Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 20-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 31.maj 1999, nal. 15.00

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 20

 

Peqqinnissakkut ingerlatsivimmi tulleriinnilersuinissamut oqallisissiaq aamma Nunatsinni peqqinnissaqarfiup ilusilersugaanerani ajornartorsiutit pillugit nassuiaat.

(Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

 

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiineq aallarteqqippoq.

 

Tassalu maannakkut unikaallareerluta immikkoortoq 20 oqallisigissavarput, tassa peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiuilluni tulleriaarineq pillugu oqallinneq, ilusilersuinikkullu ajornartorsiutit, tassani saqqum­miussissaaq Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Alfred Jakobsen, takanna.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiuilluni tulleriaarineq pillugu oqallinnermut tunngavissiaq Naalakkersui­sut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara.

 

Aallaqqaasiullugu Nunatsinni tamarmi peqqinnissaqarfimmi sulisut sumiikkaluartulluunniit sulinerminni ajornartorsiutissaqartaraluarlutik ilungersorlutik suliuarnermikkut suliamminnik ingerlatsinerat pillugu qutsavigerusukkakkit.

 

Inuuneq nuannersoq inuiaqatigiittullu nukittorsarfiujuartoq ingerlateqqissallugu pisussaaffigaarput, kingulissavut inuunermik suli ataatsimoorfiunerusumik inooqqullugit.

 

Inuiattut ikittunnguugaluarluta amerliartornerput avatangiiserisatsinnut uumasunullu pisariaqartitatsinnut allatigullu atugassarisinnaasatsinnut immitsinnut pilersortuarnerput nammaqatigiilluta ingerlateqqittariaqar­parput.

 

Inuttut peqqissuuneq aamma avatangiisitta uumasullu peqqissuujuartariaqarnerannik tunngaveqartuarnis­saat nammineerluta aamma sunniuteqaqataaffigiuartariaqarparput.

 

Inuiaqatigiit ineriartortuartut, ataatsimoorfigisaqartuartut kinguaariinnullu tulliuttunut inuunermik nakuusu­mik ingerlatitseqqinnissamik qulakkeerinnittut, tassaapput uagut ullumikkorpiaq maani Nunatsinni inooqataasut. Puiussanngilarputtaaaq inuunermik peqqissumik ingerlatitsiuarnissaq aamma qasuersaarfe­qartuarnissamik piumasaqaatitaqarmat.

 

Peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiuilluni tulleriiaariniarneq ajornakusoortuuvoq. Pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissap pingaaruteqassusia ukiuni arlalinni eqqumaffigineqarsimagaluartoq katsorsaasarnerit assigiinngitsut tamarmik ingerlanneqarsimapput, qanoq iluaqutaatiginissaannik neriuuteqarnerput apeqqutaatinnagu.

 

Assersuutitut taaneqarsinnaapput timip pisataasa ilaanik taarsiilluni pilattaanerit aalajangersimasut, hormonillu suanngarsaatit akisoqisut atorlugit katsorsaasarnerit. Tamatuma kingunerisaanik inuunermut peqqinnermullu pingaaruteqarluinnartumik katsorsarneqarnissamut utaqqisorpassuaqalersimavoq. Taamaalilluni peqqinnissaqarfimmi atugassarititaasut atorlugit peqqinnissaqarfiup sunik neqerooruteqar­sinnaanera neqerooruteqartariaqarneralu naammassineqarsinnaasunut sanilliullugit inuiaqatigiit kalaallit piumasaat naatsorsuutigisaallu annertoorujussuit pinngorsimapput.

 

Nikingassut taanna annertusiartortoq peqqinnissaqarfiup 1992-imi tiguneqarneranit aningaasaliissutaa­sartut annertuumik qaffakkiartornerat peqatigalugu pivoq. Tamatumunnga peqatigitillugu peqqinnissa­qarfik ukiuni aggersuni imaannaanngitsunik suliassarpassuaqarpoq.

 

Matumani ilusilersuinermik allanngortiterinerit, sulisussanik pissarsiniarnermi sulisooreersunillu tigummin­niinnarniarnermi ajornartorsiutit, utaqqisut amerliartortut, inooriaatsimik pissuteqartumik nappaataasartut allanngoriartornerat utoqqaallu ukioqqortusiartornerat taaneqaannarsinnaapput.

 

Peqqinnissaqarfiup pissutsinut allanngorsimasunut naleqqussarneqarnissaa pisariaqarpoq. Peqatigitillu­guli aamma innuttaasut immitsinnut paarinerunissarput pisariaqarpoq, taamaaliornikkut aamma peqqin­nissaqarfimmi suliassarparpassuit oqilisarneqarsinnaammata. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut eqqaarusuppaat ulluinnarni pinaveersaartitsinermi suliaqarneq nalinginnaasuulersimammat, imaassinnaa­vorlu tamanna siunissami annertunerusumik atorneqartariaqartoq.

 

Inatsisartut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinneranni Qeqertarsuup Tunuani napparsimmaveqarnikkut eqiterinissaq pillugu nassuiaat saqqummiunneqarpoq. Nassuiaammi tassani nunap immikkoortuini napparsimmaveqarnermik eqiterinissamik eqqarsaatinik peqqinnissaqarfiup ingerlatitseqqinnissaanik kaammattuutit Inatsisartunit taamanikkut akuersaarneqarput. Kisianni peqqinnissaqarfimmi ajornartor­siutit nunap immikkoortuini napparsimmaveqarnermik eqiterinerup kisimiilluni aaqqissinnaanngilai.

 

Taamaattumillu Inatsisartut 1998-imi ukiakkut ataatsimiinneranni peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissaq ilusilersuinissallu pillugit oqallinnissamut tunngavissiamik saqqummiussinissaq Naalak­kersuisut neriorsuutigaat. Oqallinnissamut tunngavissiaq manna tamatumunnga malitseqartitsineruvoq. Peqqinnissaqarfimmit sullissinerit napparsimmavimmi uninnganertallit uninnganertaqanngitsullu matumani aallaavigineqarsimapput.

 

Peqqinnissaqarfiup ingerlatsineranut sanaartugassartaanullu aningaasaliissutit ukioq manna 670 mio. kr.-it missaaniipput inuiaqatigiit nalilinnik pilersittagaasa 9%-inut annertussuseqarlutik. Aningaasaliissutit inuiaqatigiit amerlassusitsinnut agguaqatigiisillugit Europami nunani allani inuiaqatigiinnut agguaqatigiisillu­git aningaasaliissutaasartunut sanilliullugit amerlanerupput.

 

Tamatumunnga tunngaviuvoq assartuussinikkut aningaasartuutit qaffasinnerujussui. Tassungalu ilanngul­lugu peqqinnississaqarfimmi maani sulisut amerlassusaat inuiaqatigiinnut amerlassusitsinnut agguaqatigii­sillugit Nunani Avannarlerni peqqinnissaqarfimmi sulisuusunut inuiaqatigiit amerlassusaannut sanilliullugit ikinneroqaat.

 

Pissutsit taamaannerat ilaatigut saqqummersinniarlugu Naalakkersuisut nalunaarusiamik matumunnga ilanngussamut suliaqartitsisimapput. Nalunaarusiaq pineqartoq siusinnerusukkut agguaanneqareerpoq. Taassumalu uppernarsarpaa peqqinnissaqarfipput Danmarkimi Nunanilu Avannarlerni peqqinnissaqarfit­sinnut pitsaassusaannut naleqqersuussamik siunertaqassappat, peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaa­sartut marloriaataat sinnerlugit aningaasaliissoqarnissaa pisariaqartoq. Taamaalilluni Nunatsinni peqqin­nissaqarfimmi ilusilersuinikkut ajornartorsiutit pillugit nalunaarusiami naatsorsuutigineqarpoq ingerlatsi­nermut aningaasaliissutit 1,5 mia. kr.-it pisariaqartinneqartussaassasut.

 

Naalakkersuinikkut anguniagaasut atuuttut anguneqarnissaat siunertaralugu 800 mio. kr.-inik aningaasa­leeqqittoqarnissaa erseqqilluinnartumik piviusorsiorpalaartuunngilaq. Kisiannilu oqaaserineqartut taakkua uagut kissaatigisatsinnut piumassusitsinnullu aporfiussanngillat Kalaallit Nunatsinni peqqinnissa­qarfimmik ingerlalluartumik pilersitsiniarnitsinnut, inuiaqatigiinni inunnik isumaginninnikkut, inuttut pisinnaasatigut peqqinnissakkullu periarfissagut tunngavigalugit.

 

Taamaattumik innuttaasut naalakkersuinermillu suliallit kiisalu peqqinnissaqarfiup naammassisinnaasarpi­aasa akornanni assigiinngissutit nalimmassarneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq, aningaasatigut atugas­siissutigineqartut qissimigaarlugit.

 

Naalakkersuisut peqqinneq pillugu nassuiaatinik 1997-imi 1998-imilu saqqummiussisarsimapput. Taamaakkaluartoq Nunatsinni peqqinnissamut pilersaarusiamik tamakkiisumik suli ineriartortitsisoqann­gilaq. Tamatuma kingunerisaanik suliassat ilaatigut makkuusut naammassineqarsinnaanngillat:

 

   Aningaasaqarnerup atugassarititaasullu aqunneqarnerat

   Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu periusissanut, piffissalersukkanut iliuusissanullu pilersaarusiornissaq

   Sulisunik pissarsiniarneq sulisooreersunillu tigumminniinnarniarneq ilinniartitseqqinnerillu

   Katsorsaariaatsit aammalu katsorsaanermi kiffartuussinermilu pitsaassusissaq pingaarnersior­lugit tulleriissaarneqarnissaat

   Peqqinnissaqarfiup avataanit suleqatigisartagaasa soqutigisaqaqatigisaasalu assigiin-ngitsut akornanni suleqatigiinnermi attaveqatigiinnerit pisariaqartut pilersinneqarnissaat

   Allanngortiterinerup, pisariillisaanerup pitsaanerusumik naammassisaqarsinnaalernerup ingerlanneqarnissaa

 

Oqallisissiami Inatsisartunut ilaasortanut agguaanneqarsimasumi, pingaarnersiuilluni tulleriiaariviusussani atorneqartussami, ataatsimut isiginiagassat assersuutitigut ajornartorsiutitigullu erseqqissutigut eqqartor­neqarlutillu qulaajarneqarput. Naggataatigullu peqqinnissaqarfimmi tulleriiaarinermik ilusilersuinermillu suleriaqqinnerup nangeqqinneqarsinnaaneranut siunnersuutit saqqummiunneqarput.

 

Oqallinnermi apeqqutit makku ilanngunneqarnissaat Naalakkersuisut Inatsisartunut kissaatigaat:

 

   peqqissaavinni nunap immikkoortuani napparsimmavimmit nakorsanit aalajangersimasumik sullinneqarnermut taarsiullugu najukkani ataasiakkaani nakorsanik atorfinitsitsisarneq pingaar­nerutinneqassava, ilimagereeraluarlugu taamaaliornikkut atorfiit sivisoorujussuarmik inuttaqar­tanngeriaannaasut

 

   illoqarfinni nunaqarfinnilu anginerusuni tamani ernisitsisoqartassava, imaluunniit ernisussiorneq nunap immikkoortuini napparsimmavinnut inissinneqassava, meeqqat inoorlaat toqusarnerisa annikillisinneqarnissaat siunertaralugu

 

   katsorsaanerit akisuut peqqissisitsisinnaanerat sunniutaalluunniit annikitsuinnaat, soorlu meerartaarsinnaannginnermut katsorsaaneq kiisalu hormoninik suanngarsaatinik katsorsaaneq, aallartinneqassappat, imaluunniit assersuutigalugu meeqqat nakorsaannik Dronning Ingridip Napparsimmavissuani atorfinitsitsisoqassava

 

   puatsigut kræfteqartunik katsorsaanermut aningaasartuutaasartut, puatsigut kræfteqarlersar­nerup pinaveersaartinneqarneranut nuunneqassappat

 

   nakorsaatit akeqanngitsunik tunniunneqartarnerat ingerlaannassava, imaluunniit nakorsaatinut akiliuteqartitsisarneq atorneqalissava

 

   nakorsiarneq akeqanngitsumik ingerlaannassava, imaluunniit nakorsiarnermi siullermi aalajan­gersimasumik akiliuteqartitsisarnermik aaqqiissuussineq Islandimisut Sverigemisullu ittoq atulersinneqassava

 

   katsorsaariaatsit allat naliginnaasuunngitsut peqqinnissaqarfiup neqeroorutigissavai, imaluunniit katsorsaariaatsit atorneqareersut aallunneqaannassappat?

 

Peqqinnissaqarfiup aningaasartuutai malunnaatilimmik killersimaarneqassappata napparsimasut  imaannaanngitsunillu nappaateqartut ilarpassuisa akornanni allatut ajornartumik pingaarnersiuilluni tulleriiaarisoqartariaqarpoq. Tassani timip ilaanik nuussilluni pilattaasarnerit kræfteqartullu assersuutitut taaneqarsinnaapput.

 

Pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissamik oqallinnerup ernumalersitsinnaanera Naalakkersuisuninngaanniit eqqumaffigaat, tamannami peqqinnissaqarfiup kiffartuussinerinik ikilisaaniarnertut paasineqarsinnaam­mat.

 

Tamanna ullumikkut peqqinnissarfiup naalakkersuinikkut anguniagai atuuttut tunngavigalugit aamma ilumoorpoq, tassanimi peqqinnissakkut kiffartuussinerit neqeroorutigineqartussat isumaliutersuutigineqar­nerini killiliisoqarneq ajormat.

 

Anguniakkat taakku aningaasatigut killigititanut sanilliullugit piviusorsiunngitsutut Naalakkersuisut isigaat. Pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq Naalakkersuisunit tassaatinneqarpoq aningaasaliissutit iluanni peqqin­nissaqarfimmut atugassiissutigineqartut pitsaanerpaamik atorneqarnissaannik qulakkeerinninniarneq. Allatut oqaatigalugu tunngaviusutut pigineqartut atorlugit sapinngisamik pitsaanerpaamik kiffartuussiuar­sinnaaneq qulakkeerniarlugu sulineq.

Oqallisissiami takuneqarsinnaasutut ajornartorsiutit annertoorujussuullutillu ilungersunartorujussuupput, tassami susassaqartut pissutsillu assigiinngitsorparujussuit ilanngussuunneqartussaammata. Oqallisissiami peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissamut periarfissat tunngavissallu ilaat allaaserineqar­put. Taakkuinnaanngillalli.

 

Naalakkersuisut neriuutigaat pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq pillugu maannakkut ullumi oqallinneq tunngavigalugu peqqinnissaqarfimmut atugassarititaasunik siunissami pingaarnersiuilluni tulleriiaarinissaq pillugu isummanik ersarissunik Inatsisartut saqqummiussaqassasut. Naalakkersuinikkut isummat saqqummiunneqartut tunngavigalugit peqqinnissaqarfik ataatsimut isigalugu pilersaarusiornissaq Naalakkersuisut anguniarpaat.

 

Peqqinnissaqarfik ataatsimut isigalugu pilersaarusiaq, peqqinnissaqarfiup allanngortiterneqarnerata qanoq ingerlanneqarnissaanik nassuiaasuussaaq. Pilersaarutip imarissavaa napparsimmaviit ilaasa nunap immikkoortuini qitiusumik napparsimmavinngortinneqarnissaannut atortulersuinissaq. Aammalu imarissa­vaa nunap immikkoortuani najukkani peqqinnissaqarfinni kiffartuussinerit napparisimmavimmi uninnga­nertaqanngitsut pilersinnissaat piffissaliussat iliuusissallu pilersaarutit kingunerisinnaasai, aningaasatigut allatigullu missingersersuutinik ilallugit. Taamatuttaaq pilersaarusiap taassuma imarissavaa Dronning Ingridip Napparsimmavissuata massakkut piorsarneqarnissaanut piffissaliussanut iliuusissanullu piler­saarusiaq, aningaasatigut kingunerisinnaasai ilanngullugit.

 

Ataatsimut isigalugu pilersaarusiaq siuliini taariikkat saniatigut minnerpaamik makkuninnga imaqartinne­qassaaq:

   Peqqinnissaqarfiup siunertaa

 

   Ullumikkut isummersoriaatsit, nalilersueriaatsit, naatsorsuutiginninnerillu tunngavigalugit tunngavissaqanngitsumik toqqissisimanermik takorluuinerillu peersinneqarnissaat

 

   Katsorsaanerup kiffartuussinerullu pitsaassusissaanik nassuiaat

 

   Anguniakkat siunertallu pingaarnerit allaaserineqarnerat, matumani allaffissornikkut allanngorti­terinerit, sulisut qassiunissaannik akuerisaasunik allanngortiterinerit, pigaartuusarnikkut upalungaarsimatitsineq, timmisartuussinikkut upalungaarsimatitsineq, ilinniartitseqqinnerit, sulisussarsiniarneq sulisooreersunillu tigumminniinnarniarneq, taartaasussanik sulisussarsiortar­fiit, inissiat kiisalu Nunatsinni avataanilu katsorsaanerit katsorsaariaatsillu ilanngullugit eqqar­saatigalugit

 

   Sulisunik aningaasanillu pitsaanerpaamik atuineq

 

   Siunissami allaffissornikkut aqutsinikkullu ingerlatseriaatsinik ilusilersuineq

 

   Aningaasatigut kingunerisinnaasaanik missingersersuinerit

 

   Sulisut atugarisaannik pitsanngorsaanissamut anguniakkat

 

   Suliat iluatsissimanerisa naliliiffiginissaannut najoqqutassiorneq nalilersuutissanullu tunngavis­siorneq

 

Peqqinnissaqarfik ataatsimut isigalugu pilersaarusiap suliarineqarnissaa siunertaralugu suliassiissutissat suliaritinneqarnissaannut Naalakkersuisut piginnaatinneqarumallutik Inatsisartunut qinnuteqarput.

 

Suliassiissutit taakku 2000-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut saqqummiunneqassapput.

 

Naggataatigullu eqqaasissutigeqqissavara Naalakkersuisut neriuutigimmassuk peqqinnissarput pillugu oqallinneq uummaarissumik maani inimi kisimi pinnani innuttaasullu akornanni ingerlaqqikkumaartoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga oqalllinnissamut tunngavissiaq Inatsisartunut Naalakkersuisut sinnerlugit ingerlateqqippara.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Siumup tungaaniit peqqinnissap tungaatigut oqallinnissaq tikilluaqquvarput, aammami innuttaasut utaqqivaat tamatuma inuiaqatigiinnut naleqquttumik aaqqivigineqarnissaa aamma tamanna pillugu Inatsisartuni oqalliseqarnissarput, tamattami eqqaamavarput issaannannguaq qineqqusaarnermi innuttaa­sut tamanna pillugu qanoq saqqummiussuisimasut.

 

Naalakkersuisut saqqummiussaminni isummerfigisassat arlalissuit pingaaruteqartut Inatsisartunit isummerfigineqartussanngorlugit oqaaseqarfigaat. Tamakkulu Siumumit imatut oqaaseqar-figiniarpavut:

 

Tamannali pisinnagu Siumumit peqqinnissaqarneq innutaasullu napparsimasut pisortatigoortumik isumagineqarnissaat pillugu tunngaviusumik isumagisarput erseqqissarusupparput, tassalu; peqqinnissa­qarnikkut atortuutivut, sulisuvut, sullissinivullu  napparsimasumut isumannaanerpaamik isumagineqarnis­samut qularnaarsimassasut, taama iliornikkut napparsimasoq  piaarnerpaamik katsorsarneqarnissaminut periarfissaqaannarani, aamma nappaatimi suuneranik piaartumik paasitinneqarsinnaasassoq, aammalu sumi, qanorlu kimillu suliarineqarnissani piaartumik paasisassagai. Katsorsarneqareernerminilu isuman­naatsumik nukittorsarneqarnissi timikkut anersaakkullu aammattaaq periarfissaqarfigissagaa, tamak­kuummata inuup peqqisseqqinissaanut pingaaruteqartut avaqqukkuminaatsullu.

 

Saqqummiusakkut oqaatigineqarpoq peqqinnissaqarnermut ingerlatsinermi ukiumut 670 mio. kr.-it atorneqartartut, tassa imaappoq nuna, nunap tamakkerluni aningaasatigut ingerlassinerani 9 procentip missaat peqqinnissakkut ingerlatsinermut atorneqartatut. Taamaalilluni Nunarput Europamiluunniit nunat qiviaraanni inummut ataatsimut Nunatta aningaasartuutai annikigisassaanngillat. Nalunaarusiamili aamma maluginiarparput qallunaanut nunanullu Europami avannarlernut sanilliutissagutta suli annertuneroqisumik aningaasartortariaqartugut.

 

Siumumit erseqqissarusupparput manna aamma, inuup kialluunniit peqqissuunissani akisussaaffigaa. Timi tarnilu peqqissut pigalugit ingerlaneq peqqinnarnerpaammat. Suli amerlavallaarput nakorsiartartut namminneq  pisuussutigisaminnik imaluuniit inoqammit allamit innarlerneqarneq  pissutigalugu ikiortaria­qalersimasunik, taamaalillutillu nakorsiartarfinni aamma suliasser-suutaasaqisut oqaatigineqartarluni.

 

Nunatsinnimi innuttaasut amerliartupiluunngikkaluartut takusinnaavarput peqqinnissamut aningaasartuutit 1992-imi 550 mio. kr.-iniit 1999-imut 670 mio. kr.-inut qaffassimammata.

 

Nuummi nakorsiartarfik aammalu Dronning Ingridip Napparsimmavissua eqqaasanngikkaanni, Nunat­sinni nakorsaqarfiit l5-upput, tassungalu ilanngutassaalluni Kangaatsiap nakorsaqarfia. Oqaatigineqar­poq Nunatsinni napparsimmavik ataaseq agguaqatigiissillugu inunnik 2.000-iniit 3.000-inut isumagisas­saqartoq, pissutinik sanilliusinikkut Danmarkimili napparsimmavik ataaseq inunnik 55.000-inik agguaqa­tigiissillugu isumagissassaqartoq nalunaarusiornerup takutippaa. Tamanna nalunngilarput Nunatsinnut nallersuunneqarsinnaanngitsoq.

 

Nunarput Danmarkinut nunanullu avannarlernut sanilliussunngikkaluarlugu Siumumiit piffissan-ngor­soraarput peqqinnissaqarfiup nutaamik Nunatta iserorartunerujussuanut naleqquttumik aaqqissuunne­qarnissaanut piffissanngorsoraarput.

 

Nunarput angeqimmat, inuillu najugaqarfii siammaseqalutik, Nunatsinni pigisanik atorluaanissaq ikioqatigiinnerlu aqqutigalugit naammassisaqartariaqarpugut. Tamakkununnga soorunami ilanngullugit qiviaqquvavut Danmarkimi nunap immikkoortortaani napparsimmaviit aamma Dronning Ingridip Napparsiamavissua qitiusumik aallaavigalugit napparsimasut katsorsarneqartarnissaat aqqutissiuullugu aaqqissuuttariaqartoq, aamma aningaasatigut ingerlatsineq qissimigaarlugu.

 

Siumumiit aallaavigaarput napparsimalersoq pinerlisorluunniit ornigassaqartariaqartoq ikiorneqarfissami­nik imaluunniit nappaammi suuneranik paasisinneqarfissaminik, tamannalu napparsimmavinni l5-ini pisinnaasariaqarpoq, taamaanngippammi tulliullugit nunap immikkoortortaani napparsimmaviit Dronning Ingridillu Napparsimmavissuata periarfissai tulliuttussaammata.

 

 

Nunaqarfinni aamma taamatut saaffissaqarneq soorunami periarfissaqartuartariaqarpoq, nunaqarfiillu immikkoortinnagit napparsimasunik ikiuinissamut pilersaarusiorneq ingerlattariaqarpoq.

 

Maannami takusalersimavarput, napparsimmaviit nutarterlugilluunniit nutaaliorfigigaluarutsigik taamaat­toq qularnaarsinnaanngikkipput, nappaatitta sunaanera piaartumik paasissallugu aamma piaartumik ikiorneqarfissatsinnut ingerlanneqassalluta.

 

Akerlianilli suliaritinnissamut utaqqinerparujussuit, nappaatip sunaaneranik paasinninnissamut, naammat­tumik sulisinnaanngissutsimik misigisimanermik ilallit, taakkua napparsimalersimasuni amerlaqisuni nanertuutaasaqimmata utaqqisarnerit annikillinissaannut aqqutissat aqqiivigineqarnissaasa isiginiarneqar­nissaat tullinnguuttutut Siumumiit iluarsiniaqquagut.

 

Tamakkununngalu ilanngullugu taajumavarput takujuartaratsigit napparsimasut ilaatigut peruluttut, Imarpik qulaallugu Rigshospitalimut allanullu napparsimmavinnut Nunatsinniit ilagisanillu ungaseqisunut ingerlaartitaajuartut.

 

Siuliini oqaatigisavut innersuullugit maanna Naalakkersuisut apeqqutit Inatsisartunut saqqummiussima­saat ilaatigut akissuteqarfigeriikkavut arlalittigut erseqqisaateqarfigissavavut.

 

Siumumit isumaqarpugut pisariaqarluinnalersoq nunap immikkoortortaani napparsimmaviit avannaani kujataanilu aaqqissuunneqassasut, nakorsatigut sulisutigullu aamma atortutigut allatigullu ima atortoris­saaruteqartunik, napparsimasut amerlanerpaat Dronning Ingridip Napparsimmavissuanukaatinngikkalu­arlugit Kujataani Avannaanilu nunap immikkoortortaani napparsimmavinni suliarineqarsinnaanngorlugit.

 

Dronning Ingridip Napparsimmavissuani atortorissaarutitigut nakorsatigullu ineriartortinneqarnera aamma taamatut tutsuviginartumik aaqqissuuttariaqartoq Siumuninngaanniit isumaqarfigivarput, aamma ilanngullugu ungasissumiit nakorsiartitsisarnerit Telemedicinimik taagortakkagut periarfissaalereersut annertusartariaqarput, taamaaliornikkut ungasissumut nakorsiartitsisarneq atorlugu nappaatit suuneranik sumilu suliarineqarnissaanik sullissinikkut oqilisaaneqarnissaat ilanngullugu ineriartortinneqassammata.

 

Siumumit isumaqarpugut taamaaliornermut ilanngullugu suli suliassaq ataaseq pilersaarusiortariaqartoq, tassalu napparsimaleriataartunik angallassinikkut assartuisinnaanermut pilersaarusiornissaq silaannakkut aqqutit atorlugit naammassisassaq. Nunatsinni mittarfiit nunaqarfinnilu helistopit sanaartorneqarnerat ilaasuinnarnut atugassatut naatsorsuutaanngillat, nassatanillu allanillu aamma assartuinermut atugassaap­put. Siumumiit aamma ilanngunniarparput tamakkua aamma napparsimasunik ikiortariaqartunik assartuinernut atorneqassapput.

 

Nunap immikkoortortaani napparsimmaviit atorluarneqassappata, aammami taamaattussaavoq, taava Grønlandsfly suleqatigalugu napparsimasunik assartuisarnissaq pilersaarusiorneqartariaqarpoq, tamatu­munngalu ilanngullugu Tasiilami aamma Ittoqqortoormiuni peqqinnissaqarfiit ajornartoornertigut Islandimik suleqateqarnerat matumani aamma aaqqissuulluakkamik ineriartortinneqassasoq Siumumiit kaammattuutigaarput.

 

Naalakkersuisut isumaqatigaagut oqarmata oqallisissiami takuneqarsinnaasutut ajornartorsiutit annerto­orujussuullutillu ilungersunartorujussuusut, tamatumani susassaqartut pissutillu assigiin-ngitsorparujussuit ilanngussuunneqarmata.

 

Apeqqutit allat Naalakkersuisut saqqummiussamikkut apeqqutigisaat Siumumit isumaqarfigaavut pingaarnersiuilluni akissuteqarfigineqassasut.

 

Tassalu erniartortartut isumannaallisaaffiginissaat, taamalu meeraaqqat toqusarnerisa pinaveersaartinnis­saat. Tmanna pillugu oqallisissiami nunatinni juumooqarnikkut aaqqissuusilluni ingerlatsinerup periarfis­saatut siunnersuutit pingasut saqqummiunneqarput, tamarmik immikkut  aningaasanik kingunerisassai ilanngullugit missingersuusiorneqartunik. Maannakkut taakkua arlaat sorleq toqqarneqassanersoq Siumumit tikkuarnagu, erniartortartut isumannaaliisaaffiginissaannut ilusilersuinermik suliap aammalu tamatuma iluani ilinniartitaanikkut periarfissat aqqissuussaanerisa, peqqinissamut tunngasunik Nunatsin­nillu paasisimasallinnut, soorlu nakorsaanerit siunersuisoqatigiivinut nalersuuiffigineqarnissaat periarfis­saatitaasasoq Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput.

 

Siusinerusukkut oqarnittitut Siumumiit kissaatiginngilarput napparsimasut immikkoortitigaasutut ilillugit ikiorniartarnissaat. Siumumiit aallaavigaarput napparsimasoq kinaluunniit nammineq pisuussutiginngisa­minik pisussutigisaminilluunniit napparsimasoq pissusissaatut ikiorniarneqassaaq. Uanilu katsorsaatinik nammineerluta akiliisinnaanerput aamma matumani ilanngullugu isummerfigeqquneqartoq pillugu Siumumit oqartariaqarpugut, taamaaliorsinnaanerput tupinnartuliaanavianngitsoq, tassami oqaatigineqar­mat nuannaarniutinut napparsimalernissatsinnut pissutaagajuttununngooq aningaasartuutivut angereeqim­mata.

Soorunami utoqqaat allallu innarluutillit matumani eqaarsaatiginngilavut, taakku akiliisarnissaat  takor­luunnginnatsigu.

 

Siumumiilli eqqarsaatigineqarsinnaasutut isigaarput Sygesikringip Nunatsinni atorsinnaanera aamma misissugassanut ilaatinneqarsinnaasoq. Tamanna periarfissaqarnersoq Naalakkersuisunut misissoqussa­varput.

 

Peqqinnissaqarfimmi qanorluunniit atortorissaartigigaluarutta inuttassaqanngikkuttalu napparsimasunut napparsimalersunullu pitsaasumik eqqortumillu isumagineqarnissamut isumalluarnartoqanngilaq, napparsimmavinni sulisussat, nakorsat napparsimasunillu paarsisut juumuullu, ilinniartitaanerisigut periarfissaat pitsanngorsarneqanngippata. Napparsimmavinni sulisut suliffiisa pitsaasut ilinniarsimanerisa­lu pitsaasuusnissaat qulakkeersimallugit ukiunut tullernut 2000-ilinnut isertariaqartugut Siumut isumaqar­poq.

 

Qanga napparsimmaveerarpassuit ullumikkut akisoqiut ingerlanniarneri, ajunngitsunik nuannersunillu suliffiusimapput qujassutissaqarfioqisunik. Maannali Nunatsinni inoqarfiit imminnut qanillisimapput, timmisartut suluusallit qulimiuullillu nalaanni. Napparsimasunik kiffartuussineq tamakkununnga naleqqus­sakkamik aaqqissuukkutsigu napparsimasunut napparsimalersunullu toqqissisimanarnerussaaq. Aamma Siumumiit isumaqarpugut napparsimmaveeqqanik sulisussamikkut ajornartorsiortuartunik atuinerput qimattariaqaripput, ullutsinnullu atortorissaarutinut naleqqussaasariaqarluta.

 

Naggataatigut Siumumiit taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut saqqummiussaat ilassilluarparput neriulluta, Peqqinnissaqarfimmi pingaanersiuilluni tulleriiaarineq pillugu oqallinneq ilusilersuinikkullu ajornartorsiutit pillugit  innutaassut peqqinnissamillu suliaqartut peqataatigalugit isummersuinikkut sulissutigineqassasoq, suliakkiissutit taakku pillugit upernakkut 2000-imi Inatsisartut ataatsimiinissaani saqqummiunneqartussanut atorneqartussanik.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Peqqinnissaqarfitsinni tulleriiaarisoqarnissaanik oqallinnissaq Naalakkersuisut kissaatigaat. Assersuutiga­lugu naatsorsuutigineqarpoq puatsigut kræfteqartut suliaritinnissaannut aningaasaliissutit puatsigut kræftip pinaveersartinneqarnissaanut atugassanngorlugit illuartinneqarsinnaassanersut inimi maani oqallisigissa­gipput. Oqallinnerit taamatut ittut isummanik aalatererujussuartarput, qaartortitsisinnaasarlutillu.

 

Naalakkersuisut oqallissutigitinniagaat Atassummit sakkortuumik mianersoqqussutigissavarput, pingaar­tumik peqqinnissaqarfiup iluani eqqumaffigisariaqartut taamaalilluni puigorneqartuusisarmata.

 

Peqqinnissaqarfik umiarsuartut umiarsualivimmi tissarluusimasumut aseqqukumik motoreqartumut immattartumullu assersuunneqarsinnaavoq. Umiarsuup sumut ingerlanissaa Naalakkersuisut oqallisigitik­kumavaat. Umiarsuup imminut illersorsinnaasumik aaqqissuunneqarnissaa Atassummit pingaartumik isumagivarput. Ullummikkut napparsimasut 3.000-inik amerlanerusut utaqqisut allattorsimaffianniipput, tamatumani kusassaalluni pilattaanerit aamma meerartaarsinnaanginneq pissutigalugu suliaritinnerit salliutinniarlugit nappaatit ilungersunartut nalunartumik siunissaqartitaalernissaat pissutaava, naamerluin­naq.

 

Utaqqisorpaasuaqarnera suleqatigiinni taama sulisoqatigiinni taama sulisussaaleqinermik pissuteqarpoq, peqqinnissaqarfimmi aaqqissuussaannermik pisoqalisoorsimasumik pissuteqarpoq aamma unneqqaris­suusariaqarattami periusissanik pisariaqartunik takusaqarsinnaanngitsunik peqqinnissaqarfiup siulersor­neqarneranik pissuteqarpoq.

 

PL Consultimit nalunaarusiami toqqartorujussuarmik oqaatigineqarpoq, issuaavunga: ”Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu periusissallu iliuusissatullu pilersaarutit suliarinissaanut taarsiullugu Peqqinnissamut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup nukiit tamaasa atorlugit aaqqissuussaanneq ataatsi­moortinniarsaraa”, issuaaneq naavoq. Isiginninneq tamanna paasissutissanik saqqummiunneqartunik erseqqissarneqarpoq peqqinnissaqarfimmi tulleriiaarinissamut oqallisissiami 17-inik quppernilimmi quppernerit pingasut teknikikkut suliarineqartartut siammarneqarnissaanut takorluukkanut atorneqar­poq.

 

Peqqinnissaqarfiup missingersuutaanut tamarmiusunit 700 mio. kr.-ingajalluinnaasuni aningaasat 400 - 600.000 kr.-inut amerlassusseqartut matumani piisaarutigineqarput. Teknikikkut suliarisartakkanik aaqqissuussineq napparsimasut politikkerillu susassarinngilluinnarpaat, silatusaartumik aaqqissuunne­qaannassapput.

 

Tamannattaaq atuuppoq akeqanngitsumik nakorsaasiisarnermut taarsiullugu pisisalernissamut oqallisissi­aq eqqarsaatigalgu. Tamatuma ukiumoortumik aningaasartuutit 22 mio. kr.-it pineqarput, peqqinnissa­qarfiup ajornartorsiussui tamatumannga pilerfeqanngillat.

 

Peqqinnissaqarfiup aqutsisui narlumukaat nappaataannik ajoquteqarunarluinnarpput, ajornartorsiutit aaqqiivigineqarsimanngitsut amerlaneruartuinnartut akissutitoqaasa atorsinnaanngitsunut sinarsuatigut ataatsimoorlutik naaffeqanngitsuusaanillu pissigaapput.

 

Naanguku assersuutigalugu Telemedicin ataatsimoortitsinikkut sipaarutissat aamma peqqinnissamik siammarsaasut ilinniartitaanerat. Saqqummiunneqartuni ilanngunneqarsimasut amigaataasutulli soqutigi­nartiginngillat. Sooq peqqinnissamik siammarsaasut ilinniartitaanerata atorun­naarsinneqarneraniilli inuttassaqartitsiniarnikkut ajornartorsiutaalersut, pingaartumik peqqinissarqafiup isorliunerusortaani taaneqarsimanngillat.

 

Telemedicinip eqqunneqarneratigut periarfissat oqaatsimik ataatsimilluunniit taaneqarsimagunanngillat. Peqqinnissakkut kiffartuussinerup pingaarnerusup, utoqqarnullu isumassuinerup ataatsimoortinneqarnis­saat naatsuararsuarmik qalliinnarsiortorujussuarmillu taaneqarsimavoq. Taamatuttaaq peqqissaanikkut kiffartuussinermut pingaanginnerusumut aningaasaliissutit tamarmik DIN-imi katersorneqarsimanerat, taamaalillunilu siunissami utaqqisorpassuit silatusaarnerungaartumik ikiliartortinneqarsinnaannerat oqaatsimik ataatsimilluunniit taaneqarsimagunanngilaq.

 

Akerlianilli qularnanngilluinnarpoq Kalaalit Nunaanni napparsimasut nalunaarsorneqarfiat uninnganermut tamanut paasissutissartalik tamakkiisumik ingerlangajalermat 1999-imiilli ingerlanerani tamakkiisumik ingerlalernissaa naatsorsuutigineqarmat tamanna neriorsuutaaluarpaluppoq, ingasattumik neriorsuutaar­paluppoq.

 

Peqqinnissaqarfiup ingerlalualernissaannut peqataarusussuseqarluinnarnerput Atassummiit oqaatigeru­supparput, isumarput malillugu oqallinneq manna Inatsisartut ukiakkut katersuunissaanut kinguartinne­qarsinnaasariaqaraluarpoq, taamaalilluni peqqinnissamut Naalakkersuisunngortoq peqqinnissaqarfiup ajornartorsiuterpassuinik sukumiisunik paasiniaanissaminut periarfissaqarluarsimassagaluarmat.

 

Paasissutissat ullumikkut saqqummiunneqartut amerlanerpaartaat kingornussaasimapput, taamaattoqar­simanissaammi neriuutigaarput.

 

PL Consultimit nalunaarusiaq taamaallaat naammaginakannersumik pingaaruteqartoq tassaavoq nassuiaat sukumiisoq, naak nutaartaqarpallaanngikkaluarluni. Nalunaarusiap taassuma aasap ingerla­nerani peqqinnissaqarfiup iluani avataanilu susassaqartunut assigiinngitsunut isummerfigisassanngorlugu nassiussuunneqarnissaa kissaatigaarput, taamaalillutami ukiaru allaanerusumik piaareersarluarsimanerul­luta sukumiinerusumillu ingerlariaqqissinnaanisassagatta.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiuilluni tulleriiaarineq pillugu oqallinneq ilusilersuinikkullu ajornartorsiutit pillugit Inuit Ataqatigiinniit imannak oqaaseqassaagut:

 

Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiutit annertuvallaarnerat peqqutigalugu 1998-imi suleqatigigiisitaliortoqarpoq. Suleqatigiisitaliaq suliakkerneqarpoq, ullumikkut peqqinnissaqarfimmi aalajangersimasumik atorfilinnik pissarsiniartarnermi aammalu sulisooreersut tigummiinnarniarnerinut ajornartorsiutaasut paasiniassagaat.

 

Sulisussaqarniarnermut ajornartorsiutaasut paasiniaaffigineqarnerinut atatillugu, suleqatigiissitap aamma isigimaniartussaavaa akissarsiatigut, sulinermi atugassarititaasutigut, inissaqarniarnikkut paaqqinnittarfe­qarnikkullu qanoq inissisimasoqarnera.

 

Taakkua saniatigut suleqatigiissitaliamut suliassiissutigineqartoq tassaavoq, peqqinnissaqarfimmi suleriaatsit aqutseriaatsillu pisariillisaavigineqarnissaannut periarfissanik tikkuussinissaq, aammalu peqqinnissaqarfiup ingerlanneqarnerani aqunneqarneranilu, illuatungeriinni agguataarineq naliliiffigineqas­sasoq.

 

Nunatsinni peqqinnissaqarfiup ilusiligaanera ajornartorsiutit pillugit nalunaarusiami paasitinneqarpugut, 1992-imi Nunatta peqqinnissaqarfimmik tigusineranit ukiumut agguaqatigiissilugu aningaasartuutit 20 mio. kr-inik amerleriartartut.

 

Taamatut aningaasartuutit qaffakkaluttuinnarnerinut peqqutigitinneqarpoq, Nunatsinni peqqinnissaqar­nermut tunngatillugu, naalakkersuinikkut anguniagassatut siunniunneqarsimasut  pissutsinut piviusunut sanilliullugit annertuvallaarneri, tassami Nunatsinni peqqinnissakkut sullissinerup pitsaassusisaa qallunaat nunaata aammalu nunat avannarliit peqqinnissakkut sullinneqarnerisut pitsaassuseqassasoq.

 

Isumaqarpugut Nunatsinni peqqinnissakkut sullinneqarneq innuttaasunut tamanut naammaginartumik pitsaassuseqartariaqartoq, pitsaassusissarli qanoq ittuussanersoq Nunatsinni atugassarititaasut aallaavi­galugit ilusilersorneqartariaqartoq, nunani allani pitsaassutsip qanoq ittuuneranik aallaaveqarani. Tassami taamak siunnerfeqanngikkutta aningaasatigut missingersuusiortarnerit pissutsinik piviusunik aallaave­qanngitsut pilersittuassagatsigit.

 

Peqqinnissamut tunngatillugu naalakkersuinikkut anguniagassanik, pissutsinik piviusunik aallaaveqartunik isummersuuteqartariaqarpugut, tamakkulu suliarineqartariaqarput innuttaasut peqqinnissamik suliaqartut kommuunillu tassa sundhedsnævnit suleqatigilluinnarlugit.

 

Naalakkersuinikkut peqqinnissaqarnermut tunngatillugu aalajangersagaasimasut, annertunerpaamik aallaaveqarput Nunarput nunarsuaq tamakkerlugu, “ukioq 2000-imi” peqqissuunissamut Ottawa Charterimiit aallaaveqartumit peqataaniarluni atsioqataanikuummat. Tamanna aamma ajunngilluinnar­poq, isumaqatigiissummimi siunnerfiit ajunngilluinnarmata. Taamaattumik Nunatta nammineq qanoq issusiata aammalu aningaasatigut nammassinnaasai aallaavigalugit aalajangersaanissaq, Nunatsinni pissusiviusunut tulluarsagaq aallartinneqartariaqarpoq.

 

Ottawa Charterimi siunniunneqartut arlalippassuit uagut nammineerluta suliarisinnaavagut, innuttaasutut peqataanitsigut. Tassunga tunngatillugu pisariaqarpoq tunngaviusumik eqqarsartarnitta allanngortiiminis­saa. Eqqarsartariaqarpugut pisariaqarluinnartuusoq imminut paarinissaq, meerartagullu imminut peqqissutsimik anguniagaqartuarnissaannik aqqutissiuuttuartariaqarpagut.

 

Taakkua saniatigut suleqatigiittussat imminnut attuumassuteqarluinnartut nalunaarusiami taaneqarput. Tassaasut pisortaqarfiit uku: Peqqinnissamut, Isumaginninnermut, Ilinniartitaanermut, Aningaasaqarner­mut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfiit.

 

Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput pisortaqarfiit pineqartut, innuttaasullu kommunini sundheds­nævnit aqqutigalugit, napparsimmaveqarfinni sulisut peqatigiiffiillu assigiinngitsut peqatigalugit suliniutissa­nik ersarissunik, aammalu pissusiviusunik aallaaveqartunik isumasioqatigeeqqullugit, taamaalilluni peqqinnissaqarneq pillugu naalakkersuinikkut anguniagassanik ilusilersueqqinnissamut aallaavissaqaler­sinnaaqqulluta.

 

Naalakkersuisup saqqummiussinermini, aningaasat amerlanerusut pisariaqartinneqarnerinut atatillugu allanik aamma eqqaasaqarpoq. Eqqaasai tassaapput sulisutigut ajornartorsiuteqarneq, utaqqisut amerliartuinnarnerat, inooriaatsimik pissuteqartumik nappaataalersartut amerliartuinnarneri utoqqaallu ukioqqortusiartornerat, pissusiusiusut taamakku taaneqartut tigussaasumik  suliniutineqassasut Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut.

 

Sulisutigut ajornartorsiuteqarneq eqqarsaatigalugu kissaatiginassaaq, nuna tamakkerlugu napparsimma­veqarfinni sulisuusut qassiussusii paasiniaqqissaassallugit, taakkulu aallaavigalugit pisariaqartinneqartut qassiunersut paasissallugit. Nalunngilarput ukiut arlaqanngitsunnguit matuma siorna, Peqqinnissamut Naalakkersuisuusimasoq taamatut misissuititsisimasoq.

 

Utaqqisut amerliartuinnarneranut tunngatillugu, nunatta napparsimmavissuata piorsarneqarluaqqinnissaa pingaaruteqartussaavoq tamannalu piumassuseqarfigineqartariaqarpoq. Piorsaanissamik oqarnitsinni isumagisarput tassaavoq, pilattaasarfiup inerisarneqarnissaa. Imatut inerisartariaqarpoq, ullumikkut qallunaat nunaannut aallartittakkatta ilarpassui Sanami suliarineqarsinnaanngorlugit.

 

Naalakkersuisooqatigiinnermi isumaqatigiissummi Nunatsinni napparsimasut, Nunatsinni suliarineqartar­sinnaanissaat siunnerfiussasoq isumaqatigiissitigaarput, isumaqarpugullu tulleriiaarinissaq eqqarsaatigalu­gu aammalu siunissamut pilersaarusiornissaq eqqarsaatigalugu tamanna anguniarneqartariaqartoq.

 

Napparsimasut nappaatiminnik toqussuteqarsinnaasut sapinngisarput tamaat atorlugu Nunatsinni misissorneqarlutillu suliarineqarsinnaasariaqarput. Taamatut inissisimalersimasut Qallunaat Nunaannut aallartinneqartarput qaniginerpaasartik kisiat ilagalugu. Katsorsarneqarsinnaanngitsutullu nalilerneqarsi­matillutik nunaminnut, ilaquttaminnullu ungasingaarlutik annertoorujussuarmik aliasuuteqalersarput. Siuliani taariigarput anguneqarsinnaappat inooqatigiinnikkut ajornartorsiutik eqqartukkatsinnit aallaave­qarsinnaasut aamma ikiliartortissinnaavagut.

 

Inooriaatsimik pissuteqartumik nappaataalersartut eqqumalluinnarfigineqarnissaat pingaaruteqarluinnar­poq, tassami tamakkua pinaveersaartissinnaanngikkutsigit siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasartuutit amerliartornerujussuanngorsinnaammata.

 

Tamakkununnga tunngassuteqartut pilersaarusiorluagaanerusumik innuttaasunullu qaninnerusumik suliniuteqarnikkut pinaveersaartinneqarsinnaapput. Taamaattumik oqartariaqarpugut Nunatsinni pinaveersaartitsinermik suliaqartut, aammalu kommunini sundhedsnævnit pinngitsoorsinnaanngikkigut, tassaammatami immitsinnut paarinerulernissatsinnik piorsaanissami ikorfartuisussagut. Pinaveersaartitsi­nermik suliaqarneq atuarfiit suleqatiginerisigut atuarfinni annertusarneqartariaqarput, taamaaliussaguttali pinaveersaartitsinermik, timimut tunngasunik suliaqartunik amerlisaasariaqarpugut.

 

Utoqqaat ukiortoqqortusiartornerat amerliartornerallu inuiaqatigiit nuannaarutigalugulu qujassutigisaria­qarparput, taakkumi amerlasoorpassuartigut inuiaqatigiit ineriartortinneqarnerani pinngitsoorneqarsin­naanngimmata.

 

Utoqqarnut tunngatillugu nalunngilarput, utoqqarpassuaqartoq annerusumik minnerusumilluunnit ikiortarialinnik. Taakkununnga ikiuinissaq amerlanertigut napparsimmavinni pinissaat pinngitsoortinne­qarsinnaavoq, angerlarsimaffinni ikiortaasartunik ilinniarsimasunik amerlanerusunik peqalernikkut. Angerlarsimaffinni ikiortaasarnerup pingaaruteqassusia annertunerusumik oqallisigisariaqarparput, akissarsiaqartitaanerat pikkorissartinneqartarnerallu pitsanngorsartuarlugit.

 

Innarluutilinnut piginnaanikinnerusunullu sullissinissami peqqinnissamut ilinniarfik suleqatigilluarlugu ineriartortinneqartariaqarpoq, taamaalilluta siunissami napparsimmavinni uninngasussaagaluit angerlarsi­maffimminni sullinneqarsinnaanissaat angusinnaagatsigu.

 

Nunatsinni peqqinnissaqarfiup ajornartorsiornerujussuanut sulisussanik amigaateqarnerujussuaq peqqutaaqataalluinnarpoq.

 

Katsorsaaniarnermi sulisussat kisimik amigaatigineqanngillat amigaatigineqartulli aamma allat tassa eqqiaasut, igaffimmiut, teknikkikkut sulisut, immikkut napparsimmavinni taakkuninnga suliaqartussatut piukkunnarsarsimasut, peqqinnissaqarfiup pitsaanerusumik ingerlasinnaaneraluanut kallueqataalluinnar­put. Nalunngilarput suliffeqarfik sunaluunniit iluamik ingerlasinnaanngitsoq, ingerlaniarnermi peqataasus­sat arlaat amigaataappat.

 

Ilinniartitaaneq pikkorissaasarnerillu eqqarsaatigalugit, peqqinnissaqarfimmi ataavartumik sulilersinnaa­nermut tunngatillugu pilerinarsaarinerit annertunerusariaqarput.

 

Sundhedsmedhjælperit ilinniartitaanerata aallarteqqinneqarnissaa Naalakkersuisooqatigiinni isumaqati­giissutaavoq, taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit sakkortuumik kaammattuutigissavarput taassumap sulissutigineqarnissaa aallartinneqassasoq. Taassumap saniatigut social-, sundhedshjælperisut naammas­sisimasut ingerlariaqqinnissaannut ilinniartitsinerit januar 2000-imi aallartinneqartussat neriuuteqarfigaa­gut.

 

Oqallinnermi apeqqutit Naalakersuisut ilanngunneqaqqullugit kissaatigisaat imatut oqaaseqarfigissavagut:

 

Ukioq kingulleq Inatsisartuni nunap immikkoortuani napparsimmaveqalernissaq tunngaviusumik akuersissutigineqarmat, Inuit Ataqatigiit akuerseqataapput. Akuerseqataaneq suli aaliangiusimavarput, taamaakkaluartorli pisortaqarfiup periusissatut saqqummiussimasaat akuersaaruminaatsippagut. Isumaqarpugut aaqqissuusaanerit taakkua arlaat toqqarneqassappata piffinni arlalinni innuttaasunik sullissineq ajorseriassassoq, taamaattumik piumasarissavarput aaqqissuussiniarnerni suniluunniit, eqqorneqartussat tamarmik qanimut suleqatigiissasut paaseqatigiilluarneq anguniarlugu.

 

Napparsimmaviit anginerumaat Nunatsinniittut atortuutinik peqareersut atorluarneqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigissavarput. Siunertarisariaqarpoq pilattaasartunik, sinitsitsisartunik peqqissaasunillu immikkut ilisimasalinnik pilersunngikkaluarlugit, suliaritittussanik annikinnerusunik, soorlu siutit toqqusaallu nakorsaannik, ikiortinillu immikkut taakununnga ilisimasalinnik tikinneqarsinnaa­sunngorlugit piutiinnarneqarnissaat nunaqarfinnik sullissinissaq aamma eqqarsaatigalugu. Taamaaliornik­kut angalanerujussuit, ineqartitsinerit nerisaqartitsinerillu ikilisarneqarsinnaammata.

 

Nalunngilarput ullumikkut Nunatsinnni juumuunik amigaateqarnerujussuup, nunaqarfinni angisuuni tamani ernisitsisinnaanissaq ajornartilluinnaraa. Juumuunik amerlanerusunik peqalinngikkutta, tassa ilinniartit­sinngikkutta siunissami avataaniit aningaasarpassuit atorlugit tikisitsiuassaagut.

 

Nunatsinni meeraaqqat inoorlaat toqusartut procentinngorlugu annertunerujussuat akuersaarneqarsin­naanngilaq. Tassami tamatta pingaartitaraarput meeqqat Nunatsinni siunissarigatsigit. Pingaarnersiuiner­mi tamanna pingaartinneqarnerit ilaattut pinngitsoorani ilanngunneqartariaqarpoq. Juumuunik ilinniartitsi­sarneq  sundhedsmedhjælperinillu ernisussiornermik suliaqarsinnaasunik suliaqarusuttunillu ingerlaavar­tumik  annertusaasariaqarpugut. Ullumikkut illoqarfinnut anginerusunut ernisitsiartortarneq imaaliinnarlu­gu qimassinnaanngilarput ernisitsisinnaasunik amigaateqarpallaarneq peqqutigalugu.

 

Pisortaqarfimmiit eqqarsaatersuutigineqarpoq, juumuunik sinerissamut siunnersuiartortarsinnaasunik pilersitsisinnaanissaq, tamanna isumaq iluarsiiniarnermut tapertatut atorneqarsinnaasutut Inuit Ataqati­giinniit isigivarput.

 

Taamaattoqassappalli siunnersuiartortartuusussat aalajangersimasumik atorfigisariaqarpaat, kiisalu nakorsaq  immikkut meeraaqqanut tunngasunik ilisimasalik pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, taamaattumik kaammattuutigissavarput, Nunatta napparsimmavissuani nakorsanik taamaattut ilinniarsimasunik atorfinitsitsisoqarnissaa, sinerissamut aamma angalasarsinnaasunik.

 

Meerartaarsinnaannginnermik hormoninillu suanngarsaatinik atuilluni katsorsarneqartarneq Nunatsinni aamma annertusiartuinnarpoq. Meeraatsuuneq, allisaatsuuneq il.il. allatigulluunniit hormuuninik aqunne­qartumik aallaavilinnik nappaateqarneq imaannaanngitsuuvoq, inunnullu taamatut nalaanneqartunut artorsaateqartitsisinnaalluni.

 

Nappaatit tamakkua amerlanertigut inuup nammineq pilersitarineq ajorpaat, taamaattumik pisariaqarpoq misissuisoqarnissaa, sooq Nunatsinni nappaatit tamakkua amerliartuinnarnersut.

 

Puatsigut kræfteqartunik katsorsaasarnermut aningaasat atorneqartartut pinngitsoorneqarsinnaanngillat, tassami taamatut nappaateqalersimasut pisariaqartittarmatigit nipaallisaatit sakkortuut akikitsuunngitsut. Taamatuttaaq aamma ippoq kræfteqalerfiusartuni assigiinngitsuni. Taamatut nappaateqalersimasut pitsaanerpaamik sullissinnaasariaqarpagut, toqujartornermik toqqissisimanartumik inuttullu naleqassutsi­mik imalimmik misigisaqarsinnaaqqullugit.

 

Taassumap saniatigut puatsigut aamma timip ilaani allani kræfteqalertarneq pinaveersaartinneqarsinnaa­nera suliniutigineqartuartariaqarpoq, taamaalilluni siunissami ungasinnerusumi nappaatit tamakkua annertusiartuinnarnissaat pinaveersaartissinnaassagatsigu. Paasititsinianerit ersarinnerusut tigussaaneru­sullu atorneqarnerusariaqarpugut, soorlu nappaateqartunik oqaloqateqarnerit, isiginnaarutikkullu paasititsiniaanerit amerlanerusut.

 

Nakorsaatit akeqalersinneqarniarnerat imaluunniit taamatut siunnersuutqarneq aammalu nakorsiarsin­naanerup akeqalersinnaanissaa Inuit Ataqatigiinniit akerlerilluinnarparput, isumaqaratta inuup kialluunniit piginnaatitaaffigisariaqaraa nakorsiarsinnaaneq nakorsaatinillu pisariaqartitanik tunineqarsinnaaneq.

 

Peqqinnissakkut ingerlatsiviup 1998-mi nakorsaatinik pisinernut 22,7 mio. kr.-it atorsimavaat, Inuit Ataqatigiinnit soqutiginartipparput paasissallugu nakorsaatit suut annertunerpaamik Nunatsinni atugaa­nersut, taamaattumik piumasarissavarput tamassuma misissorneqarnissaa.

 

Katsorsaariaatsit allat nalinginnaanngitsut peqqinnissaqarfiup neqeroorutigisassaneraanik apeqqut assut Inuit Ataqatigiinniit soqutiginartipparput. Isumaqarpugut annertunerusumik periarfissiuunneqartariaqartut tassami nalunarunnaaraluttuinnarmat katsorsaariaatsit naliginnaanngitsut amerlasoorpassuartigut iluaqutaassuseqartartut.

 

Ukua saqqummiunneqartut saniatigut pingaartutut eqqaarusupparput kigutigissaanikkut sullissineq. Nalunngilarpummi ukiuni kingullerni kigutigissaanerup siumut aallaleraluarsimasup, massakkut ajorsiga­luttuinnaqqilernera pitsanngorsaavigineqartariaqartoq, taamaattumik kaammattuutigissavarput, kigutigis­saasutut kigitilerisullu ikiortaatut ilinniartitsisarnerit aallarteqqinnissaat.

 

Siuliani oqaatigeriikkagut eqqarsaatigalugit isumaqarpugut Inatsisartut oqallinnermikkut takussutissikku­maaraatigut tulleriiaarinissaq qanoq ittuussanersoq. Taassumap saniatigut innuttaasut oqallilnnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taannaasussaagamimi tulleriiaarinissamut aamma aallaaviusussaq.

 

Naalakkersuisut peqqinnissaqarfiup ataatsimut isigalugu pilersaarusiornissamut suliaqarnissamut piginnaatississummik qinnuteqarput. Taamatut qinnuteqarneq Inuit Ataqatigiinniit akuersaarparput, qinnutigissavarpulli Peqqinnissamut, Isumaginninnermut Ataatsimiisitaliat suliap qanoq ingerlaneranik ilisimatinneqartuartarnissaat. Taassumap saniatigut kissaatigissavarput iluarsartuusseqqinnissami kommuunit eqqorneqartussat tamarmik ilaatinneqartarnissaat.

 

Naggataatigut peqqinnissaqarfiup iluani sulisut tamaasa nersorpagut, sulilluaqqinnissaanillu kissaallugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartut inuiaqatigiillu oqallilluarnissaanik angusaqarluar­nissaannillu kissaappagut.

 

Loritha Hendriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Peqqinnissakkut ingerlatsivimmi tulleriinnilersuinissamullu oqallisissiamut aamma Nunatsinni peqqinnissa­qarfik ilusilersuinerani ajornartorsiutit pillugit nassuiaat Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqarusuppugut, oqallisissiaq annertooq oqallisigereerlugu:

 

Nalunngisatsitut ukiuni kingullerni innutaasunit annertuumik malunnaatilimmillu eqqartorneqartarsimavoq peqqinnissaqarfik, tamattalu nalunngilarput Nunatsinni najugaqartut tamarmik maluginiartalersimagaat ukiuni kingullerni ingerlatsineq naammaginanngitsoq sumik ingerlasoq, naak aningaasat tungaatigut annertuumik tapeeqqittoqartaraluartoq, allaat ukiut tamaasa 40 mio. kr.-it sinnerlugit.

 

Taamaalillutik Inatsisartut innutaasut akileraarutaannik akileeqittarput tapiissuteqartarlutillu.

 

Taamaalillutik innuttaasut Inatsisartut akiliiseqqittarpaat tapiissuteqartarnermikkut.

 

Taamatullu sullissineq tamaattoq innuttaasunit akuersaarneqarsinnaanngilaq. Tamakku pissutsit aallaavi­galugit paasinartumik aammalu tunngaveqarluartumik Naalakkersuisut misissuititsisimanerat maluginiar­parput. Misissuititsisimanerullu erseqqissumik ersersippaa ajornartorsiutip peqqinnissaqarfiup iluani qanoq aaqqiivigineqarsinnaanersoq.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kissaatigerusupparput siunnersuutaasut assigiinngitsut sukumiisumik ataasiakkaarlugit misissorneqaqqittariaqartut, maluginiaqqussavarpullu suliaq peqqissaarullugu silatu­saartumillu ingerlanneqaqqissasoq.

 

Kattusseqatigiinniit ajornartorsiut sukumiisumik annertuumillu eqqartoreerlugu uku taarusuppagut, naak oqaasissaqarnerugaluaqaluta:

 

Siullermik napparsimmavimmi eqiterinikkut ajornartorsiut anigorneqarsinnaanngilaq, tassami innuttaasu­nik asuli toqqissisimannginnermik annertuumik pilersitsisinnaammat, pingaartumik immakkut nunakkullu angallannerup taama silamik akornusersorneqartartillugu, minnerunngitsumillu ukiukkut. Taamaattumik Kattusseqatigiinniit orniginartinngilarput napparsimmavinnik mikinerusunik pioreersunik matoorartitsinis­saq, ataatsimulli eqiterutitsinissaq.

 

Kattusseqatigiinniit siunnerfigisassatut pingaartipparput napparsimmaviit pioreersut atatiinnarneqarnis­saat, pinngitsooratillu illoqarfiit nakorsaqartinneqarnissaat. Taamaattorli isumaqatigilluinnarparput anguniagassatut siunnerfigineqassasoq napparsimmaviit ataasiakkaat sinerissami pitsanngorsaavigineqar­nissaat atortumikkut, annikinnerusumik suliarititussanut naleqqussakkamik.

Taamaalillutik nakorsat immikkut ilinniarsimasut angalasinnaanngorlugit, peqqissartussallu illoqarfitsik qimappallaarnagu suliaritittalernissaa siunertaralugu. Tamakku annertuumik aningaasamik sipaarutaasin­naammata, aammalu Danmarkimut suliaritikkiartortartut pisariillisaaffigerusullugit.

 

Nalunngilarpummi Danmarkimut aallartitsisarneq ilaatigut annertuvallaartoq, utaqqisarnerlu sivisuvallaar­toq, minnerunngitsumillu misissuilluartarnissat napparsimmavinniit sumiiffinniit aallartinneqannginnerini pingaaruteqarluinnarpoq. Qassimmittaavami suliaritinnatik utiinnartarpat misilluilluarsimannginneq patsisaalluni.

 

Kattusseqqatigiinniit pingaartipparput nakorsassaaleqineq anigorniassagutsigu, pingaartuusoq aningaa­sarsiat tungaasigut aaqqiinnissaq, kiisalu ajunngitsorsiassaqarnermut minnerunngitsumilli ilinniartitseqqin­nissamut piumasarisaasut ammanerulernissaat. Taakkulu saniatigut pingaaruteqarluinnartut uku aamma taarusuppagut:

 

Napparsimasunik paarsisut, peqqissaasut, ernisussiortut kigutillu nakorsai, tassa taakkua ilinniaqqinnis­samut ammaanneqarnissaat pingaartippagut. Kigutigissaassutullu ilinniaqqinnerup piaartumik eqqutseq­qinneqarnissaa, taakkumi ullutsinni amigaataaqimmata, pingitsoorneqarsinnaannatillu, innuttaasut peqqissuunissamik annerusumik imminnut paarisinnaanissaat qaammarsaavigissagutsigit.

 

Taamaattumik nakorsat peqqissaasullu peqatigiiffii, pinaveersartitsinermut suliaqartut imminnut qaninner­paamik suleqatigiittariaqarput isumasioqatigiilluinnarlutillu, ataavartumik pisariaqartilluinnarlugulu suliat pitsaasumik naammaginartumillu naammassineqarnissaat.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigerusupparput peqqinnissaqarfimmi Naalakkersuisup ungasinngitsukkut nalunaarutaa suliaritittussanut tulleriiaarisarnissaq pisariaqalersoq. Tassani eqqaavaa utoqqaat, nammi­nerlu pisuussutiminnik napparsimalersimasut kingulliutinneqartalernissaat. Tamanna Kattusseqatigiinniit akuersaarsinnaanngilarput inunnik immikkoortitsinerummat akuerineqarsinnaanngitsoq.

 

Naggataatigullu Kattusseqatigiinnit eqqaarusupparput Paarisa ukiuni kingullerni suliamigut angusai kusanartut nuannaarutigigatsigit, kisiannili suli amigaataammata paasitsinniaannerit ersarissut isiginnaa­gassiatigut amerlanerusut. Paasitsiniaannerit ersarissut iginnaagassiallut amerlassusaat ikippallaaqqaat. Taakkua oqariartorfimminnut apuunnerusarmata, titartagaannaanatik, soorlu isiginnaagassiortunik sanaat, piviusorpalaarnerullutik eqqarsartitsilersarmata. Nalunngilagummi isiginnaagassiat sukkulluunniit atoqqinneqartuaanarsinnaasut, oqallinnermilu aallaaviusinnaasut.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kissaatigissavarput oqallisissiaq peqqinnissaqarfimmut utertinneqarluni oqallisigineqassasoq, ukiamullu sukumiisumik saqqummiunneqassasoq.

 

Taama naatsumik oqaaseqarluta, sukumiisumik oqallisigineqarnissaa ukiamut kissaatigivarput, aammalu ilanngullugu eqqaarusuppara assorujussuaq ajuusaarutigigakku Peqqinnissaqarfimmi Ataatsimiititap siulittaasua oqallinnermi peqataanngimmat, taama oqallisissiami pingaaruteqartigisumut.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Aap, tassa Naalakkersuisuninngaanniit manna oqallisissiaq saqqummiunneqartoq, tassa piareersaatigisi­mavarput upernaaq manna piffissaq sivikitsunnguugaluartoq atorlugu, taamaattumik Naalakkersuisuninn­gaanniit tupaallaatiginngilarput ilaatigut uani oqallisissiap saqqummiuteqaarnerani partiit Kattusseqatigiil­lu, Atassutikkormiut taavalu Kattusseqatigiit kissaatiginartimmassuk manna oqallisissiaq maannakkut tassunga killitsikkallariarlugu taava ukiamut kinguartillugu.

 

Kisianni Naalakkersuisuninngaanniit taamatut oqallissaarinerup aallartinneranut, aammalu maannakkut upernaamut ataatsimiinermi saqqummiunneranut tassa siunertarisarpiarput unaavoq, peqqinnissaqarfiup iluani pingaarnersiuilluni tulleriissarinissaq qanoruna iluseqartumik aaqqissuussiffigalugu suliarissagipput, taavalu aamma taamatut saqqummiussinini aamma ilaatigut Inatsisartunut qinnutigivara, upernaamut ukiunut 2000-inut, tassa upernaamut Inatsisartut ataatsimiinissaanut Naalakkersuisuninngaanniit manna oqallinneq tunngavigalugu aamma imaluunniit ukiamut oqallinneq tunngavigalugu pilersaarusiamik saqqummiussaqarnissarput, tamannalu aamma amerlanerusut maani inimi maannamut oqaaseqaqqaar­neranni taperserpaat, qujassutigivara tamanna.

 

Taavalu aamma maluginiarpara partiit aammalu Kattusseqatigiit ataatsimut, ilaatigut pinaveersartitsiner­mut tunngasut ataatsimuukkannersumik isumaqarfigalugillusooq oqaaseqarfigimmassuk, taannartaa aamma Naalakkersuisuninnganniit soorunalimi suliap uumap, oqallisissiap aammalu peqqinnissaqarfiup iluani pinaveersartitsinerup tungaatigut suliniarnitsinni qanorpiaq iluseqartumik pinaveersaartitsinikkut suliatta ingerlanneqarnissaanik taamatut tikkuussinerat qujassutigissavara, aamma tamatumap ineriartor­titsivigeqqinneranut taakkununnga tikkuuneqartunut sammiveqartumik pinaveersartitsinerit ingerlaqqin­nissaat maannakkut taamaasillugu amma maanngaanniit Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigisinnaavara.

 

Taava partiit ataasiakkaat oqaaserisaannut immikkut Naalakkersuisut sinnerlugit maluginiakkakka makkua saqqummiutissavakka, tassa siullermik Siumukkormiut oqaaseqartuanut Lars-Karlimut. Maluginiarpara tassa Siumukkormiut kissaatiginartikkaat napparsimasut aammalu peruluttut allatigul­luunniit katsorsarneqartariaqartut qaqugukkulluunniit pinasuartumk paasitinneqarsinnaanissaat taanna kisaatiginartikkaat. Immikkut aamma Siumukkormiut taperserlugu naqissuseqqippaat, tassalu nunap immikkoortuini napparsimmavinni immikkoortukkaartunik pilersitsisoqarnissaa taanna aamma taperser­soramikku.

 

Kiisalu Siumukkormiut, taamatullumi aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma taanna oqaatigineqar­poq assigiimmik, tassalu napparsimasut imaluunniit katsorsartariallit sapinngisamik Nunatsinni maani amerlanerpaartaat suliarineqarsinnaanerat siunnerfigineqartariaqartoq, aamma maluginiarpara Siumuk­kormiuninngaanniit aamma kissaatiginenartinneqartoq immikkut telemedicinimik taallugu nakorsat misissuisinnaanerat napparsimasumik, qanoq sumillu napaateqarsinnaaranik misissuisinnaanera taanna aamma siunissami periarfissatuut ineriartortitsivigeqqinneqarnissaa taanna kissaatiginartikkaat.

 

Immikkut aamma taasariaqarpara, tassa Siumukkormiut taakkartormassuk sinerissami napparsimasunik imaluunniit peruluttunilluunniit assartuisarnissamik immikkut Grønlandsfly qanittumik suleqatigalugu taamatut ingerlatsisarnissaq, assartuussisarnissarlu taanna kissaatiginartimmassuk. Kiisalu aamma immikkut taavaat Tunumi pissutsit, napparsimmaveqarnikkut allatigullu napparsimasunik peruluttunilluun­niit pinasuartumik assartuunneqartariaqartunik, taakkua eqqarsaatigalugit taava Islandi sanilerisarput taanna suleqatigalugu tassuunatigut kiffartuussinerit pitsanngorsaavigeqqinneqarnissaat aamma kissaatigi­nartikkaat.

 

Kiisalu Naalakkersuisuninngaanniit taamatut oqallisissiamik saqqummiussinitsinni immikkut Inatsisartunut partiinut Katusseqatigiinnullu akineqartussanngorlugit imaluunniit akineqaqqullugu qinnutigisagut Siumukkormiut aamma erseqqissumik oqariartuuteqarfigivaat, tassalu uani siullermik erseqqissumik oqaatigineqarpoq, Siumukkormiuninngaanniit oqaatigineqarpoq, nammineq pisuussutiginagu imaluunniit nammineq pisuussutigalugu nappaateqarlersarnerit apeqqutaatinnagit, tassalu tamarmik assigiissumik peqqinnissaqarfimminngaanniit aamma kiffartuunneqarnissaat taanna kissaatiginartinneqarpoq Siumuk­kormiuninngaanniit.

 

Kiisalu aamma immikkut maluginiarpara nakorsaatit ilaat akilerlugit, akilersinneqartalersinnaanneralluun­niit taanna tupinnartuunngitsutut isigineqartariaqartoq, kisiannilu aamma immikkut taavaat uani innarluu­tillit kiisalu utoqqaat taamatut akiliisinneqartarnissaat kisaatiginartinngikkaat. Aamma soqutiginartoq taasaat tassaavoq immikkut Nunatsinni aamma sygesikringeqalernissamik aaqqissuussisinnaanerit, taanna misissoqqullugu aamma oqaatigivaat, siunnersuutigivaat. Tamanna Naalakkersuisuninngaannit soqutigalugu aamma suliassatuut tigorusupparput.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartumut saqqummiunneqartut pillugit ataasiakkaat imatut oqaaseqarfigilaarusussavakka, siullermik Atassut utoqqatserpunga, siullermik Atassutikkormiunut.

 

Tassa oqaatigeriikkattuut Atassutikkormiut kisaatiginartinneruguluarpaat manna oqallinneq ukiamut kinguartinneqarnissaa, kisianni tassa oqallinneq aamma maani maannakkut pereeraluarpalluunniit ingerlaqqinnissaa takorloorparput, taamaattumik aamma kaammattuutigerusunnarpoq manna iluatsillugu innuttaasut akornanni aamma oqallinnerup ingerlaqqinnissaa, maanna killeqanngikkaluartumik.

 

Taamaammat Atassutikkormiut oqaaseqartuanut oqaaserineqartut pillugit immikkut Naalakkersuisu­ninngaanniit imatut oqaaseqarfigilaarusuppakka, tassa maluginiarpara Atassutikkormiut oqaaseqartuata mianersoqqussutigeqqaarmagu aallaqqaamut maani oqallinnissaq taamatut ilusilimmik aallartinneqas­sanngitsoq, imaluunnit taamatut imaqartumik ingerlatinneqaqqunagu mianersoqqusimmat, tassami Naalakkersuisuninngaanniit siunertarinngilarput aalajangersimaqqinnaartumik isumaqareerluta maani oqallinnissaq ingerlanneqassasoq, kisiannili Naalakkersuisuninngaanniit kaammattuutigivarput sapinngi­samik Inatsisartuni partiit Kattusseqatigiillu peqqinnissaqarfiup qanoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu, inuiaqatigiinnut kiffartuussinikkut neqerooruteqarsinnaanera siammasissumik maani eqqartorneqassasoq, taamaaliorutta aamma Naalakkersuisuninngaanniit kiffartuussinerup qanoq aaqqissuussaasumik ineriartortitsivigeqqinissaanut tunngavissatsinnik aamma immersorfigitikkusulluta taamatut saqqummiussigatta, taamaattumik tupigusuutigikujuppara Atassutikkormiuninngaanniit mianersoqqussutigineqarmat oqallissaarineq manna.

 

Aamma immikkut taavaa ullumikkut Nunatsinni peqqinnissaqarfiup iluani suliaritikkusullutik suliaritinne­qarnissamulluunniit utaqqisutut allatsissimasut 3.000-it sinneqarnerarlugit, tassa taanna aamma ilumoor­poq.

 

Isumaqarpunga aamma taassuma takutikkaa ullumikkut peqqinnissaqarfiup neqeroorutigisinnaasaasa amerlangaamata taava suliaritiffiusinnaasut assigiinngitsut amerlatsisimangaarmata, naak nakorsaqarnik­kut allatigullu sulisoqarnikkut amigaateqangaaraluarluta taamaattoq taamatut peqqinnissaqarfiup suliarisinnaasaanik neqerooruteqarsinnaassutsip  taama siammasitsigisumik taamallu assigiinngissitaartigi­sumik neqerooruteqarsinnaassutsip takutippaa Nunatsinni peqqinnissaqarfik aamma sulirinnissalluni aamma piareersimasoq assigiinngitsunut, taamaattumillu aamma suliaritikkusuttut aamma ilaatigut soorunalimi pisariaqartitsisut tassani utaqqisutut nalunaarsorsimapput.

 

Taanna isumaqarpunga nunanut allanut sanilliullugu immaqa tupinnarpallaanngitsoq, tassa suulluunniit nappaatit imaluunniit katsorsartariaqarnermik timikkut allatigulluunniit akornutaasut neqeroorutigineqar­sinnaanngorpata taava aamma qaqugukkulluunniit naatsorsuutigisinnaasariaqarpoq aamma tamakkunuu­natigut suliaritikkusullutik soqutiginnittut aamma takkuttuartussaassasut.

 

Taava Atassutikkormiut tassa Siumukkormiutuullu aamma kissaatiginartippaat telemedicin -ip, tassa ungasissuminngaannit nakorsap napparsimasumik misissuisinnaanera aammalu napparsimasoq sumik nappaateqarneranik misissuisinnaanera telemedicin atorlugu ineriartortitsivigeqqinnissaa taanna kissaati­ginartikkaat.

 

Taava Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut erseqqissaatigissavara siullermik tassa peqqinnissaqarfiup naalagaaffimminngaanniit 1992-imiit tiguneqarneraniit manna tikillugu aningaasaliissutaasartartut qaffariartuaarsimanerat ilumoormat ukiumut agguaqatigiissillugu soorlu 20 mio.-inik missaanipajaaq taamatut qaffariartuaartarsimasut, kisianni aamma oqaatigisariaqarpoq una peqqinnissaqarfiup ingerlann­neqarneranut ulluinnarni aningaasartuutaasartunut matussutissat taakkua naalagaaffimminngaanniit tapiissutaasartut aqqutigalugit ilaatigut Nunatsinnut nuunneqartartut peqqinnissaqarfiup iluani atorneqar­tussat taamanikkulli aallaqqaataaniit tiguneqaneqaqqaarneraningaanniit annertussususissaata inissinne­qarsimanerata missaanni maannakkut atuineq tassa annertussuseqalersimammat.

 

Kisianni uani Inuit Ataqatigiinninngaanniit aamma oqaatigineqartoq aningaasartuutit qaffakkaluttuinnar­nerannut Nunatsinni peqqinnissaqarnermut tunngatillugu naalakkersuinikkut anguniagassatut siunniunne­qarsimasut pissutsinut piviususut sanilliullugu annertuallaarneri. Naalakkersuisuninngaanniit taamatuffaf­faarik isumaqartumik saqqummiussaqanngikkaluarpugut, isiannili imatut isumaqarluta maannakkut peqqinnissaqarfiup iluani naalakkersuinikkut anguniagassatut atuuttut tunngavigissagaanni tassalu oqarluta Danmarkimisuulli aammalu Nunani Avannarlernisuulli peqqinnissakkut neqeroorutaasinnaasut aamma Nunatsinni taamatut pitsaassuseqarlutik neqeroorutigisinnaaneqartariaqartut.

