2024 2023 2022 Flere år...
28-06-2010
Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata 28. juni 2010 Nuummi Katuami aqqanilissaanik ataatsimeersuarnerani Inatsisartut Siulittaasuata Josef Motzfeldtip oqalugiaataa
Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata
28. juni 2010 Nuummi Katuami
aqqanilissaanik ataatsimeersuarnerani
Inatsisartut Siulittaasuata Josef Motzfeldtip
oqalugiaataa
Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata ICC-p ataatsimeersuarnerani aasaarisseruttornerani maani Nuummi ingerlanneqartumi oqaaseqarnissannut qaaqqusaaninnut Inatsisartut sinnerlugit qujavunga.
2006-imi ICC-p kingullermik ataatsimeersuarnerata kingorna Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut pisimasut pingaarnerit matumani naatsumik saqqummiunniarpakka, ingasattajaassanngilangalu oqaruma naalakkersuinikkut pisoqarsimaqisoq.
Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut muminneq
Naalakkersuisooqatigiit 2005-imi qinersinerup kingorna pilersinneqartut, partiinillu Siumumit, Atassummit Inuit Ataqatigiinnillu peqataaffigineqartut imminnullu ”Arsarnernik” taagortut 2007-imi maajimi naalakkersuisooqatigiikkunnaarput Inuit Ataqatigiit peqataajunnaarmata, taamalu 2009-mi juunimi qinersinissap tungaanut Siumut Atassullu marluinnaallutik naalakkersuisooqatigiinneq ingerlateqqillugu.
Ulloq 2. juni 2009 qinersineq oqaluttuarisaanermi eqqaamaneqartussanngorpoq immikkut maluginiagassamik pisoqarfiusutut, partii Inuit Ataqatigiit katersuuffiulluni ajugaarujussuarmat, taamaalillunilu aamma nunatsinni naalakkersuinikkut inissisimasoq ukiorpassuarni sungiussimagaluagarput tunngaviusumik allanngortinneqarluinnarluni.
Partii Siumut ulloq 2. juni 2009 qinersinissaq tikillugu ukiunilu 30-ni naalakkersuisooqataareerluni Kalaallit Nunaanni partiit annersariuarsimavaat, taamalu aamma 1979-imi namminersornerulerattali naalakkersuisuusartuni qitiusumik inissisimasarsimalluni.
Inuit Ataqatigiit qinersinermi katersuuffiunermigut naalakkersuinikkut oqartussaanerpaalerpoq partiinillu anginerpaanngorluni, taamalu namminersornerulersimanerup ingerlanerani siullerpaamik naalakkersuisunik pilersitsisuulluni. Taamatut pissaanerup nikinnerata kingorna ullut 20-it qaangiutiinnartut Kalaallit Nunaat Namminersornerulersimanermiit Namminersornermut ikaarsaariaqarpoq.
Namminersulerneq
Ulloq 21. juni 2009 inuiattut ullorsiornitsinni Ataqqinartorsuup Dronningip Namminersorneq pillugu inatsit Inatsisartuni pisortatigoortumik tunniussinermi tunniuppaa.
Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat 2008-mi isumaliutissiissutaa
Kalaallit Nunaat Danmarkilu 2004-imi peqatigiillutik namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitamik pilersitsipput Namminersorneq pillugu inatsisip pilerneranut aallaaviusumik. Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutini 2008-imi tunniuppaa, inatsisissatut siunnersuummik Kalaallit Nunaanni namminersornermik aaqqiissuussinermut nutaamut tunngaviusussamik inatsisissatut siunnersuummik ilaqartillugu.
Inatsisissatut siunnersuut 2008-imi novembarimi Inatsisartunut oqaaseqarfigisassatut saqqummiunneqarpoq Inatsisartunillu tamarmiusunit isumaqatigiittunit ilalerneqarluni. Tamanna pereermat inatsisissatut siunnersuut Danmarkimi Folketingimut saqqummiunneqarpoq 2009-milu akuerineqarluni.
Namminersorneq pillugu inatsisip imarisai
Namminersornerulernermik inatsisip Kalaallit Nunaannilu namminersorneq pillugu inatsisip assigiinngissutaat pingaarnerit eqqarsaatigalugit matumani suliassaqarfiit pingaarutillit sisamat taaneqassapput Kalaallit Nunaata nammineernerulersinnaaneranut periarfissai eqqarsaatigalugit nutaaliorfiusut.
Suliassaqarfiit pingaarutillit taakku sisamat tassaapput
1. Inuiattut akuerineqarneq,
2. Nunamut piginnittussaaneq,
3. Piginnaatitsissummik inatsisikkut nunat tamalaat akornanni suliassani Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasuni naalagaaffeqatigiit sinnerlugit iliuuseqarsinnaatitaalerneq, kiisalu aamma
4. Danskit naalagaaffiata Kalaallit Nunaannut aningaasatigut ataatsimoortumik tapiissutigisartagai ukiumut 3,2 mio. kr.-iusartussatut aalajangersarneqarput.
Inuiattut akuerineqarneq
Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu inatsimmut aallaqqaasiussami atuarneqarsinnaavoq nunat tamat akornanni inatsisit malillugit inuiaat kalaallit namminneq aalajangiisinnaassuseqarlutik inuiaanerat akueralugu inatsisip tunngavigigai Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni peqatigiinnermi naligiimmik ataqqeqatigiinnerup tatigeqatigiinnerullu siuarsarnissaannik kissaateqarneq. Tamatumunnga naapertuuttumik inatsisip tunngavigaa Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut naligiissutut isumaqatigiissutaat.
Nunamik piginnittussaaneq
Namminersorneq pillugu inatsisikkut inuiaqatigiit kalaallit kiisami nunamik piginnittussaatitaalerput. Nunamik piginnittussaanermi aatsitassanut tunngasutigut aaqqissuussineq qitiuvoq, tassuuna aatsitassarsiornermut tunngasutigut oqartussaaneq tamarmi Kalaallit Nunaanniilerluni taamatullu aamma aatsitassanik piaarnermi isertitat qanoq agguataarneqartarnissaat aalajangersarneqarluni.
Inatsit piginnaatitsissutaasoq
Inatsisikkut piginnaatitsissutaasukkut danskit folketingianni siullermik 2005-imi akuersissutigineqartukkut ukiorpassuarni suliassaqarfimmi ulluinnarni suleriaasiusimasoq tunngavigalugu Kalaallit Nunaat nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissuteqarsinnaatitaalerpoq. Inatsit piginnaatitsissutaasoq 2005-imeersoq aallaavigalugu inatsit namminersorneq pillugu inatsimmut ilanngunneqarpoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaat nammineq soqutigisani aallaavigalugit nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinermi nammineersinnaatitaanerulerluni.
Danksit naalagaaffiannit ataatsimoortumik tapiissutit
Taaneqareersut saniatigut ataatsimoortumik tapiissutit eqqarsaatigalugit namminersornerulernermi isumaqatigiissut namminersorneq pillugu inatsimmi nutarterneqarpoq, taamaalilluni ataatsimoortumik tapiissutit 2007-imi annertussutsiminnit 3.202 mio. kr.-init nikittussaajunnaarsinneqarlutik, siunissamilu taamaallaat akit akissarsiallu ineriartornerannut naleqqersuut naapertorlugu iluarsineqartalissallutik.
Taaneqareersut saniatigut Namminersorneq pillugu inatsimmi aalajangersarneqarpoq aatsitassarsiornermit isertitat annertusissappata ataatsimoortumik tapiissutit qanoq ikilisinneqartassanersut, taamaalillunilu ukiumi pineqartumi aatsitassarsiornermit isertitat 75 mio. kr.-init amerlaneruppata amerlanerussutaasa affaannut naapertuuttumik ataatsimoortumik tapiissutit ikilisinneqartassallutik.
Namminersorneq pillugu inatsit aamma inatsisartut naalakkersuisullu pisortatigoortumik taaguutaat
Nunatsinni inatsisartut naalakkersuisullu kalaallisut taaguutaat taamatuttaaq Namminersorneq pillugu inatsit aqqutigalugu oqartussanut pineqartunut pisortatigoortumik aamma taaguutinngortinneqarput.
Ukiut 30-it namminersornerulernermik aaqqissuussineq atoreerlugu taamaalilluni Kalaallit Nunaat Namminersorneq pillugu inatsisikkut inuiaqatigiit ineriartorteqqinneqarnissaannut nutaamik tunngavissaqalerput.
Kalaallit Nunaata nunanit tamalaanit soqutigineqarnera
Kalaallit Nunaanni pisut nutaat taaneqareersut peqatigalugit nunarsuaq tamakkerlugu silap pissusiisa allanngoriartorneri taamatuttaaq nunarsuarmit tamarmit eqqumaffigineqaleriartuinnarput, minnerunngitsumillu ukiuni kingullerni tallimani nunarput avatitsinnit sammineqaqalunilu soqutigineqarsimaqaaq, soorlu aamma issittup sinnera taamatut pineqarsimasoq.
Silap pissusiisa allanngoriartorneri qangalili Kalaallit Nunaanni maluginiarsimavagut, immaqalu aamma maluginiarsimallugit nunarsuup sinnerata suli maluginialinngikkaat iliuuseqarfiginialinngikkaallu.
Silap pissusiisa allanngoriartornerisa piniarnermik inuussutissarsiuteqarnermi atugarisat imaannaanngereersut annertuumik tatisimavaat sulilu tatisimallugit, taamaattumillu aamma tamatumani EU-mut puisinit nioqqutissianik eqqusseqqusiunnaarneq iluaqutaasimanngiivilluni. Tamanna kingusinnerusukkut uterfigissavara.
Københavnimi 2009-imi Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusii pillugit naalakkersuinikkut siuttunik ataatsimeersuartitsinissaa sioqqullugu naalakkersuinikkut isumaqatigiinniarnernut piareersarnernullu atatillugu nunarsuatsinnit tamarmit naalakkersuinikkut aalajangiisartut ilisimatusartullu silap pissusiisa allanngornerisa sunniutaat namminneq isiminnik takuniarlugit Ilulissanut eqqaanilu serminut ussagarsimapput.
Issittoq EU-mit USA-millu naalakkersuinikkut immikkut suliniuteqarfinngorsimavoq. Nunat nalinginnaasumik siusinnerusukkut issittoq eqqarsaatigalugu naalakkersuinikkut soqutigisaqarsimanngitsut issittoq eqqarsaatigalugu naalakkersuinikkut suliniarnerminni immikkut politikkiliortalersimapput.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit issittumi nunanit arfineq-pingasunit (Canada, Danmark/Kalaallit Nunaat, Finland, Island, Norge, russit naalagaaffeqatigiiffiat, Sverige aamma USA) peqataaffigineqartup issittumilu innuttaasut akornanni oqallittarfiusup sulinera soqutigineqaleriartuinnarpoq minnerunngitsumik nunanit issittup avataaniittunit.
Nunat Avannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiiffiata nunani avannarlerni killerni pingasuni (Kalaallit Nunaat, Island, Savalimmiut) inatsisartutigoortumik suleqatigiiffiusup sulinera aamma EU-mit soqutigineqaleriartuinnarpoq.
International Polar Year
Silap pissusii nunat killeqarfii apeqqutaatinnagit allanngoriartorput nunallu tamalaat issittumut ukiorititaat International Polar Year aqqutigalugu ilisimatusarnernit misilittakkat erseqqissumik takutippaat nunat killeqarfii pitarlugit ilisimatusarnikkut suleqatigiinnerit annertuut aqqutissaasut silap pissusii taakkulu pinngortitamut inuiaqatigiinnullu sunniutigisartagaat tamakkiisumik paasiniaraanni.
Nunarsuarmi kissatsikkiartortumi issittoq marloriaammik sukkanerusumik kissatsikkiartorpoq immallu sikua sukkaqisumik annikilliartorluni. Sermersuaq aakkiartorpoq iluliarpassuarnillu imaanut anisitsisarluni. Tamakku tamarmik sarfat ingerlaarnerinut taamatullu aamma nunami imaanilu nerisassatigut tunngavigisanut sunniuteqartarput. Pissutsit tamakku ataqatigiinneri tamakkiisumik paasiniarutsigit annertuumik ilisimatusarnikkut suleqatigiinnerit immikkut ilisimasalinnit assigiinngitsorpassuit peqataaffigineqartut pisariaqarput.
Piffiit nutaat silap pissusiisa issittumi pissutsinik assigiinngitsutigut sunniuteqarfigisassaat ornippagut. Tamakkununnga ilaapput uumassusillit imminnut sunniuteqaqatigiittarneranni allannguutit, uumassusillit assigiinngisitaarnerat, aalisarneq, piniarneq, inuussutissarsiornermik ineriartortitsineq, attaveqarneq pilersuinerlu, nukissiorneq, umiarsuartigut angallanneq, aatsitassanik qalluineq, takornariaqarneq il.il.
Tamakku tamaasa pissutigalugit taamaalilluni Canada silap pissusiinik ilisimatusarfeqarfissamik nutaamik annertuumik ineriartortitsivoq, tamatumunngalu atatillugu Nuummi Silap Pissusianik Ilisimatusarfik suleqatigilersimallugu. Canadami ilisimatusarfeqarfik nutaaq nunarsuatsinni ilisimatusarfiit aningaasalersugaalluarnerpaat ilagilissavaat.
Silap Pissusianik Ilisimatusarfik ulloq 17. maj 2010 Canadami ilisimatusarfeqarfimmik qanilluinnartumik suleqateqalerpoq, tamatumani ilaatigut Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup pisortaa, professor Søren Rysgaard, Kalaallit Nunaata, Danmarkip Canadallu akornanni silap pissusiinik ilisimatusarneq eqqarsaatigalugu suleqatigiinnermut annertuumut nutaamullu siuttuusussanngortinneqarluni.
Silap Pissusianik Ilisimatusarfik Greenland Climate Research Center (GCRC) 2009-imi maajimi pilersinneqarmalli pisoqarsimaqaaq. Ilisimatusarnikkut suliniutit 20-it missaat aallartinneqarsimapput, ilisimatusarfillu maanna aalajangersimasunik 15-inik sulisoqarpoq avataanilu ilisimatuut 80-it ilisimatusarfimmut atallutik. Taamaattumik suleqatigiinneq nutaaq periarfissarpassuarnik nutaanik aamma ammaassisussaavoq.
Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutikkut nutaakkut issittumi silap pissusiinik ilisimatusarneq eqqarsaatigalugu nunarsuatsinni ilisimatuut siuttut arlallit ataatsimut suleqatigiilissapput, taamatullu aamma ilisimatusarfeqarfik nutaaq taamatut ilisimatusarfeqarfiit aningaasalersugaalluarnerpaat ilagilissallugu. Suleqatigiinnermi Canadami ingerlatat eqqarsaatigiinnarlugit taakku piffissami 2011-miit 2018-imut millioninik untritilinnik aningaasaliiffigineqartussaapput.
Nutaamik suleqatigiilernikkut taamaalilluni aamma Kalaallit Nunaat siunissami unammilligassat periarfissallu takkuttussat inooqataaffiginissaanut piareersimanerulissaaq.
Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii
Nuannaarutissaavortaaq Naalagaaffiit Peqatigiit ataatsimeersuarnerata kiisami 2007-imi nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersagaq, Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit siunnersuisoqatigiiffiup 2006-imi kaammattuutaanik aallaavilik, akuersissutigimmassuk.
Aalajangersakkakkut Naalagaaffiit Peqatigiit uppernarsarpaat nunat inoqqaavisa inuiaat allat tamaasa naligimmatigik, akuersaarluguttaaq inuiaat tamarmik pisinnaatitaaffeqarmata immikkuullarinnissamut, imminnut immikkuullarissutut isiginissamut, taamatullu innermikkut mianerineqarnissamut.
Naalagaaffiit Peqatigiit aamma uppernarsarpaat inuiaat tamarmik atugartuussutsit kulturillu assigiinngisitaarnerannut pisuujussusiannullu ilalersueqataammata, tamakkulu inuiassuit ataatsimut kingornussarsiaannut pinnguutaammata.
Aalajangersakkap taassuma akuersissutigineqarnera nuannaarutigissallugu pissutissaqarpoq. Taamaattorli aamma illuatungaatigut pissutissaqarpoq uparuassallugu immikkut aalajangersagaliornissaq qaqugukkulluunniit pisariaqarsimanngikkaluarmat, tassami Naalagaaffiit Peqatigiit pilersinneqarnerannik isumaqatigiissummi nalunaarneqareeraluarmat Naalagaaffiit Peqatigiit uppernarsaraat inuit tunngaviusumik pisinnaatitaaffeqartut, inuit inuttut ataqqinassuseqartut, taamatullu aamma arnat angutillu kiisalu aamma naalagaaffiit mikisut angisuullu naligiimmik pisinnaatitaaffeqartut.
EU puisinillu nioqqutissianik eqqusseqqusiunnaarneq
Nunat tamalaat akornanni pisut nuannersut akornanni taamaattoq aamma EU eqqarsaatigalugu niuernikkut killiliinermik torrallataavallaanngitsumik naammattuugaqarsimavugut. Canadap ilaani puisinik toqutseriaatsit eqqarsaatigalugit tusagassiorfinniit uumasunillu illersuiniaqatigiiffinniit annertuumik tatineqarneq tunngavigalugu EU puisinit nioqqutissianik suugaluartunilluunniit tamakkiisumik eqqusseqqusiunnaarpoq, taamaattorli tamatumani naggueqatigiit INUIT puisinit nioqqutissiaat ilanngunnagit.
Taamatut marloqiusamik kiinalimmik aalajangerneq piviusumik eqqarsaatigalugu qanoq timitalerneqarsinnaanersoq arlaatigulluunniit iluaqutaasumik sunniuteqarsinnaanersoq EU-p qanoq eqqarsaatigisimaneraa paasissallugu ajornarpoq.
Pissutsilli imaapput puisinit nioqqutissiat maanna tassa EU-mut eqquteqqusaajunnaalermata, taamalu EU-p aqqut naapertuutinngitsoq ajuusaarnartorlu aqqutiginiarlersimallugu. Aalajangerneq tamanna Kalaallit Nunaannit puisinit nioqqutissianik tuniniaanermut sunniuteqartussaavoq, tamannalu pivoq EU issittoq eqqarsaatigalugu annertunerujartuinnartumik soqutiginnileriartortoq.
Ilinniartitaaneq
2006-imi upernaakkut taamanikkut naalakkersuisuusut Arsarnerit inatsisartullu inuiaqatigiit kalaallit eqqarsaatigalugit ilinniartitaanikkut pilersaarut annertooq nunarsuarmilu ammariartuinnartumi Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnikkut inuttullu atugarisatigut inissisimaneranik nukittorsaasussaq akuersissutigaat. Siunertaq pingaarneq tassaavoq 2020-mi sulisinnaasut pingajorarterutaasa marluk ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqalersimanissaat, kisitsisit takutimmassuk 2005-imik sulisinnaasut pingajorarterutaat ataatsit kisimik ingerlaqqiffiusumik ilinniagaqartut.
Taamatut imaannaanngitsumik anguniagaqarnikkut Kalaallit Nunaata siunniuppaa siunissami inuiaqatigiit kalaallit maannakkornit annertunerungaartumik inuiaqatigiit ineriartortinneqarnerannut namminneq tunniussaqarsinnaalernissaat siunissami namminersornerup nukittuumik tunngavissaqarnissaa qularnaarniarlugu.
Qujanaq oqaaseqarsinnaagama.