Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 14-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 17. maj 1999 nal. 13.20

 

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 24

 

 

Suleriaasissami ' 30 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut: Naalakkersuisut peqquneqassasut 1999-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut meeqqanut tapisiat tunniunneqarneranni qummut killigitinneqartup 280.001 kr.-iusup peerneqarnissaannik siunnersuusiornissamik, tassungalu taarsiullugu minnerpaaffiliivigineqassasut, taamaalilluni meeqqat tamarmik meeqqanut tapisianik pisalesillugit.

(Inatsisartuni ilaasortaq Vittus Mikaelsen, Siumut)

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

 

 

Vittus Mikaelsen, Siumut:

Meeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat normu 11, 31 Oktober 1996-meersoq, taavalu Jaanuarip aallaqqaataani 1997-mi atuutilersinneqarnikuusoq tunngavigalugu, Inatsisartut oqaluuserisassaan­nik imaattumik siunnersuuteqarpunga:

 

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasissaanni ' 30 immikkoortoq 30 naapertorlugu, Inatsisartut aalajan­giiffigisassaannik imaattumik siunnersuuteqarpunga:

 

Inatsisartut aalajangiiffisassaattut siunnersuut Naalakkersuisut peqquneqassasut 1999-mi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaanni meeqqanut tapiissutit tunniunneqartarnerani qummut killigitinneqartup 280.001,00 koruuniusup peerneqarnissaanik, meeqqat tamarmik meeqqat tapisiaanik pisalersillugit.

 

Taamatut siunnersuuteqarninnut tunuliaqutaavoq meeqqanut assigiinngitsitsinerup illersorneqarsinnaanngin­nera, meeqqat tapisiaat tunniuunneqarnerannut atatillugu. Meeqqat tapisineq ajortut misigisimasarput eqqorneqarlutit, imaluunniit allatut oqaatigalugu immikkoortitaasutut misigisimasarlutik.

 

Angajoqqaarpassuaasugut meeqqat nassuiaattaraluarparvut sooq tapisiamik pisannginnerannik, kisianni taanna nassuiaassineq meeqqat annertunerusumik soorunami paasisaraluarpaat, uaniipporlu ajornartorsiutip annersaa atuarnerup nalaani anitsiarnermi meeqqat taama oqaluleraangata meeqqat tapisineq ajortut sakkortoorujussuarmik eqqorneqartarput.

 

Allaat ilaat atuarnissaminnik kajuminnerat killeqalersarluni, taamaattumik taamatut siunnersuisoqarnermut meeqqat tapisiaannik pineq ajortut, taavalu amerlavallaarujussuaqimmata Kalaallit Nunatsinni soorunami angajoqqaat sapinngisaminnik nassuiaattaraluarpaat. Uagut inersimasuusugut assigiinngitsumik pineqarsin­naavugut aamma eqqarsarsinnaavugut paasisinnaallutalu.

 

Kisianni uanga isumaqarpunga meeqqat akornanni eqqarsarsinnaanngitsut akornanni immikkoortsitsineq taanna peerneqartariaqartoq. Qujanaq.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Meeqqanut tapisiat tunniunneqartarneranni 280,001,00 koruuninik qummut killissaqartitsineq peerneqassa­soq. Taamaaliornikkullu meeqqat tamarmik meeqqanut tapisianik pisalersinneqarnissaat Vittus Mikaelsen-p siunnersuutigaa. Ilanngullugu ikinnerpaaffiliinissaq siunnersuutigineqarpoq.

 

Siunnersuut Inatsisartut Siulittaasoqarfianni Inatsisartut suleriaasissaanni ' 30 naapertorlugu aalajangiiffigi­sassatut siunnersuutitut suliarisassanngorlugu innersuunneqarpoq. Meeqqanut tapisiaat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nutaaq 1997-mi januarip aallaqqaataani atuutilersinneqarpoq, meeqqanut tapisiat meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut tunniunneqartarput aningaasartaallu angajoqqaat imaluunniit angajoqqaat meeqqap najugaqarfigisaasa isertitaqartoqqussusiat tunngavigalugu amerlassusilerlugit naatsorsorneqartarlutik.

 

Angajoqqaat tassaapput soorunami aappariit, imaluunniit inooqatigiit, imaluunniit ilaqutariit aappariit meeqqap angajoqqaarsiatut najugaqarfigisaat.

 

Meeqqanut tapisiat meeqqap pilersorneqarnerannut atugassatut tunniunneqartarput, meeqqallu pilersorne­qarnerannik isumaginnittumut naliginnaasumut qaammmatit pingasukkaarlugit tunniunneqartarlutik.

 

Aallaavittut meeqqanut tapiissutit angajoqqaanut tunniunneqartarput, angajoqqaarsianullu paaqinninnissamut akuerineqarsimasunut tunniunneqartarlutik. Kiisalu ilaatigut meeqqanut tapiissutit meeqqanut 15-nik ukioqalereersimasunut ilaannakoortumik tunniunneqarsinnaasarlutik.

 

Aaqqissuussineq taanna pingaartumik ilaqutariinnut meerartalinnut isertitakitsunut akunnattumillu amerlassu­silinnik isertitaqartartunut iluaqutissiisarpoq.

Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiitsitaliarsuup 1997-mi isumaliutissiissummini oqaatigaa suliassaqarfimmi tassani malittarisassat nutaajusut, taamaattumillu malittarisassat nutaat taakku aqqutigalugit misilittakkat kingunerisaallu suli nalilerneqarsinnaanngitsut, imaluunnit uuttorneqarsinnaanngitsut, meeqqanut tapisiaqartitsinerup saniatigut ilaqutariinnut meerartalinnut tapiissuteqartarnikkut aaqqissuussinerit arlallit atuupput.

 

Ilaqutariinnut meerartalinnut ineqarnermi meeqqanut tapiissuteqartoqartarpoq, meeqqat 18-it inorlugit ukiullit eqqarsaatigalugit, tapiissuteqartarnermilu isertitaqqortussuseq apeqqutaatinneqarneq ajorpoq. Tapiissutit taakku ilaqutariinnut pisortat inissiaataanni attartortittakkani najugaqartunut ineqarnermut akiliutit 10%-nik annikillisaanikkut tapiissutigineqartarput. Meeqqamut 18-it inorlugit ukiulimmut ataatsimut naatsorsorlugu meeqqat arfinilissaat ilanngullugu.

 

Aammattaaq Boligstøti aqqutigalugu illuliorsimasut ineqarnermut meeqqanut tapiissutigineqartarput, kisianni namminerisaminnik illulinnut piginneqatigiilluni inissiaatileqatigiiffinnut aamma nammineerluni illulianik pigisaqartunut tapiissuteqartoqarneq ullumikkut ajorpoq.

 

Ineqarnermut tapiissutinik qinnuteqaateqarnissamut aamma periarfissaqarpoq, tapiissutillu taakku pisortat inissiaataanni attartortittakkani najugaqartut aamma inissiani attartortittakkani namminersortuni pigineqartuni najugaqartut, kiisalu BSU tassa Boligstøti aqqutigalugu illuutiminni najugaqartut isertitaasa ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit aqqiissuteqarfigineqartut amerlassusiat aalajangiisuutillugu, isertitat ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit aaqqiissuteqarfigineqarsimasut naatsorsorneqartarput inoqutigiit akileraaruteqaataasu­mik isertitaat tamarmiusut tunngavigalugit, tassanilu meeqqamut angerlarsimaffimmi najugaqartumut ataatsimut 18-it inorlugit ukiulimmut 4000-kruunit ilanngaatigineqartarlutik. Ineqarnermut tapiissutit taakku isertitat ilanngaatissat ilanngaatigereelugit aaqqiissuteqarfigineqarsimasut 128.000,- kr-nit sinnersimanngik­kaangatigit tapiissutigineqartarput.

 

Isumannaallisaanikkut tunniunneqartartut qulaani taaneqartut tapiissuteqartarnernik aaqqissuussinerit assigiingitsut aqqutigalugit ilaqutariit meerartallit atungaasa sapinngisamik pitsaasuunissaannik Inatsisartut qulakkeerinninerattut isigineqassapput.

 

Oqaatigineqassaaq meeqqanut inuusuttunullu tunngasut pillugit suliassaqarfimmi ilaqutariit akunnattumik amerlassusilinnik isertitaqartartut aningaasaqarniarnikkut pitsanngorsaaffigineqarnissaat oqaluuserineqaler­mat.

Paasinarsisimavormi ilaqutariit meerartallit akunnattumik amerlassusilinnik isertitaqartartut meeqqanik ulluunerani paaqqinnittarfinnut aningaasartortorujuusinnaasartut, taakkulu ilaqutariinnut meerartalinnut tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinertigut assigiinngitsutigut illuatungilerneqassanatik.

 

Isumannaallisaatitut tunniunneqartartut arlallit akornanni tulluanngitsumik ataqatigiisitsisoqarnera ukiut ingerlaneranni arlaleriarujussuarluni uparuarneqartarsimavoq. Malittarisassat atuuttut pitsan-ngorsaavigine­qarnissaat pisariillisaavigineqalernissaat nutarterneqarnissaallu Kommuneni Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiitsi­taliarsuup pingaarnerusutut kaammattuutigisimavaa.

 

Isumaginninnermi isumannaallisaatitut tunniunneqartartut akornanni ataqatigiinneqartitsinikkut ajornartorsiutit ilarparujussui tunniunneqartartut ataasiakkaat tunniuneqartarnerini piumasaqaatit assigiinngitsorujussuit aqukkuminaatsullu tunngavigeneqartarnerisigut pilersarput.

 

Tunniunneqartartut ilaat inigisap suussusia angissusialuunniit tunngavigalugu tunniunneqartarput,

ilaallu inoqutigiit isertitaat tunngavigalugit tunniunneqartarlutik, allat aappariissuseq tunngavigisarlugu, ilaasa meerartaqarneq, meerartaqannginnerluunniit tungavigisarlugu, sulilu allat isertitaqqortussuseq tunngavigalugu tunniunneqartarlutik.

 

Piumasaqaatit assigiinngitsut arlallit ilaanneeriarlutik ataatsikkut eqqortinneqarsimasuusarput naak imminnut assortuuttuugaluarlutik, imaluunnit eqqortinneqarsinnaangikkaluarlutik. Aammattaaq pisartakkanik tapiissuti­nilluunniit pisariaqartitsinngikkaluartut aamma tunineqartarlutik.

 

Isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniuuneqartartut atuuttut matumani meeqqanut tapisiat ilanngullugit eqqarsaatigalugit akornanni ataqatigiinneqartitsinikkut ajornartorsiutinik misissuisussamik suleqatigiissitalia­mik Naalakkersuisut pilersitsipput.

 

Suliffissaaleqinermi, napparsimanermi, piginnaangorsaqqinnermi, suliunnaarnersiuteqalernermi il.il. siunissami isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniunneqartarumaartussat pillugit siunnersuutinik suleqatigiissitaliaq saqqummiisussaassaaq. Siunnersuutinilu taakkunani ilaqutariit meerartallit kiisalu ilaqutariit isertitakitsut isiginiarneqartussaassallutik.

 

Aammattaaq isumaginninnermi isumannaallisaatitut tunniunneqartartut kikkunnut tunniunneqartarnissaanik isumaliuutersuutit suliassanik nammagassanillu agguataarineq, kiisalu isumannaallisaatitut tunniunneqartartut aningaasalersorneqarnissaat pillugu isumaliuutersuutit suleqatigiissitaliamit saqqummiunneqassapput.

 

Sulinermi tassani anguniagaasut ilaat marluk tassaapput ilaqutariit isertitakitsut aamma ilaqutariit meerartallit tapiiffigineqartarnissaat, kiisalu ilaqutariinnut meerartalinnut tapiissutaasartut meeqqat pilersorneqarnerinut naammattuunissaasa qulakkeerneqarnissaat.

 

Suleqatigiissitaliap taassuma nalunaarusiamit 2000-imi upernaakkut Naalakkersuisunut saqqummiussinissaa naatsorsuutigineqarpoq.

 

Isumannaallisaatitut tunniunneqartartut ataatsimut isigalugit allanngortinneqarnissaat kissaatiginartuullunilu pisariaqarpoq. Aammattaaq pingaartuuvoq isumannaallisaanikkut tunniunneqartartut aammalu ineqarnermut akiliutaasartut siunissami allanngortinneqarnissaanni ataqatigiisitsisoqarnissaa. Politikkikkut anguniakkat inatsisiliornikkut aammalu aningaasanut inatsisiliornikkut anguniarneqassapput. Taamaattumillu isumannaalli­saatitut tunniunneqartartut qanoq iliorluni allanngortinneqarsinnaanerat pillugu suleqatigiissitaliap nalunaarusi­aminik saqqummiussinissaa Naalakkersuisut soqutigalugu utaqqivaat.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuut Naalakkersuisut peqquneqassasut 1999-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnissaannut meeqqanut tapisiat tunniunneqartarnerannut qummut killigitinneqartup 280.001 kr.-iusup peerneqarnissaanik meeqqat tamarmik meeqqanut tapisianik pisalersillugit.

