartut Ombudmandiannut.

 

Taamatuttaaq isumaqatigaarput suliassaq nukinginnartutut naammassineqassasoq, taamaam­mal­­­lu Inatsisartut suleriaasianni ' 35-at aamma 36-imi, sulinermi piffissaliunneqarsimasut sa­neq­qunneqarsinnaanerat akuersissutigineqassasoq tapersersorparput, tamanna piaartumik naam­­­massineqaqqullugu, tassalu Siulittaasussamik qinersineq.

 

Taamaalilluni aamma suliassagut Inatsisartuni pissusissamittut suliarineqaleqqullugit.

 

Naalakkersuisut siunnersuutaat Inatsisartunut ilaasortap Otto Steenholdt-ip taamalu Inuit A­ta­qa­­tigiit apeqqummi matumani aaqqissuussissasut siunnersuutaat imaluunniit aaqqiissutissa­tut siun­­nersuutaat, tamarmik matumani ajornartorsiummi aaqqinnianeqarmata, imminnullu u­ngasigatik naapiffissaqarmata.

 

Siumut-miit siunnersuutigissavarput siunnersuutit aappassaaneerneqartinnatik, tassa Inatsise­qar­­ner­mut Ataatsimiititaliami sammineqarnissaat.Ataatsimiinneq unitsikkallarlugu.

 

Taama oqaaseqarluta siunnersuut taperserparput, maannalu inerlugu suliarinissaa taperser­lu­ti­gu.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Siulittaasup pilerisunnersuarmik, oqaasissagut siulliullugit oqaatigereeraluarlugit erseqqis­saa­ti­geqqiinnassavarput taakkua, taariikkakka annikitsunnguit ilaasortat tamaani tusariigaat Atassut-minngaanniit oqaaseqaatigigatsigit.

 

Kisiannili siunnersuutit taakku pingasut sanileriisillugit, Atassutip Landstingimi ilaasortaasa a­kor­nanni oqallisigineranni takuaguttaaq imminnut ungaserujussuanngitsut taakkua pingasut.

 

Taamaattumik aamma uagut kissaatiginiarparput inatsisit pillugit ataatsimiittitaliamut saq­qum­­mi­ussat pingasut ingerlatinneqassasut, tassanilu ataatsimut qanoq imminnut katugus­sin­naanerat misissorneqartillugu.

 

Atassut-minngaanniit pingaartipparput, inatsisissaq taama siunissami pingaaruteqartigisoq ajor­nanngippat akerlerissutiginagu partiit siunnersuuteqarsimasut ataatsimoorussaanniik kusanar­tu­mik inernilimmik inatsisiliornissarput.

 

Taamatut kissaateqarluta aamma uagut Atassut-minngaanniit ataatsimiitaliamut siunnersuut taak­kua pingasut ingerlateqqinneqarnissaat kissaatigaarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

April-ip 15-anni Inatsisartut 1997-mi upernaakkut ataatsimiinnerata ammarneqarnera aqagut­toq Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut ataatsimiinnerullu ammarneqarneranut oqaaserisagut in­ner­suus­sutigissavagut.

 

Siulittaasoqarfimmut April-ip 14-nnut allakkatsinni, inimilu maani April-ip 15-anni oqaase­qar­nitsinni Inatsisartut ataatsimiinnissaannut siulittaasoqarfiup piareersimanngitsutut isuma­qarfigi­nera oqaatigaarput. Inatsisartullu ataatsimiileraluarnitta ullumikkumut, tassa ullunik 17-nik ki­ngu­­­­­artinneqarnissaanik partiit naalakkersuisuutitaqartut, Atassutikkut Siumukkullu siunnersuu­te­qarnerannut taarsiullugu Siulittaasoqarfimmut inussiarnersumik kaammattuutigi­galuarparput, o­qa­­­­­­­­­­luuserisassat pillugit ataatsimiititaliaq piaarnerpaamik ataatsimiitinne­qaq­qul­lugu.

 

Ataatsimiinnerminilu Inatsisartut qaqugu ataatsimiinnerata ingerlaqqinnissaa, ataatsimiin­ne­rullu qanoq sivisutiginissaa siunnersuusioqqullugu.

 

Ullormi 15. April Inatsisartuni oqaluuserisassatut siunnersuut 44-t piffissaliunneqartoq eq­qor­­lugu tunniunneqarsimasut aallaavigalugit, Inatsisartut ataatsimiinnerat taamanili aal­lartin­neqar­­sin­­­naalluaraluarmat, aamma April-ip 15-anni Inatsisartuni oqaluuserisassatut inimi maa­ni oqaa­­­seqarnitsinni ilanngullugu kaammattuutigigaluarparput, Inatsisartuni suleriaatsitta ukiarmi nutar­­tikkap, qanoq malitsinneqarnissaa, Siulittaasoqarfiup Naalakkersuisunik paase­qatigissuteqarfi­gis­­­sagaa, kiisalu April-ip 15-anni nalunaaquttap akunnerunngitsorluunniit I­natsisartut oqalli­­sit­siarneranni pingaartillugu, Inatsisartut Siulittaasuata sooq, Siulittaaso­qar­fiup piareersaataasumik sulisinneqarsimannginnera nassuiaateqarnissaa piumasarigaluarpar­put. Tamanna Inatsisartuin­naanngitsuni, innuttaasulli aamma pisariaqartilluinnarmassuk.

 

Tamakku tamarmik tusaaneqanngitsutut taamalu suminnguamilluunniit oqaaseqarfiginagit qaa­ngiinnarneqarput, Siumukkut Atassutikkullu amerlanerulluarlutinngooq ataatsimiinnerup ki­ngu­artinneqarnissaanik siunnersuutaat malinneqarpoq; innuttaasut sukumiisumik tusar­tin­nis­saan­nut periarfissatsiarsuaq sumiginnarneqarpoq; taarsiulluguli tusagassiuutit atorlugit ul­luni tulliuttuni Naalakkersuisut Inatsisartullu Siulittaasuisa akornanni pisuuteqattaanerit iner­niliiner­taqanngit-sut ingerlanneqarput, Inatsisartut Naalakkersuisullu isigineqarnerannut nika­nar­saa­taasumik.

 

 Aap, Atassutikkut Siumukkullu Naalakkersuisooqatigiinnerat ajugaanerarlugu suaarutigine­qar­­poq, ajugaasoqarsimappat taava kikkut ajorsarpat, tatiginassuseq ajorsarpoq, inatsisarto­qar­­ne­rup patajaallisarnera innarlerneqarpoq, innuttaasullu Inatsisartunut Naalakkersuisullu tunulia­qutaane­rat annertuumik innimiilliorfigineqarpoq.

 

Maannakkullu piffissatsiarsuaq sivisooq atortariaqalerparput innuttaasut Inatsisartullu akor­nan- ni tatigeqatigiinnerup innarlerneqarnera iluarsiniassallugu, piffissatsiarsuaq suliassanut al-larpassu­ar­­nut atorfissaqarteqisaraluarput.

 

 Naalakkersuisooqatigiit taamak sivisutigisumik inatsisartut ataatsimiinnissaraluatsinnik ki­nguar­titsinissamik piumasaqarnerannut, suna tunuliaqutaanersoq suli isumatuumik tun­ngavi­lersorne­qanngilaq.

 

Mannami tikillugu taamaallaat pissaaneqarneruniunnermut nittarsaaniutitut isumaqartillugu pa­sitsaassimaannarsimavarput.

 

Ataatsimiinnermik taamak pisariaqarsimanngilluinnartumik kinguartitsinissamut, Siu­muk­kut Atassutikkullu siunnersuuteqarnerannut Inatsisartuni Siulittaasoq minnerpaamilluun­niit nam-  mi­neq Siulittaasoqarfilluunniit illersoriartinngivillugu tunniutiinnarnera, Inuit Ataqa­ti­giit akuerisin­naan­ngilaat.

 

Taamaammat Inatsisartuni maannamut Siulittaasuusumut 1995-mi tunuliaqutaalluta taasisi­ma­­ne­ri­galuarput tamanga kipisariaqaratsigu oqaatigereerparput, tamannalu aalajangiusimavar­put.

 

Soorunami Inatsisartut Allattoqarfiata Inatsisartut ataatsimiinnissaata kinguartinneqarsimane­qa­nut nassuuiaataa misissorsimavarput, pingaartutut maluginiakkatta ilagaat nalunaarusiap qup­pernerisa tallimaani imm. 5-mi allassimasoq ima:

 

"Inatsisartut Allattoqarfiat ataatsimiinnissap piareersarnerani nukingisaarutinik allatulluunniit eqqaasitsiniutinik Naalakkersuisut Allattoqarfianit tigusaqarsimanngilaq", issuaanera naavoq.

 

Taama allassimasoqarnera tatiginaateqanngitsuunngilaq. Atuagalliutinimi April-ip 17-ani saq­­qummersuni Naalakkersuisut Siulittaasuat oqarsimanerarneqarpoq imatut:

 

"Sap.ak.kingullerni sisamani periaasissanik malitassanillu paasitinneqarnissaminik piniar­tar­si­mal­luni. Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaatsit taakku atorpai, Qanoruumi April-ip 15-ani aper­sorneqarnermini ullut tamakkiallugit qaammammi kingullermi saaffiginnittarsima­nerara­mi."

Soorunami suut qaangiutereersut ima imatut iliornikkut torernerusumik qaangerneqarsima­sin­­naa­­­galuarnerat eqqartorumaneqarsimasinnaagaluarpoq. Inuit Ataqatigiit taamaalior­nian­ngilagut. Nalunaarusiammi pineqartut atuarlugit makitaneruniunneq pisariaqanngitsoq avaan­ngunangaar­mat, oqaluttarfimmit maannga annertunerusumik piffissartuutaasariaqanngillat.

 

Allaffeqarfiit pineqartut innuttaasunut ataqqinartutut isigineqartut, isumagisassaminnut ilima­gi­ne­qarnerminnut naleqqutinngilluinnartunik pissusilersorsimasutut imminnut nittarsaatiin­nar-   put, innuttaasut uagullumi Inatsisartuni ilaasortatut pissutsit qanorpiaq innerannik illuin­naasiortuun­ngitsumik, paasitinneqarnissarput pisariaqartipparput.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput Inatsisartut aammalu Naalakkersuisut al-   ­laf­feqarfiisa nalunaarusiaat arlaannaatulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuiffigine­qar­nis­saat inatsisartunit piumasarineqassasoq.

 

Taava misissuisitsisariaqarnermik piumasaqarluta siullermiilinngilagut, matumuunali innut­taa­sut apeqqummi matumani paatsuungassuteqaqimmata Inatsisartuni qinikkatut innuttaasut peqati­gi­u­­arnissaat pingaartikkatsigu, taama matumuuna siunnersuuteqarpugut.

 

Taamaasiornikkut eqqorneqarnissaminnik annilaanngassuteqartut misissuisoqarnissaannik siun­ner­suuteqartoqaraangat, siunnersuuteqartut eqqartuussisuusaarnerarlugit oqaluttarfimmit maanga ersisaariniartarput. Inuit Ataqatigiit taamak siunertaqanngilluinnarpugut.

 

Inuit Ataqatigiit ilisimavarput, inatsisiliortut Naalakkersuisut eqqartuussiviillu immikkoortil­lugit aaqqissuussineq aamma nunatsinni atuummat, tamatsinnulli ukiuni 18-ini ullormilu a­taa­siinnar­mi nammineq oqartussaaffiginerulersimasutut nutaqqatut pisariaqartipparput kuk­kussutigi­sima­sinnaasatta sorpiaaneri paasillugit ilinniarfiginissaat. Minnerunngitsumillu in­nuttaasunut qinik­ka­tut sulisitsisutsinnut eqqortumik paasissutissiissutiginissaat.

 

Inatsisartut Naalakkersuisut pillugit inatsit atuuttoq najoqqutaralugu Inatsisartut Siulittaasuat   qi­ni­­gaaffiup atuunnerani soraarsinneqarsinnaananilu soraarniuteqarsinnaanngilaq.

 

Oqaluuserisakkulli matumuuna Naalakkersuisut inatsisip pineqartup allannguutissaanik siun­ner­­suu­teqarput, soorlumi aamma inatsisartuni ilaasortaq Otto Steenholdt allannguutissamik aamma siunnersuuteqartoq.

 

Siunnersuutinut naapiffiusinnaasumik ammalu Inatsisartuni Siulittaasoq nammineq tunuarniu­te­qarsinnaaneranik periarfissamik ammaassisumik, Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarpugut, si­un­ner­suutit tamarmik ilaasortanut agguaanneqareerput.

 

Siunnersuutit pineqartut pingasuusut naatsumik oqaatigalugit ima imaqarput:

 

Siullermik:

Naalakkersuisut siunnersuutaanni Inatsisartut Siulittaasuminnik sukkulluunniit soraarsitsisin­naa­­ler­nissaat kisimi pineqarpoq.

 

Inatsisartuni ilaasortap Otto Steenholdt-ip, siunnersuutigaa Inatsisartut qinersinerup kingorna ataatsimeeqqaarnerminni aammalu ukiakkut ataatsimiilernerminni ukiut tamaasa siulittaa­sus­sa­min­­nik, siulittaasoqarfimmilu ilaasortassanik qinersisassasut.

 

Kiisalu pingajuattut Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

 

Inatsisartunut qinersinerup kingorna ataatsimeeqqaarnermi, aammalu ukiakkut Inatsisartut a­taat­­simiilerneri tamaasa siulittaasussaminnik siulittaasoqarfimmilu ilaasortassanik qinersi­sas­sasut.

 

Taassuma saniatigut Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat:

 

Inatsisartut Siulittaasuat Siulittaasoqarfimmiluunniit ilaasortat ataasiakkaarlutik, tunuartitaa­sar­ne­­rin­­naat kisiat pinnagu aammali tunuarniuteqarsinnaanerat periarfissinneqassasoq.

 

Taama tamakkiinerusorisatsinnik Inuit Ataqatigiit siunnersuuteqarnitsigut, qinigaaffimmi ma- ­tu­mani Inatsisartut Siulittaasuattut inuttaliinissaq naalakkersuisunngortitsinermi isumaqatigiis-suum­mut ilaatinneqarsimanera soorunami isiginiarsimavarput, 1995-milu Inatsisartut taa-manikkut qi­ni­gaarlaajusut ataatsimeeqqaarneranni, Inatsisartut Siulittaasussaannik taase­qa­taasimanerput ato­run­naarsikkaluarutsiguluunniit, naalakkersuisooqatigiit Siumukkut Atassu­tikkullu tatiginassut­si­minnik pingaartitsinerarlutik, oqarumasarnertik ilumoorukkaat naatsor­suutigisimagaluarparput. Sunaaffali taamaattoqanngilaq. Naalakkersuisooqatigiit April-ip 15-ata kingorna ilungersorlutik Inatsisartuni Siulittaasumik soraarsitserusunneq ulapputigisima­qaat.

 

Sulili inatsisitigut toqqammavissat aaqqinneqaqqaartariaqarnerat eqqarsaatiginngikkallara­mik­­kuli, kina Inatsisartuni Siulittaasunngortilersaarnerlugu oqalulereernerat iliuuseriniagaata tut- sui­ginanngissusianik ersertitsivoq.

 

Inatsisartuniinnanngitsormi aammali innuttaasunit arajutsisimaneqanngilaq, namminersorne-  rul­luni oqartussat selskab-itut ingerlassiviutaanni qinikkanik siulittaasoqartitsisarnerup, ukioq man­na­miit atorneqarunnaarnissaannik Naalakkersuisut Siulittaasuata nalunaaruteqareertarsi-    ­ma­nera.

 

Tamattali nalunngilarput Inatsisartut siulittaasussaattut Siumut Atassutillu siulittaasuisa tu­sa-   ­gas­siutitigut nalunaarutigeriigaat ullumikkut KNI-mi aammalu Grønlandsfly-mi siulersuisuni siulit­taa­suummat.

 

Selskab-itulli ingerlasut tamakku piffissami qaninnermi, siulersuisuni ilaasortanik siulersui­su­nillu nikerartitsiviusinnaasunik generalforsamling-eqartussaapput.

 

Tamakkuluunniit sinnattupiluinnaasimagaluarpata, Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni siulittaaso­qar­ne­rup Naalakkersuisoqarnerullu immikkoorluinnarnerannik tamakkiisumik atuutsilersitsi­nis­­sa­mut ilungersuuteqartuartarsimasutut, naleqquttuutissimanngilluinnarparput Inatsisartuni Siulit­taasoqarnermik naalakkersuisoqartitsinermut, suli taputartuussiniartoqarnera.

 

Pis­­sut­­sit tamakku qanganngoreerput, qaanngiutereerput, aammami partiit marluk siulit­taa­sui­sa Inatsisartuni amerlanerussuteqartuni ilaasortaatitaqaraluarunik qanorluunniillu naalakker­suisuu­tigi­ga­­­luarunik Inatsisartuni kina siulittaasuussanersoq aaliangertussaanngilaat, tamanna i­nat­sisartut kisimik aalajangigassaraat.

 

Taama Naalakkersuisut Siulittaasuata, taassumalu tulliata killeqanngitsumik pisinnaatitaaffe­qar­­so­­ri­­sutut innimiilliornerat, tupinnanngitsumik innuttaasut akornanni aalassassimaarutaa­voq,   ma­mianartutut, kisermaassilluni naalagaarusunnermik taakkarsorneqarluni.

 

Inuiaqatigiit kalaallit, qangali ersiortitsinermik inoqatinillu qunusiarinninnermik akuersaar­tuun­ngilagut. Qiimasumik qanilaartumik kinannguup kinarsuulluunniit isumaanik atorfissa­qar­tit­sil­luni ingerlaqatigiinneq, pisariaqarfiatigut nukittorsaataasumik tikkuussinertut uparu­artoqati-  giis­sinnaanermut akuersaartoq, inuiattut ilisarnaatigigutsigit, peqatigiinneq, namma­qatigiinneq su­sas­sareqatigiinnerlu nakooqutigalugit siunissami nalaattagassagut unammisin­naanerussagigut Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

 

Nunat naalakkersorneqarnerannut immikkut ilisimasallit, inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaap tusarniaavigisimasaasa najoqqutassarsiorfigisinnaasatsinnik qanoq akissuteqarnissaat pissa­nga­­narpoq, inatsiseqarnermi ataatsimiititaliap sammiumaagaani ilaassasoq.

 

Tusarniaavigineqartulli aappaataa atuagassiaq Sermitsiaq-mi ippassaq maj-ip 1-ani saqqum­mer­­su­mi issuarneqarnera najoqqutaralugu, ilimanarpoq inatsisit Inatsisartut siulit­taa­soqar­ne­rat tunngaviusoq, imaasiallaannaq allanngortinneqarsinnaanngitsutut isumaqarfigigaa.

 

Nunatta nunasiaasimanermik namminersornerulernermut ikaarsaarsimanerata, kingorna nuna tamat akornanni tulluusimaarutigisariaqakkatsinnik ilisimaneqalersimanerput, nunattalu ilisi­ma­ne­qalersimanera sapangittariaqanngilarput.

 

Taamaattumik inatsisissatut siunnersuutit arlaannaalluunniit akuerineqassaguni, tullianik i­nat­si­sar­tunut qinersereernerup kingorna aatsaat atuutsinneqalissasoq avaqqunneqarsinnaan­ngilaq.

 

Inatsisartut Siulittaasuata, siulittaasutut tunuarniuteqarluni qinnuteqaatini siulittaasoqarfim­mut tunniutereerpaa, maannalu inuttaa nakorsat inassuteqarnerat naapertorlugu sulin­ngiffe­qarpoq.

 

Taamaakkaluartoq inatsisartut suleriaasianni ' 35-imi aamma 36-imi piffissaliussat allassi­ma­sut saneqqunneqarnissaannik, naalakkersuisut qinnuteqaataat akuerineqartariaqanngitsoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Suliassaq peqqissaarullugu, inatsisissat nalinginnaasumik suliarineqartarnerattut, su­liari­ne­­qas­sasoq inatsiseqarnermik ataatsimiititaliamit nalilersorneqassasoq piumasaraarput.

 

Inatsimmullu allannguutissatut siunnersuutit, arlaannaattaluunniit isummerfigineqarnissaata tu­­ngaanut Inatsisartut Siulittaasuata tulliata siulittaasuusinnaanera pissusissamisoorpoq.

 

Kiisalu inatsisartut siulittaasuanit massakkut siunnersuutigineqartoq, inatsisartut siulit­taasori­si­ma­saata manna tikillugu Knud Sørensen-ip, tunuarniuteqarluni qinnuteqarnera akuereqqul­lugu inassuteqaataa, maleruagassanik unioqqutitsineruvoq, toqqammavissaqanngilaq. Qinnu­teqaatip suliarinissaanut inatsisitigut toqqammavissaqannginnatta.

 

Taama oqaaseqarluta Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisip allannguutissaatut siun­ner­suutigisatta ilaatigut naalakkersuisut Inatsisartunullu ilaasortap Otto Steenholdt-ip siunner­suuti­gisaannik eqikkaaffiusup, akuerineqarnissa partiinut allanut inussiarnersumik kaammat­tuu­tigaar­put, inatsisissatullu siunnersuutit aappassaaneerneqannginnerminni Inatsiseqarner­mut Ataatsimii­titaliamit oqaluuserineqaqqaarnissaat piumasaralutigu.

 

Kiisalu allannguutissatut siunnersuutitsinni ' 2-mut:

Tassa qaqugu inatsit atortuulersinneqassanersoq, tassunga tunngatillugu Inuit Ataqatigiit ima si­un­nersuuteqarput oqaasertalerneqassasoq:

 

"Inatsisartut inatsisaat atortuulerpoq, inatsisartunut nutaamik qinersisoqareerneratigut".

 

Aaliangersakkamut oqaaseqaat:

"Inatsisissatut siunnersuutip ullup akuersissutigineqarfiani atortuulersinneqarnissaa, inatsisi­tigut qinersiviup atortuuffiusup ingerlanerani immikkut ilisimasallit, naliliinerat najoqqu­tara­lugu ajor­narmat, siunnersuutigineqarpoq inatsit aatsaat inatsisartunut nutaamik qinersisoqa­reer­neratigut atortuulersinneqassasoq."

 

Taannalu ' 2-mut oqaasertaliunneqartussatut siunnersuutigisarput siulittaasumut tunniu­tissa­va­ra.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit partiiat:­

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit, Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik, Inat­si­­sar­­tut inatsisissaattut siunnersuut Akulliit Partiiannit akuersaarpara.

 

Isumaqarpunga taamatut alloriarneq, parlamentarismi-mut nutaarluinnaasumut pitsaasoq peq­qinnarlunilu. Isumagalu naapertorlugu tamanna parlamentarisk-imut tulluusimaarutigisaria­qak­­kat­sinnut nukittorsaataassaaq.

 

Periarfissarmi tassaniiginnassaaq atorneqarani, tassa atorneqarnissaa pisariaqartinneqan­ngip­pat.

 

Taamaattumik inassutigissavara Inatsisartut suleriaasiata aaqqissuussaaneranik '-imi 35-imi aam­­ma 36-imi piffissaliussat sanioqqunneqarnissaat akuerineqassasoq, taamaaliulluni aap­pas­saa­­neerinninnermi imaluunniit aappassaaneerinninnerit aamma, pingajussaaneerinninnerit pisin­naaqqullugit siunnersuutip siullermeerlugu oqaluuserinerata kinguninnguatigut.

 

Ataatsimiinnissap maj-ip aappaanut kinguartinnera akuersaarneqarsinnaanngitsoq, matumani annerusumik oqaaseqarfigissanngilara.

 

Partiit tamaasa immikkut  nammineerlunga oqaloqatigisarsimavakka, kisiannili pisuussutip il­lu­atungerliinnarnut tutsinneqarnissaa akuersaaruminaatsillugu. Taamaattumik tamanna taa­mak oqaaseqarfigiinnarpara.

 

Aammami tassa Inatsisartut siulittaasuat tunuarnissaminik nammineq qinnuteqarsimavoq.

 

Siunnersuutit allat assingummata lovudvalg-init ullup sinnerani saqqummiussiviginissai Siu­mut-mit oqaatigineqartoq tapersersornartippara. Taama naatsumik oqaaseqarlunga inassu­ti-gissavara Inatsisartut inatsisissatut siunnersuut taanna, taamatut isikkoqartillugu aappas­saa­nik oqalu useri­sassanngortinneqassasoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit Inatsisartut april-ip 15-anni ataatsimeeriaraluarneranni oqaaseqaatigut inner­suussutigalugit, Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngor­tin­neqar­nis­saa­nut siunnersuut, maannakkut pissutsit atuuttut, innuttaasunit akuerineqarsin­naan­ngilluin­nartut pissutigalugit, aammalu Inatsisartut Siulittaasuata kisimiivilluni, Inatsi­sar­tut april-ip 15-anni pilersaarutit malillugit ataatsimiinnginneranut pisuutinneqarniarnera Kat­tusseqatigiinniit akueri­ne­qar­sinnaanngilluinnarpoq.

 

Inatsit pineqartoq tunngavigalugu Inatsisartut Siulittaasuat qinigaaffik tamaat atuuttussaavoq. Taa­­­maattumik pisimasumi kanngunartumi avaanngunartumilu, kiisalu inuiaqatigiinnut akiso­ree­qi­sumi, Inatsisit ataqqillugit malitsinniarlugillu sulissagutta, inuiaqatigiinnut toqqissisi­ma­nartu­mik - pisariaqarpoq innuttaasut aperissallugit, inuit kikkut inatsisartuni tatigineqarlutik suleq­qissa­nersut.

 

Tassami taamaaliornikkut silaannaq tujorminartoq mingutsinneqarsimasorlu salinneqas­sam­mat, taamaattumik Kattusseqatigiinniit inassutigissuara, Inatsisip pineqartup allanngortinneqarnissaa qinersisoqareerneranut kinguartinneqassasoq.

 

Naggataatigut erseqqissartariaqarpoq naalakkersuisoqatigiit, Inatsisartut april-ip 15-anni ataatsi­miinngitsoorneranni piumanngikkaluarunilluunniit tamarmik pisooqataammata. Taa­maattumik inuk ataatsiinnaq pisuuteriarlugu inatsisip allanngortinneratigut tunuartit­siniarto­qarnera imaa­li­allannaq Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilara.

 

Piffissaasorinngilara inatsimmut atuutereersumut allannguutissatut siunner­suu­tip maannakkut oqaaseqarfiginissaa.

 

Ilumoorsinnaanerlunimi Inatsisartut Siulittaasuat Naalakkersuisut Siulittaasuannit aar­lun­ne-qarluni upernaaq manna ataatsimiinnissamilluunniit najuussinnaanngippat, assut tamanna  ajuusaarnar­poq.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga piumasarissuara Inatsisartunut nutaamik qinersisoqarnis­saa. Taamaaliornikkummi aatsaat silaannaq minguttooq salinneqarsinnaammat.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inatsisimi oqaluuserineqartut oqalugiaatigineqartullu allat qujassutigaakka, taakkualu inat­si­sis­samut tunngasortai siulliullugit oqaaseqarfigissavakka.

 

Tassa inatsisimi siunnersuut saqqummiussarput naalakkersuisuniit paasivara, Siumup tamak­kii­sumik akuersaaraa. Atassutip akuersaaraa, annikinnerusumik allannguuteqatsiarnissaa siun­ner­suutigalugu. Akulliit Partiiata taamaatsillugu akuersaarpaa.

