Marlunngorneq 1.maj 2001, nal. 11.00.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32.

Piffissami 2002-2003 Naalagaaffimmit Kalaallit Nunaannut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit inatsisip Kalaallit Nunaannut Atortussanngortinneqarnissaa pillugu Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaateqarnissaat pillugu Inatsisartut aalajangernissaannut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq)

(Siullermeernera)

 

Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Ole Lynge:

 

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut ulloq 30. marts 2001-imi naalagaaffiup Namminersornerullutik Oqartussanut piffissami tulliuttumi tassalu 2002-miit 2003 ilanngullugut ataatsimoortumik aningaasliissutai pillugit danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissutip imarisai tunngavi­galugit danskit naalakkersuisui Kalaallit Nunaanni Naminersornerullutik Oqartussanut tapiissutit pillugit inatsisissatut siunnersuummik suliaqarput.

 

Inatsisissatut siunnersuut pineqartoq, L220, ulloq 4. april folketingimut saqqummiunneqaqqaar­poq inatsisissatut siunnersuutip aasaanerani feriarnissaq sioqqullugu inerlugu suliarineqarnissaa siunertarineqarmat.

 

Matumuuna inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq danskit naalakkersui­suinut oqaaseqaateqarnissaq siunertaralugu. Taamatut pisoqareerpat oqaaseqaat folketingimut ingerlateqqinneqassaaq.

 

Siorna novembarimi ataatsimoortumik tapiissutit pillugit inatsisissaq nutaaq pillugu isumaqati­giinniarnerit aallartinneqarput, taamanikkut aningaasaqarnermut danskit ministererisaat Mogens Lykketoft illuatungeralugu, oqaatigineqartutullu tallimanngornermi 30. marts naammassineqarlu­tik ullumikkut danskit aningaasaqarnermut naalakkersuisuat Pia Gjellerup illuatungeralugu. Sivisuumik isumaqatigiinniartoqarpoq, Finansministereqarfimmi atorfillit taamatullu Namminer­sornerullutik Oqartussani atorfillit sukumiisumik suliaqarsimanerat matumuuna erseqqissaatigis­savarput Naalakkersuisuniit.

 

Danskit naalakkersuisuinut Finansminister Pia Gjellerupimut isumaqatigiinniarnerit ulluni pingasuni ingerlapput. Isumaqatigiinniarnerit ajornakusoortumik ingerlapput taamaakkaluartoq aamma unnersiutissaavoq illuatungeriinnit paaseqatigiiffiusumik isumaqatigiinniarnerit ingerlan­neqarmata.

 

2002-miit 2003-mut ataatsimoortumik aningaasaliissutissat kiisalu allat inatsisissatut siunner­suummi aamma tassunga ilanngussaq 1-imi, danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiissutit oqaasertaannik imalimmi, takuneqarsinnaasut isumaqatigiissutigine­qarput.

 

Isumaqatigiissutip imaasa pingaarnersaraat ukiuni tulliuttuni 2002-mi aamma 2003-mi ataatsi­moortumik aningaasaliussat 2002-mi akit akissarsiallu qaffasissusiinut naatsorsorlugit 2.877,3 mio. kr.-inut aalajangersarneqarnerat. Tamatuma kingunerissavaa ataatsimoortumik tapiissutit 2001-imut naleqqiullugu allanngortinneqannginnerat, ukiumut 8,5 mio. kr.-inik ilassutaasartussat eqqaassanngikkaanni. Taakkunannga 7 mio. kr.-it Nunaata Qeqqani Qeqertarsuullu tunuani qulimiguulimmik  annaassiniarnissamut upalungaarsimaneq pillugu aningaasartuutinut naala­gaaffiup akileeqataassutissaanut aningaasanut killiliussaapput. Sinneri 1,5 mio. kr.-it Namminer­sornerullutik Oqartussat 2002-mit suliassaqarfinnut taamatut aningaasartuutigisarlugit tigusas­saannut tunngasupput.

 

Tamakku saniatigut pisarnertut ataatsimoortumik aningaasaliussat akinut akissarsianullu iluarsiivigalugit naleqqussarneqarput. 2001-imit ukioq mannamiit aappaagumut 2002-mut 2,7 %.-imik siumut naatsorsuutigineqartunik qaffaasoqarluni, tassa 70 mio. kr.-it sinnilaarlugit aningaasartaqarunartumik.

 

Isumaqatigiissutigineqartoq ukiunut marluinnarnut tunngavoq, tassa nalinginnaasutut ukiunut pingasunoortuunani, taamatut oqartoqarsinnaappat. Tamatumunnga pissutaavoq danskit naalak­kersuisuisa ukiunut pingasunut isumaqatigiissuteqartoqassappat ataatsimoortumik tapiissutit ikilisinneqarnissaat ilanngunneqassasoq kissaatigimmassuk. Tamanna Nunatsinnut aningaasa­liussanut qumartiteriartuaarnissaq 1992-imili danskit naalakkersuisuisa piumasaqaataattut saqqummiunneqartalerpoq. Maannamut taamatut suli ikilisitsisoqanngilaq. 2002-mit ataatsimo­ortumik aningaasaliussat isumaqatigiinniutigineqarneranni Naalakkersuisut finansministerimut aalajangiusimavaat ikilisitsinissap akuerineqannginnissaa, ilaatigut innersuussutigalugu Naalak­kersuisut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissatamik pilersitsisimanerat aammattaaq siunissami ataatsimoortumik aningaasaliussat aalajangersarneqartarnerannik isumaliutersuutigin­nittussamik.

 

Isumaqatigiissummi immikkoortut pingajuattut oqaasertaliussat uku ilanngunneqarput:

2004-mit ataatsimoortumik tapiissuteqarfissamit tulliuttumiit ataatsimoortumik tapiissutissanik annertussusiliinissaq pillugu illuatungeriit isumaqatigiissutigaat, Kalaallit Nunaanni Namminer­sornerullutik Oqartussat pilersitaattut Namminersulivinnissaq pillugu Ataatsimiitsitap isumaliu­tissiissutaa, 2002-p naalernerani tunniunneqartussatut naatsorsuutigineqartoq tunngavigalugu, ataatsimoortumik tapiissutinik ikilisitsiartuaarnissamut periaasissat isumaqatigiinniutigineqarsin­naassasut, taamaasilluni Kalaallit Nunaata ataatsimoortumik tapiissutinik isumalluuteqarnerata annikillisinneqarnissaa siunnerfigiinnarnagu, aammali inuiaqatigiit marluk taakkua akornanni nammaqatigiinnissaq pingaartillugu. Tamanna 2004-mit ataatsimoortumik aningaasaliissutissa­nik annertussusiliinissap nalinginnaasumik isumaqatigiinniutaanerani ilaatinneqassaaq.

 

Tassa taanna issuarneqartoq danskit naalakkersuisuisa nutsertitaraat taamaattumik oqaatsit ilaatigut ippinnalaarsinnaapput.

 

2004-miit ataatsimoortumik aningaasaliissutissat pillugit tulliani isumaqatigiinniarnerni, 2003-mi upernaakkut naammassiniarneqartussani, taamaalilluni ilaatigut Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitamit isumaliutissiissut ilaatigut tunngavigalugu ataatsimoortumik tapiissutit annikillisikkiartortinneqarsinnaanerannut pingaarnertut tunngavissat oqaloqatigiissutigineqassap­put. Taamaaliortoqarsinnaassaaq inuiaqatigiit taakku marluk akornanni nammaqatigiinnissaq eqqaamallugu.

Tamakku saniatigut isumaqatigiissutip matumuuna saqqummiunneqartup imaraa naalagaaffiup 2002-mi Qaanaami timmisartunut suluusalinnut mittarfimmut 11,0 mio. kr.-inik aningaasaleeqa­taalluni suli allanik tapiissuteqarnissaa, taamaalereerpat isumaqatigiissutigineqarluni naalagaa­fiup Qaanaami timmisartunut suluusalinnut mittarfimmut tapiissutai tassunga killeqartut.

 

Maannakkut ataatsimoortumik tapiissuteqartarneq pillugu isumaqatigiissut pillugu 1998-imi isumaqatigiinniarnerni illuatungeriit paaseqatigiissutigaat Namminersornerullutik Oqartussat januarip aallaqqaataaani 1999-imit atuutilersumik Nunatsinni oqartussaasunit Danmarkimi timikkut eqqarsartaatsikkullu innarluutilinnut immikkut paaqqinniittarfinniittussanngortitanut siusinaartumik pensionisianut aningaasartuutit aningaasalersugarilissagaat.

 

Kisiannili taamatut paaseqatigiinneq piviusunngortinneqanngilaq, taamaammat illuatungeriit taakkununnga tunngasut isumaqatigiissummut martsip30-ani isumaqatigiissutigineqartumut immikkoortutut ilannguppaat. Tamatuma kingunerissavaa taakkununnga pineqartunut ataatsimo­ortumik aningaasaliissutit iluarsiivigineqannginnerat, tassami Namminersornerullutik Oqartussat 1995-imiilli Danmarkimi timimikkut eqqarsartaatsimikkullu innarluutilinnut ulloq unnuarlu angerlarsimaffinniittunut aningaasartuutit amerlaqataanik sipaagaqarsimammata.

 

Kiisalu siunnersuutip imaraa tjenestemandit Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu atorfillit soraarnerussutisiassanut akileeqataassutaat apriilip aallaqqaataani 2001-imit sillimasii­sarfinnit aalajangersarneqartalissasut. Tassa imaappoq, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu tjenestemandinngortunut naalagaaffiup taamatut sillimmasiisarnermik aaqqissuussi­nermik isumaginnittuuneranut akiliutigisartagaasut akiliisalissapput. Akileeqataassutit maannak­kut akissarsiat 16 %-eraat. Taamaakkaluartoq tjenestemandinut 1. april 2001 sioqqullugu atorfeqalersunut akileeqataassutit allanngortinnagit aalajangiusimaneqaannarput.

 

Naalakkersuisut matumuuna naggasiullugu kaammattuutigissavaat isumaqatigiinniarnerit inerneranni angusat naammagisimaarlugit Inatsisartut oqaaseqaateqassasut, pissutsimmi taamaat­sillugit anguneqarsinnaasut pitsaanerpaartaattut taakku isigineqartariaqarmata. Erseqqissarneqas­saaq ataatsimoortumik tapiissutit pillugit ukiunut marlunnut isumaqatigiissut taanna ukiuni marlunni taakkunani aningaasaqarnermik ingerlatsinissamut annertuumik Nunatsinnik isuman­naallisitsimmat. Ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiissutissaq tulleq 2003-mi upernaakkut isumaqatigiinniutigineqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Danskit naalakkersuisuisa Nunatsinnilu Naalakkersuisut ukiuni tulliuttuni marlunni bloktilskudi­tigut isumaqatigiinnerat Siumumiit angusatut kusanarluinnartutut isumaqarfigaarput. Tassani pineqaannanngillat nalinginnaasumikisumaqatigiissutit pisarnermissut naammassiniagassaasar­tut, tassami Nunatsinni napparsimaveqarfiit, atuarfeqarfiit oqaluffiillu inunnik isumaginninnikkut ingerlatsiviit il.il pissusissamisoortumik isumannaatsumillu ingerlanissaat isumannaarneqarput. Tamannalumi pisariaqarpoq matumanilu siumut isigisumik aaqqiisoqarluni.

 

Tamakkununnga isumaqatigiissutaasunut ilanngullugit Qaanaami mittarfiliorneq aningaasatigut naalagaaffiup Namminersornerusulli akornanni aviffigeqatigiinnikkut aamma aaqqiivigineqarpoq 11 mio. kr.-inik aningaasartalimmik. Naak Siumup tungaaniit aamma mittarfeqarneq Qaanaami ingerlanneqarnerani danskit amerikamiulluunniit peqataasinnaannerat kissaatiginarsinnaaagaluar­toq.

 

Aammattaaq navianartorsiortoqartillugu, tassa beredskab, sillimanissat suli tamakkiisumik isumaqatigiissutaanngikkalaurtoq taanaattoq aamma naalagaaffiup aningaasatigut ikiuunnissaa maanna qularnaarneqarluni ilanngunneqarpoq 7 mio. kr.-inik aningaasartaqartoq. Tamanna aamma angusaavoq naammaginartoq iluarisimaarnartorlu.

 

Akitsuutitigut akissarsiatigullu nikeranerit qaffaataasartut, pris og lønreguleringinik qallunaatut taaneqartartut aamma ukiuni taakkunani isumaqatigiiffiusuni qularnaarlugu aalajangiiffiupput. Taamatut isikkulimmik angusaqarneq namminersornerulerattali ingerlanneqarsimasoq maanna siunissamissaaq atortarnissaanut oqaloqatigiittarnissami tunngavissanngorlugu ilaatinneqalernera nuannaarutissaavoq. Tassmi ilisimavarput Nunatsinni nammineerluta ingerlalernissarput siunertaralugu isumalioqatigiissitarsuarmi tamanna sammineqartunut suliarineqartunullu ilaasussaavoq, isumaqatigiissummilu siunnniunneqarsimasoq isumalioqatigiisitarsuup taassuma saqqummiussinissaa tunngavigalugu taamanikkussami isumaqatigiissut una aallaavigalugu nutaamik siunnerfeqarnissaq Siumumiit tamakkiisumik isumaqatigaarput.

 

Tassami danskit siunissami nammaqatigiinnikkut aaqqissuusseqqinnissarput soqutigaa tamanna­lu aamma siusinnerusukkulli ilisimatitsissutigisareersimavaat. Qularutissaanngilarmi siunissami nutaamik aaqqissuussinerit pisariaqalerumaartut naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammineerluta ingerlalernissarput siunnerfiummat.

 

Siumumiit Naalakkersuisut qutsavigaavut ullumikkut periarfissarititaasut aallaaviusullu eqqar­saatigalugit taama Nunatsinnut innuttaasunullu pitsaatigisumik angusaqarnerat pillugu.

 

Taama oqaaseqarluta isumaqatigiissut Siumumiit taperserparput neriullutalu danskit partiivisa folketingimi taperserluarumaaraat, taamaalilluta naalagaaffigeqatigiinnermi pisussaaffivut Nunatsinnut tunngasut pisarnermissut folketingimi qassiiliuutaanngitsumik naammasineqarsin­naaqqullugit.

 

Augusta Salling, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Naalakkersuisut kaammatuinerat isumaqatigiinniarnerit inerneranni angusat naammagi­simaarlugit Inatsisartut oqaaseqaateqassasut matumuuna Atasasummiit oqaatigissavarput Naalakkersuisut kaammattuinerat akuersaaratsigu. Paasivarput isumaqatigiinniarnerit ajornaku­soortumik sivisuumillu ingerlasimasut taamaakkaluartorli illuatungeriinnit paaseqatigiiffiusumik ingerlanneqarsimasut. Atassutillu paaseqatigiiffiusumik isumaqatigiinniarnerit ingerlanneqarsi­manerat iluaraa.

 

Ataatsimoortumik tapiissutit 2001-imut naleqqiullugu ukiuni 2002-mi aammalu 2003-mi allanngortinnearsimannginnerat Atassutip assut iluaraa, tassami Atassutip pingaartutut isigaa naalagaaffeqatigiinnerup aqqani paaseqatigiittumik Nunatta ineriartortinneqarnerata innarlerne­qannginnissaa ilaatigut ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit isumannaarsimaneqartariaqar­toq, ataatsimoortumillu tapiissutit appartikkiartuaarneqarsinnaanerat aatsaat eqqartorneqalersin­naasoq allanik aningaasanik isertitsissutaasinnaasunik qulakkeerereersimanikkut, ilaatigullu tamakku namminiilivinnissaq pillugu ataatsimiititap isumaliutissiissutigiumaagassaani 2002-p naalernerani tunniunneqartusami ilanngullugit qulaajarneqareersimanissaat neriunarpoq.

 

Taamaattumik Atassutip iluaraa Naalakkersuisut finasministerimut aalajangiusimasimammassut ikilisitsinissap akuerineqannginnissaa, tassami 1993-imi naalakkersuisooqatigiit IA aamma Siumut siunnerfigisimagaluarmassuk tapiissutit appartikkiartuaarneqalernissaat, tamannali Atassutip naalakkersueqataanerani 1995-imiit 1999-imut pinngitsoortinneqarsimavoq, tamatuma­lu appartitsiartuaarnissamik pinngitsoortitsinerup massakkut Naalakkersuisuusunit aalajangiussi­maneqarnera Atassutip iluaraa, naak ilaatigut tamanna isumaqatigiissutip ajuusaarnaraluartmik ukiumik ataatsimik sivisikkillisariaqarneranik kinguneqarsimagaluartoq aammalu ajunngivipoq isumaqatigiissutigineqarsimammat ikilisitsiartuaarsinnaanermut periusissaq Namminersulivin­nissaq pillugu Ataatsimiititap isumaliutissiissuteqareerneratigut aatsaat isumaqatigiinniutigine­qarsinnaajumaartoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta isumaqatigiissutaasimasumut ilanngussat allat ilanngullugit naammagisi­maarlugit Atassummiit oqaatigissavarput.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit danskit naalakkersuisuisa Nunatsinnut aningaasaliuttagaannut ukiunut tulliuttu­nut marlunnut atuuttussatut Naalakkersuisut isumaqatigiissutigisimasaat akuersaarpaat.

 

Inuit Ataqatigiit tungaannit isumaqatigiissummi maluguniagassat oqaaseqarfigerusutat marluup­put.

Siullertut maluginiagassatut unaavoq, ukiunut siuliinut naleqqiullugu maanna isumaqatigiissuti­gineqartoq ukiuni marlunni atuutsinneqassaaq, ukiuni pingasuni pinnani.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup saqqummiussinermini ilanngullugu nassuiaatigaa suna tamatumunnga pissutaasoq. Naalakkersuisut oqaasii ima paasineqarsinnaapput ukiut pingajuat isumaqatiginninniarnermi niuerutigineqarsimasoq, ataatsimoortumik tapiissutit aappaagumiit ikilisikkiartuaartinneqalereernissaat pinngitsoortinniarlugu. Tamanna Inuit Ataqatigiinnit iluarisimaarparput.

 

Iluarisimaarinninnitsinnut pissutaatinnerunngilarput nalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutaasa ikilisikkiartuaartinneqalersinnaanissaannut ukiup aallartiffissap kinguartinneqalaarnera, kinguar­titsinissamulli tunngavilersuutaasimasut. Naalakkersuisummi saqqummiineratigut paasinarpoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitamik pilersitsisimaneq siunissamilu ataatsimoortu­mik tapiissutit aalajangersarneqartarnerat isumaliutissiissusiornermut ilanngullugu suliakkiissu­taanera tunngavilersuutigineqarsimasoq. Naalakkersuisutta isumaqatiginninniarnermi ajornaku­soortumi danskit naalakkersuisui killissinnaammatigit tulluusimaarutissaavoq. Periarfissaq manna iluatsillugu Naalakkersuisunut Nunarput sinnerlugu angusarimasaannut qujarusuppugut. Inuit Ataqatigiinni angusat nalilerpavut danskit naalakkersuisuisa Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitamik pilersitsisimanitsinnik paasinninnerattut ataqqinninnerattullu.

 

Maluginiagassat aappaat tassaavoq 2002-mut 11 mio. kr.-inik aningaasaliissuteqartoqarnissaa, tassa Qaanaami timmisartunut suluusalinnut mittarfimmut. Ilisimaneqarpoq ukiamut Qaanaami mittarfik atoqqaarfissiortinneqassasoq. Qanorli atorneqarnissaa suli erseqqissumik aalajangiiffi­gineqarunanngimmat Naalakkersuisunut apeqqutigerusupparput 11 mio. kr.-it matumani pineqar­tut sumut matussisiinerussanersut, danskillu nalagaaffiata Qaanaami mittarfimmut tapiissutai tassunga killeqartut oqaatigineqarmat, tamanna qanoq paasisariaqarpa?

 

Taamatut oqaaseqarluta Inuit Ataqatigiinnit nalunaarutigissavarput isumaqatiginninniarnermi Naalakkersuisut angusaat naammagisimaaratsigit, qujaqqissuugullu killissaa tikillugu ilungersuu­teqarsimanerannut. Naggasiutigalugulu oqaatigissavarput ukiuni marlunni tulliuttuni Nunatsinni aningaasatigut inissisimanitta isumannaatsuusutut oqaatigineqarsinnaasoq. Taamaattoq takorlo­orneqarsinnaavoq 2003-mi isumaqatiginninniarnissat ajornaatsuinnaanavianngitsut, taamaattu­mik piareersarluarsimanissaq tunngavilersorluakkanillu saqqummiussinissaq taamanikkornissaa­nut suli pisariaqarnerussaaq.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatta aamma qallunaat naalakkersuisuisa piffissaq annertooq atorlugu isumaqatigiinniarsima­nerat Kattusseqatigiinniit annertunerusumik oqaaseqarfiginagu akuersaarnerput oqaatigissavar­put.

 

Isumaqatigiissulli ukiuni marlunni atuuttussatut aalajangiunneqarsimasoq, siornatigummi ukiuni pingasunoortunut sanilliullugu, tunngavigineqartutullu Naminnersorneq pillugu Ataatsimiititali­ap suliaminik tunniussinissaa pissutaatillugu.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput tupigusuutigigatsigu Namminersorneq pillugu Ataatsimii­titaliap suliaa pissutigalugu taamatut ukiunut marlunnut killiliigallarneq. Tassami Namminersor­neq pillugu Ataatsimiititaliaq annertunerusumik Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut attuu­massuteqanngimmat. Taamaammat Naalakkersuisut isumaqatigiinniarnermi pitsaanerusumik tunngavilersorsimassagaluarpata isumaqatigiissut allanngorani ukiuni pingasuni atuuttussaasi­massagaluarpoq.