 

Taamatut Inatsisartuni ilaasortap Vittus Mikaelsen-ip siunnersuuteqarnera Siumumiit paasilluarparput. Apeqqut taanna meeqqat tamarmik assigiimmik tapisiatigut iliorfigineqarnissaannut tunngasoq, siusinneru­sukkulli Inatsisartuni ilaasortanik arlaqartunik siunnersuutigineqartareersimavoq isumaginninnikkut iluarsaaq­qinnermut nalilersugassatut ingerlatinneqartunut ilaatinneqareerpoq.

 

Taannalu ajornartorsiutaasutut annertuutut isigineqartoq angajoqqaanit aamma arlalippassuarnit Skole­bestyrelsenit kiisalu Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiitsitaliarsuarmit aaqqinniagassatut imaannaanngitsutut isumaqarfigineqarluni uperuartorneqartareersimallunissaaq.

 

Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut Isumaginninnermi IluarsaaqqinnermulluAataatsimiitsitaliarsuup kaammattuutigisai malitseqartinniarlugit sulineq pimoorullugu ingerlanneqartariaqartoq. Nunatsinni meeqqat tapisiaqartitaanermikkut isertitaqqortussuseq apeqqutaatinnagu assigiimmik iliorfigineqarnissaat kissaatigine­qarpoq.

 

Angajoqqaat isertitakitsuunerat aallavigiunnaarneqassasoq isertitaqqortunerimmi aamma tassaammata akileraarnerpaasartut meeqqerivinnullu akilersuutitigut akiliuteqarnerpaasartooreerlutik, taakkuullutillu aamma annertuumik akileraartarnermikkut inuaqatigiit aningaasaqarnerannut nalimmassaaqataasut, kisiannilu taakkusarlutik meeqqat tapiinik tunineqarneq ajortut, assigiinngissitsinerullu taassuma meeqqanit angajoq­qaanillu paasiuminaatsinneqartarnera Inatsisartunit ilaasortap Vittus Mikaelse-ip erseqqissaqqittaa tamakkii­sumik Siumumiit tamakkiisumik tapersersorparput.

 

Taamatut assigiinngisitsineq aamma kollegianit atuartuuteqartut malugilluartarpaat, tassami inuusuttuaqqat atuartuunersineq ajortut angajoqqaat pingaartumik arlalinnik pilersugaqartut qitornaminnik kaasarfimmio­qartitsiniarnerannut ajornartorsiortitsilersarmat ajoraluartumik atuartup atuartuuneranut allaat toqqissisima­nanngitsumik kinguneqartitsisarluni. Pisariaqartitsineq naapertorlugu ilumut meeqqamut ikiuinertut isigineqar­nera apeqqusersorneqaannarani aamma kommuunimut allaffissornerujussuarmik pilersitsisartoq ilisimavar­put.

 

Tamannalu pisariillisaavigineqaqqullugu nutarterisoqaqqullugulu Kommuuninik Iluarsaaqqinnermut Ataatsi­miititaliarsuup aamma kaammattuutaanut ilaareersoq Naalakkersuisut erseqqissaatigeqqippaa.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisup akissuteqaataa Siumumiit isumaqatigaarput, tassami suliassaq annertuujuvoq tapiissutinullu arlalippassuarnut atuumassuteqartinneqartariaqarluni. Soorlu aamma Isumagin­ninnermut Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuarmit boligskringimik pissarsisarnermi killigititaasup qaffaavi­gineqarnissaaq ilanngullugu pingaartuutillugulu kaammattuutigineqareersoq nalunngikkipput.

 

Ullumikkuttaaq inuiaqatigiit ilutsinni paasineqareerpoq akunnattunik akissarsiallit meerartuut kiisalu kisimiillutik pilersuisut tassaasut aningaasanik imminnut atugassaminnik sipporussaat appasissorujussuusoq. Taakkuuppullu tamanit naleqqiullugit atukkamikkut ilungersunartorsiornerpaatut aamma maanna akunnitsinni nalilerneqareersut.

 

Assersuutigalugu aappariit sisamanik qitornaqatut isertitamikkut 280.001 kr-inik qulaatilaarsimappatigit isertitaat meerartaat meeqqanut tapinik atuartuunersiutinilluunniit pissarsisinnanngillat. Sanilerisaallu marluinnarnik meeraqartut 280.001 kr-ni ataatilaarlugu aningaasarsiaqaruni qitornaat tapisisinneqartarlutik qaavatigullu atuartuunersianik aamma pissarsisinneqartarlutik.

Taamaalilluni oqartoqarsinnaalluni taakkua marloriaammik pissarsisinneqartut. Tassanilu takuneqareersin­naavoq meerartuut pilersuinerminnut aningaasartuuteqarneroreersut ajornerusumik pineqartut.

 

Taamaattumik ikiorsiissutitigut pisariaqartitsineq naapertornerullugu ikiusoqatalernissaa Isumaginnermut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiiititaliamit aamma eqqarsaatigeqquneqarsimavoq. Ikiorsiissutitigut inuiaqatigiin­nik annertoorujussuarmik ullumikkut atuinerput ullutsinnut naleqqukkunnaartutut Siumumiit isumaqarfigaar­put.

 

Tassami sulinikkut ilinniagaqarnikkullu imminut pilersorsinnaalernissarput anguniarlugu tamatta ilungersuutis­saqarpugut, tamanna inuiaqatigiinnut akikinnerpaallunilu pitsaanerpaassaaq. Meeqqanut tapiissutit taamatut ilaqutaariit atugaannik assigiinngisitsumik kinguneqartumik atuutilertinneqarsimanerat Siumumiit assut akueriuminaatsinneqartarsimapput.

 

Taamaattumik ukiuni atuutsitaaffianni assigiinngitsutigut nalimmassaataasunik aningaasaateqarneq tunniussa­qarsinnaanerlu naapertorlugu mattusersuuteeqqanik malitseqartitsiniartoqartarsimavoq.

 

Meeqqat tamarmik tunngaviusumik naligiimmik pineqarnissartik pisinnaatitaaffigaat. Taamaattumik Siumumiit siunnersuutigerusupparput meeqqat tamarmik tapiissutinik pisalernissaat anguniarneqartariaqar­toq. Børnecheckimi Nunani Avannarlerni tunniunneqartartup assinganik Nunatsinni atuutsitisoqalernissaa naleqqunnerussasutut Siumumiit isumaqarfigigatsigu tamanna Nalaakkersuisunut suliareqqullugu Siumumiit inassutigissavarput.

 

Naalakkersuisut oqaatigaat assigiinngitsutigut isumaginninnikkut tapiissuteqartarnernut tunngasunik suleqati­giissitaliamik pilersitsillutik suliaqartitsilereersimallutik. Tamanna Siumumiit iluarisimaarparput qilanaarissallu­gu ukiuamut saqqummiussaqarnissaat. Siumumiillu Naalakkersuisut apeqqut taanna kinguarsaqqinnagu saqqummiinissaminni ilanngullugu suliarissagaat.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta siunnersuuteqartumut qujavugut, Naalakkersuisullu ukiamut saqqummii­nissaat Siumumiit qilanaarigatsigu sulilluarnissaanik kissaakkumavagut.

 

Jakob Siverthsen, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuutigineqartoq Atassummit pisarnitsitut peqqissaartumik oqaluuserereerlugu imatut oqaaseqarfigis­savarput.

Aaallaqqaammut erseqqissaatigissavarput meeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 4  11. november 1986-imeersoq, ' 1 imatut oqaasertaqarmat, issuarpara: "Meeqqanut 16-it inorlugit ukiulinnut meeqqanut tapisititsisoqartassaaq, peqqussummi malittarisassat malillugit". Kiisalu ' 2 imatut oqaasertaqar­toq issuarpara: "Meeqqamut tapisiat angissuseqarput ukiumut 1.310 kr-inik " aammalu ' 4-imi imatut piumasaqaateqarluni peqqussut: "Meeqqanut tapisititsinissamut piumasaqaataavoq akileraarusingassanik 120.000 kr-nit sinnerlugit isertitaqarsimannginnissaq".

 

Inatsisartut peqqussutaat siuliini oqaatigineqartoq 1996-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni peqqussut annertuumik suliarilluagaasumillu allanngortinneqarpoq, januarip 1-aniit 1997-imi atuutilersumik. Soorlu isertitanut qummut killissarititaasoq 120.000 kr-iniit 280.000 kr-inut qaffasinnerpaaffilerneqarpoq, kiisalu meeqqat tapisiaasa ukiumut annertussusaat 1.300 kr-iniit 4.860 kr-inut annerpaaffilerneqarluni, meeqqanik pilersugaallit 130.000 kr- nit inorlugit isertitaqarsimagaagata.

 

Taamaalilluni Nunatsinni meeqqat amerlanerpaartaat meeqqat tapisiaannik pissarsisinnanngorput, kiisalu meeqqat 16-it inorlugit ukiullit tapisianik pissarsisinnaanerat 18-it inorlugit ukiulinnut aamma qaffatsinneqar­luni. Taamatut peqqussummik allanngortitsinikkut Naalakkersuisuni Inatsisartunilu anguniakkat, tassa Nunatsinni ilaqutariit pissakinnerusut ikiorsiiffigineqarnerunissaat piviusunngortinneqarsimalluni.

 

Taamatut aaqqiissuteqarsimaneq Nunatsinni ilaqutariipparssuarni pingaartumik pissakinnerusunit iluarisi­maarneqartoq Atassummit suleqataaffigisimagatsigu nuannaarutigaarput. Peqqussutinik allanngortitsineq landskarsimut annertumik 27 mio. kr-it missaanik aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqarsimavoq.

 

Taamaakkaluartoq Nunatsinni ilaqutariippassuarnut meerartalinnut pissakinnerusunut kiisalu akunnattunik isertitaqartartunut annertuumik iluaqusiisimammat, imaliallaannarlugu allanngortinneqarnissaa Atassummit piffissaasorinngilarput, Nunatsinni innuttaasut pissakinnerusut ikiorsiiffigineqarnerunissaat pingaartittuaratsi­gu.

 

Atassumi nalunngilarput meeqqanut tapisiaqartitsinerit saniatigut ilaqutariinnut meerartalinnut tapiissuteqar­tarnikkut aaqqissuussinerit aamma allat atuummata. Soorlu ineqarnermut meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut tapiissuteqartarnerit, kiisalu ineqarnermut qinnuteqaateqarnikkut tapiissuteqarfigineqarnissamut periarfissat.

 

Nunatsinni ineqarnermut akiliutit qaffasinnerujussuat peqqutaallutik sulisartunut akissarsiakinnerusunut akunnattunillu isertitaqartartunut assut ajornartorsiutaasut Atassummiit nalunngilarput. Taamaattumik ineqarnermut meeqqanut tapiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup imaaliallaannarlugu allanngortinnissaa maannakkut piffissaasorinngilarput.

 

Atassummiit erseqqissassavarput ineqarnermut meeqqanut tapiissutigineqartartut ineqarnermut akiligassanut ilanngaatigineqartarmata, taamaalilluni atornerlunneqarsinnaanatik. Taamatut aaqqissuussisimaneq pitsaasu­tut nalilerlugu atatiinnarneqarnissaa Atassumit aalajangiussimavarput.

 

Ineqarnermut tapiissuteqartarneq, boligsikring eqqarsaatigalugu isertitanut qummut killissarititaasup 128.000 kr-niusup ukiorpaalorujussuarni allanngortinneqarsimannginnera sulisartunit akissaatikinnerusunit, kiisalu akunnattumik isertitaqartartunit minnerunngitsumillu utoqqalinersiuteqartunit sulisinnaajunnaarnersiuteqartu­nillu maalaarutigineqartaqisup qaffanneqarsinnaanera Atassummit suleqataaffigissallugu nalilersueqataaffigis­sallugulu piareersimaffigigatsigu, matumuuna oqaatigaarput.

 

Angajoqqaat meerartallit ulluunerani meeqqanut paaqqinnittarfimmiititsisarnermi akiliutigisartagaasa assigiinnginnerujussuat nalimmassaavigineqartariaqalerpoq, Atassummit assut pisariaqartipparput. Ullumik­kummi angajoqqaaqarmat meeqqerivimmiititsinermut akiliinerpaajusartunik, pisortanit tapiiffigineqarnissamik periarfissaqanngitsunik. Tamakku eqqarsaatigalugit aaqqiinissaq sanioqqunneqarsinnaajunnaarpoq.

 

Atassummit innuttaasut isumaginninnikkut isumannaallisaavigineqarnissaat eqqarsaatigalugit tapiissutigine­qartartut assigiinngitsut nalilersoqqinneqarnissaat siornatigut piumasaqaatigisarsimagatsigik. Matumuuna Naalakkersuisut suliffissaaleqinermik, napparsimanermi, piginnaanngorsaaqqinnermi, sulilersitsiniartarnermi il.il. pillugit suleqatigiissitaliamik pilersitsisimammata iluarisimaaratsigik.