 

Tassa Inatsisartuni partiit Siumup Atas­sutip allannguallatsilaarlugu Akulliillu akuersaaraat. Aam­malu paasisakka najoqqutaralugit Inuit Ataqatigiit aamma inatsimmi allanngortitsinissaq taanna akuerigaat.

 

Kisiannili Kattusseqatigiit pe­qatigalugit isumaqarlutik taamatut allanngortitsinerup atuler­fis­saa aatsaat inatsisartunut nutaa­mik qinersisoqareerneratigut pissasoq. Taamaattumik allan­nguutissat siunnersuutigineqartut A­tas­summiit Inuit Ataqatigiit-niillu taakkua ilanngullugit, aamma paasi­sin­­naasakka najoqqutara­lugit Siumup oqaluttuanit amma Atassutip oqaluttuanit ilassilluarneqar­put. Inatsiseqarneq Pil­lugu Ataatsimiititaliami misissorneqassapput, qanoq i­lillugit ataatsimoor­tinneqarsinnaanersut - taan­na isumaqarnarpoq siunnerfigineqartariaqartoq.

 

Taama oqaaseqareerlunga Inuit Ataqatigiit oqaasiinut, qiimasumik qanilaarnermillu oqariar­tuu­te­qareeraluarlutik sukangasaaqisunut qiimanngeqisunullu oqaatigissavara inatsisartut ataatsi­miin­­nerata kinguartinneqarnissaa, siunnersuutigineqarmat I­nat­sisartut Siulittaasoqarfiannit, amma Inuit Ataqatigiit ilaasortaatitaqarfigisaannit, aamma Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Siulittaa-soqarfianni, a­kuer­seqataaffigisaannik inassuteqaqa­tigi­saannillu.

 

Taamaattumik Josef Motzfeldt-mut oqaatige­rusuppara, tatiginassutsimik oqariartuuteqarluni ni­pittuullugu oqalunnermi aamma eqqaamasari­a­qar­mat tatiginassutsip ilagimmagu unneq­qa­rin-  ­neq ilumuussuserlu marlunnillu oqaqannginneq.

 

Inuit Ataqatigiit Siulittaasoqarfimmi kinguartitsinissaq akuersaarpaat inassuteqaateqaqataaf-figalu­gu­lu, oqallinnermili allatut ittumik oqallittoqarluni.

 

Tamanna ilisimavara Siulittaasoqarfimut ataatsimiigiaqquneqarninni, aamma Inuit Ataqatigiit i­laasortaatitaasa peqataaffigisaanni, kinguartitsinissap oqaluuserineqarnerani uanga nammi­neq najuuffigisara tunngavigalugu.

 

Kisianni Inuit Ataqatigiit siulittaasuat isumaqatigaara pereersut allanngortissinnanngisagut, taak­kua oqallisigerusunnaragaluaqisut, soorlu assersuutigalugu marts-ip 10-nni 1984-imi Inuit Ata­qatigiit naalakkersuisunik uppititsinermi peqataagamik inatsimmi tunngaveqaratik.

 

Taamanikkut iliuusaat,  ullumikkullu oqaasii qanoq imminnut naapertuunneqarsinnaanersut.

Taan­na oqaluuserirusunnarsinnaagaluartoq, tassami aamma inatsisiliornermi ileqquusarmat qa­noq iliuusaasimasut siornatigut aamma nalilersuinermi ilannguttutut oqimaalutaaqataa­sar­lutik.

Marts-ip 10-nni 1984-imi inatsisartut ataatsimiinerat aallartimmat aqaguani, taamanikkut ili­uut­sit inatsisartut ataatsimiissutaanni imaqarniliat naannersaanni takuneqarsinnaapput atuar­neqar­sinnaallutillu.

 

Taamatut oqariarlunga oqaatigissavara, inatsisissatut siunnersuummut oqaaserineqartut sania­tigut aamma Inuit Ataqatigiit siulittaasuata oqaasii, uanga isumaga malillugu kusananngitsut pa­silliinernik imallit, naalakkersuisut siulittaasuata generalforsamling-eqarnissamut tun­nga­til­lugu eq­qarsaataanik pasilliutinik ilallit, tunngavissaqanngitsut taakku utertissallugit. Maan­nakkut ak­tieselskab-inik generalforsamling-eqartoqanngilaq, hr. Josef Motzfeldt.

 

Taamaattumik generalforsamling-imi qanoq naalakkersuisut siunnersuuteqassamaarnersut ilan­ngul­­lu uani oqaluuseritilersaanngilara. Tusatsiakkat tusakkallu najoqqutaralugit inatsisissamut si­unnersuut sanaajunngilaq, inatsisartulli sulinerata ingerlaqqinnissaa qulakkerniarlugu sa­naa­ju­voq.

 

Taamaattumik eqqunngitsumik pasinarsaarisumillu Inatsisartut siulittaasuattut qinigassan­ngor­ti­­tassatut eqqarsaatigisatta piukkunnassusianik allamut sangutitseriarneq - taanna akueri­nagu uter­tip­para.

 

Tassa oqaatigerusuppara, suna tamaat akulersuunnagu suliassaq una suleriarisariaqartoq. Qujas­su­tigaaralu oqareernittuut Siumup, Atassutip Akulliillu Partiiata inatsisissamut siun­ner­suut akuer­saar­­massuk, aammalu Atassutip allannguuteqartitsilaarnissamik kissaateqarnini ataatsi-miitita­lia­mut oqaluusereqquvaa. Aamma paasivara Inuit Ataqatigiit allannguutissa­nik siun-nersuuteqar­tut, taamaattumik uangattaaq inassutigiinnassavara siunnersuutip aappassaan-neerneqan­ngin­ner­mini, inatsiseqarneq pillugu ataatsimiititaliami oqaluuserine­qar­nissaa.

 

Anders Nilsson, Atassut:

Inuit Ataqatigiit oqaluttuata, Josef Motzfeldt-ip Sermitsiaq issuaaffigaa, tassa qallunaaq ili­sima­tooq Henrik Salli issuaramiuk: arfinngormat Henrik Salli uanga nammineerlunga oqa­loqatigi­va­ra, taava imminut taamatorsuaq upperivallaarunnaarsimavoq, tassa aamma Michael Bergme­ri­mik, tassa inatsisilerinermut ilisimatuujusoq, tassani taanna oqarpoq, siulittaasoqar­ner­mut tun­ngatillugu.

 

Siulittaasumut taavalu inatsisartunut imminnut ataqatigiinnerat tassa apeqqutaasorujussuuvoq aamma taamatut apeqquteqartoqartillugu tassani taasisartut, qinersisartut aperineqaqqaar­tari­a­­qan­ngillat, naqisimaneqanngitsumik demokratimik paasinnittaasera naapertorlugu, tassani i­su­­ma­qarpunga qinerseqinnissaq utaqqineqaqqaartariaqanngitsoq.

 

Tassa siunnersuut IA-minngaanniit siunnersuutigineqartoq tassa qinersereernerup kingorna aat­saat  inatsit atulertunngortinneqarnissaa taamatut siunner­suute­qarneq pisariaqanngilaq taamatut utaqqeqqaassallugu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ilaatigut inatsisartuni partiit oqaaseqartuisa, oqaasii tikillatsiassagukkit maluginiarparput, A­kul­liit Partiiata immikkut nukingerluinnartumik suliassap naammassigasuarneqarnissaa isu­ma­qatigigaa, taamatullu aamma Siumukkut Atassutikkullu.

 

Ilaatigut immikkut ilisimasalinnik misissuisitsinerup, paasisimasaqarfigilaarnera naak maan­na o­qa­luuserisariaqanngikkaluartoq immaqa najoqqutaralugu, pissusissamisoortutut Inuit A­ta­qatigiit isigigaat, inatsisissap matuma, naalagaaffiup ajutuulivinneratut inuiaqatigiit aju­tuulivinnerat­tut nalilerneqarani sukumiisumik, qaqugorsuarmut atuuttussamik nunatsinnilu innut­taasut peqataaffigi­saan­nik naalakkersorneqartut torersumik ingerlanneqarfiini qanillattuiner­tut, suliarineqas­sasoq, inaarneqassasoq inatsisissatut allatuulli.

 

Siumut oqaaseqartuata oqaatigisaa Inatsisartuni suliassat, siulittaasut tulliisa ingerlassinnaagaat tassa Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnitsinni naleqquppoq, nukinginnartoqanngilaq siulittaasut tulleqarput, siulittaasut tullii sisamat, piukkunnartut aamma qanormaa oqaatigineqartartut - taamatut oqassanngilanga.

 

Kisiannili Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaseqarnitsinni, uanga oqaaseqarninni nipimik sukangasaartuminngoooq oqalunnera, ersarissumik oqalunnera sukangasaartumik oqalunnertut oqaatigaa qiimananngeqisoq.- Aap, qiimananngeqaaq qiimassutissaqannginnatta innuttaasut qinigaasa nalinginnakajaarnerat tujormisitsimmat, Inatsisartuniinnaanngitsoq inuiaqatigiinnilli. Siutivut ammatissimagutsigit qaammatip affaani kingullermi, radiokkut oqallinnerit innuttaasu- ni oqallinnerit nalunngilagut siutivut matoqqatikkusukkutsigit tusaanavianngilavut.

 

Kinguartitseqqusineq Siulittaasoqarfimmi periarfissaarunnertut Inuit Ataqatigiit Siulittaasoqar­fimmi ilaasortaatitaata akuersaaarsimavaa, Inuit Ataqatigiilli aalajangiussimavarput aamma Siulittaasoqarfimmi ilaasortaatitarput peqatigalugu, Inatsisartut ataatsimiinnissaanni oqaluuseri­sassat 44-t piareereersimagaluarmata piffissaliunneqartoq eqqorlugu tunniunneqarsimammata. Ataatsimmiinneq Siulittaasumik illersorneqarluni pilersaarusiorneqarsimagaluarpat Siulittaaso­qarfik peqatigalugu aallartissimasinnaagaluarpoq.

 

Kiisalu A/S-ini Siulittaasoqarnermut tunngasut oqaatsivut eqqortuusimanngippata tamanna utoqqatsissutigaarput, aamma maanna piffissaq atorumavarput Inuit Ataqatigiinninngaanniit, Siumumingaanniit Atassumminngaanniillu Inatsisartut siulittaasussaattut piukkunneqarluni avammut tusarliunneqartup piukkunnassusia, atorfissamullu tassunga naleqqussusia apeqquseru­sussimannginnatsigu. Kisianni pissusissamisoortutut isiginngilluinnaratsigu Inatsisartutut siulittaasoqarneq partiit marluk siulittaasuisa imaluunniit Naalakkersuisut Siulittaasuata naalak­kersuutigissagaa, Inatsisartut tamanna aalajangigassaraat maani inimi.

 

Kiisalu martsip qulingani, nalunngilarput taanna utikajaarneqartartoq, tassa naliginnaasumik Inatsisartoqarnerup nassatarisai ukiut ingerlanerini ilinniarfigisimavavut, misilittarsimavavut arlaatigut oqarnittuut ippassigami Asikorlaami avalattutut@ pisimavugut aqqutissarsiorlutalu. 1984-imi inatsisinik toqqammaveqanngitsumik uppititsineq ilinniarfigisimasariaqarparput, ullumikkummi ukiut 13-itsiarsuit taamatut ilinniagaqarfigisimanngikkutsigit tupinnassaqaaq. Taamaattumik massakkut qangaluunniit aallaqqaammut kukkussutigisimasavut qanorluunniit puttarsiumatigigaluarutsigit imaanngilaq tamakku najoqqutaralugit ingerlatsinerput ingerlateqqis­sagipput.

 

Kiisalu Inuit Ataqatigiit isumaqatiginngisaannarsimavaat kinguartitsinissaq, aamma taanna aprilip 15-ianni oqaatsitsinni takuneqarsinnaavoq.

 

Kiisalu oqaaseqarfigineqanngimmat partiit arlaannaannilluunniit, pisimasut nalunaarusiat Naalakkersuisut Allattoqarfianni Inatsisartullu Allattoqarfianni nalunaarusiat assigiinngitsut assortuufffiusut, matumuuna siunnersuutigaarput Inatsisartut aalajangiissasut - piumasarissagaat nalunaarusiat taakku aallaavigalugit misissuisoqassasoq, arlaannaannulluunniit attuumassute­qanngitsumik. Aamma taamatut nipilimmik Naalakkersuisut Siulittaasuat apriilip 15-ianni maani oqallinermi oqareerpoq, sukumiisumik iternga tikillugu paasisariaqarpoq susoqarsimasoruna. Tassungalu siunnersuuterput aalajangigassatut Inatsisartunut - Inatsisartut Siulittaasuannut - tunniukkusutara ima nipeqarpoq;

-Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasianni ' 39, imm.1-imi aalajangersagaq malillugu Inuit Ataqatigiit siunnersuutigissavarput Inatsisartut ima nipilimmik aalajangiissasut:

AInatsisartut Allattoqarfiat kiisalu Naalakkersuisut Allattoqarfiat Inatsisartut ataatsimiinnissaata kinguartinneqarsimaneranut atatillugu, immikkut nalunaarusiarisimasaat imminnut assortuuttut Inatsisartut paasimmatigit, matumani Inatsisartut piumasarivaat Inatsisartut aammalu Naalakker­suisut allaaffeqarfiisa nalunaarusiaat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik piaartu­mik misissuiffigineqassasut, kingusinnerusukkut Inatsisartunut saqqummiunneqartussanngorlu­gu@.

 

Karl Lyberth, Siumut:

Uani suliami nuanniitsumi tassa Inatsisartut Siulittaasuata tunuarniuteqartariaqarneranut oqaase­qarnissaq nangaanaraluarpoq, kisianni uanngaanniit oqaluttarfimminngaanniit saqqummiussisut arlaat marlunnik oqaasilittut uanga paasigakku majuarnissara kissaatigisimavara, tassa Inuit  Ataqatigiit sukataarput oqarlutik Siumut Atassullu ulapissimasut, ulapissimaqisut soraarsitseru­sunneq anguniarlugu, uani siulittaasup oqimaatsunik nuanniitsunillu tunngaveqarluni soorunami taanna soraarusunnerminik kissaateqarnera taanna qularnanngitsumik akuerineqartariaqarpoq.

 

Uanili eqqaamasassaq unaavoq, IA-kkut aamma namminneq siutivut ammanissaat aamma inuiaqatigiit siutaasa ammanissaat taakkartortillugu, aamma namminneq eqqaamasariaqarpaat qanoq nammineq iliuuseqarsimaneq, partiitut qanoq nammineq iliuuseqarsimaneq. Oqareernit­tuut Siumut Atassullu suaarutigaat ulapissimasut soraarsinniarlugu siulittaasoq. Aana eqqaama­sassarput; Inuit Ataqatigiit siulliullutik saqqummerput oqarlutik;siulittaasoq tatigiunnaarlugu, uanga taanna imatut paasivara taamani siulittaasup soraarnissaa kissaatigigaat. Tatigiunnaarunik­kumi taava soraarnissaat kissaatigisimassavaat. Taamaattumik partiinut allanut marlunnut taamatut pisuutitsiniapilunneq nuanninngilaq.

 

IA nammineq siulliulluni tatiginninnginnermik oqaaseq tusagassiutitigut radio-aviisikkut Qanorooq-kkullu saqqummiuppaat. Taamaattumik - aap siutivut ammapput, aamma nammineq qanoq iliorsimanivut eqqaamasinnaasariaqarpavut.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, tassa uanga aamma oqaaseqalaarusullunga qinnuteqarpunga, tassa Inatsisartut Inatsise­qarneq pillugu Ataatsimiititaliaanni Inuit Ataqatigiit sinnerlugit aamma ilaasortaagama, aammalu uunga suliamut suliassatsinnullu tunngassuteqartunik immikkut nunatta avataani naalakkersui­nermik aaqqissuussinermi immikkut ilisimasalinnit tusarniaanissarput Inuit Ataqatigiit sinnerlu­git sulissutiginiarsimagakku.

 

Tamanna pingaaruteqarpoq aammalu oqaatigisinnaavara Naalakkersuisut maannakkut Inatsim­mut pioreersumut allannguutissamik siunnersuuteqarnissaat saqqummerniariartoq Inatsisartunut ilaasortanut maaniittunut  apriilip 23-ani agguaanneqariarmat, erngertumik nammineerlunga Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaq piaarnerpaamik ataatsimiitinneqarnissaa piumasarisimavara, piumasaralugu nunatta avataani Inatsisinik immikkut ilisimatuunik tusarniaanissaq ingerlanne­qarsinnaassammat.

 

Tassani apeqqutiginiakkavut pingasuusimapput, taakkununnga immikkut ilisimasalinnut. Tassa pingaartumik apeqqutigerusussimavarput IA-minngaanniit;

 

- Inatsisit taamaattut ullormiit ullormut imaaliallaannaq allanngortinneqarsinnaappat? 

- Aamma atortussanngortinneqarsinnaappat?

 

Taanna kingulleq pingaaruteqapoq, tassa qaquguminngaanniit atortussanngortinneqarsinnaappat? Ilisimasassatuut nalinginnaavoq maani Inatsisartuni sulisarnitsini aammalu nunani allani parlamentini, tassa Inatsisartuni nalinginnaavoq akitsuutit, tamakkua akitsuusersuinissat pineqa­leraangamik taava Inatsisartut parlamentillu allat ullormiit ullormut inatsinnik allanngortitsisar­tut.

 

Tamanna akuerisaavoq, aamma maani Inatsisartutsinninngaanniit, kisianni inatsisit imaattut maannakkut sammisavut tamakkua nangiarnartortaqarput, tassami inatsisinik tunngaviusunik aamma kalluaasuupput inuit pisinnaatitaaffiinut. Taamaattumik tassa oqaatigeriikkattuut piaar­nerpaamik aprilip 23-anni allakkatigut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap piaarnerpaamik ataatsimmitinneqarnissaa piumasaqaatigisimavara, qujanartumillu tamanna akuersaarneqarpoq, ataatsimiippugullumi.

 

Aamma una ilisimatsitsissutigissavara, apeqqutissatut siunnersuutigisavut immikkut ilisimasalin­nut, taakku tamarmik Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilusilersorsimasavut Atassutip Inatsiseqarner­mut Ataatsimiititaliami ilaasortaatitaanit taperserneqarlutik tusarniaassutigigatsigit. Taamaallaat tassani akerliulluni taasisimavoq Siumut Ataatsimiititaliami ilaasortaatitaa, sunamitaava tassani annilaangatigineqarsimanerpoq.

