Oqaluuserisassani immikkoortoq 55-1

Sisamanngorneq 26. april 2001, nal. 13:00.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 55.

Nunani Avannarlerni Killerni nunat ataatsimoorussamik oqaluttuassartaasa uppernarsarneqarnissaat allanneqarnissaallu pillugit Savalimmiuni Naalakkersuisut, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma Islandimi naalakkersuisut suleqatigiinnermik pilersitsinissamik inassuteqarfigineqarnissaat pillugu Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 1-ip 2000-imeersup Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

(Anders Andreassen, Inatsisartut aallartitaasa siulittaasorigallagaat)

(Siullerneerneqarnera )

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat, Ole Lynge:

Ole Lynge, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiinneq ingerlaqqippoq, tassalu killiffitsinniit, immikkortoq 55, 56, 13 aamma 6 kingulliit samminiartussaavagut.

Ingerlaqqitinnanga immikkut Hans Enoksen, Inatsisartunut ilaasortaq, tikilluaqqussavara.

Taavalu immikkortoq 55, Nunani Avannarlerni Killerni nunat ataatsimoorussamik oqaluttuassartaasa uppernarsarneqarnissaat allanneqarnissaallu pillugit Savalimmiuni Naalakkersuisut, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma Inslandimi Naalakkersuisut suleqatigiinnermik pilersitsinissamik inassuteqarfigineqarnissamik Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangersagaata nr. 1-ip 2000-imeersup Inatsisartuni akuersissutigineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.

Tassannga saqqummiussissaaq Inatsisartut aallartitaasa siulittassuat Anders Andreassen.

Anders Andreassen, Siumut:

Inatsisartut Siulittaasuat qinnuigissavara akuereqqullunga maani qulequtarineqartoq atuarneqareermat taava inassuteqaat saqqummiutiinnassagiga, qujanaq.

Aalajangersakkap nassuiaata maani Inatsisartunut agguaaneqareersoq Kalaallit Nunaanni Inatsisartut Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffianni aallartitaniit pingaarutilittut isumaqarfigaarput, taamaammat Inatsisartut aallartitaasa Inatsisartunut inassutigaat aalajangersagaq akuersaaqqullugu.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Nunani Avannarlerni Killerni nunat ataatsimoorussamik oqaluttuassartaasa uppernarsarneqarnissaat allanneqarnissaallu pillugit suleqatigiinnermik pilersitsinissamut aalajangersagaq Naalakkersuisut akuersaarluinnarsimavaat.

Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuassartaqarnerisa erseqqissarnissaa pingaaruteqarpoq, tassami nunat taakku pingasut nunasiaasimapput ukiullu 1000-ip missaani norskit naalagaaffiannut ilanngunneqarsimallutik tamatumalu kingorna 1300-ikkunni danskit naalagaaffiannut ilanngunneqarlutik.

Aatsaat piffissami 1944-miit Islandip namminersulerfianiit Savalimmiullu 1948-mi namminersornerulerneranni Kalaallit Nunaatalu 1979-imi namminersornerulernerani nunat pingasut taakku nunatut nunasiatut ataatsimut oqaluttuassartaat naaneqarpoq nunallu tamalaat assigiinngitsumik suleqatigiinnerannik taarserneqarluni.

1900-ikkut ingerlaneranni aatsaat arriitsumik Nunani Avannarlerni Killerni taakkunani nunat ilisimatusarfiini tamani oqaluttuarisaanermik ilisimatusarfiit pilersikkiartuaarneqarput, Nunatsinnut tunngatillugu Ilisimatusarfik pilersinneqarluni.

Taamaattumik maanna Nunat Avannarliit Killiit tungaanniit isiginiarlugu Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuarisaanerat pillugu qanimut suleqatigiinnissaq tunngavissinneqarpoq.

Nukissalli aamma eqqarsaatigalugit Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuarisaanerat pillugu qaninnerusumik suleqatigiinnermik pilersitsinissaq pingaaruteqarpoq, nunat taakku pingasut arlaannaalluunniit ima aningaasaqarnikkut sullissinikkulluunniit taama annertutigisumik periarfissaqartiginngimmata allaat tamarmik immikkut suliassamik suliarinnissinnaallutik.

Oqaluttuarisaanermik ilisimatusarneq oqaluttuarisaanermillu allataqarneq ilisimatusarfinnit suliarineqartussaavoq taamaattumillu Nunat Aavannarliit Killiit ataatsimut oqaluttuarisaanerat pillugu qanimut suleqatigiinneq pilersinneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni Islandimilu Ilisimatusarfinni oqaluttuarisaaneq pillugu immikkoortut akornanni suleqatigiinnikkut.

Naalakkersuisut pingaartippaat kalaallit oqaluttuarisaanerannik ilisimatusarneq allaaserinninnerlu nunap nammineq inuinit ingerlanneqarnissaa.

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigaat Nunat Avannarliit Killiit taakku pingasut ilisimatusarfiini oqaluttuarisaanermut immikkoortui suleqatigiissitamik piaartumik pilersitsissasut, sullissinikkut aningaasaqarnikkullu Nunat Avannarliit Killiit oqaluttuarisaaneq pillugu suleqatigiinnermik taama ittumik pilersitsinissaannut periarfissanik qulaajaanermik sulisussamik. Ilaatigut assersuutigalugu uppernarsaataasivinnik, ilinniartitsisut ilinniartullu paarlaateqatigiittarnerannik aammalu Nunat Avannarliit Killiit ataatsimut suliassaannik il.il. pilersitsinikkut.

Oqaatigineqassaarli aalajangersakkamik piviusunngortitsineq aningaasaqarnikkut kinguneqassammat, aningaasanut inatsimmi ilaatinneqartariaqartussamik aningaasanillu avataaneersunik assersuutigalugulu aningaasaateqarfinnit qinnuteqartoqartariaqartassammat.

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisunit inassutigissavarput aalajangersakkap Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa.

Ole Thorleifsen, Siumup oqaaseqartua:

Inatsisartut Nunani Avannarlerni killerni aallartitaasa siulittaasorigallagaata inassutigaa Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimut oqaluttuassartat uppernarsarneqarnissaat allanneqarnissaallu nunani pineqartuni Naalakkersuisunut suleqatigiissutigeqqullugit, manna tunngavigalugu Nunat Avannarliit pingasut taaneqartut ukiuni untritilinni ataqatigiissimanerat, ataatsimoortumik allanneqarsimanngilaq.

Siumumiit inassuteqaat paasilluarlugu tiguarput. Oqaluttuarisaanermi saqqummiunneqartartut inuiannut kikkunnulluunniit kinaassutsimut tunngavilersuisarmata oqaluuttuassartap Nunatsinnut tunngasortaata kalaallinik uppernarsarneqarnissaa allanneqarnissaallu Siumumiit tapersersorparput.

Inuiattut annertunerusumik uatsinnut ilisariartornissamut aqqutissiuissaaq, minnerunngitsumilli Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerisa nukittorsarneqarnerannik sunniuteqassalluni. Suleqatigiinnerup nukittuup angusaqarnassusia tamatta ilisimavarput, taamaattumik oqaluttuarisaanerup ataatsimoorussap uppernarsarluarneqarsimasup allanneqarnissaa inuiaqatigiit pineqartut suleqatigiinnerannut nukittorsaataassammat Inatsisartunit akuersaarneqarnissaa pingaartipparput. Naatsorsuutigisariaqassaaq suliap tamatuma aningaasanik malitseqarnissaa.

Siumumiit inassuteqaat kajuminnartutut isigaarput Inatsisartunilu aappassaaneerneqqarnissaanut taamatut iluseqarluni ingerlateqqinneqarnissaa akuersaarlugu.

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Atsssut isumaqarpoq inassuteqaat, tassalu Nunani Avannarlerni Killerni ataatsimut oqaluttuassartat uppernarsarneqarnissaat alajangersarneqarnissaallu pillugit suleqatigiilluni qanoq iliusseqartoqassasoq, taanna akuersaartariaqartoq, pisariartorlu, sulissarlu ataatsimoorullugu ingerlanneqarluni timitalimmik inerneqartariaqartoq.

Nuna pineqartut taasagutsigit tassani assigiinngitsinik ataatsimoortunik oqaluttuassartaqarput, soorlu assersuutigiinnarlugu tamarmik nunasiaanikuusimapput, aatsaallu ukiuni kingullerni qanittuni, qanittunik taasariaqakkatinnik namminersulersimallutik imaluunniit namminersornerulersimallutik.

Taamaattumik Naalakkersuisut inassuteqaataat, tassa nunanik pineqartunik tassani ilisimatusarfeqargifinninngaanniit suleqatigiisitaliorneqarnissaq tassanngaanniillu aallaaveqartumik sulisoqarnissaq Atassutip taperserpaa. Eqqaamassavarpummi Katuaq pigaarput, Katuaq maannakkullu ingerlanera ajunngikkaluartoq aamma Nunat Avannarliit pigisaannik Nunat Avannarliit Killiit illuuteqartarput aamma aningaasatigut pisariaqartitsisunik. Taamaattumik tamakkua eqqarsaatigissappata, taava aningaasaliinissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, taannalu eqqaamaneqarpat, taava Naalakkersuisut inassuteqaataat taperserparput.

Olga Poulsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Kalaallit oqaluttuarisaanitsinni Nunat Avannarliit Killiit ukiorpassuarni attavigeqatigiittarsimanerat arlalippassuartigut tusartarparput. Assersuutigalugu Savalimmiormiut Nunatta sineriaani aalisarnermut tunisassiorfeqarnermullu tunngasunik atuakkiaqarput, Nunatsinnut soqutiginaateqarluartunik. Kujataani uumasuuteqarnermut nunalerinermullu kiisalu arfanniarnermi Nunat Avannarliit Killiit suleqatigineqartarsimapput uppernarsarneqarlutik atuagaatigineqalersimasunik.

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut Nunat Avannarliit Killiit Nunatsinnut sunniuteqarnerisa oqaluttuarisaanera uppernarsarneqarluni allagaatigineqalersinnaanera pissanganartuusoq, pingaartumik aamma kinguaassavut eqqarsaatigigaanni.

Tamakku piviusunngortinneqassappata pingaaruteqarpoq aningaasaliisoqarnissaa, taamaattumillu Naalakkersuisoq kaammattorusupparput Nunat Avannarliit Killiit suleqatiginerisigut aningaasanik qulakkeerinneqqullugu.

Taamatut oqaaseqarluta Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata aalajangiiffigisassatut siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinniit taperserparput ataatsimiisitaliamullu susassaqartumut ingerlateqqillugu.

Loritha Henriksen, Kattusseqatigiit oqaaseqartuat:

Nuna Avannarliit Killiit ataatsimoorussamik oqaluttuassartaasa uppernarsarneqarnissaanik allanneqarnissaat tamakkiisumik Kattusseqatigiinniit taperserparput, tamaalilluta ataatsimoortumik oqaluttuarisaanerput aamma kinguaasatsinnut ingerlatseqqinnissaa soqutiginaateqarmat.

Ukiuni arlalinni Savalimmiut inooqatigisimavagut aalisarnikut aammalu katersugaateqaqisut nalunngilagut qalipakkakkullu, taamaattumik aningaasartaqarnissaa eqqarsaatigalugu tapersiivugut.

Otto Steenholdt, attaviitsoq:

Oqaluttuarisaaneq aallaavigalugu qanoq iliortoqassanersoq imaluunniit qanoq iliortoqartariaqassanersoq akuersissutigitinnagu siullermik oqaatigilaarlara, soorluukkua oqaluttuarisaaneq aallartissagunikkut kalaallit, savalimmiormiut islandimiullu nunasiaasimaneq uninngaarfigivallaalissagunikku atuagassaassasoq nuannersorujussuunngitsoq, tassa pitsaaquteqarsimava nunasiaasimaneq. Qularissanngilarput oqartut tamarmik, naamerluinnaq, naqisimaneqarsimavugut, aap, aap, taakkuinnaat uteqattaarneqarsinnaappummi, kisianni pisimasoq aallaaviusinnaassappat taakku mininneqarnavianngillat.

Kisianni suli oqaluttuassartat ataatsimut qiviaraanni suminngaannit aallarteriarneqarsinnaappat? Islandimiut oqaluttuaateqarput Saganik taaneqartartunik. Taakkua Nunarput ilannguttarpaat susoqarsimanera, ingerlaqqinnitik ilanngullugit. Savalimmiormiut unimikkut kaallutik nigalilissuanngorlutik qitittarput, taakkualu verserparujussuaqartarput aamma oqaluttuartunik susoqarsimaneranik, iluamik paasisinnaagaani erinnerlugit atortagaat, oqaluttuatut aamma misissorneqarsinnaasunik.

Taakkuali saniatigut uagut savalimmiormiut islandimiullu pillugit oqaluttuaatigut soorukua soqutigineqarpianngisut nunanit allanit.

Nordisk Rådimi ilasortaatillunga aammalu Vest Nordenimi oqalugiatsiartillunga taanna atoorsimavara kingulleq, tassa kalaallit namminneerlutik qallunaatsiaannut sorsunnerat nunani avannarlerni akueriumaneqanngitsutut isikkoqartuarmat. Tassaanguatsiarpoq uagut uani tariikkannut islandimiut oqaluttuaatitoqqaannut Nunatsinnut tungasunut, savalimmiormiullu aamma taallaaterpassuinut ilanngunneqarsinnaasoq, kalaallit nammininneq nunartik pigiumallugu ukiorpassuit matuma siornatigut nunasiniaraluartunut sorsussussimanerat, uagut oqaluttuaatigigipput, allaat meeqqaat atuarfianni atuarsimalluugit. Tamakkuupput uanga malugisarsimasakka, taakkua nunat avannarliit, pingaartumillu aamma Norgemi, akuersaarumaneqanngitsutut nalilerneqartarput.

Qularnanngilluinnarpoq tamakkua Nunatsinni qallunaatsiaannut Nuup kangerluani qavanilu kujatitsinni Qaqortup eqqaani qanoq iliortarsimanerit soqutiginartut ersarissumik aallaatigineqartariaqalersut, tassa uanga soqutigilluinnarakku, immaqalu ajuallatsitsinianngikkaluarlunga taasarlugu nunasiaqarniarsarigaluartumik kalaallit ataatsimoorlutik anisitsinerat.

Taava Nunat Avannarliit Killit oqaluttuarisaaneranut tunngasumik qanoq iliuuseqarnerunissaq tapersersortuarsimavara aallaqqaasiullugulu pilersaarut Nunatta eqqaani aalisarneq , tassa Nunat Avannarliit Killit pingaartillugu qangaaniilli pilersaarutaat apeqqutigerusussavara taanna suliaq sumut killinnersoq.

Ilumoorpoq oqaluttuarisaaneq aamma aallaavigalugu siunissami inuutissarsiutinik ataatsimoorussanik ikioqatigiilluni suleqatigiinnissaq pingaaruteqarluinnalersussaasoq. Nunat Avannarliit Killiit oqaluttuarsartaasa uppernarsarneqarnissaat, soorlu aatsaannguaq aallaqqaasiullugu taariigara piukkutaralu oqaluttuarissanikkullu allattuiffigineqarnissaat pisariaqarluinnalersutut ilalerlugu matumuuna nalunaarutigaara, pingaartillugu Kalaallit Nunaanni oqaluttuat Savalimminut Islandimillu tunngassuteqartut nunaminni namminneq qanoq iliorsimanerat ersarissumik allaatigineqassasoq, tassa uppernarsarneqassasoq ilumut kalaallit aamma Nunartik namminneq kisimiillutik pigiumallugu qanoq iliorsimanerat oqaluttuaammat ersarissumik uppernarsaatitalimmillu allaatigineqarsinnaasoq.

Isuma taanna aamma Nunatsinni atuakkiortunut ikummarissaasussaavoq, aamma puigussanngilavut atuakkiortugut marlussuit nunat taakku akornanni pissusiusimasut qupperarneqarsinnaalersussallu aallaavigalugit atuakkiaqarmata. Ilisimareerpagut atuakkiortut nunaqqatigut qallunaatsiaat Nunatsinniinnerat aallaavigalugu oqaluttualiortarsimasut, Nunatsinni aallartilaariigaq annerusunngorlugu suliniutigileqqusaq tapersersorluinnarlugu maanna nalunaarutigaara.

Lise Skifte Lennert, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Partiit, Kattusseqatigiit attaaviitsullu tapersiutaanut ersarissumuk qujavunga. Taavalu immikkut taalaarusuppara Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Olga Poulsenip noqqaassutigimmagut imaluunniit kaammattuimmat, Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerisigut aningaasanik qulakkeerniaaqqullugit Naalakkersuisut, sooruna uani nammineerlunga akissuteqaatinni aamma immikkut tareerakku naatsorsuutigilluinnarpara taamatut suliniuteqarnerput ingerlatsissallugu, taavalu soorunami aamma Inataisartut pisussaaqqataammat eqqaasitsissutigiinnassavara aningaasartai tikikkutsigit uagut Nunatta pilliutissai aamma taamaalillugit ikioqatigiinnikkut nassaariniartariaqassagatsigit.

Kiisalu aamma una apeqquserusuppara pisariaqassanersoq, uanga isumaga najoqqutaralugu pisariaqarsorinnginnakku ataatsimiititaliamut ingerlatseqqinnissaa.

Aamma una akerlerineqanngimmat Naalakkersuisuninngaanniit siunnersuutigisarput ilisimatusarfinni suleqatigiissitanik piaartumik pilersitsinissaq, tassa ilisimatusarfinni pingasuusuni Nunani taakkunani Avannarlinni Killerni pineqartuni, taamaammat taanna naatsorsuutigivara suliassap taamaalilluni ingerlatseqinnissaa akerlerineqanngimmat ingerlateqqissinnaasallugu.

Naalakkersusisut massakkut akissuteqaataa qujassutigaarput, taakkua nunat pingasut suleqatigiinnissaanut tunngatillugu aningaasartaanut tunngatillugu suleqatigiinissaat ersarissumik oqaatigimmagau., taanna Inuit Ataqatigiininngaanniit pingaartittorujussuuvarput.

Uani akissuteqaammi allassimasut, tassa uagut una suliaq suliarigakku utaqqinngilara illit akissuteqaatissat, taamaattumik suliaq piareereeriga taanna takkummat imatut oqaaseqarfiginngilara. Ajorinngilara aamma ataatsimiititaliamut ingerlatseqqinneqanngippat.

Tassalu immikkoortumut 55-imut oqaaseqarumasut, tassunga killeqarput aamma oqaaseqartut kingulleq malillugu tassa pisariaaruppoq immikkut ataatsimiititaliamut suliassap aappassaanerneqartinnagu ingerlateqqaarnissaa.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 55-1
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera