Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 60-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 20. Maj 1997 nal. 17.07

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 60.

 

Siunnersuut aalajangiiffigisassaq: Tipigissaatit, pinnersaatit uffaatillu akitsuutaasa atorunnaarsinneqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangernissaannik siunnersuut.

(Inatsisartunut Ilaasortoq Anthon Frederiksen)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksen, Siulittaasoqarfik.

 

Anthon Frederiksen, Kattuuseqatigiit:

Inatsisartut upernaakkut 1997-mi ataatsimiinnissaannut siunnersuutima ilagivaat agguaanneqare­ersimamat naalisaannassuara. Tipigissaatinut, pinnersaatinut uffaatinullu a­kit­suutip atorunnaarsinne­qarnis­saa. Siunnersuutiga tunngaveqarpoq taakkua nioqqutissat Danmark-imi akitsuutaasa atorunnaarsinneqarsimanerat 1991-imili atuutilersumik, aammalu taamatut siunner­suuteqarninni tunngaviuvoq, pisinniarfiutillit oqaloqatigisarnerini aammalu saaffigineqarsima­nera pisinniarfiutilinniinngaanniit ilaatigut pisinniarfiutillip taamatut nioqquteqarnermi misilitta­gaqarluartup ukiut 25-it sinnerlugit nunatsinni  ingerlatsisimasup kissaateqarnera tassani aamma ilaammat, kiisalu atuisut aamma taamatut atuinerminni oqilisaaffigineqarnissaat minnerunngitsu­millu namminersorlutik ingerlatsisut, tassalu pisinniarfiutillit allaffissornikkut ilaatigut piffissaa­jartinneqartarnerat millisinniarlugu taamatut siunnersuuteqarpunga.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarniarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Anthon Frederiksen-ip Inatsisartunut aaliangiussassatut siunnersuummi­ni tipigissaatinut, pinnersaatinut eqqiluisaarnermullu atortut akitsuutaasa atorunnaarsinneqarnis­saat siunnersuutigaa.

 

Siunnersuut pineqartoq nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsi­sar­tut inatsisaan-nut tunngavoq, ' 1, imm. 1, nr. 18-imi, imatut oqaasertaqartumut:

 

"Tipigissaatit, pinnersaatit eqqiluisaarnermullu atortut, makkuli pinnagit: qaqor­saatit, kigutigis­sarnermut atortut, nutsanut quligutit qaqorsaataannallit, unernut tipigissaatit, taratsut uffarner-mut atortut, nakkalatsiterutit kiisalu naa­lungiarsun­nik paaqqinninnermi atortut - fakturami nalingisa 38%-iat".

 

Siunnersuut tunngavilersorneqarpoq, Danmarkimi nioqqutissat pineqartut akit­suutaasa  qangali atorunnaarsinneqareersimaneranik, akitsuutaasup pissusis­sa­misuunnginnera soorlu i­nunnut amimikkut nappaateqarnertik pissutigalugu ator­tussanik immikkut ittunik pisaria­qar­titsisunut imaluunniit nakorsamit innersuun­neqarnertik pissutigalugu immikkut ittunik ator­tussanik pisariaqartitsisunut kii­salu akitsuusersuineq Ålborg-imiit Nioqqutissanik Akit­suu­tinillu Nakkutil­liiso­qar­fimmut allaffissornikkut ajornartorsiutinik pilersitsisarnera taa­ma­tullu niuer­tuu­sunut piffissaajaataavallaarnera.

 

Tunngavilersuutinut taaneqartunut Nalakkersuisut sinnerlugit imatut oqaaseqa­r­figerusuppak-   ka.

 

Ilumoorpoq qallunaat nunaanni akitsuusiisarneq, ilaatigut EU-mut nalimmassar­nerup kingune-risaanik, atorunnaarsinneqarmat juli-p aallaaqqaataa 1991 aallar­ner­figalugu, kisiannili akitsuu­taasup atorunnaarsinneqarnerata atuisartunut aki­gi­titanut tamakkiisumik sunniuteqanngilaq. Ilumoortuunngilaq nakorsaatinut tunngasut assigisaallu akitsuuserneqartarneri taamatullu akitsuusersuineq Nioq­qu­tissanik Akitsuutinillu Naalakkersuisoqarfimmut kiisalu niuertunut allaffissor­nikkut ajornartorsiutinik pilersitsisarneranik oqarneq. Siunnersuuteqartup siun­ner­suutimini kingulliullugu taasaminut suliassaq immikkut ittoq ataasiaannar­tumillu pisimasoq aallaavigigunarpaa, tassa nioqqutissanik ingerlatitseqqittarfiit ilaat nioqqutissap eqqunneqartup suuneranik nalunaaruteqanngitsoq taamaallaal­li franskit fakturanik ilanngussiinnarsimasoq.

 

"Tipigissaatinut akitsuutit" ukiumut 1,8 mill. koruuninik isertitsissutaasarput.

 

 

Taamatut oqaaseqaateqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuutigis­sava­ra, siunnersuutigi­neqartoq Akileraartarnermi Ataatsimiititaliami tamakkiisumik oqaluuserineqassasoq taamatullu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq peqa­taa­­tinneqartariaqarluni.

 

Ataatsimiititaliami siunnersuutip suliarineqarnerani isertitassatigut siunnersuutissat kiisalu siunnersuuteqartup tunngavilersuutai pillugit oqaaseqaatit qulaani taane­qartut saniatigut akitsuu­tinik atorunnaarsitsineq pisisartunut akigititanut qanoq annertutigisumik sunniuteqartitsisinnaa­nersoq kiisalu nunani maani niuertarfinni tunisaqartartut misissorluaqqissaarneqartariaqarput.

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga siunnersuut itigartinneqassasoq inassutigineqarpoq.

 

Taavalu maannakkut partiit oqaaseqartuinut.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Tipigissaatit pinnersaatillu uffaatillu akitsuutaasa atorunnaarsinneqarnissaat pillugu, inatsisartut aalajangernissaannut siunnersuut tapersersunngilarput.

 

Tassami ullumikkut pinnersaatit tipigissaatillu akitsuutitigut annertungaatsiartumik tassa 1,8 mio. kr. sinnerlugit nunatsinnut iluaqutaasumik isertitsissutaasarput aammalu amimikkut nappaatillit nakorsaniit peqqinnissaqarfimmiit tarnutissatigut ikiorserneqartarlugik. Taamaattu­mik toqqaannartumik pinnersaatinik tipigissaatinillu atuinissartik atuinnginnissartinnilluunniit nammineerlutik akisussaaffigalugu.

 

Aammalu niuertut immersugassatigut ajornartorsiuteqartarsimanerannik siunnertuuteqartup oqarnera, Naalakkersuisumiit ersarissumik akineqartoq paasilluarparput.

 

Taamannak oqaaseqarluta siunnersuut tapersinngilarput, naalakkersuisullu akissuteqaamminni tunngavilersuutigisaat tamaasa isumaqatigalutigit.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuuteqartup hr. Anthon Frederiksen-ip eqqarsaataa paasilluaraluarparput, tassa uvagut kalaallit tipiginnerulernissarput kissaatigigaluarmagu.

 

Tipigissaatinut akitsuutip ukiumut 1,8 mio. kroonit landskassimut ukiut tamaasa nakkartittarpai.

 

Akitsuut peerneqassappat landskassimi aningaasat qulaani taaneqartut aningaasaqarniarnermi ikileriaataasussat siunnersuuteqartup sukkut taarteqartinnissaat siunnersuummini tikkuarsiman-ngilaa.

 

Tipigikkumavallaaratik kaffisorlutillu tiitortunut siunnersuut innersuunneqarsinnagunarpoq, tas-sa taakkuninnga uagut atuisuusugut ukiut tamaasa landskassi akitsuusiinikkut 1,9 mil.krooni-  nik nakkartitsivigisaratsgiu. Neriuutiginarnerugunarpoq, aamma atuisut amerlassusii eqqarsaa-tigalugit, taanna peerniarneqassappat siunnersuuteqartumilli kinaassagaluarnersumik annaasat sumit taartissaqarneri ilanngullugit siunnersuutigineqassasuuppat.