 

Tassunga aamma ilanngullugu oqaatigilaassavara, tassa ullaaq soorlu Inatsisartunut Ilaasortap Anders Nilson-ip oqarneratuut, tusarniaavigisatta aappaa Professor Peter Germer, Århus Universitet-iminngaanneersoq, Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut allakkiorsimavoq Juridisk responsum piumaffigineqarnini malillugu allakkiorluni. Tassani oqaatigineqartut soorunami qanoq assigiinngitsorpassuarnik aamma oqaatiginiarneqarsinnaapput. Erseqqilluinnartumik oqaatigisaata ilagivaat, Inatsisit taamaattut taama mianernartigisut, taama tuaviupilutsigisumik suliarinissaat ajornakusoortoq.

 

Maannakkut malunnarsereerpoq Naalakkersuisooqatigiit aamma paasinarpoq Akulliit Partiiat peqatigalugu tuaviornerpaamik Inatsisissatut una siunnersuut, ajornanngippat ulloq manna naatinnagu akuersissutigitinniaraat amerlanerussuteqartuugamik. Tamanna uagut toqqissisima­nartinngilarput, kisianni nuannaarutigaarput soorunami aappassaaneerisoqartinnagu Inatsiseqar­nermut Ataatsimiisitaliamut una suliaq innersuunniarneqarmat.

 

Aamma una ilanngutilaarlara Anders Nielson-ip oqaatigimmagu, tusarniaasariaqarneq ilumut pisariaqavinnersoq allaallu oqaatigalugu Peter Germeri immaqa tusarniaavigissallugu piukkun­nanngitsoq. Tassunga tunngatillugu eqqaasissutigilaassavara !970-ikkut ingerlanerini Namminer­sornerulernissarput pillugu inatsit, maannakkut Naalakkersuisut Siulittaasutta peqataaffigisaanik Atassutip Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami Siulittaasuata sinniisaattut peqataaffigisaannik. Taamani aamma tusarniaavigineqartarmat Peter Germ. Tassa nunamut piginnittussaanermut apeqqummi aamma Peter Germeri taamani immikkut tusarniaavigineqarpoq, tassa isumaa tusarumaneqarmat. Aamma uani apeqqummi taamaattumik aamma taamaaliorsinnaasariaqar-pugut, immikkut ilisimasallit aamma tusarniaavigalutigit.

 

Jonathan Motzfeldt, Siumut:

Oqallinnermi maani killiffigisarput Inatsisartuni eqqaamasariaqarparput sunaasoq. Siumumin-ngaanniit oqaluttutta aamma siusinnerusukkulli oqaatigisaa tassaavoq; Inatsisartut suleqqinnis­saat sulinerallu ingerlaqqittariaqarmat, tulliani qinersinissat utaqqeqattaarnagit. Maannakkut sulinissatta aallartinnissaa kissaatigaarput - ingerlalluarnissaa ilanngullugu. Tassa Siumuminn­gaanniit uagut aallaavigisarput noqqaassutigalugulu. Aamma Siumuminngaanniit kinguarsaa-tiginianngilarput Juristit 117-illuunniit aperineqassagaluarpata imaaliussanersugut imaaliussan-nginnersugulluunniit. Nuna manna nammineq kukkussutit najoqqutaralugit aqussaaq, aammalu kukkusimaguni nammineq iluarsiniagassarai, allat iluarsiniagassarinngilaat. Annoraarput tattorutsigu imaluunniit mikigigutsigu angivallaarpalluunniit, taava annoraarput naammagisatsin­nik ilusilik atiniartariaqarparput aamma inimi maani. Siumumi taamaaliorniarpugut.

Siumuminngaanniit lovudvalg-imi ilaasortarput akerliusimasutut aamma taaneqarpoq, avataani apersuinissamut. Aap, uagut apeqqut taanna maani iniminngaanniit aaqqitassaasooraarput. Inimi maani suleriaaserput, sulinerpullu eqaallisartariaqartutut misigisimavugut, aamma oqaatigisima­varput kingorna kinguartitsinermik aamma takujumanata ataatsimiigiarfissavut aalajangereersi­magutsigit. Taamaattumik uani aaqqiiniarnermi killiffigisaq nuannersoq una tikittariaqarparput; partiit inatsimmi uani allannguutissami tamarmik kajumissuseqarput aaqqiissuteqarniarlutik, suleriaatsitta eqartup eqaallisinneqarnissaanut.

 

Taanna eqaatsumik periarfissaq maannakkut udvalgimi naapinniarfigissallugu Siumut tungaa­ninngaanniit piareersimavugut, aammalu taamaalilluta Inatsisartut piaartumik suliaminnik pissusissaattut ingerlalernissaanut peqataaniarluta.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat, Siumut:

Uani oqallinnermi isumaqarpunga aamma erseqqissartariaqartoq, oqaaseqaateqartorpassuit assigiinngitsut eqqarsaatigalugit, suna tamarmi ataqatigiittariaqarpoq. Oqaaseqatigiit atukkat, isummat anitat imminnut naapertuuttuusariaqarput, soorlu Karl Lyberth-ip oqaaseqarnermini oqartoq, aamma oqaatigeriikkanut assortortumik, imminut assortortumik nammineq iliuuseqa-qataaffinik isornartorsiuinerit, allat kisiisa eqqarsaatigiinnarnagit, kisianni una oqaatigilaarlara; soorunami maannakkut aamma misissuinissamik siunnersuuteqarput Inuit Ataqatigiit, qanorilial­lannerit tamaasa misissuinerit maannakkut atorneqarput. Ajunngilaq, misissuisoqarnissaanik naluara uani inatsisissami siunnersuutip oqaluuserinerani, Inatsisartut aalajangigassaattut saqqummiussassaanersoq inatsisissamut uunga tunnganngimmat.

 

Kisianni aamma isumaqarpunga Inatsisartuni suleriaaserput malillugu sulisariaqartugut, illuatu-ngiliuttuugutta Naalakkersuisuuguttaluunniit. Piffissaq eqqorlugu Inatsisartut aalajangernissaan­nik, Inatsisartuni gruppit oqaloqatigiinnissamut periarfissaqarnissaannik, periarfissaqartitsilluni tupassaarisaqattaarani, siunnersuutit taamaatut saqqummiunneqartariaqarput.Taamaattumik naatsorsuutigaara una apeqqut maannakkut aatsaat pappialanngorlugu maannga agguaanneqar­toq, piffissami allami oqaluuserineqassasoq isummerfigineqarlunilu.

 

Naalakkersuisut Inatsisartut namminneerlutik allaffeqarnerannut akuleruttussaannginnerannik oqariartuutingalugu, Inatsisartut pillugit Inatsisartut suleriaasiat pillugu, Kommissionip isumaliu­tissiissutaa siorna ukiakkut ataatsimiinnermi oqaluuserineqarpoq aalajangerneqarlunilu.

 

Ataatsimiinneq siulleq iluatsinngitsoormat taava Naalakkersuisut pisuutinniarneqarput, naak ataqatigiinnera? Naalakkersuisut Inatsisartut sulineranni sunniuteqassanngitsut aalajangereersi­magaanni, taava Inatsisartut ataatsimiinngitsoornerat Naalakkersuisunut akisussaaffinngortin-neqarsinnaanngilaq, pisariaqartariaqanngikkaluarpoq taanna nassuiassallugu, kisianni pisariaqar­simavoq suli taamatut oqaluttoqarmat.

Taamaattumik tupigusuppunga tigulluarmassuk, aammalu ilannguakkulutsik attat ataannut pisimmassuk, ajuusaarnarpoq nuanniippoq assut taamatut pisoqarnera.

 

Peqqussutit ileqqoreqqusat inatsisillu atortinniassagutsigit ataqqisariaqarpavut. Ullormiit ullormut allanngortitsineq akuersaarneqarsinnaanngilaq, taamaattumik uanga uani siusinnerusuk­kut oqareernittuut inatsimmik allanngortitsiniarneq massakkuugallartoq akuerseqataaffiginian-ngilara.