 

Tassuunatigut taava nikingassut annertoorujussuaq pilermat, taannalu tassa saqqummiussininni aamma ilaatigut taavara piviusorsiorpallaanngitsutut naalakkersuiusuninnngaanniit isigiigpput.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit aamma oqaaseqartuata tassani pitsaassusissarlu qanoq ittuussanersoq Nunatsinni atugasarititaasut aallaavigalugit ilusilersorneqartariaqartoq, taamatut oqarnera aamma Siumukkormiut oqaaseqartuanut assingusumik oqarmat, tassalu uagut maani peqqinnisaqarnikkut qanoq neqerooruteqarsinnaassuserput aammalu qanoq piginnaassuseqarsinnaasariaqarnerput maani nunap piginnaassusai imaluunniit aningaasaqarnikkut allatigullu inuttut piginnaassusai aallaavigalugit kinaassusi­lerneqartariaqartoq, tassa taanna aamma isumaqarpunga oqariartuutaasoq massuma oqallinnerup tikkuussineranut aamma ilaatigut ajunngitsumik immersueqataanertut oqaatigisariaqartoq.

 

Taavalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata aamma Ottawa Charterimik isumaqatigiissutaasimasoq taanna 1989-imioqqooqaaq maani Nunatsinni immikkut aamma atsioqataaffigalugu isumaqataaffigineqalersi­mammat. Taanna pillugu oqariartuutigivaa ilaatigut uagut namminneerluta inuttut tassani akisussaaqataal­luinnartugut. Ilumoorpoq naallakersuisuninngaanniit aamma taanna erseqqissaatigivarput.

 

Peqqinnissaq tassaavoq aamma uagut nammineerluta inuttut ulluinnarni inuunitsinni aamma ajunngitsumik ingerlatsinermik tunngaveqartuartariaqartoq. Aamma Ottawa Charterimi siunnerfigneqartut pillugit tassunga atasumik aamma tamassi nalunngeriissagunarparsi Kullorsuarmi immikkut aaqqissuussaasumik siusinnerusukkut ingerlatsisoqareersimavoq, tassalu Ottawa Charterimi siunnerfigineqartut taakkua atorlugit Kullorsuarmi nunaqqatigiit qanoq peqqinnissatigut ulluinnarni inuunermini aamma peqataasin­naanerat sulissutigineqarluni.

 

Taannalu aamma iluatsittumik ingerlanneqareersomavoq, nalunaarusiartaa aamma atuaganngorlugu tamanit pissarsiarineqarsinnaanngoreerpoq, kisianni Naalakkersuisuninngaanniit una amigaataalaartutuut tikkuarusuppara, tassalu taamatut inoqarfikkaartumik arlaatigut ilusilersukkamik Kullorsuarmissuut ingerlanneqartutuut aaqqissuussamik ingerlatsisoqaqqissappat, taava pisariaqarluinnarpoq, pilersaarusi­ap naammassereernerata kingorna malitsigisassaanik suliassat nunaqqataasut nammineerlutik aamma allatigullu atuarfeqarnikkut, isumaginninnikkut allatigullu suleqataasariaqartut aamma taakkua piareersi­manissaat, tassami pilersaarusiap siunnerfeqartup aalajangersimasumik naammassereernerata kingorna taava malitseqartinnissaanik aamma aningaasartuutitigut allatigullu pisariaqartutigut piareersimasoqarnis­saa taanna pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Taavalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ilaatigut ujartorpaa kisitsisit ullumikkut peqqinnissaqar­fiup iluani sulisut allallu qanorpiaq inissisimasoqarnersoq, qanoq amerlatigisunik niviarsiassaaleqineq, qanoq amerlatigigisunik nakorsassaaleqivugut, tassa taakkua kisitsisit uani saqqummiussinnaagaluarpak­ka, kisianni taamatut oqaluttarfimminngaanniit kisitsiserparujussuit taagorpallaarusunngilakka, taamaattu­mik taakkua immikkut pissariarineqarsinnaasut oqaatigiinnarsinnaavara.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata eqqaavaa, Sanami piorsaasoqaqqitariaqartoq. Naalakkersuisu­ninngaanniit qujassutigerusuppara pilattaasarfiup inerisarneqarnissaa tassani taammagu.

 

Naalakkersuisuninngaanniit ilisimatitsissutigissavara tassa siorna Inatsisartut immikkut aningaasaliinerat tunngavigalugu, tassa ukioq mannamut aningaasat 3 mio. kr.-it immikkut Sanami pilattaasarfimmut alliliinissamut atugassatut immikkoortinneqarsimasut, taakkorpiaat pillugit Naalakkersuisuni misissueq­qinnitsinni, aammalu Sanami aqutsisuusutulluinnarni ingerlatsisuusut taakkua suleqatiginerisigut 3 mio. kr.-it taakkua aningaasaliissutigineqartut amigaateqalaartut, kisianni amigaatai taakkua Naalakkersuisu­ninngaanniit ulluni makkunani misissoqqissaarpavut, tamaalilluta taava nassaarisinnaagutsigit taava januarip aallaqqaataaningaanniit Sanami pilattaasarfiup allilerlugu suliarineqarsinnaanissaa taanna piaartumik aallartissinnaasammat, taavalu taamaalilluta aamma napparsimmavimmi suliaritinniarlutik utaqqisorparajussuit ilaatigut pilattarneqartariaqartut ulloq ataasiinnaq atorlugu uninngasariaqarnermik kinguneqartuusinnaasut untritillit arlallit tassani tamaalillutik taaava ikilisarlugit suliaralugillu aallartissin­naasagatsigit.

 

Ukua aamma immikkut Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqartup taakkartugai, angerlasimaffinni ikiortaasartut ilinniarsimasunik utoqarnut aamma peqartariaqartugut, taanna soorunalimi malersorneqaq­qissinnaavoq, kiisalu aamma immikkut sundhedsmedhjælperit pillugit eqqaasitsissutigivaa Naalakkersui­sooqqatigiinni isumaqatigiissutaasimammat sundhedsmedhjælperit ilinniartitaanerat taanna ingerlatseq­qinneqassasoq.

 

Immaqa taassumunnga ilinniartitaanermut sundhedsmedhjælperituut taagorlugu ilinniartitaanermut tamakkiisumik assingunngikkaluartoq tamaattorli oqaatigissavara tassa januarip aallaqqaataani ukioq 2000-iminngaanniit sundhedsassistentitut, peqqissaanermi ikiortitut taallugit ilinniartitseriaaseq taanna aallartittussaammat, taannalu pilersaarut maannakkut Naalakkersuisuninngaanniit ingerlanneqarmat.

 

Taavalu sinerissami napparsimmaviit aamma immikkut nunap immikkoortuiniittut saniatigut, napparsim­maviit piutiinnarneqarnissaat aamma tassani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata tikkuarpaa, soorunami Naalakkersuisuninngaanniit uagut ajornaquteqartinngilarput napparsimmaviit pioreersut taamatut atuutsiinnarnissaat aamma ingerlaannarsinnaammat, kisiannili tassa uani oqallisissiami ilaatigut ujartoratsi­gu, qanorpiarunga iluseqartumik peqqinnissaqarfiup aaqqissuussaanera aammalu siunissami qanoq ingerlariaqqinnissaq maani Inatsisartuni eqqartorneqartariaqarpoq.

 

Aammalu juumuunik ilinniartitsisarneq, soorlu Siumup oqaaseqartuata aamma tamanna eqqaagaa juumuusaaleqinerup annertuallaarnerujussua, taanna aamma iliuuseqarfigineqartariaqartoq, tassalu ilinniartitsinikkut tamatuma aamma inerisaavigneqarnissaa pisariaqartoq, kiisalu aamma Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanut qutsatigerusuppara immikkut apeqqutitut imaluunniit isummerfigeqqusatut saqqum­miussarput isummerfigimmagu, tassalu uani oqaatigimmagu nakorsarooq immikkut meeraaqqanut ilinniarsimasoq, tunngasunik ilisimasalik taanna pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.

 

Taavalu kræfteqalertarnermut aammalu puatsigut kræfteqartut katsorsarneqartarnerannut aningaasartuu­taasartut taamaalinnginnerani pinaveersaartitsinermut nuunneqassanersut pillugu apeqqutitsinni aamma taanna imatut ersariffaarissumik akineqanngikkaluaq, kisianni maluginiarpara Siumup Inuit Ataqatigiillu oqaaseqartuisa taamatut puatsigut kræfteqalertarnermit imaluunniit allatigulluunniit kræfteqalertarnermit nappaateqalersartut taakkua qaqugukkulluunniit aamma katsorsarneqarsinnaanerat peqqinnissaqarfim­minngaanniit aamma neqeroorutigineqartuartariaqartoq.

Kiisalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata amma una nakorsaatit akeqalersinneqarsinnaanerat pillugu ersariffaarissumik isummerpoq, tassalu akeqalersinnaanerat taanna akerlerilluinnaraat, aamma sooruna­lumi taanna Naalakkersuisuninngaanniit ataqqissavarput, kisianni oqallissaarineruvoq manna, taamaattu­mik aamma taamatut isummernersi akornutissaqartinngilarput.

 

Aamma immikkut allanut, partiinut allanut Kattusseqatigiinnullu sanilliullugu Inuit Ataqatigiinniit aamma oqaatigineqarpoq katsorsaariaatsit allat soqutiginartutut isigineqartut, taamaattumillu immikkut Naalak­kersuisuninngaanniit taanna maluginiarparput, taamatullu aamma siunissami suleriaqqinnissatsinni aamma taanna atorniarumaarlugu.

 

Kiisalu aamma arlallit oqaatigivaat kigutigissaasut taakkua amigaatigineqartut ullumikkut aamma ilinniartitaanikkut taakkua pisariaqartinneqartut, kaammattuutigineqarluni ilinniartitaanerat taanna aallarteqqinneqassasoq, tassa naalaakkersuisuninngaanniit maannakkut taakkorpiaat aamma ilinniarti­taanerat nangeqqinniarlugu sulissutigalugulu ilungersorpugut, piffissaq qanittoq neriuppunga taakkununn­garpiaq tunngatillugu qanoq ilinniaqqinnissaannut periarfissaqarsinnaanerat taanna Naalakkersuisuninn­gaanniit saqqummiussaqarumaarluta taakkununnga tunngasumik.

 

Aamma saqqummiussininni tassa Inatsisartunut partiinut Kattusseqatigiinnullu aamma immikkut apeqqu­teqaatigivara taamatut suliap ingerlariaqqinnissaanut pilersaarusiornissami aammalu pilersaarusiap ukiap upernaamut 2000-imut ataatsimiinermi saqqummiussinissatsinnut suleriarnissatsinnut pisinnaasitsissumik perusulluta aamma taanna maluginiarpara partiit Kattusseqatigiillu kaammattuutigigaat aammalu Inuit Ataqatigiinnit immikkut taaneqarpoq maani Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaa taanna ingerlaavartumik ilisimatinneqartuarnissaa kissaatiginartinneqartoq, aamma Naalakkersuisuninngaanniit tamaaliornissarput piareersimaffigaarput.

 

Tassalu maannakkut tassa siullermeersumik peeqqinnissamut pingaarnersiuilluni tulleriissaarinissamut oqallisissiaq taamatut partiinit Kattusseqatigiiniillu aamma oqaaseqarfigineqarnera eqikkaaffigillatsiar­para, kisianni tassa qujassutigerusuppara partiit aammalu Kattusseqatigiit ilaatigut immaqa tunuarsi­maakkanneraluarluni ersarissumik arlaatigut isummernissamut, taamaakkaluartoq oqallissaarinitsinnut tunngavigisagut aallaavigisagullu assigiinngitsutigut aamma isummersorfigimmassuk, taamaalilluta aamma Naalakkersuisuningaanniit suliap suliareqqinnissaani ineriartortitsivigeqqinnissaanullu aamma tunngavis­sanik immersorneqaratta maannakkuugallartumut qujassutigigallarpara.

 

Aamma eqqumaffigilluinnarparput Naalakkersuisuninngaanniit peqqinnissamut tunngasut taakkua tassa uagut tamatsinnut misigissutsitsinnut aamma imaliallaannaq attuisinnaammata, taamaattumik neriuppunga aamma qanorluuniit maani isummersoraluarutta imaanngilaq taakkua isummiussat taakkorpiarpiarpiaat tunngavigalugit taava peqqinnissaqarfiup iluani sulinissaq aqaguminngaanniit taamatut allanngortinneqas­sasoq, taamaasanngilaq, uani oqallisissiaq una siullermik saqqummiunneqarneraniit taava tunngaviginiar­tussaassavarput ukioq 2000-imi upernaakut pilersaarusiamik saqqummiussinissatsinnut ineriartortitsinis­samut tunngavissarput.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Naatsunnguaminuna. Siullermik Naalakkersuisoq uani ataatsimiisitaliaq imaluunniit taakkua sulisussanut kissaatigigatsigu aamma Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiisitaliaq aamma tassani sulinermi paasitin­neqartarnissaa taanna ataavartumik, Peqqinnissamut Ataatsimiisitaliaq kisimiinani, aamma Isumaginnin­nermut Ataatsimiisitaliaq.

 

Taava Inuit Ataqatigiinninngaanniit Siumukkormiut saqqummiussaat sygesikringeqarsinnaaneq, taanna isumaq tapersersorparput, aammalu misissorneqarnissaa taanna aamma tapersersorlugu. Uani Kattusse­qatigiit oqaaseqarnerminni soorlu peqqinnissamut tunngasuni ilinniarnermik ajornarnannginerusumik isersinnaanissamut oqariartuutaat isumaqarpunga taanna mianersorfigisariaqartoq, pissutigalugu peqqinnissamik suliaqarnermi piumasaqaatit ulluinnarni sulinermi piumasaqaatit annertoorujussuupput suliffiup iluani, taamaattumik aamma ilinniartitaaneq taakkununnga attuumasoq aamma piumasaqaatinik taamatut taakkununnga tulluartumik ingerlanneqartariaqarpoq.

 

Ungasinngitsukkut soorlu Peqqinnissamut Ilinniarfimmut isersinnaasut, soorlu siullermik piumasaqaatigi­neqarpoq pinngitsuungiivilluni kalaallisut oqalussinnaanissaq, taanna aamma ajungilluinnarpoq, kisianni aamma massakkut piumasaqatit ammarneqarnerat tassa aamma qallunaatuinnaq oqalussinnaagaluarlutik peqqinnisatigut ilinniarfinnut isersinnaalernerit, taanna aamma pitsaasutut tigusariaqartoq isumaqarpunga, pissutigalugu Nunatsinni nunaqarfippassuaqarami aamma qallunaatuinnaq oqaluttunik immaqa kalaalli­mik arlaatigut angajoqqaaqaraluarlutik, kisiannili ukiorpassuit Kalaallit Nunaanniinnikut aammalu taamaasillutik uagut eqqarsartariaatsitsinnik peqartunik.

 

Taakkua inerisarnissaat isumaqarpunga pingaaruteqarnerusoq avataaniit tikiorartitsinerminngaanniit, taamaattumik taanna neriuppunga aamma atorneqarluarumaartoq, soqutiginninneq immaqa aamma annertunerusoq takussavarput.

 

 

Paasititsiniaasarnermut tunngasut tassa pinaveersartitsinermut tunngasumik paasititsiniaasarnermi Kattusseqatigiit aamma oqaatigisaat isumaqatigivara tassuuna, ersarinnerusumik paasititsiniaasariaqartu­gut taavalu piviusorsiorpalaarnerusunik, soorlu assersuutigisinnaavarput paasititsiniaanermi taakkua imigassamut tunngatillugu paasititsiniaanermi puiaasaaqat inuusuusaartillugit paasititsiniaasarnerit tamakkua isumaqarpunga piviusorsiorpalaarnerusariaqartut pissutigalugu ilaatigut aamma inunnut taamatut atuisunut arlaatigut kalluisinnaanerat misigissutsikkut aamma tamakkua pinngitsoonatik eqqarsaatigineqartariaqarput, paasititsiniaanerit suut qanoq ittuususianik aalajangersaasoqarnerani.

 

Ilinniartitaaneq eqqarsaatigalugu una sundhedsassistentitut taakkua aallartittussat nalunngilagut, qanoq taakkua imatut siunertaqarput afdelingini aalajangersimasuni immikkut specialiserertutut ingerlaqqittus­saaput, social- sundhedshjælperitut naammassereernikut, una taanna nammineq immini ajunngilaq, afdelingini aalajangersimasuni specialisererlutik ilinniaqqissinnaaneq, kisianni uani ujartorneqartussatut pingaaruteqartutut isigisarput tassaavoq qangatut ittoq, sundhedsmedhjælperit ilinniartitaanerat qangato­ortoq, tassalu siammasissorujussuarmik piginnaaneqarneq, sundhedsmedhjælperit taamatut ilinniartitaa­sarput, tassami qangatoortoq assingusoq, taanna ujartorparput Inuit Ataqatigiinninngaanniit, nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni sulinissami piukkunnarnerusarmata ilisimasaat misilittagaqalerlutillu annertooru­jussuusarmata, specialiseeriunngitsut.

 

Asii Chemnits Narup, Inuit Ataqatigiit:

Peqqinnissaqarfik eqqartoraangatsigu taava soorunami aaqqikkusutarpassuagut eqqartornerusarpagut.

 

Tassunga sanilliullugu aamma uanga eqqaarusuppakka massakkumut maannamut ajungitsunik naam­massisartakkagut, isumaqarama aamma taakkua siunissami ineriartortitseqqinnermi toqqammavissatut piukkunnarturujussuusut.

 

Assersuutigalugu veneriani sulisut, imaappoq nappaatit atoqatigiinnikkut tunillaassuuneqartartunik sullissisut, taakkua ukiorpassuarni pitsaasorujussuarmik Nunatsinni sulipput, pitsaasorujussuarmik sulipput assigiinngitsutigut misilittagaqqortuujupput, taavalu aamma paasisaqaraangamik una una tunillatsissimasoq, taava tassanngaanniit kikkut allat tunillatsinneqarsimasimasinnaanersut paasiniaqqis­saarlugu ornigullutik assigiinngitsunik suliniuteqartarput, taavalu aamma misilittagaqqortuut Nunatsinni sinerissamut aamma angalaartinneqartarput, qanimullu suleqatigisarpaat Elis Frome immikkut aamma ilisimasalik, soorlu suleqatigiinnerit taamaattut pikkorissaqatigiinnerit aamma immikkut ilisimasalinnik toqqammaveqarluni piginnaangorsartuarneq pitsaasorujussuarnik kinguneqarpoq Nunatsinni, isumaqar­punga tamakkua aamma tulluusimaarutigissinaasagut oqallinnermi ilannguttariaqarigut.

 

Aamma sanilliussinnaavarput meraaqqat atuarlernissamik tungaanut kapitittarnerat  akiuusutissamik, taakkua 100 procenti pallipparput Nunatsinni, immaqa Nuuk tamaallaat tamakkertanngilaat. Nunanut allanut sanilliutissagutsigu taava aamma taanna angusaq kusanartorujussuuvoq, taava atagu taakkua sulinerat suli nukittorsariartigu, taakkuumata aamma ilaqutariinnut meerartalinnut tamanut ornigullutik sullissisut, imaappoq taakkua ilisimasaqartorujussuupput kikkut aamma meeqqiortut immikkut pisariaqartitsippat.

 

Taakkua aqqutigalugit suli aamma sullissineq annertusarutsigu akugassagut inuiaqatigiinni annertusisin­naavagut, tassuunakkullu pineqartut inuunerat pitsaasumik ingerlajuarnissaanik aamma aqqutissiiuuseqa­taasinnaaput taakkua.

 

Pinaveersaartitsinermik katsorsaanermillu oqalunnermi pinaveersaartitsineq eqqartoraangatsigu annermik takorloortarparput ilinniartitsineq, oqallissaarineq, qaammarsaaneq taamaaqqataallu. Inuit Ataqatigiinni pingaartittarparput katsorsaanerup pinaveersaartitsinerullu ataqatigiissumik ingerlanneqar­nissaat, imaappoq pinaveeersaartitsineq aamma napparsimmaviup sulineraniittariaqarpoq.

 

Assersuutigalugu soorlu uanga unikkuma, immaqa tingullulersimallunga, immaqa nakorsaaserneqarsin­naavunga, kisianni tingullulersimanerma suminngaanniit sorloqarnersoq immaqa taanna eqqartorneqar­nani imaluunniit eqqartuiffigineqarnanga uanga tamakkuninnga angerlartinneqassuunga.

 

Imaappoq, imigassamik sorlaqarsimappat taannalu sorlaa tikillugu sullinneqanngikkuma, taava immaqa aapaaguagu innaqqissuunga napparsimmavimmut suli tingulloqqilersimallunga, imaluunniit alleruiarsimal­lunga unikkuma immikkullu aamma suliarineqartariaqarlunga, tassa taannalu ajornartorsiut inooqqatigiin­nerminngaanniit pinngorfeqartoq inooqqatigiinnermi pissutsit qiviarneqarneqanngippata, taava aamma sullissineq ilaannakortutut oqaatigisariaqarpoq.

 

Taamaattumik pinaveersartitsinerup katsorsaanerullu qaninnerusumik ataqatigiissumillu ingerlattariaqar­tut isumaqarpugut.

 

Taavalu oqallinnissamut aamma inuiaqatigiinni ingerlaqqittussami pingaartittorujussuuvarput ilanngullugu oqallisigineqassasoq ileqqorissaarnermut tunngassuteqartut apeqqutit, etikkimut tunngasut, napparsima­sut qanoq ittunik imaluunnit taakkuninnga sullissisut ileqqorissaarnissamik tunngaviit suut najoqqutaralu­git sullississappat, taakkua pisariaqarput aamma, aamma ujartorneqarput, inuiaqatigiinni soorlu tamak­kiisumik paasitinneqartuarnissaq nakorsap tungaaninngaanniit niviarsissaninngaanniit aamma, taakkua malittarisassiuutariaqarpagut, imaasannginnami nakorsat ataasiakkaat imaluunniit sygeplejerskit ataasiakkaat namminneq inuttut eqqarsartaasertik atorlugut sullississasut, toqqammaveartariaqarput assigiimmik. Taakkuugallarlik.

 

Alfred Jakobsen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassa Naalakkersuisuninngaanniit aamma pingaaruteqartutut isigaarput maani oqallissaarinermut maannakkut Inatsisartunut saqqummiunneqartut aamma maani kipitinnagit ingerlaqqinnissaat aammalu inimi maani kisimi pinnani kisiannilu aamma inuiaqatigiinni ammassumik taamatut oqallisigineqarlutik aallartinneqarnissaat, taamaalilluta aamma ulluinnarni sulinitsinnut aamma tunngavissarisinnaasatsinnik immersorneqartuarnissarput aamma pisinnaassammat, mannalu tikillugu aamma Inatsisartuninngaanniiit partiiniit Kattusseqatigiinniillu oqaaserineqartut qujassutigeqqikkusuppakka.

 

Taavalu kingullermut oqaaseqartumut aamma  tunngatillugu, aap nammineerluta uagut ulluinnarni peqqinnissamut akisussaanerput qimassanngilarput aamma qimarratigissanngilarput aamma oqassanngi­lagut uanga peqqiilliulerami taava illit katosrsassavarma kisiannili nammineerluta uagut tassani siulliulluta akisussaaqataaqqaarpugut taamaattumik taanna puigunngisaannartariaqarpoq aamma, kisiannili taamatut soorlu oqaatigereeriga aamma pinaveersaartitisnerup tungaatigut ullumikkut aaqqissuussineq kommunit suleqatigalugit tassa pinaveersaartitsinermut  siunnersortit kommunini tamaginni maannakkut atorfeqartit­sineq aaqqissuussaavoq taamaalilluni Namminersornerullutik Oqartussat pinaveersaartitsinermut siunnersortip akissarsiaata affai akilerlugit sinnerilu taakku kommunit akilerlugit.

 

Taamatut aaqqissuussineq ingerlanneqarpoq aammalu pinaveersaartitsinikut suliniutit siunissaq ungasin­nerusuoq qiviarlugu qanorpiaq ineriartorteqqinneqarnissaat pillugu maannakkuugallartumut partiit Kattusseqatigiillu oqaaserisaat tassa isumaqarpunga tunngavissaalluartut aamma Naalakkersuisuninn­gaanniit pinaveersaartitsinerup tungaatigut iliuusissanik ineriartortitseqqinnissatsinnut tunngavissaalluarlu­tik.

 

Kiisalu oqaaseqartumut kingullermut ileqqorissaanermut tunngasunut apeqqutinut inuiaqatigiinni aamma isumaqarpunga, aamma tamatumap siammasinnerusumik ammanerusumillu aamma eqqartorneqarnissaat pisariaqarluinnartoq, aamma uagut inuiaqatigiittut inerisimassusitsinnut taanna pingaaruteqartupilussuu­voq, aamma uani oqallissaarinermi maannakkut pappiaqqat apeqqutillu aamma saqqummiunneqartut ilaatigut isummerfigiuminnaassinnaasut, maannakkut saqqummiunneqartut maluginiarpara aamma partiit oqaaseqartuisa kiisalu Kattusseqatigiit oqaaseqartuisa ilaatigut isummerfigeqqusatuut saqqummiussara­luit ilaatigut taama ersaritsigisumik imatut isummerfiginngikaat, kisianni taamaakkaluartoq maannamut saqqummiussagut taakkununngula aamma akissutigineqartut qujassutigissavakka.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Aap, qujanaq, tassalu allanik oqasseqartoqarumanngimmat taamaalilluta tassa peqqinnissaqarfimmi pingaarnersiulluni tulleriiaarineq pillugu oqallinneq ilusilersuinikkullu ajornartorsiutit pillugit nassuiaat maannakkut naammassivarput. Taavalu ingerlaqqissagatta immikkoortut tullianut immikkoortoq 43-mi Inatsisartunut ilaasortat marluk siunnersuutaat isummerfigisussaassavarput.