 

Atassut siunnersuummut tapersiinngilaq taamalu naatsunnguamik Atassut-miit oqaaseqarluta siunnersuut manna akuersaarnagu nalunaarutigisinnarlugu, oqariartuupput imatut aamma ersarereermat oqallisigineqartup ataatsimiititalianut akissummik taaneqartunut ingerlateqqin-neqarnissaa aamma Atassut-miit pisariaqarsorinngilarput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinniit siunnersuut kukkusumik tunngaveqarluni siunnersuutigineqarsimasoq paasivarput, siunnersuuteqartummi Anthon Frederiksen-ip nappaateqartunut atortorisartakkat akileraarusersorneqartarnerisa peerneqarnissaat siunnersuummini pivaa. Taamaanngitsorlu paasivarput.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigineqartoq akuersaanngilarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiat:

Akulliit Partiata paasivaa, qallunaat nunaanni akitsuusiisarneq - ilaatigut EU-mi inatsisinut tunngasutigut naapertuussarnermik patsiseqartumik - atorunnaarsinneqarsimasoq 1. juli 1991-imiit atuutilersumik, kisianni akitsuutit atorunnaarsinneqarnerat atuisartunut akitigut sunniute­qarsimanngitsoq.

 

Akulliit Partiata matumuuna oqaatigissavaa, siunnersuutip akileraartarnermi ataatsimiititaliami suliarineqarnissaanut isumaqataagami, taamatullu aamma aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap peqataatinneqarnissaanut. Naak immaqa pisariaqarujussuanngikkaluartoq, uani Naalakkersuisup innersuutaat isumaqatigigatsigu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siunnersuut soorlu tusareerissi uanga nammineerlunga piumasarsuutigiinnarlugu imaluunniit siunnersuuteqarniaannarlunga, siunnersuutiginngilara. Kisianni niuertup pisinniarfiutillit, ukiut 25-it sinnerlugit niuernermik paasisimasaqarluartup aammalu taamatut nioqquteqartartut arlallit oqaloqatigisarnerisigut saqqummiunneqarpoq.

 

Soorlu siunnersuuteqarninni oqaatigigiga, nioqqutissat pineqartut Danmark-imi akitsuutaat atorunnaarsinneqarsimavoq 1991-mi. Ajuusaarutigaara siunnersuutiga Aningaasaqarnermi Naalakkersuisup iluamik paasilluarsimanngimmagu, imaluunniit ersarissumik nassuiaateqarfigi­simannginnakku, tassami Naalakkersuisup akissuteqaammini siunnersuut paasilluarsimanngik­kaa malunnarpoq.

 

Tassa assersuutigalugu inuit ammiminnik ajornartorsiuteqartut atortussianut nakorsaammik allagarserneqarsimasut pineqanngimmata, taamaallaalli pineqarlutik nakorsap innersuussutigisi­masai, nioqqutissat qulaani pineqartut ilaat amerlanerpaatigut malittarisassat atuuttut malillugit akitsuuserneqartarsimasut, taakkununngalu akitsuut pisisumut soorunami utertinneqarneq ajorpoq.

 

Siunnersuut akuerineqartuuppat, tamanna pisalersinnaassagaluarpoq. Akitsuusiinerup Ålborg-imi ilanngaaserisoqarfimmut allaffissornikkut ajornartorsiortitsisarneranut tunngatillugu, Naalakker­suisoq akissuteqaammini oqaatigisaa ilumoorpoq, tassami Ilanngaaserisoqarfiup akitsuutit  naatsorsortarpai akileraarusiinissamut nalunaarut atortussiassanik nioqqutissaqartumik tunni-unneqartoq tunngavigalugu.

