Sisamanngorneq 26. april 2001, nal. 10:20.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 51.

Nunani Avannerlerni Killerni arnanik persuttaasarneq akiorniarlugu ataatsimoorussamik iliuuseqarnissamut atasumik ataatsimiititaliamik siunnersuutinik saqqummiussisussamik pilersitsisoqarnissaa pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 5/1999-imeersup Inatsisartuni akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasorigallagaat)

(Siullermeerneqarnera)

   

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Ole Lynge, Inatsisartut siulittaasuat. 

Anders Andreassen, Siumut:

Qujanaq, matumani aamma Siulittaasoq qinnuigissavara akuereqqullunga qulequttat taavalu inassuteqaatit saqqummiunneqarnissaannut.

 

Tassa tulliuttoq Nunani Avannarlerni Killerni arnanik persuttaasarneq akiorniarlugu ataatsi-moorussamik iliuuseqarnissamut atasumik ataatsimiititaliamik siunnersuutinik saqqummiussinis­sussamik pilersitsisoqarnissaa pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalaja-ngersagaata nr. 5/1999-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

 

Aalajangersakkamut nassuiaatigineqartoq maanilu Inatsisartunut agguaanneqareersoq innersuus­sutigalugu Nunani Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni Inatsisartut aallartitaasa Inatsi­sartunut inassutigissavaa aalajangersagaq akuersaaqqullugu.

 

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Inatsisartut aallartitaasa siulittaasuata siunnersuutigaa Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 5/1999-imeersup Inatsisartuni akuersissutigineqar­nissaat, arnanik persuttaasarneq akiorniarlugu ataatsimoorussamik iliuuseqarnissamut atasumik ataatsimiititaliamik siunnersuutinik saqqummiussisussamik pilersitsinissaq siunnersuutaalluni.

 

Naalakkersuisumut aalajangersakkamut oqaaseqaatitik Inatsisartut sinniisaannut allakkiarigamik­kit aalajangersakkamut akuersaarluarnissaq innersuussutigaat. Ilisimatitsissutigineqassaaq aalajangersagaq aallaavigalugu suliniuteqarnissamut Naalakkersuisut iliuuseqareermata, ukioq 2000-imi novemberip qaammataa Nunat Avannarliit 52-issaanniik sessioneqarmata Reykjaviki­mi pisumik Islandimi Isumaginninnermut ministerip, Savalimmiuni Isumaginninnermut Peqqin­nissamullu Naalakkersuisup kiisalu Kalaallit Nunaanni Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisup akornanni ataatsimeeqatigiittoqarpoq, isumaqatigiissutaavorlu ataatsimiititalior­toqarnissaa, Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimoortumik suliniutissat Kalaallit Nunaata, Islandip Savalimmiullu suleqataaffigisassaasa sumut sammitinneqarnissaannik erseqqissaaniar­tussamik.

 

Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat Nuummilu qimarngu­vimmi pisortaasimasoq qinnuigineqarput suliniuteqarnissamik peqataaqqullugit, taakkulu februarip qaammataani Islandimi piareersaataasumik ataatsimiinneq peqataaffigaat, siunnertara­lugu iliuusissatut pilersaarutinik suliaqarnissartik.

 

Nunat Avannarliit Killiit aalajangersakkamut nassuiaataanni suliniutissatut eqqarsaatigineqartut tassaapput paasissutissanik aningaasalersuinissaq katersinerlu, nakuusertarneq pillugu ilisimatu­sarneq, arnat suleqatigiinnik, soorlu qimarnguinnik, arnanut siunnersuisarfinnik kinguaassiutiti­gullu atornerlunneqarsimasut ikiorniarlugit suliniaqatigiiffimmik kiisalu nunat akornanni katsorsaanermut neqeroorutit pillugit suleqatigiissinnaanernik ingerlataqarnissaat eqqarsaatigine­qarput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit inassutigissavara Inatsisartut aalajanger­sakkamut akuersissuteqarnissaat.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Nunani Avannarlerni Killerni aallartitaasa siulittaasorigallagaata aalajangiiffigisassa­tut siunnersuutigaa, Nunani Avannarlerni Killerni arnanik persuttaasarneq akiorniarlugu ataatsi-moorussamik iliuuseqarnissamut atasumik ataatsimiititaliamik siunnersuutinik saqqummiussi­sussamik pilersitsisoqarnissaa.

 

Maluginiarparput matumani pingaarnertut eqqarsaatigineqartut, ilisimatusarnikkut ingerlatat aallartinneqarnissaat aningaasalersugaanissaallu, katsorsaanissamik neqeroorutit kiisalu qimar-nguiit siunnersuiviillu pillugit paasissutissiinermik paasissutissiinermik ingerlataqarnerit il.il.

 

Nunatsinni arnanik annersaasarneq ajornartorsiutaavoq, ilaqutariinnut meeqqanullu annertuumik ilaatigut aamma alianaqisumik sunniuteqarlunilu kinguneqartinneqartartoq.

 

Qujanartumik ukiuni kingullerni tamanna inuiaqatigiinni eqeersimaarfigiartuinnarparput, tassunga aamma takussutissaalluni arnat suli amerliartuinnartut qimarnguimmik atuisalernerat.

 

Siumumiit isumaqarpugut arnanik persuttaasarneq tamakkiisumik akiorneqassappat angutit suna pillugu taamatut annersaanermik iliuuseqartarnerannik aallaaviusartut itinerusumik misissuiffigi­neqartariaqartut.

 

Ilumut arnat kisimik qimarngueqartinneqarnissaat Siumumiit apeqquserparput, isumaqarlutalu naligiissitaanerup aqqani angutit taamatorluinnattaaq periarfissinneqarnissaminnut pisariaqartit­susut annertunerusumik ikiorserneqartariaqartut.

 

Nalunngilarput annikikkaluartumik angutit ikorfartoqatigiittartut pilersinneqarneranut angutinut iluaqutaasumik kinguneqartinneqartalersimasoq. Taamatut suliniartut annerusumik tapersersor­neqarnissaat Siumumiit tamakkiisumik kaammattuutigissavarput.

 

Arlalitsigut Paarisami kommunini pinaveersaartitsinermik ingerlanneqartartut aamma annersaa­neq pinnagu oqaloqatigiinnerli aallaavigalugu ingerlallugulu aallussisalernerit kinguneqarluarnis­saat siunissami neriuutisseeqqataapput, aammalu tassuunakkut annerusumik tapersersuinissat pisariaqartutut Siumumiit isumaqarfigilluinnarpagut.

 

Nuannaarutigaarput Nunatsinni, Islandimi Savalimmiunilu Naalakkersuisut arnanut annersaasar­neq eqeersimaarfigalugu ataatsimoortumik ataatsimiititaliamik pilersitsisimammata. Taamatut arnanut annersaasarnermut Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimoortumik iliuuseqartoqarnis­saanik siunnersuut Siumumiit tapersersorusupparput, puigoqqunaguli Nunatsinni nammineerluta iliuuserisartakkavut ineriartortittuarnissaat.

 

Naalakkersuisut oqaaseqarnerminni Naaligiissitaanermi Siunnersuisoqatigiinni suliniutit ataqatigiissaartumik ingerlanneqarsinnaanerannik periarfissiiniarnerattaaq Siumumiit isumaqati­gigipput oqaatigissavarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta suliniutissatut siunnersuutip ingerlateqqinneqarnissaa Siumumiit tamakkiisumik akuersaarparput, taamatut aamma isikkoqarluni aappassaaneerneqarnissaa innersuussutigalugu.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Qujanaq. Siunnersuutigineqartoq pingaartoq aammalu ineriartortitsinermi arnartatsinnut pi-ngaaruteqartoq taanna Atassutip tamakkiisumik taperseraa nalunaarutigissavara.

 

Aamma Naalakkersuisut maannamut iliuusaat apeqqut pillugu iluiarisimaarparput, siunissamili sullissinissami ingerlaavartumik aamma aningaasartai eqqarsaatigalugit, tassami sullissineq aningaasartaqartarmat, taamaalilluni angusat pitsaanerusut siunnerfiullu ineriartortinneqarnissaa eqqarsaatigalugu kissaatigaarput - Atassutip kissaatigaa, suliassaq ingerlateqqinneqassasoq, aappassaaneerneqarnissaanullu akuerseqataanissarput taama oqariartuutigaara.

 

Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiannut aallartitat augutsip qaammataani 1999-imili aalajangersimavaat siunnersuutiginiarlugu, nunat pineqartut pingasut akornanni taakkulu peqataaffigisaaannik suleqatigiissitaliortoqaqqullugu, arnanik persuttaasarnerup akiorniarnissaa­nik ataatsimoorunneqartumik iliuusissamik siunnersuusiortussamik.

 

Ajornartorsiut matumani eqqartorneqartoq angeqaat. Inuit qassit persuttaanermik toqqaannartu­mik eqqugaasartut eqqarsaatigissagaanni persuttaasarnerullu timikkut tarnikkullu kinguneri kingunipiluilu eqqarsaatigissagaanni.

 

Ajornartorsiut ukiorpassuarni inuiaqatigiinni nipangiusimaneqartutut issinnarluni 1980-ikkut aallartilaarneranni arnat namminneq pisortat utaqqiinnarnagit ajornartorsiut suliniuteqarfigiler­massuk ilaqutariit iluanni persuttaasarneq paquminartutut isigineqarpallaarunnaariartorpoq, ajornartorsiutitullu angisuutit nassuerutigineqarsinnaanngornerata kingunerisaanik ammarnerusu­mik eqqartorneqarsinnaanngorsimavoq.

 

Naak ukiuni 20-nngulersuni persuttaasarnermik ajornartorsiutit assigiinngitsutigut suliniarfigine­qaraluartut ajornartorsiut suli angeqaaq. Inuiaqatigiittut, timikkut, misigissutsikkut, anersaakkut inooqatigiissutsikkullu peqqissumik inooqatigiinneq anguneqassappat pissutsit qaangerniarlugit suliniarneq suli annertusartariaqarpoq.Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit nuannaarutigaarput suleqatigiissitamik pilersitsinissamik siunnersuutip piviusunngortinniarlugu alloriartoqareersi­mammat.

 

Naalakkersuisup akissuteqarnermini Nunatsinni qimarnguiit siunnersuisarfiillu suliniutaat qitiutinnerullugit oqaaseqarpoq. Eqqaamasariaqarpoq persuttaaneq ajornartorsiutitut sammine­qartillugu susassaqartut amerlasoorujussuusarmata. Assersuutigineqarsinnaapput nakorsat peqqinnissaqarfimmilu sulisut allat, kigutit nakorsaat, politiit, inunnik isumaginnittoqarfinni sulisut il.il. Ikiuinerilli iluatsittumik ingerlanneqassappata pisariaqarpoq inoqarfinni ataasiakkaa­ni pisortaqarfiit kajumissutsiminnillu sulisut ataatsimut siunnerfeqarlutik suleqatigiinnissaat.

 

Ajornartorsiut matumani sammineqartoq suli annertoorujussuunera uterfigerusunnarpoq. 1990-ikkut aallartinneranni Nunatsinni inuit peqqissutsikkut atugaat misissorneqarmat persuttaasarner­mut apeqqut ilanngullugu paasiniarneqarpoq. Inuit misissuinermi peqataasut aperineqartarput, persuttagaasimanersut taamaassimappallu annikitsumik sakkortuumilluunniit persuttagaasarsi­manersut. Apersorneqartut affaasa missaat angutit arnallu persuttagaanermik misillersimapput.

 

Immikkut aamma maluginiagassaavoq arnat inuusunnerit, tassa 18-it 24-illu akornanni ukiullit 60 %-iisa oqaatigigaat persuttagaasimallutik. Kisitsisit taamaattut eqqarsartitsisariaqarput. Aamma ilanngullugu malugisariaqarpoq arnani apersorneqartut sisamararterutaat sakkortuumik persuttagaasarsimammata.

Misissuinermi paasineqarportaaq arnat angerlarsimaffimminni aapparminnik uimminnilluunniit persuttarneqartarsimasut. Angutilli persuttarneqakkajuttartut inummit ilisarisimanngisaminnik. Taamaattoq angutit persuttarneqarsimasut 8 %-ii aappariminik nuliaminilluunniit nukersorfigine­qarsimapput. Immikkut uniffigineranut peqqutaavoq angutit pineqartarnerat ilanngullugu oqallisigineqartariaqartutut kissaatigineqaleraluttuinnarmat.

 

Ukiarmi Nuummi qimarnguiup aaqqissugaanik Nuummi innuttaasunut tamanut ammasumik oqallititsisoqarpoq, inunnik 100-it tungaannut amerlassuseqartunik peqataaffigineqartumik. Ilaatigut qulequtaralugit, ningarneq, sangianneq persuttaasarnerlu.

 

Unnuk taanna ilanngullugu oqaatigineqarpoq, angutit aapparminnit persuttarneqartartut saaffis­saaleqisartut, suli tamanna kanngunartutut isigineqarmat aammalu suli paquminartutut isigine­qarluni.

 

Inuit Ataqatigiit maajip qaammataani ataatsimeersuarmata oqallisigineqartut ilagaat, ilaqutariittut inooqatigiinneq arnat angutillu aappariittut inooqatigiinnerat. Ataatsimeersuartut naliliinerat naapertorlugu piffissanngorsimavoq inuiaqatigiinni kalaallini ilanngullugu eqqartussallugu angutitatta inuttut atugaat inuttullu ineriartoqqinnissamut periarfissanik inerisaanissaq. Assersuu­titut eqqartorneqarpoq, angutit persuttaasartut saaffissaasuanerat, naak taamaaliortarnertik qaangerniarnissaanut piumassuseqaraluarlutik.

 

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut persuttaasarnermik ajornartorsiutip tamakkiisumik isigalugu akiorniartariaqartoq. Imatut paasillugu, persuttarneqarsimasut, persuttarneqarsimasunut, persut­tarneqartartunut persuttaasartunullu sammitinneqartunik suliniuteqarnikkut, arnat angutillu assigiimmik eqqarsaatigalugit.

 

Taamaammat inassutigissavarput persuttaasarnerup akiorniarnissaanik suleqatigiissitaq apeqqut tamakkiisumik sammeqqullugu inussiarnersumik saaffigineqassasoq. Qulequttamullu tunngatil­lugu katsorsaaneq, pinaveersaartitsineq kiisalu ilisimartusarneq akiuiniarnermut aqqutissatut imminnut tapertariisillugit ataqatigiissagassatullu takorloorlugit suleqatigiissitaq inassuteqaqqul­lugu.Taamatut oqaaseqarluta ataatsimiititaliamut susassaqartumut suliassaq innersuupparput.

 

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Soorlu ukiuni arlaqalersuni eqqartortuaripput arnat persuttarneqartarnerat kialluunniit akuerisin­naanngilaa. Taamaattumik arnat persuttarneqartarneri pillugit akiorniarlugu suleqatigiissitalior­neq sakkortumik aamma uagut taperserlugu oqaatigereerparput. Tamattami nalunngilarput ukiuni kingullerni suliniutit annertuut tassuuna suliniutigineqalersimasut.

 

Taamaattumik nuannaarutigeqaarput Nunat Avannarliit Killiit taamatut aamma suleqatigiillutik imminnut ataqatigiissumik paasisassarsiorlutillu ikioqatigiilernissaat. Taama oqaaseqarluta taperserparput.

 

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Ukiut arlaqalersut matuma siornagut Aasiap kangianut angalaartillunga paasisaqarsimavunga inuit arlaqartorujussuit panissaarnissaminnut assorsuaq qunusut. Panissaarneq tassaammat angajoqqaajusunut atugarliortitsisussaq.

 

Tassani pissutaavoq niviarsiaq uinippat uiusup angajoqqaajusut oqarfigisussaammagit, akilersus­savassinga qaammammut ima atsigisumik, nersutaatissinnik ima amerlatigisunik tunissavassin­ga, taava taanna arnaq nuliartaara pitsaasumik inooqatigissavara. Kisianni taakku isumagine­qanngikkaangata angutip arnaq pigisamisut isigaa, unatarsinnaallugu allaat toqussinnaallugu angajoqqaavisa isigineranni.Tassa tamaattoq takusara nuannaarutigisimanngilluinnarpara.

 

Arnamik piginninneq qanoq iliorumagaanni, akuliuffigineqarani allaat toqutsisinnaaneq. Aala­jangersagassaq manna ukiorpaaluit matuma siornagut arnarparujussuit konferancertut, ataatsi­miittorsuit ilagalugit oqallisigigatsigu tupigusuutigilluinnarsimavara, taamanikkut Nunatsinni arnanut nakuusertarnerit Nunanut Avannarlernut Killernut naleqqiullugit taamanikkut taama annikinnerutigisutut nalileratsigit.

 

Oqallinnermili paasisimallugu Savalimmiuni Islandimilu arnanut nakuusertarnerit nalinginnaaq­qisut, inuianni taakkunani nipikitsuliuutaasarsimaqisut. Taamanili perruualaarnerput ullumikkut­qanoq isikkoqarnerpa.

 

Isumaqarpunga ukiuni makkunani arnanut nakuusertarnerit sukkaqisumik annertusiartortut, Qimarnguinnik atorfissaqartitsiuarnerit minneruleriartunngillat, ikinneruleriartunngillat, suli amerlanerit sulisullu aalaakkaanerususut sulinerillu akissarsiartallit pisariaqarneri ersarissigalut­tuinnalerput, suliat amerliartorlutik annertusigaluttuinnarmata.

 

Siunnersuummi uani arnat eqqartorneqarnerunerat pissusissamisooraluartoq eqqarsaatigisariaqar­luinnartut tassaapput anaanaasut persuttarneqarluni qimarnguimmukarnerani meqqaat sumiittar­nersut. Atugarliuutit inersimasunit pilersitat meqqanut tuniluuttuartut aamma matumani eqqar­saatigisariaqarluinnarput.

 

Taamaattumik arnanik persutaasarneq akiorniarlugu sulineq Nunatsinniinaq ingerlanneqarani nunanik sanilitsinnik suleqateqarluarluni akiorniarneqarnissaa suleqatigiinnerup nakussassaatis­saraa, maani Inatsisartuni tapersersorneqarluinnartariaqartoq.

 

Nunatsinni oqaluuserisaq manna Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiinnut innersuunneqa­misaaraluarpoq, taakkuli suliniarnerat annerusumik inuiaqatigiinnit tapersersorneqartariaqarpoq. Persuttarneqartartut piinnarnagit aammali kinguaasiutimikkut atornerlunneqartartut, amerliartor­tullu aamma ilanngullugit akiorniarlugit suleqatigiissutaasariaqarput, tassa aamma katsorsaanerit tamatumunnga tunngasut suleqatigiissutaasariaqarlutik

 

Siunnersuut akuersaarluinnarpara, qularutissaajunnaarmat aamma Nunatsinni arnanik persuttaa­sarnerit ajoraluartumik ukiuni makkunani amerligaluttuinnalersut suleqatigiinnikkut, tassa Nunani Avannarlerni Killerni sakkortuumik akiorniarniartariaqalersut.

 

Jørgen Wæver Johansen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqarnerinut qujanaq, aamma malunnarpoq Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivinit inassuteqaat nr. 5-i taamaalilluni tamakkiisu­mik taperserneqartoq.

 

Oqariartuutigineqartut assigiinngitsut ilumoorluinnarput aamma ataatsimeersuarnermi 1999-imi peqataasut ilisimavaat apeqqutit itisuumik sivisuumillu oqallisigineqareerlutik inassuteqaat manna piviusunngortinneqarmat, inassuteqaallu taanna tunngavigalugu suleqatigiissitaq sulinias­saaq.

Maluginiarpara IA-p oqaaseqartuata apeqqut tamakkiisumik sammeqqullugu inussianersumik suleqatigiissitap saaffigineqarnissaa kissaatigigaa. Naatsorsuutigilluinnarpara suleqatigiissitaq uani Nunat Avannarliit Killiit inassuteqaataat najoqqutaralugu suliniassasoq, apeqqulli tamakkii­soq tamakkiisumik sammineqarnissaa inussianermik saaffiginnissutigerusuppara aamma Inatsisartut sinnerlugit taamatut kissaateqartoqarpat Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinni Nunatsinni, qularutissaanngimmat apeqqut tamakkiisumik sammineqarnissaa aamma pingaarute­qartuusoq, aamma qularutissaanngila annertunerusumik apeqqut taanna Nunatsinni sammineqar­tariaqartoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga partiit, Kattusseqatigiit attaviitsullu oqaaseqaataanut qujarusuppunga, isumaqarpungali erseqqissarneqartariaqartoq suliaq ataatsimiititaliamut sumut ingerlatinneqassa­nersoq, tassami apeqqut tamakkiisuummat ataatsimiititalianut arlalinnut ingerlatsinneqarsinnaa­soq.

 

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit:

Uaniuna ilanngussilaarusullunga assut Inuit Atqatigiit oqaaseqaataanut tunngatillugu, tassani eqqaaneqarmat Inuit Ataqatigiit ataatsimeersuarneranni arnat angutillu assigiimmik eqqarsaatiga­lugit imaluunniit persuttaasarnermik misissuinerit aammalu aaqqiissutissanik suliaqarnissat eqqarsaatigineqarsimasut. Inuit Ataqatigiinni aamma eqqartortagarput isumaqarpunga pingaaru­teqarpoq eqqaasallugu, tassalu inuiaqatigiinni nalujunnaarsimavarput qangarsuaniillu inooqate­qartoqarmat arnat inooqatigiit aammalu angutit inooqatigiit, misissuinerit iluini taakkunani suleqatigiissitaliami innersuussutigerusunnartoq tassaavoq, arnaqatigiit akornanni aappartiittar­nerni aammalu anguteqatigiit akornanni aappartiittarnerni persuttaasarnerit qanoq ippat, aamma isumaqaratta pingaaruteqartorujussuusoq persuttaasarnerup ataatsimut isigalugu misissorneqar­nissaanik taakkua aamma mininneqassaqnngitsut.

 

Taamaattumik kaammattuutigerusunnarpoq misissuinisani taakkunani siuliani eqqaaneqartut ilanngunneqassasut.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Aallaqqaamut oqaaseqarninni suliassaq pingaartutut tapersersorluartariaqartutullu oqaatigaara, soorlu assersuutigiinnarlugu meerannguit kinguaasiuutitigut atornerlunneqartarnerannut tunnga­sut, ilungersunartut aamma taasuma iluaniipput, taamaattumik IA-p saaffiginnissutaa, inassute­qaataa, persuttaasarnerinnarmut tunnganngitsoq, kisiannili aamma tamakkiisumik aaqqiinniarnis­saq anguniarlugu saaffiginnittoqassasoq, uagut assut taperserparput, taamaaliortoqarnissaalu Naalakkersuisup apeqqutigimmagu oqaatigissallugu Atassumminngaanniit tamaaliortoqarnissaa assut akuersaarparput.

 

Ole Lynge, Inatsisartu Siulittaasuat:

Tassa tamaalilluni oqaaseqarumasut tassunga killeqarput.

 

Tassalu oqaatigineqartutuut apeqqut annertummat aammalu suliassaq susassaqarfinnut allanut isumaginninnerup avataatigut kalluaassinnaammat inassutigineqarpoq Inuit Ataqatigiinninngaan­niit ataatsimiititaliamut susassaqartumut apeqqut aappassaaneerneqartinnagu ingerlatinneqassa­soq.

 

Taanna najoqqutaralugu inassutigissavara aqutsisutut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliap aappassaaneerinninnissamut apeqqut taanna qimerluusagaa, tassa aamma suleriaatsitsinni periarfissaammat ataatsimiititaliaq suliarinninnermini susassaqartut allat tusarniaaffigisinnaassal­lugit.

 

Taamaalilluni immikkoortoq taanna tassunga killipparput, aappassaaneerneqarnissaminut ingerlaqqikkumaarpoq.