Oqaluuserisassani immikkoortoq 32-1

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Arfininngorneq 29. maj 1999

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32

Suleriaasissani §' 41 naapertorlugu siusinaartumik pensionisiaqartitsineq pillugu qulaajaalluni misissuisoqarnissaanik apeqquteqaammik oqaluuserinninneq. Qulaajaanissaq tamakkiisuussaaq, ataatsimoortumillu nassuiarneqassapput nalilersorneqarlutillu pissutsit siusinaartumik pensionisiaqartitsinermut tunngasut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup)

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maannakkullu tassa immikkoortoq 32 aamma suliassaqarpugut tassa tassani siunnersuuteqartoq Asii Chemnitz Narup saqqummiusseqqaassaaq.

Asii Chemnitz Naarup, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, inuit siusinaartumik pensionertinneqartartut amerliartornerat maluginiarneqarsimammat, pisariaqarluinnarsoraara iternga tikillugu siusinaartumik pensionisiaqartitsisarneq pillugu qulaajaalluni misissuisitsinissaq.

Siusinaartumik pensionisiaqartut qassiuppat? Taakkunannga arnat qassiuppat? Angutillu qassiuppat? Qassit 20-t inorlugit ukioqarpat? 20-30-llu akornanni ukiullit sumi najugaqarpat illoqarfinni nunaqarfinniluunniit? Qulaajaanerup siunertai tunngaviusut makkuupput, siusinaartumik pensionisiaqartitsineq nuna tamakkerlugu qanoq annertutiginersoq, pensionisiaqartitsisartut qasserpiaanersut paasissallugu, aappassaanik erseqqissarneqassooq pissutsit pisariaqalersitsisarnermut tunngatillugu ajornartorsiutaasut, soorlu suliffissaqartitsiniarnerup peqqissusermut inooqatigiinnerup aningaasarsiornerullu tungaatigut.

Pingajuattut apeqqutit pingaaruteqartut assigiinngitsut assigiinngitsunit isigineqarlutik misissuiffigineqarnissaat, soorlu inuit ataasiakkaanit kommuninit qitiusumillu. Taamaaliornikkut qulaajarneqarsinnaassammata pissutsit tunngaviusut siusinaartumik pensionisiaqartut taama amerlatiginerannut peqqutaarpiaasut.

Ilanngullugu siunnersuutigissavara ilinniarfeqarfiit susassaqartut suleqatiserineqassasut, soorlu Isumaginninermi Siunnersortinngorniat Ilinniarfiat aamma Ilisimatusarfik peqataaqqullugit misissuinerup pilersaarusiorneranut ingerlanneqarneranullu.

Taamaaliornikkut inuiaqatigiit ilinniarfeqarfillu imminnut qaninnerullutik susassaqaqatigiillutik inissisimanerulissagaluarput suleqatigiilerlutillu. Ilinniartullu ilinniarnerminnut atatillugu periarfissinneqassassutik paasissutissanik pisariaqartinneqarluinnartunik katersinissaminnut, pissutsinillu misissukkanik nalilersuinissaminnut, tassuunakkullu ilinniusiorlutik Nunatsinni pissutsinik piviusunik tunngaveqartunik inuiaqatigiinnuttaaq iluaqutaasussanik.

Aamma tassunga atatillugu uiggiullugu oqaatigissavara ippassaani Naatsorsueqqissaartarfik eqqartorlugu taanna ilanngukkusuppara aamma Naatsorsueqqissaartarfik matumani suleqatiserissallugu piukkunnarluinnarmat.

Ilinniarfeqarfinnit suleqateqassagaluaraanniluunniit aningaasanik illuartitsisoqartariaqassooq inummik misissuinissamik akisussaasussamut ataqatigiissaarisussamullu. Aningaasat qassiunissaat nalilerneqarsinnaassaaq suliap qanoq sukumiitiginissaannik aaliangiisoqareerpat.

Aamma takorloorpara isumaginninnermut pisortaqarfiup 1993-imi meeqqat inuusuttuaqqallu angerlassimaffiup avataanut inissinneqartarnerat pillugu misissuisitsisimanerannut misilittakkat missingersuusiornissamut matumani toqqammavigineqarsinnaassasut. Qularinngilluinnarpara misissuinerup taamaattup inerneri tikkuussisinnaassasut sukkut peqqussutit allannguueqartariaqarnerannik, aammalu ikiorsiisarnerup pinaveersaartitsinerullu iluanni sukkut piorsaasoqartariaqarnerannik minnerunngitsumillu pissutsit suut pisartagaqalertariaqarnermut peqqutaasarnerannut.

Aamma ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qulaajaanerup iluatinnaatai makkuupput, siunissami politikikkut oqallinnissamut inatsiliornermullu tunngavissat pitsaanerulerneri, innuttaasunut pisartagaqalereersunik isumaginninnermut sullissinerup pitsanngorsarnissaanut, kiisalu siusinaartumik pensionisiaqalernissamik pisariaqartitsisut ikilisarnissaat siunertalimmik suliniutit piorsarnerisigut pinaveersaartitsinermi.

Pinaveersaartitsinermi suliniutit saamitinneqassapput pissutsinut pisariaqartitsisoqalertarnerannut pissutaasunut. Isumaqarpunga Inatsisartuni sulinitsinni toqqammaveqarluarluta ingerlasariaqartugut, siusinaartumillu pensionisisartunut aamma kommuninut pisussaaffeqartugut paasissutissanik sukumiisumik sunik katersinissatsinnut. Taamaasiornikkut pissutsinik taamungaannaq pisimasuusorinnittarneq pinngitsoorsinnaavarput.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, taavalu siunnersuuteqartumut akissuteqassaaq Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq.

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Naarup siusinaartumik pensionisianut tunngasunik qulaajaalluni misissuisoqarnissaanik siunnersuuteqarpoq.

Siunnersuut taanna Inatsisartut Siulittaasoqarfiannit apeqquteqaat tunngavigalugu oqaluuserisassanngortinneqarpoq. Siusinaartumik pensionisiaqartut ullumikkut 2.000-it missaaniipput, taakkulu timikkut eqqarsartaatsikkut, aamma imaluunniit inooqataanikkut assigiinngitsunik pissuteqartumik pensionisiaqalersinneqarsimasuupput.

Inuppassuit timikkut eqqarsartaatsimikkulluunniit innarluuteqartut pensionisiaqalersinneqartarput, tassami taakku inuussutissarsiuteqaratilluunniit inuussutissarsiorsinnaassusiat annikilleriarsimasarmat. Innarluutillit pillugit inatsisini innarluutillit suliffissaqartinneqarnissaannik neqerooruteqartarnissaq pillugu aalajangersagaqarpoq. Kommunit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit arlallit nakkutigineqarluni sullivinnik naapittarfinnillu pilersitsisarsimapput.

Siusinaartumik pensiounisialinnut innarluutilinnullu tunngasut pillugit kaammattuutit arlallit Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup saqqummiutereernikuuai. Kaammattuutit taakku Naalakkersuisut aamma malitseqartippaat.

Manna tikillugu ilaatigut pensionisiat tunngaviusumik aningaasartaasa naatsorsorneqarneranni isertitat qummut killissaattut tunngavigineqartut qaffarneqarsimapput, taamaalilluni pensionisiat tunngavimmikkut aningaasartaat ikilileriffiginngikkaluarlugit saniatigut suliffissaqarsinnaanermut periarfissat pitsaanerulersinneqarsimallutik. Aammattaaq suleqatigiikkuutaat annertuumik innarluutilinnik sullitaqartut pikkorissartinneqartarneri ilinniaqqitsinneqartarnerilu aallartinniqareerput.

Siusinaartumik pensionissaqalersinneqartartut amerliartorpallaarunnaarsinneqarnissaat siunertaralugu piginnaanngorsaqqittarnermut tunngasut arlalitsigut aalajangersaaffigineqarnissaat Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermik Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutaasa ilagaat.

Tamatumunnga atatillugu suliniutitut siullertut pisortanit pensionisiat pillugit ilitsersuusiassami siusinaartumik pensionisiaqalersinneqassagaanni piumasaqaatit piginnaanngorsaqqiinissamik pisussaaffeqarneq, kiisalu suliffiit sulerulunnanngitsut sukumiisumik allaaserineqassapput. Siusinaartumik pensionisiaqartut amerlasoorujussuunerat siusinaartumillu pensionisiaqartut ilarpassuisa suliffinni sulerulunnanngitsuni nakkutigineqarluni suliffinni immikkuualuttuniit aaqqissuussinerni inuussutissarsiorsinnaassutsip annikilleriarneranik qissimingaarinniffiusumi suliffeqarnikkut inuussutissarsiorsinnaanermut periarfissaqarsinnaanerat naalakkersuisut aamma eqqumaffigaat.

Suliffeqarneq pillugu nassuiaammi takuneqarsinnaavoq suliffeqarnikkut ingerlatsinerup imartuut pilersinneqarnissaa qulakkeerneqassasoq anguniakkat ilagigaat. Aaqqissuussinernik pilersitsiortortoqassaaq, taamaalillutik kikkut tamarmik suliffeqarnissamut iseriarnissaminnut naammaginartumik periarfissaqarsinnaaqqullugit. Matumani innarluutillit allallu suliffeqarnermi immikkut inissisimasut aamma ilanngullugit.

Siusinaartumik pensionisianut aningaasartuutit amerliartortut aningaasanut inatsimmi takuneqarsinnaavoq. Tamannalu siusinaartumik pensionisiaqartut amerliartornerannut takussutissaasinnaalluarpoq. Taamaattumik siusinaartumik pensionisiaqalersitsisarnermi piumasaqaatit pillugit aaliangersakkat misissorneqarnissaat misissoqqissaarneqarnissaat naalakkersuisut 1997-imili suliniutigilereerpaat.

Tamanna tunngavigalugu siusinaartumik pensionisiaqalersitsinermi piumasaqaatit naalakkersuisut sukannernerulersinnikuuaat. Taamaalilluni inooqataanermiatukkat tunngavigiinnarlugit pensionisiaqalersitsinissaq ajornarnerulersillugu. Namminersornerullutik oqartussat nalunaarutaanni normu 34-mi 22. december 1997-imeersumi '1-mi 2-mi takuneqarsinnaavoq, inuit 50-it inorlugit ukiullit inooqataanermi atukkat pissutigiinnarlugit pensionisiaqalernissaminnik qinnuteqartartut. Pissutsit immikkut illuinnartut tamanna ajornartinngippassuk aatsaat akuerineqarsinnaasarput. Inuup qassinik ukioqarnera ilinniagaqarnerminut pisinnaasaqassusianut suliffeqarnermullu attuumassuteqarneranut sanilliullugit pingaartillugit isiginiarneqartussanngorput. Naalakkersuisut ingerlatsinerminni innuttaasut imminnut ilaquttaminnillu pilersuisinnaanissaat pingaartut pingaarnertut anguniagaraat.

Innuttaasoq kinaluunniit ilaqutariillu kikkulluunniit aningaasaqarnikkut imminnut sapinngisamik annertunerpaamik pilersortussaapput. Tamatuminngalu tulluusimaarutiginnittussaallutik. Siusinaartumik pensionisiaqalersitsineq innuttaasunut inuussutissarsiorsinnaassuteqanngitsunut imaluunniit inuussutissarsiorsinnaassutsikkut piginnaanikillisimasunut isumaginninnikkut isumannaallisaataavoq. Isumaginninnikkut isumannaallisaateqarnera pitsaasuuvoq, toqqissisimanartuullunilu, kisianni tamanna pilerinarsarneqassanngilaq, allaat isumaginninnermi pisartakkanik inuussuteqarneq imminut nammineq ilaquttanillu pilersuinissaq pilerinannginnerulersillugu.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, taavalu maannakkut Partii Kattusseqatigiillu oqaaseqartuinut ingerlaqqeriarutta, tassa siullermik Siumut sinnerlugu Ruth Heilmann.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq, tassa Inatsisartuni ilaasortaq Asii Chemnitz Narupip siusinaartumik pensionisianut tunngasunik qulaajaalluni misissuisoqarnissaanik siunnersuuteqarnera Siumumiit oqaloqatigiissutigineqareerneranut tunngatillugu, Naalakkersuisut akissutaat Siumumiit tusaatissatut tigujumavarput.

Siumumiit isumaqarpugut, Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermi Ataatsimiititaliarsuup annertuumik oqallisigereerlugu kaammattuutigineqartut Naalakkersuisunut suliarineqarlutik ingerlanneqalereersut utaqqeqqaassallugit pissusissamisoortuussasoq.

Piviusunngortitsinissarmi anguniarlugu Junip arfineq aappaani, taamani uanga eqqaamaniarpara 1997-imili Inatsisartunit Naalakkersuisut suliaqaqqullugugit iluarsaaqqinnermi kaammattuutit tunngaviatigut Inatsisartuni akuerineqareernikuummata, taamaattumik piginnaanngorsaaqqinnermut iluarsaaqqinnermi iliuuseqarnissanut innersuussutaasunut aamma tunngatillugu, Siumumiit kaammattuutigeqqiinnassavarput, KANOKUKA kommunillu peqatigalugit siusinaartumik pensionisiaqartalernermut nalunaarsuisarnermut tunngaviusartut naligiinnerulernissaat, taamalu sulilersitseqqittarnissaq susassaqartitsivinnullu tunngasunik iliuuseqarnissanik suliniutinik saqqummeeqqullugit, tamannalu Naalakkersuisut akissuteqarneranni paasivarput upernaamut piumaartoq, tamannalu Siumumiit qilanaaraarput.

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit naalakkersuisut akissutaat tusaatissatut tiguarput.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq, taavalu maannakkut tullinnguuppoq Atassutip oqaaseqartussaa tassalu Jakob Siverthsen.

Jakob Siverthsen, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq, siusinaartumik pensionisianut tunngasunik qulaajaalluni misissuisoqarnissaanik, Asii Chemnitz Narupip siunnersuutaa Atassummit imatut oqaaseqarfigilaarniarparput:

Nunatsinni timimikkut innarluuteqalersimasut, innarluuteqartullu inuttut allatuulli inooqataanissaminnut periarfissaqartitaajuarnissaat eqqumaffigilluinnartariaqarpoq, innarluuteqalersimaneq innarluuteqarnerluunniit peqqutigalugu, inunnit allanit immikkoortinneqartutut misigisimaleqqunagit. Januarip aallaqqaataa 1980-ip tungaanut, Kalaallit Nunatsinni innarluutilinnik isumaginninnermik akisussaaffik qallunaat naalagaaffiata tigummisaraa, inunnillu annertuumik innarluutilinnut Danmarkimi innarluutilinnik isumaginnittoqarfiup ataani inissinneqarsimalluni.

Taamalilluni aningaasartuutit tamarmik qallunaat naalagaaffiannit aningaasartuutigineqartalerlutik.

Inunnik innarluutilinnik isumaginninnermut akisussaaffiup qallunaat naalaggaffianniit Kalaallit Nunatsinnut nuunneratigut, annertuumik innarluutilinnut Danmarkimut inissinneqartartunut Kalaallillu Nunatsinni najugaqartunut akisussaaffik januarip aallaqqaataa 1980 Namminersornerullutik Oqartussat tamakkiisumik tiguaat, aningaasalersornera ilanngullugu.

Tamatuma kingunerani Inunnik Isumaginninnermi Pisortaqarfik, Nunani Avannarlerni innarluutillit sullinneqartarnerannut siunnersuisoqatigiiffimmi, Nunani Avannarlerni ministerit siunnersueqatigiiffiannut siunnersuisartuusumi, taassumalu ataani ataatsimiititaliami, Nunarput sinniisuutitaqalerpoq, tamatumani anguniarneqarluni innarluutillit naligiimmik periarfissaqarnissaasa assigiissaarneqarnissaat. Naalagaaffiit peqatigiit FN-p malittarisassai tunngavigalugit, Nunani Avannarlerni suleqatigiinerup paasissutissanillu paarlaateqatigiittarnerup pingaaruteqaqisup siuarsarneqarnissaa siunertaralugit.

Naalagaaffiit Peqatigiit innarluutillit naligiimmik periarfissaqartitaanissaannut tunngaviusumik malittarisassaat Inatsisartut 1996-imi ataatsimiinnerminni akersissutigaat. Tamatumani anguniarneqalerluni innarluutillit innuttaaqataasutut allatuulli naligiinnerusumik pineqarnissaannik siunnerfilik.

Soorlu Kalaallit Nunatsinni innarluutilinnik sullissinerup annertusarneqarnissaa, ineriartortinneqassasoq, matumani innarluutilinnut inissiat paaqqinniffiillu qulakkeerneqarnissaat ilanngullugit eqqarsaatigalugit, taamaaliornikkut Danmarkimut inissiisarnerit ikinnerulersinnaaqqullugit, aammalu innarluutilinnut neqeroorutit Nunatsinni sumiikkaluaraanniluunniit assigiinnissaat aamma anguniarneqarluni.

Ajornartorsiutit aaqqiiviginiarneqarneranni innarluutillit sapinngisamik annertunerpaamik peqataatinneqarnissaat, suliniutit siunertaqarluartut aqqutigalugit nammineq naleqassutsimik misigisimanerup annertunerulernissaa imminullu ikiorsinnaanerulernissaq anguniarlugit.

Katsorsaanissani neqeroorutini ajornartorsiutillu aaqqiiviginiarneqarneranni innarluutillit ilaqutaasa sapinngisamik annertunerpaamik peqataatinneqartarnissaat qulakkeerniarneqartassasut, taamaaliornikkut innarluutilinnik ilaqutallit sunik pisussaaffeqarnertik paasisaqarfigisinnaaqqullugit.

Tassa taakkua naatsumik erseqqissaassuteqarfigivakka FN-p isumaqatigiissutaat najoqqutaralugit saqqummiunneqarsinnaasut.

Innarluutillit sullinneqarnerannut aaqqiiniutissat assigiinngitsorpassuit taakkartorneqarsinnaagaluarput, siuliini oqaatisagut naammagigallarpagut, erseqqissaatigissalluguli ullumikkut Nunatsinni innarluutillit sullinneqarnerannut tunngavissat tassa peqqussutit nalunaarutit kaajallaatitallu kommuninit eqqortumik atortinneqarpata ikiorsiisinnaaneq tamakkiisoq ingerlanneqarsinnaammat.

Innuttaasut tamaasa matumani inuit annertuumik innarluutillit ilanngullugit eqqarsaatigalugit kommunit ikiussallugit pisussaaffigai. Erseqqissarneqassaaq inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiorsiiniutit pineqartillugit kommuni Namminersornerullutik Oqartussanut qinnuteqarnissamut periarfissaqarmat.

Soorlu inigisat innarluutilimmut naleqqussarlugu allanngortiterneqarneranut ilusilersugaanermigut tigummiarneqarnissaminullu naleqquttuunngippat, kommunip Namminersornerullutik Oqartussat ikiorneqarnissamik qinnuteqarfigisinnaavaat il.il.

Inunnit isumaginnikkut ikiorsiisarnermi maleruagassat inatsisit peqqussutik kaajallaasitat nalunaarutillu paasiuminaassinnaasarnrat peqqutaallutik inuit eqqortumik ikiorserneqartarnissaat assorsuaq pisarissersortarpaat.

Tamakku pisooqataasarput, meeqqat inuusuttut utoqqaat minnerunngitsumillu innarluutillit assigiinngitsunik ikiorsinneqartarnerannut. Taamattumik peqqussutit kaajallaasitat inatsisit nalunaarutillu paasiuminartuunissaat, atortikkuminartuunissaallu Atassummit assut pingaartipparput. Minnerunngitsumillu sulisunik aamma pikkorissaajuarnissaq matumuuna innersuussutigalugu.

Taamatut naalisaalluta Atassummiit siunnersuut oqaaaseqarfigaarput, Naalakkersuisullu akissutaat tusaatissatut tigullugu.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq Jaaku, taavalu massakkut Lars Sørensen Inuit Ataqatigiit.

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq, Inatsisartunut ilaasortaq Asii Chemnitz Narup, Inatsisartut upernaaq manna ataatsimiinnissaannut apeqquteqaat tunngavigalugu oqaluuserisassanngortitaqarpoq, siusinaartumik pensionisianut tunngasumik qulaajaalluni misissuisoqarnissaanik.

Siunnersuuteqartup siusinaartumik pensionisianut tunngasunik qulaajaasoqarnissaanik siunnersuuteqarnermini ujartorpaa pissutsit tunngaviusut siusinaartumik pensionisiaqartut taamak amerlatiginerannut suut peqqutaanersut.

Ilanngulluguttaaq siunnersuuteqartup aamma kaammattuutigaa ilinniarfiit misissuinissami susassaqartut suleqatiserineqarnissaat, soorlu Isumaginninnermi Siunnersunngortinnerniat Ilinniarfiat, Peqqinnissaqarfik aammalu Ilisimatusarfik.

Inuit Ataqatigiinniit ilisimavarput Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermik Ataatsimiittaliarsuup siusinaartumik pensionisialinnut innarluutilinnullu tunngasut pillugit arlalinnik piviusunngortitsisoqarnissaa siunertaralugu kaammattuuteqarmat, kaammattuutillu ilaat maannakkut Naalakkersuisuniit malitsiseqartinneqarlutik aallartinneqarnikooreermata, pingaartumik aningaasat tigusartagaasa amerlineqarnerat eqqarsaatigalugit.

Inuit Ataqatigiit innuttaasut isumaginninnikkut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat, aningaasat tigusartaagaasa amerlanerinnaatigut aaqqinneqarsinnaasutut isiginngilarput, pingaarluinnartutummi isigaarput siusinaartumik pensionisiallit innarluutillit, utoqqartattalu sapinngisamik kissaateqarnerat tunngavigalugu, pingaartumik angerlarsimaffimmiiginnarnissaat siunertaralugu, isumannaatsumik paaqqutarineqartariaqartut, imaqarluartumillu inuuneqarnissaat siunertaralugu periarfissaasa sammisassaasalu pitsanngorsaavigineqartariaqartut, taamatullu pitsanngorsaaniarnerni pineqartup katuffii peqatigiiffiilu qanimut suleqatigineqartariaqarnerannik isumaqarpugut.

Inuit Ataqatigiit arajutsisimanngilarput siusinaartumik pensionisiaqalersinnaanermut maannakkut piumasaqaatit, kommuninit amerlasuunit annertuunik malitsinneqarnissaat ajornartorsiutigineqartarmat, pingaartumik kommunini annertuunik suliffissaaleqiffiusuni, tamatumali siusinaartumik pensionisiaqalernissamut qinnuteqarnermi, suliffinni sulerulunnanngitsunut misileeqqaarnissamik piumasaqaatit ilaatigut eqqortinneqarnissaanut.

Taamatuttaaq Inuit Ataqatigiinniit aamma ilsimavarput, Nunatsinni siusinaartumik pensionisiallit amerlassusaasa katitigaanerat, kommunimiit kommunimut assigiinngitsorujussuunerat, soorunami tamatumani asigiinngitsut pissutaasinnaapput. Ilaatigullu aamma siusinaartumik pensionisiaqalersimasut, taamak amerlatiginerannut patsisaaqataasinnaasut ilaginngitsuunngilaat Nunatsinni nakorsat nikerarnerujussuat, taakkumi amerlasuutigut siusinaartumik pensionisiaqalernissamut naliliinerat tunngaviusarmat pisartagaqalernissamut.

Inatsisartutigoortumittaaq ilisamineqarpoq siusinaartumik pensionisiallit utoqqartagut innarluutilittagullu isumaginninnikkut ullumikkut atugaasa, kommunimi sumi najugaqarneq apequtaalluni assigiinngitsorujussuarmik kiffartuunneqartarmata. Tamatumani kommunit aningaasatigut pisinnaasaat aallaaviusarmata.

Taamatut innuttaasumik assigiinngitsumik kiffartuussineq Inuit Ataqatigiit akuersaarsinnaanngilarput. Upernaaq manna Inatsisartut ataatsimiinnitsinni Inatsisartunut ilaasortat arlalissuit siunnersuuteqarput, innuttaasut isumaginninnikkut atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissaannik. Inatsisartunut ilaasortat siunnersuuteqartut saqqummiunneqartut tamarmik Isumaginninnermut Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiittaliarsuup isumaliuutississutaa aqqutigalugu 1997-imi upernaakkut politikikkut isummerfigineqareerput.

Taamaattumik Inatsisartunut ilaasortap Asii Chemnitz Narupip siusinaartumik pensionisiaqartarnermut tunngasunik qulaajasoqarnissaannik siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinniit sakkortuumik taperserparput, ilsimavarpummi ajornartorsiutit qulaajarneqarpata ajornartorsiutillu sorlaa paasineqarpat, aatsaat ataatsimut isiginnilluni aaqqiisoqarsinnaammat. Tamannaavorlumi siunnersuuteqartut siunnersuuteqarnermini ajartugaa.

Inuit Ataqatigiinniit kingumut Naalakkersuisuusunut kaammattuutigeqqissavarput, piaartumik isumaginninnikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaammik tassa qallunaatut taallugu socialpolitisk rengøringimik suliaqaqqullugit, pisariaqarluinnarpormi utoqqartatta, suliffissaaleqisortatta, siusinaartumik pensionisialittatta, innarluutilittatta, meeqqat inuusuttullu ullumikkut atugaasa sukumiilluinnartumik qulaajaaffigineqarnissaat.

Pisariaqarpoq isumaginniniikkut ingerlatatta ataatsimut isigalugit aaqqiisoqarnissaa, qimanneqartariaqarmat pissutsinik taamungaannaq pisimasuusaarsiortarneq. Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartunut ilaasortat Asii Chemnitz Naarupip siunnersuutaa taperserlugu kingusinnerusukkut Inatsisartuni Isumaginninnermut Ataatsimiititaliami sukumiinerusumik eqqartorneqarnissaa kaammattuutigaarput.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Lars Sørensenimut qujanaq. Taavalu tulliuppoq Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit.

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartunut ilaasortap Asii Narup siunnersuuta Kattusseqatigiinnik soqutigalugu sukumiisumik misissoreerlugu imatut naatsumik oqaaseqarfigissavarput:

Apeqquteqaat imaqartoq aammalu imartooq aammalu soqutiginartoq ukiuni arlalissuarni malinnaaffigisimasaq, kiisami misissuisarsimanerit iluamik annertunerusumik tusarfigineq ajukkagut, minnerunngitsumillu ataatsimiittaliarsuup misissuinermini ilanngullugu misissuiffigisimasaa, kiisami erseqqissumik akissuteqarfigineqarmat isumalluarnarpoq.

Ukiummi kingulliit annertuumik aningasatigut qarfariarsimapput nalunngilagut aammalu ilisimallugit. Ukiummi kingulliit innarluutillit amerliartupiloorsimapput ullumikkut siusinaartumik utoqqalinersiutillit 2.000-iusut tagginneqarput. Taamaattumik ilanngullugu eqqarsaatigeqqunarpoq, siornatigut atuusimagaluartoq ukiuni marlunni sulisinnaajunnaarnersiuteqarallartarnerup eqqunneqaqqinnissaa. Taamaallilluni sulisitseqqissinnaaneq naliliiffigineqaqqissinnaammat inunnut ataasiakkaanut.

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut pilersitsisimammata suleqatigiissitaliamik, isumannaallisaatitut pisartagaritinneqartartut allanngortinneqarnissaannut pillugu suleqatigiissitaliaq, taannalu ukioq 2000 upernaakkut Naalakkersuisut saqqummiukkumanerannut neriorsuutigimmassuk qilanaarluta suleqatigiiffigiumaarlugu. Taamaalilluta naatsumik Asiip siunnersuutaa taperserparput.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Lorithamut qujanaq. Taavalu Isumaginninnermut Naalakkersuisoq akissuteqassaaq.

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersusoq:

Partiinut Kattusseqatigiinnullu qujanaq, oqaatigineqartunut assigiinngitsunut. Saqqummiininni oqaatiginiarlugu ilanngutinngitsoorakku Naalakkersuisuninngaaniik siunnersuuteqartup siunnersuutaa pingaartilluinnaratsigu, aammalu taakkartorneqartut immikkoortut siunnersuummi ilanngullugit suliakkiissutigissagatsigit oqaatigissavara.

Tassa suleqatigiissitamut ingerlareersumut taakkua piumasarineqartut tamarmik tassani suleqatigiissitami massakkut ingerlareersumi nalilersuiffigineqassapput, aammalu siunnersuuteqartup inassuteqarneratigut Perorsaanermik Ilinniarfiup, kiisalu Isumaginninnermi Siunnersortinngorniat Ilinniarfiata akuutsinneqarnissaata aamma aqqutissiuutissavarput, taakkua erseqqissaatigaakka siullermik saqqummiininni minittoorakkit.

Partiininngaaniik Kattusseqatigiinniillu saqqummiussuunneqartut aamma annertupput. Immikkuualuttut ataasiakkaarlugit oqaaseqarfiginngikkaluarlugit kisianni oqaatigissavara naatsorsuutigilluinnarakku inunnik isumaginninnikkut ingerlatsineq pillugu Inatsisartunut nassuiaateqarutta, tassani suleqatigiissitami suliat killiffiat ilanngukkumaaratsigu.

Aammalu taassuma saniatigut soorunami massakkut partiininngaaniik Kattusseqatigiinniillu aamma piumasarineqartut pinngitsoornagit nalilersorumaaratsigit.

Unali utilaarusuppara, tassa isumaginninnikkut aaqqissuusseqqinnermi siunertarineqanngimmat inuussutissaajunnaarnersiuteqarallartarnerup eqquteqqinneqarnissaa. Tamanna soorunami allatigut pitsaanerusumik isumaginninnerup aaqqissuunneratigut illuatungilerneqarsinnaammat.

Inunnik isumaginninnikkut tunniuttakkat pillugit aaqqissuusseqqinnerup qularutiginngilara kingunerisinnaassagaa, taamatut aaqqissuussisinnaanerup immaqa eqqarsaataajunnaarsinnaanera. Kisianni soorunami nalilersukkanut taanna ilanngullugu aamma oqallisigineqarumaartut.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisumut qujavugut. Taavalu tullinnguuppoq siunnersuuteqartoq Asii Chemnitz Narup.

Asii Chemnitz Naarup, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, takisuukiussanngilanga aamma piffissaq imaalereermat, kisianni tassa siusinaartumik pensionisiaqartitsisarneq eqqarsaatigalugu, ilisimaqqissaagarput ullumi tassaavoq aningaasartuutaasarsimasut, taavalu aamma soorunami taanna toqqammavigalugu naatsorsuisoqarsinnaavoq, taava inuit qassit pisartagaqarpat.

Kisianni aamma kisitsisip taassumap tunuani paasissutissarpassuit soqutiginartut misissuisitsinikkut imaattoq paasiniaavigineqarsinnaasut nalunngilarput. Takorloorpara ilisimatusarnertut ittumik suleriaaseqarnikkut tamakkua paasissutissat paasiniarneqarsinnaasut.

Ataatsimut isigalugu utertitsiffigineqarnera siunnersuutima nuannaarutigivakka, taamaattoq oqarfigerusuppakka Atassutikkormiut ippassaani Naatsorsueqqissaartarfimmut tunngatillugu oqallinnermi saqqummiigassi, titarnerit siulliit pingasut tassani saqqummiinissinni isumaqarpunga aamma uunga siunnersuuteqarninni tunngasorujussuusoq, issualaassavakka oqarassi: ANunatsinni politikikkut suliaqarnermi paasissutissanik erseqqissunik toqqammaveqarluni pilersaarusiortarnissaq aalajangiiniartarnerlu, Atassummiit pingaartitarigissi@. Tassa taanna uanga aamma uani siunnersuuteqarnermi toqqammavigisama pingaarnerit ilagivaat.

Taamaattumik isumaqarpunga imatut inerniliisoqarsinnaasoq, siunnersuut imaluunniit oqallisissiaq taanna tapersersorneqartoq, tamanna qujassutigivara.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siunnersuuteqartumut qujanaq. Taavalu kingulliulluni nappaasimavoq Ruth Heilmann, Siumut.

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq, tassa uani erseqqissaatigilaaginnarusuppara isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup kaammattuutigisaani qupperneq 134 aamma 135-mi tassani inassuteqaateqartoqareermat Asii Narup siunnersuutigisaanik assingusunik tassani ilisimasassanik katersuiffiup ilaatigut saaffigissagai, inuk innarluuteqartoq, kommunini suliassanik suliarinnittartut, innarluuteqartunullu tunngassuteqartuni sulisorineqartut, napparsimmaveqarfimmi ilinniartitaanermilu sulisorineqartut, innarluutillit kattuffii, atortunik ineriartortitsisut, aammalu illoqarfinni pilersaarusiortut suliffeqarfiillu ilinniagaqarfiit, innarluutilinnut qanigisaasut, aammalu pisortat.

Taamaattumik una isumaliutissiissut najoqqutaralugu isumaqarpunga sulineq ingerlanneqartoq aamma nanginneqartariaqarpoq, taanna erseqqissaatigilaarusuppara aamma neriullunga aamma Inatsisartunut ilaasortat nutaat una toqqammavigalugu suliniarneq ingerlateqqikkumaaraat.

Johan Lund Olsen, Inatsisartut Siulittaasuat: