Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 26-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 17. maj 1999 nal. 15.10

 

 

Oqaluuserissassani immikkoortoq 26

 

Suliariaasissani § 30 naapertorlugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut Nunat Avannarliit killiit Siunnersusoqatigiiffiata 1998-mi inassuteqatanut nr.1-mit tassa siunnersuisoqatigiinnit Savalimmiuni naalakkersuisunut; Islandimi naalakkersuisunut aamma Kalaallit Nunaanni naalakkersuisunut kulturikkut nunat akornanni suleqatigiinnermut iluaqutaasussamik Nunat Avannarliit Killiit kulturikkut aningaasaateqarfiannik pilesitsnissamik inaasuteqaammik Inatsisartut akuersissutiginnissasut.

(Inatsisartut Siulittaasuat)

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortaq:

 

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa matumani immikkoortoq 26-mi Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiani aallartitat siulitaasuffi­gisakka ukuusut: Anders Andreassen, Lars Karl Jensen, Tommy Marø, Otto Steenholdt aamma Anthon Frederiksen sinnerlugit ukua aalajangiinissamut siunnersuut una saqqummiutissavara ima oqaasertaqartoq.

 

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata 1998-imi ukiumoortumik ataatsimiinnermini inassuteqaat siunnersuummut ilanngunneqartoq akuersissutigaa, tassa lu Savalimmiuni Naalakkersuisunut, Islandimi Naalakkersuisunut aamma Kalaallit Nunaanni Naalaakersuisunut Kulturikkut nunat akornanni suleqatigiin­nermut iluaqutaasussamik Nunat Avannarllliit Killiit Kulturikkut aningaaasaateqarfiannik pilersitsisoqarnis­saanik Siunnersuisoqatigiit inassuteqaataat.

 

Inassuteqaammut tunuliaqutaavoq Nunat Avannarliit Killiit akornanni Kulturikkut assiginngitsorpassuartigut suleqatigiinnissamik pisariaqartitsisoqarneranera. Nunarsuarmi annertusiartuinnartumik nunat assigiinngitsut suleqatigiinneranni nalaassimaneqarnermi Nunat Avannarlliit Killiit Kulturikkut ataatsimoorfeqaqatigiinnerata ataannarnissaannut pingaaruteqarluinnarpoq Nunanini Avannarlerni Killerni Kulturikkut suleqatigiinnerup aallaavissaasa pitsaanerulesinneqarnissaat.

 

Nunat Avannarliit Killiit Kulturikkut aningaasaateqarfiannik pilersitsinerup tamanna iluaqutsississavaa.

Nunat Avannarliit Killiit inassuteqaataat ilanngunneqartoq naapertorlugu Aningaasaateqarfiup aningaasaatai atorneqariaannaasut atorneqartassapput Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiissutigisat ingerlataanni soorlu kulturikkut, ilinniartitaanikkut, ilisimatusarnikkut kiisalu atuarfeqarnikkut timersornikkullu suleqatigiinnerni.

 

Siunnersuummmi ilanngunneqartumi takuneqarsinnaavoq Siunnersuisoqatigiit aningaasaateqarfiup qanoq aningaasalersorneqarnissaanut malittarisassat qanoq suliarineqarnissaannut aammalu siulersuisut qanoq inuttalersorneqarnissaannut isumaliutersuuteqarnersut.

 

Nunat Avannarlliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiani Inatsisartut aallartitaasa Inatsisartunut inassuteqaatigaat inassuteqaat akuersissutigineqassasoq taamaalilluni akuersineq Naalakkersuisunut ingerlateqqitassatut aamma tunniunneqarsinnaaqqullugu.

 

Lise Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisutut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata kingullermik ataatsimiinnerani kulturikkut ilinniartitaanikkullu suleqatigiinnerulernissa­mik siunnersuutit arlallit oqallisigineqarsimasut paasigakku nuannaarutigaara.

 

Tamatumunnga atatillugu ilisimatitsissutigisinnaavara annertungaatsiartumik suleqatigiittoqareermat. Ilaat aaqqissuussamik ingerlapput ilarpassuilu suliniaqatigiiffiit, suliffeqarfiit inuillu ataasiakkaat akornanni ingerlanneqarput.

 

1996-imi nunat pingasuusut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarput. 1997-imi januaarip aallaqqaataaniit atuutilersumik isumaqatigiissuteqartoqarpoq ukiuni pingasuni atuuttussamik.

 

Isumaqatigiissuteqarnikkut siunertarineqarpoq nunat pingasut akornanni kulturikkut, ilinniartitaanikkut ilisimatusarnikkullu suleqatigiinneq annertusarneqassasoq patajaallisarneqarlunilu, suleqatigiinnermi pilersitsi­sinnaassuseq pitsaassuserlu nunanut pingasunut tamanut pissarsiviusumik iluaqutaasumillu ineriartortinneqar­sinnaaqqullugit. Tamanna anguniarneqarpoq suliassaqarfiit iluanni ataatsimoorluni aningaasalersuinikkut, paasissutissiisarnikkut ataqatigiissaarinikkullu suliniuteqarnikkut.

 

Isumaqatigiissut timitalersorneqarpoq ukiuni pingasuni taakkunani ukiumut suliniuteqarfissamik toqqaasar­nikkut, tamatumunnga attaveqaqatigiinnernik pilersitsinernut kiisalu misilittakkanik ilisimasanillu paarlaasse­qatigiittarnernut aningaasanik tapersiisoqartarluni. Siunertarineqarpoq taamaaliornikkut attaveqaqatigiinnerit ilaallu ilanngullugit pisariaqartinneqartut pilersiortorneqassasut, taamaalilluni ukiup suliniuteqarfissamut immikkut atorneqartup avataatigut suleqatigiinneq ingerlaqqissinnaasussanngorlugu.

 

Suleqatigeeriaaseq taamaattoq ilaatigut atorumaneqarpoq isumaqatigiissutitigut allatigut, tamatigoornerusu­mik oqaasertalersugaasutigut, misilittagaasut tunngavigalugit. Misilittakkammi takutippaat naatsorsuutigisaa­sut avatangiisini nunanilu assigiinngitsuni attorneqartuni isumaqatigiissutitigut pilersinneqartartut naammassi­neqakkajunngitsut. Tamatumunnga ilaatigut pissutaasinnaavoq aningaasatigut inuttassatigullu nukissat pisariaqartinneqartut pigineqartannginnerat, isumaqatigiissut tamatigoorpallaamik oqaasertalersorneqarsima­gaangat.

 

Ukioq siulleq assassorluni eqqumiitsuliorneq suliniuteqarfigineqarpoq. Tassunga atatillugu Savalimmiuni assassorluni eqqumiitsuliorneq pillugu ataatsimiittoqarpoq. Savalimmiut suliassaqarfimmut tassunga ingerlatsiviusussatut toqqarneqarput, Island Nunarpullu tamakkunatigut ilisimasaqangaatsiarlutillu misilittaga­qareermata Savalimmiunut iluaqutaasinnaasunik.

 

1998-imi nipilersornermik ilinniartitsineq suliniuteqarfiuvoq. Soorlu amerlasuunit ilisimaneqassasoq 1998-imi ukiakkut maani Nuummi ataatsimeersuartitsisoqarpoq atuartullu nipilersornermik ilinniarfiineersut naapeqati­giissinneqarlutik. Tamatuma inernerigallarpaa nalunaarusiaq, Nunatsinni nipilersornermik ilinniartitsisalernis­samik sulissuteqarnermut tunngaviliisuusussaq. Suliniuteqarfissaq taanna Nunatsinnit kissaataavoq, tamatu­mani Savalimmiuni Islandimilu misilittagarineqartut iluaqutissarsiffigisinnaajumallugit.

 

1999-imi ilisimatusarneq suliniuteqarfiussaaq maannakkullu Akureyrimi, Thorshavnimi Nuum­milu ilisimatu­sarfiit suleqatigiinnerisigut ukiaru Islandimi Akureyrimi ataatsimeersuartitsinissaq piareersarneqarpoq. Ataatsimeersuarnermi Nunani Avannarlerni Killerni inuiaqatigiinnik ilisimatusarneq oqallisigineqassaaq.

 

Isumaqatigiissut naapertorlugu suleqatigiinneq ukioq manna nalilersorneqassaaq. Taamatut nalilersuineq tunngavigalugu suleqatigiinneq qanoq ilusilerlugu ingerlateqqinneqassanersoq isummerfigineqassaaq.

 

Siumut inernileeriinngikkaluarluni ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq Naalakkersuisut isumaqarmata suleqati­giinnerup ilusaa pitsaasuusoq, aamma isumaqatigiissutip ingerlateqqinneqarsinnaanerata isumaqatigiissutigi­neqarnissaa naatsorsuutigineqartoq, immaqa allanngortilaarlugu allanillu nutaanik suliniuteqarfissalerlugu.

 

Nunat Avannarliit Killiit kulturimut aningaasaateqarfiat pillugu suleqatigiittoqalernissaanik siunnersuut manna akuersissutigineqartinnagu suleqatigiinnerup eqqartorneqartup naliliivigineqarneranut atatillugu oqallisigine­qartariaqarpoq. Siunnersuutigineqartutut aningaasaateqarfissap assersuutigalugu naligisinnaavai suliniutit annikikkaluanik tassanngaanniit tapersiivigineqarsinnaasut peqatigitillugulu aningaasaateqarfinnut anginerusu­nut naalagaaffiit nunallu immikkoortuisa aningaasaleeqataaffigisartagaannut matunik ammaassisuusinnaalluni.

 

Maannakkuugallartorli Nunani Avannarlerni Killerni naalakkersuisoqatima isumassarsiamut isummersima­neri aningaasalersueqataasinnaanerallu oqaaseqarfigisinnaanngilakka. Taamaattumik aningaasaateqarfeqalis­sappat aningaasanik nunani ataasiakkaani taamatut suleqatigiinnermut atugassanngortitaasunik atuisoqarsin­naanersoq oqallisigineqartariaqartoq. Misissorneqartariaqarportaaq nunani ataasiakkaani aningaasalersui­nissamik pisariaqartitsinermut naleqqiullugu aningaasaateqarfimmik taamaattumik pisariaqartitsisoqarnersoq.

 

Taamaammat Naalakkersuisuniit inassutigissavarput Inatsisartut akuerissagaat siunnersuutip Savalimmiunut Islandimullu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutip atuuttup nalilersorneqarneranut atatillugu oqaloqatiginnis­sutigineqarnissaa, tamannalu pereerpat Naalakkersuisut aningaasaateqarfiup pilersinneqarnissaanik aningaasalersorneqarnissaanillu siunnersuummik Inatsisartunut saqqummiussissasut, tassa nunat pineqartut tamanna pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaassappata.

 

Lars Karl Jenen, Siumup oqaaseqartua:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata ukiumoortumik ataatsimiinerani Ilulissani juni 1998-mi ingerlanneqartumi inaasuteqataanik pingasunik suliaqartoqarpoq Kalaallit Nunaanni, Islandimi aamma Savalimmiuni Naalakkersuisunut ingerlateqqitassanik.

 

Siumumiit peqataanitsinni Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitat allat peqatigalugit inassuteqaatitut siunnersuutit tamakkiisumik tapersersorsimavavut aamma maani maannakkut saqqummiun­neqartoq kulturikkut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik inassuteqaat pillugu.

 

Nalakkeersuisut akissuteqaataatigut ersippoq maannakkumut Nunat Avannarliit Killiit Kulturikkut, Ilinniartitaanikkut Ilisimatusarnikkullu suleqatigiinnerat annertusarneqartoq tamakkunanngalu suliniuteqarner­mi maannakkumut suleriaatsit aammalu aningaasalersuinerup nalilersorneqarnerat allatut ittumik aaqqissuus­silluni periarfissarsiuunniarneqartoq, tamannalu anguniagassatut saqqummiunneqartoq Siumumiit tulluartutut isigaarput.

 

Siumumiit pingaartipparput Nunat Avannarliit Killiit innuttaasa akornanni ilinniartitaanikkut, ilisimatusarnik­kut, timersornikkut allatigullu qanimut suleqatigiittoqarnissaa nunat taakkua Naalakkersuisuniit pitsaasumik aqqutissiuunneqassasoq.

 

Siumumiit nuannaarutigaarput inassuteqaat siulleq Nunat Avannarliit Killiit Piorsarsimassutsikkut aningaa­saateqarfissaanik pilersitsinissamik anguniagaqarneq Naalakkersuisutta piumassuseqarfigalugu sulissutigini­armassuk, neriuppugullu kulturimut anigaasaaateqarfimmik pilersitsinissamik inassuteqaat aamma Nunat Avannarliit Killiit suleqatigisatta Naalakkersuisuinit ilassilluarneqassasoq.

 

Naggataatigut taamatut oqaaseqarluta piorsarsimasutsikkut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik inassuteqaat Siumumiit tamakkiisumik taperserparput, tassungalu suliniutiginiakkat Naalakkersuisut saqqummiussaat ilassilluarlutigit.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Siulittaasoq, ukiut ingerlarngat sukkaqaaq, tassa  ukiut 14-it matuma siornagut Nordisk Rådikkoorlugu Nunat Avannarlliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat pilersikatsigu.

 

Soorlu saqqummiussami takuneqarsinnaasoq saqqummiussaq manna nunat pingasut aallartitaasa isumaqati­giillutik 1998-mi ukiakkut Ilulissani akuersissutigisimavaat neriorsoqatigiillutillu akuerisartik Naalakkersuisu­minnut akuereqqullugu saqqummiukkumallugu.

 

Manna saqqummiunneqartoq Atassummiit annerusumik oqaasertalersunngilarput isumqatigiilluinnarlutali siunnersuut Inatsisartunut tamarmiusunut akuerillaqqullugu inassutigiinnarumallugu.

 

Aningaasateqarfissap suliariniagai saqqummiussami ersaripput, qanoq aningaasalersorneqarnissaa, malittarisassaasa qanoq suliarineqarnissaat kiisalu siulersuisut qanoq inuttalersorneqarnissaannik isumaliuter­suutit. Atassumminngaanniit innersuullugit akueriumavarput Inatsisartullu tamarmiusut akuersaariarpata Naalakkersuisunut ingerlateqqinneqarnissaa taamattaaq partiimit Atassummiit akerusaarluinnarlugu.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata inassuteqaataa nr. 1 naapertorlugu tassalu Nunat Avannar­liit Killiit kulturikkut aningasaateqarfimmit pilersitsissasut siunersuisoqatigiiffiup Inatsisartut Naalakkersuisu­nut kaammattuuteqaqqusinerat Inuit Ataqatigiinniit tamakkiisumik taperserparput.

 

Inuit Ataqatigiinni naatsorsuutigaarput taamatut aningaasaateqarfimmik pilersitsinerup kingunerissagaa Nunat Avannarliit Killiit, pingaartumik isiginnaartitsinikkut filmiliortitsisarnikkullu suleqatigiinnerat nukittor­sarneqassasoq. Tamaalilluta Nunatsinni isiginnaartitsisartut aammalu filmiliortitsisartut kissaataat tassalu Nunatsinni filmfondeqalernissaa qanillatorneqarsinnaassammat.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta siunissamilu qanimut suleqatigiinissamik kissaateqarluta siunnersuut akuersaarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata inassuteqaataa nr. 1 tassalu Siunnersuisoqatigiinni Savalim­miuni Naalakkersuisunut, Islandimi Naalakkersuisunut aamma Kalaallit Nunatsinni Naalakkersuisunut kulturikkut nunat akornanni suleqatigiinnissamut iluaqutaasussamik Nunat Avannarliit Killiit kulturikkut aningaasaaateqarfiannik pilersitsinissamik inassuteqaat Kattuseqatigiinniit tamakkiisumik taperserparput, naggataatigullu oqaatigerusullutigu immikkoortup 28-ip oqaluuserineqarnerani ukua immikkortut 26-i 27-i aamma 28-i ataatsimoorullugit oqaaseqarfigiumaaratsigit.

 

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Naatsunnguussaaq, tassami takisuuliornissamut pissutissaqarsorinanngilaq maani Inatsisartuni partiit isumaqatigiingaarmata aammalu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni inassutigineqartoq una aamma naalakkersuisuninngaanniit taama ajunngitsigisumik aamma ilassineqarmat, taamaattumik taamatut oqaaseqaannarlunga ilisimatitsissutigissavara Nunat Avannarlliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiat ukiumoortumik ukioq manna aaatsimiinnissaat Islandimi tassa pisussaammat, taannalu augustip ingerlanerani aamma ingerlanneqartussaalluni. Ukioq mannalu nutaamik iliuuseqarluta tassa Islandip statsministeria aamma aggersarlugu aamma ataatsimiinnitsinni aamma ilagissamaaratsigu.

 

Lise Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Partiit tamarmik Kattusseqatigiillu uunga siunnersuummut taama erseqqitsigisumik tapersiinerat qutsatigaara aammalu maluginianngitsoorusunngilara una aamma Inuit Ataqatigiinninngaanniit immikkut  kissaatitut saqqummiunneqartoq, tassa ukua kulturimut suliniuteqarnermut pingaartillugit isiginnaartitsinikkut filmiliortit­sinikkullu suleqatigiinnermi nukittorsaanisaq immikkut taammassuk aamma maluginiarpara. Kisianni nuannerpoq taamatut partiit Kattusseqatigiillu isumaqatigiitsigisumik tapersiimmata. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasoqarfiani ilaasortaq:

Qujanaq. Taamaalillunilu ullumikkut oqaluuserissaq immikkoortoq 26 naammassivoq.