Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq ulloq 18. maj 1999 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13

 

Piniarneq Aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisisaattut siunnersuut.

Inuutissarsiuteqarnermut Naalakkersuisoq

(Siullermeerneqarnera)

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

 

 

Ataatsimiinneq aallartippoq.

Ullumikkut marlunngorneq Maajip 18-at 1999 Inatsisartut oqaluuserisassagut marluupput, tassa immikkoortoq 13-imi Piniarneq Aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisisaattut siunnersuut siullermiigassaq, kiisalu aappaattut, tassa immikkoortoq 7-imi Landskarsip 1998-imi naatsorsuutaasa saqqummiunneqarnerat.

 

Maannakkut siullermik tassa oqareernittuut Piniarneq Allaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsi­sissaattut siunnersuut, tassa taanna saqqummiunneqassaaq Inuussutissaqarniarnermut Naalakker­suisumit. Taannalu maannakkut siullermiigassarivarput.Simon Olsen Takanna.

 

Simon Olsen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq

Piniarneq allaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Naalakkesuisut sinnerlu­git matumuuna saqqummiutissavara.

 

Tamatumani pineqarpoq inatsimmik Inatsisartut Novenberip ulluisa arferngani 1997-mi akueri­saanik nutarterineq. Allannnguutissatut isumassarsiat ilaatigut taamani 1997/98-mi Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu ataatsimiitsitaliaata allannguutissatut siunnersuu­taannit, ilaasortat ataasiakkaat siunnersuutaannit, Naalakkersuisut inatsisileriffiata siunnersuu­taannit, kiisalu 1998-mi pisuussutit uumassusillit pillugit isumasioqatiinnermi oqallinnermit pipput. Siunnersuummi malittarisassani maannakkut atuuttuni malunnaatilinni makku allanngor­tinniarneqarput:

 

Pissutsit piniarnermut aalisarnermullu tunngasut eqqarsaatigalugit siunnersuinermut atatillugu qitiusumik kattuffiit aqqutigalugit piniartut atuisullu ilisimasaannik atuilernis­samut tunngavissiisoqarpoq, naalakkersuisut tamanna pillugu sukumiinerusunik aala­jangersagaliorsinnaanerat ilanngullugu.

 

B.           Inuit suliffiup avataatigut aallaaniarsinnaanermut allagartallit eqqarsaatigalugit pinia­gassanut pisassiisarnikkut allatigullu malittarisassatigut killilersugaasunut akuersissutit pissaarsiarineqarsinnaanerinut,killilersuutaasunik naalakkersuisut malittarisassiorsin­naanerannut tunngavissiisoqarpoq,taamaliornissanut pissuteqavissumik immikkut isiginiagassaqarpat.

 

1:                                                  Piniagassat killilersuiffigineqartut agguaannerannut atasumik inoqutigiinnut qassinillu ukioqarnissamik piumasaqaatit atorneqarnissaat pillugu naalakkersuisut malittarisas­siorsinnaanerannut tunngavissiisoqarpoq.

 

D.          Najukkanik piniagassanik iluaquteqarniarnermik aqutsisinnaanermut Kommunimut, Kommuninulluunniit arlalinnut piginnaatitsinissamut Naalakkersuisut tunngavissaqar­nerat erseqqissarneqarpoq.

 

Aalisarniarsinnaanermut allagartartaarnissamut atatillugu, aalisarniarsinnaanermik misilitsinnissaq pillugu naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaanerannut tunngavissiisoqarpoq.

 

Tusarniaanernut akissutit:

 

Piniarneq aalisarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut KNAPK-mut KANUKOKA-mut TPAK-mut tassa tapertaralugu Piniartartut Aalisartartullu kattuffiat, kiisalu Kommuninut ataasiakkaanut tusarniaassutigineqarpoq. Ajoraluartumik KNAPK-P  tusarniaassut akissuteqarfiginngilaa, KANUKOKA Kommuunillu amerlanerit siunnersuummut oqaaseqaatite­qanngillat. Kommunit ataasiakkaat siunnersuutaat nalunaarutinut atuuttunut ilanngunneqarsinnaapput, oqaaseqaatit tiguneqartut tamarmik Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu ataatsimiitsitaliaannut tunniunneqarput

 

Piniarnermi Aalisarniarnermilu pissutsit pillugit siunnersuisarnermi piniartut atuisullu ilisima­saannik atuilernissaq. Inatsimmi pingaaruteqartoq nutaaq tassaavoq piniagassanik peqassutsimik uumassuseqartunik ilisimatuussutsikkut nalilersuinermi piniartut atuisullu ilisimasaannik atuinissamut periarfissaqalerneq. Taamatuttaaq Naalakkersuisut isumaqarput piniartut atuisullu ilisimasaannik atuineq aammattaaq pinngortitamik eqqissisimatitsineq pillugu inatsimmut ilanngunneqassasut. Tulluartuussanngilaq tamanna taamaallaat piniarneq aalisarniarnerlu inatsimmiippat.  

 

Piniagassat killilersuiffigisaasut agguaanneqartarneranut pissuteqavissumik immikkut isiginnit­tarnissaq.Naalakkersuisut isumaqarput piniagassat killilersuiffigineqartut agguaanneqartarneran­nut atatillugu piniarnermik inuussutissarsiuteqartut, kiisalu najukkani pineqartuni najugallit kulturikkut qasuersaartarfeqarnissamillu pisariaqartitaat immikkut isiginiarneqartassasut. ullumikkut imaappoq piniagassat ikittuinnaat killilersuiffigineqarlutik, Tikaagulliit, Tikaagulliu­saat, Umimmaat aamma Tuttut. Piniagassat allat kikkunnut tamanut piniarsinaanermut allagarta­linnut annerusumik minnerusumilluunniit killeqanngillat.

 

Piniagassat allat ataasiakkaat taamaallaat inuussutissarsiutigalugit piniartunut piniarneqarsinnaa­titaapput.

 

Soorlu aveq nanorlu. Qaanaami, Upernavimmit, Thulimilu, Tunumilu Kommunini innuttaasunut immikkut ittunik malittarisassaqarnera eqqaassanngikkaanni. Tamatumunnga atatillugu najukka­nik ineqartuni najugallit, tassa inuit suliffiit avataatigut piniarsinnaanermut imaluunniit inuussu­tissarsiutigalugu piniartutut allagartallit immikkut isiginiarneqarput.

 

Piniarsinnaanermik aallaaniarsinnaanermillu killilersuinissaq nuannersuinnaanngilaq. Taamaak­kaluartoq taamatut nuannarineqanngikkaluartunik aalajangiisoqariaqartarneranik, aalajangiineril­lu taamaattut nuannarineqanngitsut naammassineqartariaqarnerannik Naalakkersuisut nalilii­nerannut uku pissutaapput:

 

Pisuussutit uumassusillit amerlassusiat killeqarpoq.

 

Pisuussutit piniarneqaraluttuinnarput.

 

Tamanna tunuliaqutaralugu Naalakkersuisut isumaqarput eqqissisimatitsinerit pisassiisarnikkut killilersuinerit killilersuutillu allat saniatigut aammattaaq inuit aalajangersimasut immikkut isiginiarneqartariaqartut.Tassa pisuussutit ilaat, killeqarluinnartillugit aamma pissutsit immikkut ittut atuukkaangata.      

 

' 4-mi kiisalu ' 6-mi, siunnersuutitigut taamaalilluni tunngavissaqalissaaq Naalakkersuisut piniagassanut pisassiisarnikkut allatigullu killilersuinikkut piniarsinnaanermut akuersissutinik pissarsisinnaanermut killilersuutaasunik malittarisassiornissaannut. Piniarneq pillugu siunnersui­soqatigiit, inatsinni allassimasut allassimasutut Naalakkersuisup piniarneq pillugu siunnersuiaso­qatigiit piniarnermik aallaaniarnermillu killilersuinerit piviusunngortinneqarneranut atatillugu siunnersuisartutut atorniarpaat.

 

Inoqutigiit najoqqutarineqarnerat:

Inatsisartunit siulitsinni arlalinnit kissaatigineqarpoq, piniagassat killilersuiffigineqartut ilaat inoqutigiiuususeq tunngavigalugu agguaanneqarsinnaassasut. Tunuliaqautaasoq tassaavoq pisarineqarsinnaatitaasunik ittut iqungasumik agguaanneqarsinnaanerat, agguaassineq inunnut ataasiakkaanut makitsinikkut pigaangat.

 

Naalakkersuisuni isertussanngilarput inoqutigiit tunngavigalugit agguaassisinnaaneq iluarinartik­kaluaqigatsigu.Naalakkersuisuullutta aammattaaq nassuerutigisariaqarparput periaaseq taa­maattoq qitiusumiit ingerlanneqarsinnaagunarnaviannavianngimmat, pinngitsooranilu aamma pitsaangequteqassammat.

 

Taamaattumik Inatsisartut siunnersuummi  Inatsisartut maanna isummerfigisassaanni siunniun­neqarpoq agguaassinermi tunngavigineqartussat aalajangiffigineqarnissaat Kommuninut tunniun­neqarsinnaasoq, tamatuma periaffississavaa agguaassinerup najukkami pissutsinut pisariaqartitsi­neq naapertorlugu naleqqussarneqarsinnaanera, tamannami Kommunit ataasiakkaat kisimik pisariaqartumik sukumiisumik ilisimasaqarfiginerummassuk.

 

Tamatuma piviusunngortinneqarnera aallaavittut pissaaq Kommunit ileqqoreqqusaasigut, naggataatigut Naalakkersuisunit taamaalillutik agguaassinermut tunngavissat pissusissaqavin­nerannut akisussaasunit atortussanngortinneqartartussamik.

 

Piniarnermut allagartartaarnermut atatillugu aallaaniarsinnaanermut misilitsittarnissamik piumasaqaat pillugu aalajangersagaq, kikkut piniagassanik sunik piniarsinnaatitaanissaannut soorunami pingaartumik tuttunut, umimmannullu tunngasumik innuttaasut oqallinneranni annertuumik paasineqariartuinnartoq unaavoq, qoorortooq tiguinnarlugu aallaniartartunngorto­qarsinnaanngitsoq, kinaluunniimmi aamma inunngunngilaq qoorortoomik tigummiaqaareerluni.

 

Paasinninneq tamanna pinngitsoorani aallaaniarsinnaanermut misilitsittarnerup eqqunneqarsin­naaneranut inatsisissatut siunnersuummi tunngavissiinermi ersersinneqarpoq.

 

Aallaaniarnermulli misilitsinneq taamaattoq soorunami ullormiit ullormut pilersinneqarsinnaan-ngilaq. Naalakkersuisulli isumaqarput piniarnermut inatsisit ullutsinnut naleqqussarneqarneranut atatillugu assut iluaqutaasumik sakkunngorsinnaasoq piniarsinnaanerup aallaaniarsinnaanerullu aqunneqarneranut.

 

Naak Nunatsinni pisuussutinik uumassutilinnik iluaquteqarniarnermik ukiuni tusindilinni kiornuttakkanik ileqqoqaraluartugut,aammattaaq sapinngittariaqarparput immitsinnut piumaffi­gissalluta,uumammiuagassat naapinnissaannut inuusaatitta allanngoriartuaarnerata nassatarisai ilutigalugit.

 

Kiisalu aallaaniarsinnaanermut misilitsittarnissamik piumasaqaatip eqqunneqaratarsinnaa­nera., aamma sakkunik tigummiarnissamut atuinissamut akuerineqartarnissamik siunissami piumasa­qaateqarsinnaanermut atatillugu isigineqassaaq, tamannali naalagaaffimmi oqartussat sulias­saraat.     

 

Naggataatigut oqaatigilara inatsit nutaaq atuuttutulli aalajangersagartaqarmat.Taamalillutik Naalakkersuisut angallatit qamutillu ilaasut piniarnernut aalisarniarnernilu atorneqarsinnaaneri inerteqquteqaatigisinnaallugit.

 

Tassungalu atatillugit Naalakkersuisut ersarissumik isumaqarput aalajangersagaq taanna atorniar­lugu piniarnermut aallaaniarnermullu qamuteralaat atorneqarsinnaarsillugit. Taamatut oqaaseqar­lunga Naalakkersuisut sinnerlugit siunnersuut Inatsisartunut suliareqqitassanngortippara, siunnersuutigissavaralu siunnersuut Inatsisartuni aappassaaneqannginnermi Inatsisartut Aalisar­nermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiitsitaliamianut ingerlateqqinneqassasoq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ja, Qujanaq, taavalu maannakkut Partiit oqaaseqartuinut ingerlaqqissaagut, tassalu siullermik Lars-Karl Jensen Siumut sinnerlugu maanna oqaaseqassassaaq .Oqaaseqartinnaguli  una oqaati­gilaarlara tassa matumani Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisup oqaluttarfimminngaaniit uani saqqummiussaa ilissi tigummiassinnik allaanerulaarmat taanna erseqqissaatigiinnarpara, kisianni imarisaanik allanngortitsinngilaq, oqaasertaliunneriukua allaanerulaaginnartut. Maannakkulli Lars-Karl Jensen.

 

Lars-Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua,

Piniarneq aalisarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaannut allannguutissatut saqqummiunneqartu­nut Siumut imatut oqaaseqateqassaagut.

 

Siumumiit inatsisissatut siunnersuutip matuma siuliinik oqalliseqataasarnitsinni arlaleriartunik ersersittarparput Nunatsinni pisuussutsinik uumassusilinnik atugaqarnerput isumatuumik nungukkiartuutaanngitsumillu aqutsinikkut ingerlanneqassasoq, aamma kinguaassatta tamakku­ninnga isumalluuteqarnissaat qulakkeerniarlugu.

