Sisamanngorneq 26. april 2001, nal. 14:10.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13.

Inatsisartut 2000-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.

 

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq.

Matumuuna Naalakkersuisut sinnerlugit saqqummiutissavara Inatsisartut ilassutitut aningaasa­liissutinut inatsisissaannut siunnersuut 2000-imut tunngasoq.

 

Ilisimaneqartutut ukiup 2000-ip ingerlanerani ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussaqartoqanngilaq. Tamatumunnga pissutaavoq missingersuutit pillugit inatsimmi ' 26-mi aalajangersarneqarsimammat ukiup aningaasanut inatsiseqarfiusup ingerlanerani nutaamik aningaasaliinerit imaluunniit aningaasaliinerit allanngortinneqarsimasut kiisalu oqaasertaliussat ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi tulliuttumi ilanngunneqartassa­sut. Tassalu pineqartoq manna tassaavoq kingumoortumik aningaasaliinnermut inatsit Inatsisartut aamma Inatsisartut Anigaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata aalajangiinerinik akuerseqqiffiusoq imaluunnit atuutsilersitsisussaasoq.

 

2000-imut aningaasanut inatsit suliarineqarmat aningaasaliisarnermut aalajangersakkat siusin­nerusukkut atuuttut malinneqarsimanerat pissutigalugu 2000-imut ilassutitut aningaasaliissutit inatsimmut siunnersuummi aningaasaliissutit allanngutaasa aammalu oqaasertaliussat allanngu­taasa killingisigut tjenestemandit sulisorineqartut amerlassusiisa allannguutaat ilanngunneqarsi­mapputtaaq.

 

Kingumoortumik aningasaliissutinut inatsit matumani pineqarmat 2000-imut aningaasanut inatsisip aammalu 2000-imi ilassutitut aningasaliissutinut inatsip ataatsimoorlutik takutissavaat aningaasaliissutit suut, oqaasertaliussat suut kiisalu tjenestemanditut atorfiit qassit 2000-imi atuussimanersut.

 

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi tassani aningaasaliissutit allannguutaat makku pineqar­put:

Siullermik, 1999-imit aningaasaliissutigeqqitat

 

aappaatut, nikerartitsinerit, oqaasertaliussat Naalakkersuisunit piginnaatitsisut tunngavigalugit Naalakkersuisunit akuerineqarsimasut, aammalu

 

aningaasaliissutit allanngutaat Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannit akuersissu­tigineqarsimasut.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi 2000-imut siunersuut saqqummiunneqartoq 63.219.0­00 kr.-inik ingerlatsinikkut sanaartukkatigut taarsigassarsinikkullu amigartooruteqarfiuvoq. 2000-imut aningaasanut inatsit naammassineqaramai taamanikkut sanaartornermut taarsigassarsisitsi­nermullu 3.879.000 kr.-inik sinneqartooruteqarfiusussatut akuerisaammat 2000-imi ingerlatsinik­kut, sanaartornikkut taarsiagaasarsinikkullut amigartoorutissatut missingersuusiukkat tamarmiu­sut 59.340.000 kr.-ulissapput. Paasissutissat taakku sukumiinerusumik Nunatta karsiata 2000-imut naatsorsuutaani takuneqarsinnaapputtaaq. Immikkoortoq taanna ataatsimiinnermi matumani kingusinnerusukkut eqqartorneqartosussaavoq.

 

63 mio. kr.-it ajorseriaataasimanerannut pissutaanerpaasoq tassaavoq 1999-imi sanaartugassanut aningaasaliissutigeqqitat 179.366.000 kr.-iusut ilaat 56 mio. kr.-it matussutissaqartinneqarsiman-ngimmata. Aningaasat taakku 56 mio. kr-it, 1999-imi sanaartornikkut naatsorsuutit siunertarine­qanngitsumik pitsannguallaataasa amerlaqatigaat, taamaalillunilu ukiut taakku marluk 1999 2000-lu ataatsimoortikkaanni kisitsisit taakku naligiilissapput.

 

Tamakku ataatsimut isigalugit inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit nalinginnaasut inner­suussutigissavakka. Tamatumanilu oqaatigiinnassavara 2000-imi sanaartornermut iluarsagassa­nullu tunngasutigut suliassanut aningaasaliissutit 960.346.000 kr.-it sanaartukkanut iluarsagassa­nullu aningaasaateqarfimmut nuunneqarsimammata. Taakku saniatigut aningaasat atoriikkat 111.536.000 kr.-it kingumoortumik aningaasaliissutigineqarput. Taamaalilluni ukioq 2000-imi Sanaartukkanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmut katillugit 848.810.000 kr.-it aningaa­saliissutigineqarsimapput.

 

Sanaartukkanut Iluarsagasanullu Aningaasaateqarfiup atuinera eqqarsaatigalugu Nunatta karsiata 2000-imut naatsorsuutai kiisalu 2000-imi Sanaartorneq pillugu nassuiaat, ataatsimiinnermi matumani kingusinnerusukkut eqqartorneqartussat innersuussutigissavakka.. Taakkunani 2000-imi atukkat 593 mio. kr.-iusutut naatsorsorneqarsimapput.

 

Taamatut naatsumik saqqummiussaqarlunga siunnersuut Inatsisartunut oqallisigisassanngortip­para kaammattuutigalugulu tamatuma kingorna Aningaasaqarnermut Ataatsimiitaliamut sulias­sanngortinneqassasoq.

 

Per Rosing-Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut 2000-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuup imarisai tamarmik Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaaniit, partiinit tamanit Kattusseqati­giinnillu ilaasortaaffigitinneqartunit, sukumiisumik peqqissaartumillu sammineqarlutillu siusinneruskkut akuerineqareermata, tusaatissatut tigullugit Anigaasaqarnermut Ataatsimiititalia­mut ingerlateqqinneqarnissaat Siumumiit innersuutigiinnassavarput.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:

Aningaasqarnermut Naalakkersuisup saqqummiuppaa Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaanut siunnersuut 2000-imut tunngasoq, tassalu missingersuutit pillugit inatsimmi ' 26-mi aalajangersarneqarsimanerat tunngavigalugu massakkut saqqummiunneqartoq kingumoortu­mik aningaasaliinermut inatsit Inatsisartut aammalu Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliaata aalajangiinnerinik atuutilersitsitsutaasussaq pineqarpoq.

 

Inatsisartut ilassutitut aningaasartaliissutinut inatsisissaa saqqummiunneqartoq naatsorsuutigisa­nut sanilliullugu ajorseriartitsivoq 63 mio. kr.-inik. Tamanna soorunami Nunatta karsia eqqarsaa­tigalugu pitsaanngilaq.

 

Atassutip nalunngilaa Inatisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaa sulinermini paasisassar­siortarnermilu suleriaqqinnissaminut sakkussaqalersimasoq isumalluarnartunik, oqarsinnaalesi­mavugullu assut sulilluartoq, immikkullu aningaasaliissutissanik qinnuteqartoqaraangat naliler­suilluarlutik aalajangiisartut. Periutsip tamatuma ingerlanneqaqqiinnarnissaa Atassutit ataatsimii­titaliamut kaammattuutigissavaa.

 

Unali inatsisissatut siunnersuut siullermeerutaasumik oqallisisigneqaralaurtoq Atassut pinngitso­orumanngilaq sanaartornermut iluarsaassinermullu Inatsisartut aningaasaliissutaassa ilaat 256 mio.-it atunngitsoorneqarsimaneri ilaatigut pilersaarusiornerlunnermik pissuteqartoq akuersaar­sinnaanngilluinnaratsigu erseqqisassallugu.

 

Taamatut oqaaseqarluta aappassaanneerneqannginnermini Anigaasaqanermut Ataatsimiititalia­mut suliassanngortinneqassasoq siunnersuutigissavarput.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut matumuuna saqqummiun­neqartoq ukiunut siuliinut saqqummiunneqartarsimasunut sanilliullugu allaanerussuteqarpoq. Matumanimi kingumoortumik akuersissutigineqassammata aningaasaliissutit Inatsisartut Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliap akuerereersimasaat, oqartoqarsinnaagunarluni taamaa­liornikkut pisortatigoortumik inatsisinngortinneqarnerat naqissuserneqassasoq.

 

Ilisimaneqartutut suleriaaseq nutaaq tunngaveqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat missin­gersuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaannit, ukiakkut 1999-imi Inatsisartunit akuersissutigineqar­tumit.

 

Inatsisiliornerup siunertarisimavaa aningaasaqarniarnerup aqunneqarnerata ullutsinnut naleqqus­sarnissaa, minnerunngitsumik siunertarineqarsimalluni Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsinermut aningaasartuutaasa qaffakkiartuinnalersimasut sukannernerusumik aqunneqar­nissaat.

 

Inuit Ataqatigiit tungaannit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suleqataanitsinni tunngavigi­savut pingaarnerit marlussuit taasinnaavagut, ukuusut:

 

Siullermik, piumasaqaat aningaasanik aqutsinerup torernerulernissaanik imaqartoq.

 

Aappassaanillu Inatsisartut tunngaviusumik pisortat aningaasartuutaasa isertitaasalu atorneqar­nissaannut pingaarnersiuisimanerat.

 

Pingaarnersiuneq taanna aningaasanut inatsisikkut takussutissaqartinneqartarpoq.

 

Taakkua saniatigut najoqqutariniarsimasagut tassaapput missingersuutit pillugit inatsit. Sapinngi­sarput tamaat malillugu inatsisip taassumalu siunertaa anersaavalu ilumoorfiginiarsimavarput. Taamaalilluta Naalakkersuisut siunertanut sillimaffigeriinngisanut aningaasaliissuteqarnissamut qinnuteqaataat, aningaasaliissutaareersunilluunniit allannguinissanik kinguneqartussat allat, isummerfigineqartussanngoraangata, nalilerniartarsimavarput taakku inatsisip ' 28-iata immik­koortuata aappaani piumasaqaatinik naammassinnissinnaanersut, taanna malillugu taamaallaat iliuusissanut pingaarutilinnut aammalu aningaasanut inatsisissap suliarinerani sillimaffigereerne­qarsinnaasimanngitsunut akuersisoqarsinnaammat.

 

Iliuusissat qanoq ittut pingaarutilittut aammalu aningaasanut inatsisissap suliarinerani sillimaffi­gereerneqarsinnaasimanngitsutut oqaatigineqarsinnaasut isummererfiginernerini apeqqutaasarpoq aalajangersagaq taaneqartoq qanoq nassuiarneqassanersoq.

 

Ukiuni makkunani Naalakkersuisut qinnuteqataannik aalajangiisarnerit tassaalerumaarput inatsisip malittarisassaasa qanorpiaq paasineqarnissaannik najoqqutassiisussat.

 

Oqartoqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussani naalakkersuinikkut suliaqartut atorfillil­lu pisussaaffigigaat imminnut perorsaqatigiissaallutik, ilumut sukangasuumik aningaasartuutinik aqutsinissamik piumasaqaatip piviusunngortinnissaanut. Tamatumani qinikkat akisussaaffeqar­nerpaajupput.

 

Kiisalu oqaatigisinnaavarput Inuit Ataqatigiinnit pingaartittuarsimagatsigu Naalakersuisut qinnuteqaataasa paasissutsissanik sukumiisumik ilaqartinneqartarnissaat, aalajangiinissamut tunngavissarissaarnissaq pingaaruteqarluinnarmat.

 

Ukiut siuliinut ilassutitut aningaasaliissutissanut qinnuteqaataasarsimasut eqqarsaatigissagaanni, oqartariaqarpugut takussutissaqartoq aningaasartuutinik sukangasuumik aqutsinissamik piumasa­qaat naammassiniarlugu arpalersortoqartoq. Qularutissaanngilarli suli pisariaqassasoq missinger­suusiornermut aaqqissuusseqqinnerup siunertaasa sapanginnaveersaarnissaannut ilungersuuteqar­nissaq. Maanna killiffik ikaarsaarfittut isigisariaqarpoq, malunnarporlu Aningaasaqarnermut Ataatsimiitialiap sulinini qaammatini ukunani aamma taama isigigaa , tassa ikaarsaarfittut. Taamaammat aalajangiiniarnerni piumasaqaatit eqaatsumik atortinniarneqarsimapput.

 

Inuit Ataqatigiinnit oqaatigissavarput isumaqaratta piffissaq ikaarsaarfiusoq, pissutsinik nutaanik sungiussiniarnermut atorfissaqartinneqarsimasoq, kisiannili aamma sivitsorpallaartariaqassann­gitsoq taanna piffissaq ikaarsaarfiusoq. Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap aalajangiinissamut tunngaviit sukateqqittariaqassavai.

 

Naggammik aningaasaliissutigeqqitat ukiumut aningaasaliiffiusumut nutaamut kalippavut tassa 1999-iminngaanniit 2000-imut. Suliat aningaasaliissutigeqqitanut tunngassuteqartut allaffissor­nikkut annertuumik suliakkersuutaasarsimapput. Qinikkallu akisussaaffeqartut apeqqutit teknik-mut tunngassuteqarnerusutut isigineqarsinnaasut taamaalillutik akuuffigisariaqartarsimavaat, ilumut pissusissamisoornersoq apeqquserneqartalerluni.

 

Taamaammat Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit inatsisip akuersissuti­gineqarneratigut Inatsisartut eqaallisaaffigaat sanaartugassanut aningasartuutinut aningaasaliisar­nerit, sanaartugassanut aningaasaateqarfiliornikkut.

 

Maajip arfineq-aappaani Inatsisartut periarfissaqassapput Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfik pillugu oqallinnissamut. Inuit Ataqatigiit tungaannit oqaatiginngitsoorusunn­gilarput aningaasaateqarfiup pineqartup aqunniarnerani ajornartorsiutit anigorniagassat imaa­naanngitsorujussuummata. Aningaasaliissutissat aningaasaateqarfimmut illuartinneqartartut amerlaqaat, annertuumilli iluaqutaaniartussaallutik aamma annertuumik isumalluutigineqarlutik. Iluaqutissat aningaasarsiornerinnaarmiinngilaq kisianni aamma suliffissaqartitsiniarnermut ilinniartitaanikkullu periarfissanut aamma sammipput. Assassornermut tunngasunik sanaartor­nerup iluani suliallit suliassaqarfiillu sanaartornerup iluaniittut aningaasaliissutit taakku atorluar­neqarnerisigut annertuumik iluaquserneqarsinnaapput siuarsarneqarsinnaallutillu. Innuttaasut taamaalilluta takusinnaasaasa piginnaanerisalu qaffassarnissaannut periarfissaqalerpugut, aamma taanna sapanginnaveersaartariaqarpoq.

 

Sanaartorneq eqqartortillugu oqaatigisariaqarpoq pisariaqartitsisoqarmat misissueqqissaarnerit tunngavigalugit sanaartornissap pilersaarusiornissaanut, sumiiffiit ilaanni sanaartornerup ima qaffasitsigileqqunagu allaat sanaartornerup iluani akit qaffakkiartupiluuinnalerlutik. Sanaartor­nissamut pilersaarusiornermi ilanngullugu eqqaamaneqartariaqarpoq mianeralugulu Nunatta isorartunersua inoqarfiillu imminnut ungasinnerujussuat.

 

Sanaartornerup iluani aningaasaliissutaasussanut akuersisarneq eqqarsaatigalugu Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut sanaartornissamut pisinnaasaq pillugu immikkut misissuisoqartariaqartoq. Misissueqqissaarnerit sakkussaapput pingaaarutillit pinngitsoorneqarsinnaanngitsullu siunissami aningaasanut inatsisissamut siunnersuutip suliarisarnerani.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap tungaanit konto eqqumaffiginiarneqarsimasut ilaat tassaavoq konto pingaarneq 20.11.50, ingerlatsinermut sillimmatit.

 

Takuneqarsinnaavoq ukiumi aningaasaliiffiusumi qaangiuttumi ingerlatsinermut sillimmatit pillugit konto illuartitserinikkut marloriarluni aningaasaliiffigeqqinnissaa pisariaqarsimasoq. Tassa martsip aamma septemberip qaammataanni. Aningaasanut inatsit akuerineqarmat konto pineqartoq 20 mio. kr.-it missaannik imaqarpoq, ukiup 2000-ip naanerani 56 mio. kr.-it missaan­nik.

 

Nikingassummut peqqutaapput ukiup ingerlanerani aningaasartuutissatut nutaatut akuersissutigi­neqarsimasut.

 

Ilisimaneqarpoq aningaasaqarniarup ingerlaasia eqqarsaatigissagaanni inuiaqatigiinni pissutsit anigorniagassat arlaqarmata. Suliniutissat pisariaqartinneqarluartut, kissaatigineqartut piumasari­neqartullu amerlapput, tamarmik aningaasarpassuarnik nalillit. Taamaammat takorloorneqareer­sinnaavoq pingaarnersiuilluni tulleriissaarinissamik pisariaqartitsinerup piumasaqaatillu annertu­siartussasut, taamatuttaaq sukangasuumik aningaasanik aqutsinissamik piumasaqaat. Avaqqun­neqarsinnaanngilaq ersarissartariaqarnerulissagatigu aningaasaliissutit assigiinngitsut sumik kinguneqartikkusunnerlutigit, anguniagassatut siunnerfiit toqqammavigalugit aqutsilernissaq tullinnguuppoq.

 

Namminersornerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugit inatsip Inatsisartunit akuersissutigi­neqarmat suleriaasitoqaq qimanneqarpoq, tassa Inatsisartut ukiumut marloriarlutik ilassutitut aningaasaliissutinik akuersisarnerat. Pissutsit taakku uterfiginianngikkaluarlugit oqartariaqarpoq suleriaasitoqaq iluatinnaatilinnik aamma ilaqarsimammat. Soorlu, ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni oqallisigineqartarpoq, taamaalillinulu naalakkersuinikkut tunngavilersuutit akuersiniarutta imaluunniit itigartitsiniarutta ammasumik saqqummiunneqartar­siamapput, partiillu isumaat kikkunnit tamanit malinnaaffigineqarsinnaallutik.

 

Missingersuutit pillugit inatsisip atortuulersinneqarnera ilutsigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq annertuumik aalajangiisinnaatitaanissamut piginnaatinneqalerpoq. Inatsisartu­nilu ataatsimiitialiat ataatsimiinnerat matoqqasumik ingerlanneqartarmata maanna aningaasaliis­sutissatut akuersisarnerit matoqqasumik ataatsimiinnermi pisalerput.

 

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aalajangiineri avammut tusarliunneqartarput, soorunami, aalajangiinerup inernera taamaallaat nalunaarutigineqartarluni. Aalajangiinnginnerni Naalakker­suisut qinnuteqaataata oqallisigineqarnera, oqimaalutaanermi tunngavilersuutit tamalaarpassuit isumaliutersuutillu ilanngullugit qinersisartunit malinnaaffigineqarsinnaajunnaarput. Allatut oqaatigalugu: Missingersuutit pillugit inatsisip Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq annertuu­mik aalajangiisinnaatitaalersippaa.

 

Misilittakkat aamma takutippaat, qinnuteqaatit pingaarutillit ilaat allat ataatsimiititaliamut susassaqartumut Naalakkersuisuninngaanniit aqqusaartinneqaqqaarnatik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit aalajangiiffigineqartussanngortartut. Tassa Naalakkersuisut ataatsimiititalia­nut susassaqartunut qinnuteqaatit oqaloqatigiissutiginagit kisianni toqqaannartumik Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititalimut nassiuttaraat.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut suleriaaseq, minnerunngitsumik taannataa eqqarsaatigalugu, suli nutarsartariaqartoq, anguniarlugu Inatsisartut ataatsimiititaliaasa ataavarnerusumik akuutinneqa­lernissaat aamma Naalakkersuisut qinnuteqaataat Aningaasaqarnermut Ataatsimiitialiaamut suliarineqartussaatullugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta nalunaarutigissavarput Naalakkersuisut Inatsisartut ilassutitut aningaasa­liissutinut inatsisissaannut siunnersuutaat saqqummiunneqartutut akuersaarsinnaagatsigu, aappassaaneerneqannginneranilu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut innersuussutigissallu­tigu.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inatsisartut 2000-imi aningaasaliissutinut ilassutitut siunnersuutaannut Kattusseqatigiinniit imatut oqaaseqaateqarniarpugut.

 

2000-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsissisamut siunnersuut Kattusseqatigiinni soqutigalugu misissorsimavarput imatullu oqaaseqaateqarfigissallugu.

 

Naluneqanngitsutut Namminersornernerullutik Oqartussat missingersuutaat pillugu 1999-imi inatsist nr. 8 pilesinneqarpoq, tamatumalu kingunerisaanik oqartoqartsinnaavoq ukioq 2000 inatsisip pineqartup atuutilersikkiartuaarneqarnerani ikaarsaariarnerusoq siulleq pisoq, taamaam­mallu inatsit pineqartoq suli annerusumik misilittagaqarfigineqanngitsoq oqaatigineqarsinnaallu­ni.

 

Erseqqissaatigissavarput missingersuutit pillugit inatsit Kattusseqatigiinniit tamakkiisumik isumaqataaffigigatsigu, aammalu inatsisip atuutilersinneqarnerata kingunerisassai isumalluarfigi­gatsigit. Soorunami nalunngilluinnarparput sunaluunniit nutaaq pilersinneqartoq amerlanertigut assigiinngitsunik misilittagaqarfigineqarluni pissutsinut piviusunut naapertuuttunngorsarneqar­tarmat. Naatsorsuutigilluinnarparput aamma missingersuutit pillugit inatsisit arlaatigut naleqqus­sartoqartariaqarpat iluarsiissutissaqartoqarpalluunniit tamanna eqqumaffigineqarluni uterfigiuma­neqarumaartoq.

 

Ilassutinut aningaasaliissutissatut inatsisip siunnersuutip imarisaanut tunngatillugu Kattusseqati­giinniit imaattunik uparuaateqarniarpugut, siullermik:

 

Nunatta karsia 2000-imut naatsorsuutaasa aammalu aningaasaartuutaasa imminnut naaperstuun­nersumik ingerlanneqarnissaat Kattusseqatigiinniit ilungersortumik kaammattuutigaarput, minnerunngitsumik sanaartornermut nutarterinermullu aningaasaateqarfiup pilersinneqareeralu­arneratigut sanaartornermut nutarterinermullu aningaasaliissutissat suli maannamut atunngitsoor­neqartartut amerlavallaarnerat eqqarsaatigalugu. Aammaarluta kaammattuutigissavarput sanaar­tornermut nutarterinermullu aningaasaliissutit aningaasaliissutaajumaartullu sanaartornermut nutarterinermullu pilersaarusiornikkut aamma kommuuneqarfiit qanimut suleqatigalugit inger­lanneqartarnissaat ilungersortumik piumasaatigissagatsigu.

 

Konto pingaarneq 10.01.01 misissorneratigut takusinnaavarput tamanna Inatsisartut Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliaanik ulloq 18.oktober 2000-imi suliaq normu 0062-imut tunngatillugu ataatsimiititaliap tamakkiisumik akuersissutigisimagaa, naak Kattusseqatigiinniit isumaqataann­ginnatta siunnersuutip immikkut ilassuserneqarnissaa kissaatigisimagaluaratsigu, tassami taamatut Namminersornerullutik Oqartussat aningaasanik koruuninik 200.000-inik amerlassusil­lit Paamiut kommunianut allaffissornermut aningaasaliissutitut qaffaavigineqarmata, taakkualu perorsaasut ilinniarsimasut peqatigiiffiata ulluinnarni PIP-mik taaneqartartup Paamiut kommuni­atalu akornanni eqqartuussivimmut suliassanngortitsinermi aningaasartuutinut matussutissatut qaffaatissatut atugassanngorlugit.

 

Taamatut immikkut ilassusiinissamik kissaateqarsimagaluarnerput ilanngunneqarsinnginnera ippigaarput, aammalu suliassat eqqartuussivimmut ingerlatitat PIP aamma Paamiut kommuniata akornanni pisut Nunatta karsia tunulequtaralugu pisimanerat akuersaarnartinngikkipput, taamaa­lilluni PIP eqqartuuussivikkut suliakkiinermini inissisimanera sanngiillisinneqartutut nalilersin­naagatsigu, tassami peqatigiffiit suulluunniit aamma inuit ataasiakkaat eqqartuussivikkut suliakkiinerannut tunngatillugu Landskarsi tunuliaqutaralugu pisortat kommunilluunniit illersor­nerqartariaqartutut isumaqarfiginnginnatsigit, tamannami periuseq inuit tamat oqartussaatitaa­neranni naalakkersuinermut naapertuutinngimmat.

 

Taamaattorli Anigaasaqarnermut Naalakkersuisup kingusinnerusukkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut inussiarnersumik suliap nutaamik piumaffiginninnera iluarisimaarparput.

Taamatut oqaaseqarluta suliap aappassaaneerneqannginnerani Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut suliarineqarnissaa inassutigaarput.

 

Kiisalu aamma erseqqissalaassavara naqitani naqitat ilaat kukkuneqalaarmata.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut 2000 suliaritillugu eqqarsaatit makkua anikkusuppakka. Siullermik, uangaana isumaqatiginngisaannariga annersu­mik paasisitsiniutaanngitsunillu naqinnerinnanngorlugit naalisaanerujussuit maani Landstingimi atugaavallaalernerat, pineqartunut soqutiginnissinnaasunut puuppannarsigaluttuinnartoq. Isumaqatiginarnerusarpoq suna pineqartoq oqaatigeriarlugu ungaluuserlugu pineqartoq qanoq naalisarneqarsimanera ilannguneqartaraangat. Taama aallaqqaammut uparuaatsiarpunga ataatsi­miiffiup avataani maani pisunik malinnaaniartut aamma eqqarsaatigalugit.

 

Saqqummiussissut quppernernik marlunnik takissusilik naatsuinnarmik oqariartuuteqarpoq piffissaqartunut atuagassaq 422-nik quppernilik naatsorsuuserillaqqissunik ikiorteqartigani imaasiallaannaq sukumiisumik oqaaseqarfigissallugu uanni ajornaluinnarluni.

 

Missingersuutit pillugit inatsimmi ' 26-mi aalajangersakkat eqqaaneqartut maanna iserfigissann­gilakka saqqummiussami erseqqissarneqareermat, tassani pineqarluni kingormoortumik aningaa­saliisarnermut inatsit ilaatigut Inatsisartut aalajangiisimanerannik aallaaveqartoq.

 

Ilassutitut aningaasaliissutit allannguutaasa oqaasertaliussallu allannguutaasa saniatigut tjeneste­mandit sulisorineqartut allannguutaat ilanngunneqarsimapput.

 

Ilassutitut aningaasaliissutit inatsimmi allannguutaat suut pineqarnersut saqqummiussami erseqqissarneqartut ersaripput 1999-imi aningaasaliissutigeqqitat, nikerartitsinerit Naalakkersui­sunut akuerineqarsimasut kiisalu aningaasaliissutit allannguutigisimasaat Inatsisartut Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliaannit akuersissutigineqarsimasut.

 

Nalunaarutaasut taakku atuareerlugit aperisariaqarpoq pineqartuni taaneqartuni taakkunani Inatisartut aalajangiisussatuaasullu apeqqutini taakkunani qanoq aqqusaarneqarsimatiginersut imaluunniit sumiitsitaqarsimanersut.

 

Ilassutitut aningaasaliissutinut inatsit 2000-imut 63 mio.-inik amigartooruteqarfiuvoq ukiumulli 2000-imut aningaasanut inatsit 3,8 mio. kr.-inik sinneqartoorutissatut akuerisaammat amigarto­orutissat 59 mio.-inut apparsimallutik.

 

Saqqummiussami naaqisumi Inatsisartut innersuunneqaaannartarput paasiumassatik oqaluuseri­sassami allami, tassalu Nunatta karsiata 2000-imut naatsorsuutai misissuinnaqqullugit. Aningaa­sasat, soorlu ullumi ilassutit pillugit oqallinneqqassappat, partiillu tamarmik aningaasaqarnermut paasisimasaqarluartunik ikiorteqarnissamut akuerisaallutik ikiortilersorneqassappata, kiisalu saqqummiussami innersuussutinik tutsuiginartumik paasisaqassappata aningaasat pillugit saqqummiunneqartoq una, aatsaat iternga tikillugu oqallisigineqarsinnaavoq. Taamaakkaluartoq isumaqarnarpoq Inatsisartut ilassutissatut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuut, tassa 2000-imut akuerissallugu pissutissaqarluartoq, annikitsut ersarissulli oqaaseqarfigiitigalugit.

 

Qulequttap missingersuutinut ilanngussap ataani takuneqarsinnaavoq Inatsartut Allattoqarfiata allaffissorneranut tunngasut aningaasartuutit qaffakkiartorneranut pissutaasut ilaattut taaneqar­toq, Inatsisartut Allattoqarfiata pisortarisimasaanut taarsiissuteqartoqarsimasoq. Ataasiarunnaar­punga assuarliutit sakkortuut, immaqali silaannarmullusoqq oqalunnertut oqaluttarfimmiit maanngaanniit ukiorpaaluit ingerlaneranni anittaraluarlugit, tassalu atorfeqartitanik inatsisit malillugit tunngavissaqanngitsumik soraarsitsisarnerit. Inuppaalussuanngorput tunngavissaqann­gitsumik soraarsitaasimanertik pissutigalugu mio.-erinngortunik. Taamaasiorntarneq nangeqat­taartuarmat Inatsisartut ataatsimoorlutik piumasarisarialerpaat soraarsitsisarnerit tunngavissaqar­tumik inatsisillu malillugit iliuuseqarfigisaleqqullugu. Piumasaraara Inatsisartunut ersarissumik oqaatigineqaqqullugu Siulittaasoqarfiup iluarisarsuutaa Nunatsinni akileraartartunut qanorpiaq aningaasartaqarnersoq.

 

Tamanit tusarneqareerpoq, Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiisitat allaat Landskarsimut aningaasaajaatitut isigisariaqarsorigikka. Oqaatigeqqillara suliaatullumi ullutsinnut naleqqussa­gaq qaqugu piffissanngorluarpat pisoqaleriivissutuut nalilerlugu atorneqarsinnaanngitsoq, suna pillugu 3 mio.-inik ukioq manna aningaasaajaatigineqassanersoq sakkortuumik apeqquserneqar­luni, allaat unitsilluinnartariaqaleraluartoq. Taamaattorli sulisunut nammineq pilersaarusioqqune­qarpoq Landskarsi akiliisussannguinnarlugu. Ilimanarluinnarpoq ukiorpassuarni tassa siunissami tamanna ingerlarusaassasoq, oqarta suliffissaqartitsiniarnertuut ilusiliinnarlugu.

 

Taamaattoq isornartorsiuiinnarnanga ataaseq ilalersorlugu naatsunnguamik oqaatigiumasara tassaavoq Den Nordatlantiske Bryggemut pilersaarutit isumaqatigilluinnarakkit.

 

Suli allanik taasassaqaraluartoq taakkuinnaagallarlik, isumaqarluinnarpunga aningaasaleeqqittari­aqalersimaneq ataatsimut isigalugu akuerissariaqartoq. Oqallisigineqartoq manna ingerlateqqeq­quara, tassa Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq aqqusaaqqaarlugu.

 

Josef Motzfgeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Paatsuungassutaasimasinnaasut arlallit oqaaseqarfigissavakka arlallit. Siulermik oqaaseqartoq kingullermiit aallartissaguma, soorunami isumaqatigisinnaalluaqqissaarpara Otto Steenholdt IST-kkut IAI-kkut tamakkua annertunerusumik nassuiarnagit ilanngunneqarsimanerat pinngitsoortin­niartariaqarmat imaluunniit kingornatigut naggataatigulluunniit nassuiaaserneqarsinnaammata. Tassa ingerlatsinermut, sanaartornermut tarsigassarsisitsinermut imaluunniit ilassutitut aningasa­liissutitut inatsit, tassa taakku naalisakkat eqqarsarluanngikkaanni uannulluunniit ilaanni aamma eqqarsariarnartarpoq, sunaammaana, qanormaanna isumaqarpat? Kisianni Otto Steenholdtip una inatsisisssatut siunnersuut 422-nik quppernqarnerangaa, ilumoorpoq aningaasatut inatsisitulli suliaavoq, aningaasanut inatsisip uigorimmagu, taamaattumik immikkut qanoq ilinniaqartigisi­manissaq anigaasanut inatsimmi suliaqartarnermi Inatsisartuni partiit ataasiakkaat imaluunniit kisimiillutik ataasiakkaat qanoq annertutiginersumik ilinniarteqqinneqassanersut soorunami taanna Siulittaasoqarfimmi isummerfigineqarsinnaassooq, aamma Naalakkersuisuni soorunami aamma taanna qularnanngilaq, Otto Steenholdt isumaqanngilaq Naalakkersuisuninngaanniit quppernerit 422-t tamaviisa oqaluttarfimminngaanniit nassuiarniarsarissagutsigit aamma taanna akuersaarneqarsinnaannera ilimanartorujussuunngimmat.

 

Kisianni Inatsisartut Siulittaasoqarfiata imaluunniit Inatsisartut allattoqarfiani pisimasut Naalak­kersuisut nassuiaateqarfigisinnaanngilaat, ilisimagaluarutsigilluunniit. Inatsisartuni aningaasaliis­sutit Inatsisartut namminerminnut aningaasaliissutaat, atorfeqartitaminnut aningaasaliissutaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut aqqusaartanngillat Naalakkersuisunut aqqusaartanngil­lat taamaallaat allagassatittut inatsisissami allagassattitut apuunneqaannartarput aalajangiisussaa­soq tassaammat Siulittaasoqarfik imaluunniit Ullormut Oqaluuserisassat Pillugit Ataatsimiititali­aq.

 

Namminersorneq pillugu isumalioqatigiisitat aningaasaajaataannartut taaneqarnerat Otto Steen­holdtiminngaaniit Inatsisartuni partiit tamarmik aamma Otto Steenholdtip parteerisimasaata akuersineratigut suliaq taanna ingerlavoq. Inatsisartut akuersineratigut ataatsimiititaliaq taanna suliaminik ingerlatsivoq, tassanilu Naalakkersuisuninngaanniit pingaartitarput tassaavoq nammi­nersorneruneq ukiuni 20-ni - 21-ni ingerlareersoq piffissaasorilersimagatsigu annoraaq mikigile­simasatsitut oqaatigisartagarput namminersorneruneq pillugu inatsisip killiliussaai qaarlugit massakkut ingerlavugut, naak inatsisitigut toqqammavissat taamaattuunngikkaluartut.

 

Taamaattumik Naalakkersuisuninngaanniit pingaartissimavarput namminersornerulersimanerup alloriarfittut uningaaffittut qanoq sivisutigisumik ingerlasimanera eqqarsaatigalugu tullissaanut alloriaqqinnissamut misissuinerit ingerlanneqartariaqartut. Taamaattumik aningaasaataajaannar­tut Ottop paarteerisimasaminiit anereernermi kingorna isumaqalesimanera soorunami taanna ataqqineqarsinnaavoq aamma annertunerusumik qassiiliuutissaanngilaq.

 

Ataasumminngaanniit oqaatigineqartutut Sanaartornermut Iluarsaassinermullu Aningaasaateqar­fik taanna eqqartutsialaarniarpara, naak taanna ullumikut eqqartugassarinngikkipput oqaatigere­eraluariga. Arlalitsigut aamma Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartutut ajuusaarutigine­qarpoq atorneqarsimanngitsut ukiuni akuersissuteqarfiusumi atorneqarsimanngitsut sanaartorner­mut aningaasaliissutit 256 mio.-iunerat upissunneqarpoq.

 

Sanaartornermut Iluarsasseqqinnermullu Aningaasaateqarfik pilersinneqarmat siunertarineqartut pingaarnersaraat ukiup qanoq ilineranik naalagaqarpallaarnani ukiumiit ukiumut sanaartukkat uiguleriiaarlugit assakaasutullusooq ingerlajuarnissaat siunnerfigineqassasoq. Kisianni sooruna­mi taanna utoqqatsissutipalaajussanngilaq aningaasaliissutit atorneqanngitsut amerliartuinnar­neranik kinguneqartumik.

 

Sanaatornermut Naalakkersuisup taanna maajip arfineq-appaanioqqooqaaq oqaluuserisassaq maani annertunerusumik nassuiaateqarfigisussaavaa, ilaatigut oqaatiginekapajaareermat piler­saarusisornerlunneq tassani pissutaasimasoq. Pissutaasimasut tamakkiisut sanaartornemut Naalakkersuisup maajip arfineq-aappaanni maanngaanniit saqqummiuttussaavai, kisianni nalunaarusiaq Inatsisartunut ilaasortanut tamanut agguaanneqareerpoq, taannalu oqaatigiinnassa­vara pilersaarusiornerlunnerinnaq tamatumani pissutaasimanngitsoq nalunaarusiami atuarneqar­sinnaammat.

 

Kiisalu 63 mio. kr.-inik ilimagisaminngaanniit ajornerusumik angusaqarneq, tassa una ilassutitut aningaasaliissutip inatsisip imaraa Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Atatsimiiti­taliaat peqatigalugu 63.mio. kr.-inik amerlanerusunik aningaasanik atuisariaqarsimanerat, uanili ilanngunneqanngillat Kattusseqatigiinniit oqaatigineqareeraluartoq Landskarsip ukiumut naatsorsuiffimmut 2000-imut naatsorsuutai, taakkua tikinneqarumaarput kingusinnerusukkut oqaluuserisissaavagut tassanilu isertitaqarnerusimaneq aamma ilanngunneqartussaammat eqqaasitsissutigeqqilaaginnassavara.

 

63 mio. kr.-inik ajorteriaatinit taakkua 56 mio.-it 1999-imi pilersaarusiugaanngitsumik atuinikin­nerunermik patsiseqarput, tassalu taanna oqaaseqatigiit taakkua eqqaaqqiinnassavakka, taamaa­lilluni 1999 2000-ilu 56 mio.-it eqqarsaatigalugit oqimaaqqatiissitsinermik kinguneqarsimavoq.

 

Inuit Ataqatigiininngaanniit oqaatigineqartut arlallit oqaaseqarfigissagukkit siullermik ingerlatsi­nermut sillimmatinut aningaasaliiffik, ilumoorpoq 20,4 mio.-it missaanioqqooqaaq aallaqqaataa­ni taanna imaqarsimavoq, tassa aningaasanut inatsimmi, kisiannili atuinerunissamik pisariaqartit­sineq, tassa taanna uparuarneqartoq Inuit Ataqatigiinninngaanniit, qaquguuna aningaasanut inatsisiliornitsinni takunngitsoorsimasatitut oqaatigineqarsinnaasut suussasut aalajangiiffigissa­gipput, taanna oqaaseqarfiguminnaatsorujussuuvoq nalilersuiuartartariaqarpugut, kisiannilli 20 mio.-it sinnilaarlugit ingerlatsinermut sillimmatinik aningaasaliiffik 20,7 mio.-inik aningaasarta­qarsimagaluartoq ukiup aningaasaliiffiup ingerlanerini 40,7 mio.-inik ilaneqarsimavoq. Naalak­kersuisut taamaaliornissaminnut allatigut sipaarutitigut marloriarluta nassaarisimasagut katillugit 40,7 mio.-iusut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut akueritissimavagut. Tassalu taakkua ilanngullugit atornerusimasagut imaluunniit ingerlatsinermut sillimmatit aningaasartai 60 mio.-it pallillugit amerlassuseqarput.

 

Aningaasaliiffigeqqullugit qinnuteqaatit inatsisiliornermi ukiakkut takunngitsoorsimasat suussa­nersut, tassa taanna oqaluuserineqartuartariaqartoq, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat ilumoorneras­savara Naalakkersuisuninngaanniit qinnuteqaatit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut tunngavilersorluagaanissaat Naalakkersuisuni taanna pingaartipparput, aamma arlallit oqaaseqar­tut aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqarneratut ikaarsaariarneq taanna sungiussiniarfis­saavoq, kisiannili oqaatigineqartoq isumaqatigaarput Naalakkersuisuninngaanniit ukiut ikaar­saariarfiit imalluunniit piffissaq ikaarsaariarfik pisariaqanngitsumik sivitsorsartariaqanngilaq, sapinngisamik naannerpaamiffissaaniitinniartariaqarparput.

 

Missingersuutinut inatsisit Inatsisartut inatsisaat 99-imi akuerineqartoq, taassuma uigoraa allaffissornermi sulisunut tassa Naalakkersuisoqarfinni pisortaqarfinni tamani najoqqutassaq qanoq aningaasanik aqutsineq, qanoq aningaasanik qinnuteqarneq allallu qanoq malittarisassa­qassanersut, Naalakkersuisuni annertunerusumik atugassatuunngitsoq kisianni atorfilinnut atugassatut sananeqarpoq siorna siulleq, ikaarsaarnermi 2000-ip 2001-illu akornanni ikaarsaar­nermi najoqqutassaq, aajunalu nutaaq qanittukkut uuma qaammatip naannginnerani atulersussaq. Tassanilu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata ujartugaa sanaartornermut tunngatillugu, sanaartorner­mik ingerlatsisimanermik nassuiaammut ilanngunneqartassanersoq Nunatsinni sanaartornermik ingerlataqartut qanoq annertutigisumik pisinnaasaqarpat, taakkua misissortuarnissaa, tassa uani naatsorsuusiornermi aningaasanik aqutsinermi atorfillit najoqqutassaanni allassimavoq taamatuf­faarik: Sanaartornermut nassuiaatigineqartoq ilanngullugit imaqartassaaq sanaartornermik ingerlatsisinnaanerup Nunatsinni allanngoriartornerata misissuiffigilluaqqissaarneranik nalu­naarusiamik ilaatigut ukiuni aggersuni pisinnaasagut aningaasaliisarnermilu suut qanoq annertu­tigisut nammassinnaanerigut tassuuna takuneqarsinnaaniassammata.

 

Kiisalu Kattusseqatigiinnut oqaatigiinnassavara aningaasaliiffik 10.01.01 tassalu Naalakkersuisut Allattoqarfianut tunngasoq 200.000,- kr.-it, tassani Kattusseqatigiit oqaaseqartuata oqaatigaa tassani allassimasoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiilluni taanna akuersissu­tigisimagaat. Taamatut allassiamnngilaq, allassimavoq: Aningaasaqarnermut Ataatsimiititap akuersissutigaa, tassa imaappoq allassimanngilaq qanoq amerlatigisut imaluunniit qanoq ikitsigisut akuersseqataasimanersut. Naalakkersuisuni ilisimasagut najoqqutaralugit Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliami tallimanik ilaasortaatitaqartumi sisamat isumaqataasimammata allassimavoq aningaasaliiffigeqqullugu qinnutigineqartoq akuerineqartoq. Allassimasuuppat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiissup tamanna akuersissutigisimagaa, Kattusseqatigiit uparuaanerat ilumoorsimasinnaagaluarpoq. Kisianni taamaanngilaq.

Godmand Jensen, Atassut:

Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutitut inatsisissaanni uani atuakkami paasiuminaatsitaqalaar­punga tassa qupperneq 375 aamma 376-imi, tassani konto taakkunani pineqarpoq atuarfeqarfin­nik sanaartornerit aammalu iluarsaassinerit, taavalu taakkunani sumiiffiliisimanerni 375-imi takusinnaavarput tassa Sisimiut Minngortuunnguup atuarfiani aningaasaliineqarsimasoq, taavalu quppernermi 376-imi takusinnaallugu aamma Sisimiunut aningaasaleeqqinneqarsimasoq, tassanili aningaasaliiffigineqartoq tassaalluni Prinsesse. Margrethep Atuarfia, paaserusustarpullu unaavoq tassa sumiiffiliisimaneq kukkusuuvoq, tassa Prinsesse Margrethep Atuarfia Upernavim­miimmat. Tassunga aamma ilanngullugu oqaatigisariaqarpoq martsip aappaani 2000-imi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami tassa akuersissutigineqarsimammata suliarineqarsimal­lutillu, paaserusutarpullu uaniipooq kukkusumik sumiiffiliisimaneq suliamut ingerlanneqartumut qanoq kinguneqarsinnaasoq?

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Siullermik oqaatigilaarusuppara soorunami mianersortunnguamik Inatsisartut Allattoqarfiannut tunngasumik uparuaat Otto Steenholdtiminngaanneersoq akissuteqarfiginiassagakku, sapinngi­sannik inummut ataatsimut tunngasuunera pissutigalugu oqaatigisinnaasakka kileqangaatsiarma­ta, taanna erseqqissalaarpara.

 

Kisianni aallarniutigalugu oqaatigilaarusuppara Ottop oqaatigisaanut eqqunngilluinnartutut isigisanni imatut oqaaseqarmat: Tassalu atorfeqartitanik inatsisit malillugit tunngavissaqanngit­sumik soraartitsisarnerit. Inuppaalussuanngorput tunngavissaqanngitsumik soraarsitaasimanertik pissutigalugu mio.-eerinngortunik, taamaalisiortarneq nangeqattaartuarmat Inatsisartut atatsimo­orlutik piumasarisarialerpaat soraarsitsisarnerit tunngavissaqartumik inatsisit malillugit iliuuse­qarfigisaleqqullugit. Taavalu nangippoq piumasaralugu Inatsisartunut ersarissumik oqaatigine­qaqqullugu Siulittaasoqarfiup iluarisarsuutaa tamanna Nunatsinni akileraartartunut akiligassann­gortitaa qanorpiaq aningaasartaqarnersoq. Tassa oqaatsit nukappiarapiluttut immaqa asuli, taamaanak oqaasertalersuineq ajuusaarutigigaluarpara torinngitsigisumik imaattoqarmat, annerusumik uppernarsaatinik maani saqqumisoqanngilaq. Aamma erseqqissaatigerusuppara pineqartumut inummut atorfeqarsimasumut tunngasumik suliaq Inatsisartut suleriaasiat, decem­berip aallaqqaataani 99-imi atuutilersussaq sioqqullugu atuuttoq ingerlasimammat, allaannerus­suteqarporlu tassani Inatsisartut Siulittaasoqarfiat lønrammeni taakkunani aalajangersimasuni inissisimanerit apeqqutaallutik Siulittaasoq kisimiilluni soraarsitsisinnaaneranik tunngassuteqar­poq aatsaallu decemberip aallaqqaataani 99-mi atuutilersumi Siulittaasoqarfik tamarmiusoq aatsaat paaseqatigeeqqaarluni sulisunut qulliunerusunut lønramme 37-miik qummut inissisima­sunut iliuuseqarsinnaalluni.

 

Taamaakkami pisimasoq taanna siulia suleriaasitoqqat naapertorluinnaqqissaarlugit ingerlanne­qarsimammat, Siulittaassutut maanngaanniit uppernarsarsinnaavara. Aamma pineqartumut tunngatillugu aningaasartuutit naammassineqartinnagit Siulittaasoqarfiup pissusissaq eqqorlugu atorfillit imaluunniit inatsisilerituut kattuffiata sulisorisimasap illersuisua soorunami illuatun­geralugu isumaqatigiinniarnerit pipput, tamatumalu kinguneranik inummut pineqartumut sulinissamut isumaqatigiissutaareersimasuni akiligassat soorunami pinngitsoorani akileriigassat suliunnaarnermut tunngatillugu akiligassat ilaareertarput, tassa inukkoortumik akissarsiatigut isumaqatigiissutit taakku individuelkontraktit soorunami aalajangiissuulluinnartarput. Taakua iluani aningaasartuutit peereerlugit aamma soorunami pisariaqarsimavoq pissutsit immikkut illuinnartuuneri najoqqutaralugit allatut naapiffiusinnaasumik ujartuinissaq.

 

Taanna pillugu naatsunnguamik oqartariaqarsorivunga aatsaat aamma apeqqut pisortatigoortu­mik taamatut qaqinneqarmat, oqaatigisariaqarlugu pisortaasimasumut Inatsisartullu Siulittaaso­qarfiata ataatsimoorlutik oqaasertaliussat uku isumaqatigiissutigisimammatigit issuarpara:

 

Inatsisartut Siulittaasoqarfiat aamma inuk pineqartoq ataatsimoorlutik aalajangerput suleqatigiin­nertik taamaatissasoq. Illuatungeriit isumaqatigiissutigaat pissutsit ima ingerlasimasut suleqati­giinneq ingerlaannassagaluarpat illuatungeriit arlaannaannulluunniit pitsaasuunaviarnani. Tamatuma kingunerisaanik direktøri aalajangersimasup februar 2000-ip naanerani tunuarnissaa eqqarsaatigalugu. Illuatungeriit taamatut ukiuni arlalinni pineqartut Kalaallit Nunaanni Inatsisar­tuni sullissisimanaeranut naapertuuttumik isumaqatigiissuteqarput@, issuaaneq naavoq.

 

Tassa inummut ataatsimut tunngasuummat annerusumik taannartaa oqaaseqarfigerusunngilara, kisianni aningaasartuutit qanoq aggulussimanerannut ukunanni ilassutitut aningaasaliissutini allassimasut naapertorlugit uanga nammineq ajuusaarutigissavara, naluara uungatsiarnikkuusi­manersoq kisianni oqaasertaliussani taarsiissutitut qulequtserneqarsimanerat kattuffimmut pineqartumut Siulittaasoqarfimmut isumaqaatigiissuteqarnerminut tunngavigisaanut naapertuut­tutut isigineqassanngimmat. Suliunnaarnermut atatillugu soorunami ajunngitsorsiassaapput allatuulli, qallunaartut fratrædelsesgodtgørelser - taarsiissutaanngillat, taarsiissutit allaasarput. Taamaattumik taanna maluginiaqqulaarpara paatsoorneqarnissaa ilimagilluinnarsimagatsigu kisianni naqinnissaa sioqqulllugu kukkuneq malugisimanngilarput.

 

Erseqqissarsinnaavara apeqquteqartup erseqqissumik paasisaqarfigerusummagit aningaasat 2,5 mio.-it qinnutigineqartuni qanoq agguataarinerit isikkoqarneri paaserusullugit, soorunami naatsumik oqaatigineqarsinnaapput tassalu isumaqatigiissutit naapertorlugit suliunnaarnermut atatillugu ajunngitsorsiassaqartitsineq 875.000-nik naleqarpoq. Allanut aningaasartuutitnik sulisunut tunngatillugit 250.000-it. Maani inimi atortorissaaruserssornermut tunngatillugu 450.000-inik ilaqarput kiisalu aamma Inatsisartut ataatsimiititaliaasa angalanerunerinut 750.000 it ilaapput kiisalu aamma taassuma saniatigut kontaktudvalgip imaluunniit Folketingip Siulittaa­soqarfiata Inatsisartullu Siulittaasoqarfiata ataatsimiittarnerinut ukiumoortumik aningaasartuutaa­nersut.

 

Tassa oqartoqarsinnaavoq aamma naatsorsuutiginngisamik taamatut aningaasartuuteqarsimaneq soorunami Siulittassoqarfimminngaanniit sapinngisamik pinaveersaartinnissaa siunissami isumagerusullutigu aalajangiusimagipput aammalu uumap ataatsimiinnerup ingerlanerani, ataatsimiinneq naatinnagu qularnanngilaq maannakkut piareersaasiorneqarpoq Inatsisartut immikkut Oqaluuserisassat Pillugit Ataatsimiititaliaannut apeqqutit 2001-imut aamma 2002-mut anngasartuutitssanut tunngassuteqartut tamarmik qimerlooqqinneqarnissaat. Tassani eqqaanngin­nakku aamma oqaatigiinnassavara maajimi siorna 2000-imi suliassamut pineqartumut, Otto Steenholdtimut eqqaasitsissutigiinnassavara ataatsimiititaliaq taanna isumaqatigiinniarnermut atatillugu kattuffinnut taakkununnga pineqartunut aamma Otto Steenholdti atatsimiititaliamut aamma tassani peqataammat akuerseqataallunilu.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Eqqaasitsissutigilaassavara inunnut ataasiakkaanut tunngassuteqartut maani pineqarneq ajormata taamaattumillu kissaatigissvara aamma inunnut ataasiakkaanut oqallinneq sangutinnaveersaaq­qulllugu. Aamma isumaqatigiissuteqareernikkut suliaq taanna naammassineqarpoq, taamaalilluni maani Inatsisartuni oqaluuserineqartussaajunnaarluni.

 

Tom Ostermann, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aatsaaqqinnaannguaq eqqaavaa Aningaasaqarnermut Ataasimiititaliami PIP-mut tunngatillugu aalajangiisoqarnialermat inuit sisamat amerlanerussuteqarlutik aalajangiisuusimasut, kisianni ullaaq manna ajoraluartumik qallunaatuinnaa pigivara bilagip pissarsiarisimasara malillugu tassani tamaallaat allaqqavoq Kattusseqatigiit kisimiillutik ikinnerussuteqarlutik tassunga akerliusimasut. Taanna erseqqissaas­sutigilaaginnarpara.. Tunngaviusumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup aamma allagaqaati­gisimasai Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut uagut anguniakkatsitut isikkoqarmata tapersersorluaannaratsigit taanna aammalu suliap eqqatuussivimmi ingerlanneqartup eqqartuussi­vimmi naammassineqarnissaa tulluuttutut isigisimagatsigu erseqqissaassutigilaaginnarpara.

 

Steffen Ulrich-Lynge, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Pilersuinermullu Naalakkersuisoq:

Godmand Jensenip taasaa 356Bimi quppernmiittut, tassani ilumoorpoq kukkusoqarsimasoq, tassa pineqanngilaq Prinsesse. Margrethep Atuarfi, kisianni pineqarpoq Minngortunnguup atuarfia Sisimiuniittoq. Taava qulaatungaani Qaqortumi paasivara kukkuneqarsimasoq. Tassani inissin­neqarsimaavoq Minngortunnguup atuarfi, tassani pineqarput Tasersuup atuarfia. Utoqqatsiserpu­gut.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Isumaqarluinnarpunga Inatsisartut Siulittaasuata nammineerluni Inatsisartunut ilaasortaq kinaluunniit nukappiarapiluttut taagorlugu oqaluttarfik atussanngikkaa. Siulittaasoraarput tamatta, taamaattumillu aamma uagut ilaasortaasugut isumaqarpunga ataqqinaerusariaqaraatigut. Oqalussinnaasarpugut ilaatigut sakkortuumik tamakkulu aamma isumaat paasillugu oqaatsit taamatut atipalunnik ilaartorlugit Inatsisartut Siulittaasuata ilaasortani taagugassarinngilai. Isumaqarluinnarpunga utoqqatsissuteqartariaqartorluunniit.

 

Siulittaasuttut ataqqinartutut isigineqassaguni pissilersorneq taamaattoq oqallinnermi atorne­qanngilluinnartariaqarmat. Oqaaseqarpunga taannarpiaq pillugu uagutsinnut saqqumiussami ersarissumi allassimammat taamatut tunuartitsisimaneq soraarsitsisimanerluunniit aningaasaajaa­taaasimasoq.

 

Taamaattumik pissusissamisuuginnarpoq aamma apeqqutigissallugu, inuttaaluunniit taanngikkar­luaraanni qanoq amerlatigsunik aningaasaataajaatigisimanersoq, tassami ersarilluarmat Landskar­sip aningaasaatai tassaagajummata akileraarutinut akilersuisut aningaasaataat, taakkulu iluamik atorneqarnersut misissussagaanni oqaaseq kukkunerussanngilaq oqaraanni, uanga soorlu atugara pissutissaqarpianngitsumik iliuuseqarsimaneq akileraartartunut akilersinniaannartariaqanngitsoq. Oqareerpunga taannaannaanngilaq arlalissuupput taavalu aamma inuttarsiusoqassanngimmat maani taguissanngilanga, tamatta nalunnginatsigit Inatsisartut ataatsimooraangatta oqallisigisarsi­maqaarput saqqummiunneqartarsimanngilarli, taamaattumik pissusissamisuuginnarpoq massak­kut oqaatigissallugu, taamatut pisoqarsimanera uparuarneqartoq ilumoormat.

 

Soraarsitsisarnerit tusartaqaagut aningaasanik taarsiiffigineqarnatik suleqatigiinneq ingerlaqqis­sinnaanngimmat tunuaannartut, ilaat taarsiiffigeqqusut ilaalli isumaqatigiinnikkut eqqartuussisu­lersuunnagu isumaqatigiinneruinnarut, taamaattut akissaajaatinut ilanngukkaangata Inatsisartunut ilaasortatut uparuaanngitsoorneq ajornaqaat. Allassimasoruna tunngavigalugu uparuaaginnartun­ga, kisianni kissaatigeqqissavara Siulittaasup siulittaasuuffigisani kinannguugaluarpalluunniit atipalulersorlugu maanngaanniit oqaluttarfimminngaanniit siunissami atunngilluinnassagaa.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Tassa taamaalilluni allani oqaaseqartoqarnianngimmat immikkoortoq 13, tassalu Inatsisartut 2000-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaannut siunnersuutip siullermeerneqarnera naammassigallarpoq, aappassaaneerneqartinnanilu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlaqqeqqaarallassaaq assaneereerpallu aappassaaneerneqarnissaminut piariissalluni.