 

Kattusseqatigiinniit oqaatigissavarput neriuutigigatsigu siunissami isumaqatigiinniartarnerit siornatigutut ingerlanneqalerumaartut, tassalu ukiuni pingasuni isumaqatigiissuteqartarnikkut.

 

Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliap suliaata kingunerisinnaasai Kattusseqatigiinniit pissanngatigalugit siunissami naalagaaffiup tapiissutigisartagaasa appartikkiartuaarnissaannut tunngatillugu pissanngatigaagut. Taamaattumik Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliaq pitsaasumik suliaminik tunniussinissaa neriuutigaarput.

 

Oqaluttarpugummi annertunerusumik namminersornerulernissatsinnik, taamaattorli aningaasat qallunaat naalagaaffianiit pisartakkagut suli taama annertutigitiinnarpagut. Taamaammat siunissami namminersornerulerniarutta aningaasat Qallunaat Nunaanniit pisartakkagut pitsaasu­mik isumaqatigiinniarnikkut appartikkiartuaarnissaat anguniartariaqarpagut.

 

Isumaqatigiissutip aningaasartaasa annertussusilerneri tungitsinniit annertunerusumik oqaaseqar­figissanngilagut, taamaattorli nalimmassaanissat tulliani isumaqatigiinniarnermi ersarissumik aaqqiivigineqarnissaat kissaatigigatsigit.

 

Isumaqatigiinniarnermi Qaanaap mittarfissaanut aningaasaliinerit annertunngikkaluartut pissann­gatigaagut Naalakkersuisut qanoq annertutigisumik mittarfissamut aningaasartuuteqarsimanersut manna tikillugu.

 

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq aamma Naalakkersuisoqarfimmi atorfilittat sulilluarsima­nerannik qujaffigissavagut, neriuutigalugulu isumaqatigiinniarnerit naammassilluarumaaraat.

 

Taamatut oqaaseqarluta siullermeernerani akuersaarnissarput oqaatigissavarput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Oqaaseqaat ataatsimut isigalugu oqaatigisariaqarpoq angusaasimasut isornartoqanngitsut.

Ukiunut siunitsinniittunut marlunnut Namminersornerullutik Oqartussat suliaminnik allanngor­titsinatik ingerlaqqinnissaat qulakkeerneqarsimavoq.

 

Aningaasat allanngoratik saniatigulli isumaqatigiissutit malillugit ilasillattaarnerit, tassa 8, 5 mio. kr.-it toqqaannartumik Danmarkimi ministeriaqarfinnut akiliutissat, kiisalu avannaani helikop­terit annaassiniartitaasarnerat pillugu aamma tapiissutissat.

 

Aamma taasariaqassaaq Qaanaami mittarfiliorneq tusaamasanngulersoq inaarutaasumik 11 mio. kr.-inik tapiiffigineqassammat. Tamanna oqallisissaqqikkaluaqaaq pisimasut kingulliit ersersik­kiartormassuk Qaanaap amerikamiut Thulemi radareqarfimmik illersornissaani killeqarfiup iluaniimmat akornuteqanngitsumik timmisartunit Qaanaalianit qulaavaaneqarnissartik killeqann­gitsumik akuerissaneraat, imaluunniit tassunnarniartut sakkortuumik namminneq piumasanngua­minnik killilersuiffigissaneraat. Ajunngilarmi mittarfissaq inerlugu 11 mio. kr.-it taakkua atorlugit suliarineqarniarli, inereerlugu Amerika qanoq oqassanersoq utaqqerusaassavarput.

 

Kisiannili oqaaseqaammi titarnerit akornanni ersiallattoqarpoq, aningaasat Danmarkimit pisar­takkagut siunissami taamaattuaannarnissaannik nalornilersitsisinnaasut. Tassa tapiissutit millisik­kiartuaarneqarnissaannik naalagaaffiup 1992-imili piumasarisimasaa, qujanartumilli suli piviu­sunngorsimanngitsoq.

 

Namminersulernissaq pillugu Ataatsimiititaliaq sakkugineqarsimavoq, taassuma sulinissaa siunniutaalu aningaasat Danmarkimiit pisartakkatta siunissami taamaaginnarsinnaanerannik minnerulersitsisinnaaneranulluunniit aalajangiisussarujussuusoq. Tassa ima paasillugu annerusu­mik minnerusumilluunniit namminersulerneq ukiup 2002-p naalernerani ataatsimiititaliamit saqqummiunneqarpat aningaasanik Danmarkimiit tapiissutaasartunik milliartuaartitsineq aallartissinnaassaaq.

 

Taamatut oqarninni savalimmiormiut pineqarnerat eqqaavara. Nalunngilarput namminersulernis­sartik piaartumik eqqukkumagaat, qallunaalli naalagaaffiata piumasarigaa tuaviussappata aningaasat Savalimmiunut tapiissutaasartut ukiuni ima ikitsigisuinnarni atuutinneqassasut.

 

Soorluuna nipi massakkut ersarissiartulersoq kalaallit namminersorlutik piumassuseqalissappata, Savalimmiutorluinnaq pineqartussanngortut, taamaattumik pissanganassaaq Namminersulernis­saq pillugu Ataatsimiititaliaq ukiup ataatsip ingerlanerani qanoq ersaritsigisumik oqassanersoq Danmarkimut, tassani aningaasanik milliartortitsinissaq Danmarkimi siunnersuutaasimasoq manna tikillugu pukusummiorineqarmat. Kisianni eqqumeequtaa aajuna inuiaqatigiinngooq taakku marluk assigiimmik pineqarnissaat tunaartaralugu.

 

Oqaaseqaammi inuiaat illuatungeriit nammaqatigiittariaqarnerannik oqarneq, Danmarkillu isumaqatiginninniartitaanit uteqqiaffigineqarsimasoq eqqarsariarnarpoq Namminersorneruler­nerummi inatsisaani nunatsinnut Danmarkip tapiisarnissaa ima oqaasertaqarmat: Nunarput pisariaqartitsiuartillugu tapiissutit taakkuujuaannassasut. Namminersulernissaq pillugu Ataatsi­miititaliaq isumaga naapertorlugu suli ukiumut tullermut atatillugu oqarsinnaagunanngilaq, aningaasarsiornerput pingaartumik pisuussutit uumaatsut eqqarsaatigalugut ima pitsaalersimatigi­soq Danmarkimiit tapiissutisiarisartakkagut milliartortittariaqalerlutik - ikiliartortittariaqalerlutik.

 

Aningaasat eqqarsaatigalugut oqartariaqarpoq, Namminersulernissaq pillugu Ataatsimiititaliaq aningaasat eqqarsaatigalugit tapiissutinik millisitsissutaasinnaasumik qallunaat naalakkersuisui­nut suli oqariartuutissaqanngitsoq.

 

Naggataatigut oqaatigilara isumaqatigiinniarnermi angusat pitsaasutut isumaqatigiinniarsimasul­lu nersualaartariaqartut angusaat pitsaasoq pillugu.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Tassa oqariartuut Naalakkersuisut danskit naalakkersuisunut apuussassaat aallaqqaammut oqaatigissavara taamatut inatsisit atuutilersussat pillugit Inatsisartut oqaaseqaateqarnissaannut qinnuigineqaraangata arlaleriagassaaneq ajormat, taanna Kattusseqatigiit oqaaseqartuannut aallaqqaammut eqqaasitsissutigissavara aappassaaneerinninnissamik oqalulluni aallartimmat.

 

Taavalu taamatut oqareerlunga isumaqatiginniarnerit ataatsimut qiviassagukkit taamanikkut novemberip 23-ani aallartittut kingornalu uani martsip naalivinnerani ingerlaqqittut ataatsimut isigissagaanni Inatsisartut ilassinninnerat tapersersuinerat Naalakkersuisuni qujanarpoq.

 

Erseqqissassavara Naalakkersuisut isumaqatigiinniarnitsinni Inatsisartuni nipi nalunngisarput qamani tusaasarput toqqammavigilluinnarlugu isumaqatiginninniarnerit ingerlassimagatsigit.

 

Ukiarmi Inatsisartut ataatsimiinneranni siunissami takorluugaq inuiaqatigiiusugut qanoq ukiunut nutaanut ikaarsaariarnissarput saqqummiukkatsigu, taamanikkut Naalakkersuisuni naatsorsuuti­gaarput danskit naalagaaffiata Danmarkip Nunatsinnut aningaasaliuttagai taakkuusut toqqamma­vigalugit ineriartorneq ingerlaqqissasoq, taannalu Inatsisartunit ilassilluarneqarmat ilaatigut tamakku toqqammavigalugit isumaqatigiinniarnigut ingerlassimavagut.

 

Isumaqarsimanngilagut Inatsisartuni partiit tamarmik ataasiakkaallu peqataaffigisaannik Nammi­nersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaliorneq asuli pinnguaannarnertut nalilerneqassasoq. Isumaqatigiissitaliaq pilersinneqarsimavoq Nunatta Danmarkillu akornanni aningaasat naalagaaf­fittullu nunatullu aaqqissugaanerup 79-imi Namminersornerulerneq pillugu inatsit toqqammavi­galugu aaqqissuussaasimasut, ullumikkut killiffik 2000-imi appakaatereernitsinni allanngortin­nissaanut toqqammavissarsiortariaqannginnersugut. Ilisimareeratsigut Inatsisartut oqallittarneran­ni ilisimareerparput killiliunneqarsimasoq Namminersorneq pillugu inatsimmi killiliunneqarsi­masut, killissai tamaasa tikillugit tattulersimagipput.

 

Taamaattumik ilaatigut killiliunneqartut qattorarlugit ingerlalereernerput nunani allani isumaqati­giissuteqartarnerit eqqarsaatigalugit taakkuusimapput ilaatigut salliarnartami tassani uninngaru­saaginnarneq pinnagu alloriarnissamut tullermut tunngavissiornissaq, tamatumanilu Inatsisartuni partiit tamarmik ataasiakkaallu peqataajumallutik nalunaarsimammata Naalakkersuisuni tamanna toqqammaviginiarsimavarput.

 

Siumuminngaanniit isumaqatigiissut kusanartutut oqaatigineqarnera nuannaarutigaarput, taamaappoq aamma partiinut allanut ataasiakkaanullu.

 

Qaanaami mittarfiliaq oqaaseqartut tamarmik tupinnanngitsumik sammivaat. Oqaluttuassartaa taassuma tamakkivillugu oqaluttuarinngikkaluarlugu, oqaatigissavara Naalakkersuisuni ilisi­maarigatsigu 1997-imi januarip naalernerani taamanikkut Naalakkersuisuusut Siulittaasuata taavalu aamma danskit ministeriunerata isumaqatigiissutigimmassuk naalagaaffiup aningaasaliu­tassai 47 mio. kr.-it tassaasussaasut Dundasimi aaqqiiniarnermut tunngavigineqarsimagaluartut Qaanaami mittarfiliornissamut nuunneqassasut. Taamanikkullu isumaqatigiissut tassaassasoq nutarteqqinneqarsinnaanngitsoq.

 

Taamaakkaluartoq Naalakkersuisuni ullumikkut atuuttunut ilungersuussimavarput isumaqarluta, mittarfiliap taassuma uagut nammineq pisuussutiginngisatsinni sanasariaqalersimaneranik toqqammaveqarneq uagut kisitta nammattariaqanngikkipput. Danskit naalakkersuisui pisariaqas­sappat amerikamiut oqartussaasui aamma oqaatigineqartuutut tikinneqarsinnaanerat eqqarsaatigi­neqartariaqarpoq.

 

Massakkut mittarfiliaq taajanna 120 mio. kr.-it missaanni akeqartussatut naammassiguni naatsorsorneqarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisuninngaanniit pingaartissimavarput pinngitso­ornani siullermik danskit naalakkersuisuilu avitseqatigiinnissaq naligiittut. Taamaammat 47 mio. kr.-iusimagaluartut erniaat ilanngullugit 49 mio. kr.-it pallissimammatigit danskit naalakkersui­suinut akiligassaq 11 mio. kr.-it aggiupparput, taanna ullut pingajuanni akuersaarneqarpoq, taamaalilluni 60 mio. kr.-eertussaavugut illuatungeriilluta.

 

Siumup oqaaseqartuatut uggornaraluarpoq ingerlatsinissami mittarfiup taavaniittup ingerlanne­qarnissaanut aningaasartuutaajumaartussat avitseqatigiiffiunissaat aamma anguniaraluaratsigu, iluatsinnginnatsigu. Kisianni nallukattat atugassagut suli tamakkerlugit atorsimagunanngilagut, taamaattumik suliassaq taanna ingerlaqqissasoq Naalakkersuisuninngaanniit naatsorsuutigaarput, danskit naalakkersuisui bloktilskudit Danmarkip Nunatsinnut aningaasaliuttagai toqqammavi­ginngikkaluarlugit allatigut aqqutissarsiorsinnaaneq matoqqatinngilarput.

 

Taavalu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat Kattusseqatigiinninngaanniit tupigineqar­poq sooq taanna Isumalioqatigiissitaq sooq tunngavilersuutigisimaneripput, suna alla tunngavi­lersuutigissagatsigu, pitsaanerusuminngooq tunngavilersuuteqarniarsimasaria­qaraluarpugut.

 

Inatsisartut oqartussaaqataanerat ataqqillugu Naalakkersuisuninngaanniit Inatsisartuni partiini tamani suleqataaffigineqartoq aningaasalersuinerup Danmarkip nunattalu suleqatigiinneranni tunngavissanik nutaanik nalilersuisoq ataqqisimassanngikkutsigu, sooq pilersissimassavarput. Taassumap tikkuagassai toqqammaviujumaarput qanoq tullianik isumaqatigiinniarnerit ingerla­nissaannut.