 

Inatsisissap matuma suliarineqarneraniik paasinarpoq pisuussutit uumassusillit pillugit isumasio­qatigiinneq Pinngortitaleriffiup aaqiissuussaa qaammat Oktober 98-mi ingerlanneqartoq eqik­kaalluni tassani oqaaseqatigineqartut toqqammavigineqarsimasut, tamanna aamma pissusissami­soortutut Siumumiit isumaqarfigaarput, tamattami pingaartipparput atuisut qanimut suleqatigalu­git inatsisinik ilusilersuinissaq tamatsinnut naleqqunnerusoq.

 

Taamatuttaaq siusinnerusukkut oqaaseqartarnitsinni Siumumiik ersersittarparput piniakkanut killilersugaasunut agguaassisarnermi piniarsinnaaneq eqqarsaatigalugu kikkut inuutissarsiutiga­lugu piniarnermik aalisarnermillu ingerlatsisuunersut, kikkullu sulinermut tapertaralugu piniar­tuunersut aalisartuunersullu, aamma kikkut sunngiffinni sukisaarsaatigalugu piniartarnersut,kii­salu kikkut aallaasinik atuisinnaanissaat inatsisitigut ersarissisaaffigineqassasut. Naa­lakkersuisut saqqummiussaatigut Siumumiit isumaqatigilluinnarlugu takusinnaavarput piniarnermik aalisar­nermillu inuutissarsiuteqartut ersarissumik inatsimmi ersersinneqartut. Sunngiffimmili qasuer­saatigalugu piniartartut allagartalersoreernissaat ataasiinnarmik aqqutissiorneqarnissimasoq takusinnaavarput, tamanna piniakkat killilersugaasut ilaannut soorlu tuttunut umimmannullu pisassiissutsigineqartarnerannut naapertuutinnittutut isumaqarfigalugu ataatsimiitsitaliami susassaqartumi misissuiffigineqassasoq inassutigissavarput.

 

Uanilu oqaatigeriissavarput inatsisip allannguutissaannut tunngasut siusinnerusukkut inimi maani amerlasuutigut oqallisigineqareertarmata inatsisip allannguutissaasa amerlanersaat isumaqatigisaratsigit matumani annikitsuinnarmik inatsisissaq taasaqarfigissagatsigu. 1998-mi LAMPO-p siunnersoqatigiivisa ataatsimiinneranni kalaallit peqataatitaasa siunnersuutigalugu akueritippaat piniakkat pillugit siunnersuinermi piniartut atuisullu qangaaniilli ilisimasaat LAMPO-mi inassuteqarnermut ilaatittalissagaat.

 

Tamannami naleqquppoq Inatsisartut susassaqaffiini ataatsimiitsitaliani kiisalu inuiaqatigiinni pisuussutsit pillugit isumalioqatigiittarnerni atuisut tusarniarneqarnerullutik peqataanissaminnik siunnersuutigisartagaannut.

 

Siumumiit pingaartipparput Nunatsinni inuutissarsiutigalugu aamma sunngiffimmi piniakkanik atuisut kattuffiisa kiisalu piniarneq pillugu siunnersueqatigiit aqqutigalugit piniartut atuisullu ilisimasaasa killilersukkanit killilersugaanngitsunillu piniarnermi nalilersuisarnissami iluaqut­siunneqarnissaat. Inatsisip uumap siuliata oqallisigineqarneranut atatillugu 1997-mi Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermullu Nunalerinermullu Ataatsimiitsitaliaq aamma Inatsisartut inatsise­qarnermut Ataatsimiitsitaliat ataatsimuuissumik isumaliutissiisut ukiakkut 1997-mi saqqum­miunneqarpoq, ilaatigut suliffiup avataatigut pinialuttartut uumasunik killilersukkanik piniartar­nerannut atatillugu qularnaanneqaqqullugu, taakkua Nunatsinni najugaqartut inuit nalunaarsorne­qarfianni minnerpaamik ukiut marlunni nalunaarsorsimasinnaanissaannik.

 

Kiisalu illoqatigiinnut ataatsimik akuerisamik ataasiinnarmik tunniussaqartarnissamik kaammat­tuuteqarneq. Aammalu akuersissut inummut atiatigut taasamut tunniunneqartassasoq, inum­mullu allamut tuniniqarsinnaanngitsoq, kiisalu aamma Siumup tungaaniit ataatsimiititaliami misissorlu­aqqussavarput allagartartaarnissamut ukiuni marlunni Nunatsinniissimasussaatitaanermik piumasaqaat.

Taamanikkut taamatut inassuteqaateqarnermi anguniarneqarpoq piniakkanik killilersukkanik makitsisarnermi illoqatigiit amerlanerusut pissarsisitaasarnissaat. Maannakkummi periusiusumi illoqatigiit inuit arlalissuit ataatsikkut makitaanikkut iluatsitsisarnerat takornartaajunnaarpoq, naak illoqatigiit allat qinnuteqaraluarlutik makitaannginnertik pissutigalugu pisassaqartitaasan-ngitsut .

 

Aallaniarnermi maleruagassat erseqqissut tamani malinneqartussat pilerpata ilaatigut aallaaniar­sinnaanermut allagartaqalernikkut taava apeqqut matumani pineqartoq pisariaqarnersoq pisaria­qannginnersorluunniit nalilertariaqarsoraarput.

 

Naalakkersuisut akissuteqaataatigut maluginiarparput tamanna misissuiffigineqarsimasoq tamannalu qitiusumik ingerlanneqarsinnaanavianngitsoq. Matumani Naalakkersuisut saqqum­miussaatigut ujartorneqarpoq agguaasseriaatsimi tunngavigineqartussat aaalajangersaaffigineqar­nissaat kommuninut tunniunneqassanersut.

 

Siumumiit isumaqarpugut kommunit paaseqatigalugit tamanna kommuninut tunniunneqarpat naleqqunnerussasoq taakkuummata najukkami KNAPP-nit aammalu amerlanersaat illoqarfigisa­minni tapertaralugit piniartut aalisartullu peqatigiiffiinit qanimut suleqateqarsinnaasut ilisimasa­qarnerusullu tamannalu Naalakkersuinut aqqutissiuteqqussavarput.

 

Tamakkua tunngavigalugit aamma pisariaqarpoq kommuniniit kommuninut imaluunniit nunap immikkoortortaani nunap atorneqarnissaanut pilersaarusiornerup naammassineqarnissaa, tamatumani inuit uumasullu eqqissisimaarfiisut sukisaarsartarfiisullu nalunaarsukkat inunnut innimigineqarnissaat.

 

Siumumiit Naalakkersuisunut makkua inatsisissap maleruagassap suliaqarnermi misissuiffigine­qartussatut inassuteqaatigissavagut.

 

1:                                                  Piniarnermut allagartat ukiumut pingasut atuuttussanngortinnissaat pisanik nalunaarute­qartarneq ukiut tamaasa maannakkutut pissuseqartiinnarlugu.

 

2:                                                  Piniakkanik killilersukkanik assigisaanillu piniarnikkut unioqqutitsisoqartillugu akilii­sitsinerup saniatigut piniarsinnaanermut allagartat piffissami aalajangersimasumi piniarsinnaanermut allagartanik arsaarinnissutasarnissaat.

 

3:                                                  Piniakkanut killilersukkanut pisassiisarnerup ukiutigut killiliiffigineqarnissaa tassani piniarsinnaasut ukiui eqqarsaatigivagut.

 

Naggaterpiaatigut Naalakkersuisunut misissoqqussavarput miluumasut immarmiut ukiorpassuar­ni eqqissisimatitaasut, soorlu qipoqqaat arfiviillu, imartartsinni maannakkut amerlatsikkaluttun­nartut ilisimatusarnikkut atugassanik pisassiissutiginaqarsinnaanerisa aqqutsinnissaat, miluuma­suni imarmiut ilaasa Nunatsinni iluaqutigineqarlutik inuuniarnermut tapertaasimanerat, maan­nakkut ukiorpanngortuni eqqissisimatitaanerat peqqutigalugu ilisimatusarnikkut misissuineq ingerlanneqartariaqarpoq, maanilu misissukkat tunngavigalugit arferit allat pisarisinnaasatta avataaniittut ilanngunneqarsinnaanerat paaserusunnarsivoq.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Inatsisartut inatsisissaattut siunnerssuutip aappassaaneerlugu oqaluuserineqannginnarani Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaat inassutigaarput.

 

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Ja, qujanaq. Aallaqaammut oqaatigilaassavara Naalakkersuisuni ilaasortap saqqummiussaa maluginiarakku aamma uanga imaluunniit Atassummi maluginiaratsigu allaanerusumik saqqum­miisoq, tamannalu ippigaarput neriuppugut aamma siunissami allaanerusumik saqqummiisoqar­tassanngitsoq, ileqquliunneqassanngitsorlu, kisianni malugiarpara aamma isumaa allaanerujus­suunngitsoq, kisianni ileqquliunneqannginnissaa assut kaammattuutigissavara, kaammattuutigis­savarput Atassummiit.

 

Ilumoorpoq aallaaniarneq pillugu oqallinneq nutaajunngimmat. Kingullermik Inatsisartut katersuunnerani 1997-mi ukiakkut tamanna oqallisigineqarpoq. Pingaartumik Piniarnermik Aalisarnermillu Nakkutilliisut pisinnatitaaffiinut tunngasut oqallisigineqarlutik.         

 

Inatsiseqarnermut Ataatsimiitsitaliaq aammalu Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Ataatsimiitsitaliap taamanikkut Naalakkersuisuusut peqquaat 1998-mi upernaakkut Inatsisartut ataatsimiinnissaanut, tuttunniartarneq, umimmanniartarnerlu pillugit inoqutigiit illoqutigiinnullu ataatsimiik pisassinneqartarlernissaannut apeqqut misissoqqullugu.

 

Ataatsimmitsitalianut tamarmut taaneqartut ilisimatinneqarsimapput inoqutigiinnut aammalu illoqatigiinnut ataatsimik pisassinneqarsinnanermut, kiisalu ukiuni marlunnik najugaqarnissamik piumasaqaatinut tunngasumik paasinarsisimavorli inatsisikkut allannguiniarnerit assi­giinngitsuti­gut aporfissaqartarsimasut.Atassummiit suliap kinguaattoorsimanera ajuusaarnartissimagaluarlu­gu pingaartilluinnarparput suliap peqqissaartumik naammassineqarnissaa, oqaa­tigeriissavarpulli qulaanit tikkuarneqartut ilaatigut ajornartorsiutit qaangerniarnerinit kikkut tamarmik iluarisaan­nik aaqqiiniarneq pingaartumik piniakkat killilersukkat eqqarsaatigalugit ajornakusoorluinnartar­mat.

 

Taamaattorli Atassummiit pisarnertitut suliap saqqummiunneqarneranit isummersueqataassaagut imatullu oqaaseqassalluta: Aallaqqaammut Atassummiit partiit allat kaammattorrusuppagut Naalakkersuisut inanneqassasut aasaq manna tuttunik pisassiisoqarnissaannut tuttut piffisap sivikitsup iluani killeqanngitsumik piniarneqarsinnaanerat ammaanneqarsinnaanersoq misissoq­qullugu.

 

Tassunga tunngatillugu annerusumik oqaaseqarfiginngikkaluarlugu Atassummiit pingaartippar­put taamatut aaqqiisoqassappat taamaallaat ukiup ataatsip iluani atuuttussatut periarfissiisoqassa­soq. Tamannali ajornartinneqassappat aamma piareersimavugut allatut suleqataanissatsinnut nalilersueqataanissatsinnullu.

 

Piniakkanik killilersugaasunik piniarnermik allagartaqatitsineq piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisoqarneq il.il annertuumik oqaaseqarfigisarsimavagut, tamaammat siuliini oqaaserisar­takkagut Atassummiit innersuussutigissavagut. taamattorli Atassummiit inatsisissatut nutaatut ilanngunniarneqartut ' 2, immikkoortoq3-mi aammalu immikkoortoq 4-mi nuannaarutigaarput isumaqatigilluinnarlugulu tassami oqaluttarfik manna  atorlugu oqaaseqartarnitsinni Atassummiit pingaartilluaratsigu kattuffiit attuumassuteqartut piniarneq pillugu siunnersuisoqatigiit,kiisalu minnerunngitsumik  piniartut ilisimasaat atorluarneqartariaqartut.

 

1998-ip ukiaani pisuussutit uumassusillit pillugit seminariaqartitsinermi panertulisarneq eqqar­torneqarpoq. Tamannalu ' 3 immikkoortoq 3-mi pineqarpat killilimmik akuersissuteqartoqarsin­naasoq Atassummiit nuannaarutigalugu tamakkiisumik taperserusupparput.

 

Tassami ilaatigut pingaartumik Kangaamiormiut ukiorpassuarni tuttunik aammalu umimmannik ilaqutariit amerlanngitsunnguit panertulisarput, piniakkalli killilersugaalermata ileqqutoqqamin­nik periarfissaarutsitaasimapput assut naamagineqanngitsunik Naatsorsueqqissaartarfiup qarasaa­siarleriffiullu paasissutissiisimanerat tunngavigalugu Naalakkersuisut aarleqquteqarnerat Atassummiit paasisinnaalluarparput, pingaartumik piniakkat killilersukkat eqqarsaatigalugit, illoqutigiinnut inoqutigiinnulluunniit pisassiisarneq ajornartorsiutinik assigiinngitsunik nassata­qatuassammat.

 

Tuttut umimmaallu piniagaanerisa killilersugaaneri eqqaaginnaraanni pisassiissutit qinnuteqar­tullu imminnut naapertuunneq ajorput.

 

Atassummiit Naalakkersuisut kaammattorusuppavut pisassiisoqassatillugu kommunit piaartumik ilisimatinneqartarnissaat, tassami ukiut tamarluinnangajaasa pisassiisarneq piniarnissanut piffissarititaasoq tikilluinnaraangat aatsaat ilisimatinneqartarput,tamanna qinnuteqarniartunut minnerunngitsunillu kommunimut qinnutiqartitsiffiusussaasunut ulapaarfiunngortarpoq.