 

Suleqatigiissitap Inatsisartunut ukioq 2000-mi saqqummiussaqarnissaat qilanaarluta utaqqissavarput, suleqataanissatsinnullu piareersimaffigalugu. Meeqqanut tapisiat tunniunneqartarneranni isertitanut qummut killigitinneqartup 280.100 koruuniusup peerneqarnissaanik Vittus Mikaelsenip, Maarup siunnersuutaa Atassummit tunngaviatigut paasilluaratsigu, erseqqinnerusumillu isummernissatsinnut aningaasatigut kingu­nerisassaat Naalakkersuisup siunnersuummut akissuteqarnermini nassuiaateqarfiginngimmagit tamanna amigaatigaarput.

 

Tassami ajornanngippat Nunatsinni meeqqat tamarmik assigiinnerusumik tapisiaqartitaanikkut Atassumit pisariaqartutut isumaqarfigigatsigu. Taamaattumik ukioq 2000-imi aningaasanut inatsississaannut siunnersuut saqqunniuneqarpat apeqqutip pineqartup nalilersoqqinneqarnissaa Atassummiit kissaatigaarput.

 

 

Asii Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ilaasortap, Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa meeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussu­taata allanngortinneqarnissaanut tunngasoq. Naluneqanngitsutut meeqqanut tapiissutinik tunniussisoqartar­poq angajoqqaat akileraarutaasussanik isertitaat tunngavigalugit. Peqqussut maanna atuuttoq tunngavigalugu isertitassatut killigitinneqartut assigiinngitsut pingasuupput. Angajoqqaallu 280.000 kr.-nit sinnerlugit isertitaqarsimappata qitornai meeqqanut tapiissutisisinnaatitaanngillat.

 

Vittus Mikaelsenip siunnersuutigaa, peqqussut allangortinneqassasoq meeqqat tamarmik pisartagaqalersin­naaqqullugit. Inuit Ataqatigiinni Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa tunngavilersuutaalu soqutigalugit oqallisigi­simavagut. Siunnersuutip tunngavimmigut oqariartuutaa maluginiarsimavarput, tassa meerartatta assigiimmik pineqarnissaat. Tamanna Inuit Ataqatigiit anguniagaannut napertuuppoq. Nunatsinni innuttaasut naligiinneru­sumik atugaqarnissarput ilungersuutitta pingaarnerusut ilagimmassuk.

 

Iluatungaatigut eqqaamasariaqarpoq peqqusutip pioreersup siunertarimmagu angajoqqaat isertitakitsut qitornaminnik pilersuinerannik oqilaatissallugit. Eqqaamasariaqarportaaq Nunatsinni innuttaasut isertitamik­kut naligiinngitsorujussuarmik inissisimammata.

 

Inuit Ataqatigiini pisussaaffitsitut isigaarput isertitanik nalimmassaanissaq, aammalu isertitakinnerusut atugaannik pitsanngorsaaqataanissarput. Taamaattumik angajoqqaat isertitaat meeqqanut tapiissutinik pisartagaqartitsinermi toqqammavigissallugit tulluartuusorivarput.

 

Unali ilanngullugu oqaatigilarput, pingaartikkatsigu isertitassatut killigitinneqartut nalilersortuarnissaat, tapiissutit tuffissaminnut ilumut tuttarnersut qulakkeerumallugu. Ukiuni arlaqaqisuni aamma maani inimi oqallisaasarsimapput ineqarnermut akiliutinut meeqqanut tapiissutit. Naluneqanngitsutut inissianik attartortut kikkulluunniit meeqqat ineqarnermut akiliummut ilanngaatigisarpaat, isertitaqqortussuseq apeqqutaatinnagu.

 

Periuseq tamanna pissusissamisoornersoq oqallinnermi aamma apeqquserneqartuartarsimavoq. Ilaqutariit ulluinnarni inuuniarnerannut oqalisaassiniarnermik siunertaqarlutik tapiissutaasartut Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup eqqartorsimavaat. Makku ineqarnermut tapiissutit, meeqqanut tapiissutit, ineqarnermullu meeqqanut tapiissutit. Ilimasaarneqarpugullu ataatsimiititaliarsuup innersuussutai tunngavigalugit ukioq 2000 upernaakkut peqqussutinut allannguutissanut Naalakkersuisut siunnersuuteqas­sasut,  taakkualu ataatsimut oqaluuserisassan-ngorlugit saqqummiunniarneqartut. Inuit Ataqatigiinnit tamanna ilalersoqaarput, taamaalilluta peqqussutip allannguutissaanik siunnersuutit ataqatigiissillugit oqaluuserisinnaaniassagatsigik.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup upernaap ingerlanerani tugassiuutitigut apersorneqarluni oqaatigivaa, nalilerneqartariaqartunut ilaasoq ineqarnermut akiliutaasartut, eqqarsaatigeqqittariaqarnerarpaalu isertitaq­qortussuseq aallaavigalugu akiliisitsisalersinnaanissaq. 

 

Tamanna Peqqussutinut siuliani eqqaariikkatsinnut ilanngullugu oqaluuserisassanngortinneqarsinnaasoq Isumaginninnermi Naalakkersuisup oqaatigimmagu tusaatissatut tiguarput ilalersorlugulu.

 

Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa taamatut oqaaseqarfigalugu Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutigissavarput, ukioq 2000 upernaakkut ataatsimiinnissatsinni oqaluusereqqinneqassasoq Naalakkersuisut neriorsuutaat nuannaarluta tusaatissatut tigugatsigu. Isumaqaratta taamaaliornnikkut ataqatigiissumik peqqissaartumillu isumaginninnikkut isumannaallisaatitut tunniunneqartartut oqaluuserineqarsinnaasut.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartuni ilaasortap, Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa Kattusseqatigiinniit sukumiisumik eqqartoreerlugu imatut oqaaseqarfigissavarput. Siunnersuut tunngaviatigut isumaqatigaarput, makku pissutigalugit:

 

Siullermik Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput meeqqat assigiinngitsumik pineqarnerat, uffa massa naalakkersuinermik suliaqartugut ullutsinni naligiissitaanerup aqqa kikkut tamarmik naligiimmik atugaqarnis­saanik suliniutit anguniarneqartut.

 

Oqartoqartarpoq meerartagut siunissaraavut, taamaattumik meerartagut timikkut tarnikkullu peqqinnartumik atugaqartinnissaat assigiimmillu pineqarnissaat suliniutissaraarput. Taamaammat sooq meerartagut puigussa­vagut. Sooq meerartagut naligiinngitsumik atugaqartissavagut. Angajoqqaavisa akissarsiaat meeqqat annerusumik ilisimasaqarfiginngisaat aallaavigalugit.

 

Sooq meerartatta ilaat aperiuartissavagut, soormi uanga tapisineq ajorpunga? Sooq uku meeqqat allat tapisisarpat? Pissutsit taamaattut meeqqanut paasiuminaapput, meeqqanullu toqqissisimanaratik. Aammalu meeqqat taamaaliornikkut ersarissumik immikkoortitaasutut atuarfiup iluani avataanilu misigitinneqartarnerat erseqqissisarpoq.

 

Taamaattumik apererusunnarpoq naligiissitaaneq sumiippaa, meeqqanut atuutissannginnerami? Kattusseqa­tigiinni isumaqarpugut inuiaqatigiinni suulluunniit suliniutit tunngavigalugit iluarsiniartariaqartut. Tassalu amerlanertigut meerartatta atugaasa sutigut tamatigut sapinngisamik pitsaanerpaamik suliniutigineqarnissaat iluarsineqartariaqarlutik.

 

Tassalu imaappoq; sunaluunniit suliniut tunngavianik iluarsinianngikkaanni ilaatigut piffissarujussuarmik nukipparujussuarnillu atulussinnaasarmat eqqaamasariaqarparput. Taamaattumik suliap sukumiisumik suliarineqarnissaa aammalu aningaasatigut qanoq nalilersorneqarnissaa misissoqqittariaqartoq Kattusseqati­giinniit inassuteqaatigiumavarput.

 

Matumani ilaatigut Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup suliaminik naammassinnilluni saqqummiussineranit eqqartugai uterfigeqqillugit. Suliap Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami suliareqqinne­qarnissaa kaammattuutigissavarput.

 

Kattusseqatigiinnillu suliamut tunngatillugu ilanngullugu misissugassatut ukua taarusuppagut, misissoqqullugit. Ilaqutariit assersuutigalugit ukiumut 500.000 kr-inik, taakkuluunniit sinnerlugit aningaasatigut isertitaqartut ilumut ineqarnermut meeqqap tapiiffigineqartarnerannut ingerlatiinnarneqartassanerpat. Imaluunniit apeqquti­gineqartariaqarpoq ilumut taamatut tapiissutit Nunatta karsiata akissaqartissavai.

 

Takorloorneqarsinnaammammi meeqqat assigiimmik tapisiaqartinneqarsinnaanerat ilaatigut taakkuninnga aningaasalersorneqarsinnaanera isumaqarfigigatsigu. Naggataatigut Kattusseqatigiinniit uparuarusuppagut meeqqat tapiisa tunniunneqartarnerini ilaatigut imigassamut atornerlunneqartarnerat isiginngitsuusaaginnarne­qarsinnaangimmat, naak angajoqqaarpassuit meeqqat tapiinik ajunngitsunik atuisaraluartut.

 

Taamaattut angajoqqaat amerlavallaaqaat, meeqqat tapiinik atornerluisartut. Taamaattumik Kattusseqati­giinniit kaammattuutigerusupparput meeqqat tapii meeqqanut pitsaasumik sunniuteqarsinnaanerat anguniar­lugu immikkut ittumik iliuuseqartoqartariaqarnissaa. Soorlu assersuutigalugu meeqqap tapiisa  ilaasa meeqqanut ileqqaagassatut immikkoortinneqalersinnaanissaat suliniutigineqartariaqartoq. Taamaalillutik meeqqat siunissami ilinniagaqarnissamut imaluunniit siunertamut allamut pitsaasumut nammineq atugassaqar­nissaat qulakkeerumallugu.

 

Taamatut oqarluta siunnersuut Inatsisartut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut suliareqqinneqarnissaa inassutigissavarput.

 

 

Vittus Mikaelsen, Siumut:

Siullermik nuannaarutigaara siunnersuutigisara taama erseqqitsigisumik partiinit tamaginninngaanniit aamma Kattusseqatigiinninngaanniit ilassineqarmat. Tassani kisianni maluginiarsimavara oqaluuserineqartoq arlaannut akulerutsinniarneqarnera.

 

Boligsikringit, akissarsiat qaffasinnerpaaffissaat, suliffissaqannginneq, napparsimaneq. Tamakkua mikiner­paamilluunniit uanga eqqarsaatiginngilakka, pissutigalugu: Tamakkuukua inersimasut akisussaaffigisaat, inersimasut nammineq qanoq iliornissaanik saaffiginnissutissaat. Ukua meeqqat nammineersinnaanngitsut, isumaqarpunga una oqaluuserisassanngortitsininnut ersersinniarsarigiga, oqaluuserineqartup qitia, qitivia sunaana. Tassa tassani pineqarput meeqqat nammineersinnaanngitsut ulluinnarni inuunerminni aqqusaarta­gaat.

 

Taavalu meeqqat amerlavallaarujussuaqaat atuarnerminnik nalaanik, soorlu aallaqqaataanik oqaatigiginga taanna, atuarnerup nalaani taavalu meeqqat sumiluunniit katersuuffigisartagaanni misigisarnerat immikkoorti­taallutik.

 

Oqaluuserisassami pineqartumi pineqarput meeqqat, makku inersimasut susassaqarfigisaat, ineqarnermut boligsikringit, akissarsiat qaffasinnerpaaffissaat, napparsimanersiutit pineqanngillat. Isumaqarpunga partiit tamarmik oqaaseqartuisa taanna pulaffigisaat. Kisianni naggataagut tamarmik erseqqissumik taavaat una; ukiassamut budgetip sammineqalernerani Naalakkersuisoq tassani saqqummiussisariaqartoq, aalajangiiffigi­sassatsinnik. Taamaattumik uanga tunginninngaanniik neriullunga qilanaarpunga, aamma naatsorsuutigaara sineriassuarmi tusarnaartut aamma anillariarfigisinnaasaminnik meeqqat eqqarsaatigalugit periarfissinneqar­tut.

 

Taamaattumik uanga oqaluuserineqartoq taamatut Naalakkersuisumut piumasaqartoqarnera partiinit tamagininngaanniit assorujussuaq qujassutigaara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tupinnanngitsumik isummat assigiinngitsut ersarilluinnartut Inatsisartuninngaanniit saqqummiussuunneqarput. Partiit kiisalu Kattusseqatigiinninngaanniit saqqummiunneqartut assigiiaarput, taamatut oqartariaqarpunga. Aamma misilittakkat ullumikkut aallaavigalugit paasinarluarpoq tunngavilersorluakkanik saqqummiisut tamarmik saqqummiusaqartut.

 

Siumuminngaanniit ilanngullugu inassutigineqartoq paasivara tassa, meeqqat tamarmik pissariaqalersinnaa­nissaat siunertaralugu Naalakkersuisut aaqqissuussisariaqartumik inassuteqartoq. Tassa Nunani Avannarler­ni aaqqissuussinerit assigiinngitsut ingerlanneqartut taakkununnga assingusumik, soorlu Danmarkimi børnecheckimi taaneqartartoq, meeqqanut checki tunniunneqartartoq angajoqqaat aningaasarsiaat apeqqutaatinnagit ingerlanneqartoq taamatukkanneq ittumik saqqummiisoqarsinnaanera inassutigineqarluni.

 

Soorunami tamanna Naalakkersuisuninngaanniit misissussavarput. Soorlu aamma Siumup inassutigisaa taanna, Nunani Avannarlerni assigiinngitsuni misilittagaqarfigineqarluni ingerlanneqartoq. Soorunami taamaattumik eqqussissagutta eqqaamassuarput aamma naleqartussaassammat. Kisianni aaqqissuussinerit allat ullumikkut atuuttut aaqqissuussinerit iluarsiiffigineqarnerannut ilanngullugu qanoq taassuma kinguneqar­sinnaanera Naalakkersuininngaanniit misissussavarput.

 

Taassuma saniatigut Siumumiit eqqartorneqartoq assigiinngitsut taakkua Naalakkersuisuni nalilersuinitsinni ilanngullugit tigussavagut, annertunerusumik oqaaseqarfiginagit. Kisianni paasinarpoq Siuminnganniit, siunnersuut Vittus Mikaelsenimit saqqummiunneqartoq, tamakkiisumik tapersersorneqartoq.

 

Atassumminngaanniit saqqummiunneqartut aamma arlaliupput. Tassalu siullermik maluginiarpara ilaatigut meeqqerivinni akigitinneqartutigut akunnatsumik isertitallit pitsaanerusumik aaqqiivigineqarnissaat, taanna aamma pingaartinneqartoq. Tamatumani apeqqutit assigiinngitsut aamma nutaajunngillat, tassami siunneru­sukkut Inatsisartut tamanna pillugu aamma saqqummiussaqartarsimapput.

 

Oqaatigissavara tassunga tunngatillugu meeqqerivinni akigitinneqartartut pillugit aammalu Nunatsinni meeqqerivinnik pilersitsisarneq, ulluunerani paaqqinnittarfinnik pilersitsisarneq pillugu suliaqaratta Naalak­kersuisuni, tassa nutarterinissaq aamma Isumaginninnermi Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup inassute­qaataannut naapertuuttumik nalunaarusiorneq ingerlakkatsigu. Naatsorsuutigaara tassani pisariillisaaneq aammalu akigititatigut nalimmassaanissaq siunertaralugit nalunaarutissaq naammassineqarsinnaajumaartoq ukiup matuma ingerlanerani.

 

Aamma paasinarpoq naggataatungaani Atassutip oqaaseqarnermini apeqqutit assigiinngitsorpassuit aamma oqaaseqarfigigaluarlugit, kisianni aamma erseqqissaraa soqutiginnilluni Vittus Mikaelsenip siunnersuutaata Naalakkersuisunit misissuiffigineqarnissaanut aammalu Naalakkersuisut ukiamut aningaasanut inatsississap suliarineqarnerani tassa 2000-imut aningaasanut inatsisissap suliarineqarneranut atatillugu Naalakkersuisut saqqummiussaqarsinnaanerat aamma naatsorsuutigalugu oqarmat.

 

Inuit Ataqatigiinninngaaniit ersarilluinnartumik oqaatigineqarpoq Naalakkersuisut saqqummiussaanni tassa suleqatigiissitap ataatsimoortumik aaqqiissutissatut saqqummiussassaa Naalakkersuisunit Inatsisartunut saqqummiunneqarumaartussaq taanna utaqqimaarniarneqartoq. Taamaalilluni ataatsimoortumik aaqqiissu­tissat inatsit aningaasalersuinissallu qulakkeerumallugit.

 

Aamma naggataatungaani paasinarpoq Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa tassani aallavigalugu Naalakker­suisut eqqarsaasersorsinnaanerat ammaffigineqartoq. Tassami meeqqat naligiimmik pineqarnissaannik anguniagaqarneq, periarfissaqarnissaannillu ersarissumik aamma taaneqarmat.

 

Kattusseqatigiinniit ilanngullugu oqaatigineqartut soorunami partiininngaaniit allaninngaaniit oqaatigineqartu­nik allaanerunngillat, aanali maluginiagara ilanngullugu taaneqarmat ullumikkkut meeqqat tapiisa aningaa­sanngorlugu tunniunneqartartut ilaatigut eqqunngitsumik atorneqarsinnaasarnerat taanna uparuarneqartoq, oqarneq ”eqqunngitsumik” imatut paasivara meeqqa­mut/meeqqanut tunngatullugit aningaasat atorneqannit­soortarnerat tassani uparuarneqarpoq.

 

Naalakkersuisuninngaanniit minnerunngitsumik uanga Isumaginninnermi Naalakkersuisutut tamanna pillugu oqaatigissavara aamma soorunimi saaffigineqartarama, aammalu kommuunit tungaanninngaaniit tamanna arajutsisimaneqanngitsoq, isumaqarpunga oqarsinnaallunga.

 

Taamaattumik partiit aammalu Kattusseqatigiit saqqummiussaat paasinarluarpoq, Naalakkersuisunit Inatsisartunillumi aaqqissuusseqqinnerup kingunerisariaqaraa, aningaasat meeqqanut tunngatillugit ikiorsiis­sutaasartut, meeqqanut naapertuilluarnerusumik atuutsinneqarnissaat qulakkeerniartariaqartut, inatsisiliornik­kut.

 

Tamanna soorunami siunertaralugu suleqqissaagut aaqqissuussineq qanoq ikkumaarnersoq massakkut oqaatigisinnaanngilarput Naalakkersuisuniit. Kisianni mississuinerit aammalu inunnik isumaginninnikkut aningaasaliissutinut allanut naapertuutumik ataqatigiisitsisumillu, tassa ineqarnermut tapiissutitigut, ineqarner­mut meeqqanut tapitigut aaqqissuussinerit nutaamik aaqqissuunneqarnerannut tulluuttup, imatut immaqa oqaatigalugu ataqatigiissumik aammalu qularnaarisumik meeqqanut pitsaasumik pinninnissamik aaqqiisutis­saasinnaasumik Inatsisartunut naatsorsuutigaara saqqummiussaqarsinnaajumaarluta.

 

Kisianni aana maluginiagara amerlanerussuteqangaartut Inatsisartuni inassutigigaat meeqqat Nunatsinni ullumikkut 18.000-iusut 18-init inorlugit ukiullit, 18.000-t  missaaniittut taakkua sapinngisamik immikkoor­titsinertaqanngitsumik periarfissaqartinneqarnissaat inassutigineqarpoq.

 

Aningaasat tungaasigut Naalakkersuisuniit maannakkut saqqummiussaqanngilagut, ilumoorpoq Atassutip maqaasisaani, tassami ullumikkut aajuna nalunngisarput, ukiumut aningaasanik inatsisikkoorlugit 40 mio.kr.-ngajaat immikkoortittarpagut meeqqat tapiinut, taamatut ateqarmata ullumikkut. Nutaanillu aaqqiinissaq qularutissaassanngilaq qanorluunniit ilusilimmik aaqqiissagaluarutta ullumikkut aningaasatigut ilaqutariit atugarisaat qiviarutsigit, aamma pitsaanerulersitsissagutta qularutigineqassannilaq suli annertunerusumik aningaasaliisuteqartariaqarnissaq.

 

Ullumikkut aaqqissuussineq naatsunnguamik oqaatigalugu tassa 130.000 kr.-it inorlugit aningaasarsiallit ukiumut meeqqamut ataatsimut tapiiffigineqartarput 4.860 kr.-init taavalu 180.000 kr.-init, tikillugu aningaasarsiallit tapiiffigineqartarput ukiumut 3.240 kr.init meeqqamut ataatsimut, kiisalu aamma minner­paaq tassalu 280.000 kr.-it tungaanut aningaasarsiallit taakkua tapiiffigineqartarlutik meeqqamut ataatsimut ukiumut 1.620 kr.-init, taakkualu tamarmik soorunami kvartalikkaarlugit tunniunneqartarput angajoqqaanut. Angajoqqaat qinnuteqarsimappata, taanna erseqqissaatigissuara. Tassa angajoqqaat qinnuteqarsimanngitsut pisinnaagaluarunilluunniit qinnuteqarsimanngitsut, pineq ajorput.

 

Taamannak oqaaseqqillunga oqaatigissavara Naalakkersuisuninngaaniit misilissagatsigu, tassa amerlanerus­suteqartut paasisakka malillugit inassuteqaataat, meeqqanut tapitigut nutaamik aaqqiisoqarsinnaanera ilanngullugu ukiamut aningaasanut inatsisissap suliarineqarnissaanut Naalakkersuisut saqqummiisinnaanis­saat.

 

Erseqqissaatigeqqissavaralu ineqarnermut tapit aammalu ineqarnermi meeqqanut tapit avaqqunneqarsin­naanngimmata ilanngunneqarnissaat inatsisitassaat kiisalu aamma aningaasatigut qanoq kinguneqartinneqar­nissaat. Tassani apeqqutaangaatsiartussaavoq angumerineqarsinnaassanersut, kisianni tassa Inatsisartut inassutigaat taakkua angumeriniassagigut aamma tamanna misilissavarput.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Meeqqanut tapit najoqqutassarititaasullu tassunga atuarlugit allaanngiivipput inoqajuitsorsuakkut ingerlaarlu­ni, imaluunniit qerruinnarsuartigut ingerlaarluni.

 

Siunnersuuteqartoq isumaqatiginarpoq, isumaqarmat ilaliussat ajortumik pisut peerlugit, aajuna kisimi oqaatigisassaq, meeqqat inuiaqatigiinninngaaniit aningaasarsiassaat oqallisigissavavut. Illoqarnera sussagati­gut ataataasoq anaanaasulluunniit qanoq iliorluni illutaarsimanera ineqarnera tamakkua meeqqamut aningaasanik pisariaqartumut kakkersuuttariaqanngilluinnartutut oqaatigineqamata isumaqatigilluinnarpara.

 

Ammalortumik titarsigutta meeqqaninngaaniit aallartillugu taava ammalortup isua utoqqarnut periarluta ataatsimut katissapput. Neriuutigilluinnarpara aamma utoqqaat aningaasarsiaat pilerutsigit apeqqut taanna Kattusseqatigiinninngaaniit apeqqutigineqaqattaartoq, naanguna assigiisitsineruna naak? Neriuppunga taanna aamma tikikkumaarlutigu utoqqalinersiutit pilerutsigit massakkut taakkua saaffigissanngikkarlarpak­ka.

 

Tassa taamaatumik oqaaseqartut avataatigut uanga isumaqartarama inuiaqatigiit aningaasat tunniussaat atorfissaanut atussappata tassaapput meeqqamut tuttussat, meeraq sumulluunniit pigaluarpat angajoqqaani qimallugit imaluunniit allamut nuussagaluarpat aningaasartaasa malissavaat apeqqutaatinnagu iserfigisaa qanoq ittuunersoq. Aamma qassinik qatannguteqarnera oqareernittut illu qanoq sananeqarsimarnera, tamakkua pinnagit qanortoruna oqaatigineqarli aningaasaq aajuna meeqqap pissaa, tassa inuiaqatigiit tunniussaat aamma qatanngutai taamaassapput, soorlu siunnersuuteqartup oqaatigigaa assigiimmik tamaasa immaqa appaallatsitsinissaq eqqarsaatigineqarsinnaavoq aningaasassaaleqineq pissutigalugu.

 

Eqqarsaatit tamakkua nuanneruttormata maanngaaniit oqaatigiinnarpara tunniunneqartussat allanik ilalersor­nagit meeqqanut tunniunneqarniarlit, taanna kisiat aallaavigalugu.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Otto Steenholdt apeqqutigivaa sooq? Sorpassuit ilanngussuullugit oqallisilissuugut, sooq meeqqat angajoq­qaavi taputartuullugit eqqartussavavut. Peqqutigalugu meeqqat akisussaaffigimmatigit qitornatik. Taamaat­tuumik uagut aamma ippassaani oqaatigivarput meeqqat silaannaqanngitsumilusooq inuunngillat, kisianni angajoqqaaqarput. Taakkualu pilersuinissamik akisussaaffeqarput. Taamaattumik meeqqat angajoqqaallu ataatsimut isigalugit uagut eqqartuerusuttarpugut.

 

Aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaatigeqqissavara oqaatigiuartagarput una isertitakitsut aamma akunnattumik isertitaqartut taakkua oqilisaavigineqarnissaat peqataaffigerusupparput, aamma matumani.

 

Aamma angajoqqaat pilersuinissaminnik pisussaaffimminnik pitsaasumik naammassinnissinnaanissaat aqqutissiuusseqataaffigerusupparput. Taamaattumik una oqaaluuserisassanngortinneqarsimasoq soqutigivar­put, minnerunngitsumik aamma Naalakkersuisuninngaaniit akissut torragisorujussuullugu nuannaarutigalugu ataqatigiissumik suliniutit isertitakinnerusumit meerartalinnut sammisut ataatsimut eqqartornissaat siunnersuu­tigimmassut.

 

Taamaattumik meeqqanut tapiissutit ineqarnermut tapiissutit, ineqarnermi meeqqanut tapiissutit ataatsimo­orullugit ataqatigiissumik eqqartorneqarnissaat uagut ilalersoqaarput. Siusinnerusukkut oqaatigereerpara peqqussutip maannamut atuuttup aaqqissuussaanera tunngaviatigut iluarisimaaratsigu, tassa akuersaarparput angajoqqaat isertitaat tunngavigalugit tunniussisoqartarmat. Tassuunakkut isumaqaratta qulakkeersinnaalluti­gu pisariaqartitsinerpaanut aningaasat taakkua tuttassasut.

 

Kisianni ammaffigivarput aamma ukiamut poortugaq taanna poortukkamut ataatsimut immersorlugit malittarisassat ataatsimoorullugit eqqartornissaanut ilumut meeqqanut tamanut tuttussamik checkimik nassiussuisalissanersugut. Kisianni suleqatigiissitap suliai naammassereerlugit tunniunneqarpata uagutsinni nalilersueqqikkumaarpugut. Piareersimavugut suleqartaanissatsinnut aamma kajumissuseqarpugut, kisianni mianersuutigisassaq unaavoq. Imatut nipeqaleriataarami ajunngitsumik isertitaqartut meerai qanoq nallinnar­tigisut, taanna isumaqarpunga sangutitsinerusoq oqallinnermik. Uani pineqarput isertitakitsut meerai qanoq ililluta oqilisaavigisinnaavavut, imaluunniit ikiorsiivigisinnaavavut.

 

Soorunami Vittus Mikaelsenip siunnersuuteqarnermiut tunngavilersuutigisai taakkua peqqussutip kinguneri­sartagai, meeqqanik assigiinngisitsineq taanna soorunami eqqaamasariaqarpoq, kisianni inersimasut uagut angajoqqaat pisussaaffeqarpugut meeqqap inuunermini naapitassai suulluunniit oqaloqatigiissutigissallugit.

 

Inuiaqatigiit aaqqissuussanerat taavalu taassuma equngassutai ilaqutariinni sunik aamma nassataqartartoq taanna ilanngullugu eqqartortariaqarpavut qitornagut ilagalugit, apeqqutit tamalaat qaammarsaavigalugit ilanngullugit aamma aaqqiagiinngissutit inuiaqatigiinni, taakkua aamma isummersorfigisariaqarpagut angajoq­qaatut. Aamma meeqqanut tapiissutit taamaliorfigisariaqarpagut, aatsaat taamaaliornikkut angajoqqaat akisussaaffipput pitsaasumik naammassisimallugu oqarsinnaassuugut.

 

Ruth Heilmann, Siumu p oqaaseqartua:

Uaguttaaq Siumumiit Naalakkersuisut akissuteqarnermini ilassinnilluarnera aamma qujassutigissavarput. Aammalu Siumumit oqaaseqaratta siunnersuuteqarpugut ukiamut saqqummiinissaq taanna pingaartikkipput, uanilu partiit allat Naalakkersuisut upernaamut saqqummiiniarnerat taanna iluarisimaarlugu oqaatigivaat.

 

Taamaattumik erseqqissumik paaserusunnassaaq, qaquguuna saqqummiiniartoqartoq tassa isumaqaratta uagut Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup, aamma innuttaasut annertuumik taanna oqaluuserereermassuk, aalajangiinissaq taanna pigaartikkipput aamma taamatut siunnersuuteqartoq kissaateqarmat, taanna uagut tapersersorsimavarput.

 

Ilumoorpoq suut tamarmik tapiissutaasartunut tunngasut aningaasanik naleqarput, kisianni aningaasat taakku atorneqartussat ilumut eqqortumik atortinneqarnersut taanna uagut pisussaaffigaarput Inatsisartuni aamma misissussallugu aammalu paasiniartuassallugu atuutitilikkavut taakku inatsisit ilumut naapertuutumik inunnut aamma atuuttuunersut, tassunga ilanngullugu meeqqanut tapisiat ukiut arlalialussuit imaluunniit arlaqalaartut, immaqa taamatut oqarluni, ingerlareersimaleraluartut naak, ukiut arlaqanngitsut qaangiutiinnartut equngassu­taat aamma uperuartorneqalereersut tassani aamma eqqumaffigerusuppagut aammalu aaqqiivigineqarnissaat taanna Siumuminngaaniit anguniarusupparput.

 

Atassutip oqaaseqartuata oqaasissani ilaatigut immaqa poortorlugit tassani nassuerutigimmagu aamma Otto Steenholdtip Atassutip soorunami meeqqat aamma naligiissumik pineqarnissaat  taanna kissaatigigaat naggataatigullu taanna ersarissumik aamma Atassutip oqaaseqartuata oqaatigimmagu tassami ajornanngip­pat Nunatsinni meeqqat tamarmik assigiimmik pineqarnissaat aamma Atassummiit taanna isumagineqarmat aammalu tassuunakkut Otto Steenholdtip aamma isumaqatigalugu aammalu pimooruteqqullugu aamma taanna oqaaseqarpoq. Taamaattumik erseqqissumik isummissagaanni poortornagu maani oqaluttarfimmi isumaqarpunga isumaq ersarissoq oqaatigisaraanni ajunnginnerpaasassasoq.

 

Uani IA tassani malunnarpoq maannakkut ingerlanneqaannarnissaa ilaatigut toqqammaviatigut kissaatigigaa, kisiannilu Siumumiit uagut paasisagut imaakkamik, isertitaqqortussuseq najoqqutaralugu massakkut atuutsinneqarnera qitornaqartunut amerlanerusunut qitornaqartunut pilersugaqartunullu naapertuutinngitsu­mik massakkut atuutsinneqartoq, tassami taakkuummata aningaasartuuteqarnerpaasartut meeqqanut. Taamaattumik tassunakkut nalimmassaanissaq pingaartillugu uani erseqqissaateqarsimavugut.

 

Uanilu aamma siunnersuutigisimallugu meeqqat naligiimmik tamarmik pineqarnissaat børnecheck ilaatigut aqqutigineqarsinnaasutut aamma tikkuarlugu. Tassani Kattusseqartigiit aamma isumaqarpunga tunngaviatigut aamma siunnersuut isumaqatigigaat, taannalu aamma nuannaarutigissavara, uanilu aamma ilaatigut oqaase­qarnermini imaluunniit qupperneq 2-mi taamaattumik apererusunnarpoq naligiissitaaneq sumiippa? Ilaatigut tassuunakkut isumaqatigivassi tassami naligiissitaanermi siunnersuisoqatigiit aamma isumaat neriuppunga aamma ukiamut una eqqartorneqaqqilertinnagu aamma tassani paasiniaavigineqarumaartut.

 

Uani meeqqanut tapiissutit meeqqanut nuannaarutaasumik tutsinneqarlutik atorneqarnissaat taanna pingaaruteqartorujussuuvoq, tassami meeqqanut tapiissutit malunnartumik meeqqanut tutsinneqartarsimas­sanngippata taava siunertaa tassani siunertani naapertorlugu atuutsinneqartarsimassanngilaq. Taamaassappat assut ajuusaarnarpoq tassanilu kommuunit eqqumalluarnissaat taanna kisimi aqqutissaavoq, tassami taakkua piginnaatitaapput ilaatigut rekvitisionikkut aamma meeqqanut tuttussanik tunniutaqarsinnaallutik. Taammaat­tumik tassani pingaarpoq eqqumalluarnissaq meeqqat tapiissutaat sumut atorneqartarnersut taanna iluamik malittarissallugu.

 

Taamaattumik uagut siumut qilanaarpugut neriulluta ukiamut uterfigineqaqqippat tamakkiisumik aaqqiivigi­neqarumaartut. Tassani siumut neriuppunga aamma siunnersuutigisaa aamma partiit Kattusseqatigiillu ukiamut oqaluusereqqinneqarnissaannut Naalakkersuisunut kissaateqarnertik, taanna aamma Naalakkersui­sup akuerereermagu, neriuutigaarput ukiamut saqqummeqqikkumaartoq.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Tassa siullermik Siumukkormiit apeqqutigisaannut tunngatillugu aamma soorunami Inuit Ataqatigiinninngaan­niit aamma uagut soqutigivarput tapiissutinut assigiinngitsunut tunngatillugu ukiamut Naalakkersuisuninngaan­niit saqqummiussaqarnissaa.

 

Apeqqummi uani eqqartorneqartumi meeqqat tamarmik assigiimmik pineqarnissaannut tunngatillugu isumaqarpunga illuatungaannarsiorluni oqallinneq maannakkumut ingerlanneqartoq. Maannakkut oqallinneq isiginiarneqarpoq meeqqat ulluinnarni amigaateqanngitsut, ulluinnarni assigiinngitsutigut inuuniarnermikkut amigaateqanngitsut isaanninngaaniit isigalugu oqallinneq maannakkumut taanna ingerlanneqartoq.

 

Meeqqat assigiimmik tamarmik pineqarnissaat siunnerfigisariaqarpat taava aamma sanngeequtaasut eqqartorneqartariaqarput, ilaatigut meeqqat oqaaseqartarsimaneri sooq uagut meeqqanut tapinik pineq ajorpugut, aamma puigortariaqanngitsoq uaniippoq, meerarparujussuit oqartarmata sooruna uagut nutaanik qaammammut pisaarneq ajortugut. Sooruna uagut Danmarkiliarneq ajortugut, sooruna aamma uagut angallammik nuannaariummik peqanngitsugut.

Isumaqarpunga meeqqat assigiimmik pineqarnissaat siunnerfigineqassappat, tamakkua apeqqutit sanioq­qunneqarsinnaanngitsut. Taamaattumik aamma inuiaqatigiinni taamatut aaqqissuussineq maannakkut atuuttoq eqqarsaatigalugu illersugassat pingaarnerpaat tassaapput meeqqat pissakinnernik angajoqqaallit imaanngitsoq illuatugaanut saatinneqassasoq, meeqqat pissaqareersut ulluinnarni amigaateqanngitsut suli pissarissaarnerunissaat siunertaralugu suliniarneq.

 

Oqartariaqarpugut inuiaqatigiinni akissaqatitsinnginnatta qanorluunniit taamatut eqqarsaraluarutta, taamatut pinnikkusuppugut. Kisianni aamma uagut inersimasutut akisussaaffeqarpugut, Nunatta aningaasatigut ingerlanera akisussaaffigaarput. Aammali assigiimmik taamatut aaqqissussinerup kingunerisussaavaa ulluinnarni pisariaqartitsisut taakkua aallerfigineqarnissaat.

 

Taamaattumik aamma oqallinnermi pingaaruteqarpoq meeqqat ulluinnarni oqaatiginngisartagaat eqqarsaati­gisartagaalli oqallinnermi aamma ilaatinneqarnissaat. Meeqqat pitsaanerusumik assigiimmilli atugaqarnissaat siunnerfigigaanni ernereernerup kingorna angajoqqaat sulinngiffeqartarnerata taassuma sivitsorneqarnissa isumaqarpunga pingaarnerusoq, meeqqat tapisiaannik assigiimmik aaqqissussinerminngaanniit.

 

Taamatuttaaq aamma pinngitsoornani pingaaruteqarpoq meeqqat assigiimmik periarfissinneqarnissaat eqqarsaatigissagaanni meeqqerivinnut utaqqisorpassuit eqqarsaatigalugit aaqqiiniarnissaq, taanna saneqqun­neqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaattumik pissaqareersut suli pissaqarnerunissaat siunnerfigalugu anguniagaqarneq taanna mianersuut­tariaqarparput. Oqareernitsituummi taamatut aaqqiiniarnermi inuiaqatigiit pissakinnerit tamatigut eqqorne­qartarmata.

 

Nunat Avannarlerni børnecheckimik tunniussisarneq massakkut Nunat Avannarliit qimakkiartuaarpaat. Taanna ilaatigut paasineqarsimammat taamatut børnecheckimit tunisisarneq annertunerusumik pissakinner­nut tunngatinneqassappat taava pissakinnerit tassani aallavigineqartariaqarmata. Taamatut oqaaseqarninnut tunngavigivara massuma oqallinnerup ilaatigut nammineq isumaga malillugu illuatungaannarsiortutut oqallin­neq ingerlateqqunagu, taamaattumik aamma ulluinnarni meeqqat pissakinnerusut atugarisaat aamma tassani eqqarsaatigisariaqarmata.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Siullermik Siumut oqaaseqartuanut oqaatigissavara Siumup aalajangigassarinngimmagu Atassutip oqaasis­sani qanoq aaqqissuutissanerai, uagut taanna pisussaaffigaarput. Siunnersuutigineqartoq piviusunngortinne­qarsinnaavoq, kisianni ullumikkut meeqqanut tapisisitsisarnermi aningaasat taakku allanngortinngikkaluarlu­git, kisiannili isertitat qummut killissaatut uani peqqussummi piumasaqaatigineqartut, taavalu aamma aningaasat qaffasinnerpaaffissaannut pingasunut avinneqarsimasut aatsaat taakku allanngortillugit.

 

Aamma Atassummit tamatigut pingaartittarparput apeqqutit taama inuiaqatigiinnut pingaartigisut suliarine­qarneranni paasissutissat assigiinngitsut pissarsiariniartarsimagatsigit, soorlu naatsorsueqqissaartarnermi takussutissat, taavalu aamma sapinngisamik aamma aningaasanut inatsimmi qanoq atsigisut atorneqassaner­sut. Oqareernittut maqaasisimavara naatsorsuuserinermut tunngasortaa pingaartumik Isumaginninnermi Ataatsimiititaliap imaluunniit Naalakkersuisup saqqummiussaqarnermini erseqqiivissumik takussutissat aningaasanut tunngasut saqqummiutinngimmagit.

 

Oqareerpunga piviusunngortinneqarsinnaavoq siunnersuut, kisianni ullumikkut ilaqutariinnut tunniunneqartar­tut allanngortillugit taamaattumik soqutigalugu oqaaseqarfigisimavarput ajornan-ngimmat kisianni soorlu amerlanerit ilaatigut aamma kissaatigigaat, aamma tupinnanngilaq aningaasanut inatsimmi erseqqissumik allassimammat, tassa 1999-imi aningaasanut inatsisip oqaasertai imaattut issuassavakka, imatut allassima­voq: "Innuttaasut pisariaqartumik isumaginninnermik isumannaariffigineqarnissaat taassunga ilanngullugu inuiaqatigiinni sanngiinnerpaat siunertalimmik sullinneqarnissaat qularnaassallugu, tassa aningaasat 50 mio. koruuningajaat immikkortinneqarneranni" Inatsisartut tamakkiisumik oqaatsit aamma taakku ilanngullugit akuersaagaat.

 

Taavalu aamma immikkut Naalakkersuisut inatsimmut aamma tunngatillugu oqaasertaliussaat aamma kingulleq issuaqqissavara:" Naalakkersuisut kissaatigaat ilaqutariit meerartallit atugarisaasa immikkut pitsanngorsaavigineqarnissaat", tassani tassa pineqarpoq, ilaqutariit pissakinnerusut, taakkuummata aningaasat tungaatigut atugassaqartitaanissaat politikkikkut toqqammaviusumik anguniarneqartoq.

 

Tassa uagut oqaatigereerparput suleqataanissatsinnut piareersimavugut, oqareernittut kisitsisinik takussutis­sanik immaqa pinnguarnertut oqaatigineqarsinnaagaluartoq, kisianni iluaqutaasarpoq, taamaalilluni siunner­suut qanoq ilillugu piviusunngortinneqarsinnaanersoq takuneqarsinnaasarmat.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kattusseqatigiinninngaaniit Naalakkersuisut akissuteqaataat aamma uagut nuannaarutigaarput, aamma suliarilernissaanut qilanaarpugut. Ilumoorpoq ukiorpassuanngulerpoq taanna uteqattaarluni oqallisigineqar­mat, isumaqarpungalu aamma piffissanngortoq sorpassuarnut kaputartuunnagu aammalu siunnersuuteqartup erseqqivissumik taanna qulequtsiussaa aallavigalugu oqallinnissaq pisariaqartissimavarput. Taamaattumik naatsumik erseqqissunik uagut saqqummiussaqarsimavugut isumaqaratta aallavissaq tassanngaanit aallartit­tariaqartoq.

 

Nalunngilarput aamma Mikaelip nassuerutigivaa ilumoorpoq, meeqqanut aningaasat atorneqartartut meeqqanut atorneqanngitsoortartut amerlavallaaqaat, taamaattumik tamakku tusaanngitsuusaaginnarnagit aamma suliniutitsinnut ilannguttariaqarpagut.

 

Soorlu siunnersuutigisatsitut meeqqanut immaqa taakkua tapit ilaat meeqqanut toqqorallarneqarnissai nammineq pisinnaanngoruni atorsinnaanngorlugit.

 

Aammalu nalunngilluinnarparput kommuunini suniluunniiit sulisimasugut aammalu malinnaasugut rekvitisionit soorunami inatsisitigut periarfissinneqarsimapput, kisianni taakkua rekvitisionit inunnut malersuinissamut taakkua ajornakusoortorujussuusimapput. Taamaattumik tassuuna iluarsiineq rekvitisionikkut iluarsiisinnaan­neq isumalluutiginagu uagut nammineerluta ujalertariaqarnerput tassani erseqqissigaluttuinnartoq tamatta takusinnaavarput.

 

Taamaattumik suliassap peqqissaarullugu suliarineqarnissaa aammalu immikkoortitsinnitsumik meeqqanut tapiisutit atuutsinneqalernissaat uagut Kattusseqatigiinninngaaniit taanna uagut siunnersuutigerusupparput.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Oqaluuserineqartoq Inatsisartunut ilaasortap Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa, tassaavoq meeqqanut tapisiat tunniunneqartarnerini qummut 280.000 killigitinneqartoq peerneqassasoq, taanna 1997-imi ukiortaami atulerpoq. Taamaattumik oqallinneq manna tassunga tunngasuutinneqartariaqarmat eqqaasitsis­sutigerusuppara, aammalu oqaluttut arlaqartut Atassut, Kattusseqatigiit oqalupput, meeqqat assigiimmik pineqaqqullugit, kisianni pineqaqqusineq imaluunniit meeqqanut atugassaqaqqusineq taakkua oqaatsit assigiinngimmata eqqaasitsissutigerusuppara uanga.

 

Atugassaqartinniarsarissagutsigit meeqqat, ajunngitsorsiat pisortaninngaaneersut allatut ajornaqaaq assigiinngitsuutittariaqarpagut, atugassarisaat meerartatsinnut atugassarititaasut assigiisikkusukkutsigit. Tassalu taanna oqaaseqartut Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilaatigut erseqqissumik oqaatigisaat.

 

Atassutip, siullermik Inatsisartuni siunnerfeqartumik oqallinneq innuttaasut piumasaraat aamma innuttaasunut pisussaaffigaarput. 1997-imi peqqussutip allanngortinneqarneratigut aningaasat isertitatigut killissarititaasut allanngortinneqarneratisigut pisartakkallu ilaatigut qaffanneqarnerisigut, aningaasat 27 mio. kr.-inik aningaa­sartarlit aaqqiinermut iluarsiissutaasimasut Atassutip apeqqummi uani oqaaseqartuata eqqortumik oqaatigai, aammalu tassunga uiggiutiinnarlugu oqarluni taamaattumik Atassummiit allanngortitsinissaq piffissaasorinagu.

 

Taamaakkaluartoq oqaaseqarnini Atassutip oqaaseqartuata naggaserpaa, meeqqanut tapisiat tunniunneqar­tarneranni isertitanut qummut killigitinneqartut 280.000 kr.-iusut peerneqarnissaanut Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa Atassumit tunngaviatigut paasilluaramikku, Nunatsinni meeqqat tamarmik assigiimmik pineqarnissaat Atassutip tapersersoraa. Kinguninnguatigullu Otto Steenholdtip aamma assigiimmik pineqaqqusineq atugassaqaqqusineq kisiat pinnagu, kisianni pineqaqqusineq qalliinnakkut pineqaqqusineq taanna taakkarsorlugu.

 

Taamaattumik ukua Jakob Sivertsenip Atassut sinnerlugu ujartugai aningaasanut tunngasortai taakkua uani siunnersuummi pineqanngillat, ineqarnermut meeqqanut tapiissutaasartut boligskringinut tapiisutaasartut meeqqanut tapiissutaasartut, allanngortinneqarnerisigut aningaasatigut kingunissai uani apeqqutigineqanngil­lat. Kisianni Isumaginninnermut Naalakkersuisup oqarneratut ukiamut taakkua ataatsimoortumik aaqqivigi­neqassappata qularnanngilaq ataatsimiititat tamatumunnga susassaqartut Naalakkersuisoqarfinninngaanniit malinnaatinneqassapput. Tamanna neriorsuutigisinnaavarput.

 

Aammalu maluginianngitsuunngilara Inuit Ataqatigiit ilaatigut oqaaseqartuata aamma ilanngummagu ineqarnermut akiliut naliginnaasoq aaqqissusiniarnermi aamma ilanngullugu naliliiffigineqaqquaa. Taannalu aamma aningaasanut inatsisissami siunnersuutip suliarinerani aamma taanna nalilersugassatsinnut ilaavoq. Kisiannili takkua aningaasatigut ingerlatsinermut aningaasarsiornikkut ingerlatsinermut nassuiaammi annertunerusumik tikillarumaarpagut ulluni aggersuni tamakkunun-nga tunngasut aamma oqaluuserisussaa­gatsigit.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Aallaqqaasiullugu oqaatigissuara Kattusseqatigiinninngaanniit aningaasat taakkua tapit tunniunneqartut sipaarutissatut tunniunneqarnissaanut oqarnera isumaqatiginngilluinnarakku. Tapiisarput pisariaqartitsimmata inuunerminni atisassamikkut allatigullu tamanna sipaarnissaq angajoqqaat isumagisassaraat, taamaattumik socialiminngaanniit sipaarnissamik tunniussinissaq isumaqatiginanngilluinnarpoq.

 

Asii Narupip poortorujussuarujullugu oqarnaversaartoq, nuannaaleraluaramaana aallartimmat imannak oqarluni meerattatta assigiimmik pineqarnissaat IA-p anguniagaa, nangipporlu tamanna Inuit Ataqatigiit anguniagaannut naapertuuppoq, Nunatsinnimi innuttaasugut naligiinnerusumik atugaqarnissarput ilungersuu­titta pingaarnerit ilagimmassut. Aallaqqaammulli oqarsimasariaqaraluarpoq oqaaseqartoq, Siumup imaluun­niit Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa IA-p akerleraa. Imannak nangikkami taamaattumik angajoqqaat isertitaat meeqqanut tapiissutinik pisartagaqalertsitsinermi toqqammavigissallugit tulluartuusorivarput.

 

Vittup Mikaelsenip piumasaa aajuna, assigiimmik qanorluunniit aningaasaqartigilaluarpata angajoqqaajusut meeqqat tamarmik piniarlit. Erseqqilluinnaqqissaassusia akerleriilluinnaqqissaartusi tassuuna.

 

Meeqqat anitsiarfimmi oqaluttuuttarsimanerat aallaqqatigalugu assigiimmik piniartigit, ersarissusia, uangalu oqarpunga tamakkua ilaliussat ajortumik pisut peerlugit, meeqqat aningaaarsiassaat tunniunneqarniarlit. Qujanaqaaq Lars Sørensenip naqqimmatit Asii Narup, IA-llu politikkia nalun-ngisarput ersarissumik oqaatigalugu, kisianni illuatungaannarsiorluni oqallinnerunersoq uanga taanna isumaqatiginngilara, isumaqar­lunga isumaqatigiittumik oqartut assigiissitsineq ajunnginnerusoq, pisariaqarpoq.

 

Josef Motzfeldtip uannut oqaatigisaa qalliinnakkut pineqaqqusineq, suna pineraa paasinnginnakku immine­erallassuara. Kisianni erseqqissaqqillara, Naalakkersuisoqatigiinni partiit assortuulluinnaqqissaarput. Siunnersuut IA-p akerleraa, tassa ersarissoq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:

Unajuna uanga oqaaseqarfigilaarusullugu Kattusseqatigiit oqaaseqarnerminni, soorunami uani oqaluttarfim­minngaaniit qanorluunniit oqaaseqarsinnaatitaavugut isumaqarpunga kisianni aamma uani eqqarsaatigisaria­qaripput uani Kattusseqatigiit meeqqat tapisiaasa kukkusumik imaluunniit atugassaanngitsunut atortinneqar­tarnerannut tunngatillugu ilaatigut tunngavilersuutigalugu angajoqqaat imigassamut ajornartorsiuteqarnerat peqqutaalluni meeqqat tapisiaat eqqortumik atortinneqan-ngitsoortarnerannut tunngasoq, isumaqarpunga taannna inuttut naleqassutsimut arlaatigut attuisoq, tassami angajoqqaat inatsisit malillugit pisinnaatitaaffeqar­put tapisiassanik pisinnaatitaaffeqarput. Taavalu angajoqqaat namminneq inersimasutut akisussaaffeqarner­tik naapertorlugu sumut taakkua aningaasat atussanerlugit, namminneerlutik akisussaaffigivaat.

 

Taavalu soorunami kommuunit qanoq suleqataanissaat eqqarsaatigalugu pisariaqarpoq, kommuunit isumaginninnermut siunnersortaat imaluunniit inuit ataasiakkaat sagsbehandleritik suleqatigalugit qanoq aningaasat taakkua ajornartorsiutaappat sumut atortinneqarnissaat sulissutigissavaat, marluullutik. Uagut Naalakkersuinikkut inatsisiliornikkut aalajangersussanngilagut angajoqqaat tapisiat sumut atussaneraat, isumaqarpunga taanna pingaaruteqartoq.

 

Aamma Isumaginninnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini oqariartuutigigamiuk taamatut tapiissutit iluamik atortinneqannittarneranut aaqqiissuteqarniarluta arlaatigut inatsisitigut inatsisiliortariaqartugut. Tassani sianigilluinnaqqissaartariaqarparput qanoq, taamatut inatsisiliussagutta qanoq nipeqartinniarneqarnersoq.

 

Taavalu Siumup oqaluttuanut tassani rekvitision atorlugu angajoqqaat meeqqanut arlaatigut qanoq atuiner­lunnertik peqqutigalugu rekvitisionimik tunineqarlutik meeqqanut atuagassaannut pisiniartarnissaat, isuma­qarpunga taanna aamma tulluartuunngitsoq. Pissutigalugu kinaluunniit inuk isumaqarpunga arlaatigut misigissusaannut attuumassuteqartorujussuusut. Taamaallilluni inuk rekvitisionimik tunineqarluni pisiniartoq arlaatigut kanngusuuteqartarpoq. Taamaattumik taanna ajornartorsiutip qaangerniarneqarnissaanut atortussatut tulluartuusorinngilara.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut siulittaasuat:

Ja, qujanaq. Taava tassa ingerlaqqittussaassaagut, tassa siunnersuuteqartoq aappassaaneerluni maannakkut oqaaseqassaaq.

 

Tamatuma kingorna, taava oqaaseqarluni aamma nalunaarsimavoq Gudmann Rasmussen aammalu Anders Andreassen. Taava naggasiiniartariaqassaagut, isumaqarpunga maannamut isummiunneqartut ersarereersut taamaattumik aamma naammassiniartariaqarliivisugut.

 

Tassa suleriaaserput malillugu partiit oqaaseqartui marloriarlutik oqaaseqarsinnaatitaapput, taannalu periarfissaq aamma atortareerpaat. Takusinnaavara nappaasartut partiit oqaaseqartui pingajussaaneernissa­minnut aamma nappaasaraluartut, kisianni taanna allattut ajornartumik oqallinneq ersarissereermat aamma taanna unitsittariaqarlugu, taamaammat maannakkut tassa oqareernittuut Vittus Mikaelsen siunnersuuteqar­tutuut aappassaaneerluni naggammik oqaaseqassaaq, taavalu tamatuma kingorna akuerivakka Godmand Rasmussen, Anders Andreassen taavalu aamma Anthon Frederiksen.

 

Vittus Mikaelsen, Siumut:

Siullermik una oqallisigisatsinni siunnersuutigisannut taamatut oqallittoqarnera paasisinnaavara, pissutigalugu ukiorpassuarni taanna oqallisaanikuummat.

 

Taavalu aamma appassaattut maani siunnersuuteqartuullunga assut apererusunnaraluarpoq, imaluunniit nappaasitsisinnaagaluaruma aperisinnaasagaluarpassi aalajangiisussat, kikkut maluginikuuvaat ukioq aningaarsisartoq meeqqat aningaasarsisarfiat, aningaasarsisartut meerai, tulliani meerai aningaasarsisarnatik, tulliani aningaasarsisarlutik, taakkuukua pigikka, taakkua assorujussuaq ajornartorsiorput, akissarsiamikkut 280.001 kr.-imik pulaqattaarlutik inortuillutillu pulaqattaarlutik inissisimasut, assorujussuaq meeqqat taakkua ajornartorsiorput, ajornartorsiortinneqarput, aamma taakkuupput ullumikkut aningaasatigut Kalaallit Nunatsinni ajornartorsiornepaatut taaneqarsinnaasut, pissutigalugu taakkuupput akiligassanik annertunerpaanik tunineqartartut, ineqarnermut, meeqqerivinnut allarpassuarnullu akiligassanik tunineqartar­put taakkua annertuumik. Tassalu naggataatigut meeqqat tapisiaannik meerai pissanatik.

 

Taamaattumik ukua akulerussorneqartut suliffissaaruttut, taakkuaakua inuit pilluataanerpaat, taamaattumik maani oqaluttarfimminngaanniit oqaluttoqarnera ajornartorsiornerpaat kikkunukua. 1993-iminngaannit Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami  siulittaasuullunga, maannakkut borgmesteritut inissisimallunga malinnaaffigeqqinnaarlugit suliffissuaqarfiunngitsumi kommunimiilluni qanimut suleqatigalugit, innuttat isigalugit malugissagaluarparsi tamakkua erseqqissusiat.

 

Taamaattumik una oqaluuserisarput partiit oqaaseqarnerminni suut apeqqutigineqarsinnaasut tamaasa eqqartoreerlugit amerlanerpaartarpiaasa piumasarivaat Naalakkersuisut misissuisariaqartut ukiamut ataatsimiinitsinni aalajangiiffigineqarsinnaasumik. Isumaqarpunga aamma uanga ajugaaniaannarneq nuannari­sarinngilara takorluuillunga imaluunniit toqqammaveqanngitsumik oqalullunga.

 

Ukua assigiinngitsunik akueritinniarneqarnerat aallaqqaammut una erseqqissaqqiinnassavara, kissatiginngi­lara inersimasut akisussaaffiannut taanna pulatinneqassasoq. Akissarsiagut mikivallaarpata uagut pisussaaffi­givarput qinnuteqassalluta assigiinngitsunik. Taamaattumik ukua ilinniarnerminni Nunatta siunissaanik meeqqat eqqartukkagut, taakkuukua maani oqaluttarfik aqqutigalugu ullumikkut isigisakka, ukiuni qaangik­katsinni isigisakka, takusartakkakka tunngavigalugit erseqqissumik nassuiaateqarfigalugit aalajangiiffigeqqul­lugu taanna. Qujanaq.

 

Godmand Rasmussen, Atassut:

Tassa siullermik naqqiutigilaarniarpara Johan Lund naalakkersuisoq naliliimmat aamma Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq nalunaaruteqarnerat paasinaqqissaangitsumik nassuerutigineqarnera una oqaatigilaarusup­para, tassa Atassuminngaannit naggasiinermi oqaaseq atorneqarmat una: Tassami ajornanngippat Nunatsin­ni meeqqat tamarmik assigiimmik pineqarnissaat Atassummit pisariaqartutuut isumaqarfigigatsigu. Tassa taassuma allakkiap kimilluunniit paatsoorneqarsinnaannginnerata tassa tunulequtaa.

 

Uku eqqartorneqartut malunnarluinnaqqissaarpoq isumaqataaffigigivut imaqa amerlanerit tamavitta, tassa Vittus Mikaelsenip saqqummiussaa. Aamma nuannersuuvoq Atassuminngaannit uagut immikkut isummer­sinnaatitaasarnerput gruppip avataani. Uanga nammineq isumaqarpunga taanna tunngavimmigut assorujus­suaq pitsaasoq, kisiannili killiliussaasoq uanga isumaqarlunga appasippallaartoq, tassa 280.000-it. 1/2 mio.-it immaqa tassani soorunami Naalakkersuisut tamanna isummersuutigiumaarpaat, killigitinneqalerpata immaqa inuit pissakinnerunerpaat tassani aatsaat attorneqarnerat imaluunniit ikiorserneqarnerat ersarinneru­sunngortinneqarsinnaassooq, sooruna taanna Naalakkersuisut namminneq eqqarsaatersuutigiumaarpaat.

 

Ajornartorsiummi angisoorujussuaq pilersarpoq, Siumup oqaluttuata aamma erseqqissumik oqaatigereer­paa, akissarsiat taakku naligiikkanneraluarlutik meeqqat amerlassusiisigut soorunami angerlarsimaffimmi inuit amerlanerungaangamik atugaat amerlaninngortarput, atisanut allatigullu, aamma taanna uani partiinit eqqartorneqqartoq aningaasarsiaqqortunerit tapiissutisisanngisarnerat meeqqerivinnullu aamma akilersueru­jussuarnerusarnerat taanna aamma attorneqanngitsoorsinnaanngilaq.

 

Uani eqqaasitsissutigissavara ajornartorsiut imaannaanngitsoq massakkut oqallisigivarput aningaasarpassu­arujorujusssuarnik naleqariaannaasoq siunissami. Taamaatumik Siumup oqaseqartuata una torrallallugu oqaaseq atugaa uanga pingitsoornanga issuialaarusuppara naatsunnguummat: Ikiorsiissutitigut inuiaqatigiinni annertoorujussuarmik ullumikkut atuinerput ullutsinnut naleqqukkunnaartutuut Siumumiit isumaqarfigaarput, tassami sulinikkut ilinniagaqarnikkullu imminut pilersorsinnaalernissarput anguniarlugu tamatta ilungersuutis­saqarpugut, tamannami siunissami inuiaqatigiinnut akikinnerpaallunilu pitsaanerpaasaaq.

 

Taanna oqaaseq torrallataangaarmat eqqarsalersitsivoq uannga: Massakkut eqqartukkagut aningaasarpas­suupput, suliffinnik aammalu pilersitsisariaqarpugut Nunatsinni. Ippassaani pisoq eqqarsariartitsivoq, suliffinnik pioreersunik arlaatigut artukkiissagutta tassa aamma erloqinartumut pulaqqittussanngorpugut.

 

Sallerpaatillugit ujagassagut tassaalerput aningaasarsiornermi suliffissanik ataavartunik Nunatsinni pilersitsini­arniarta ilungersorluta, tassuuna pigut tamaani ajornartorsiutit tikittakkagut pinngitsoorata oqilisaaffigilissava­gut. Aningaasarsiorneq siumut saappat tamakku isumaminnik sinneri inaalikkiartulerumaarmata.

 

Taama naatsumik oqaaseqarlunga oqallisigineqartoq uanga tunngaviatigut aamma tapersersorpara, neriuppuna aamma kusanartumik Naalakkersuisut isumatuumillu tamatsinnut naleqquttumik allanik aalajan­gersaaffigijumaaraat.

 

Anders Andreassen, Siumut:

Avataaninngaanniit tusarnaartunut imaluunniit tusarnaarlugu qularnanngilaq tusarnaartut ilarparujussui eqqarsalissapput Inatsisartut sunaana oqallisigileraat. Tassa tusarnaartut nalunngilakka aamma arlalippassuit eqqaamagaat Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup sulinera sulisimanera aammalu siunnersuuteqarnera.

 

Suliaq taannarpiaq ilaatigut eqqaamanerlunngikkukku aamma Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup suliarisimavaa, taamanikkullu aamma innersuussutigineqarpoq suliap inaarsarnerata aallaavigalugu suliarlu ingerlatseqqinneqassasoq Naalakkersuisunut, taakkulu Naalakkersuisut suliakkiissutaasut nalilersorluarlugit aamma saqqummiussiumaartut, tassalu utaqqisarput aamma una suliaq imaluunniit ullumikkut siunnersuutaa­soq taassuma iluanereerpoq, taamaattumik uanga paasilluanngilara sooq taama annertutigisumik oqalliseq­qissasugut meeqqat pillugit. Oqaatsit taakkorpiaat aamma aninneqareerput Isumaginninnermi Ataatsimiitita­liarsuup sulinerata nalaanni, imaluunniit suliaata inernerata nalaanni.

 

Taamaattumik uanga paasilluarpara Naalakkersuisunut ilaasortaq misissuilluariarluni ukiamut saqqummius­sippat meeqqanut aaqqiissutissanik saqqummiussaqarpat, taaava taanna aallaavigalugu aalajangerumaarpu­gut. Ajorpata  aamma soorunami uparuarumaarpagut. Kisianni massakkut putoorparput Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa, isumaqarpungalu taamaalillugu ingerlateqqitariaqartoq, Naalakker­suisut saqqummiussigallarlik siunnersuutissanik, taakkulu aallaavigalugit aamma aalajangeqqikkumaarpugut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nalunngilarput 1997-imi upernaakut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuaq saqqummiussaqartoq, tassalu massakkut ukiut marlorpiaat qaangiussimalerput suliaq saqqummiunneqarmat, taamaattumik ilaatigut tupinnanngilaq Inatsisartuni ilaasortat ataasiakkaat maannamut aamma Isumaginninnermut Ataatsimiititaliar­suup suliarisimasaasa ilaannut siunnersuuteqartuarmata, apeqqutigineqartariaqarporlu, sooruna siunnersuu­teqartoq. Pissutaasimassannguatsiarpoq 1997-imiilli maannamut Naalakkersuisut sulinerat immaqa apeqqusertariaqarmat qanoq pilertortigisumik tamakkua Naalakkersuisuni suliarineqartut. Soorunami nalunngilarput suna tamaat ataatsikkut imaaliallaannarlugu piareerneqarsinnaanngitsoq.

 

Kisianni Namminersornerullutik Oqartussani sulisorpassuaqarpugut, konsulentit qassiusimassagaluarnerput, tamakkua sumik sulisinneqarpat, aammalu qanoq sulinerat aaqqissuunneqarpata, qanoq pilertortigisumik isumaliutissiissutit ingerlanneqarsimanerat ingerlanneqarnerallu apeqquserneqarsinnaavoq.

Uani Kattusseqatigiit saqqummiussatsinnut soorunami uparuarneqarnerput aamma akissuteqarfiginngitsoor­sinnaangilarput, tassalu Inasisartunut ilaasortat Otto Steenholdtip aammalu Olga Poulsenip uparuaataat akissuteqarfigilaarniarpakka, tassa inatsisissat peqqussutissallu suliarigaangatsigit naleqqussarneqartuartar­put pissutsinut, aammalu peqqussut inatsilluunniit inuiaqatigiinnut qanoq atortinneqartoq takugaangatsigu, isornartoqaraangat, taava soorunami allanngortinneqarnissaa suliarineqartarpoq.

 

Aajukua uparuakkagut, meeqqanut tunngasut ullumikkut aningaasat tunniunneqartartut, oqanngilagut tamarmik, aamma oqanngilagut angajoqqaat tamarmik, kisianni amerlavallaaqqaat ilaqutariit meeqqanik tapisisoqartillugu imigassamik atuisartut.

 

Tamanna ersissutiginagu ammasumik oqaluuserisariaqarpoq, tamatta takusarpagut, ersinanngilaq, aaqqit­tariaqartoruna maanngaanniit inimiit. Ulumikkut periarfissaareerput kommunini rekvisitionit atorlugit tunisisinnaaneq, periarfissaareerpoq, kisianni atortinniarneqarnera amigarpoq, taamaattumik periarfissatuaq maaniippoq Inatsisartuni allanngortitsinikkut tamakkua pissutsit aaqqinniartariaqarpagut, oqaannarsinnaangi­lagut, aap, inuit kikkut tamarmik pisinnaatitaaffii malillugit aningaasaq tunniunneqartoq inuup qanorluunniit atorsinnaavaa.

 

Akuerineqarsinnaanngilaq meeqqanut atortinniarlugit siunertamut pitsaasumut tunniunneqartut imigassamut ilai atorneqartassappata, taanna ajorpoq aaqqittariaqarlunilu, aamma nalunngilarput uagut kalaallit aningaa­satigut sipaarniarnermik ajornartorsiuteqartugut, aamma tamanna nassuerutigisariaqarpoq, ilumoorpoq, taamaattumik sipaarniassagutta meerartagut aamma ilinniartittariaqarpagut, sipaarneruna aamma ajunngit­soq. Aningaasat tunniunneqartartut ilai annikitsunnguugaluartut immaqa sipaartinneqarsinnaalersuuppata, taava meeqqap inersimasunngulernermini immaqa 18-inik ukioqalernermini tigusinnaasai isumalluarluni atorsinnaasai tassani takutinneqassapput ajunngitsut.

 

Taamaammat taamatut oqaaseqaateqarluta saqqummiussaqarpugut, aammalu siunnersuuteqartup siunner­suutaa qiviarutsigu qularnanngilaq aningaasanik naleqartussaavoq, ullumikkullu nalunngisagut aallaavigalugit ineqarnermut tapiissutit eqqaavagut uagut, aningaasat ilai tassanngaanniit aaneqarsinnaasut takorlooratsigu aammalu oqallisigineqartussatut. Tassa inuit, assersuusiorpugut, 500.000-it angullugit aningaasarsisartut, taakkuninngaluunniit amerlanermik aningaasarsisartut soormi ineqarnermut tapiiffigineqartassappat, taakku automatiskimik tunniunneqartarput, malugineqarneq ajorput meeqqanit. Taakkuninnga immaqa aallertoqar­sinnaappat taava aningaasat sumin-ngaanniit aaneqarsinnaaneri ilanngullugit siunnersuutigaarput tamannalu Inatsisartunut oqaluuserisassanngorlugu isumaliutissiissutissatut tunniuparput.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Niuernermullu Naalakkersuisoq:

Tassa Gudmand Rasmussen -ip oqarneratuut ilumoorpoq una siunnersuutigineqartoq piviusun-ngortinne­qassappat imaaliallaannarlugu, soorunami aningaasanik nassaqartussaavoq, aamma oqaluttut kingulliup taanna oqaatigaat, tassami kingullermik 97-mi ukiut marluk matuma siornatigut qaffaaneqarmat 120.000-nut killigititaasut 280.000-nut qaffanneqarmata taanna 27 mio-koruuninik ukiumut naleqarpoq, 500.000 -llu Gudmand Rasmussenip oqarneratuut 2 mio.-nut isertitat qaffanneqassappata naatsorsukannersinnaavarput qanoq aningaasartaqassanersoq, aningaasarparujusuussapput aamma.

 

Kiisalu aningaasat Inatsisartut inatsisiliaat peqqussusiaallu tunngavigalugit innuttaasunut atugassanngortitaasut aamma maanngaanniit aalajangersortalissagutsigit sunorpiaq atorneqassanersut, isumaqarpunga eqqarsar­taaseq taanna qimanneqartariaqartoq. Inimi maanngaanniit inuit ataasiakkaat oqaluffigisinnaanngilagut akisussaaffiiarlugit ima iliussasut, ima iliussasullu. Innttutaasugut tamatta akisussaaffigisarput naalakkersorne­qarata ilumoorunnerusariaqarparput, massakkutut suut tamaviisa angajoqqaat, inuttaasut ataasiaakkasugut qanoq iliussanersugut Inatsisartuninngaanniit oqaluttuunneqartariaqanngilagut.

 

Kiisalu paatsuungasoqaqqunagi Otto Steenholdtip Atassutip naalakkersuinikkut oqaaseqartartuata Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat patsisiliullugu Siumukkullu assortuunnerarlugit oqaaserisaat oqaatigineqarmat naqqiissuteqarfigissavara naalakkersuisuninngaanniit ima paasigatsigu Inuit Ataqatigiit  pineqartut tamakkii­sumik nalilersorneqarnissaat akuersaaraat aammalu ammafigigalugu børnechecki suleqatigiissitaliap suliaai saqqummiunneqariarpata tamatuma nalilersuiffigineqarnissaa aamma peqataaffigerusullugu, taamaattumik Otto Steenholdt-ip suna poortuutissiaq takusimanerpaa Inuit Ataqatigiit oqaluttuat, Inuit Ataqatigiit isumaannik poortuerujussuarluni isummaminik anitsisutut pisuutinniaraluarmagu.

 

Kisianni tassa paasilluarpara Vittus Mikaelsenip siunnersuutaa ukiamut Naalakkersuisut tamakkiisumik ataatsimoorussamik aaqqiinissamut ukiumiit ukiumut allanngortitsereqattaaqinani ataasimoorussamik aaqqiiniarnermi ilanngunneqartussaasoq aamma siunnersuuteqartup paasilluarmagu. Taamaatumik isuma­qarpunga inimi maani paaseqatigiinneqartoq annertuumik.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Aamma Atassutip politikkikkut oqaaseqartartuanut oqaatigissavara assortuussutigineqanngimmat naalak­kersuisooqatigiinni apeqqut taaanna, aammalu aaqqiiviginiarnerani qimoqatigiinneq tassani aamma ingerlan­neqarmat.

 

Uani ukiamut aaqqiviginiarnissaa naatsosorsuutigaarput, sapinngisamik meeqqanut tunngasortaat ineqarner­mut tunngasortaallu tassani naammasillugit siunnersuusiorfiginissaat. Oqaatigiinnassavara naalakkersuinikkut isummerfissaapput. Kommunit pillugit Iluarsaaqqinnerni apeqqutit taakku oqallisigiloorsimavavut, Inunnik Isumaginninermut Kommissionersuup aamma tamaaviisa nalilersoreersimavai.

 

Ukiaru naalakkersuinikkut isummertariaqarpugut, tassanilu aamma nutaamik eqqarsarsinnaaneq aamma periarfissittariaqarpoq. Ilaatigut pingaartinneqarpoq boligsikring aqqutigalugu meeqqat isumannatsumik nuannersumik angerlasimafimmik periarfissaatigut ikiorneqarnissaat. Tassuunakkulluunniit aaqqiisoqarsin­naappat meqqqanut tapisiat nikisilaarnerisigut assigiinngitsutigut qularnanngilaq taamaalillugu qularnaaneqar­sinnaavoq akissarsiat aalajangersimasut iluini taava meeqqat angerlarsimaffissaanik pitsaanerusunik innersuunnissaat aaqqivigalugu.

 

Aamma siornatigut taanneqartareerpoq, boligbørnetilskudinik taaneqartartut, meeqqanut inissianut taapiissutigineqartartut akissarsioaqqortuunut aamma killilernissaa taanna politikkerit qangarsuarlu oqalut­tarfimmi maani utertuarpaat. Ukiaru taanna aamma isummerfigissavarput, isummerfigisasan-ngorlugulu. Aningaasanik nikisitsinerit tassaniittut aqqutigalugit naligiissaarinerit siulliullugit taakku misissussavavut Naalakkersuisuni. Immikkut aningaasartuutissanik allanillu akileraarutinik qaffaanissat kingullerpaallugit taakku misissorneqarsinnaapput taakku atortinneqassappata, kisianni taanna siunertarineqanngilaq, maannakkut tapiissutit angereeqaat nikisiallannerisigut atorfissaqartitsisunut ikkunniarneqarsinnaasut.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Anthon Frederiksenip, Kattusseqatigiinninngaanniit oqaaseqartut avataatigut oqaaseqarnermini ilanngullugu taavaa naalakkersuisuni arriippallaamik sulisoqartoq Inunnik Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermut atatillugu.

 

Taanna aatsaat tusalinngilarput, taamaalluarsinnaavoq aamma uagut nammineerluta oqartariaqarpunga Naalakkersuisuni piaartumik angusaqarusoqaagut. Soorunami sulisutigut pissutsit eqqartorneqarsinnaapput, kisianni aamma eqqaamasariaqapoq isumaginninikkut inatsisit suliarinerat pisariusorsuummat sorpassuarnut attuumasssuteqartuartuummat, soorlu uani oqallinnermi ilaatigut oqaatigineqartoq peqqussutit inatsisillu allat attorneqanngitsoorsinnaanngillat meqqaanut tapit nutaamik aaqqiivigineqasappata.

 

Taamaattumik Isumaginninikkut Pisortaqarfimmi ataasiinannguamik inatsisileritooqarluni imaalitsiaanneq suliassat angorusunnartaraluartut imaalitsiaannaq anguneqarsinnaasanngillat. Kisianni aamma eqqaamaqqu­laassavara Inatsisartuni akuersaarneqareernikuummat Inunnik Isumaginninnikkut Iluarsaaqqinnermi atatillugu Naalakkersuisut sulinermini tunngaviat Inatsisartuni akuersaarneqareersimasoq, tassalu tulleriiaarineq, taanna kinguaattoorfiginngilarput, taanna tunaartaralugu ingiaqatigalugulu ingerlavugut.

 

Aamma ilanngullugu tassunga tanngitsoorusunngilara inunnik isumaginninnikkut aningaasaliissutit assigiinngit­sorpassuit milliuunerpassuarnik nalillit allanngortinniarneqaraangata avaqqunneqarsinnaasanngimmat kommuninik isumaqateqarnissaq, taamaalillunilu aamma kommuninut tapiissuitit sunnerneqartarmata Landskarsiminngaanniit aningaasaliissuteqartarneq naapertorlugu.

 

Uaniaasit meeqqat tapii pillugit avaqqussinnaanngilarput aamma nutaaliornitsinni kommunit peqatigalugit aaqqiinissaq, taamaalilluni kommunit karsiinut aamma assigiinngitsutigut sunniuteqartuartuummata.

 

Naggataarutigalugu ilanngullugu oqaatigilaassavara Naalakkersuisuni aamma piareersimaffigigatsigu ukunani nutarterinissani ukiamut angumereriagasatsinni, tassa meeqqat tapiisa nutaamik taaguuteqartilersinnaanerat, ilaatigut paatsuungassutigineqartarmat meeqqat tapii, taaku qanoru­na/sumununa sammitinneqarnersut, tassa angajoqqaanut sammitinneqarput, angajoqqaanut tapiissutaapput, meeraqassuseq isertitaqqussuserlu naapertorlugit. Taamaattumik ilaatigut paatsuungassutigineqartarpoq.

 

Aamma ineqarnermut meeqqanut tapit kiisalu aamma ineqarnermut tapit, soorlu tamakku assigiiaakannersu­mik taaguusersuinigut paasiuminarnerusumik pisariinnerusumillu inatsisitigut aaqqinneqarsinnaasorinarput, tamanna siunertaralugu Naalakkersuisuni sulivugut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartuni siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Qujanaq. Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkortoq 24 tassalu Meeqqat tapisiaat pillugit oqallinneq tamaannga killeqarpoq.