Ullut ataatsimiiffiusut
pingajuat, sisamanngorneq 13. februar 2003, 18:51
Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut
Siulittaasoqarfianni ilaasortaq Per Rosing-Petersen, Siumut.
Per Rosing-Petersen, Inatsisartut
Siulittaasoqarfianni ilaasortaq, Siumut.
Taava ullumikkut immikkoortoq
kingulleq, immikkoortoq 17, Ulluunerani paaqqinniffiit iluisa
aaqqissuunneqarnerannut malittarisassat Danmarkimi malittarisassat assingi
akuereqqullugit Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inuusuttut Inatsisartuinut
aalajangiiffigisassatut siunnersuut.
Tassani
isumaliutissiissusiornermi Ānā-Grethe Mathiassen, Peqqinnissaqarnermut,
Isumaginninnermut Sulifeqarnermullu Ataatsimiititaliaq sinnerlugu
isumaliutissiissut saqqummiutissavaa, takusinnaasakkalu malillugit
qallunaatuinnaavoq.
Ānā-Grethe Mathiassen, Peqqinnissaqarnermut,
Isumaginninnermut Sulifeqarnermullu Ataatsimiititaliaq.
Suu, nutserneqanngimmat
qallunaatut atuassavara. Ulluunerani paaqqinniffiit iluisa
aaqqissuunneqarnerannut malittarisassat Danmarkimi malittarisassat assingi
akuereqqullugit Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inuusuttut Inatsisartuinut
aalajangiiffigisassatut siunnersuummut isumaliutissiissut.
Inuusuttut Inatsisartuisa
ataatsimiititaliaanni Peqqinnissaqarnermut, Isumaginninnermut Sulifeqarnermullu
Ataatsimiititaliaq suliarinninnermini makkuninnga inuttaqarsimavoq:
Aggo Lųvstrųm, Karen
Steenholdt, Johanne Olsen Kreutzmann, Qaavigaq Kristensen, Ānā-Grethe
Mathiassen aamma Juliane Henningsen.
Inuusuttut Inatsisartuini
Peqqinnissaqarnermut, Isumaginninnermut Sulifeqarnermullu Ataatsimiititaliap
siullermeernerani aalajangiiffigisassatut siunnersuut siullermeernerata nalaani
misissuataarsimavaa tulliulluguli imaattunik oqaaseqaatissaqarluni.
Inuusuttunut Inatsisartunut
ilaasortap Ānā-Grethe Mathiassen, Socialpędagogisk Seminarium, siunnersuutigaa
Naalakkeruisut peqquneqassasut ulluunerani paaqqinniffiit iluisa
aaqqissuunneqarnerannut malittarisassat assingi akuereqqullugit, tassa
Danmarkimi malittarisassat akuereqqullugit, tassa Danmarkimi sanaatornissami
malittarisassat 1995-imeersut kapitali 4.4.2, immikoortoq 2 imaattunik
aalajangersagaqarpoq, issuarpara, ulluunerani ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni
init ataatsimoortarfiit meeqqatnik paaqqinniffiusussani meqqamut ataatsimut
naatsorsuullugu minnerpaamik 3 m2-inut, meeqqerivinnilu meeqqamut
ataatsimut naatsorsuullugu minnerpaamik 2 m2-inut natermi
inissaqartitsisoqassaaq.
Siunnersuummi tunngaveqarpoq
Kalaallit Nunaanni naatsorsuisoqareeraanngat qanoq nateq annertutiginersoq
ilanngullugu naatsorsorneqarneq ajormat. Taamalilluni nateq
annikippallaalerluni ulluunerani paaqqinnittarfik naammassisimagaanngat.
Tamatuma kingunerivaa ulluunerani paaqqinnittarfiit inissakilliulersartut,
tamanna meeqqanut sulisunullu ajoqutaavoq, taavalu akuttunngitsumik
silaannassaaruttarput, tamatumalu kingunerisarpaa sulisut meeqqallu
napparsimakulalernerat.
Ataatsimiititaliap
isumaqatigiissut siunnersuummut oqaaseqaassaaq. Ataatsimiititaliap
siunnersuuteqartoq isumaqatigaa Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi nunap
natermi minnerpaamik naasorsuinissamut malittarisassanik peqartariaqartoq.
Ataatsimiititaliarlu isumaqarpoq malittarisassat tamakku ulluunerani
paaqqinnittarfiit paaqqinninneq ilaalu pillugit Inatsisartut peqqussutaat
naapertorlugu aalajangersarneqartariaqartut, taakkualu Inatsisartut upernaakkut
2002-mi akuersissutigineqarput.
Ilanngullugu ataatsimititaliaq
isumaqarpoq malittarisassat nutaat ulluunerani paaqqinnittarfioreersuni
atuutsinneqartalertariaqartut, taamaalilluni inatsisit naapertorlugit natip
qanoq annertutiginissaa meeqqamut ataatsimut naatsorsuullugu ulluunerani
paaqqinnittarfinni aamma sanaartornermi malittarisassaniisinnaalertillugu.
Ataatsimiititaliap nalunngilaa
Naalakkersuisut ukiut tamaasa ulluunerani paaqqinnitarfinnik nassuiaammik
nassiussaqartartut, taamaattumillu ataatsimiititaliaq isumaqarpoq
Naalakkersuisut ukiumoortumik ulluunerani paaqqinnitarfiit pillugit
nassuiaaminni aamma ilanngullugu nassiuttassagaa ulluunerani paaqqinnittarfinni
natip qanoq annertutiginissaanik sanaartornissamik malittarisassat
eqquutsititsinersut.
Naalakkersuisut uparuarpaat
akissuteqammi siunnersuuteqartup erseqqissara Danmarkimi malittarisassat
tamatigut malinneqarneq ajortut, taavalu aamma pequtit ilanngaatigineqarneq
ajortut uuttortaasoqaraanngat. Tassanikitsup suliassaraa malittarisassat
atuuttut malissallugit tamakkulu uagut Naalakkersuisut
tungaanninngaanniitakuliuffigisinaanngilagut. Ataatsimiititaliarli isumaqarpoq
naak Namminersornerullutik Oqartussat sanaartortitsisuunngikkaluartoq
akuttunngitsumik Namminersornerullutik Oqartussat ulluunerani paaqqinnittarfiit
sananeqarneranni aningaasalersuisooqataasartoq taamaattumillu aamma
sanaartortumut natip qanoq annertutiginissaanut nutaaliornermi
piumasaqaateqartarsinnaassasoq.
Inuusuttut Inatsisartuini
Peqqinnissamut, Isumaginninnermut Sulifeqarnermullu Ataatsimiititaliaq
isumaqatigiissup inassutigaa siunnersuut akuerineqassasoq, makkunannga
ilassuteqarfigineqarpat, taakkunannga ilassuteqarpat.
Tamakkuninnga oqaaseqarluni
Inuusuttut Inatsisartuini Peqqinnissamut, Isumaginninnermut Sulifeqarnermullu
Ataatsimiititaliaq matumuuna aalajangiiffigisassatut siunnersuut
aappassaaniigassanngorlugu saqqummiuppaa.
Per Rosing-Petersen, Inatsisartut
Siulittaasoqarfianni ilaasortaq, Siumut.
Ānā-Grethe
Mathiassenimut qujanaq. Allamik oqaaseqarusuttoqarnerluni, taamaattoqanngilaq,
taamaasilluta taasissutigissavarput Peqqinnissamut, Isumaginninnermut
Sulifeqarnermullu Ataatsimiititaliap ilassutissatut allannguutissatut
siunnersuutaa aatsaaqqinnaaq tassa Ānā-Grethe Mathiassenip taakkartorpai,
taakku toqqammavigalugit innersuussutigineqarpoq siunnersuutip
akuersissutigineqarnissa.
Tassunga isumaqataasut
qinnuigissavakka nikueqqullugit.
21.
Akerliusullu
qinnuigissavakka nikueqqullugit.
Akerliusoqanngilaq.
Taaseqataanngitsut
qinnuigissavakka nikueqqullugit.
7.
Taamaasilluni
immikkoortoq 17, allannguutissat taakkua ilanngullugit akuersissutigineqarpoq.