Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 62-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 2. maj 1997 nal. 18.45

 

Oqaluuserisassami immikkoortoq 62.

 

Inatsisartut Siulittaasussaannik Siulittaasoqarfiullu ilaasortassaanik qinersineq.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Ruth Heilmann:

Immikkoortoq 62, Inatsisartut Siulittaasussaannik siulittaasoqarfiullu ilaasortassaannik qinersi­neq.

 

Kristine Raahauge, Siumup oqaaseqartua:

Siumumi ukua siunnersuutiginiarpagut. Inatsisartut siulittaasussaattut Jonathan Motzfeldt, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortassatut Hans Enoksen.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Atassumminngaanniit siunnersuutigissavarput tassa siulittaasunngortup Jonathan Motzfeldt-ip saniatigut taavalu Atassummi ilaasortaatitarput Finn Karlsen saniatigut Otto Steenholdt, Atassut sinnerlugu ilaasortaatitaalissasut Siulittaasoqarfimmi.

 

Johan Lund Olsen,  Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranut Inatsisar­tut inatsisissaannut siunnersuut, naak Inuit Ataqatigiit kissaatigisaattut tassalu inatsit qaqugumiit atortuulersinneqartariaqarneranut tunngasortaa amerlanerussuteqartunit itigartinneqaraluartoq, tassa qularnarunnaareertoq nutaamik siulittaasussatsinnik maanna qinersisussanngoratta. Tassunga tunngatillungut Inuit Ataqatigiit pingaartimmassuk innuttaasunut erseqqissumik nalunaarutigineqassasoq Inatsisartut siulittaasoqarnerata naalakkersuisunngortitsinermut tapitar­tuunneqartariaqanngitsoq aammalu isumaqaratta inuit ataasiakkaat piumasarisaat najoqqutariin­narlugit sukkulluunniit tamanna niuerniutaasariaqanngitsoq siunnersuutigissavarput Josef Motzfeldt Inatsisartut siulittaasussaattut qinerneqassasoq.

 

Inuit Ataqatigiit Parlamentarisme, tassalu Inatsisartut Naalakkersuisunit avissaangatinneqarnis­saannik oqariartuuteqartoq pingaartimmassuk taamatut siunnersuuteqarpugut. Oqaatigissavarpul­li Jonathan Motzfeldt aamma kammalaativittut Inuit Ataqatigiinniit suleqatiginiartarumaaratsin­gu.

 

Ilanngullungu aamma Josef Motzfeldt qiningassanngortitarput qingigaanngitsuussangaluarpat Inuit Ataqatigiit siulittaasoqarfimmut qinigassanngortikkatsigu imaluunniit toqqaratsigu Lars Sørensen ingerlaqqittussatut.

 

Ruth Heilmann, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Siulittaasussamut siunnersuutingineqartut marluummata taasisariaqassaangut. Tassalu siullermik ikinnerussuteqartut siunnersuutaat Josef Motzfeldt, kikkut siulittaasussatut piukkullugu nikuinni­arnerput? 6.

 

Siunnersuutigineqartup aappaa Jonathan Motzfeldt kikkut kissaatigaat Jonathan Motzfeldt siulittaasussatut piukkullugu? 23.

 

Taamaalilluni Jonathan Motzfeldt Inatsisartunut siulittaasunngorpoq pilluangaarit.

 

Kiisalu siunnersuutigineqartut Siulittaasoqarfimmi ilaasortassatut tassa Hans Enoksen(S), Finn Karlsen(A), Otto Steenholdt(A), aammalu Lars Sørensen(IA) naatsorsuutigalugu soorunami akuerivagut Siulittaasoqarfimmi ilaasortassatut. Pilluaritsi aamma ilissi.

 

Jonathan Motzfeldt,  Inatsisartut Siulittaasuat:

Siullermik qujassutigaara qamannga pisumik Inatsisartut tatigalunga siulittaasumut toqqarman-nga.

 

Aamma tassunga ilanngullungu qutsavigissavara siulittaasuugallartoq Ruth Heilmann maani ataatsimiinnermi siulersuilluarmat aammalu Maniitsumi borgmesterinngornerani pilluaqqullugu. Aamma qamannga pisumik qutsavinginiarpara inissisimmavimmut imaannaanngitsumut  aamma qimanneqariataarsinnaaqisumullu kingoraagara tassa maannamut Inatsisartunut siulittaasuusima­soq Knud Sørensen siulittaasuunermini sulilluarsimammat.

 

Allanit tamanit ilisimanerugunarpara inissisimaffik taanna imaannaanngilluinnartuusoq pi-ngaartumik ukiuni ukunani aqqusaakkatsinni Inatsisartut suleriaasiata allanngortiterneqaleruttor­fiani inatsisartoqarnikkut naalakkersuisoqarnikkullu allanngortiterinerup nutaamik aallartinnera­ni. Ullumininnguit qaangiuppata Inatsisartut Naalakkersuisullu siullerpaat ivertinneqarneraniit ukiut 18-ngortussaavagut. Tamatumani Inatsisartut Naalakkersuisullu siulittaasussaannik siullerpaamik qinersineq ilanngullugu.

 

Taamanikkut qinigaagama qujassuteqarlunga oqaaserisimasakka suli aalajangiusimavakka ukuusut issuarpakka: "Pingaartippara erseqqissassallugu Inatsisartunut tamarmiusunut siulittaa­suugama. Politikkikkut assingiinngitsunik isumaqarlutalu eqqarsaateqartaraluartilluta soorlumi inuiaat allat demokrati atorlugu naalakkersungaasut taamaattartut, minnerunngitsumik ukiuni aggersuni suleqatigiissinnaaneq nassaarisariaqarparput nunatta siunissaa pillugu aalajangiinerit pilinnginnerminni ataatsimoortumik oqallisigineqarluariarlutik isumaqatigiilluni aalajangiiffigi­neqartarnissaat anguniarlugu.

 

Isumaqatigiissinnaasariaqartassaagut aqqusaartagassagut imaannaanngittassaqisut aqqusaartas­sagatsigit."

 

Tamarmik eqqaamajunnarsivaat taamanikkut Inatsisartut siulittaasuattut Inatsisartut tamarmik tapersigaannik Inatsisartut siulittaasuattut siullerpaatut qinigaagama. Namminersornerulluta ingerlanitsinni piffissami qanittumi maani puullaaqingaatsiarsimavugut pissutsit kissaatiginngi­savut eqqorlugit ajoraluartumik ingerlasimanngillat. Tamanna qularnarpallaarsimanngilaq Inatsisartut ataatsimiinnissaraluata kinguartinneqartariaqarnera pimmat.

 

Inatsisartuni ilaasortaasugut ataasiakkaarluta Inatsisartunut Naalakkersuisunullu atorfilittaasut ilanngullugit tamatta peqataasariaqaratta demokrati tunngavigalugu sullissinitsinni suleqatigeeri­aatsit ineriartortinnissaannut naalakkersuisoqarnermi inatsisartoqarnermilu periaatsit nukittorsar­niarlugit.

 

Inatsisartut issiasariaqarpugut inissatsinni. Aamma qinigaasimasutut inissagut paarisussaavagut, nunarput Inatsisartut sulinissaannut tunngavissaatitat tunngavigalungit sulissunneqarsinnaaqqul­lugu.

 

Sulinngikkallarnissamik qinnuteqarsinnaavugut pisariaqarluinnartunik tunngaveqarutta aatsaat, assersuutigalugu peqqiilliorneq patsisissalluunniit aalajangersimasut allat tunngavigalugit. Piumasaqarfigineqarnerput annertoqaaq aammalu Inatsisartuni inatsisiliorneq pillugu piffissaq suliffigisariaqagarput tamaat najuuffigissavarput suliffigalungulu.

 

Qularutigineqassanngilaq inuttut politikkikkullu periarfissat tamaasa atorlugit suliniutigissagak­ku Inatsisartut tassaalissasut innuttaasut naqisimaneqanngitsumik naalakkersueqataanerat demokrati atorlugu suliffiussasoq pitsaasoq, Inatsisartunut ilaasortat tamarmik ammasumik ikiorseerusunnermillu tunngavilimmik ingerlaffissaat.

 

Inatsisiliornikkut sulineq eqqortumik ingerlanneqartariaqarpoq naatsorsuutigisassat tamaasa naatsorsuutigalugit.

 

Suleriaatsimut nutaamut tunngatillungu Inatsisartut kissaatigaat peqataanerujumallutik ersarin­nerulerumallutillu aqqutigalugu suleqatigiissitat sukumiisumik sulinerat Inatsisartut katersuun­nerisa nalaanni aammalu Inatsisartut katersuunnerisa avataanni.

 

Isumaga malillugu Inatsisartut sulineranni annertuumik pingaaruteqarpoq suleqatigiissitat innuttaaqatigiinnut aggerlutik aamma sulisarnissaat, innuttaasut angerlarsimaffiinut, ilagiinni avatangiisaannut, aammalu atuarfiinut inuussutissarsiorfiinut inuiaqatigiissutaannullu tunngasu­nut tamanut.

 

Inatsisartuni ataatsimiititalianut ilaasortat periarfissaqartariaqarput nunatsinni qinikkat allat attavigissallugit ataatsimeeqatigisassallugillu inuussutissarsiutinik ingerlatsisut kattuffiit ilaallu ilanngullugit. Innuttaaqatitta ulluinnarni inuunerat qaninnerulersariaqarparput tusaallugulu qanoq oqariartorfigineraatigut.

 

Kisiannili salliutinneqarlunilu pitsaanerpaassaaq Naalakkersuisut Pisortaqarfiillu suleqatigissal­lugit.

 

Namminersornerullutik oqartussaaneq ukiut 18-niinnaat atuussimagaluartoq taamaattoq takusin­naavaput namminersornerusut suliffeqarfiini assigiinngitsuni annikitsuunngitsunik  misilittaga­qartoqartoq sulinermi ingerlaqatissanik.

 

Siulittaasoqarfik peqatigalugu pilersikkumavara Naalakkersuisunik Pisortaqarfiinillu eqqortumik qanimullu suleqateqarnissaq, Inatsisartut ataatsimiinnerisa nalaanni avataannilu.

 

Inatsisartut allaffissornikkut sulinerata sanarfinerani aamma pisariaqarpoq inatsisartoqarfiit nunani allaniittut soorlu Danmarkimi, Nunani Avannarlerni assigisaannilu ittut qanimut suleqati­gissallugit, taakkumi isummersorluarsinnaavaatigut nunatsinni naalakkersuisoqarnikkut ingerlaq­qeriarnissatsinni.

 

Tassa imaappoq qanorluunniit oqalukkaluarutta pingaarnerpaaq unaavoq, Inatsisartuni sulinitta ingerlaqqinnissaa. Inatsisartunut ilaasortaaqatikka maanna siulittaasup issiavianut ingippunga neriuutigalugu ukiuni tulliuttuni suleqatigiilluarumaartugut ukua tunngavigalugit: Paaseqatigiin­neq, ataqqeqatigiinneq, unneqqarissaarneq minnerunngitsumillu nunatta siumut ingerlaqqinnis­saa siunertaralugu ilungersoqatigiinnissaq.

 

Ruth Heilmann, Ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Uangattaaq manna aquut ataqqinartoq qimatsinnagu suleqatigisimasannut siulittaasoqarfimmi ilaasortaqatinnut aammalu suleqataasunut peqataasimanera qujassutigingaarpara, neriuppunga aamma soorunami suleqatigiinnerput ingerlaqqittuassasoq ingerlaqqikkumaartorlu. Nutaarlu isertoq pilluaqqungaarlungu.

 

Lars Emil Johansen, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit pinngitsoorumanngilanga Inatsisartut siulittaasuattut aatsaannguaq qinigaasoq qiningaaqqittoq qamannga pisumik pilluaqqussallugu. Taamatullu aamma Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut ilaasortatut qinigaasut qinigaaqqittullu ilaat aamma qamannga pisumik pilluaqqussallugit.

 

Inatsisartut siulittaasuat Jonathan Motzfeldt ukiorpassuit uanga inuttut suleqatigisimavakkit, ukiut 18-it ullorlu ataaseq Inatsisartuni ilaasortaaqatigisimavakkit.

 

Taakkua saniatigut ukiut arfineq pingasut Inatsisartoqalernissaa sioqqullugu aamma qinikkatut suleqatigisimavakkit. Taamaattumik oqarusuppunga qilanaarpunga suleqatigiinnitta pisoqqap nutartertuartulli taassuma aamma ingerlateqqinnissaanut. Naalakkersuisunit piareersimavugut suleqatigiinneq unneqqarinneq tunngavigalugu, soorlu oqaaseqarnerni kissaatigigit, suleqatigiin­neq unneqqarissaarfiusoq peqataaffigissallugu, naalakkersuisoqarfinni tamani ammavugut misilittakkat ilisimasallu pigineqartut atorfissaqartinneqarpata Inatsisartut allaffeqarfiannit, tamanna soorunami Inatsisartut allaffeqarfiata aalajangigassaraa, kisianni uagut piareersimavugut atorfissaqartinneqarpata ilisimasat misilittakkallu pigineqartut saqqummiunnissaannut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga suli ataasiarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit qamannga pisumik pilluaqqoqqippakkit kissaappakkillu suliassarni matumani nakussatsinneqassasutit.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut siulittaasunngortoq Inuit Ataqatigiit sinnerlugit pilluaqquakkit, aammalu Inatsisar­tut siulittaasoqarfianni ilaatigut ingerlaqqittut nutaallu aamma pilluaqquagut sulilluarnissaannik neriuffigalugit aammalu pisariaqarfiisigut tunuliaqutaanissatsinnut Inuit Ataqatigiinninngaanniit piareersimanerput nalunaarutigaara.

 

Juuntaaq taallaq marluulluta nuannarisarput Kalistap, Kristen Poulsen Mikiassen-iugaluup taalliarisaa tamakkerlugu issuaavigissanngilara kisiannili sumik imaqarnera eqqaasitsissutigilaas­savara.

 

Tassani kusanarnerup, imminut pingaartinnerup, pikkorinnerup uummarinnerullu pingaassusia taalliortup pakkalussamut assersuuppai. Naak qalipaatini pujoralaasoq, naak anorimit tikinne­qaruni tinginaveertoq, naak timmiaaqqap kiippani toqusussaq, naak issip nalaappani qiusussaq.

Taamaammat taalliani taalliortup taassuma imatut naggaserpaa:" Ikkumaarpugut tamatta taama imminut pingaartutut isigigutta, kusanarneq pikkorinneq uummarinneq pingisorigutsigu tama- nit anneq."

 

Nalunngilara illit uattulli aamma nalunngikkit, taakkua kusanassutsit pikkorissutsit uummarissut­sillu angajoqarmata qanilaarnermik, inuppalaarnermik, inoqatinut isumassuisinnaanermik inoqatillu atugaannik soqutigisaqarnermik. Taakkulu sulinissanni toqqammavissarigitit qularin-ngilara, pilluarit.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Immaqa uanga pisussaviunngikkaluarpunga Atassut sinnerlugu maani oqaaseqarnissannut kisianni gruppeformanditut aamma pinngitsoorusunngilanga siulittaasunngortoq Jonathan Motzfeldt pilluaqqussallugu.

 

Soorunami aamma siulittaasooqatissai Inatsisartut  Siulittaasuini qinigaaqataasut suleqatigiilluar­nissassinnik kissaappassi.

 

Uagutsinnut Atassummut uanga peqannginnerma nalaani pisimasunut aammalu oqallinnermut peqataasimannginninnut pisimasoq inuttut nammineq aliasuutigaara annaasarput angivoq Atassummut, kisianni taamaattoq Inatsisartut aalajangernerat ataqqisariaqarpoq, taamaattumillu aamma siulittaasunngortoq suleqatissatillu neriuppunga suleqatigiilluarumaartusi, Inatsisartuni sulineq ingerlaqqittariaqarmat, qujanaq pilluaritsilu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata tungaanninngaanniit aamma siulittaasunngortoq uummammit pisumik pilluaq­quara aammalu siulittaasooqatissai.

 

Kisiannili aamma taanngitsoorumanagu ullumi pisimasoq tunngavigalugu sukkulluunniit aamma taamak ittumik pitissinnaagatta, taannalu inuiaqatigiinni killilersuisutut kontrolløritullu atorsin­naagatsigu. Kisianni isumaqarpunga suliassatit pikkorillutit misilittagaqarfingeriikkatit tunnga­vigalugit ingerlatsilluartussaasutit aammalu nukissaqarluartutit. Taamatut naatsumik oqaaseqar­lunga Akulliit Partiianinngaanniit pilluaqqoqqingaarpakkit, sulinissanni ingerlalluarina.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiit sinnerlugit soorunami amerlanerussuteqartut aalajangernerat ataqqivarput aammalu pinngitsoorumanngilanga siulittaasutut qinigaasoq Jonathan Motzfeldt aammalu Siulittaasoqarfimmi ilaasortanngortut qiningaaqqittullu qamannga pisumik pilluaqqujumallu-  git, neriuutigaara aammali allatulli suleqatigiilluarnissaq aammalu kissaatigissallungu pisima- soq avaanngunartoq maannakkut puiorneqarluni suleqqinnissami nuannersumik suleqatigiil-luarluta ingerlaqqinnissarput matumuunakkut aallarneqqissasoq.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassutip siulittaasua:

Atassutip partiia sinnerlugu siulittaasutut oqaaseqarusuppunga piffissaq manna iluatsillugu. Siullermik siulittaasunngortoq amerlanerussuteqarluartumik toqqarneqartoq qamannga pisumik pilluaqqujumavara. Maluginiarpara siulittaasunngortup oqaatsimini pingaartillungu eqqaagaa Inatsisartunut tamanut siulittaasutut sullissilluarnissani kissaatigingamiuk oqariartuutigingamiul­lu.

 

Tamanna nuannerpoq aamma oqaatigisariaqarpara Juuntaaq inuttut ilinniartunngoqqaarattali 1950-ikkunni ilisarisimagakku arpaqatigisarlugu allatullu inuusuttuunerup aqqusaagassai aamma København-imi naammattoortarsimagatsigit. Taamaattumik taakkua eqqaallatsiaannariarlugit oqassaanga.

 

Inuuninni allatulli malissuit angisuut aqqusaartarsimavatit. Kisiannili inuuneq malissuarnik tamatigut aqqusaagaqartaraluarluni aamma silarsuup ingerlaasiatut qatsorneqartarpoq. Taamaat­tumik silarsuup nikerarnera eqqarsaatinniittoq 1950-kkunninngaanniit maannakkumut tamaat aqqusaarlugu parteera sinnerlungu qamannga pisumik pilluaqquakkit, neriuppunga sullilluaru­maaritsigut tamatta aammalu siulittaasunngortut allat maanga inissittut ullumikkullu toqqagaasut tamaasa pilluaqquakka.