Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Pingasunngornikkut apeqquteqaat		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 7. maj 1997, nal. 13.00

 

Oqaluuserisassat avataatigut aamma

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaat.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt:

Ataatsimiinneq ammarpoq.

 

Ullumikkut ataatsimiinnerup ammarneqarnerani siullermik oqaatigilaassavara ataatsimiinerup matuma allartinnerani Inatsisartut isummerfigissagaat Naalakkersuisunut ilaasortap Marianne Jensen-ip qinnuteqaataa, tassa peqanngikkallarnissani qinnuteqaatigimmagu, majip qulinguluaa­niit 14.-ata tungaanut tamanna siulittaasoqarfimmit akuersissutigineqarsimavoq. Taavalu sin-niisussaanik aggertitsinissaq pisariaqartut isigineqarsimanani, ulluni taakkunani aalajangiiffissa­nik imaluunniit taasissutigineqartussanik periarfissaqanngimmat.

 

Tamanna Inatsisartunit akuersaarneqarpoq.

 

Ullormut oqaluuserisassat aallartitsinnagit, ullumi ulloq pingaaruteqalaarmat, pilluaqqussummik oqaaseqalaarniarpunga.

 

Ukiut 18-it matuma siorna Inatsisartut Siulittaasuat siullerpaaq inimi maani qinigaavoq. Nammi­nersornerulernissaq atulersinneqarmat eqqaamavarput 1. maj 1997-imiit, tamatumanilu aamma Naalakkersuisut siulliit ullormi matumani 8. maj aamma qinerneqarlutik.

 

Ulloq taanna puigunngisaannarparput, ulloq oqaluttuarisaanitsinni imaannaanngitsoq nuanner-sorlu. Tamanna pisarsimasut assigiinngitsut aallaqqaatigaat, ullumikkut ingerlateqqinneqartut. Taavalu namminersornerulernerput asallugu ataqqillugulu aamma uagut ingerlateqqinniaratsi- gu. Amerlaqisugummi ukiorpassuarni tulliuttuni ingerlateqqissallugu aamma ineriartorteqqittuar­nissaa kissaatigaarput.

 

Uummammik pisumik Inatsisartut Naalakkersuisullu, allallumi tamassi, oqaaseqartarnissigut suliniuteqartarnissigullu peqataasimasusi qutsavigingaarpassi. Ullumikkut qitornarput, taanna inersimasut akornannut ilanngummat, soorunami tamatumani misigeqatigaarput ukioqalernera pineqartoq pillugu, misigisimaneralu imatut paasillugu tassa misigisimammat, 18-inik ukioqaler­tutut allatulli, maannakkut kiisami nammineerlunga namminerlu akisussaaffeqarlunga toqqaasin­naanngorpunga, suna akuerissanerlugu sunalu akuerissannginnerlugu.

Aamma kisianni inuuissiortumut eqqaasitsissutigissavarput demokrati nutaamik atuutilernera naammassiniassallugu inunngortitaasimammat. Tamatumani siulivut siulliit inuuninni ingerlaq­qinnissanni pisussaaffiliisimanerat tunngavigalugu, maani nunami nunarsuarmi qeqertat anner­saanni suliassamik ingerlatitseqqissagavit. Tamatumani aamma eqqaasinneqartuassallutit, soorlu aamma profetit ilaat, Juuna, arferup iluani illuni imminut oqarfigisuarsimasoq imatut: Uanga hebræeriariuvunga. Allatut oqaatigalugu, allat sumiiffissat aalajangiutereersimavaat illillu tamanna qimarratigisinnaanngilat.

 

Tassa inersimasut akornanni ilinniarnerit nangissavat, ilinniarluarsimasunngornissat tikillugu, aammalu tamatumani paarsisuussallutit inuiaqatigiit naqisimaneqanngitsumik ineriartorneran- ni, qeqertami nunarsuarmi qeqertat annersaanni hebræeritut ilutaasimatigalutit.