Sulisuusut sulinngiffeqartarnera eqqorneqaarajuttarmat.Naalakkersuisut piniarnerup aallaaniar­nerullu malittarisassiuuneqarsinnaanera inatsigisami ' 6-imi eqqartorneqartut Atassummiit tapersorpavut. Taamaatorli siuliini atuisut suleqatigilluarnissaat Atassummiit pingaartillugu oqaatigissavarput.

 

Naalakkersuisut aallaaniarnermut misilitsittoqartarnissaani isumaq  malittarisassiorsinnanerallu tunngaviatigut Atassummiit akerlerinngilarput, oqaatigeriissaluguli nunaqavissut pingaartumillu piniarnerinnarmik inuuniuteqartut aallaasersorsinnaanerat apeqquserneqassanngilluinnarmat. tassungali naleqqutsinnerussallugu nalilersuinermi suleqatissat siuliini akuersaakkagut isummer­sornermi saneqqunneqarsinnaanngimmata.

Piniarnermik aallaaniarnermilu angallatinut atorneqaqqusaanngitsunik peqqussuteqareerpugut, Naalakkersuisulli inerteqquneqartitsiniarnerannut suut nutaartaatinniarnersut Atassummi ersarinnerusumik nassuiarneqarnissaat kissaatigaarput. Ukiuunerani umimmanniartarneq eqqaaginnaraanni qimuttoqarfiunngitsumi qimussimik immikkut akuersisoqarluni umimmanniar­titsisoqartarpoq, aammalu taamatut qamuteralaat atorlugit akuersisoqartarluni.

 

Uani Naalakkersuisut saqqummiineranni qamuteralaat ersarilluinnartumik atorneqarsinnaaneri inerteqqutaalersissallugit taaneqarput, tamannalu ersarissarneqarnissaa Atassummiit piumasaris­savarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Ataatsimiittitaliami sukumiisumik oqallisigisatta nalilersornissaanut Atassummiit suleqataanissarput nalunaarutigaar­put, qilannaralugulu. Qujanaq. 

 

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat,

Qujanaq. Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigivarput maannakkut Nunatsinni piniarneq, aallaaniar­nerlu pillugu inatsisissatut saqqummiuuneqarmat.

 

Siunnersuut inuiaqatigiinnut minnerunngitsumillu piniarnermik inuussutissarsiuteqartunut annertuumik sunniuteqartussaavoq.

 

Siunnersuutip ukiut marlussuit matuma siorna suliarineqarnissaa aallarnerneqarmat Inuit Ataqatigiit Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat, kommunini qinikkat, kiisalu kattuffinni peqatiiffinnilu qinikkat aqqutigalugit suleqataaffigisima­vaat.

 

Taamaattumik saqqummiussami oqaatigineqartutuut susassaqartut kikkulluunniit tusarniarneqar­nissamik periarfissinneqarsimapput, oqaaseqartinneqarsimallutillu. Maluginiarparput tusarniarfi­giniqartut amerlanerpaatigut inatsisissap ilusiligaanera siunertaalu annertunerusumik uparuagas­saqartissimanngikkaat, apeqqutit ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni.

 

Suliap ingerlanneqarnerani siorna ukiakkut pisuussutit uumassusillit atorneqarneri pillugit isumasioqatigiissimanermi inassutigineqartuttaaq najoqqutaralugit pisuussutit uumassusillit siunissami atorneqartarnissaannik najoqqutassiuisimanermik imaqarput.

 

Isumaqarpugut pisuussutit uumassusillit isumannaatsumik inuussutissarsiutitut atorneqartarnis­saannik piniarneqartarnissaanillu Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut isumaannut naleqqulluinnartoq, atuisut tassalu piniarnermik inuussutissarsiuteqavissut illuatungaatigullu pisuussutinik uumassu­silinnik nakkutilliisut, siunnersuisartullu qanimut suleqatigiinnissaat matumuuna erseqinnerusu­mik sulinissamut tunngavissinneqassasut, taamaaliornikkut pisuussutitsinnik uumassusilinnik silatuumik atorluaanissaq aqqutissiuuneqarsinnaassalluni.

 

Inuit Ataqatigiit nuannaarutigivaat Naalakkersuisut inatsisissatut saqqummiussaminni piniarner­mut siunnersuisoqatigiit pilersinneqarnissaat periarfissimmassuk. Maluginiartariaqarpoq isuma­sioqatigiinnersuarmi tassani peqataasorpassuit tamarmiullutik inassuteqaatit isumaqatigiissutigi­simammatigit, taakkuussapput siunissami Nunatsinni piniarnikkut apeqqutinik pingaaruteqartuni Naalakkersunut Inatsisartunullu inassuteqartartussat, tunngavissiuisussallu.

 

Tamatuma saniatigut pingaaruteqarluinnarpoq taassallugu tapertaralugu piniarnermik inuussutis­sarsiuteqartut pillugit Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaat erseqqinnerusumik malittarisas­siornissamut.

 

Inuiaqatigiittut kalaallisut ittuni ineriartortunilu saneqqunneqarsinnaanngilaq mianerissallugu, sineriassuatsinni ilaqutariippassuaqarmat tapertariisitsillutik inuussutissarsiuteqartartunik. Kik­kulluunniit piniarnermik soqutigisaqartut tapertariisitsisartullu nalussaangilaat qaqugukkut pisariaqartitsisarnertik, aamma qaqugukkut killilernissartik.

 

Kisianni aamma inoqarpoq unioqqutitsillutik piniartartunik, taakkuusinnaapput qamuteralannik tassa snescooterinik, ilaatigut malersorlutik tuttunniat, angallatinik sukkasuulianik miterniat, il.il. tassa malersuillutik piniartartut, tamakkuupput piniarnermik inuussutissaqativissunik, aamma tapertaralugu inuussutissarsiuteqartartunik akuersaarneqarsinnaanngitsut, taa­maammat inatsisis­sami kommunit ataasiakkaat, kommunilluunniit qanigisariit ataatsimut erseqqissumik malittrisas­siorsinnaanissaannut naqissusiineq.pisariaqartinneqarluinnartoq pisussissamisoorlunilu.

 

Inuit Ataqatigiit piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup piorsarneqartuarnissaa siunertarilluin­narpaat. Anguniarparput piniarnerinnermik inuussutissarsiuteqarnerup aamma ullutsinnut naleqqussartuarneqarnissaa, tamatumani siunertarineqartunut ilaalluinnartariaqarpoq atugassariti­taasut, pisariillisarneqaannaratik piniarnermik ilinniartitaanerup allatuulli inuussutissarsiutitut eqqunneqarnissaa.

 

Kalaallisut inuusaaserput kingornussagullu illersorniassagutsigit nutaamik eqqarsarneq pisaria­qarpoq. Inatsisissatut nutaamik eqqunniarneqarpoq Naalakkersuisut immikkut aallaniarnissamut misilitsissinnaanermut malittarisassiorsinnaanerat, tamatumani kissaatiginarpoq Nunatta avataa­neersut ukiunik aalajangersimasunik sivisussuseqartumik nunatsinneereeraangamik aallaaniars­sinnaatitaanermut akuersissutinik qinnuteqartunut kisimi atuutinneqarallarnissaa.

 

Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isigissavaat ungasinnerusoq isigalugu misilittagarilikkallu najoqqutaralugit atuisunut tamanut atuuttussamik maleruagassiortoqarpat, aamma kissaatigissa­varput Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Ataatsimiittitaliap apeqqutit pineqartut peqqissaartumik nalilersussagaat, ukiullu qassit nunatsinneereersimanissamik piumasarisat qanoq sukannertiginissaat ilanngullugu.

 

Piniagassanik kingunerisaanik agguaassisarneq tamatigut uparuartorneqartarpoq, pingaartumik tuttuttassat, umimmattassat il.il. pineqartillugit kissaatigineqartarsimavoq naapertuunnerusumik pisassiinermi malittarisassaqarnissaa.

 

Inoqugigiit amerlassusaat najoqqutaralugit agguaassisalersinnaanermik kissaatigisanut atatillugu Naalakkersuisut inassutigaat kommunit annertunerusumik tamatuminnga pisussaaffilerneqassa­sut, taakkuummatami inoqutigiinnik annertunerpaamik ilisimaarinnittut tunngavissiuisinnaasullu, taamatut naliliineq Inuit Ataqatigiit taperserusuppaat kissaatiginartilluguli kommuninut ataasik­kaanut allafissornikkut tamatuma sunniutigisinnaasaata aningaasartuutaanerusinnaasullu ilann­gullugit erseqqissaateqarfigineqarnissaat.

 

Taamatut kommunit ataasiakkaat qanitariilluunniit malittarisassiorsinnaatitaanerat eqqartortillu­gu qulakkeerneqartariaqarpoq inatsit naapertorlugu akuersissutinik pigisaqartut tunisisinnaatitaa­sullu naligiimmik pisinnaatitaanissaa, apeqqut tamanna ilanngullugu ataatsimiittitaliami misis­sorneqarnissaa inassutigissavarput, tamatumani apeqqutaammat piniagassat piffissami qaquguk­kut sumilu piniaqqusaasannginnerat.

 

Taamatut inatsisissatut siunnersuut oqaaseqarfigereerlugu pinngitsoorusunngilagut inuussutus­sarsiornermut Naalakkersuisoq Simon Olsen Naalakkersuisooqataasullumi Siumumeersut Inuit Ataqatigiinneersullu, Nunatsinni piniarnerup siunissaa pillugu eqqarsaatitta ilaannik tunniussi­laarnissamik, Inuit Ataqatiginnimi neriuppugut suleqatigiinneq aallarnerneqartoq sorlanilluassap­pat sapinngisamik immersoqagiittuarnissaq pingaaruteqartoq pisariaqarlunilu.

 

Inuit Ataqatigiit Siumullu Naalakkersuisoqatigiinissamik isumaqatigiissutaat Februar 1999-meersoq malillugu isumaqatigiissutigisanut ilaavoq piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup tunngaviatigut tapersersorneqarnissaa.

 

Tamatuma ataani sulliviit soorlu Nuka A/S-si Puisi A/S-si assigisaallu tapersersorneqarnissaat, aamma puisit neqaasa SULISA-mi nioqqutissiarineqarnissaannut suliniutit tapersersorneqarnis­saat, kiisalu isumalluutinut uumassusilinnut oqartussaanerup Namminersornerullutik Oqartussa­nit tamakkiisumik akisussaaffigineqalernissaa sulissugineqassasoq.

 

Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut piffissanngortoq piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup tamakkiisumik illersorneqarnissaa siunertaralugu sinaakkutissat anguniagassallu, susassaqartunut tamanit eqqumaffigineqarlutik piorsaaffigineqarnissaat, sinerissap ilaani qujanartumik inuit, soqutigisaqaqatigiilluunniit suleqatigiillutik assigiinngitsuti­gut aallarnisaapput. Pisanik tunitsiviit suliareqqiiviilluunniit aallarnerneqartarput, ammeriviit kommunikkaartumik piorsaaffiginiarneqarput, ilaallumi namminiilivissimasutut oqaatigisariaqar­lutik.

 

Taamatut inerisaaniarneq iluatinnarpoq, malittareqqissaarneqartariaqarlunilu, kisianni aamma mianerisariaqarpoq inuussutissarsiutip matumani pineqartup piniarnerup, malitsigisaanik sulliviit innuttaasunik namminernik aallartitaasa innarlernaveersaarneqarnissaat, oqartarnitsituut sanaaq sunaluunniit qaavaniit aallarnernagu naqqaniit aallarnerneqartariaqarmat.

 

Piniarnermik inuussutissarsiuteqartut peqatigiiffiit, pinialuttartut peqatigiiffii, ammmerisut, mersortartut, neqaarniat, atuisut allarpassuillu piumagunik ataasiakkaarlutik suleqatigiikkuutaar­lutik kattullutilluunniit sinerissami sulliveeqqanik aallarnisaasinnaapput, taakkua amerliartorneri ilutigalugit ingerlatseqatigiiffinngorsinnaapput, naggataagullu Nunatta avataanut tuniniaavilior­sinnaallutik.

 

Taamattumik Inuit Ataqatigiinniit tamanut kaammattuutigerusupparput suliniarnerit taamaattut tapersersorneqarnissaat, nammineq pisuussutigut uumassusillit atorpagut, paaralugillu nakkutigi­sussaallugit.

 

Piniartuuneq inuussutissarsiut piviusuuvoq siunissaqartutut isigisariaqartoq, taamatullu piorsarni­arneqarnissaa isumagisariaqartoq. Qulakkeertariaqarparpummi kinguaariit isumannaatsumik aamma piniarnermik inuussutissarsiortuarsinnaanissaat.

 

Taamattumik Inuit Ataqatigiit pingaartippaat Nunatsinni piniarnerup siunissamut pilersaarusior­figineqarnissaa, siuliani soqutigisaqaqatigiit taasagut innersuussutigalugit Naalakkersuisunut inassutigerusupparput tamanna siunertaralugu suliniarnerup ingerlanneqarnissaa pilersaarusioq­qullugu, susassaqartut qanimut suleqatigineqarnerisigut.

 

Taamatut oqaaseqarluta piniarneq aallaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutit aappassaaneerneqartinnani Inatsisartut Aalisarnermut Niniarnermut, Nunalermullu Ataatsimiitti­taliaani suliarineqarnissaa akuersaarparput. 

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Piniarneq Aalisarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Kattusseqatigiinniit soqutigalugu misissorsimavarput, siullermik ' 2 immikkoortoq 3 aamma 4  piniarnermik aallaniarnermillu pissutsit pillugit siunnersuisarnermi piniartut atuisullu ilisimasaasa ilanngunne­qartarnissaat Kattusseqatigiinniit tulluartutut isigaarput taakkumi ulluinnarni atuisuummata. ' 4 immikkoortoq 4-mut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit inuit pisinnaatitaaffiit pillugit aalajanger­sagaat ataqqivagut.

 

Isumaqarpugulli nunani allani pissutsit Nunatsinni pissutsinut assersuutissallugit naleqqutinngit­tut, piniagassat taama Nunatsinni killeqartigitillugit. Imaassinnaanngilarmi Danskit naalagaaffi­anni innuttaassuseqarneq kisiat tunngavigalugu inuit Nunatsinnut tikiinnarlutik tuttutassaminnik pisassinneqarsinnaassasut uffali inuppassuit Nunatsinni nunaqavissut pisassinneqarsinnaangitsut.

 

Taamaattumik danskit aatsaat Nunatsinnut tikittut piniarsinnaanermut allagartarmik ingerlaannaq tunineqarsinnaanerat Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput.

 

Inatsisartut inatssissaattut siunnersuut ' 6 immikkoortoq 1 normu 4-mut  tunngatillugu Kattusse­qatigiinnit isumaqarpugut inoqutigiinnut imaluunniit ukioqqortussusermik aallaveqartumik tunngavilimmik agguaariaaseqalernissamik siunnersuut isumaqatiginngilarput makku pissutiga­lugit:

 

Siullermik Soorlu assersuutigalugu tuttunniarnermik inoqugiit angallateqanngitst pisassanik agguaassinermi ilaatinneqartarnerat pissusissamisuunngimmat, aammalu ukioqqortussuseq tunngavigalugu agguaariaaseq kalaallisut piniarnermik inuutissarsiuteqartunut periaasiannut naapertuutinngimmat, tassami kalaallip piniartup kinguaani meeraaneraniilli piniarnermik ilinniartillugit aallartittarmagit meeqqap ukiui apeqqutaatinnagit.Tassami ilaasa meerartatik tuttunniarnermik sungiusarlugit ilagisarmatigit aammalu amerlasuut nammineq pisaqarsinnaallu­tik taamaattumik inuusuttut tuttunniarnermi angajoqqaallu piniarnermik eqqorneqannginnissaat pinngitsoortinneqartariaqarpoq

§ 6 immikkoortoq 6-mut tunngatillugu piniarsinnaanermut misilitsittarnissaq pillugu Kattusseqa­tigiinniik isumaqarpugut inuit Nunatsinni najugaqartut taamatut misilitsinneqartarnissaat pisariaqanngitsoq, pissutsinillu Europamiorpalaartumik ilaarsiniarnerinnaasoq, kisianni inuit nunami allamiut taamatut Nunatsinni aallaaniassagunik taakku misilitsittariaqartut.

 

Naggataatigut nuannaarutigaarput aalisarnermi piniarnermillu inuussutissarsiuteqartut tusarniar­neqartarnissaat kiisami inatsimmut ilanngunneqartussanngormat, kiisalu Kattusseqatigiinniik paaserusupparput Inatsisartut siorna aalajangiutaat tassalu tuttunniarnermut tunngatillugu Inatsisartut piumasaqaataat Naalakkersuisut piviusunngortinneqanngittoortoq maannakkut Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarfiginiarneraat.

 

Aammali Royal Greenland siorna Russit kilisaataani piginneqatigiillutik isumaqatigiissuteqar­nerat qanoq maannakkut ingerlanersoq ilangullugu paaserusunneqarmat aamma iluatsillugu saqqummiupparput neriulluta akineqassasut.

 

Taamatut oqareerluta inatsisissatut siunnersuut sinneri annerusumik oqaaseqarfiginagit suliap aappassaaaneerneqannginnarani Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Ataatsimiittitalia­mik sukumiisumik oqaluuserineqarnissaa inassutigaarput.

 

Simon Olsen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunanerinermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik kingornatungaaninngaanniik oqaatigilaassavara Kattusseqatigiit piniarneq aalisarnerlu pillugit oqaaseq atormassuk, tassa piniarneq aalisarnerlu taanna eqqorliornerulaarsimasoq malugeqqussavara, imalunniit eqqorliornerungaatsiarsimavoq malugeqqussavara.

 

Paasivara partiinit tamanit suliaq taanna soqutigineqaqisoq, aammattaarlu assigiinngitsutigut taakkerliorpaaluppassuarnik aamma  ilassusiuufigineqarumasoq, (Båndi tusarnaagas­saq) taamaammat oqaatigineqartut ilai tigusillattaarivigilaassavakka assersuutigalugu sunngiffimmi qasuersaarutigalugu piniartartut ataasinnaanngitsumik marluinnaanerat inerterneqarnissaallu taamatut isumalimmik innersuussutigiumaneqarpoq.

 

Aammattaaq Nunatsinni najugaqavissut isiginerullugit aamma aaqqissuussisoqassasoq, taamatut­taarlu aamma allagartap allaninngaaniit atorneqarsinnaanerata ajornarluinnartunngortinnissaanik aamma inassuteqartoqarpoq.

 

Taassuma saniatigut maluginiagassat amerlaqisut takuneqarsinnaapput soorluttaaq oqaatigineqar­toq aamma siunnersuutigiumaneqarluni tuttut piffissap sivikitsup iluani killeqanngitsumik piniarneqarsinnaanerat ammaaneqarsinnaasoq misissoqqullugu, tamanna soorunami soqutiginar­luinnartuuvoq.

Aammattaaq piniakkat killilersukkat eqqarsaatigalugit ammattaarlu paasilluarneqartoq tassaasoq illoqutigiinni inoqutigiinniluunniit pisassiisarneq ajornartorsiutini assigiinngitsunik nassataqar­tarnissaa aamma partiini isumaqatigineqartoq maluginiarpara.

 

Taassuma saniatigut pingaartumik aamma tuttut eqqarsaatigalugit eqqaaniqarpoq pisassiisar­nerup kingusippallaartumik suliarineqartarnera anigorneqartariaqartoq, tamanna qularnanngilaq ukioq manna anguniarneqarsinaassaaq.

 

Ilumoorpoq piniarnermi aallaaniarnermilu inuussutinut atorneqartussaanngitsumik peqqussute­qareeratta. Aamma nassuiaasseqquneqarpoq tassa ilaatigut qamutit atoqquneqannginnerat. Partiitt ilaasa oqatigivaat ilumoortoq toqqortassatut inoqarpoq unioqqutitsillutit piniartartut, tassa naammattoorneqartartut, soorlu qamuteralaat eqqarsaatigalugit tuttunik malersuisarput aqissiliu­tigineqartarput, taassuma saniatigut angallatit sukkasuuliat aamma miterniat appanik malersuisar­simapput, tamakkuupput piniarnermik inuutissasiuteqavissuninngaaniik assut ilungersunartutut isigineqartut.

 

Aammattaaq oqaatigineqartut ilagivaat soqutiginarluinnartut tassalu piniarnermik ilinniartitaa­nerup allatulli inuutissarsiuutitut aamma eqqunniarneqarnissaa, tassami kalaallisut inuusaaserput aamma illersorniassagutsigu tamanna eqqarsaatiginngitsuugassaanngimmat

 

Oqaaserineqartut partiininnganiit isumaqarpunga isumaqatigiiffioqisumik aammali soqutiginaqi­sumik imaqarluaqisumillu partiiniit tikkussuunneqartut toqqmmavigalugit ingerlateqqinnissaanut tassa ataatsimiitsitalianut taakkua iluameersumik Naalakkersuisoqarfiit peqatigalugit suliaq ingerlatissagaat neriorsuutigissavara.

 

Taamaalillunga akissutigineqarsinnaasut naatsunnguamik oqaatigillatsiarpakka.

 

Godmand Rasmussen, Atassut:

Uanga siullermik Atassummiut isumaqatigiissuteqarfigisimavakka immikkut isumara tusarti­laariarlugu.

 

Tassa oqallisigineqartoq una tusarnartaanngeqaaq aamma qangarsuarli tusartuartarparput kisianni inuit tamarmik naammagisinnaasaannik soorunami taamannak apeqqut pingaaruteqartigisoq naammassineqarnissaa qaquguluunniit ilimanarsinavianngilaq. uanga kisianni allaasumik isumaga tusarterusuppara, siullermik issuaalaassuunga naatsunnguamik Siumut oqaseqartuinut una issualaarniarpara.

 

Issuaaneq: „Siumumiit inatsisissatut siunnersuut matuma siuliinik oqalliseqataanitsinni arlaleiar­tumik ersersittarparput Nunatsinni pisuussutinik uumassusilinnik atugaqarnerput, isumatuumik nungukkiartuutaanngitsumillu aqutsinikkut ingerlanneqassasoq aamma kinguaassatta tamakku­ninga isumalluuteqarnissaat qulakkeerniarlugu“, taava tassani soorluuna ersersinneqartoq imaluunniit ersersingajakkaluarlugulu unittoqaannartoq, piniakkat taama killilersukkat Nunatsin­ni inunni amerlatigisunik piniagaassappata, soorluuna una oqariartuut itinerusumik oqaatiginga­janneqaraluartoq inuit tamarmik piniarsinnaanerat tassani killileereersoq.

 

Inuit piniartut meeraanerminninngaaniik perorsagaasarput meeqqaminnik piniartussatut aamma piniartut meerai nuannaartorinnillutik ilaatigut atukkat takoreertaraluarlugit immaqa pitsaasuin­naasanngitsut uniffiginagu piniarneq kalaallit kulturitoqaa naqisimaneqarani ingerlasinnaanera inuutissarsiorsinnaanera taanna aallaavigineqartarpoq. erseqqissumik oqaatigineqartarpoq piniarneq kulturitta ilagigaa, aamma ilumoorpoq kisiannili tuttut piniagaalernerisa nalaani kulturinittoortut amerlavallaartannguatsiaqaat. Tikaagulliit assersuutigeriartigit Naalakkersuisut torrallavillugit taakkua inatsisiliussimavaat, tassa aalisartunuinnaq piniartunuinnarlu piniarneqar­sinnaasunngorlugit.

 

Taassuma inernera takusannaatta uani ersippoq inunnit saniatigooralugu piniartartunik allanillun­niit taamatut piniarniartunik sassartertoqassanani, Inuit ullumikkut piniarnerinnarmik inuutissar­siuteqartut aammaattuugutsigit kisiisa tuttunniarnermi isumaqarpunga assorujussuaq kuk­kunertut naliliissasugut.

 

Uagut sila ajortillugu immaqa suliffeqarfinnut sumiluunniit piniartoq suliffeqarfimmut iserpat saniatigooralugu suliniarluni qanormita akissagaluarparput, kisiannilu piniakkat killilersorneri nalerpiaani uagut taamatut qinnuteqartarnerput piniartunut isumaqarpunga oqippallaangajattoq. Piniartoq inuutissarsiuummik tunigutsigu aamma ersersittariaqarparput biilersinnaanermut allagartariaqartariaqarmat allagartaqaraanni, piniakkat taama ikikitsigitillugit avammut taamatut saqqummertaqattaartarneq kikkunnut tamanut ammasunut ingerlatissagutsigu aaqqiineq qaqugor­suarmut aaqqiineq taanna pitsaasumik atulernavianngilaq.

 

Naalakkersuisup aatsaannguaq oqaaserisaa uani imaattoq nuannarivara, aamma taassuma ersersippaa piniakkat taama amerlanngitsigisut tamanut ammaassinerat uloriasaarutitut ilaatigut nipilimmik taammagu. Taavalu oqaaseq atormagu „inuk inunngortanngilaq qoorortuumik tigummereerluni“, taava aperissuara, kinamitaavami inunngorsimava tuttumut siloreerluni? Uanga isumaga nammineq oqaatigissagukku erseqqissumik oqaatigerusuppara, nalilersuilluar­nikkut taanna isumaliuutigilluaqqissaaqqullugu.

 

Aamma saniatigut pinialuttartut taakku ataqqivakka, soorunami ataqqilluinnarpakka, kisianni killilersukkanut taanna isumaqarpunga aamma kalaallit paasisariaqaripput uagut ingiaaniarnerin­naq qalleraannerinnaq kisiat eqqarsaatiginagu massakkut isummertariaqalersugut. 

 

Piniartuuneq akuerisimavarput aalisartuuneq nunatsinni inuusutissarsiutit pingaarnerpaar­taraat, isertitat taama appasitsigisartillugit piniartuni periarfissaq una piniartut ilaat nalunngilakka akiligassaminnut missigersuusioreertartut tuttunniarneq atuuttarallarmat qanga tuniniaanermitut pisamikkut allat ulluinnarni pisinnaanngisatik nalilersueqqissaartarpaat. Taamaattumik uanga immikkut taanna ilungersortumik qinnutigerusuppara eqqarsaatigilluaqqittariaqartoq, isumaqar­punga piniartunut taanna killilersuineq atuutsillugu piniartuinnarnut taanna atuut­tariaqartoq. Qujanaq.

 

Siverth K Heilmann, Atassutip oqassaeqartua:

Imaanngilaq oqaluttarfik una atorlugu Atassutip klubbiat nanginniaripput. Kisianniuna uunga qaqeqqittunga Naalakkersuisunut ilaasortap Atassumminngaaniik apeqqutigisarput erseqqissu­mik akinngimmagu ujartoraluariga qamuteralaat pillugit qanoq pilersaaruteqartoqarnersoq tassalu aamma erseqqinnerusumik nassuiaanneqarnissaat kissaatigigaluarlugu, taamaallaalli uniffigitiinnarlugu IA-kkut saqqummiutaanni tunngatillugu taavaa qamuteralaat atorneqartartut ilaatigut tuttunik umimmannik malersuutitut aqissinut il.il.

 

Qularnanngilaq siunnersuut aamma ukiuunerani tuttunniartoqartarallarmat aamma Inatsisartut Landsrådeqarallarmat aamma tuttunniartarnermut tamakkua qamuteralaat takkuteqqaarmata akuerisamut piniarnermut atorneqarsinnaasut ilaatinneqarsimapput. Ukiuunerani umimmanniar­tarneq Kangerlussuarmi pineqartut eqqarsaatigineqartullu tassa eqqaaneqaannarsinnaavoq taamaallaat piniarnermi atorneqarsinnaasut assartuutigineqarnissaat. Uani erseqqilluinnartumik oqaatigaarput uagut Kangerlussuaq eqqarsaatigalugu qimuttoqarfioqqusaanngitsumi aamma immikkut akuersisoqartarnera soorlu Sisimiormiut Kangerlussuarmut kommunitsini aqqutaasin­naaneri akuerineqartarpoq taanna paaseqatigiilluta ippigineq ajorparput.Isumaqarpunga taanna erseqqissumik nassuiarneqanngitsoq ukiuunerani umimmanniartarnermi qamuteralaat atorneqar­sinnaaneri pineqarpaat? Taanna erseqqissumik nassuiarneqarnissaa kissaatigaara.

 

Ilaatigut uani aamma tikillatsiarneqarput aquuteralaat appanniarnermi sukkassutissamut tunngas­suteqartut, ila ukiorpaalussuit matuma siornatigut aamma politiinut atorfeqarsimalluni piniartu­nut unioqqutitsisussanngoreerlugit malittarisassiortoqartarnera Nuummi peqqussutissamik sanasoqartarnera aamma ippigilersimavarput inatsisinik atortitsiniaasartuusugut, taamanikkut uanga peqataasimallunga. Assersuutigalugu appanngooq piniarneqassanngillat 10 knobi angullu­gu ingerlalluni.Assersuutissaannaavoq.Qassiimmitaavami sukkaqalutik appa orneriarlugu tassami qanillattoriarlugu pisarinerpaat, immaqa qularnanngitsumik 10 knobi angullugu.

 

Malitsikkuminaatsunik sanasarpugut kisianni una oqariartuuterput Atassumminngaaniit pingaar­tipparput partiinut apeqquterput aamma erseqqissumik akineqanngitsoq.

 

Tuttunniartarnermut tunngasoq naalakkersuisup malugigakku akissuteqarnermini soqutiginartil­luinnaraa killeqanngitsumik tuttunniarsinnaanerup ammaanneqarsinnaaneranut periarfisseerusus­sinnaaneq. Isumaqarpunga tamakku oqariartuutigut assigiinngitsut ataatsimiititaliami susassaqar­tumi tamatta nalilersorluartariaqarigut. Taavalu apeqqutit assigiinngitsut uterfigeqqillugit. Qujanaq.

 

Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik maqaasivara Inuussutissarsiornermik Naalakkersuisumut apeqquteqarnitsinnut akissuteqan-nginnera, tassami ilanngullugu allassimagatsigu kiisalu Kattusseqatigiinniit paa­serupparput Inatsisartut siorna aalajangiutaat tassalu tuttunniartarnermut tunngatillugu Inatsisar­tut piumasaqaataat Naalakkersuisunut piviusunngortinneqanngittoortoq, maannakkut Naalakker­suisut qanoq iliuuseqarfiginiarneraat.

 

Aammalu Royal Greenland Russinut isumaqatigiissuteqarsimanera taanna allaganngorlugu akiniarukku akisinnaavat. Aammalu uunga killilersuinermut tunngatillugu tuttunniarnermut allanulluunniit piniakkanut assersuutigisinnaavara umiatsiaararsortut tapertaralugu piniartartut avan­na eqqarsaatigissagutsigu soorlu Qasigiannguaniik tuttunniartoqarniaruni Nassuttuunukar­tariaqarpoq.

 

Aammalu angalanerinnarmi orsussamut atorneqartarpoq 500 literi sinnerlugu ilaanni, ilaasa angallatit atortarpaat. Taamaattumik pisassat taamannak killilersorneqarnerat isumaqarpunga nalilersorluarniartariaqartoq. Aammalu uparuarneqarpugut oqaatsit atukkagut pillugit soorlu piniarneq aalisarnerlu ilanngussimaneraraat, aamma uani takusinnaavarput Siumup aamma taanna atorluaraa, taamaattumik uatsinnik uparuaanera aamma illuatungeqartoq takusinnaareer­parput.

 

Ole Lynge, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aap, suna oqaatiginiarneqaraluarnerpa Siverth K Heilmannip Inuit Ataqatigiit oqaaseqaa­taannut tunngatillugu uparuaatai aquuteralaat uani pineqanngimmata erseqqisaatississuunga. Tassa angallassuit 25-30 knob-ersorsinnaasut pivakka, ingammik miternik malersuisartut takornartaa­junnaaraluttuinnartarmata.

 

Aamma tassa malittarisassiortitsinissamut imaluunniit Naalakkersuisut pisinnatitaalernerannut tunngatillugu soorunami periarfissaasussaavoq periarfissinneqartussaasut kommunit qanitariit imaluunniit suleqatigiissutaasinnaasut assigiinngitsut eqqarsaatigaat soorlu Kangerlussuarmut umimmanniartitaasartut pillugit kommunit taakkua suleqatigalugit Naalakkersuisut isumaqati­giissuteqarfiginiarneqarsinnaasut.

 

Nunap immikkoortuani aalajangersimasumik pisariaqavissutigut atuinissaq taanna soorunami Inuit Ataqatigiinninngaanniit mianersortumik aamma ataat­simiittitaliami isummerfigissuarput. Maluginiarparput taassuma saniatigut Siumup saqqummiussaani quppernerit sisamaat qupperneq kingulleq immikkoortut pingasut aamma Naalakkersuisunut inassuteqaataat eqqartorneqassasut soorunami  Inuit Ataqatigiinninngaaniit uagut kissaatigiinnassuarput apeqqutit taakku eqqartor­neqalerpata.Aamma mianerissagipput apeqqutit aalajangersimasut inatsisilianut allanut attuumas­suteqartut akulerunnaveersaartinneqarnissaat pisariaqartussaammat.

 

Uaguttaaq Inuit Ataqagiinniit malugaarput tunngaviusumik inatsisip ilusilersugaanera, taamaal­laallu pisassiisarnermi taavalu annerusumillu aamma aallaaniarsinnaanermut allagartamik imaluunniit aallaaniarsinnaanermut misilitsitarnissamik eqqussinissaq eqqarsaatigalugu apeqqutit eqqartorneqaqqittariaqartut.

 

Naggasiukkallarlugu ataatsimiittitaliap siulittaasuatut apeqqut soorunami nalugaluarpara ilumut Naalakkersuisut Eqqissimatitsinermut  Ataatsimiittitaliaq pilersinniarneraat imaluunniit uagutsin­nut suliassiissutigissaneraat, immikkut tuttunniarsinnaatitaanerup killeqanngitsumik ammaaffigi­neqarsinnaanera.Inuit Ataqatigiinniilli oqaatigissuarput soorunami aamma Pinngortitaleriffiimmi sulisut peqatigalugit, aammalu aalisartut piniartullu kattuffiat peqatigalugu naleqquttumik aaqqissuussinissamut peqataarusukkatta.

 

Ilanngullugu eqqaasitsissutigilaaginnassuara inatsisissatut siunnersuummi inatsisip suliarineqar­neranut atatillugu ataatsimiittitaliap siulittaasuatut aatsaat ullup qeqqalivissoq tigusaqarnikuuga­ma Teknikkimut tunngasuunerusunik  Inatsimmi aalajangersakkanut '-nut ataasiakkaanut tunngatillugu amigaatit iluarsisasallu pineqarput, taannalu soorunami ataatsimiitsitaliap siulittaa­suatut ataatsimiitsitaliami ilaasortat tamaasa agguaassiffigineqarnissaat isumagivara, kisianni taanna aatsaat ullup qeqqanngitsoq tigusimagakku eqqaasitsissutigiinnarpara.

.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Ja, siullermik saqqummiussagut Naalakkersuminngaaniik soqutigineqarmata taanna qujassuti­geqqaalaassuarput.

 

Uani oqaaseq Siumut tungaaninngaaniik immaqa ilisarnaatitut atortagarput uumassusilinnik atugaqarnerput isumatuumik nungukkiartuutaanngitsumillu Guulumaap oqaaseqarfigisaa taanna itisilertariaqanngikkaluarporluunniit ilaatigut imaanngilaq arlaannik attullatsiaaginnarluta oqaa­seqarnitsinni taanna atortaripput. Maannakkut inuiaqatigiit Kalaallit ima atortorissaarsimatigiler­pugut maani partiit oqaluttuisa ilaaninngaanniit oqaatigineqarluni allaat aquuteralaat sukkasooru­jussuit snescooterit atorlugit piniakkanik malersuinermik allaat ingerlatsisoqartarpoq.Kisiat oqartoqanngilaq kikkut tamakkuninnga ingerlatsisarnersut.

 

Sumilluunniit oqaaseqarnermi mianerisassat aamma ilanngullugit oqaaseqatigiit ersersinniarneri ajornartarput, kiannili isumaqarpunga ataatsimiititaliani susassaqartunilu piffissaqarfigilluarlugit oqallisigineqarnerani tamakkua illersuiniarnermi aallaaviusartut aamma iluaqutiginiarneqarsin­naasut. Uagummi Siumuminngaaniit kissaatiginngilluinnarparput piniakkat nungukkiartortut isiginnaaginnassallugit piniartissallugillu inatsisiliornikkut killiliiffigisariaqarput aammalu pisariaqarpat allaat piniagaasinnaanerat mattukkallarneqarsinnaalluni.Soorlu tuttunut taamaalior­nikuusugut.

 

Tamakku assigiinngitsut ilaatigut aamma immaqa eqqumiigineqarsinnaagaluarpoq. Tamakku assigiinngitsut pitillugit uani allaat qepoqqaat arfiviillu ukiuni arlalinni Nunatsinni imartaani uumasuutigiinnalernikuusagut pillugit oqaaseqallatsiarnerput.Isumaqarpugut NAMCO tassa miluumasut pillugit isumasioqatigiiffittut immaqa taaneqarsinnaasoq taanna piniartut atuisullu ilisimasaanik atuinialerneratigut aammalu aallaaveqalerneratigut iluatigisariaqartoq suleqatisera­lugu aamma tamakkua siusinnerusukkut inuiaqatigiinni iluaqutigineqarsimasut ilisimatuussutsik­kut misissuiffiginerani Kalaallit Nunarput ilaatinneqarsinnaanersoq Kalaallit ilisimasaat tassani ilanngunneqarsinnaanersut, aammalu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aamma iluaqutiginiarneqarsinaaneri inuiaqatigiinni misissorneqalereersinnaanersoq.

 

Inatsimmik arlaannik ippigisaqaraanni Inatsisartut issiavitik iluaqutigalugit allannguutissamik siunnersuisinnaanerat aamma Siumuminngaaniit atorsimavarput. Tamanna arlaleriarluta atortar­simavarput aamma maani piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsisissamik eqqartuinitsinni, uani utoqqatsissutissavara uparuarneqartoq ilumoormat vulequtsinnitsinni piniarneq aalisarnerlu allattoorsimagakkit aallaaniarneq piniqarpoq tassani imarisaani tamarmi. Uanili immikkoortikku­minaattoq tassaavoq aamma sunngiffimmi imaluunniit aamma inuutissarsiutigalugu, piniarnermi eqqartuiniaagatta aamma ilaatigut aalisarneq ilanngunneqartarmat. Soorlu kapisilinniartoqartar­poq sunngiffimmi aammalu inuutissarsiutigalugu nammineq atugassani maannakkut.

 

Tamakkua killilersuiffigineqarput aamma isumaqarpunga  tamakkua Inatsisartut aam­mali siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit aamma Naalakkersuisunut uani inatsisissatut '6 aqqutigalugu isummersuutigineqarsinnaasut, tassami inatsisiliornikkut anguneqarneq ajorpoq taanna inatsit atulerpat allanngortinneqassanngilaq.Inuiaqatigiit ingerlatitaanerani piumasaqaataasumi naleq­qussaalluni inatsisip malinnaatinneqartarnera ingerlanneqartarmat, taanna Siumuminngaaniit suleqataaffigerusupparput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit:

Ja, qujanaq.Tassa tuttunniarneq aavartarnerlu oqallisigineqaleraangat uanga tunuarsimaarneq saperpu-nga. Aammalu eqqaasitsissutigerusullugu assorujussuaq isumaqarlunga ataatsmiitsitali­ap eqqarsaatigilluartariaqarai assigiinngitsut maani saqqummiunneqartut. Pingaartumik Atas­summinngaaniik aamma eqqaaneqarsimasoq aavarnerup nalaani sivikitsumik killiliinngikkallar­luni piniarsinnaatitaaneq, tassani isumaqarpunga pingaartumik Nuup eqqaani angalaneq aamma­lu nunap timaanut aavartarluni nalunanngilluinnarmat nunap timaa tuttorpassuarnik ulikkaartoq. Aammalu taakku tuttut kinguaassiortissagutsigit aammma nerisassaat tassani erligisariaqaratsigit, inuuniutissaat.

 

Tassami tuttut inuuniutissaarukkunik aamma tuttunik nungusaaneq nammineerluni nungukkiar­tussammat, taamaattumik tamakkua eqqarsaatigilluaqqoqaakka, aamma tuttuutigut uumasuutigut paarissagutsigit aamma nuna inuufigisaat qiviaqqaartariaqaratsigu.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq.Tassa ukiup ataatsip matuma siorna taamatut siunnersuuteqarsimasutuut ukioq ataasinn­gulersoq matuma siorna taamatut agguaassisarnermut tungasut komminut annertunerusumik oqartussaaqataaffigineqalernissaanut tunngatillugu siunnersuuteqarsimasutut nuannaarutigaara manna ileqqoreqqusaq imaluunniit inatsisissaq nutaaq taamaalilluni saqqummiuuneqarmat soorunami aamma allat allarpassuit kissaateqarnerat toqqammavigalugu.

 

Uani partiit oqaatigisaanut tunngatillugu ilaatigut Siumuminngaaniit oqaatigineqartut piniarner­mut allagartaq ukiunut pingasunut atuuttussanngorlugit akuerineqartassasutut siunnersuutigine­qartoq itisilerneqanngimmat apeqqutigilaarusuppara. Tassa naluneqanngitsutuut piniarnermut allagartat ukiut ataasiakkaarlugit massakkut ingerlanneqartarput, aammalu ilaatigut tamatumani immaqa suliffeqalersimanerit ukioq ataaseq piniartooriarluni immaqa ukiut tulliani suliffeqalersi­maneri aamma tamatumani apeqqutaatinneqartarmata, taava ukiut pingasukkaalerpata qanoq takorloorneqarnersoq taanna assut paaserusunnarpoq.

 

Aammalu taassumap saniatigut una maluginiagara tassaavoq taamatut tuttutassinneqaraanni taava allamut tunniunneqarsinnaassanngitsoq, ilaatigut oqaatigineqarmat, aamma Kattusseqati­giinniingaaniik aamma oqaatigineqarluni angallateqanngitsut taamatut pisassinneqartarneri apeqquserneqarlutik. Taamaattumik taakkua imminnut attuumassuteqarunarmata aamma soorunami pissanganarpoq ataatsimiititaminngaanniik qanoq isummerfigineqassanersut.

 

Kiisalu misilitsittarnermut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit oqaatigineqarpoq pisariaqanngitsoq, kisianni illuatungaani aamma oqaatigineqarsinnaavoq ukiuni arlalinngortuni aamma ajutoortar­nerit pisarsimapput, aallartoortarnerit aammalu assigiinngitsut taamatut aallaasinik atuinermi immaqa ilisimasakissinnaasarneq aamma pissutaaqataalluni, taamaattumik illuatungaatigut immaqa oqartoqarsinnaavoq taamannak misilitsinnermi aamma Kalaallit nuannaarumatuujum­mata meeqqaminnik misilitsittoorlutit atagu kaffisortitsisalissajunnarsimmata, isumaqarpunga taamatut misilitsitsisarnissaq pissusissamisuuinnartoq, aammalu isumannaallisaanermut ilaasoq.

 

Taavalu naggasiullugu una Atassutikkunnut ilaatigut assigiinngitsunik aammmalu nammineq iluminni  soorunami isumaqatigiissutiminnik immikkut isummaminnik saqqummiisunik saqqum­miissuteqartoqarneratigut ilaatigut piniartuinnaat piniarnermut allagartaliinnaat piniarsinnaa­nerannut tunngasumik illuatu-ngaani oqartoqarpoq,  illuatungaaniillu paggatassiissutitut piffissaq aalajangersimasoq taamatut piniarsinnaanermut tunngasut saqqummiunneqarlutik. Isumaqarpun­ga aamma Inuit Ataqatigiinninngaaniit tamakkua nalilersugassat annertoorujussuusut aammalu ilumut pisassaqassutsimut ulorianassanersut imaluunniit qanoq siunissaq eqqarsaatigalugu massakkut angallaterpassuit sukkasuuliarpassuillu pigineqarmata tamakkua sukumiisumik eqqartorneqarnissaat kissaatiginarpoq.

 

 Aammalu soorunami tamatumani aamma nalilersuinermi isumaqarpunga Eqqissisimatitsinermi Ataatsimiitsitaliami ilaasortatut ullaaq ataatsimiikkatta ilaatigut tuttut aamma eqqartorsimagatsi­git paasissutissanik perusulluta ersarinnerunik. Tassani aamma nalilersuinermi peqataatinneqar­nissarput assut kissaatiginarpoq.Qujanaq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut siulittaasuat:

Maannakkut isumaqatigiinneq maanna malunnarmat suliarinissaanut pisariillisaataasoq assut qujanarpoq, aamma taanna uanga qujassutigaara. Taavalu aamma ajornartorsiut alla aamma arlalinnik tikillatsiarneqartoq, oqaaseqarfigineqarnani annertunerusumik Siumup aamma Inuit Ataqatigiit attullatsiagaat.

 

Tassa siornatigut ajornartorsiutaasimavoq ukiut marluk maaniissimanissaq piumasarineqartarmat allagartartaarniarnermi, qanoq oqassaanga aallaaniarsinnaanermut periarfissinneqarnermi.Aam­ma taanna uparuarneqartarsimammat, inunnik immikkoortitsinermut tunngatillugu ilisimavarput. Taamaattumillu aamma maannakkut taassuma aaqqiiviginissaa siunertaralugu aamma ilisiman­ninneq aaqqiiviginiarneqarpoq.

 

Tassa innuttaasunut immikkoortitsinaveersaarnissaq anguniarneqassammat. Tassunga ilanngullu­gu maluginiarpara Inatsisartuninngaaniik akerlerineqanngimmat maannakkut ukiut 2000-mi aamma isilinernissinni aallaniarsinnaanermut allagartaqarnissaq piumasaqaatinut ilanngutissa­soq.

 

Taanna isumaqarpunga avaqqunneqarsinnaajunnaartoq. Tassani ilaapput aallaaniarsinnanermut allagartamik piumasaqaatinik ilaqassapput, piniakkanik sunilluunniit aamma uumasunik sunil­luunniit timmissanillu piniarnermi malittarisassat eqqissisimatitsinermi tunngasut nunamut tamarmut atuuttut kommunimi atuuttut tamakkuupput tamarmik aamma aallaammik aallaaniar­nermut akuersissummik periarfissamik tunineqartinnani piumasaqaatitut maannakkut ilann­guttariaqalersut.

 

Uumasut illersorneqarnissaat siunissamilu aamma inooqatigiuarnissaat pillugu eqqissisimatitsi­nermut tunngasut erseqqissut ilisimaneqartut tamarmik tunngavigalugit allagartanik tunniussinis­sat tunngaveqartariaqalerput. Taamaalippat ukiuni marlunni pingasuni maaniinnissaq immikkut piumasaatigissallugu sakkussaajunnaartutut isigisariaqassaaq, nalilertariaqarpoq udvalgimi tamakkunatigut ilisimasassat tamatta malitassagut aallaammi tigusinitsigut taava qularnartumik ilisimaneqareernissaat siunnerfigissagatsigu.Taanna isumaqarpunga aamma aaqqiivigissallugu pingaaruteqartoq, taassallugu.

  

Tassalu aamma inatsimmi allami avatangiisit pillugit inatsisigisatsinni nunallu pinngortitallu eqqissimatitaanissaanut tunngasut tassani tikissinerugaluartoq uani Siumukkut oqaaseqartuata Lars Karl Jensenip eqqaasiissutaa aamma pingaaruteqartoq oqaatigerusuppara. Tassa kommu­niplanenik taaneqartut kommunit namminneq killeqarfimminninngaaniit killeqarfimmut piler­saarusiortussaapput aamma, tassanilu nunat eqqissisimatitassatut imaluunniit qasuersaarfittut uumasunik inunnullu immikkoortillugit innimigisassat kommunalbestyrelsit taakku suliassari­vaat.

 

Tassani kommunikkuutaartumilluunniit pigaluaraanni aamma nunat ilaani regionini tassa nunat ilaani immikkoortortaani aamma tamakkunasigut inuit uumasullu sukisaarsartarfittut qasuersaar­lutik atortagassaattut innimigisassatut aamma isikkullit, kommunit suleqatigalugit taakkua aaqqissuutassaapput. Aammalu uani uumasunik aallaaniarnermut tunngasunik eqqartuinissinni aamma eqqaasitsissutigineqarmata Siumuminngaaniit taakkua aamma pingaaruteqarput eqqaa­masassaat.

 

Qularutigineqassanngilaq Naalakkersuisunit pinngortitamut tunngasut saniatigut aallaaniarsin­naanermut periarfissat pinngortitami atorluaanissamik pigiinarani aamma inooqatiginninnissamik pitsaasumik aaqqissuussinerit siunertaqassammata, taamaattumik aamma pinngortitamik eqqissisimatitsineq avata-ngiisinullu tunngasutigut aamma eqqissisimaarfissat sumiiffii kommu­nit suleqatigalugit aamma taakku aaqqittariaqassusiat aamma eqqaamassavarput.

 

Hans Enoksen, Siumut:

Tassaana ilaatigut tikillatsiarneqarmat angallateqanngitsut aallaaseqanngitsut piniarsinnaanerat mattunneqartariaqartoq. Isumaqarpunga taama sukannertigisumik nunami maani iliuuseqarsin­naanngitsugut, tassami aatsaannguaq eqqartorneqarpoq tikisitatut taaneqartartut mattunneqarsin­naanngitsut, taava sooq nunami maani najuqavissut angallateqannginnertik aallaase­qannginertillu pissutigiinnarlugu mattunneqassappat.

 

Isumaqarpunga taanna Naalakkersuisut nalilersuinerminni aamma eqqarsaatigilluartariaqaraat, tassami Kalaallit ileqqorivaat ilaatigut piniariartarlutik ikioqatigiiaallutik angallateqanngikkalu­artut ilaatillugit, aallaaseqanngikkaluartut ikiortugalugit, taanna pissuseq qangarsuaaniilli attanneqartoq isumaqarpunga mattunneqarsinnaanngitsoq. Aammalu taamaattoqassappat inuit pisinnaatitaaffiinik taanna piaanerusoq. Taannalu uanga akuersaarsinnaanngilara. Taavalu aamma tuttunniartoqassagunarmat piniartugut naligiimmik agguaasoqartalernissaa aamma Naalakkersuisut qularnaartariaqarpaat. Ilaatigut kommuneqarfiit eqqarsaatigalugit kommunit ilaa­nni piniarnermut allagartallit ilaatigut arfineq-marlunnik pisassaqartinneqartarput, kommunit ilaanni taamaallaat ilaatigut marluinnarnik pisassaqartinneqartarput.

 

Taamatut agguaariaqqinnissami inassutigissavara piniarnermut allagartallit amerlassusii aallaavi­galugit kommuninut agguaassisoqartalissasoq, imaanngitsoq kommunit inuttussusia apeqqutaa­tillugu. Assersuutigalugu soorlu Aasianni piniartut 50-uppata taavalu Nuummi 50-iuppata taakku assigiimmik pineqarnissaat tamatta qularnaartariaqarparput.Tassami ukiuni kingullerni malun­narpoq ilaatigut Nuummi piniartut ilai arfineq-marlunnik pisassallit kommuneqarfiit piniartut marluinnarnik pisassallit, taama naligiinngitsigisumik agguaasoqarsinnaanngilaq,taakku Naalak­kersuisut aamma sillimaffigisariaqarpaat.

 

Taavalu naggataatigut uanga aamma akuerisinnaangisama aamma ilagaat qasuersaarutigalugu piniartartut ilaatigut maani oqallisigineqarput, uagut qasuersaarluta piniarneq ajorpugut, kisinni­liuna aamma inuussutissatta ilaannik piniartartugut, nuaanariinnarlugu piniartoqarneq ajorpoq, immaqami inuit ataasiukkaan-nguit kisimik nuannariinnarlugu piniartarput, taanna aamma oqaasertaa allanngortinneqartariaqarpoq qasuersaarutigiinnarlugu maani piniartoqarneq ajorpoq.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Uangattaaaq neriuuutigaara maaannakkut oqalligisarput tassa piniarnermut aallaaniarnermullu Inatsisartut inatsissaatut siunnersuut taanna aallaavigalugu neriuppunga aamma suli pitsaanerusu­mik piniarnermut malitassaq taanna malinneqassasoq inunnik, tassami massakkut tuttut umim­maallu pingaartumik killlersukkat eqqarsaatigalugit iliuuseqarnigut ukiuni taakkunani immaqa naammiginarsimanngeqimmata annertuumik maani oqallisigineqartarput, aamma siunnersuute­qartoqartarpoq aamma siunnersuuteqartarsimavugut pitsaanerusumik aamma agguaassisarnissaq ilaatigut inoqutigiit ataasiakkaat aamma tamarmik pisassaqartinneqarnissaasa anguniarneqarnis­saat allaat angullugu siunnersuutigineqartarluni.

 

Taamaattumik uani apeqqutigerusunnarpoq Naalakkersuisumut aamma ukiuni tulleriinni pingasuni makitsisarnerit ingerlanneqartarsimapput, taavalu aamma iluatsitsisut soorlu nassuiaa­nermi oqartoqartoq inoqutigiit arlalissuarnik pisassinneqartarsimasut allallu pissarsinngitsoorlu­tik.

 

Taava massakkut makitsinissami soorunami aamma qinnuteqartitsisoqartussaavoq. Taavalu aamma taakkua qinnuteqaqqittussaassapput immaqami aamma iluatsitseqqittussaallutik, taamaat­tumik aamma ilaatigut oqaatigineqartarpoq immaqa makitaareersut uatseerallartinneqarsinnaann­ginnersut, imaluunniit qanoq massakkut pisoqassanersoq uani erseqqissaatigineqartariaqarsoraara tassami qaammatit marluk pingasut qaangiutiinnarpata tuttut umimmaallu aamma piniagaaleqqit­tussaapput, aammalu tassunga tunngatillugu kissaatigineqartarmat umim­maat tuttullu ataatsikkut aallartillutik piniagaasalernissaat, taanna arlalinnik kissaatigineqartarmat aamma qanoq taanna eqqarsaatersuuteqarfigineqarnersoq iluatsillugu maannakkut aamma isumaqarpunga Naalakker­suisut oqaatigisariaqaraat.

