2024 2023 2022 Flere år...
14-02-2014
Inatsisartut Aatsitassarsiornermut Ataatsimiititaliaat Australiamut pissarsiviulluartumik paasisassarsiorluni angalaqqammerpoq
Australiami aatsitassanik uranimik akulinnik piiaaneq, tassunga atatillugu avatangiisitigut, peqqissutsikkut sillimaniarnikkullu unammilligassat, innuttaasunik peqataatitsineq, nunap inoqqaavinut immikkut tunngatillugu kultureqarnermi pissutsit kiisalu inatsisit tassunga atasut, allaffissornerup aaqqissugaanera nakkutilliinermilu iliuutsit tamatumunnga attuumassutillit Inatsisartut Aatsitassarsiornermut Ataatsimiititaliaata Australiamut paasisassarsioqqammernerminni qitiutillugit sammivai.
Paasisassarsiorluni angalanermi ataatsimiititaliamut ilaasortat makku peqataapput: Doris Jakobsen (S), Saxtorph Didriksen (S), Gerhardt Petersen (A) aamma Naaja Nathanielsen (IA). Angalaneq Naalakkersuisut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq, taakkunannga Inuussutissarsiornermut Aatsitassarsiornermullu Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard aammalu Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Kim Kielsen peqataallutik.
Australiami ullormi siullermi nunarsuarmi uranisiorfiit annersaat 1988-imi tunisassiorluni aallartittoq aallartitat takuniarpaat. Aatsitassarsiorfimmi kanngussak pingaarnertut piiarneqartarpoq aammali uranimik, kuultimik sølvimillu saniatigut tunisassiortoqartarluni. Aatsitassarsiorfimmut takuniaanermut atatillugu uranoxidimik piiaaneq tunisassiornerlu, raadiup qinngorneri pillugit pissutsinik aammalu tunisassianit sinneruttunik toqqortuinermut atatillugu avatangiisinut najukkamilu uumasunut tunngasortai pillugit ataatsimiititaliamut ilaasortat ilisimatinneqarput. Aammattaaq qanittuani illoqarfimmi Roxby Downsimi amerlanerpaat aatsitassarsiorfimmi suliffeqarlutik 4.000-inik innuttalimmi pissutsit paasisaqarfiginiarlugit takuniaasoqarpoq.
Australiap kujataani uranisiorfimmi ujaasinerit maleruagassallu, tassunga ilanngullugu uranisiorfimmik pilersitsinissamut inatsisitigut avatangiisitigullu piumasaqaatit pillugit Adelaidemi najukkami oqartussaasut ilisimatitsipput. Kiisalu nunap inoqqaavinut tunngasut pillugit ilisimatitsisoqarpoq.
Melbournemi ilaatigut aatsitassarsiornermut ministeriaqarfik aammalu Australiami raadiup qinngornerinut tunngatillugu sillimaniarnermut qinngornilinnullu illersornissamut atatillugu sullissivik (ARPANSA) ataatsimeeqatigineqarpoq. Aamma Australiami pinngortitap eqqissimatinneqarnissaanut suliniaqatigiit annersaat atomip nukinganut uranimillu piiaanermut akerliusoq saqqummiussaqarpoq. Illoqarfiit pingaarnersaanni Canberrami suliffissuaqarnermut ministeriaqarfimmit, nunanut allanut ministeriaqarfimmit avatangiisinullu ministeriaqarfimmit aallartitat ataatsimeeqatigineqarput.
Sydneymi ANSTO (Australian Nuclear Science and Technology Organisation) takuniarneqarpoq, tamatumani Australiap atomimik reaktoriutituaa ataatsimiititaliamit takuniarneqarluni. Reaktori nutaarluinnaavoq Danmarkimilu Risømi atorneqarsimasup assinganut ukiunik 60-inik pisoqaassuseqartumut taartaalluni. Reaktori misileraanermut pingaarnertut atorneqarpoq aammali qimuttuitsuni timmisartunilu aquutit nutaaliaalluinnartut atortussaannik sananermut atorneqartarluni, soorluttaaq isotopit radiup qinngornerinik akullit kræftertunik katsorsaanermut nappaatinillu suussusersiniarnernut atorneqartartut suliarineqartartut. Kiisalu atortussanik eqqagassanillu raadiup qinngornerinik akulinnik passussineq pillugu ataatsimiititaliaq ilisimatinneqarpoq.
Ataatsimiititaliap angalanera tamarmiusoq Australiami danskit aallartitaqarfiat qanimut suleqatigalugu aaqqissuunneqarpoq aammalu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik atuineq pillugu inatsisissanik suliaqarnissamut, tassungalu atatillugu avatangiisinut sillimaniarnermullu tunngasunik suliaqarnissamut ataatsimiititaliaq paasissutissanik tunuliaqutaasunik pitsaasunik pissarsitinneqarluni. Kiisalu aatsitassanik uranimik akulinnik passussinermik ukiorpassuarni misilittagarilikkaminnik Kalaallit Nunaat atuinissaminut tikilluaqqusaasoq Australiami oqartussaasunit oqaatigineqarmat ataatsimiititaliamit nuannaarutigineqarpoq.