 

Maani uagut arlalialunnguit suli inuuissiortup taassuma, ullumi 18-iliisup ullorsiornera najorsi­mavarput ukiut 18-it matuma siornatigut Inatsisartut Naalakkersuisullu pilersitaammata. Uanga nammineq aammalu Inatsisartunut ilaasortat, maanna Naalakkersuisut Siulittaasuat Lars Emil Johansen, aammalu folketingimut Inatsisartunullu ilaasortaq Otto Steenholdt. Aammalu maani allat inatsisartoqatigut peqatigalugit suli nangittumik alaatsinaatissavatsigit, suna suliarinngin­nerit, kisianni aamma suna suliarisannguit minnerpaarluunniit ilaatigut misissueqqittarnertigut malittarissallugu. Aamma Lars Emil aamma Otto immikkut pilluaqqussavakka.

 

Naggataatigut issuarniarpara taamanikkut Landstingimi Siulittaasuugallartup, namminersorneru­lerneq taamani eqqunneqarmat, 18-inik ukioqalersussaq pillugu hebræeritullu inuunissaa pillugu siunissami kissaassinermini oqaaseqareerluni oqaasii uku issuarniarpakka ullumikkumut aamma naleqqummata. Lars Chemnitz-ip oqalugiaatini ima naggaserpaa:

 

ANamminersornerulernerup piviusunngortinneranut qujaniarneq qujaniartarnernit allanit suli annerugunarpoq. Qujaniarneq aaqqissuussinermut namminermut tunngatinniarneqannginnerusar­poq tamanna piviusumik isumatuumillu suleqatigiinnerup kingunerimmagu. Qujaniarnerli inunnut ataasiakkaanut suliap piviusunngornissaanut peqataasimasunut sammitinneqarnerusarlu­ni.

 

Taama qujaniarneq pissusiugaluartoq kusanartoq ingasaanneqarsinnaanngitsorlu. Maanna qu-janiutaareersimasut nangeqqinnianngilakka, isumaqarpungali pissutissaqartoq angutit arnallu suliamikkut nunatsinnik ineriartortitsinermi sunniuteqarsimasut kingumut qiviassallugit, Lars Chemnitz ilaatigut oqarpoq, nangillunilu: isumaqarpungalu matumani allanit salliutittariaqari- gut landsrådimi ilaasortaasarsimasut, taakkumi landsrådip oqaluttuarisaanerani peqataasimap- put suliniuteqarnermikkut aalajangeeqataasarnermikkullu ullumi ulloq angusimasarput tunnga-vileeqataaffigisimallugu.

 

Ullumikkut ulloq nunatta siunissaanut ima pingaartigaaq pissutissaqarluta eqqarsaatigut qullartis­sallugit kissaatigalugu siuneqassusermik tunineqaqqulluta nunarput siunissamut pilluarnartumut aqussinnaaqqullugu@.

 

Taama Lars Chemnitz-ip oqalugiaatini naggasigaa maani inuuissiortumut pilluaqqussutitut aamma Inatsisartunut apuuppara. Ullumikkullu Lars Chemnitz immikkut Inatsisartuninngaan- niit pilluaqqussummik nassinneqarpoq.

 

Ullormut oqaluuserisassaq:

 

Pingasunngornikkut apeqquteqaat

 

Inatsisartuni ilaasortat marluk apeqquteqaataat sammissavagut, taassumalu kingorna ataatsi-miinneq pisarnitsitut matullugu ataatsimiititalianut sinniisoqarfinnullu qinersineq naammassissa­varput.

 

Apeqquteqaammi siullermi Inatsisartunut ilaasortap Jakob Sivertsen-ip apeqqutigaa, sermiligaa­mi tunitsivissaq pillugu suliaq 1995-imili akuerineqareersimasoq sumut killissimanersoq.

 

Jakob Sivertsen, apeqquteqartoq, Atassut:

Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnissaannut apeqquteqaammik nassiussaqarsimavunga, imatullu qulequtaqarpoq: Sermiligaami tunitsivissaq 1995-imi akuerisaareersoq sumut killippa?

 

Naluneqanngilaq Sermiligaami 1994-imi aalisarnermik misileraaneqarmat qaleraleqarluartoq paasineqarpoq. Aamma Sermiligaarmiut siornatigulli qaleralinniartarnerminni paasivaat Sermili­gaami qaleraleqarluartoq.

 

Ajuusaarnarporli Sermiligaami aalisartut qaleralinniarnerminni pisatik namminneerlutik aqqut sivisooq atorlugu Kuummiunut assartortariaqartarmatigit, tamatumalu kingunerisarlugu aalisar­nerup kipeqattaartumik ingerlanneqartarnera. Tassa ukiumi aasamilu pisat aalisartup nammineer­luni assartortarpai. Sermiligaami tunitsiveqannginnera pissutigalugu.

 

Sermiligaami aalisarnerup kipeqattanngitsumik ingerlanneqarnissaa anguneqassappat pisariaqar­luinnarpoq tunitsivissap piviusunngortinneqarnissaa. Paasereerparput Sermiligaami qaleraleqar­luartoq. Qalerallit tamakkiisumik aalisartunit aningaasarsiornermut suliffissaqartitsiniarnermullu iluaqutigineqassappata taava tunitsivissap akuerisaareersutut piviusunngortinnissaa piariaqarpoq. Tamannalu qaqugu pissava.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortap Jakob Sivertsen-ip 1997-imi upernaakkut Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaanni apeqquteqarpoq Sermiligaami tunitsiviliornissaq Inatsisartuni akuerineqare­ersup suliarineqarnera sumut killinnersoq.

 

Pineqartumut tunngatillugu oqaatigineqassaaq ilumoormat Inatsisartut 1995-imi ukiakkut ataatimiinnerminni akuersissutigimmassuk Sermiligaami tunitsiviliortoqarnissaa, tunitsivissallu 1996-imi sanaartorneqarnissaa Royal Greenland A/S-imit angumerineqarsinnaasimanngilaq. Sermiligaami tunitsivissap 1997-imi aningaasaliissutigineqarnissaa Naalakkersuisut 11. april 1997-imi akuersissutigaat Sermiligaamilu tunitsiviliornissamut aningaasaliissutissat Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliamut akuerineqartussanngorlugit ingerlatinneqarsimallutik.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap Sermiligaamut aningaasaliissutissat massakkut akuerisi­mavai, taamaasilluni sanaartugassaq ukioq manna aallartinneqarsinnaassaaq.

 

Jakob Sivertsen, apeqquteqartoq, Atassut:

Sermiligaami tunitsiviliortoqarnissaanik Naalakkersuisut kiisalu Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap tunitsivissap ukioq manna aallartinneqarnissaa anguniarlugu aningaasaliisimanerat assut qujassutigaara.

 

Aamma periarfissaq manna atorlugu Sermiligaarmiut pilluaqquniarpakka qangalili amigaatigi­saat kiisami piviusunngortussanngormat. Neriuppunga tunitsivissap Sermiligaami sermiligaar­miuinnaanngitsunit atorluarneqarumaartoq. Tamassinnut tapersiisimasunut qujanarsuaq.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Jonathan Motzfeldt:

Apeqquteqartunut ingerlaqqippugut. Apeqquteqaatit aappaat Inatsisartunut ilaasortap Peter Ostermann-ip apeqqutigaa silaannakkut angallannermut akuersisarnerup maannakkut Danmark-imi naalakkersuisuniittup nunatsinnut nuunneqarsinnaaneranik pilersaaruteqartoqarnersoq.

 

Peter Ostermann, apeqquteqartoq, Atassut:

Ukiuni kingulliunerusuni nunatsinni silaannakkut angallanneq annertuumik piorsaaffigineqarpoq, pingaartumik sinerissami mittarfissat aalajangiunneqarlutik sanaartorneqalermata.

 

Mittarfiit atorneqalerpata timmisartortitsinermi nakutilliineq assut annertusissaaq, imaannaann­gitsumik akisussaaffiliisussaq. Nunatsinniit nunatsinnullu timmisartortitsisarnerup nunatsinniit ingerlanneqarsinnaanera ukiuni kingulliunerusuni soqutigineqarnerujartuinnarluni, tupinngann­gitsumik arlaqartunit, ingerlanneqaruttulerpoq. Mittarfiit nutaat atulerpata nioqqutissanik silaannukkut assartuinerup annertusinissaa ilimagisariaqarpoq. Pingaartumik sikusartumiittut eqqarsaatigalugit.

 

Qulaani taakkartukkaakka tunngavigalugit apeqqutigissavara silaannakkut angallannermut akuersisarnermut oqartussaanerup maannakkut Danmarkimi naalakkersuisunit tigummineqartup nunatsinnut nuunneqarsinnaaneranik eqqarsaatersortoqarnersoq pilersaaruteqartoqarnersorluun­niit. Uanga isumaqarama timmisartortitsisarnermut oqartussaaffik nunatsinniit eqaannerusumik ingerlanneqarsinnaasoq.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Inuussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq apeqquteqaateqarpoq silaannakkut angallannermut akuersisarnermut oqartussaanerup maannakkut Danmarkimi naalakkersuisunit tigummineqartup nunatsinnut nuunneqarnissaa pillugu eqqarsaateqartoqarnersoq pilersaaruteqartoqarnersorluunniit, tassami hr. Peter Ostermann isumaqarmat timmisartortitsisarnermut oqartussaaffik nunatsinniit eqaannerusu­mik ingerlanneqarsinnaasoq.

 

Naatsumik erseqqissumillu apeqquteqaat akissagaanni akisariaqarpoq, aap, Naalakkersuisut taama siunnerfilimmik eqqarsaatersuuteqarput. Tassungalu tunngasut nassuiaateqarfigilaassavak­ka.

 

Silaannakkut angallannermut oqartussaaffik, taamatullu immakkut angallannermut oqartussaaf­fik, Namminersornerullutik Oqartussat pilersinneqarneranni suliassaqarfinnut Namminersor­nerullutik Oqartussanit oqartussaaffigineqaleriartortussanut ilanngunneqanngillat. Tamanna soorunalimi taamanikkut qangaaniilli pissutsinit tunngaveqartinneqarpoq, tassa siumut naatsor­suutigineqarsinnaasimanngimmat pingaartumik silaannakkut angallannermut tunngassuteqartuni ullumikkut nunatsinni pisutut ineriartortoqarsinnaanissaa.

 

Tamatumunnga peqatigitillugu namminersornerulernissaq pillugu inatsisikkut suliassaqarfiit siumut naatsorsuutigineqarsinnaanngitsut Qallunaat naalagaaffiata aamma Namminersornerullu­tik Oqartussat akornanni isumaqatigiinniarnikkut nuunneqarsinnaanerannut periarfissaliinikkut isumannaarneqarsimavoq.

 

Tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisut ingerlaavartumik nalilersuisarput suliassaqarfeqarner­soq Qallunaat oqartussaasuiniit Kalaallit oqartussaasuinut nuussinissaq pillugu naalagaaffimmut isumaqatiginniutigilertariaqartumik. Taamaalilluni maannakkut Aatsitassanut tunngasunut Ingerlatsiviup nuunneqarnissaa pillugu periaasissaq taanna malillugu isumaqatigiinniartoqarpoq.

 

Taamaalillutik Naalakkersuisut nalilersortuartarpaat aammattaaq silaannakkut angallannermut oqartussaaffik, taassumaluunniit ilaa, pillugu Qallunaat Naalakkersuisuinut saqqummiunneqar­tariaqarnersoq nuussinissaq pillugu isumaqatigiinniartoqarnissaa siunertaralugu.

 

Soorlu Peter Ostermann-ip eqqortumik tikkuaraa nunap immikkoortuini timmisartunut mittarfi­liortiternerit pillugit periaatsip eqqarsaatsit tamakku sakkortusisissimavaat taamatullu Danmark-ip Kalaallit Nunaatalu akornanni aamma Kalaallit Nunaanni ilaasunik, taamatullu usinik, timmisartuussisarnerit pillugit akuersissuteqartarnermik periaatsip Danmark-imi inissisimanerat naleqqukkunnaariartuinartutut isumaqarfigineqarsinnaalluni.

 

Tamatumunnga atatilluguttaaq pingaaruteqarpoq eqqarsaatigissallugu silaannakkut angallassiner­mi suliassaqarfiit amerlasuut ullumikkut nunanit tamalaanit naalagaaffiit namminersortut akornanni isumaqatigiissutit aqqutigalugit malittarisassaqartitsinikkut aqutaammata, tamatu­munngalu atatillugu Danmark-ip Kalaallit Nunaat nunanut allanut nunani tamalaani, piumasa­qaatinut tunngatillugu, sinniisuuffigisarlugu.