 

Nunatta avataaniit tusaamaneqarnera, isumaqarpunga ajorsigaluttuinnartutut allaat nalilerneqarta­lersoq taamaalillunga ajornerulerseqataaffigerusunnginnakku.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Maani nunatsinni Inatsisartut suleriaaseqarpugut. Suleriaaserput malillugu maani inimi sulisussaagatta, taamaattumik Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiat akuersissutiginikuuvar­put. Kingullermillu eqqartoratsigu, tassa ukiaq tamatta maani inimiittugut akuersissutigivarput. Suleriaaserput malillugu, tassanilu pingaartumik ' 34imm. 1-imi aalajangersagaq malillugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit siunnersuuteqarpugut Inatsisartut ima nipilimmik aalajangiissasut;

 

Inatsisartut Allattoqarfiat kiisalu, Naalakkersuisut Allattoqarfiat  Inatsisartut ataatsimiinnissaata kinguartinneqarsimaneranut atatillugu immikkut nalunaarusiarisimasaat, imminnut assortuuttut Inatsisartut paasimmatigit, matumani Inatsisartut piumasarivaat Inatsisartut aammalu Naalakker­suisut allaffeqarfiisa nalunaarusiaat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik piaartumik misissuiffigineqassasut, kingusinnerusukkut Inatsisartunut saqqummiunneqartussanngorlugu.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut Siulittaasuata taanna aalajangigassaq suleriaatsitsinnut aalaja-ngersakkat malillugit, ulloq alla aalajagingassanngortinniarsarisinnaanngilaa, tassami eqqaama­sariaqarparput aprilip 15-i, ataatsimiinnerput aallartikkaluaratsigu maani, Naalakkersuisut Siulittaasuat imatut aamma oqaaseqarmat:

AAjornartorsiummik sumiluunniit naammattuuigaangatta, ajornartorsiutip iternga tikillugu paa- sinngikkutsigu aaqqissinnaanngilarput, ajornartorsiorpugut.@ -nangipporlu:

ATaamaattumik isumaqarpunga piffissaq tulliuttoq atortariaqaripput ajornartorsiutip qanoq ililluni aaqqinnissaanut pissutaasoq, sunarpiaaneralu isertortutut illugu qatangiinnartinnagu, taanna erseqqissartariaqarpara, inuiaqativut aamma paasisaqartariaqarmata, sooruna Inatsisartut ataatsimiinnissaraluat aallartingitsoq.@

 

Taava tassa tamatuma kingorna nalunaarusiortoqarpoq Inatsisartut Allattoqarfianninngaanniit, aammalu Naalakkersuisut Allattoqarfianninngaanniit, kisianni imminnut assortuutingaartutut. Taamaattumik taama nalunaarutisiat imminnut assortuutsigimmata, inuiaqatigiit soorunami kalaallit paatsuungapput - tupinnanngilaq, taamaattuminguna tassa piumasarigipput suliamut attuumassuteqanngitsumik tamanna pisimasoq misissuiffigineqarniarli, taannalu maani ullumik­kut aalajangiiffigineqassasoq taamatut misissuisoqarnissaa. Ulloq allamut kinguartinniarneqar­sinnaanngilaq, suleriaaseq aamma malipparput.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat;

Taamaallaat una oqaatiginiaannarpara, kingullermik Johan Lund Olsen oqaaseqarnermini oqaasianut oqaatiginiaannarpara, isumaqarpunga Inatsisartuni aamma ullormut oqaluuserisassat, ullumikkut ataatsimiinnitta ingerlarnganut tunngasut suliarisariaqarivut eqqaallugillu, allamullu saalluta pinnata. Piffissaqarpoq aamma '39-i najoqqutaralugu qaquguluunniit saqqummiussinis­samut.

 

Aamma misissuinissaq akornutissaqartutut isumaqarfiginngilara, oqaatigiinnarpara ullumikkut inatsisissamut siunnersuut Inatsisartut Naalakkersuisut pillugit Inatsisartut inatsisaata allannguu­tissaatut siunnersuut oqaluuserineqartoq naleqqunnerpaanertoq apeqqusiinnarpara, uanga tamanna aalajangigassarinngilara.

 

Aamma oqaaseqartunut soorlu ilaatigut Kattusseqatigiinniit Anthon Frederiksen-ip oqaaseqar­neranut oqartoq;  peqqussutit inatsisillu atortittariaqarpavut. Apererusuppunga sumi allassimaso­qarpa, Naalakkersuisut siunnersuutaattut ittut suliarineqarsinnaanngitsut atortussanngortinneqar­sinnaanngitsullu? Soorunami inatsisit najoqqutaralugit iliorpugut. Inatsisillu najoqqutaralugit aamma allassimasoqanngilaq aatsaat qinersereernerup kingornatigut inatsisit ilaat atortussan-ngortinneqartassasut. Naagga, aamma inatsisit qaqugukkut atortussanngortinneqassanersut kingusinnerpaamik. Aamma taakku pillugit malittarisassaqarpugut, taakku malilluinnarlugit inatsisissamut siunnersuut una saqqummiunneqarpoq. Taakkulu malilluinnarlugit Inatsisartunut qinnutigaarput '35 '36-ilu najoqqutaralugit piffissarititaasut taakkunaninngaanniit allaaneru-sumik aaqqiisoqassasoq. Taamaattumik oqaatigeqqissavara paasisinnaasakka najoqqutaralugit iliuusissat taakkua, udvalgimi suliassat Inatsisartuni ilaasortanit 31-usunit 24-it tapersersormas­suk, ingerlaqqinnissaq qularnartutut isikkoqanngikkaluartoq. 

 

Otto Steenholdt, Atassut;

Anthon Frederiksen-ip oqaasia Atassummiut ilakulunnguartik attat ataannut igissimagaat, nassaarivaa oqaaseq Atassummut atussallugu piukkunnarsinnaasoq, kisianni nalunngilluinnar­para qaquguluunniit qinersisoqassappat, ilakulunnguarpullu massakkut aamma ilaginngisarput ajoraluartumik, qineqqusaalerpat illuatugiliuffigiguniuk oqaluttuutissagaa qanoq iliorsimanera kanngusaarlugu. Taakkua marluk sanileriisippatit massakkorluinnaqqissaaq ajortisaarutiginiar­saralugillu.

 

Partii sunaluunniit malittarisassaqartarpoq ilaasortaminut qanoq iliorsinnaaneranit, taannaluun­niit Atassummit atorneqanngilaq, peersitsisinnaaneq malittarisassat iluanniittoq Kunuuteeqqamut atorneqarsimanngilaq. Nammineq qinnutaa formand-ip aallaqqaasiullugu oqaatigisaa, tusarsi­manngikkukku qinnutiginiaruk oqaatigeqqullugu namminerooq qinnuteqarsimavoq. Igitsinerun-ngilaq aatsaat taanna.

 

Ruth Heilmann, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Uteqattaarisoqaannalermat isumaqarpugut siunnersuutigineqartoq erseqqarissoq, tassa inatsisis­samut allannguutissap aappassaaniinnginnerani Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut suliarine­qarnissaat tassani aamma allannguutissaq IA-minngaanneersoq siunnersuutigineqartoq ilanngul­lugu. Aammalu una IA-p misissuisitsinissamik siunnersuutaa taamaalilluni aamma Partiini isummerfigineqarsinnaammat.

 

Taamaattumik manna ataatsimiinneq unikkallarnissaa kissaatigaarput, tassanilu naatsorsuutigalu­gu 1 tiimip missaa Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap ataatsimiinnissaa eqqarsaatigalugu.

 

Siullermeerneqarneralu inatsisissamut siunnersuutip tassunga killippoq.

 

Ataatsimiinneq unikkallarpoq.

 

-----

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Ruth Heilmann:

Ataatsimiinneq ammaqqippoq.

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutip aappassaaneerneqarnera.

 

Matumani inatsisissamik siunnersuutip aappassaaneerluni eqqartorneqarnissaani maani oqaluttar­fimmi ataqqinartumik taaneqartartumi Siulittaasoqarfiup  kissaatigissavaa inunnut ataasiakkaanut tunngasut tujorminartumik inatsisissap siullermeernerani eqqartorneqartut nangeqqinneqassan-ngitsut, kingornamullu tamanna eqqaamaqqullugu aamma siulittaasutut piumassarissavara.

 

Taavalu isumaliutissiissutip saqqummiunneqarnera.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut nalunaarutigissavara inatsiseqarneq pillugu ataatsimiitsitaliaq peqqissaartumik nuannersumillu ataatsimiissimasoq isumaqatigiissimasorlu.

 

Isumaliutissiissut Inatsisartunut saqqummiukkusutarput oqaatigissavara.

Tassa Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allangortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut isumaliutissiissutigineqartoq. Inatsisartut inatsiseqarner­mut ataatsimiititaliaata suliarinninnermini ilaasortai siulliullugit taalaarlakka:

Johan Lund Olsen IA, Anders Nilsson aamma Otto Steenholdt Atassut, Jonathan Motzfeldt aamma Niels Mattaaq, Siumuminngaanneersut.

 

Inatsisartut inatsiseqarnermut ataatsimiitsitaliaata Inatsisartut siullermeerinninnerata kingorna inatsisissatut siunnersuut nassuiaatitai ilanngullugit kiisalu allannguutissatut siunnersuutit marluk misissuataarpaat.

 

Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup tamatuma kingorna siunnersuummi '1 pillugu ilassutigissa­vaa inatsisip oqaasertai imaalillugit allanngortinneqassasut.

 

Tassa siunnersuut uunga:

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisar­tut inatsisaat upernassakkut ataatsimiinnermi punkt. 59-itut suliariarineqartoq '1 imatut nipeqar­poq:

 

AInatsisartut naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaannik nr. 11  20. oktober 1988-imeersumi kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 13  31.oktober 1996-imeersukkut allan-ngortinneqartumut '2 ima oqaasertalerneqassaaq:

 

'2, Inatsisartut ilaasortamik akornannit Inatsisartut siulittaasussaat siulittaasullu tullii sisamat nutaamik qinersisoqareernerup kingorna inissititerfiusumik katersuunnermi, takoqqussavarput '1 imm.2, tamatumalu kingorna ukiut tamaasa ileqquusumik ukiakkut ataatsimiinnerup ammar­neqarnerani qinissavaat.

 

Qinigassanngortittoq Inatsisartut Siulittaasuattut qinerneqassaaq ilaasortat najuuttut affaannit amerlanern it taaneqaruni, tassa amerlanerussuteqarluinnartut.

 

Qiningassanngortittut arlaat amerlanerussuteqarluinnartunit  taaneqanngippat qinersisoqaqqis­saaq. Qinersinermi tassani qiningassanngortittoq amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqanngippat pingajussaannik qiningassanngortittut marluk aappassaannik qinersinermi amerlanerpaanik taaneqarsimasut taasissutigineqassapput. Taasinerit amerlaqatigiippata qinersineq makitsinikkut aalajangerneqassaaq.

 

Imm.2, aammattaaq Inatsisartut qanoq amerlatigineri naapertorlugit qinerseriaaseq malillugu ataatsikkoortumik qinissavaat siulittaasup tullia siulleq, aappaat, pingajuat sisamaallu, taakkulu siulittaasoq peqatigalugu Inatsisartut Siulittaasoqarfiattut atuutissapput.

Siulittaasup tullissaanik qinersinermi siulittaasup qinikkatut inissaq siulleq siulittaasup taaseqati­gisartagaanik pineqartussaq pissavaa.

Imm.3, taamaattoq Inatsisartuni amerlanerussuteqartut Inatsisartunut ilaasortat affaat sinnerlugit amerlassuteqartut akuersissutigisinnaavaat Inatsisartut siulittaasuat imaluunniit siulittaasup tulliisa ilaat imm.1 malillugu tullianik qinersinissap tungaanut atuukkunnaarsinneqassasut.

Inatsisartut Siulittaasuat Inatsisartunit atuukkunnaarsinneqarpat Inatsisartut Siulittaasoqarfiat tamarmiusoq tunuassaaq, nutaamik qinersineq imm.1-imi imm.2-milu periusereqqusaasut malillugit pissaaq.

 

Imm.4, Inatsisartut Siulittaasoqarfiannik nutaamik aamma qinersisoqassaaq. Siulittaasoq allakkatigut Inatsisartut siulittaasuattut tunuarumalluni qinnuteqarpat imaluunniit pineqartoq toqukkut qimaguppat.

 

Inatsisissatut siunnersuummi '2 pillugu, ataatimiitsitaliami amerlanerussuteqartut inassutigaat inatsit 2. maj 1997 atortuulersinneqassasoq. Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup tassa IA-p sinniisuutitaata siunnersuut IA-mit saqqummiunneqartoq aalajangiusimavaa. Inassutigalugulu Inatsisartut inatsisaata allannguutaa aatsaat nutaamik qinersisoqareerpat atortuulersinneqassa-  soq  IA isumaqarmat massakkorpiaq naalakkersuinikkut pissutsit tunngavigalugit pissusissami­soornerpaasoq  atortuulersitsinissaq kinguartinneqarpat nutaamik qinersisoqarnissaanut.

 

Ataatsimiitsitaliap isumaqatigiissup oqallinnermi misissuinissaq pillugu IA-p siunnersuutaata piffissami allami oqaluuserisassami oqaluuserisassatut immikkoortutut ilanngunneqarnissaa inassutigaat. Taamatut inassuteqaateqarluni siunnersuut Inatsisartunut suliarineqaqqittussanngor­tinneqarpoq, taamatullu isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarnissaa inassutigineqarluni.

 

Oqareernittut inatsiseqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortaapput: Otto Steenholdt siulittaasutut, Anders Nilsson aamma Atassumminngaanneersoq, Jonathan Motzfeldt kiisalu Niels Mattaaq Siumuminngaanneersut kiisalu Johan Lund Olsen IA - minngaanneersoq.

 

Jonathan Motzfeldt,  Siumup oqaaseqartua:

Siumumut pingaartuusimavoq uani suliaq Inatsisartuni isumaqatigiissunik suliarineqarnissaa. Taamaattumik partiit ilaasortaatitaqartut tamarmik '2-p ilusilersornera paaseqatigiiffigimmassuk assut nuannaarutigaarput.

 

Ajuusaarutigalugu oqaatigissavara inassuteqaat amerlanerussuteqartut inassuteqaatigisaat taanna IA-mit akuersaarneqanngimmat tassa piaartumik maannakkut taamatut aaqqiinerup ingerlanissaa amerlanerussuteqartut inassutigimmassuk.

 

Taavalu IA- p siunnersuutaata oqallinnermi misissuinissaq pillugu, taanna isumaqarpugut immikkoortup allap ataani oqallisigissallugu innersuuttariaqartoq, taannalu ullormut oqaluu-serisassanik aaqqissuussisartut iserfigissangaat naatsosuutigaarput. Taama oqaaseqarluta taama isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut aamma akuersinissami maannakkullu aappassaan­neernerani akuersinissarput nalunaarutigaarput.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Isumaliutissiissut aatsaat saqqummiunneqartoq Atassutip tungaaninngaanniit tamakkiisumik isumaqataaffigaarput, taamaattumillu aamma IA -p saqqummiutaa piffissami allami saqqum­miussisoqarnissaanut isumaqataavugut taannalu tusaatissatut tigullungu. Taama naatsunnguamik Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsissaattut allanngortinneqarnerani isumaliu­tissiissut ataatsimiititaliaminngaanneersoq Atassummiit tamakkiisumik akuersaarparput aamma­lu pingajussaanneerneqarnissaanut ingerlaqqinnissa akueralugu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aallaqqaatigalugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit inatsisissatut siunnersuutitta annersaa tamakkii­sumik tapersersorneqarsimanera soorunami qujassutigaarput, aammalu aappaattut pisimasut misissuiffigineqarnissaannik siunnersuutitta immikkut ulluni aggersuni oqaluuserineqarnissaanik ataatsimiititap akuersissuteqarsimanera aamma naammagisimaarparput.

 

Inatsisartunili amerlanerussuteqarneq  inatsisaatsuliornernut atorneqartariaqanngitsoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit eqqaasitsissutigissavarput. Ataatsimiinnerup unitsinneqannginnerani ataatsimiinnermi aqutsisumit oqaatigineqarpoq Inatsisartunut ulloq manna tikillugu siulittaasuu­sup tunuarniuteqarnera Inatsisartunit akuerineqartoq.

 

Inatsisinik toqqammavissaqarnata taamaaliornerput Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqallinnerup ingerlanerani tikkuarparput. Oqaaseqarfigineqanngilaq immaqa amerlanerussuteqartut isumaat inatsisinik imaasiallaannaq allanngortitsisinnaasutut suli isumaqarfigineqarsimanermata.

 

Ajuusaarutigalugu maluginiarparput inatsit pipallatamik naammasserusunneqartoq naak Inuit Ataqatigiit isumaqaraluartut inatsisissatullu allatut suliarineqassasoq. Tamanna naammagalugu tusaatissatut tiguarput amerlanerussuteqartut isumaannik ataqqinnittuugatta. Naak ilaatigut nunatta isigineqarneranut tamanna kusassaataasutut nalilertariaqanngikkaluartoq.

 

Inatsisartunili ilaasortanut ataasiakkaanut inussiarnersumik kaammattuutigerusupparput upernaaq manna ataatsimiinnermut atatillugu pissutsit nalaassimasagut piffissaq siullerpaaq atorlugu, assersuutigalugu aasap qaammataani, innuttaasunik sunut sukumiisumik isumasioqatigiissutigeq­qullugu misissuisoqarnissaanik siunnersuuterput ulluni aggersuni inimi maani aalajangiiffigisas­sarput ilalerneqassasoq Inuit Ataqatigiit qamannga pisumik neriuutigaarput, taannami innuttaasu­nik isumasioqateqartarnissatsinni najoqqutassanik pissarsiniarfissatsialaassammat.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Isumaliutissiissutip taamatut isikkoqarluni pingajussaaneerneqarnissaanut isumaqataallunga taaseqataassaanga.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat allanngortinneqarnissaanik siun-nersuutip siullermeerneqarnerani oqaaseqaatigisakka innersuussutigalungit oqaatigissavara aalajangiusimagakku allanngortitsinissamut isumaqataannginnera aamma pissutigisakka siul-lermeerneqarnerani oqaatigineqareermata uteqqissanngilakka.

 

Ruth Heilmann, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Isumaliutissiissut taasissutigineqassaaq.

Siullermik ikinnerussuteqartut siunnersuutaat, tassa Inatsisartunik qinersereernermi aatsaat Inatsisartut siulittaasuannik toqqaasoqarnissaannik siunnersuutaat kikkut isumaqatigaat?

 

7. Kikkut akerliuppat? 23. Kikkut taaseqataanngillat ?

 

Taamaalilluni Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera  pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut akuerineqarpoq, aammalu pingajussaaneerneqar­nissaanut ingerlaqqilluni.

 

Isumaqataasullu tassunga nikueqquakka.  30.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.

Pingajussaaneerneqarnera.

 

Ruth Heilmann, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Pingajussaaneerneqarneranut oqaaseqartoqanngippat taava tassunga isumaqataasut nikueqquga­luarpakka. 30.

 

Taamaalilluni inatsisissaq akuerineqarpoq. Unalu IA- p misissuinissamik siunnersuutaa taanna ullormut oqaluuserisassanik aalajangiisartunut ingerlateqqinneqartussanngorpoq.

 

Maannakkullu inatsisissaq atsiorneqarpoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.