Nutaarsiassat

11-08-2014

Innuttamut Káte Hansenimut ammasumik unneqqarissumillu Lars-Emil Johansen-ip akissutaa

Asasara Káte,

Illoqarfitta pingaarnersaanni maani kusanaqisumi inunngunngikkaluarlunga ukiut 50-it sinnerlugit najugaqarpunga isertuarnangalu nassuerutigissavara Nuuk asagakku. Taamaattumillu illoqarfiup kusanaallineranik allatulluunniit akornuserneqarneranik kinguneqarsinnaasumik iliuuseqarnissamut peqataanngisaannassallunga.

Taamaattumillu Sermitsiaq nr. 29, 2014-imi ilaatigut uannut ammasumik allakkatit takisuut sakkortuullu tupaallaatigilaarlugit - nikalluutigilaarlugillu - atuarpakka. Allakkanni takuneqarsinnaavoq isumaqartutit Nuup immikkoortortaa oqaluttuarisaanermi pingaaruteqaqisoq uanga nammineq "ukiuni untritilinni nalaataqarfiusuni makkunani aatsaat taama ingasatsigisumik serlersaarfigisussanngoriga". Tamanna - qujanaqisumik - eqqunngilaq. Taamaattoqanngilluinnarpormi.

Piviusoq pingaaruteqartorli aalajangiusimatigu: Nunatta inatsisiliortui; Inatsisartut 2013-imi ukiakkut ataatsimiinnermi aalajangerput inatsisartoqarfimmik nutaamik sanasoqassasoq. Tamanna uanga aalajanginngilara. Tamanna Inatsisartuni tamat oqartussaaqataanerat aallaavigalugu aalajangiinikkut pivoq, tamatumanilu Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartut akuersipput. Inatsisit malillugit aammalu paasissutissiinermik tamallu oqartussaaqataanerannik tunngaveqartumik aalajangiisoqarpoq. Aalajangiinerlu tamatuma kingorna Kommuneqarfik Sermersuumi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup taperserpaa. Isertuutissanngilaralu taama aalajangiisoqarnera uanga nammineerlunga nuannaarutigigakku. Tamanna nunatta tamat oqartussaaqataanerat naapertorlugu imminut aquttup - ullullu ilaanni namminersulertussatut neriuutiginartup - pilersinniarnerani pissusissamisoortumik ilaasutut isigaara.

Tamat oqartussaaqataanerannik pingaartitsinera tunngavigalugu nuannaarutigaara inatsisartoqarfissap nutaap Nuummi inissisimaffissaata taasissutigitinneratigut Nuummi borgmesterip innuttaasut tusarniarneqarnissaat aalajangiummagu. Tamatumali peqatigisaanik isertuutissanngilara inatsisartoqarfittaassap Nuummi Aqqaluks Pladsimi tatsip eqqaani inissinneqarnissaanik Inatsisartut Siulittaasoqarfiata kissaataanik kaammattuutaanillu Nuummi innuttaasut tapersiinissaat kaammattuutigigakku. Tamatumunnga tunngavilersuutissat amerlapput. Taaneqarsinnaavoq nunaminertap oqaluttuassartaa inatsisartoqarfissamut pitsaanerpaamik sinaakkutissiimmat. Aamma taaneqarsinnaavoq nunaminertap illoqarfiup qeqqanut qaninnera naapertuummat, tassami nunatta inatsisartoqarfiata qitiusumik allaffeqarfissuup eqqaaniinnissaa pisariaqarmat.

Tunngavilersuutissarli uannut pingaaruteqarnerpaaq tassaavoq inatsisartoqarfissatta ukiuni tulliuttuni 100-ini - sivisunerusuniluunniit - inuiannut tulluusimaarutissanngornissaa. Illutaa kusanartuussaaq avatangiiserisaminut tulluarsagaq. Nuuk Centeritut ittumik angitigisumilluunniit sananissaq siunertarinngilarput. Akerlianilli illutassaata ilusissaa aalajangiisuutilersaarpagut - neqeroorut akikinnerpaaq kisiat aalajangiisuutinnagu.

Illu kusanartoq soorunami kusanartumik inissisimaffeqartariaqarpoq. Aqqaluks Pladsi ullumikkut aallunneqarpianngitsutut soqarpianngitsutullu isikkoqartoq inatsisartoqarfiup ammasup iseruminartullu illutaata isuata aappaani inunnut ammasumik inissaliinikkut kusanartunngorsinnaavoq. Siunertaanngilluinnarpoq piffiup biilinut unittarfissiaralugu asfalternissaa - akerlianilli illorsuup ataani biilinut unittarfiliortoqalernissaa takorloorparput. Neriuppugullu kommuni peqatigalugu soorlu tissaluttuliamik inissiisoqarneratigut naasulersorneratigullu kusassarumaaripput, taamaalilluni tamanna qorsooqqillunilu avatangiisinut tulluarsagaalluni ilaqutariinnut meerartalinnut allanullu ornissallugu pilerinartunngorsinnaaqqullugu, taamaalillunilu aamma inuusuttunit utoqqarnillu atorneqarsinnaaleqqullugu. Nunaminertap - nunasiaanerup nalaanut eqqaaniutitut allanngutsaaliuinnarnagu - inunnut pilerinartunngortinnissaa kissaatigaarput. Nunaminertaq ataqqinassuseqalersillugu aamma illit kusassarneqartariaqarsorinngiliuk?

Inuit uagut taama sivikitsigisumik inuusussaatilluta ukiunut 100-nut siumut isigisumik eqqarsarnissarput unamminarsinnaavoq. Inatsisartoqarfimmilli
sananitsinni ungasissumut isigisumik eqqarsartariaqarpugut. Illu immitsinnuinnaq eqqarsaatigaluta sanalersaanngilarput - kinguaassatsinnulli
naatsorsuussaassalluni. Iluunngarlunga upperaara illumik kusanaannarani avatangiisiminullu naleqqutiinnarani aammali illoqarfimmut nunatsinnullu asaqisatsinnut ilisarnaataalluni sananissamut sapiissuseqarsimanerput kinguaassatta qujassutigiumaaraat. Tassuunakkullu nunarsuarmut oqariartuutigissavarput inuit imminnuinnaq pinnatik - aammali kinguaassatik eqqarsaatigalugit - kusanartumik pilersitserusussuseqartut maani najugaqartut.

Tamannarpiarlumi tunngavigalugu Aqqaluks Pladsimi sananissamut akuerineqarnissaq Inatsisartut Kommuneqarfik Sermersuumut qinnuteqaatigaat. Matuma allanneqarnerani kommunip qinnuteqaatitsinnut akissuteqarnissaa utaqqivara. Kommunip akuersaarluni akissuteqarnissaa soorunami neriuutigaara - itigartinneqassaguttali tamanna aamma soorunami ataqqissallugu. Qinnuteqaalli itigartinneqassappat Inatsisartuinnaanngitsut;
aammali Nuuk eqqarsaatigalugu tamanna assut uggornassaaq, taamaaliornikkummi torrallataasumik illuliornissamut periarfissatsialak - minnerunngitsumillu suliffissarpassuit, inuusuttortatta sungiusarlutik suliffissaat aammalu  inuussutissarsiornermik ingerlatsisunut innutaasunullu iluaqutaasumik illoqarfiup aningaasanik kaaviiaartitsinissamut periarfissinneqarnissaa annaaneqassammat.

Qamanngavik kaammattorumavassi allanngutsaaliuinissamik qaqugorsuarmullu allannguinnginnissamik takorluueriaaseq qimanniaqqullugu. Katuaq sananeqarnialermat amerlasuut akerliupput - Illu akisuallaarnerarneqarpoq angivallaarnerarneqarlunilu aammalu nalunngisatsinnut allanut assingunani! Ullumikkut Katuaq inuiaqatigiinnut kultureqarnikkut qitiuvoq. Illu atorluarneqartoq aammalu Nuummi innuttaasut ilaquttaminnut nunanillu allanit tikeraartunut tanngassimaarutigalugu takutittagaat. Aalajangiisartut taamani sapiissuseqarnermik takutitsinerat ullumikkut aamma pisariaqartipparput.

Ataani atsiortup Nuummilu borgmesterip anngiortumik pilersaarusioqatigiillutik politikikkut aaqqissuusseqatigiissimanerannik takorluukkavit tunngavissaqanngilluinnarnerisa sakkortunerpaamik erseqqissaatiginissaa allakkavit pisariaqalersippaat aammalu isertuutissanngilara pasillernerit narrujuumminartutut naapertuulluanngitsutullu isigigakku. Suliani allanisulli Nuummut - Nunatsinnullu - pitsaanerusussaq kisiat ujartorpara.

Taamaalillungalu Nuummi illoqarfiup pisoqartaani sanaartornissamik kommunip pilersaarutaanut allanut sukkuulluunniit akuusimanangalu sunniuteqarsimanngilanga. Tamanna paatsuugassaanngilluinnartumik erseqqissassavara.

Taama oqaaseqarlunga neriuppunga puffassimaarnerit aammalu illit - allallumi - ernummatigisai annikilliallatsissimassallugit. Nuummi illoqarfiup pisoqartaanik isumassuinerit uannit allanillu amerlaqisunit isumaqatigineqarpoq neriuutigaaralu suliaq pillugu matuma kingorna oqallinneq illoqarfimmut, taassuma siunissaanut innuttaasunullu iluaqutaasumik angusaqarfiulluni ingerlanneqarumaartoq.