Nutaarsiassat

07-06-2013

Ataatsimiititaliaat peqatigiillutik Danmarkimut angalapput.

Piffissami maajip ulluisa 23-anniit 29-annut 2013 Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaat aamma Inatsisartut Aatsitassanut Ataatsimiititaliaat peqatigiillutik Danmarkimut angalapput.

Ataatsimiititaliat angalanerannut siunertaavoq aatitassarsiornermut tunngatillugu akileraarusersueriaatsit assigiinngitsut nunatsinnilu aatsitassarsiornerup annertusiartortup inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut sunniutigisinnaasai pillugit ataatsimiititaliat ilisimasatigut tunngavigisaasa annertusarlugillu nukittorsarneqarnissaat. Tamatuma saniatigut ataatimiititaliat kissaatigisimavaat Inatsisartut aatitassanik uranimik qanorluuniit annikitsigisumik akulinnik piiaaqqusinngilluinnarnermik aalajangersimaneq allanngortissagaluarpassuk nunat tamalaat akornanni Kalaallit Nunnaata pisussaafigilersinnaasai pillugit paasissutissinneqarnissartik.

Ataatsimiititaliat angalanerminni Akileraartarnermut ministeriaqarfik, nunani ineriartorfiusuni ineriartortitsinermut suliniaqatigiiffik IBIS, nukissiornermik suliffeqarfik DONG, Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnera pillugu siunnersuisoqatigiit, Nationalbanken, Dansk Industri, GEUS, ilisimatusarnerfik KORA aamma nunat tamalaat akornanni pissutsinik danskit ilisimatusarfiat DIIS pulaarpaat kiisalu Folketingip Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliaa Aningaasaqarnermullu ataatsimiititaliaa ataatsimeeqatigalugit.

Akileraartarnermut ministeriaqarfiup, DONG-ip IBIS-illu pulaarneqarnerini ingerlatseqatigiiffiit aatsitassanik ikummatissiassanillu qalluinermik ingerlataqartut akileraartinneqartarnerinut periaatsit assigiinngitsut ukiut ingerlaneranni Danmarkimi atorneqartarsimasut iluaqutissartaat ajoqutaallu paasisaqarfigineqarput, ilaatigullu ataatsimiititaliat sinneqartoorutinit akileraartarnerup qallukkallu annertussusia tunngavigalugu akileraartarnerup royaltyp iluaqutissartaat ajoqutissartaallu pillugit ilisimatinneqarlutik.

IBIS-imut pulaarnermi tikkuarneqarpoq aatsitassarsiornermik ingerlatseqatigiiffiit akileraarutissaminnik pilersaarusiortarnerat eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaata inatsisitigut patajaatsumik tunngaveqarnissaa pisariaqartoq. IBIS aamma isumaqarpoq qallukkat annertussusiat tunngavigalugu akileraartarneq royalty allaffissornikkut iluaqutissartaqartoq aqukkuminarnerujussuugami. Oqariartuutaat pingaarnerpaaq tassaavoq "siunnersuineq pitsaanerpaaq" nunatta qularnaartariaqaraa akuersissutinilu isumaqatiginniaqqissinnaanermut periarfissanik qularnaarlugit.

DIIS-imut pulaarnermi aatsitassanik uranitalinnik piiaasinnaaneq Inatsisartut ammaatissagaluarpassuk Kalaallit Nunaata Danmarkillu nunat tamalaat akornanni pisussaaffigilersinnaasaat nassuiaatigineqarput. Tamatumunnga atatillugu DIIS-imit tikkuarneqarpoq pisariaqartoq Kalaallit Nunaanni inatsisiliortoqartariaqarnera atortussiassanik radiup qinngornilinnik tuniniaanerup qanoq ingerlanneqarnissaanut aalajangersaaviusunik.

DIIS-ip Australia innersuussutigaa nunatut sakkortuunik malittarisassalittut, nunatsinni pissarsiviusumik aamma aallaavigineqarsinnaasunik. Nalinginnaasumik pissutsit imaapput nunat tamalaat akornanni atomip nukinga pillugu allaffeqarfik (IAEA) EU-llu aalajangersagaa Euratom aqqutigalugu nalinginnaasumik najoqqutassatut piumasaqaatit minnerpaamik piumasaqaataammat, pissarsiviusumik qaffanneqarsinnaasut nunani ataasiakkaani malittarisassiortoqassatillugu. Avatangiisinut tunngasut nunat tamalaat akornanni aalajangersakkanut ilaatinneqanngillat, taamaattumillu taakku pillugit nunani ataasiakkaani malittarisassiortoqartariaqarluni.

Ataatsimiititaliap Danmarkimi suliffeqarfiit suleqatigiiffissuat Dansk Industri, nunatsinni suliffeqarfinnik attaveqartarnikkut suleqatigiinnermik erseqqinnerusumik ukioq manna aallartinneqartussamik ineriartortitsisoq, taamatuttaaq pulaarpaat. Taamatut suleqatigiinnerup ilaatigut
siunertaraa siunissami aatsitassarsiornermi suliassat annertuut suliariumannittussarsiorneqarneranni nunatsinni Danmarkimilu suliffeqarfiit
ataatsimut peqatigiillutik neqerooruteqartarsinnaanerisa piareersarnissaa. Suliniummut tamatumunnga tamakkiisumik tapersersuinini ataatsimiitaliap Dansk Industrimut ersersippaa.

Folketingip Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanut Kalaallit Nunaannullu Ataatsimiititaliaanut ilaasortat pitsaasumik oqaloqatigineqarput. Inatsisartut ataatsimiititaliaat isumaqarput Folketingimi partiit aatsitassarsiornermut tunngatillugu nunatta nammineq inatsisiliorsinnaatitaaneranik paasinninnerulersimasut. Folketingip danskillu naalakkersuisuisa maanna suliassat annertuut pillugit inatsisip allannguutissai ilimasaarutigineqareersimasut utaqqimaarniarpaat, danskit nunanut allamiunut tunngatillugu inatsisaata nutarterneqarnissaa aallartinneqartinnagu.

Tamatuma saniatigut nutaarsiassatut ilisimatitsissutigineqarpoq aatitassanik uranitalinnik piiaaqqusinngivinnerup atorunnaarsinneqarnerata kingunerisinnaasaanik suliaqartussatut danskit nunatsinnilu naalakkersuisut suleqatigiissitaata sulinini aatsaat ukiamut naammassissamaaraa.

Paasissutissat sukumiinerusut eqqarsaatigalugit ataatsimiititaliat siulittaasui attaveqarfigineqarsinnaapput:

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap siulittaasua Finn Karlsen 34 62 49

Aatsitassanut Ataatsimiititaliap siulittaasua Kim Kielsen 34 62 37