 

Naalakkersuisuninngaanniit pisariaqartissimanngilarput Inatsisartut Nunatsinnut aningaasalersui­nermut toqqammaviulluinnartumik akuersaarsimasut sanioqqutiinnarlugit piumasaannatsinnik toqqammaveqarluta, oqarluta ajornaqaarmi ikilisikkiartorlugit aallartinniarsigit. Oqaaseqartut tamarmik maluginiarsimasaattut danskit naalakkersuisui 1990-ikkut aallartilaarnerannili taamatut aallartipput. 1990-ikkut aallartilaarneranni Nunatsinni inuit ukioqqortussutsitsigut katitigaaner­put ilanngullugu nalilersuisarnermi aningaasaliuttakkami annertussusilertarnerat taanna qimanne­qarpoq taamanikkut naalakkersuisuusunit. Aamma 1990-ikkut aallartilaarneranni ukiunut marlunoortumik isumaqatigiissinnaannginnermi ukiuni marluinnarni aamma ataasiarluni isumaqatigiissuteqartoqareersimavoq.

 

Taamaakkaluartoq ullumikkut pissutissaqarluarluta Naalakkersuisut sinnerlugit isumaqatigiinni­artuusugut ukiunut marlunnut killiliinissaq killiffigisimavarput, isumaqaratta taanna sakkussaq­qissoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissusiassaa.

 

Kattusseqatigiit oqarnerattut neriuutigisaat kusanartumik angusaqarumaartoq. Kattusseqatigiit tassani aamma suleqataagamik, kusanartumik angusaqarnissaa soorunami uaguttaaq Naalakker­suisuni neriuutigaarput.

 

Naalakkersuisuni Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaq aallartimmat Naalakkersuisut Siulittaasuallu Danmarkimi folketingimi partiit tamangajaasa siuttui oqaloqatigisimavagut, folketingip siulittaasoqarfia siulittaasuatigut ilisimatissimavarput, siunnerfipput suunersoq, Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui ilisimatissimavarput suunersoq.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerattut manna isumaqatigiissut, ilumoorpoq Nammi­nersoq pillugu Isumalioqatigiissitap akuerineqarnerattut naqissuseqarneratut manna isigisariaqar­poq.

 

Pingaartuuvoq isumaqatigiinniarnerni taamaattuni illuatungeriit sanngeequtigisinnaasai suuneri ilisimassallugit, taakkulu atorluarniarsimavagut massakkullu pingaartitarput Naalakkersuisuninn­gaanniit tassaavoq, 2003-mi isumaqatigiissutissap tulliata inaarsarneqarnissaani kikkuujumaar­nersut isumaqatigiinniarumaartut taakkua sakkussaqarluaqqullugit isumaqatigiinniarnerit ukioq manna ingerlanneqarsimasut tassuunakkut ilisimalersimasagut katiterlugit toqqortaatiginiaratsigit taamanikkut isumaqatigiinniartussat suut pulaffiusinnaasut, suut sakkugineqarsinnaasut aamma ilisimaniassammatigit. Tamanna manna tikillugu pigineqarsimanngilaq.

 

Ukiut pingajuat niueqatigineqarsimasutut Inuit Ataqatigiit paasinninnerat, taamatummi oqarto­qarsinnaavoq. Danskit naalakkersuisui isumaqatiginninniarnerit aallartimmata ukiut 2002-minngaanniit 14 - 15 mio. kr.-it aallaqqaatigalugit appartitsiartornissaq saqqummiuppaat. Nalunaaquttap akunnikkaarlugit isumaqatigiinniarnerit unittarlutik, tunuartarluta ingerlakatsigit naggataatigut tassa allanngortinneqassanngitsut oqaatigineqarpoq.

 

Una ilisimatitsissutigiinnassavara 11 mio. kr.-it saniatigut, taava qulimiguulinnik qeqqani Qeqertarsuullu Tunuani sillimmateqarnermut upalugaarsimasuuteqarnermut 7 mio. kr.-it taakkuummata aningaasaliissutit qaffaataat. Kiisalu 8,5 mio. kr.-it tassaapput 7 mio. kr.-it taakkua taariikkakka taavalu 1,5 mio. kr.-it tassaalluni ilinniartitsisut Nunatsinninngaanneersut Danmarkimi ilinniaqqittarnerannut siornatigut danskit naalakkersuisuisa akilertarsimagaluakka­tik toqqaannartumik nunatsinnut aningaasaliuttakkaminnut ilannguppaat, affaalu 800.000 kr.-it missaanniittut tassaavoq naalagaaffiup aallartitaqarfiata naqqani init ullumikkut Namminersor­nerullutik Oqartussanit atorneqartunut akiliutaasartut. Naalagaaffimmiit tigoriarlugit naalagaaf­fimmut akiliutigisassavarput, isumaqatigiinniarnerit taamatut ingerlasarput.

 

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut qujavugut.

 

Taava kisianni ingerlaqqitsinnaga una oqaatigilaassavara aalajangiiffigisassatut siunnersuutitut inissinneqarsimammat immikkoortoq 32 allatuulli marloriagassaassammat. Tassa siornatigut ataasiaannartaraluaratsigit taakku Inatsisartut suleriaasiannut ' 32, imm. 2 malillugu marloriarne­qartussaapput, kisianni tusaasinnaavakka oqaaseqartut tamarmik isumaqatigiissut iluarisimaaraat. Taamaattumik aappassaaneerneqarnissaata pinissaa sukkulluunniit pisinnaavoq.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut ilassutigilaassavara aamma uanga nuannaarutigalugu taamatut ilassilluarneqarnera isumaqatigiissutip ittup.

 

Taavalu maannakkut folketingimut ingerlasussaammat aammalu ataatsimiinnerit maaniittut oqaaserineqartut folketingimut ingerlanneqartarmata, erseqqissaatigerusullugu aamma oqaatigi­neqareersutut naalagaaffeqatigiinnerup iluani apeqqut taanna Kalaallit Nunaat Danmarkilu naalagaaffeqatigiitsillugit apeqqut taanna pingaarutilerujussuartut siunissami inissisimajuassaaq.

 

Taamaattumik Naalakkersuisuni uanga Siulittaasuuninni periarfissanik maannakkut marlunnik atugarisanni taanna isumaqatigiinniarnermi pingaartorujussuartut isigiuartarsimavara aamma peqataaffigiuartarsimallugu, maannamullu malugisinnaavara danskit naalakkersuisuisa nammi­nersorneruleratta aningaasalersuinissamut paasinninnerat, taamaappoq aamma suleqatiginnikku­maneq taamaappoq.

 

Aamma tassunga ilanngussami soorlu saqqummiussami oqaatigineqartoq arajutsimaneqanngilaq Kalaallit Nunaat nammineerluni ingerlaniarnerminut maannakkut siunnerfeqarmat, aamma taanna oqaloqatigiinnermi ilaasimavoq, tupinnanngitsumik. Aammalu taannaavoq maani oqaaseqartut ilaasa uniffigisaat.

 

Tassa Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni aningaasatigut aaqqiisarneq allannguuteqassap­pat pissusissamisoorpoq, nammineerluni ingerlalernissatsinnut kommissionip oqallisigisaa inerpat taanna tunngavigalugu isummernissatsinni inimi maani aammalu folketingimi periarfis­sinneqarnissarput, taanna suleriaaseq aamma isumaqatigiinniarnermi ataqqiniarsimavarput uagullu kalaallit tungaanninngaanniit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisorlu tassuunakkut erseqqissaatigisimavarput maanaannakkut allanngortitsisoqassappat pissusissamisuunngitsoq, ataatsimiititaliap siunnersuutai tunngavigalugit naammassinninnissaq pisariaqarmat.

 

Tassunga ilanngullugu oqaatigilaassavara Thulemut tunngasut aningaasat aaqqinneqartut aamma nuannaarutigineqartut qaavatigut oqaatigissagatsigut Thulemut isumaqatiginninniarnerit maanna­mut aamma soorlu ilaatigut Siumukkut oqaaseqartuisa allallu tamakkiisumik angusaqarsimann­gikkaluartugut maluginiarsimasaat ilumoorpoq. Kisianni amerikamiunut oqaloqatiginninnerit maannakkut sukaammerneqarnissaanik noqqaanerput aamma piffissami kingullermi erseqqissaa­tigisimavarput, ukunani aningaasartuutissat qallunaanut tamarmik inerneqarlutik suliarineqare­eraluarpataluunniit, suli amerikamiunut oqaloqatigiissutissat naammassineqanngitsut arlaliupput.

 

Aamma uagut angallannikkut oqilisaanneqarnissatsinnut imaanngitsoq aningaasatigut piinnarlu­ta, kisianni allatigut suleqatigiinnikkut aaqqiissutissat aningaasarsiornitsinnut oqilisaassutaasin­naasut, taakku oqaloqatigiinnerit ingerlaqqissapput danskit naalakkersuisui suleqatigalugit.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa Tuusimut oqaatiginiarlugu aatsaannguaq Siulittaasup oqaatigivaa, oqaatigissamaarniarlugu aappassaaneerneqarnissaanut uani allanneqarsimammat majip 29-anut, kisianni takusinnaasakka malillugit aamma amerlanerussuteqartut maani taamatut akuersaarnerat toqqammavigalugu aappassaaneerneqarnissaa immaqa imatut pisariaqassanngitsoq.

 

Kisiannili una oqaatiginiarlugu mittarfimmut tunngatillugu Qaanaamut oqaatigineqarmat uagut nammineq piumasarinngisatsinnik taanna mittarfik sananeqarmat, taamaattoqanngilaq Inatsisar­tunukua Siumukkut Naalakkersuisuutillugit Lars Emilikkut isumaqatigiissut taanna piviusunn­gortikkaat qallunaat naalagaaffiallu, tassalu Qaanaami mittarfiliornissaq.

 

Taanna pissanganarpoq maannakkut aningaasat saniatigut qallunaat naalagaaffiata tapiissutigi­saat, tassalu taakku 47 mio. kr.-it saniatigut 11 mio. kr.-it. Pissanganarpoq taassuma mittarfiup atorneqarsinnaanissaa qanoq isikkoqarnersoq. Tassami isumaqatigiinniarnerit suli ingerlapput, taamaattumik una oqaatigissavara Siumukkut taamanikkut 1997-imi oqanngilanga IA-kkullu, kisianni Siumukkut Naalakkersuisuuneranni taanna mittarfimmut tunngasoq aaqqiivigineqarni­kuuvoq.

 

Aamma Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliap suliaa aamma uagut pissanngatigaarput, kisianni naatsorsuutiginngilarput taamatut isumaqatigiinniartarnerni siunissami annertunerusu­mik allannguuteqassasoq.

 

Aamma Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaq pilersinneqarmat siunertaavoq naalagaaf­feqatigiinnerup iluani, imaanngitsoq savalimmiormiutut uagut taamatut inissisimassagut.

 

Taamaattumik aamma oqaatigissavara bloktilskudit maannakkut nunatta aningaasaqarneranut tunngatillugu 59% qallunaat naalagaaffianinngaanniit pisartagaritillugit, taakkua appartikkiartu­aarsinnaanissai aamma pissanganarpoq, qanoq Naalakkersuisuninngaanniit isummerfigineqassa­nersoq.

 

Taamaattumik arlaatigut taakku aningaasat pinngitsoorata aamma ujartorniartariaqaratsigit, 2,8 mia. kr.-it ukiumut, takujuminaatsippara suminngaanniit 1, 2, 3 pissarsiarissanerigut appartitsiar­tuaarnissamut, taamaattumik aamma Naalakkersuisuninnganniit pissanganarpoq qanoq taassuma tungaatigut eqqarsaateqarnersut, ukiuni aggertuni Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliaq aningaasaqarnermut tunngasortai tunniutereerpatigit qanoq aaqqiisoqarniarnissaa. Uanga naatsorsuutiginngilara annertunerujussuarmik allannguuteqartoqassasoq, qujanaq.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Siullermik nuannaarutigaara Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilanngul­lugu eqqaammagu Qaanaami mittarfiup ingerlanneqarneranut tunngatillugu aamma aningaasati­gut pisussaaffeqaqatigiinneq, taavani pissutsit aamma atugarineqartut eqqarsaatigalugit, tassami Qaanaap eqqannguani sakkutooqarfeqarnera pissutigalugu aammalu taassuma pilernerata kingunerisaanik taavani innuttaasut qanoq pineqarsimanerat aammalu ullumikkorpiaq taamanik­kut pisimasut aallaavigalugit inissisimalersimanerat tamaasa nalilersuutigalugit aamma isumaqa­tigiinniarnerit pinngitsoorneqarsinnaanngimmata, danskinut tunngatiinnarnagu aamma amerika­miunut tunngatillugu.

 

Uagut pisussaaffeqarpugut maani Inatsisartuni ilaasortatut, aamma isummatsinnik tunioraassallu­ta Naalakkersuutitatsinnut, Naalakkersuisuutitat kikkuugaluarpataluunniit aamma partiit kikkuu­galuarpataluunniit. Taamaattumik pisussaaffik tamanna aamma ataqqillugu naapertorlugulu soorunami isummatsinnik annitsisassaagut oqariartuuteqartarlutalu.

 

Taamaattumik nuannerpoq tusarlugu suli nallukattat tamakkerlugit nalunneqarsimanngitsut tassunga tunngatillugu, aammalu tamakkua soorunami pippata, taava immaqa ersarinnerusut paasissutissat aamma pisinnaajumaarpagut aammalu angusinnaajumaarpagut.

 

Ataatsimut isigalugu oqaatigereerparput Siumuminngaanniit isumaqatigiissut folketingimi akuerineqarniartussaq taanna nuannaarutigalugu isumaqatigalugulu. Aamma tassunga ilanngullu­gu iluarisimaarnarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqarnermini ilanngullugu eqqaammagu Nunatsinni uagut aaqqissuussaanikkut allatut aaqqiinissarput siunertaralugu Inatsisartut siunnerfeqareernerput aamma naalaagassaammat.

 

Aammalu tassunga tunngatillugu Nunatsinni naalagaaffeqatigiinnerup iluani inissisimanerup nutaamik aaqqinnissaanut periusissat Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitarsuarmit massakkut qulaajarneqartut suliarineqartullu aamma naalaagassaammata.

 

Taamaattumik isumaqatigiissutip 2003-mut killeqarnera taanna Siumumi paasilluarparput.

 

Tassa taanna aallaavigalugu taamaattumik uanga paasiuminaatsippara Kattusseqatigiit oqaaseqar­tuata aamma nammineerluni Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitarsuarmi ilaasortaasup tamanna paasisimanngimmagu. Nammineerlunimi oqarpoq erseqqilluinnartumik, Naalakkersui­sut pitsaanerusuninngooq tunngavissanik saqqummiisimagaluarpata isumaqatigiissut 2003-mut piinnarani aamma ukiumik ataatsimik sivitsorluni atuutissagaluartoq, ukiuni pingasuni atuuttus­sanngorluni.

 

Suummitaava Kattusseqatigiit pitsaanerusut aallaavissat pigigamikkit. Assut tusarusunnaraluar­put, taamatut oqaannarnani, pitsaanerusunik pikkorinnerullutik taamanga oqangajaannarluni isumaqatigiinniarsimagaluarpatangooq isumaqatigiissut ukiuni pingasuni atuutissagaluarpoq. Assut tusarusukkaluarpakka ilissi tunngavigisimagaluarniarisi matumani isumaqatigiinniarnermi.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Siullermik akissuteqarninni Otto Steenholdtip oqaasiinut qanoq nammaqatigiinneq paasineqar­tariaqarnersoq, tassa taanna Danmarkimi statsministeriusup aamma oqaatigisartagaa Nunatsinni angalanermini kingullermi aamma angalaarnermini oqaatigisaa naalagaaffeqatigiinerup iluani sumi najugaqaraluaraanni atukkatsigut assigiinnik atugaqartitsiniarnissaq, taanna siunnerfiusaria­qartoq.

 

Illuatungeriit pisussaaffeqarnerput tassani erseqqissarniarsimavarput isumaqatigiissummi, piumasaqaannarsinnaanngilagut. Uagut aamma nammineq pilliuteqarsinnaanerput piareersimaffi­gisariaqarparput nammineernerunissarput, ullumikkornit nammineerneq annertunerusoq anguni­arutsigu.

 

Kiisalu Kattusseqatigiit oqaaseqartuanut aappassaaneernerani oqaasiinut ilassutigissavara, soorlu aamma Siumup oqaluttuata oqaatigereeraa Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitami aamma aningaasaqarneq pillugu suleqatigiissitaqartoq ilisimavarput. Taamaattumik Kattusseqati­giit oqaaseqartuata Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitarooq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut atavallaanngimmat tupigalugu, suna pillugu taanna tunngavilersuutigisima­neripput.

 

Inatsisartuninngaanniit suleqatigiissitamik pilersitsisimagaanni suleqatigiissitap qulaajaanera Namminersornerullutik Oqartussani susassaqartup tamarmik atugassaattut suliaq taanna isigine­qartariaqarpoq.

 

Oqartoqarsinnaanngilaq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut atanngimmat taanna tunngaviler­suutitut atortariaqanngikkipput. Inatsisartuni Inatsisartut oqartussaaffiini ataqqinninnertut isumaqarpunga uanga taanna isumaqarfiginerusariaqartoq.

 

Aammalu Siumup oqaluttuata siullermeernermini uku aningaasat naleerukkiartornerannut akillu qaffakkiartornerannut aaqqiissutaasartoq 2,7 %-imik 1-iminngaanniit 2-mut naatsorsorneqarpoq, taannalu 70-80 mio. kr.-it akornanni aningaasartaqarpoq.

 

Kisianni nunatsinninngaanniit aamma ullumikkut maajip aallaqqaataa iluatsillugu oqaatigisaria­qartut ilaginnguatsiarpaat nunatsinninngaanniit sissuerluinnartariaqagarput tassaavoq, Nunatsinni aningaasat pisissutaasinnaanerata kimeerukkiartornera pakkersimaarluinnaqqissaartariaqarparput Nunatta aningaasaqarneranut tunngaviusut annertuut 60%-iisa avataaninngaanniit pisartillugit.

 

Aningaasat naleerukkiartornerat Nunatsinni qaffasinnerulerpat avatitsinni nunaninngaanniit, aningaasat pisartakkagut kimeerutiallallutik annikilliallallutik nunatsinnut apuuttartussaapput, taanna sissuertariaqaratsigu eqqaasitsissutissaavoq.

 

Kiisalu milliartortitsinissamik Kattusseqatigiit oqaasii uku issuaavigilaassavakka, ilaatigut tupinnarmat manna tikillugu Kattusseqatigiit soorunami nalunngilagut ataasiakkaarlutik oqaase­qartartut, taamaattoq taaseqatigiinnermikkut partiinik issuaaniarlutik iliortartut, isummat assigiinngisitaartut saqqummiussorneqartuartut soorunami uagutsinnut Inatsisartunut suleqataa­sunut paatsiveerussaataasutut ilaatigut tikkuarneqartariaqartut, massakkut manna tikillugu Kattusseqatigiit naalagaaffiup Nunatsinnut aningaasaliuttagaannik eqqartuigaangatta millisitsiso­qanngilluinnarnissaanik oqaluttarneq eqqartortuarpaat, massakkulli oqaaseqartuata ilaatigut oqaatigaa Qallunaat Nunaanniit pisartakkagut aningaasat pitsaasumik isumaqatigiissuteqarnikkut appartikkiartuarnissaat anguniartariaqarparput.

 

Nutaamik isuma saqqummertoq Naalakkersuisuninngaanniit nalilersuinitsinni inimi maani katitigaanerup nalilersornerani isummat tamakku nalilersortuartariaqarpagut, taanna miserratis­saanngilaq.

 

Kiisalu Mogens Kleistimut aamma oqaatigissavara, kalaallinngooq nammineq pisuussutiginngi­saanik mittarfiliorneq Qaanaami oqarnera ilumuunngitsoq. Ilumoorpoq Inatsisartuni isumaqati­giissutigineqarmat Qaanaami mittarfiliornissamut Uummannatoqqami aaqqiiniutitut aningaasa­liunneqaraluartut Qaanaamut nuutinneqarmata. Tamatumunnga patsisaasoq tassaavoq, ilaasut aqqusaartut Pituffikkoortut atugarisaasa pitsanngortinneqarnissaat, taannalu kalaallit pisuussuti­ginngilaat, taavani sakkutooqarfeqarneq. Uiarterisariaqarneq kalaallit pisuussutiginngilarput, 1951-imi isumaqatigiissutaavoq kalaaleq ataaserluunnit ilisimateqqaarnagu.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Kingullermut oqaaseqartumut oqaaseqaqqaalaassaanga, Namminersorneq pillugu tunngatillugu oqaaseqarninnut tassani tunngavigivara ataatsimiititaliaq sulisinnaatitaavoq arlaannulluunniit naqisimaneqarani nammineersinnaanera, tassani oqaatigivara Pisortaqarfiup ataanut attuumassu­teqarani taamatut inissisimanera Tamanna aamma nalunngilarsi.

 

 

Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliaq pilersinneqarmat qulaaninngaanniit oqarfigineqanngi­lagut uumap ataaniissaatit, uumap aqussavaatit, nammineq taanna ingerlavoq, taassuma oqariar­tuutip imaattua.

 

Mikael Petersenimut oqaassaanga, pitsaanerusumik taamatut saqqummiussaqarsinnaanerat qallunaat naalakkersuisuinut. Tupigusuutigaara taamatut toqqammavittut qallunaat naalagaaffiata ilissinnut Naalakkersuisunut oqarsinnaappata, ataatsimiititaliaqarpusi taanna tusaqqaarniartigu.