Ataasinngorneq 7. maj 2001 nal. 21:10.

Oqaluuserisassani immikkortoq 47.

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiini akunnittarfinni umiarsuarnilu pinnguaatini aningaasanoorutinik illuinnarnik talilinnik isaasalerlugu, ingerlatsinermik kaajalukaartitanik akitsuutitigut iluanaarutit ilaannik timersoqatigiiffiit kattuffiannut pisassanngortinneqartarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut.

(Inatsisartunut ilaasortaq Lars Karl Jensen)

 

 

 

Ataatsimiinnemik aqutsisoq: Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq, Anders Andreassen.

 

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Oqaatigeqqaassavara Inatsisartut ukiakkut 2000-imi ataatsimiinnitsinni siunnersuutiginikuusara tassunga assingusoq peqquteqavillunga kinguartikkallarnikuugakku taavalu maanakkut imatut nipilerlugu siunnersuutigivara.

 

Paasigakku aningaasanoorluni pinnguaatit ingerlanneqarnissaanut akuersissutit piffissami aalajangersimasuinnarmi atuuttartut periarfissaq manna atorlugu Inatsisartut aalajangiiffigisas­saannik siunnersuuteqarpunga. Tassalu Naalakkersuisut peqquneqassasut aningaasanoorutit Atillinnianik illuinnarmik talilinnik@ taaneqartartut, ingerlanneqarnerisa Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatsiveqarfiutaanni hotelinik umiarsuarnik assigisaannilu inissinneqarsimasut isertitaasa tarmarmiusut Timersoqatigiiffiit Kattuffiannut iluaqutissanngorlugit aqqutissiuunne­qarnissaannik.

 

Tassami ukioq manna aallartilaartoq assammik arsartortatta nunanut allanut unammiartornissaat pisussanngormat malunnarpoq timersortartut piumassuseqarluartutik Nunatta nunanut allanut nittarsaannissaannik peqataanissaminnut aningaasartuutissat tungaasigut imminerlu sulinikkut isertitassaraluanik annaasaqarnerannut matussutissaqarnissamut atatillugu qanoq ajornartorsiorti­gisut.

 

Taamatut siunnersuuteqarnera ilassilluarneqassappat qularutiginngilara tamanna Nunatsinniit timersortartut nunanut allanut nallersuukkiartorneranni aningaasatigut ikorfartorneqarnerannut iluaqutaalluarumaartoq.

 

Takanna oqaaseqarfigineqarsinnaanngorpoq.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut tunngaviatigut isumaqarput Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiat kattuffiit peqatigiiffiillu allat isigalugit pikkorilluni suliamik annertuumik pingaaruteqartumillu ingerlatsinermikkut soorunami pisortanit tapersersorneqassasoq.

 

Taamaaliortoqartarporlumi ilaatigut aningaasaliissutitigut ukiumoortumik aningaasanut inatsit Inatsisartunit aalajangiiffigineqarnerisigut angissusilerneqartartutigut.

 

Aammattaaq eqquiniaanertigut tipsimit lottomillu aningaasanik agguaassisarneq pillugu Inatsi­sartut inatsisaat nr. 13 novemberip 11-ani 2000-imeersoq aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiat Kalaallit Nunaata dansk tipstjenestip sinneqartoorutaannik pissarsiari­sartagaasa ilarparujussuinik qulakkeerneqartarpoq.

 

Taamaattumik kattuffiit peqatigiiffiillu pisortanit tapissutisiarisartagaat tamanit ilisimaneqartuup­put.

 

Aammattaaq Naalakkersuisut isumaqannngillat Inatsisartut Naalakkersuisulluunniit aktieselska­bit Arctic Umiaq Line A/S-itut ittut piumaffigisinnaagaat selskabip umiarsuaataani aningaasanik ikisilluni pinnguaatinik atuilernissamik taakkutillu isertitat Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiaannut nakkartinneqartarnissaannik.

 

Aamma akunnittarfinnut tunngatillugu ilumoorpoq Kangerlussuarmi mittarfeqarfiup akunnittarfi­ani aningaasanik ikisilluni pinnguaatinik peqarmat. Taakkulu sinneqartoorutitaat Mittarfeqarfin­nut nakkartarmata.

 

Mittarfeqarfiit pisortanit tapiiffigineqartartuusut isertitaat taanna peerneqassappat suliffeqarfim­mut tapiissutit aningaasanut inatsimmi akuersissutigineqartartut taakku amerlaqataannik ilane­qarnissaat naatsorsuutigineqartariaqassaaq.

 

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni aningaasanik ikisilluni pinnguaatinik ingerlatsinikkut isertitat akileraarutaasigut isertittakkat Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiaannut nakkartalernissaannik siunnersuuteqartup siunnersuutaat taamak tunngavilersuu­teqarlutik tapersersorsinnaanngilaat.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Taamatut Inatsisartuni ilaasortaq Lars Karl Jensen Siumut, siunnersuuteqarnera Siumumiit paasilluarparput, ilisimavarpummi timersorneq qujanartumik annertuumik Nunatsinni ingerlan­neqarpoq, aammalu timersoqatigiiffiit eqeersimaarlutik ingerlatsinerat tamaginnut nuannaarutaa­sumik sunniuteqartarnera tamatta nalunngeqaarput.

 

Timersornermik ingerlataqartunut meeqqanut, inuusuttunut utoqqanerusunullu timersorneq peqqinnartuuvoq tarnikkut timikkullu pissarsiaqartitsisarnera qaqugorsuarmik nuannaarutaasu­mik sunniuteqartartuummat, taamalu pinaveersaartitsinikkut suliniuteqarnermi annertuumik iluaqutaalluni.

 

Kommunit annertuumik timersornermut sunngiffimmilu sammisaqartitsinermut aningaasartuute­qartarput. Taamaakkaluartoq aningaasat atugassat tamakkiisumik pissarsiarineqartarneri ajorna­kusoortinneqartarpoq.

 

Peqatigiiffinni aningaasarsiorniarneq  ajornaatsuinnaasanngilaq peqatigiiffinni ingerlatsiniartuul­luni. Tassami aamma angallannikkut akit qiviaraanni annertoorujussuarmik aningaasartuuteqar­finngortarmata.

 

Ilaatigullu timersornermut atortussanik soorlu aamma sisorarnermik ingerlaqarsimagaanni akikitsuinnaasarani. Anigaasanoorutit akileraarutitaannik Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiaannut nakkartinneqartussanik siunnersuut timersoqatigiiffiit ingerlanerannut iluaquser­suutaasussatut takorloorneqarsinnaavoq.

 

Kisiannili taamatut aningaasanoorutinik pigisaqartut iluanaaruteqarnissaannik periarfissaarunnis­saannik Naalakkersuisut akissuteqarneranni ersersinneqarpoq. Tassani Kangerlussuarmi Mittar­feqarfiit pigisaat assersuutigineqarlutik.

 

Taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut allatigut Timersoqatigiit Kattuffiaannut tapiissuteqar­tarnerup annertuninngortinneqarnissaannik Naalakkersuinikkut aqqutissiuussisoqartariaqartoq.

 

Taamatut Siumumiit oqaaseqarluta siunnersuut aappassaaneerneqartinnagu Akileraartarnermi Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa innersuussutigaara.

 

Naimanngitsoq Petersen, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisartunut ilaasortap Lars Karl Jensenip siunnersuutaa saqqummiunneqartorlu soorunalimi Atassummiit nalilersorparput.

 

Naluneqanngilaq Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiat Kalaallit Nunaata dansk tipstje­nestep sinneqartoorutaanik pissarsisarnerat aallaavigalugu Atassummiit isumaqarpugut ullumik­kut aningaasat pissarsiarineqartartut kingumut nalilersoqqinneqartariaqalersut. Nunatsinni timersorneq eqqarsaatigalugu malunnarsiartorpoq annertuumik inunnik amerlasuunik peqataaffi­gineqarnera annertusiartortoq, aammalu nunanut allanut unnamisartoqarneq eqqarsaatigalugu aningaasatigut tapersersorneqarnissaat pinngitsoorneqarsinnaajunnaarluni.

 

Tapiissutaasartut eqqarsaatigeqqinneqartariaqalerput Nunatsinni timersornikkut pikkorissut pigaavut. Nunanut allanut unammisartussat amigaatiginngilagut taamaattorli aningaasatigut tapersersuinissaq Atassummiit isumaqarpugut dansk tipstjeneste aqqutigalugu sinneqartoorutaan­nik tapiissutinik annerusunik pissarsisalernissaat anguniarneqartariaqartoq.

 

Siusinnerusukkut Atassummiit oqaatigisimavarput aarleqqutigalugu pinnguaatit atorlugit aningaanoorutinik atornerluisoqalersinnaanera pinngitsoortinniartariaqartoq.

 

Atassummiit taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq taper­sersorparput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Meeraagutta, inersimasuugutta utoqqaaguttalunniit nalunngilarput timersorneq timikkut aner­saakkullu tamatsinnut peqqinnartuummat. Tamanna qularnanngilluinnarpoq, timersornerummi silarsuaa inuiaqatigiinnut ataatsimuulersitsinermik, tulluusimaartitsinermik nuannaarutissarpas­suarnillu tunniussaqartuartarpoq taamaattumillu inuiaqatigiit pisortallu tungaanniit aamma tapersersorneqartuartariaqarluni.

 

Inatsisartuni ilaasortap Lars Karl Jensenip maanna siunnersuutigivaa pisortat suliffeqarfiutigi­saanni aningaasanik ikisilluni pinnguaatinik ilaasa aamma imatut taagorniartarpaat "Inupiluaqqa­nik ataasiinnarmik talilinnik" isertittakkat Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiannut nakkartinneqartalissasut.

 

Inuit Ataqatigiinniit siunnersuut tamanna paasilluarsinnaagaluarlugu oqaatigissavarput Landskar­sip akitsuutitigut akileraarutitigullu isertittagaasa ataatsimut isiginnilluni pingaarnersiuisarnikkut pilersaarusiorluakkamik atorneqartarnissaat pingaartillutigu siunnersuut ilalersorsinnaannginnat­sigu, taamatullu aamma Naalakkersuisut matumani isumaqatigigatsigit.

 

Taamatut isummernerput Inuit Ataqatigiit timersornerup pingaartinneqannginneranik paasineqas­sanngilaq tassami isumaqarpugut imaluunniit isumaqaratta imaattariaqanngitsoq suliniutit kusanartut akitsuusersuinerinnakkut aningaasaliiffigineqartassasut, tassuunatigummi isertinne­qarsinnaasartut siumut naatsorsoruminaattuartarput, isertitallu annikilligaangata suliniutinut kusanartunut aamma sunniuteqarnerlussinnaasarlutik.

 

Taamaattumik siunnersuuteqartup taamatut aningaasanik ikisilluni pinnguaatinit isertitatigut aningaasalersuinissamik takorluugaqarnera orniginartutut maanna isiginngilarput, oqaatigeriik­katsitummik pingaartipparput timersorneq pisortanit toqqaannarnerusumik aalaakkaanerusumillu tapersersortuarneqartariaqartoq soorlu ukiumoortumik aningaasanut inatsit kiisalu tipsernermit aningaasarsissutaasartut aqqutigalugit.

 

Mogens Kleist, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Siunnersuut namminermi soqutiginartuuvoq, tassami timersorneq suli annertunerusu­mik tamatta tapersersorusukkatsigu. Taamaattorli aningaasaliisarnerit timersoqatigiiffinnut tunngasut annertusinissaat tungitsinniit oqaatigerusukkatsigit.

 

Taamatut akileraarutit suliffeqarfinnut ataasiakkaanut tunngasut annertunerusumik oqaaseqarfigi­nagit innersuussutigerusupparput timersornermut aningaasaliissutaasartut Inatsisartutigoortillugit aaqqiivigineqarsinnaanissaata anguniarneqarsinnaanissaat kaammattuutigerusukkatsigu.

 

Tamatta nalunngilarput assammik arsartartutta nunarsuarmioqatitsinnut ammaassinerat Nunatsin­nut annertuumik takutitsisuusoq. Taamaattumik siunnersuuteqartup saqqummiussaa aningaasati­gut tapiisarnernut tunngatillugu oqaatigerusupparput ukiut tamaasa aningaasanut missingersuu­siornermut ilanngussisoqarsinnaanera Kattusseqatigiinniit ammaffigigatsigu.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarluta Naalakkersuisut oqaaseqaatai tapersersorusuppagut. Qujanaq.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Siullermik Naalakkersuisumut imaluunniit aamma atorfilittaanut apeqquteqarusuppunga ajornas­sannginnersoq qanga ilumoorutiivillugu Siumukkormiup siunnersuutigimmagu imeruersaatit immiaaqqallu akiisa qaavannut 1 kr.-imik ilisineqassasoq timersornermut atugassamik. Tamatta nuannaarluta tapersersimavarput. Tassalumi taanna akitsuineq piviusunngorsimavoq.