 

Kiisalu silaannakkut angallanneq pillugu isumannaallisaanermi pissutsit pillugit apeqqut imatut pingaaruteqartigaaq, pingaaruteqarluinnarluni isumannaassallugu aammattaaq maani nunatsinni tamakkununnga tunngassuteqartunik ineriartortitsinermik akuersissuteqartarnernut aamma nakkutilliinermut misissuisarnermullu atatillugu periaatsit sapinngisamik pitsaanerpaat immik­kullu ilisimasallit sulisorineqarsinnaasut piginissaat.

 

Taamaalilluni naalagaaffiup silaannakkut angallannermut qullersaqarfia ullumikkut isuman­naarinnittussaavoq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut silaannakkut angallassinermut atatillugu nalilerneqartarnissaannut aamma mittarfiit pitsaassusiisa aamma timmisartut Kalaallit Nunaannik qulaassisut sullinneqarnerisa pissusissamittut ingerlanissaannut. Naalagaaffiup silaannakkut angallannermut qullersaqarfiata tamakku saniatigut maani nunatsinni ajutoortoqarneranut atatilugu nakkutilliineq suliarisarpaa.

 

Angallannermut ministerimik Jan Trøjborg-imik kingusinnerusukkullu Bjørn Vest-imik isuma­qatiginninniartarninnik atatillugu aammattaaq silaannakkut angallannermut oqartussaanerup tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit nuunneqarnissanut periarfissat oqallisigisarsimavagut. Tamatumunnga atatillugu nunarput qulaallugu timmisartorneq pillugu apeqqut timmisartornissa­mut akuersissuteqartarnermik namminermik akinillu aalajangersaasarnermik attuisuusoq annertunerungaartumik pingaaruteqarsinnaasoq suut allat tamaasa taamatuttaaq nunanut tamalaa­nut tunngassuteqarsinnaasut ilanngunneqartuuppata.

 

Taamaammat Naalakkersuisut sinnerlugit ukioq manna ulloq 27. februar angallannermut ministerimik isumaqatigiissuteqarninnut atatillugu isumaqatigiissutigaagut maannakkorpiaq pissutsit pitsanngoriartinnissaat siunertaralugu iliuusissat marluk, aamma eqqarsaatersuutinut qulaani taagukkannut tunngatillugu, siunissaq ungasinnerusoq aaqqiissutissat. Taamaalilluni isumaqatigiissummi 27. februar 1997-imeersumi imm. 4.-aanni aalajangersarneqarpoq erseqqin­nerusumik piviusunngortitsinissaq taamatuttaaq akuersissuteqartarnerit pisariaqartinneqartut Angallannermut Ministeiaqarfiup aamma Inussutissarsiornermut, Angallannermut Pilersuiner­mullu Pisortaqarfiup akornanni isumasioqatigiinnikkut, taakku ataatsimut suleqatigiisitaliorne-risigut, isumaqatigiissutigineqartassasut.

 

Taamaliornitsigut anguarput siusinnerusukkut akuersissutit pillugit tusarniaaffigineqaannartar­nermiik tamakku pillugit isumasioqatigiittarnermut alloriaqqinneq. Taamaattorli aalajangiivin­nerni Qallunaat aalajangiisartui aalajangiisartuuinnassapput. Tassa silaannakkut angallanneq pillugu inatsisit allanngortinneqanngikkallartillugit.

 

Angallannermut Ministerimuttaaq isumaqatigiissutigaara Ministeriuneq isumasioqatigeriarlugu misissussagaa Naalakkersuisut Qallunaallu naalakkersuisuisa ataatsimoorlutik Kalaallit Nunaan­nut silaannakkut angallannermut oqartussaanerup Namminersornerullutik Oqartussanut nuunne­qarneratigut sunniutaasussanik aningaasartuutaasussanillu sukumiisumik naliliisarluni misissui­nissat aallartinnissaannut periarfissaqarnersoq. Angallannermut Ministerip aasamut maani nunatsinni tikeraaleruni nalunaarutigissavaa siunnersuut taanna qanoq ingerlateqqissaneripput.

 

Naliliisarluni misissuineq nunatta anginerujussuanik pissuteqartumik sivisuumik ingerlanneqar­tussaavoq. Nuussisoqassagaluarpallu aningaasatigut malitsigisaasumik sunniuteqartussaassalluni ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnernut atatillugu naliliivigineqartariaqarlu­ni.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut naliliisarluni misissuinissaq ataatsimut tapiissutissat pillugit isumaqatigiinniarnissanut misissueqqaarnertut naliliisarluni missuinerusutut isigaat. Tamatumani soorunami pisariaqassaaq inerniliiniarluni misissuinerit imatut iluseqassasut tamatukkunnga tunngassuteqartut tiguneqarnissaat politikkikkut suli kissaatigineqarluni.

 

Taamaalilluni Naalakkersuisut Peter Ostermanip apeqquteqaataa akuersaartumik akisinnaavaat uppernarsarlugulu silaannakkut angallannermut oqartussaaffik tiguniarlugu eqqarsaatersortoqar­toq, kiisalu piumasaqaatit tamakku Danmarkimut isumaqatiginniutigilivinnissaat kiissaatigi-neqassappat tamakku uppernarsaasersorluakkanik tunngaveqarluni pinissaat isumannaarniarlu- gu pilersaarusiortoqartoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga neriuutigaara Inatsisartunut ilaasortap Peter Ostermann-ip apeqqute­qaataa akissuteqarfigisimassallugu.

 

Peter Ostermann, apeqquteqartoq, Atassut:

Akissutisiara assut torragivara aammalu assut naammagisimaarlugu Naalakkersuisut ulloq manna tikillugu apeqqummut pineqartumut ilaatigut suliniuteqareersimammata, aammalu qilaraaraara suliap naammassineqarnissaa neriuutigissallugulu ajunngitsumik uagutsinnut iluaqutaasumik angusaqarfiusumik Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaassasut.

 

Ukiuni makkunani namminersortut periarfissillugit annertuumik suliniuteqarnermi aamma timmisartortitsisarnermut periarfissat ammaanneqarnerunissaat uanga assorsuaq pingaartippara.

 

Eqqaamaneqassaaq KNI pisiffik timmisartukkut nioqqutissanik assartorniarluni qinnuteqarami qanoq aallaqqaataani ajornartorsiortitaasimasoq. Taamani pisimasunut qanimut malinnaasuulluni malunnaqqissaartoq unaavoq, aalajangiisartut akornanni SAS-ip qanoq sunniuteqartiginera. Taamaattumik qilanaaraara oqartussaaffiup, immaqa ilaannaaluunniit, nunatsinnut nuunneqarsin­naanissaa taamaalilluta inuiaqatigiinnut iluaqutaasussat soorunalimi aamma akisussaafigilernias­sagatsigit.

 

Isumannaallisaaneq eqqartorneqarpoq, soorunami pingaaruteqartorujussuuvoq, soorunami uanga eqqarsanngilanga oqartussaaffik tamanna akuersisalissagigut timmisartut allunaasanik allanillu qilersupalaaginnakkat soorunami nunarsuarmi isumannaallisaanermi piumasaasut malittarineqas­sapput.

 

Qujanaq akissutaanut.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut siulittaasuat Jonathan Motzfeldt:

Apeqqut taamaalilluni naammassineqarpoq.

 

Ilumoorpoq ullumikkut ullorsiornitta ingerlanerani maani isersimasut arlallit Otto Steenholdt-ip Lars Emil-illu saniatigut taaamanikkut issiasut suli ullormi tassani peqataanikut ilaqarput, tassa Konrad Steenholdt, Jakob Sivertsen aamma Peter Ostermann, imaappoq ilaatigut ataavartumik issiasimasut taakkua pineqarlutik taaneqarsimapput siornatigut, Landsråditoqqaniillu ilaasimasut. Taamaattumik aamma tamatumani Konrad Steenholdt Landsråditoqqani ilaasimasuusoq puigu­leraluarparput, utoqqatserpugut puiguleraluaratsigu Landsråditoqqamut ilaasimanerit.

 

Taavalu aamma pinngitsoorumanngilanga saninniittoq Alibak Steenholdt, atorfilinnit allanit tamanit, atorfillit sinnerlugit maani aamma issiasoq ukiut taakku tamaasa issiavimmi, atorumi­nartuni atoruminaattunilu taama oqartarneq malillugu, aalajaalluni paarsisuusoq aamma ullumik­kut pilluaqquarput sulilluarneranullu qutsavigalugu, aammalu sulilluarnissaanik neriuffigigatsi­gut soorunami.

 

Oqaluuserisassagut naammassipput, ataatsimiinneq matugallarpoq.