 

Nioqqutissiat nalunarummi allattorneqarsimasut tamarmik akitsuuserneqartarsimapput, tamakku­nunngaluunniit nioqqutissiat akitsuuserneqartussaanngikkaluarpata. Taamaattumilluuna nioqqu­tissat nunatsinnut tikikkaanngata niuertut annertuumik piffissaajaataaqisumillu immikkut suliassiisartoq, niuertunut immikkut suliassiisartoq kukkunerit nassuiaasiorniarlugit nioqqutissa­nik akitsuutinillu nakkutilliisoqarfimmut aaqqiissuteqarnissaq pillugu, nalunaarusiorneqartarma­ta tamannalu kialluunniit takusinnaavaa allaffissornikkut piffissaajaataasartoq.

 

Aammalu ilanngullugu oqaatigisariaqarpoq, nioqqutissat ilarpassui Danmark-imiinnaanngitsoq aammali nunani Eumi ilaasortaasunit nunatsinnut akitsuusiisarnermik immaqa ilisimasaqarpal­laanngitsumik toqqaannartumik tikisinneqartarmata, taamaasillunilu ajornartorsiut tassuunakkut aamma  minnerulertarani. Siunnersuutip akuerineqarneratigut minnerunngitsumik namminersor­lutik pisinniarfiutillit aammalu atuisartut annertuumik oqilisaaffigineqassagaluarput, taamaattu­mik siunnersuutip akuerineqarnissaa naak amerlanernit itigartinneqareertutut oqaatigineqarsin­naagaluaq suli inassutigaara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit oqaaseqartuinut qujanaq.

 

Erseqqissumik tamarmik nalunaaruteqarput, qularutissaanngitsumik. Taamaattumik tallisaananga oqaatigiinnassavara Siumut qularnaatsumik siunnersuummut tapersersuinngilaq, aamma taa­maappoq Atassut, allaallu Atassut aamma oqarluni immaqa udvalg-imi suliarineqartariaqanngik­kaluartoq. Kianni taanna uterfigissaaq. Aamma Akulliit partiiat paasinnilluarmat nuannerpoq.

 

Paasinnilluinngitsoq tassaavoq siunnersuuteqartoq, naatsorsorsinnaasakka tunngavigalugit Inatsisartut 31-usut taakku 30-it tunuliaqutaralugit siunnersuutip itigartinneqarnissaa kaammat­tuutigaat ataatsip aalajangiusimagaa. Taamaattumik una oqaaseq tunuartikkusuppara Aningaasa­qarnermut Naalakkersuisup siunnersuut paasilluarsimagunanngikkaa.

 

Naamik Naalakkersuisuni siunnersuutit kimit imaluunniit partiinit assigiinngitsunik takkuk­kaanngata tamaasa pimoorullugit peqqissaartumik nalilerniartarpagut, nalilerniareeraangatsigit taava isummerfissaq isummerfigalugu. Taamaattumik taanna paasinnilluarsimannginnermik oqalunneq tunuartikkusuppara.

 

Ilaatigut una tunngavigissavara aamma siunnersuut assersuutigalugu akuersaartumik pineqartu­mik  pineqassagaluarpat taava qulakkeersinnaasimanngilarput, ilumut siunnersuut tamakkiisumik pisisartunut iluaqutaasumik sunniukkumaarnersoq, apeqqummi taanna siusinnerusukkut nunat­sinni aamma nunani allani malunniuttarpoq, apeqqullu taanna aamma soorunami misissorluarne­qaqqaarsinnasariaqarluni, taamatut oqariarlunga takusinnaasakka najoqqutaralugit amerlanerus­suteqartorujussuit tassa 30-it miss. siunnersuummut akerliummata taava tusarusunnassaaq ilumut ataatsimiititaliani, tassa Akileraarnermut Ataatsimiititaliami aammalu Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami suliareqqinneqassanersoq taanna pisariaqartinneqarnersoq. Uanga apeqquseru­suppara soorlu aamma Atassut taamaaliortoq taamaalilluni taava ullumikkut siunnersuut aalaja-ngiiffigineqarsinnaagaluarmat. Partiit tamarmiusut qularnaatsumik erseqqissumillu apeqqummut isummereersimammata.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.