 

Tassami malunnarmat piniarnissaq aatsaat tikiliivikkaangat taavalu qinnuteqartitsineq naasartoq, taavalu piffissaqarpiarnani aamma agguaassineq ingerlanneqartartoq. Soorlu aamma Atassutip oqaaseqarnermi oqaatigivaa kissaatigalugu siusinnerusukkut qinnuteqartitsinissaq ingerlanneqar­sinnaasuuppat aamma kommuninut agguaassisartunut aamma suliassaq annertusaqimmat taakkununnga iluarnerpaasussaq aamma uani maleruagassami neriuppunga aamma eqqarsaatigi­neqarlutik aaqqiisoqassasoq, aammami uani soqutiginarmat aammalu iluarisi­maarneqarluni kommunit nammineerlutik aamma annerusumik iliuuseqarnissaannik ammaassisumik ilaqartin­neqarmat, tassuunakkut eqqortitsisoqarnissaa assut kissaatiginarluni.

 

 

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ja, qujanaq, taavalu oqaaseqartussanut tullinnguuttunut ingerlaqqitsinnata una oqaatigeqqaalaas­savara tassa aajuna tamatta ilisimasarput tassa inatsisissatut siunnersuut una ullumikkut siuller­miiginnarparput, ingerlaqqittussaasssaaq ataatsimiittsitaliamut tassa Aalisarnermut, Piniarner­mut, Nunalerinermullu Ataatsimiititaliamut, tassanilu qularinngilluinnarpara apeqqutit assigiinn­gitsorpassuit maannakkut saqqummiussuunneqartut ilaasortani assigiinngitsuninngaanniit aamma taakkua ataatsimiititaliami sammineqallarumaarmata aammalu ataatsimmiititaliaq tassani periarfissaqarmat Naalakkersuisunut aamma aggersaalluni itisilerisitsisinnaalluni apeqqutinut.

 

Taavalu maannakkut Atassutip oqaaseqartuata saniatigut aamma oqaaseqarumalluni nalunaarsi­mavoq Otto Steenholdt.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Nuannariinnarluguunngitsoq kisianni saniatigooralugu piniartartut kattuffiata siulittaasuaninn­gaaniit atassuteqarfigineqarsimavunga, taamaattumillu ataatsimiititaliaq ataatsimiittussaammat aamma kissaatigiumallugu taakkua apeqqusermassuk imaluunniit aperiumammata allagartaqar­neq qorsunnik, aappaluttunik, tungujortumilluunnguatsiarpoq, taanna atuussimasoq kingumut misissoqqilaaqqullugu, pitsaasoqartoq tassani taakkua oqaatigimmassuk.Taanna ataatsimiititalia­mut misissoqqullugu maana ingerlateqqippara.

 

Makitsisarnipalaarsuup inuit tamaasa ajortuliortunngortippai, asu taanna taamaatinniarli! Kinalunniit aningaasaateqarluaraluartup 35.kroneerluni inuit 100-rujut missaaniittut akiliussin­naavai, taakkulu oqarfigalugit tuttunniarnissamut umimmanniarnissamut qinnuteqaqqullugit. Taa­matut akiliiseriarlugit namminneq pissarsisarput. Inuit iluasaartut naluneq ajorpaat piniartu­nukua aallaaseqarlutillu umiatsiallit utoqqatserpunga taanna oqaaseq atorakku, taakkukkua piniqartut makitisinneqartussaallutik.

 

Nuliat imalunniit kikkuugaluarnersut tamaasa ilanngussuullugit, taanna piumasarineqanngilaq uparuarneqartariaqarput utoqqannguakkuluit ilaanni makissaarsinnaasulluunniit pisissunneqartar­mata makitsinermi iluaqutiginiarsaralugit, taanna siunertarineqanngimmat nalunaarutigineqaann­narniarli piniarsinnaasunukua makisitinneqarniartut,allanik ikiorsersunnagit.

 

Taamaaliornerup ila aalajangersagaagaluanik unioqqutitsinipilupilorujussuaq pilersippaa,  soqutigineerutilerpoq tuttunniarnermut aalajangersagaanerigaluit pinnguarnertut isigineqalerma­ta, qassimmitaava tamakkua tuttut niuinut ikkutassat savimineerarparujussuit tunniunneqartarput, qassimmitaava uteqataartarpat tamakkulu ikkutissanagit. Nalunngereerpagut taamaaliortoqarsin­naasoq, makitsinerlu aamma taariarakku oqarpunga inuit ajortuliortunngortinneqarnerat aalajan­gersakkakkut taamatut pilerpoq, isumaqarluinnarpunga taakkua aamma ataat­simiititaliap nalilersorluaqqissaartariaqaraat. Tassa akiliussilluni taamannarujussauaq pisarneq ileqqussami­niinngilaq.

 

Assorujussuaq Inuit Ataqatigiit oqaluttuat isumaqatigaara, uanga siusinnerusukkulli oqaatigi­sarakku, ajoraluarpoq oqaatigissagukku Danmarkimi ileqquusoq piniarsinnaassagaanni angallat 4 hestinik sakkortunerusumik motoreqassanngilaq. Piniagaq aamma nammineq imminut annaas­sinnaanissaanut periarfissinneqartariaqarpoq.

 

Massakkut mitit tinngigaangata inorsaatigalugit ilaasa malersortarpaat, taamaattoq illersorneqar­sinnaanngillat, taamaattumillu aamma Naalakkersuisut qinnuigisariaqarparput tamakkua maani oqaluttut ilaasa kusanartumik oqaatigisaat inooqatigalugillu taanna oqaaseq atorneqarmat piniakkat tunngatillugu eqqumiikkaluartumik, kisianni siunissami aamma kinguaagut tamakku­ninnga inuussuteqassappata. Allatut ajornaqaaq uumassusillit suulluunniit Nunatsinniittut piniarnermi inuussuteqartuusugut illersortariaqarpagut imaalillugit periarfissillugit aamma qimaasinnaasariaqartut uatsinninngaaniit.

 

Tuniniaasut ilaasa tuniniagaat tuttutsiarsuit tamaani uppataannaasigut aallaarsarisimallugit nerriviusap qaaniitsitat. Piniartut tamakku pisarinngilaat, piniagassaq qanillillugu piniartariaqar­poq, ungasiinarsuarmiit eqqaannagit, qassimmitaava tuttorpassuit takusarpagut niui naffakut. Tamakkua takutippaat piniarnermik qaatuusimasaqanngitsut taamannarsuaq periarfissinneqartar­nerini.

 

Kommuninut tunniusseqinasi assigiinngitsunik aalajangeeqqullugit. Kommunit ilaat sakkortuu­mik aalajangiissapput eqqaminniittut imannak illersorniarlugit. Ilaqarumaarput immaqa tamak­kuninnga sakkortuumik aalajangiinngittunik. Tassunngaassapput tamarmik piniariartorlutik, soorlulu aamma Nuup eqqaani tuttunniarneq taamaattoq avataaninngaaniit ornigarneqartarpoq tassani tuttoqarnerummat. Sulilu ulikkaarnerujartorlugu piniarfiusussaagaluaq taamaattoq. Oqaaseqarpallaaleqigama oqaatigisassakka annikitsunnguit imatut oqaatigerusuinarpakka:Makit­sisarnipalaarsuaq piaarnerpaamik taamaatinniarsiuk.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Soorunami tupinnanngilluinnassooq kalaaliulluni Kalaallit Nunatsinni piniarneq eqqartorneqar­tillugu kalaallit nunaqavissut tassuunakkut illersorneqarnissaat tikinneqassappat. Matumani eqqarsaatigivara kikkut tamarmik piniarsinnaatitaanerat tassa matumani ammaanniarneqartutut malunnarmat, ilaatigut Danskit naalagaaffiani inuttaaqataaneq aallaavigalugu kikkut tamarmik pisinnaatitaaffianni oqalulluta kikkut tamarmik Nunatsinnut tikerlaallunniit ammaanniarneqar­nerat uagut Kattusseqatigiinniik apeqquterujussuarmik angisuumik apeqquserusupparput. Aatsaaginnaq oqaluttup kingulliup ilaatigut oqaatigivaa assersuutigalugu tuttut sukkut tamaana uppataasigut niuisigut aallaarsaralugit pisarineqartartut, ilaatigut.

 

Ilisimavarput piniartut piniarnermik inuutissarsiuteqartut aammalu piniarnermik qaatuussaqarlu­tik siuliminnik ilinniartinneqarsimasut naliginnaasumik taamatut piniarneq ajortut. Taa­maattu­mik tassani kikkut tamarmik piniarsinnaatitaanerannut apeqqusiinerput uagut illersorusupparput, aammalu piniarnermut allagartanik atuutsitsisoqalissappat tassaasariaqartut nunaqavissuunngitsut Nunatsinnut tikittut nutaat piffissami piffissap aalajangersimasup iluani Nunatsinni pissutsinik ilinniaqqaarlutik allagartanik pisinnaalernissaat uagut kaammattuutigerusupparput.Uagummi nunanut allanut Danmarkimulluunniit piinnarluta piniarnermut allagartamik imaaliallaannaq pisinnaanngilagut, suna tamaat piniariarsinnaallutigu

 

Taamaattumik immikkoortitsinerunngilluaasarpoq oqassagaanni Nunatsinni nunaqavissut piniartut taakkua immikkut annerusumik piumasaqarfigineqanngikkaluarlutik ullumikkutuut piniarnerit ingerlanneqarniarlik. Assersuutigeriarutsigu siorna Inatsisartut aalajangernerput maani tunngavigalugu juulip aallaqqaataaninngaaniik aalisarneq pillugu immikkut akuersissutit tunniunneqartalerput, tassa licensinik taaneqartarput. Maannamut nalunngilarput taakkua atuutsinneqarneranni qanoq ajornartorsiutit annertutigisut aalisarnermi inuutissarsiuteqartunut ajor­nartorsiutit annertuut tutsinneqarsimasut, qanoq kinguneqarpat? Ilaatigut aalisarnerinnarmi inuutissarsiuteqartut allaat allagartamilluunniit pisinnaajunnaartutut oqaatigineqarput arlallit.

 

Tamakkua akuersaarneqarsinnaappaat nunatsinni? Kalaallinik Nunatsinni nunami maani inunn­gortumi aalisarnermillu inuutissarsiuteqartuni akuersissummik tunniussisinnaatitaannginneq, tunisisinnaatitaannginneq kalaallimut annernaqaaq suna inuutissarsiuutigissagamikku? Aperisari­aqarpugullu massakkut imatut aalajangerussi taava piniarnermut inuutissarsiutilik allagartamik pissarsinngitsooruni taava suna inuutissarsiutigissavaa?.Inuutissarsiutilik allaffimmut isiinnarluni allaffimmi sulisinnaanngilaq, tamakkua eqqarsaatigisariaqarput

 

Aamma ilanngullugu eqqarsaatigisariaqartut ilagivaat taamatut aalajangersaassagutta Nunatsinni pissutsit Europamilu pissutsit assersuunneqarsinnaanngimmata, usornaqaat Europami piorsarsi­massutsikkut immikkut inuit inooriaasillit sunannguaq tamaat allagartalersorlugu pim­massuk, usornaqaat. Kisianni uagut Nunatsinni taamaattoqarsinnanngilaq issuaannarlugit taamatut iliuuseqarsinnaanngilagut, tamanna eqqaamasariaqarpoq. Taamaammat ataatsimiitsitaliap susassaqartup tamatumani eqqartuinermini oqallisissarpassuit aammalu maani oqaaserpassuit annissuuneqartut eqqaamasariaqarpaat.

 

Ilumoorpoq Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen aamma oqarami uagut saniatigut saniatigo­oralugu piniartartut qasuersaariaannarluta piniarneq ajorpugut. Sunaana taanna qasuersaarluni piniarneq? Uanga paasisinnaanngilara, aatsaat tusarpara taanna oqaaseq, taamaattumik tamakku oqaatsit aamma Naalakkersuisuninngaaniik anninneqartut Naalakkersuisut qarnginut utertittaria­qarput, iluamillu nalilerneqartariaqarput qanoq piniarnermik tapertaqarlutik inuutissarsiuteqartut, aamma ilungersorlutik ilaatigut pissarsiorniartarmata saniatigooralugu iluaqutissaminnik inuu­niarnerminni atugassaqarlutik taamatut pisariaqartarmata.

 

Killilersuiniarnersuaq aappaatigut piniagassat ataasiakkaat nungutaanissaminnut ulorianartorsior­tut eqqarsaatigalugit atorneqassappat taanna ajunngilaq. Kisianni assersuutigitigu aataarpassuit amerligaluttuinnartut. Aamma tamakkuninnga piniarneq killilersulissuarput? Immaqa aamma naggataatigut kaniorniartarneq aamma killilersulissuarput, sunaana anguniarneqartoq? Inatsisar­tut aalajangiisariaqarput inatsisinik peqqussutissanillu atuutsinniqarsinnaasunillu malitsinneqar­sinnasunik. Malitsinneqarsinnaanngitsunik aaalajangersaagaluarutta asuli uatsinnut salloqit­taarerujussuaannassuugut. Taamattumik pissutsit piviusut tunngavigalugit pissutsillu atuuttut najoqqutaralugit aaalajangersaasoqartariaqarpoq sinnattuaqiinnarluta nunanillu allanik ilaarsiin­narluta aaalajangersaaniarsinnaanngilagut.Qujanaq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ja, qujanaq kingumut aamma uteqqittariaqarpara tassa suliaq maannakkut uani ullumikkut naammassisussaannginnatsigu tassalu ataatsimiitsitaliamut aamma ingerlaqqittussaammat suleriaaserput taanna malillugu. Taamaattumik inassutigerusunnarpoq maannakkut oqaaseqartus­satut nalunaarsimasut tassalu Augusta Salling taavalu Peqqinnissanut, Avatangiisinut Ilaageeqar­nermullu Naalakkersuisoq, Aningaasaqarnermut Niuernermut Naalakkersuisoq, taakkua oqaase­qartissinnarlugit taava inassutigilersaarakku Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq naggasii­gallassasoq, taavalu tamatuma kingorna ingerlaqqissinnaaniassagatta aamma oqareernittuut  ataatsimiitsitaliami sammineqallaqqaarumaarpoq maannakkut apeqquterpassuit maani saqqum­miussuunneqartut, taavalu tassa Augusta Salling takanna.

 

Augusta Salling, Atassut:

Atassummi oqaratta killeqanngitsumik piniarsinnaanerup aammaanneqarsinnaanera piffissami sivikinnerusumi eqqarsaatigeqqullugu partiini assigiinngitsuni eqqarsaatigalugu isummerfigeq­qullugu, imannak isumaqanngilagut kikkut tamarmik tassa killeqanngitsumik qanorsuaq piniar­sinnaanerat taanna siunertarigatsigu, kisianni agguaassisarnermut ajornartorsiutit assigiinngitsut  taakku oqilisaaffigineqarnissaat, aammalu tusartakkagut ajonartorsiutit allat soorlu pisarineqarsi­magaluartut qimaannartakkat ajonartorsiutaasut aamma qaangernianneqarnissaat  eqqarsaatigalu­git.

 

Uani eqqarsaatigineqanngillat tikiinnavillutik nunami allaminngaaniit tikiinnavillutik tassa piniarsinnaalernissaat anguneqarniartoq, kisianni ataatsimiittaliami qanoq aaqqiivigineqarsinnaa­nera tamakku mianersorneqartariaqartoq.Hans Enoksenip oqaasianut uanga aamma taperseeru­suppunga  pisassanik tunineqartalissappata taamaallaat umiatsiaqartut aammalu aallaaseqartut taava umiatsiat akisoqisut aammmalu orsussaq akisoqisoq, tamarmik immikkoorlutik umiatsia­minnik piniariarfimmut ungaseqisumut orniguttalissappata, orniguttariaqalissappata isumaqar­punga tamanna tulluanngilluinnaqqissaartoq.

 

Aamma Ottop oqaasianut uanga akerlileerusullunga imaluunniit siusinnerusukkut taanna tusartarakku maani oqaluttarfimmingaanniit oqaatigineqartoq saniatigooralugu piniartut, arnat taakku piniariartariaqanngitsut. Assigiinngitsitsisariaqanngilagut allagartat tunniussuunneqartar­put angutaagunik arnaagunilluunniit apeqqutaatinnagit agguaasinermut ingerlatsisoqartariaqar­poq. Qujanaq.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Aap tassa avatangiisinut Naalakkersuisutuut manna oqallinneq soqutigalugu assut malinnaaffigi­vara.

 

Oqaaserineqartut immikkoortitaarlugit imatut oqaaseqarfigerusunngikkaluarpakka, kisianni maani partiinut Kattusseqatigiinnullu ukua oqaatigerusuppakka, tassalu piniarnermut inuussutis­sarsiuteqartuuneq taanna qaqugorsuarmut maani Nunatsinni atuuttuassappat taava isumalluutigut uumassusillit taakkua ukiup nikerarnera malillugu allanngorartuartut allatut ajornartumik piujuaannartittariaqarpagut.

 

Uanilu oqallinnermi aamma tuttut ilaatigut oqaaseqarfigineqallattaarmata taakkua immikkut aamma eqqaalaarusuppakka, tassalu inimi maani tuttut siunissaq ungasissoq qiviarlugu amerliar­tuaartinneqassanersut ikiliartuaartinneqassanersulluunniit naalakkersuinikkut anguniarneqassa­nersoq isummerfigineqarsimanngilaq, manna tikillugu suli.

 

Taamaattumik aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata saqqummiussaa soqutigalugu tusarnaar­pakka, issualaassavakkalu ukuusut: “Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiinni isumaqarpu­gut piffissanngortoq piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup tamakkiisumik illersorneqarnissaa siunertaralugu sinaakkutissat anguniagassallu susassaqartunut tamanit eqqumaffigineqarlutik piorsaavigineqartariaqartoq imaluunniit piorsaavigineqarnissaanut”,issuaanneq naavoq.

 

Taamammat isumalluutigut uumassusillit ataatsimut isigalugit siunissaq ungasinnerusoq eqqar­saatigalugu qanoq iliorluta piujuaannartinneqarnissaat qulakkiissaneripput aamma naalakkersui­nikkut isum­merfigineqalernissaat imaluunniit isummerfigineqarnissaat tassa isumaqarpunga piffissanngortoq.Qujanaq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartut suleriaaseqarput imatut siuunersuutit inatsisissatut imaluunniit aalajangiiffigisassat maani saqqummiunneqartarlutik. Ilaatigullu inatsisissaanerusut ataatsimiititani pilersinneqarsi­masunut ataavartuni suli suliakkiissutigineqartarput.

 

Taamaattumik ilaannikkut tupinnartarpoq ataatsimiititani ilaasortaatitaqarluta ilaanni immaqa ataatsimiititat suliassarparujussui maani annertoorujussuarmik sammisaratsigit kanajorniarner­mut aataarniarnermut tunngasunut allaat ilanngussorlugit tamakku piniqanngitsut, uani inatsit piniarnermut aallaaniarnermullu inatsit nutarterniarneqarpoq Inatsisartuni oqallissimanermi aallaaveqartumik, aammalu Katuami Oktober-imi 98-mi piniarnermut ingerlataqartut, aalisarner­mut ingerlataqartut ,assigiinngitsorparujussuit saniatigooralugu ingerlatsisut kiisalu atuagarsortik ilisimatusarsimasut oqallisereernerisa kingornatigut kissaatigineqarmat inatsisartulli kissaatigine­qarmat tassa nutarteriniarneq.

 

Massakkut kanassuk ulorianartorsiortinneqanngillat, ilaatigut inatsisitallangortineqarneranni pineqarput uumasut allatigut assigiinngitsutigut killilersuiffigineqarput qanoq atorneqarsinnaar­nerat Inatsisartuni inatsisiliunniarneqarluni taanna ajunngilluinnarpoq. Asuli oqaluinnarluni kanassunik immaqa aqaguagu kanassummi killilersuinermi immaqa aatsaat millionilikkaat immaqa aamma aqagu killilersuinermi, Kalaallit Inatsisartugut sianiitsigisussaanngillat, taamaat­tumik kanassut aatsaallu matumani pineqanngimmata Anthon Frederiksenimut eqqaasissutigissa­vara.

 

Kiisalu Naalakkersuisut oqallittarneq maani qitiusuminngaaniilli aqutsiniarnerinnavik pillugu oqallittarnerput ilaatigut Naalakkersuisuninngaaniik siorneriarsimavarput uumasunik pisuussuti­nik uumassusilinnik ilaatigut oqartussaaffiginerata kommuninut oqartussaaffigineqarsinnaanera ammaakkusullugu aamma taanna Inatsisartunut taanna kissaatigineqartarmat. Tassa qanimut oqartussaaneq qanimut ilisimasat uumasoqassuseq imaluunniit nunaqqatigiit qangaaniit agguaari­aasiat najoqqutaralugu kommunit qanimut maleruagassiornerusinnaammata, taam­maammat Otto Steenholdt paasisinnaanngilara kommunit qanimut oqartussaatinneqarnissaat piumanagu qitiusuminngaaniik aalajagersaavigineqarnissaa suut tamaasa isumagilersimassappagu.

 

Taamaammat ataatsimiitsitaliami suliassarpassuit nuannerunartut suliarilluarneqarnissaat Naalakkersuisuninngaaniit uagut kissaatigaarput, apeqqut una imaannaanngitsuuvoq inuuniarnit­sinnut ileqqutsinnut attuumassuteqaqigami. Neriuppunga inatsit oqartoqarneratuut qularnanngi­laq tamavitsinnut naammaginartumik inerneqarluni atulersinneqarnavianngikkaluartoq kisianni pitsaanerpaamik suliarineqarnassaa ataatsimiitsitap tamanna sulilluarnermigut peqataaffigissa­gaa.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ja, qujanaq, taavalu tassa oqallinneq maannakkut maanga naammassiniartariaqlissavarput. Taavalu Inuussutissarniornermut Naalakkersuisoq naggataarutaasumik uani oqaaseqassaaq, tamatuma kingorna oqareernittuut tassa ataatsimitsitaliamut uani ullumikkut siullermiigarput ingerlateqqinneqartussaassaaq tassanilu apeqqutit assigiinngitsorpassuit maannakkut saqqum­miussuunneqartut aamma sammineqassallutik, tassanilu maani oqaaseqartunut assigiinngitsunut aamma inassutigissavara partiip oqaaseqartuinut taakkua ingerlateqqikkumaarmatigit ataat­simiitsitaliami aamma suliakkiissutigalugit.

 

Taavalu Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq, takanna. 

 

Simon Olsen, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut saqqummiutatsinninngaaniik issuaallatsialaassaanga. Naalakkersuisut nalilii­neranni uku pissutaapput:

4:                                                  ­Pisuussutit uumassusillit amerlassusiat killeqarpoq.

5:                                                  Pisussutit uumassusillit piniarneqaraluttuinarput, tassa ulorianartorsiortut ikiliartunngil­lat, amerliartulerput, taamatut itisilikannertariaqarpoq.

 

Aammattaaq issuaaqqillatsiassaanga: “Naak Nunatsinni pisuussutinik uumassusilinnik iluaqute­qarniarneq ukiuni tusintilinni kingornuttakkanik ileqqoqaraluartugut, aammattaaq sapinngittaria­qarparput immitsinnut piumaffigissalluta unammiuagassat naapinnissaannut, inuusaatitta allanngoriartuaarnerata nassatarisai ilutigalugit,@ issuaaneq naavoq.

 

Qamuteralannut tunngatillugu Siverth K Heilmannip apeqqutigisaa tassa piniarniutaanerat ajornarsivissanersoq. Tassami Kangerlussuarmi ukiuunerani umimmanniartoqartarpoq, nalunn­gilluinnaqqissaarpara aamma Sivertip nalunngilaa qamuteralannik umimmaat malersorneqarneq ajorput, kisiannili qamuteralaat assartuutigineqartarput. Taannalu qularinngilara illersorneqarlu­arsinnaavoq.

 

Kattusseqatigiit apeqquteqaatissinnut ilanngullugu apeqquteqaatissi ilaat soqutiginaqisut aamma allaganngorlugit akissavagut, aammattaarlu saniatigooralugu qasuersaatigalugu, taanna oqaaseq ilumoortortalerujussuuvoq, kisianni imaassinnaavoq pingaartumik taakkua nuannariinnarlugu piniarniartartut aammalu ilungersuuteqalugu piniarniartartut, atorfillit suliffeqartut, taakku marloqiusaanerat immaqa pilernerani taanna oqaaseq atortoorsimassavarput, tassami miserratigi­neqarneq ajorpoq nuannariinnarlugu piniarniartoqartartoq aamma, taanna isumaqarpunga toqqoruminaatsoq.

 

Maliinnannguaq oqaaseqarninni oqaatigillatsiakkat ukiut marluk ilimanarpoq nutaangorsartarnis­saa allagartat, tassani uani siunniutaaniippoq, taanna nutaangorsaasarnissaq, apeqquteqaatit tassunga tunngatikkakku.

 

Godmand Rasmussenip aamma aperivaanga oqaaseq una atorakku: Kinaluunniimmi aamma inunngun-ngilaq qooruttuumik tigummiaqareerluni, taava aperaarma: Tuttunut siloreerluni inunngortoqarsimasinnaassanersoq naatsorsuutigikannersinnaaneriga, akisariaqarpakkit tamanna qularilluinnarpara.

 

Ruthi, pilertortumik agguaasinissamut tunngatillugu iliuuseqarnissaq ukioq manna aasaq manna ilimanartorujussuuvoq, taanna siunertaraarput piffissaq kingullerpaaq atornagu, aalajangikkanik soorlu tuttunut tunngatillugu aalajangiisoqareerpat pilertortumik kommuninut anngussinissarput naatsorsuutigaarput.

 

Hansi, erseqqissaatigissavara sumiugaluarnersoq kukkusimassagutta, utoqqattissutigissagatsigu imaluunniit utoqqatsissutigissagakku, tassami Naalakkersuisut tungaanninngaannit siunertarinn­gilluinnarparput isumaliutiginaguluunniit angallateqanngitsut aallaaseqanngitsullu taamatut piniarniarsinnaanerinut mattunneqarnissaat, taanna naamerluinnaq eqqarsaatiginngilarput, eqqarsaatigineqanngilaq.

 

Taamatut oqarlunga isummersuutigineqartut pitsassuararpassuit, ilaami pitsaasorpassuit tamaasa naalakkersuisuni nalilersussavagut aammalu oqaaseqartunut partiinut Kattusseqatigiinnullu qujajumavu-nga, taamaattumik siunnersuut Inatsisartuni aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartuni Aalisanermut Piniarnermut imaluunniit Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaanut ingerlateqqinneqassasoq naatsorsuutigaarput imaluunniit siunniupparput. Neriuppunga tassani pitsaanerpaamik suliassaq inaarneqarluni saqummiunne­qarumaartoq, qujanaq.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut siulittaasuat:

Qujanaq, tassalu taamaalilluni ullumikkut oqallisigisarput soqutigineqarluartoq, tassalu piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaatut siunnersuut maani siullermeerneqarnera naammassisutut oqaatigisariaqarpoq, naalakkersuisullu oqarneratuut tassa ingerlaqqittussaasaaq Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliamut.