Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1
Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataasinngorneq
7. maj 2001, nal. 18:25.
Ataatsimiinnermik
aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq Anders Andreassen.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermi Naalakkersuisoq:
Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu Inatsisartut ukiup 2001-ip affaani siullermi ataatsimiinnerminni 2002-imut akileraarutitigut il.il. ilanngaatissat aalajangersartussaavaat.
Ilanngaatit il.il. makku pineqarput:
Inummut ilanngaat, akileraartarnermi inatsimmi ' 32, imm. 1.
Ilanngaat aalajangersimasoq, akileraartarnermi inatsimmi ' 16, imm. 2.
Aningaasarsiat B-t akileraaruteqaataasussaanngitsut, akileraartarnermi inatsimmi ' 15, imm. 2.
Kommuninut ataatsimut akileraarut, akileraartarnermi inatsimmi ' 28 a, imm. 2.
Ilanngaatit
ataasiakkaat il.il. erseqqinnerusumik nassuiarneqarnerannut, qanoq
sunniuteqartarnerannut kiisalu ukiuni siuliini qanoq
angissusilerneqartarnerannut atatillugu saqqummiussinermi ilanngussaq 1
innersuussutigineqassaaq. Taamatuttaaq ilanngussaq 2-mi nassuiaateqarfigineqarput
2002-imi aningaasarsiat tunngavissaattut naatsorsuutigisat.
Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigissavara 2002-imi akileraarutitigut il.il. ilanngaatissat ima angissusilerneqassasut:
1.
Inummut ilanngaat
kr.40.000(ukiumut)
2. Ilanngaat aalajangersimasoq kr. 8.000(ukiumut)
3. Aningaasarsiat B-t akileraaruteqaataasussaanngitsut kr. 5.000 (ukiumut)
4.
Killilimmik akileraartussaasunut ilanngaat
kr. 1.000(ukiumut)
5.
Kommuninut ataatsimut akileraarut
4 %
Taamaalilluni
2002-mut ilanngaatissat il.il. 2001-imut ilanngaatissatuulli
angissusilerneqarnissaat inassutigineqarpoq.
2002-imi
kommuninut ataatsimut akileraarutip allanngornagu 4 %-inut
angissusilerneqarnissaa Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiata
isumaqataaffigaa.
Aallaqqaataani
oqaatigeriikkattut paasissutissat sukumiinerusut pillugit soqutiginnittut
ilanngussanut 1-imut 2-mullu innersuutiitigalugit, Naalakkersuisut
sinnerlugit siunnersuutigissavara siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani
Akileraartarnermut Ataatsimiititaliap oqaluuserissagaa suleriaatsip '
32-a naapertorlugu.
Hans Enoksen, Siumut oqaaseqartua:
Aningaasarsianik akileraarutissat ukioq 2002-mut atuuttussat aalajangersarneqarnissaat pillugit, imak naatsumik Siumumiit oqaaseqarfigissavarput.
Aningaasarsianit akileraarutissat ukioq 2002-mut ilanngaatissatut aalajangersarneqartussat tamakkiisumik Siumumiit taperserlugit oqaatigissavarput, aammalu maluginiarparput kommunit kattuffiata nunamut tamarmut akileraarutissap 4%-iusup angissusia tamakkiisumik tapersersoraa.
Taamak naatsumik oqaaseqarluta Akileraartarnermut Ataatsimiititaliamut taamatut isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaa innersuussutigaarput.
Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:
Atassut isumaqataavoq maannamut suliarineqarsimasumut akileraarutinut tunngatillugu ilanngaatip il.il. 2002-mut atatillugu siunnersuutigineqartumut akuerseqataassalluni.
Imatut paasillugu akileraarutinut ilanngaat maannamut 2001-imut atuutinneqartoq allanngortinnagu ingerlaannassaaq.
Atassutip maluginiarsimavaa Nunatsinni kommuneqarfiit kattuffiata kommunit aningasarsiornikkut siuariartorneratigut, maannakkutut kommunit akileraaruteqarnerat 4%-iusoq allanngortinneqarani 2002-mi ingerlatiinnarniarneqarmat. Tamannalu Atassummiit nuannaarutigaarput.
Atassutip akileraarutinut tunngatillugu isumaa tassaavoq, Nunatsinni akileraarutinut inatsisiliornerup tungaata ilusilersorneqarnera paasiumartuussasoq, pisariitsumillu atorneqarsinnaasariaqartoq, taamaalillutimmi innuttaasut ajornartorsiutitaqanngitsumik akileraarutinut immersuinissaannut qaqugukkulluunniit tamakkununnga suliariuminartuusariaqarmat.
Naggasiullugu Atassummiit periarfissaq manna iluatsillugu ukiuni kingullerni oqaatigiuarsimasarput, tassani pineqarpoq Naalakkersuisut pisortatigoortumik pimoorussamillu Nunatsinni akileraarutitigut iluarsaarseqqinnissamut suliniuteqalissasut, aammattaarlu akileraaruserneqartussanut iluarsaaqqinnissamullu suliniuteqalissasut, oqallissisiatut siunnersuutigineqarsinnaasumik.
Atassummiit taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut siunnersuutaat taperserparput, neriulluta Akileraaruteqarnermut Ataatsimiititaliap apeqqut qulaani pineqartoq eqqarsaatigeqqitassatut misissorumaaraa.
Lars Sĝrensen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Tassa pisarneq malillugu Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinerini aningaasarsianit akileraarut pillugit Inatsisartut Inatsisissaat ukiumut 2002-mi januar aallaqqaataaninngaaniit atuutilertussaq Naalakkersuisuniit saqqummiunneqarpoq.
Inuit Ataqatigiit maluginiarparput ukiumi 2002-mut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. pillugigt Naalakkersuisuninngaaniit saqqummiunneqartut ukioq mannamut sanilliullugit siunnersuutigineqartut allannguuteqanngitsut.
Tamanna tunngavigalugu Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisunut kingumut kaammattuutigissavarput maannagaaq inuuniarnikkut atugarisat pillugit misissuisimanerit aallaavigalugit, maanilu Nunatsinni akissarsiakinnerpaartagut suli akileraarutitigut oqilisaaffigineqarnissaat eqqarsaatigalugit, minnerunngitsumillu aningaasarsiatigut isertitatigullu nalimmassaarinissaq siunertaralugu akileraartarnikkut nutaamik aaqqissuussisoqarsinnaanissa pillugu suleqatigiissitamik pilersitsinissaq aallarteqqullugu. Tamanna naalakkersuisooqatigiit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaannut naapertuuppoq.
Akileraarutitigut nutarterinissaq Kalaallit Nunaani Kommuneqarfiit Kattuffiat qanimut suleqatiginissaa pingaaruteqarluinarpoq, naluneqanngitsutuut kommunimiit kommunimut akileraarutitigut assigiinngissutaat aamma annertuvoq, tamanna Nunatsinni inuuniarnikkut atugarisat pillugit misissuisimanerup kingumut takutippaa, Nunatsinni innuttaasut sisamararterutaat ukiumut 100.000 kr.-it ataallugit isertitaqartartut, aammalu innuttaasut affaat sinnerlugu ukiumut 200.000 kr.-it ataallugit isertitaqartartut.
Misissuisimanerup aamma uppernarsarpaa ukiumut isertitakinnerpaaffiusartut tassaasut kommuneqarfiit mikinerusutut oqaatigineqartartut.
Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisunullu kaammattuuteqarluta ukiumut 2002-mut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. Naalakkersuisuninngaannit saqqummiunneqartut Inuit Ataqatigiit akuersaarpagut, aappassaaneerneqannginneranilu Inatsisartut Akileraartarnermut Ataatsimiitsitaliaani suliarineqarnissaa aamma akuerseqataalluta.
Mads Peter Grĝnvold, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:
2002-mut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. aalajangersarneranut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit 2002-mut akileraarutitigut ilanngaatissat taamatut annertussusilerneqarnerat taperserparput, soorlu aamma ukiut siuliini taamatut annertussusilerneqarsimasoq.
Annerusumik oqaaseqarfiginagu 2002-mut akileraarutitigut ilanngaatissaq Kattusseqatigiinniit akuersaarparput.
Otto Steenholdt, attaviitsoq:
Saqqummiussaq oqaaseqarfiginagu akuersaarpara.
Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:
Tassa akileraartarnermut aaqqissuussisimaneq una qanganitserpoq aamma taanna oqaaseqartut ullumikkut aningaasaqarnermut tunngasunik oqaaseqartut arlallit tikkuaavigaat.
Inuit Ataqatigiit, Atassutip siorna aamma taassuma eqqartornerani oqaatsitik uteqqippaat, ullumikkut aningaasarsiornermi ingerlatsinermi oqaluuserisaqarnitsinni Siumup tikkuaavigaa aamma akileraartarnermut tunngasoq aaqqissuussivigeqqinnissaat.
Taanna oqaaseqarfiginnginnerani Atassutip oqaaseqartuanut qujavunga inatsisit paasiuminartumik nalilermagu, naak uanga suli paasiuminaatsorujussuartut ilaanni isigisaraluariga. Kisianni allanut soorunami akileraartarnermut inatsit allanut sanilliullugu qularnanngilaq pisariinneralaajuvoq Nunatsinni inatsit taanna atuuttoq.
Atassummut una iluarsartuussinissaq akileraartarnermut tunngasoq, tassani Naalakkersuisut piginnaatippaatigut siunnersuusioqqulluta, annertunerusumik tikkuaanngillat sumut sammiveqassanersoq. Taamaaliussuugut, aamma eqqaasitsissutigiinnassavara ukiarmi 2000-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiineranni inuiaqatigiit aaqqissugaanerata allanngortiterneqarsinnaaneranut iliuusissatut saqqummiussinitsinni aamma oqaatigigatsigu - oqaatigisatta ilaat piviusunngortiterlugit aarlartereeratsigit, soorlu ineqarnermut akiliutit eqqarsaatigalugit, tapiissutaasartut ineqarnermut eqqarsaatigalugit, usinik assartuinermi pissutsit tikkuartorneqartut saqqummiinermi taamanikkut qanoq iliuuseqarfigilereeratsigit, aammalu usit assartorneqarnerani assigiittussaanermi tapiusup peerneqarsinnaanera aamma iliuuseqarfigilereeratsigu.
Kiisalu eqqaasitsissutigiinnassavara tassani ukiarmi saqqummiunneqartumi siunissami takorluukkani aamma akileraartarnermut, akitsuusiisarnermilu uagut Nunatsinni pissutsit atuuttut misissuiffigineqarnissaat nunanut allanut sanilliullugit qanoq ippat, unammisinnaappat, equngassuteqarpat, iluarsisariaqartoqarpa, taanna ingerlanneqarpoq naatsorsuutigaarpullu misissuineq taamaattoq avataniit ingerlanneqartoq 2002-p aallartinnerani naammassineqarsimassasoq.
Taamaattumik aamma Inuit Ataqatigiinnut siornatut oqaaseqarneranut, tassa killiffipput unaavoq Naalakkersuisut maluginiarluinnaqqissaarpaat aamma suliniutigaat isertitatigut innuttaasut atugaasa naligiissarneqarnissaannik suliniutit eqqarsaatigineqarnerat pilersaarusiorneqarnerallu.
Taamatut oqaaseqarlunga massakkut Naalakkersuisut siunnersuutaanut akuersaarneq qujassutigaara.
Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:
Naatsuaraararsumik. Assortuunnermik pilersitsissanngilanga, kisianni oqaaseqartariaqarpunga siunnersuummik saqqummiussaqannginneragaagatta. Assersuutitut taaginnassavara siorna Inatsisartunut ilaasortaasimasoq Anders Nilsson siunnersuuteqarpoq ilaatigut akileraartarnermik aaqqissuussinissap iluani niuertunut mikinerusunut tipigissut suliaqutaarujussuarneri peqqutigalugit, amerissaatillu tassunga aaqqiisoqassasoq. Taamaattumik siunnersuutigisartakkagut neriuppunga aamma tamakkualu eqqaamaneqarumaartut, neriuppungalu aamma assortuunnertaqassanngitsoq taanna, kisiannili isummerfissat takkukkumaartut. Qujanaq.
Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:
Taamaalillunilu ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 15, tassalu 2002-mut akileraarutitigut ilanngaatissat il.il. aalajangersaavigineqarnissaat pillugu siunnersuut siullermeerneqarnera naammasigallarpoq. Aappassaaneerneqartinnanilu Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarallassaaq, tamatumalu kingorna uterfigineqaqqissalluni.