 

Kisianni ulloq manna tikillugu takusinnaannginnakku taanna aningaasaqarnermut ingerlaatsip immikkoortitaalluni timersornermut atugassatut qanga aalajangiussaq massakkumut sumiinner­soq. Peerneqarnerani takusaqanngilanga. Aamma aningaasanut atugassatuut allassimaneranik takusaqannginnama.

 

Ajornanngippat qanganisanngulaalaaraluartoq assut paaserusukkaluarpara taamani taamatut akitsuusiisimagaluarnerput sumut siunertamut massakkut atorneqarnersoq imaluunniit Landskar­simut nakkaannartarnersoq timersortartunut nakkartinneqarani.

 

Tassa maani siunnersuummi taaneqartuni taamaattunik ikkussuinissamik siunnersuut Naalakker­suisuni itigartinneqarmat paasilluarpara. Kisiannili aningaasanik ikisilluni pinnguaatit siunner­suuteqartup aamma qujanartumik siunnersuummigut eqqaammagit. Isumaqarluinnarpunga tamakku aningaasannanniutigalugit atugarineri ilaatigut tamakkuninnga pinnguarumatuut allaat nappaatitut pigilerlugit aningaasaajaatigisaqisaat kikkut kaasarfiinut tuttarnersut ersarissumik misissuiffigisariaqalersut.

 

Isumaqarpunga nakkutigineqarluartutuut taagussallugit eqqortuunngitsoq, tamakkuninngalu ikkussuisinnaanermut akuerisat annertuumik iluanaaruteqartartut. Taamaattumik aningaasaqar­nermut Naalakkersuisup sulisui suliassikkusoqaakka tamakku Nunatsinni qanoq amerlatigineri, kikkunnit pigineqarneri, qanoq iluanaarutaasarneri qanorlu nakkutigilluarneqartigineri misissori­arlugit Inatsisartunut qaquguugaluarnersoq saqqummiuteqqullugit, saqqummiussassaq qanoq, sunut kikkunnullu ajoqutaallunilu iluaqutaanersoq allanngueratarsinnaanermik kinguneqarsin­naasoq Inatsisartut isummersorfigisinnaassammassuk.

 

Taamak oqarlunga itigartitsineq aamma uanninngaaniit isumaqataaffigineqartoq nalunaaruti­gaara.

 

Josef Motzfeldt, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq:

Oqaluuserineqartoq nr. 47 tassa paasivara Siumukkunnit Atassutikkunnit itigartitsissutigineqar­toq, Inuit Ataqatigiinnit itigartitsissutigineqartoq, Kattusseqatigiinnit taavalu aamma Otto Steenholdtimit.

 

Taamaattoq Siumukkut siunnersuutip tamatuma aappassaaneerneqannginnermini ataatsimiitita­mut ingerlaqqinnissaat kissaatigaat. Taanna Inatsisartut aalajangissavaat soorunami.

 

Kisianni Otto Steenholdtimut oqaatigissavara ullumikkut pissutsit atuuttut 1999-imi ilaatigut aamma kingullermik oqaluuserivagut aamma taamanikkut Inatsisartuni ilaasortap Jørgen Wæver Johansenip siunnersuuteqarneratigut kaaviiaartitat pinnguaatitigut tamakkunuunatigut kaaviiaar­titat toqqammavigalugit Nunatta karsiata iluanaaruteqartarnissaa siunnersuutigimmagu ullumik­kutuut Inatsisartut aalajangersimasaasa ataaseq siulleq ima imatullu ukiumut akileraarutaassooq Landskarsimut.

 

Ullumikkut taamatut akilersuisitsineq Nunatsinnut tamarmi Landskarsimut 13 mio. missaanik nakkartitsisarpoq. 13 mio.-erpassuit. Kisianni Inatsisartuni ilaasortaagallarluni taamanikkut Naalakkersuisunngunngikkallarnermini Jørgen Wæver Johansenip siunnersuutaa toqqammaviga­lugu taamanikkut oqallinnermi Naalakkersuisuniit neriorsuutigaara pinnguaatit tamakku pillugit nassuiaasiortoqassasoq.

 

Nassuiaasiarlu taanna qanittukkut susassaqartunut ataatsimiititanut tunniunneqarpoq Akileraar­tarnermut Ataatsimiititamut aamma eqqaamanngilara sorliit aamma ataatsimiittitat tassani pineqarput.

 

Taava taanna toqqammavigalugu allannguutaasinnaasunik Akileraartarnermut Akitsuusiisarner­mullu Ataatsimiititaq sakkussaqalerpoq misissuisimaneq taanna toqqammavigalugu isummersus­salluni.

 

Una Inuit Ataqatigiit toqqammavilersuutaat immaqa siullermeerutaasimanngikkaluarnersoq maani maluginiagara tassaavoq atuineq najoqqutaralugu sunaluunniit tapersersorusutaq aningaa­salersussagaanni, taanna ilorpiamit pisumit tapersersuinertut taajuminaatsorujussuummat.

 

Tassa ingerlatsisut ilisimaqqissaassanngilaat qanoq annertutigisumik pissarsissallutik atuineq apeqqutaammat. Taamaattumik ilumut tapersersuiniaraanni arlalinnit oqaatigineqartutut aamma aningaasanut inatsisikkut Inatsisartut tulleriiaarinermikkut nammineq taanna ukiakkut aningaasa­nut inatsisip suliarinerani amerlanerussuteqartut tamanna eqqussinnaavaat, ullumikkornit annertunerusumik aningaasaleerusunnerlutik Inatsisartut.

 

Kisianni tassa aningaasanut inatsisit tamakkivillugu nalilersorlugu tulleriiaarinermilu taanna inissinniarneqartussaammat soorunami Inatsisartut amerlanerussuteqartut tamanna aalajangerpas­suk taamaattunngortinneqarsinnaavoq.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Qujanaq. Itigartinneqarninnut qujanianngilanga, kisianni oqaaseqartunut qujassuteqassaanga, piffissaajaatigisimammassuk taanna.

 

Uani Naalakkersuisut saqqummiussaanni tamakkua pinnguaatit qanoq pinerpoq taagorsinnaasa­gut inupiluaqqat imaluunniit illuinnarmik, ataasiinnarmik talillit tillinnianillu taagorlutigit.

 

Selskabit ingerlanerannut allaat iluaqutaasimappata taanna peerneqassappat allamullu tunniullu­gu taava Nunatta karsianinngaaniit tapiissuteqartarnissaq allatut ittunik eqqaaneqarmat tupassuti­givara, taannartaa ilisimasimannginnakku.

 

Kisianni pissanganarsimassagaluarpoq uanni Inatsisartuni suleriaaserput malillugu paragraf 32, immikkoortoq 1-mi oqaluuserisassanngortitsinera suleriaasitsinni imaassimasuuppat Inatsisartut oqalliseqareerpata Naalakkersuisut peqquneqassasut qanoq suliarineqarnissaanik.

 

Kisianni taamatut pissuseqanngilagut. Tassa Naalakkersuisut akissutaat immaqa taanna oqinner­siugaralugu Naalakkersuisut oqaaseqaataat taperserneqarput amerlanerusuninngaaniit. Taanna ataqqivara. Qujanaq.

 

Anders Andreassen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq:

Qujanaq. Tassa massakkut maluginiarpara amerlanerussuteqarluartut kissaatiginngikkaat  ataatsimiititaliamut ingerlaqqinnissaa. Kisianni taamaakkaluartoq aamma aappassaaneerneqarnis­saanut ingerlaqqikkallassaaq.

 

Tassami aatsaat Inatsisartut aalajangerpata ataatsimiititaliamut ingerlaqqissinnaavoq. Paasillugu amerlanerussuteqartut aalajangerpata aatsaat ataatsimiititaliamut ingerlaqqissinnaalluni.

 

Taamaattumik taamatut iluseqarluni aappassaaneernissaminut ingerlaqqikkallassaaq.