Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 18-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 28. oktober 1997 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 18.

 

Ineqarnermut tapersiissuteqartarneq pillugu nassuiaat.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortaq, Finn Karlsen.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naalakkersuisut sinnerlugit maannakut saqqummiuppara Ineqarnermut tapersiissuteqartarneq pillugu nassuiaat. 1997-imi upernaakkut ataatsimiinnermi Naalakkersuisut neriorsuutigaat nassuiaat taamaattoq ukiakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqassasoq.

 

Ullumikkut naalakkersuinikkut ersarissumik kissaataavoq ineqarnermut tapersiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup nutarterneqarnissaa. Taamaattumik Naalakkersuisut ilimasaarutigisimavaat Inatsisartut 1998-imi upernaakkut ataatsimiinnissaasa tungaanut maleruagassanik nutarterinermik suliaqartoqassasoq.

 

Nassuiaammi eqqartorneqarpoq ineqarnermut tapersiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup 1953-imi aallartinneqarnerminiit ineriartorsimanera aamma allaaserineqarput aaqqissuussinermi suliassaqarfiit ajornartorsiuteqarfiusut. Ineqarnermut tapersiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup siunissaa pillugu nassuiaatip immikkoortortaani apeqqutit assigiinngitsut arlaqartut saqqummiun­neqarput maleruagassaalerumaartut suliarineqarnissaannut sunniuteqartussat.

 

Apeqqutit taakku pillugit Inatsisartut oqaatigiumasaat Naalakkersuisut ujartorpaat maleruagassat nutarterneqarneranni sulinerup ingerlaqqinnissaani ilanngunneqarniassammata.

 

Nassuiaat sukumiisumik eqqartuiffiginianngilara, taamaattoq isumaqarpunga ineqarnermut tapersiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup iluani ajornartorsiuteqarfiit ataasiakkaat immikkut oqaaseqarfigisariaqarlugit.

 

Inimi maani ineqarnermut tapersiissuteqartarfiup illuutai inigineqanngitsut arlaleriaqaluta oqaluuserisarsimavagut. Nassuiaammi atuarneqarsinnaasutut ilaqutariinnut ataatsinut illuliat tamaasa ineqarnermut tapersiissuteqartarfiup illuutaatut taaqqajaaneqartarput. Ima paasillugu illut taakku ineqarnermut tapiissuteqartarfiup pigigai.

 

Ineqarnermut tapersiissuteqartarfiup illuutai inigineqanngitsut 115-it illoqarfinniittut INI-p nalunaarsorsimavai. Naliliipput taakkua saniatigut illut ineqarnermut tapiisiissuteqartarfimmit pigineqanngitsut inigineqanngitsullu 300-ut illoqarfinniittut. Taamaattumik illut inigineqanngitsut pingajorarterutaasa missaannaanniittut ineqarnermut tapiissuteqartarfimmit pigineqarput. Illut sinneri kommunimit pigineqarput, inunnit nammineq pigineqarlutik imaluunniit suliffiutinit, suliffeqarfinnit allanilluunniit pigineqarlutik. Nunaqarfinni illut kikkut pigineqarnerannik nalunaarsuinerup takutitaa aamma taamaappoq.

 

Erseqqissarneqassaaq illoqarfiit nunaqarfiillu iluini kommunit nunaminertanut oqartussaasuum­mata. Taamaattumik kommunit nunaminertanut oqartussaasutut iliuuseqartussaapput, sumi tamani illoqarpat inigineqanngitsunik nunaminertanik atorneqarluarsinnaasunik inangiisimanik­kut atuisitsinngitsunik.

 

Nunaminertat pineqartut amerlanertigut illoqarfiit qeqqaniittarput, taamaattumillu illut tamakku inigineqanngitsut illoqarfinnut takussunarsaataallutik.

 

Ineqarnermut tapersiissuteqartarfiup illuutai 115-it inigineqanngitsut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut eqqarsaatigalugit illut taakku qanoq pineqarnissaat tamakkiisumik paasineqareersoq nassuiaammi atuarneqarsinnaavoq tamanna.

 

Illut kommuninit pigineqartut eqqarsaatigalugit kommunip nammineq sulissutigisinnaavaa illut taakku isatertinniassallugit, illut iluarsaateriarlugit atornianngikkunigit.

 

Illut inunnit nammineq pigineqartut eqqarsaatigalugit kommuni nunaminertanut oqartussaasutut nunaminertanik atuineq pillugu inatsisit aqqutigalugit ajornartorsiutinik qaangiinissaminut periarfissaqarpoq.

 

Kommunip paasippagu illu ukiut marluk sinnerlugit inigineqarsimanngitsoq taava nunaminerta­mik atuisinnaatitaaneq qaangiutereersimassaaq. Taamaattumik kommunip piginnittumut ilimasaarutigisinnaavaa nunaminertaq utertinneqassasoq piffissap aalajangersimasup iluani atuisoqalersimanngippat. Tamatuma kingorna erseqqinnerusumik aalajangersakkat periuseralugit iliuutsit aallartinneqassapput atuisinnaatitaasoq, immaqalu politiit eqqartuussivillu peqataatillugit.

 

Ingerlanera pisariusinnaavoq atuisinnaatitaasorlu saaffigineqartarnerminut qanoq iliuuseqanngip­pat sivitsorunneqarsinnaalluni. Periuseq pisariunnginnerusinnaasoq tassaavoq kommunip illunik inigineqanngitsunik amerlanertigut annikitsuaqqamik nalilerneqartartunik pisiortortarnissaa. Taama pisoqareerpat kommunip illu iluarsartissinnaavai, isatertissinnaallugilluunniit suliffissaqartitsiniutitut imaluunniit qatserisartunut sungiusaatigitillugu taamaaqataanilluunniit.

 

Ineqarnermut tapersiissuteqartarfikkoortumik illut aserfallatsaaliorneqarnerat pillugu erseqqissartariaqarpoq ineqarnermut tapersiissuteqartarfikkoortumik illuutit namminerisamik pigisaammata piginnittup aserfallatsaaliussallugit iluarsaatissallugillu nammineq pisussaaffeqarfi­gisai.

 

Oqaatigineqarsimavoq assersuutissaqartoq ineqarnermut tapiiffigineqartarfikkoortumik illuliaq iluarsaanneqareeraangami ima akisutigilersartoq, piginnittoq illumi najugaqarnissaminut akissaarulluni.

 

Ineqarnermut tapersiissuteqartarfikkoortumik illup iluarsartuunneqarnissaanut pitsaanerulersinne­qarnissaanullu taarsigassarsiniarluni qinnuteqartoqaraangat, nalilerneqartarpoq qinnuteqartup takutissinnaanera isertitaqartarnermigut taarsigassarsiariniakkaminut akilersuutissani akilersinnaallugit, aammalu misissorneqartarpoq qinnuteqartoq ineqarnermut akiitsoqarnersoq akileriigassarigaluaminik.

 

Ilanngullugu nalilerneqartarpoq qinnuteqartoq ineqarnermut tapiissutisitinneqarnissaminut pisinnaatitaanersoq. Taamaassimappat qinnuteqartoq ineqarnermut tapiissutisisalernissaminut qinnuteqartarnissamut kajumissaarneqartarpoq. Taamaattumik taaneqartutut pisut pinngitsoortin­neqarsinnaapput. Iluarsartuussinissamut pitsaanerulersitsinissamullu taarsigassarsisitsisoqarneq ajorpoq qinnuteqartoq taarsigassarsiaminik akilersuisinnaassuseqanngitsutut nalilerneqarpat.

 

Aamma taamatut pisoqassaaq nutaamik illutaarnissamut, illunik pioreersunik tigusinissamut, iluarsartuussinissamut pitsaanerulersitsinissamullu ineqarnermut tapersiissuteqartarfimmiit taarsigassarsiniartoqaraluarpalluunniit. Pisuni ataasiakkaani nalilerneqartarpoq qinnuteqartoq ineqarnermut tapiissuteqartarfimmiit taarsigassarsiaminut akiliutissaminut akiliisinnaassuseqar­nersoq. Taamaassimassanngippat qinnuteqartoq akuerineqassanngilaq.

 

Imaalluarsinnaavoq imatut pisoqarsinnaasoq, taarsigassarsiniarluni qinnuteqartup taarsigassarsini­arluni qinnuteqaataa akuerineqartoq ineqarnermut tapiissuteqartoqarneratigut akiliisinnaassuse­qarnerata nalilerneqarnera tunngavigalugu, kisianni qinnuteqartoq ineqarnermut tapiissutisitinne­qartarnissaminik qinnuteqanngitsoorsimappat tassani apeqqut allaavoq.

 

Taamaattumik ineqarnermut tapersiissuteqartarfikkoortumik illuutillit ineqarnermut tapiissutisi­tinneqarnissamut periarfissaminnik atueqqullugit Naalakkersuisut kajumissaartuassavaat.

 

Naalakkersuisut suliniutiginiarpaat INI-p paasissutissiissutigiuagai aqqutigalugit ineqarnermut tapersiissuteqartarfikkoortumik illuutillit, ineqarnermut tapiiffigineqarnissaminnik kommunimut qinnuteqaateqartarnissaminnut kajumissaarneqartalernissaat.

 

Ineqarnermut tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit piginnittunit naammassineqarsimappata tapiiffigineqarnissartik ajukkugatik tamanna pisinnaatitaaffigaat. Aammattaaq Naalakkersuisut kommunit kajumissaarniarpaat illuutillit terminimut akiliutissanut ineqarnermut tapiiffigineqar­nissamut periarfissaqarnerat paasissutissiissutigisaqqullugu.

 

Nassuiaammi atuarneqarsinnaavoq ineqarnermut tapersiissuteqartarfimmut akiitsut akileriigassaa­galuit, ilumoortumik annertuallaarujussuartut, pillugit suliniutit assigiinngitsut aallartinneqarsi­masut. Nassuiaammi atuarneqarsinnaasutut ineqarnermut tapiissuteqartarfimmut akiitsulinnut akiliisinnaassuseqartutut isumaqatigineqartunut periaatsit sakkortusineqarsimapput.

 

Akiliisitsiniartarnermi inuuniarnikkut pissutsit najoqqutariuarnissaat pisariaqarnera erseqqissas­sallugu Naalakkersuisut pingaartippaat. Suliassani tamani taarsigassarsisup akiliisinnaassuseqa­vinnera, aammalu ineqarnermut tapiissutinik pisinnaaneranut periarfissat, allatulluunniit iliorluni terminimut akiliutissaminik akiliisinnaanissaa anguniarlugu pisortanit ikiorserneqarnissaanut periarfissat nalilerneqartariaqarput.

 

Ajornartorsiuteqartarfik kingulliullugu oqaaseqarfiginiagara tassaavoq nammineerluni illuliat naammassivinneqanngitsut. Aammaarlugu erseqqissarneqassaaq nammineerluni illuliortoq tassaammat illuliortussaq. Ilitsersuisoq illuliortussaanngilaq, kommunip ilitsersuisitarippani imaluunniit INI-p ilitsersuisitarippani. Taamaattumik nammineerluni illuliaq nammineerluni illuliortup pisinnaasaaniit pitsaanerusinnaanngilaq.

 

Ukiut kingulliit tallimat ingerlanerini nammineerluni illuliat 566-it nunarput tamakkerlugu tunniunneqarsimapput. Taakkununnga ilanngunneqassapput kommuninut sanasassanngortitat 127-t. Taamaattumik ukiut kingulliit tallimat ingerlaneranni illuliassat katillugit 700-ungajaat agguaanneqarsimapput.

 

Tassa imaappoq nammineq illuliassat poortugarsuartut amerlassusileraanni piffissap ingerlanerani illuliassat poortugarsuit 15.000 missaat agguaanneqarsimapput, pingaartumik nunaqarfinnut. Eqqortorlu tassaavoq nammineq illuliassat amerlaqisut assigiinngitsunut agguaanneqarsimanerat. Pingaartumik nunaqarfinni sanaartornissamut atortussanik inissiinissamut periarfissat killeqarput, taamaattumik imaassorinarsinnaavoq illuliornissamut atortussat tamani tamaaniittut.

 

Eqqortuuvortaaq illuliornermi atortussanik maangaannartoqartarnera, tamanna soorunami naammaginanngilaq. Taamaattumik nammineerlutik illuliortussat ilitsersuisoqartinneqartarnissaat pimoorunneqarnerulerpoq.

 

Nassuiaammi taaneqarpoq piffissami 1995-imi februarimiit 1997-imi majimut nammineerluni illuliat kommunimit ilitsersuisoqartinneqartut 126-it atorneqalersimasut. 1996-imi majimiit nammineerluni illuliassat 121-it kommunimit ilitsersuisoqartinneqartut atorneqalersimanngillat. Taakku 1994-ip tungaanut nammineerluni illuliassat 1.253-it akuerineqarsimasut 10%-iisa missigaat.

 

Illuliassat taakku siunertatut tunniunneqarneranniit ukiut pingasut missaat qaangiutereerput, taamaattumik naatsorsuutigisariaqarpoq nammineerluni illuliassat, kommunimit ilitsersuisoqartin­neqartut taakku 121-it ilaasa naammassivinneqanngitsoornissaat.

 

1995-imiit, INI-p ilitsersuisuunermik isumaginnittuuffiani, kisitsisit takutippaat illuliassat 126-it 1995-imi tunniunneqartut ilaat 77-it atorneqalersimasut.

 

Illuliassat akuerineqarsimasut atorneqalersimasullu akornanni nikingassut assigiinngitsunik patsiseqarpoq. Soorlu illuliassat 1995-imi akuersissutigineqartut sananeqarnerat paamaarunneqar­poq, taarsigassarsisimasoq toqukkut qimagussimavoq, imaluunniit taarsigassarsisimasup illuliassani taarsigassarsiniartumut allamut tunniunniarpaa, atuilernissamut akuersissummik qinnuteqartoqarsimavoq sulili akuerineqanngitsumik, imaluunniit INI-p immikkoortoqarfiata atuilernissamut akuersissut qullersaqarfimmut suli nassiussimanagu.

 

Illuliassat 1996-imi tunniunneqartut 121-it ilaat 21-it atorneqalereerput. INI-p nalunaarutigaa illuliornerup ukiup aappaa qiteqqullugu sivisussuseqartarnera nalinginnaasoq.Taamaattumik illuliassanit 1996-imi aasaanerani tunniunneqartunit amerlanerunngitsut atorneqalersimanngin­nerat nalinginnaanngitsuunngilaq.

 

Nammineerluni illuliassat 1997-imi aasaanerani tunniunneqartut 92-iusut eqqarsaatigalugit  atuilernissamut akuersissuteqartoqarnissaa aatsaat 1998-ip ingerlanerani imaluunniit 1999-ip aallartinnerani ilimagineqarsinnaassaaq.

 

Ilanngullugu INI-p siunertaraa nammineerluni illuliassat 1995 killigalugu tunniunneqarsimasut qanoq amerlatigisut atorneqalersimanerisa paasiniarneqarnissaa, tamatumuuna atuilernissamut akuersissutit amigaataanerat sumik patsiseqarnersoq paasiniaqqissaassallugu.

 

Aallaqqaataani oqaatigisattut siunertaavoq, Inatsisartut 1998-imi upernaakkut ataatsimiinnissaasa tungaanut ineqarnermut tapersiissuteqartarnermut maleruagassanik nutarterinermik suliaqartoqar­nissaa. Taamaattumik nassuiaammi apeqqutinik arlalinnik saqqummiussisoqarpoq, Naalakkersui­sut Inatsisartunit isummerfigillaqusaannik. Apeqqutinut taakkununnga isummernerit pissutsillu allat naleqquttut aaqqissuussinerup nutarterneqarnissaani sulinerup ingerlaqqinnissaani ilanngunneqarumaarput.

 

Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutai pingasut ullormut oqaluuserisassap matuma oqaluuserineqarnissaanut innersuussutigineqarsimapput.

 

Hans Enoksenip siunnersuutigaa illuliorniartunut taarsigassarsiniartarfissamik pilersitsisoqassa­soq inuit aningaasarsiaqarpallaanngitsut attartorfigisinnaasaannik.

 

Ineqarnermut tapiissuteqartarfikkoortumik illuliat sanasunit sanaat ullumikkut ilisimasagut sananeqarnerat 1 mio. kr.-it sinnerlugit akeqartarput. Taarsigassarsiat annikitsuaqqamilluunniit erniaqartinneqaraluarpata ilaqutariit aningaasarsiaqarpallaanngitsut illumi taamaattumi ineqarnermut aningaasartuutit allat, soorlu innaallagissamut, imermut kiassanermullu, akilersorniarnissaat ajornartorsiutaalerumaarput.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigaat Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutaa ineqarnermut taapiissuteqartarnermik aaqqissuussinerup nutarterneqarnissaanut atatillugu isumaliutersuutissanut nalilersuinissamullu ilanngunneqassasoq.

 

Ilanngullugu Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutigaa sanaartornermi nakkutilliisuunerup INI-miit kommuninut nuutsinneqarnissaa.

 

Kommunit inissialiortiternerannut Namminersornerullutik Oqartussat sanaartornermut 60%-inik tapiissuteqarnissaanni piumasaqaataavoq kommunit INI sanaartornermi aqutsisuutissagaat. Taamaakkaluartoq 1997-imiit atuutilersumik kommunit INI naligalugu suliassamut sioqqutsisu­mik neqerooruteqareerlutik  inissialiornermi nakkutilliisuunermik isumaginninnissamut periarfissaqartinneqalereerput. Taamaattumik periarfissaq Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutigisaa ullumikkut periarfissaqalereersoq oqaatigineqarsinnaavoq.

 

Ilanngulluguttaaq Inatsisartunut ilaasortap Hans Enoksen-ip siunnersuutigaa nammineerlutik illuliorsimasut realkredit atorlugu ikiorsiiffigineqarsinnaalissasut.

Ineqarnermut tapersiissuteqartarfimmit taarsigassarsiat realkredit-imit taarsigassarsianut naleqqiunneqarsinnaasut tassaapput, inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi kapitali 6 malillugu illulianik taaneqartartut, imaluunniit akiliutinut tapiissutitaqanngitsumik taarsigassarsiat. Realkredit aqqutigalugit 1985-imiit taarsigassarsisoqar­sinnaalerneratigut taarsigassarsiaritittakkat taamaattut unitsinneqarsimapput, tassa realkredit aqqutigalugu taarsigassarsisinnaaneq illunut taamaattunut sammitinneqarmat.

 

Illuliat taamaattut ineqarnermut tapiissuteqartarfimmiit illunit nalinginnaasunit atortorissaar­nerukkajupput. Illut 150-175 kvadratmeterinik angissuseqarsinnaapput, imaluunniit anginerullu­tik, aamma ineqarnermut tapersiissuteqartarfikkoortumik illulianit pitsaanerusarlutik.

 

Realkredit-imit aningaasalersugaasunik illuliat namminerisamik inissiaataapput. Piginnittut ataasiakkaat realkredit-imit taarsigassarsiamik aammalu taarsigassarsiamik allanngortinneqarnis­saannut periarfissat, aningaaserivitsik peqatigalugu nalilerneqarnissaat akisussaaffigaat. Naliliinermi taamaattumi illuutillit ataasiakkaat aningaasaqarnerannut tunngasunik tamarmik, tassungalu  ilanngullugit nammineerluni suliffiutigisap aningaasaqarnera pillugu paasissutissat, nalilersuiqataassutigineqassapput. Nalilersuinerit taamaattut taamaallaat aningaaserivimmi tamakkulerisartunit suliarineqarsinnaapput.

 

Namminerisamik inissiaatit pineqarmata piginnittut ataasiakkaat  namminerisamik pigisami aalaakkaasumik ileqqaaruteqartarput. Tamatuma saniatigut piginnittoq akileraartarnermi oqilisaanneqartarpoq realkredit-imit taarsigassarsiap pineqartup erniaasa ilanngaatigineqartinneri­sigut. Taamaammat Namminersornerullutik Oqartussat ullumikkut illuutilinnut taakkununnga tapiissuteqartareerput ilaatigut akileraarutinut akiligassamik appartitsinnikkut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Ineqarnermut tapiissuteqartarneq pillugu nassuiaat Inatsisartunut  oqaluuserisassanngortippara.

 

Ruth Heilmann, Siumut partiaata oqaaseqartua:

Ineqarnermut tapiissuteqartarneq pillugu nassuiaat Naalakkersumit saqqummiunneqarmat Siumumiit iluarisimaarparput. Inatsisartut ataatsimiittarnerini kingullerni ineqarnermut tunngasut saqqummiunneqartarnerini oqalliseqartarnernilu, ineqarnermut tapiissuteqartarnermi ingerlatsi­nermik Naalakkersuisunut kissaatigisarsimavarput, Ineqarnermut tapiissuteqariaatsit sukumii­nerusumik nassuiaasoqarnissaanik. Tamannalu neriorsuutigineqartutut maanna pimmat Siumumiit qujassutigissavarput, imatullu oqaaseqarfigissallugu.

 

Ineqarnermi tapiissuteqartumik illuutigineqartut 1953 aallarnerfigalugu atuutilersumik, siullermik ernialersugaanngitsunik illoqarnikkut pitsanngorsaanermik siunertaqartumik nalunaarusiamik pilersitsisoqarneratigut  illuutigineqartut nunatsinni tamani amerliartortinneqarsimapput.

 

Suli ullumimut takussaasut ilaatigut isikkumikkut takussunartunngorsimasunik ilaqarlutik. 1959-imi kapitali 2-mik taagorneqartumik akiliutinut tapiissutitalimmik taarsigassarsisitsisarneq atuuppoq 4%-mik ernialersuisoqarluni.

 

1992-milu kapitali 4-mik peqqussummik aaliangersaasoqaqqittoqarluni, erniallu 6%-lugu qaffaavigineqarluni. Nalinginnaasumik illunut akilersuutit termin-ikkaartumik, ukiup affakkaatumik akiliisarnikkut aaqqiisoqarpoq, ukiuni 33-ni akilersuinikkut ingerlanneqartartumik.

 

Nassuiaammi eqqartorneqartut ilagaat %-it assigiinngiiaartumik angissuseqartumik ukiumut akiliutigineqartartut allanngorarneri, meerartalinnut aamma tapiissuteqartarnerit ilanngullugit, arlalinnut pingaartumillu utoqqalisuni aaliangersakkat, taamaattut paasiuminaatsinneqartarlutik.

 

1960 nalaani ukiullu ingerlasut takutippaat inuit amerlasiartupiluulernerat nalerorlugu inissianik amerlasuukkaannik pisariaqartitsisoqartoq sanaartornissamut. Inissaaleqineq anigorneqassaguni taamatut aaqqiisoqartoqarnera illoqarfinni arlaqartuni pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik iliornerusoq paasinarluarpoq. Taamanikkut sanaartornermut tapiissuteqartarneq 60-40-mik aaqqiinerusoq, sanaartornermi aningaasartuutip 60%-i kommunimit taamanikkut namminermit akilerneqarnissaat piumasaqaataalluni landskarsimit 40%-ii akilerneqartarlutik.

 

1992-ip kingorna tamanna paarlattuanuulerpoq, kommunip 40%-mik akiliuteqartaramik landskarsilu 60%-mik, kommunit aningaasarliulernerat pissutaalluni. Taamalu piffissap ilaani 80-20-nik sanaartorneq ingerlanneqarluni, taamatut aaqqiisoqarnerata nalaani maluginiagassaavoq inissianik sanaartorneq annertusiallakkaluarneranik kinguneqarsimammat. Tassa kommunini.

 

1980-ikkunni illunik akiliutinut tapiissutitaqanngitsumik taarsigassarsisitsisarneq atuutilerpoq, nammineq aallarniutissanik pigisaqarnissaq piumasaqaataalluni, soorlu 20%-nik aallarniuteqar­nikkut. Taamanimiilli aamma realkredit atorlugu taarsigassarsisitsinikkut illuliorneq ukiuni 30-ni sivisussusilimmik akilersuiffiusoq, 4%-mik ernialersuiffiusumik ingerlanneqartoq, periarfissiissu­taavoq. 1990-imi ernialersuineq 8%-luni.

 

Pingaartumik rejer-niarnerup ingerlalluartumik aningaasarsiutaaleruttornerani illut taamaattut sanaartorneqarsimapput. Ajoraluartumik kingusinnerusukkut rejer-niarnerup aningaasarsiutaa­nerata annikilliffiani, oqaatigilluaannarlugu ullumikkut akilersuiniarnermikkut ajornartorsiorlutik, arlalippassuit taamatut atukkatik qimaannartarriaqartarsimavaat.

Kingullertigut selskab-it pilersiortorneqarneranni atorfikkaanik najugaqarfissanngorlugit pisiariortorneqarsimallutik. Aamma oqaatiginngitsoorneqanngilaq, illoqarniarneq annertusaavigi­niarlugu piginneqatigiilluni illuliornerit 1990-mit atuutilermit periarfissaqalersimammata, kommunit namminersornerusut namminerlu piginneqatigiittut peqatigiillutik pilersittagaannik. Ullumikkullu suli tassunga inatsisaasut eqaallisaavigineqarneranik ingerlatseqqilluta Inatsisartuni isumaqataaffigisassatsinnik.

 

Nammineerluni illulianittaaq taaneqartunik sanaartorneq nunaqarfinni atorneqarluarpoq, 1975-mit periarfissaalersoq, nammineq 10%-mik pigisaqarnissaq piumasaqaataalluni, kingornalu 1987-mit allannguuteqartinneqarluni 5%-mik aallarniummik nammineq pigisaqarnissamik piumasaqaatita­qartoq, illut type-t assigiinngitsut taagorneqarsinnaapput ilutsit 43-t aamma 69.

 

Nunaqarfiit pillugit 1995-mi ataatsimeersuartoqarnerani ilutsimik allaanerusumik ullutsinnullu naleqqussakkamik, Naalakkersuisutigoortumik inimut misiliummik sanasoqarnissaanik piumasaqaateqartoqarmat, aammalu ullumikkut naammassineqareersumik illorput 2000-mik taaneqarpoq, marlunnik angissuseqartunik periarfissiisoq, sanassagaannilu video-mik ilitsersuummik ilaqartinneqartoq, Siumumiit naammagisimaagarput.

 

Ukiuni taakkunani nammineerluni illuliortut assigiinngitsunik illuliortarnerminni ajornartorsiute­qartarnerat nalinginnaasuuvoq. Taamaattumik nammineerluni illuliat ingerlanneqarnerini, pitsaasumik siunnersorneqartarnissamik aaqqiiniartoqarluni oqaaserpassuit aninneqartareermata, nakkutiginninnikkullu pitsaasumik aaqqiissuteqarnissaq eqqarsaatigalugu kommunit Naalakker­suisullu suleqatigiiffigalugu aaqqiissuteqarnissaa piffissanngorsorinarpoq.

 

Siumumiit maluginiarparput nammineerluni illuliorneq ukiorpaalunni ingerlanneqartoq, ilaatigut siunnersorteqarluni ingerlatsisoqarfiusunit, pingaartumik pitsaasumik ineriartortitsiviusimasoq. Aammalu INI-p maannalu siunnersuinermik tamakkiinerusumik tigusineratigut, nammineerluni illuliorneq pitsaasumik pissusissamisoornerusumillu ingerlanneqaleriartortoq oqaatigineqarmat nuannaarutissaavoq.

 

Taamatut ineqarnikkut ineriartuaartitsisoqarneranik nassuiaat takussutissiivoq, arlalitsigut ilaqarluni paasiuminaatsinneqarsinnaasunik arlalinnik kisitsiserpassuartalinnik. Ukiunimi ingerlasunik peqqussutinik maleruagassanillu allanngortiterijuarsimanernit imaqartoq takutiinnarpaat, ukiuni 40-suni pissutsinik assigiinngisitaartunik allanngortiterijuarluni ingerlasoqarsimasoq.

 

Siumumiit piumasarissavarput, ullumikkut illut taamanikkullu atugaalersimasut nutaanngilisima­qisut amerlasuullu atorneqaratik napaannalersimasut iliuuseqarfiginiaqqullugit. Soorlu aamma siusinnerusukkut oqaaseqartarnitsinni type-t 3 suli atorneqartut pingaartumillu nunaqarfippassuar­ni peqqinnissakkullu naleqqukkunnaavissimasut atorunnaarsinneqarnissaannik, soorlumi taamatut arlaleriaqaluta piumasaqartarsimasugut.

 

Arlalitsigullu illoqarnikkut nalunaarusianik annertuunik suliaasunik, INI-p suliaanik Inatsisartuni saqqummiiffigineqartarnerata Siumup piffissanngorsoraa qanoq iliuusissanik aaqqiissutissanillu Naalakkersuisut saqqummiinissaat pisariaqarluinnartoq. Tamannalu upernaamut Naalakkersuisu­nit neriorsuutigineqarmat qilanaarissavarput.

 

Suliassaq annertuujusoq Siumumiit nalunnginnatsigu INI-p imaluunniit ineqarnermi Naalakker­suisoqarfiup kisimiilluni ingerlassinnaagunanngikkaa, taamaattumik Siumumiit isumaqarpugut sukumiisumik siammasissumillu suliassaq suliarineqartariaqartoq. KANUKOKA-lu aamma peqataatinneqartariaqartoq. Isumaqarnarporlu aamma Isumaginninnermi Ataatsimiititaliarsuarmi ineqarnermi tapiissutaasartut sammineqareeqimmata, tassani suleqataasimasumit atorfeqartitaasu­mik suleqataasoqartariaqaraluartoq.

 

Isumaqarpugullu suleqatigiissitamik sukkasuumik aaqqiiniuteqartussamik sulisoqartariaqartoq, Siumumiit kissaatigilluinnaratsigu, maannakkut ineqarnermut tapiissuteqartarnerup maleruagassat peqqussutillu atugaasut ullutsinnut naleqqukkunnaarsimasunik ilaqartut. Ilami aperisariaqalerpu­gut, ineqarnermik tapiissuteqarnikkut illoqartitaasut qiviaannaraanniluunniit akiligassat amerlassusersui takuinnarlugit pisuutitassarsiorneq ingerlaannaq aallartittarmat.

 

Taamanikkut aallaaveqartumik taamaattumik illuuteqalernerit pisimammata aningaasarsiorluar­nerup nalaani, maannakkullu illut tamakku taasinnaasagut ilaat type 25-lluunniit nutaanngilisima­sorpassuupput, aningaasarliulernermit peqquteqartumik aamma nutarterneqaratik atorneqartuarsi­masut, nutarsaanissamut atorniartoqarsinnaaneranik periarfissaqaraluartoq mikisunnguugaluartu­milluunniit akiligassaqaraanni atornissamut periarfissaasuassunneqartarsimaneq, aammalu akilersuisinnaassusermik uppernartumik amerlasuut qulakkeerisinnaassuseqartannginnerat pillugu nutarsaaniaraluit itigaraangamik assatik nakkaaginnartarsimammatigit.

 

Utoqqalisunut illuminnut akileereersimasunuttaaq, nutarsaanissamut periarfissinneqanngillat, tassa peqqussutaammat illumut akilersuineq naagaangat illup nutarsarnissaanut atorniarsinnaaner­mik mattussisoqartarnera. Taamaattumik kissarsuusiliinermiluunniit Inunnik Isumaginninnikko­ortumik aaqqiiniartoqartarpoq, tamannalu ilaatigut utoqqaat nanertuutaannut ilapittuutinngortar­poq, ajoraluartumik. Aamma ernialersuutit allisinneqarnerisa malitsigisaanik akilersuiniarnermik­kut ajornartorsiutillit amerlasiartorsimapput, pingaartumillu meerartuut aamma meeqqamik inuussutissaqarnissaanik isumaginninniarnertik - soorunami salliutittaramikku, akilersuiniarner­mikkut kinguaattooruteqartut nalinginnaajartorsimapput aammalu oqaatiginngitsoorusunnarani, saarulliit tammarnerat aammalu akilersuiniarnikkut ajornartorsiornermut ilapittuuteqarmat.

 

Taamaattumillu amerlasuut inissianut nutaalianut nuuginnartarsimapput, illut akilersukkatik akilersoreersimasatilluunniit, qimattarlugit. Kommunillu akisussaatinneqalersut amerlanerit aamma iluarsaassinissamut akissaasuallutik imaluunniit tunngavimmik piginnittuuneq - toqukkulluunniit illut qimanneqartut - eqqartuussivikkoortumik piginnittussaanermik aaqqiisoqarnissaanik utaqqisoqarneranik ajornartorsiuteqarnernik pissuteqartartumik kinguarsar­neqartarlutik. Taamatut pissuseqartarnera takutippaa tujorminartumik illut qimaannagarpassuann­gortut, kommuninik akisussaaffigineqartut. Illut ilarpassui aserorteriaannanngornikut piiarta-riaqarput, ilaallu akeqanngingajattumik inuusuttunut piumassuseqaleruttortunut tuniniarneqarsin­naapput sanaqqitassanngorlugit. Kisiannilu aporfiusarmat atortussat pisiarinissaasa akisuallaarneri ajornarpallaarnerilu, taamaattumik tassuunakkut eqaallisaanissaq anguniarlugu Naalakkersuisut iliuuseqarnissaannik kaammattorusuppagut sulissuteqarniaqqullugillu.

 

Pissutsit taamaattorpassuupput maannakkut aaqqinniarlugit kissaatigineqartut, aaqqiivigineqarnis­saallu soorunami kissaatigilluinnaratsigu, taamaattumik Siumut-miit qulaani suleqatigiissitamik suligasuartitassamik pilersitsinissamik ujartuinerput isummerfigeqquarput. Kisiannili Naalak-kersuisut tamanna suliassarsuaq maannakkut sulisorisat atorlugit aaqqissinnaassappassuk, soorunami aamma tamanna ataqqissavarput. Ilaatigut aamma sineriak tamakkerlugu ineqarnikkut akigititaasut naliliiffigineqartariaqarmata aammalu eqaannerusumik oqinnerusumillu aaqqissuussiffigineqarnissaat isummerfigisariaqarmat.

 

Taamatut oqaaseqarluta, Siumut-miit, ineqarnermut tapiissuteqartarneq pillugu nalunaarusiaq tusaatissatut tiguarput, upernaamullu eqaatsumik aaqqiissutaasussanik saqqummiinissamut qilanaalereernerput nalunaarutigalugu. Aammalu Naalakkersuisut, Hans Enoksen-imut akissutai annertunerusumik oqaaseqarfiginngilagut Naalakkersuisup isummiutai isumaqatigigatsigit.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Inissialiornermut tapiisarnermut tunngasut pillugit nassuiaat Atassut-miit imatut oqaaseqarfigini­arparput. Nassuiaat annertoorujussuummat pisariaqarsorisagut kisiisa oqaaseqarfigissavagut.

 

Nammineerluni ineqarsinnaaneq, inuit pisinnaatitaaffiannut ilaavoq, aamma inuit toqqisisimallu­tik inuunertik ingerlatissagunikku isumannaatsumik pitsaasumillu ineqarnissaat pinngitsoorneqar­sinnaanngilaq. Tamatta nalunngilarput nunatsinni inuppassuaqarmat suleruluttartunik, suliffik nakkutigilluassagaanni aamma toqqissisimanartumik qasuersaarfeqartariaqarpoq, kiisalu eqqaamassavarput pitsaasumik ineqarneq peqqinnissap tungaatigut inuuneqarnissamut pinngitsoorneqarsinnaanngimmat, taamaammat pitsaasumik inissaqarniarneq ulluinnarni inuunitsinnut maggussimavoq katatsitassaanani. Nunatsinni inissaqarniarneq ataatsimut tamaat eqqarsaatigalugu, Inatsisartuni oqallittarnerni Atassup-mit ilungersorluta peqataasarsimavugut peqataajuassallutalu, tamatumani nunatsinni innuttaasunut ineqarnikkut aaqqissuussineq naleqqunnerpaaq pitsaanerpaarlu anguniarlugu. Tamakku tunngavigalugit, arlaleriarluta ineqarnermut tunngassuteqartunik siunnersuuteqartarsimavugut, soorlu ineqarnermut akiliutit qaffasinnerujussuisa nalimmassarneqarnissaannik, ilaallu ilanngullugit.

 

Matumuuna Atassut-mit, Naalakkersuisut inissialiortiternermut tapiisarneq pillugu nassuiaat saqqummiussaat sukumiisoq, Inatsisartuni ineqarnermut tunngasunik aaqqissuusseqqinnissaq eqqarsaatigalugu isummernissamut toqqammavigineqarsinnaasoq saqqummiunneqarmat, Atassut-mit assut iluarisimaaratsigu. Matumuunalu erseqqissassavarput oqallinneq manna ineqarnikkut aaqqissuusseqqinnissamik malitseqartinneqartariaqartoq.

 

Arlalerialeqaagut inimi maani inissaqarniarnermut tunngasunik aaqqiiniutissat oqallisigisarlugit, matumuuna Atassut-mit Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq nersualaarusup­parput, ukiuni kingullerni inissaqarniarnermut tunngasunik assigiinngitsunik suliniuteqarsimanera pillugu, soorlu nunatsinni illoqarfinni nunaqarfinnilu illut pitsaassusaat nalunaarsorneqarsimap­put, tamakku saniatigut nunatsinni inuit amerliartornerannut inissiat qanoq amerlatigisut atorfissaqartinneqarnersut erseqqissumik nalunaarsuiffigineqarsimapput, Inatsisartumi erseqqinnerusumik isummernissamut toqqammavigineqarsinnaasut. Kiisalu oqallinneq manna aallaavigalugu, aaqqiiniutissat 1998-imi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaanni saqqummiussisoqartussaalluni, kiisami paasinarsinnguatsiarpoq oqallittarnerit malitseqartinneqa­lersut.

 

Atassut-mit arlaleriarluta saqqummiuttarparput akiliissinnaassuseq aallaavigalugu, akiligassanik assigiinngitsunik akilersuisalernissaq. Inuit akilersinnaanngisaannik akiligassinneqartarnerat qanoq kinguneqartoq, nassuiaammi erseqqissumik paasivarput, soorlu BSU-mik illuliaannarnut, akiligassat 1.200.000 kruuninik amerlassuseqalersimapput. Matumuuna Atassut-mit kissaatigaar­put, upernaamut inissialiortiternermut tapiissuteqartarnermi malittarisassat allanngortinneqarnis­saannut ilanngullugit, akiliisinnaassuseq aallaavigalugu akilersuisalersinnaanerup nalilersoqqis­saarneqarnissaa.

 

Aningaasaleqataanikkut illuliorsinnaaneq nammineerluni aserfallattaaliisinnaaneq. Nunatsinni innuttaasut ullumikkornit annertunerusumik siunissami namminerisaminnik inissaqalersinnaanissaat tapersersorneqarnerusariaqarpoq, ullumikkut inissaqarniarnikkut periarfissaareersut kisiisa isumalluutiginagit. Inuit akunnattumik akissaatillit namminerisaminnik ineqalersinnaanissaminnut piumassuseqartut, namminneq peqataanermikkut initaarsinnaasuuga­luit tamatumani eqqarsaatigaagut. Atassut-mit isumaqarpugut ineqarnermut tapiissuteqartarneq nutaamik aaqqissuussiffigineqartariaqartoq, soorlu inuit nammineerlutik aningaasaleeqataaner­mikkut imaluunniit illuliorniartut, kiisalu BSU aqqutigalugu illutaarsimasut, illuutimik aserfallatsaalinissaannut namminneq iluarsaassinissamut aningaasanik taarsigassarsiffigisinnaa­saannik periarfissiinikkut. Taamatut periarfissiinikkut siunissaq ungasinnerusoq isigalugu, pisortat, tassa Namminersornerullutik Oqartussat kiisalu kommunit, illuliortiternerannut aningaasarpassuit atorneqartartut siammasinnerusumik - illuutilinnullu ullumikkormit amerlanerungaartunik -  aningaasat aserfallatsaaliinermut atorneqartassagaluarput, tamatumalu kingunerissallugu initaarniarluni utaqqisarnerujussuup malunnaatilimmik annikillineqarnera.

 

Soorlu nassuiaammi oqaatigineqartoq nunatsinni inuit amerliartornerat eqqarsaatigulugit, inuit ullumikkut initaarnissaminnik atorfissaqartitsisut naatsorsuutigigaanni, ukiumut inissat nutaat 300-it sananeqartarnissaat pisariaqartoq. Taamaattumik Atassut-mit pingaartipparput, pisortat inissialiortiternerat kisiat isumalluutiginagu inuit namminnneerlutik peqataanermikkut initaarsinnaanerisa ullumikkornit pitsaanerusumik periarfissiuunneqarnissaat.

 

Nassuiaammi oqaatigineqartutuut inissiat ukiumut 300-it sananeqartariaqartut nunatsinni inuit amerliartornerannut inissaqarniarneq malinnaatinneqassappat. Matumuuna Atassut-mit Naalakkersuiusunut piumasarisssavarput siunissami inissialiortarnermi kvadratmeter-imut akit sapinngisamik appasitsinniaqqullugit. Taamaaliortoqanngippat aningaasarpassuit atorlugit, nunatsinni inissiat atorfissaqartinneqartut akisoorsuarmik sananeqartariaqassammata.

 

Nunatsinni ineqarniarnermut akiliutit qaffasinnerujussuat innuttaasut akornanni akiligassarpassu­aqalertarnermik kinguneqartartoq nalunngilarput, takussutissaavoq inissialiortiternerup akisunerujussuanut. Soorlu nalunngikkipput inissialiortiternermi kvadratmeterimut aki, inissiani najugaqarnermi qanoq akiliuteqarnissamut aaliangiissuulluinnartartoq.

 

Ineqarnermut tapiissuteqartarneq kiisalu illulianut akiuliutinut tapiissuteqartarneq.

1953-imiit ullumimut BSU aqqutigalugu illuliortiternermi tapiissuteqartarneq, kiisalu illuliortarnermi atukkanut ernialiunneqartartut arlanngorarnerat, Atassut-mit assorsuaq soqutigalugit misissorluarsimavagut. Kisianni assut pakatsivugut illuliortiternermut akiliutit kiisalu tapiissutaasartut, tapiissutaasartunut ernialiunneqartartunullu allanngorarnerat aningaasanngorlugit takussutissiarineqarsimanngimmata, taamaallaat procent-inngorlugu nassuiaammi atuarneqarsinnaallutik. Taamaakkaluartoq BSU aqqutigalugu illuliat, soorlu nunatta avannaani Polar Bo-64, Godmand 102 kiisalu  Tasiilaq-mi Piteraq 91, kvadratmeter-imut akii najoqqutaralugit naatsorsoraanni, Polar Bo-mik illutaarsimasut nalinginnaasumik tapiissutit ilanngaatigereerlugit, ukiumut akiliutissat 46.942 kruuniupput. Godmand 102-mit illutaarsimasut, ukiumut akiliutissaat 68.943 kruuniullutik, kiisalu Piteraq 91 illutaarsimasut, ukiumut akiliutissat 54.245 kruuniullutik, ineqarnermut  meeqqanullu tapissuutit ilannngunnagit.

 

Illumut akiliutit qaavinut ilanngunneqassapput aserfalllatsaaliinermut, kiassarnermut, innaallagissamut, imermut, anartarfilerinernut eqqaavilerinernullu akiligassat ataatsimut katikkaanni, takusinnaavarput BSU aqqutigalugu illutaarsimasut akilersuiniarnerminni qanoq ilungersunartorsiortigisut. Soorlu 1986-imiit 1996-imut BSU-mut akiitsorineqartut takussutissi­arineqarsimasut, 27,4 millioni kruuniniik 100.200.000 kruuninut, tassa sisamariaatingajalluinnar­mik amerleriarsimasut. Taamaattumik piaartumik aaqqiiniarnissaq pisariaqarpoq, kisitsisit paatsuugassaanngitsut takutippaat BSU-mik illutaarsimasut arlaatigut aaqqiiffigineqanngippata, akiitsut siunissami amerliartuinnartussaassammata. Aamma eqqaamasariaqarpoq BSU-mit illulianut ernialiunneqartartup 4%-imiit 6%-imut qaffanneqarnera, assut illutaarsimasunut akitsorsaataasorujussuummat. Assersuutigalugu Godmand 102 akeqarpoq 1.407.000 kruuninik, ukiumut erniaannarnut illup akiata qaavanut 84.420 kruunit ilanngunneqartussaapput. Taamaalilluni illumut akiliutit ukiumut 84.000-inik ikinneruppata, illu akilersoraluaraanniluunniit akileriartorneqarsinnaanngilaq, taamaattumik Atassut-mit sakkortuumik piumasaraarput BSU aqqutigalugu illuliat, aningaasalersorneqartarnerat taarsigassarsianullu ernialiunneqartartut, nalilersoqqissaarneqarnissaat pisariaqalivissimammat.

 

Atassut-mit inuit namminerisaminnik ineqarsinnaanissaat pingaartitaraarput, matumuuna Naalakkersuisut piumaffigissavagut, inissiarsuit ilaasa piginneqatigiilluni inissiassatut aaqqissuunneqarsinnaanissaat, iternga tikillugu misissuiffigeqqullugu. Inissiarsuarni najugallit apeqqutit taamaattut arlaleriarlutik eqqartortarsimagaat nalunnginnatsigit.

 

Pillaammik ernialiisarneq.

Pillaammik ernialiisarneq siunertamisut ajunngilaq. Inuit akissaqaraluartillutik akiliumaneq ajortut, akiliisinniarneqartarneranni pillaammik ernialiisarneq periarfissat kingullerpaartattut atorneqartarpoq. Matumuuna Atassut-mit maluginiarparput, ukiuni kingullerni qulini BSU-mut akiitsut, sisamariaatingajalluinnarmik qaffariarsimanerat eqqarsaatigalugit, pillaammik ernialiisarneq allanngortinneqarnissaa pisariaqalinnginnersoq. Pingaartumik piniartut, aalisartut, utoqqalinersiutillit sulisartullu akissarsiaginnerusut ilungersorlutik akilersuiniaraluartut, akiligassaminnik malinnaasinnaajunnaarsimasut tamatumani eqqarsaatigalugit. Atassut-mit isumaqarpugut inuit peqqissut akilersuinissaminnik piumassuseqartut akilersuiniartullu, akiligassaasa qaavatigut pillaammik akiliiseqqinneqartarnerat eqqortuliornerunngitsoq. Atassut-mit Naalakkersuisunut piumasarissavarput pillaammik ernialiisarnermi malittarisassat erseqqissarneqarnissaat.

 

Nammineerluni illuliat.

Nammineerluni illuliat, pingaartumik nunaqarfinni atorluarneqartorujussuupput, taamaattumik Atassut-mit piumasarissavarput nammineerluni illuliortarnerup ingerlaannarnissaa, tamatumani nunaqarfiit illoqarfiillu isorliunerusut eqqarsaatiginerullugit, takkunanimi inissaaleqineq annertuumik ajornartorsiutaasoq nalunnginnatsigu.

 

Miserratigissanngilarput nammineerluni illuliat ataasiakkaat naammaginartumik sananeqarneq ajornerat, ilaatigullu naammassineqanngitsoorneqartarnerat. Taamtut pisoqartarnera assut ajuusaarnarpoq, tamatumanilu suna peqqutaarpiarnersoq Atassut-mit paaserusupparput. Ilitsersuisoqarneq ajornartorsiutaasimappat, taava piaartumik Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu peqatigalugit aaqqiisoqartariaqarpoq.

 

Piniartut, aalisartut allallu nammineerlutik illuliortartut illuliassat titartagartaat tunngavigalugit illuliorneq misilittagaqarfigineq ajorpaat, aamma nammineerluni illuliorneq suliaavoq annertoorujussuaq, taamaakkaluartoq qujanartumik nammineerlutik illuliortartut amerlanersaat illuliatik kusanartorsuarmik naammassisarpaat tulluussimaarutissaasumik, Taamaattumik nammineerluni illuliat tamarmik pitsaasumik naammassineqartassappata pikkorissunik ilitsersuisoqarnissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

 

Nunatsinni tusarnartarinngilarput illuliortiternermi sannarluttoqartarnera. Matumuuna Atassut-mit piumasaraarput illuliortiternermi nakkutilliinerup pitsanngorsaavigineqarnissaata assut pisariaqartikkatsigu.

 

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq BSU aqqutigalugu illuliat iluarsaanneqaraangamik ima akisutigilersartut, piginnittoq illumut najugaqaqqinnissamut akissaaruttarluni. Tamanna ilumoorluinnarpoq, tassa illup sananeqarnerminit akiata ilaatigut pingasoriaataa angullugu iluarsaannerinnaa akeqartarpoq, taamaammat Atassut-mit piumasarisimavarput illuutillit namminneq iluarsaassisinnaanissamut atorniarfigisinnaasaannik aningaasaateqarfeqarlernissap aqqutissiunneqarnissaa.

 

Ullumikkut illut BSU-mit, kommuninit inunnillu namminerisamik pigineqartut inoqanngitsut igalaavi matuuinnakkat nunatsinni sumi tamaani takussaapput, tassalu oqaluttuannguarluta inissaaleqineq ajornartorsiutaasoq. Matumuuna Atassut-mit piumasaraarput illut iluarsaanneqar­sinnaajunnaarsimasut piaartumik piiarneqarnissaat sulissutigineqassasoq, kiisalu illut iluarsaallugit atoqqinneqarsinnaasut tuniniarneqassasut, imaluunniit inuusuttunut neqeroorutigi­neqassasut, tunineqarsinnaanngippatalu kommunit peqatigiiffinnulluunniit iluaqutissanngorlugit tunniunneqassasut Atassut-mit kissaatigilluinnaratsigu, illut najugarineerukkaangamik sukkasuumik aserfallakkiartortartut nalunnginnatsigik.

 

Siunnersuutit nassuiaatip saqqummiunneqarnerani ilanngullugit saqqummiunneqartut Naalakkersuisumit erseqqissumik akineqareermata annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilagut, upernaamut ineqarnermut tapiissuteqartarnermut malittarisassat allanngortinneqarnissaannik Naalakkersuisut saqqummiussaqarpata erseqqinnerusumik isummerfigiumaaratsigik.

 

Taamatut oqaaseqarluta, aaqqiiniutissatut isummiussagut ilanngullugit, nassuiaat tusaatissatut tigugatsigu. 1998-mi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinissaanni Naalakkersuisut saqqummiussa­saat qilanaaralugu utaqqissavarput.

 

Amalie Marcussen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Upernaaq manna INI A/S-ip inissiaatileqatigiiffiup eqqartornerani Inuit Ataqatigiinniit piumasarisimavarput Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illuliaasimasut illuliortarnerullu nalunaarusiorneqarnissaa. Tassami soorlu aamma nalunaarummi erseqqissumik oqaatigineqartoq Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illuliortarnermut aalajanger­sakkat 50-ikkunnili suliaasimasut ilaatigut suli ullumikkut atuupput, nutartertariaqarlutillu.

 

Ullumikkut sumiiffiit ilaanni annertuumik inissaaleqisoqarpoq, sumiiffiillu ilaanni illorpassuit atorneqaratik uninngaannarlutik, ilaatigut aserfallakkiartuinnarlutik. Tupaallannartullu ilagaat boligstøtte aqqutigalugu illuutillit akiitsuisa amerlanerujussuat. Tassami 1995-imi april-ip qeqqata missaani nuna tamakkerlugu akiitsut 83 mio. kr.-usimapput, 1996-imi 100 mio. kr. angusimallugit. Inuit Ataqatigiinniit tikkuarusunngitsuunngilarput 1995-imi akiitsut malunnartu­mik qaffariaateqarsimanerat. Patsisaatinneqarmammi illumut akiliutit allagartai 1995-imi kingusinaartumik nassiunneqarsimanerat. Qaffaariaatillu saniatigut pillaammik akiliut aamma ilanngunneqarsimalluni. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut pisortat tassani annertuumik akisussaaffeqartariaqartut ilaatigut pillaammik ernialersuisimaneq atorunnaarseqqullugu.

 

Naak oqaatigineqaraluartoq inoqartoq akiliisinnaagaluarlutik akiliiumanngitsunik, taakkulu qanoq iliuuseqarfigineqartut, taakkunannga akiliisinnaajunnaartartut aamma arlaqartut ilimagisariaqar­poq. Ukiunimi kingullerni illoqarfiit ilaanni KNI-p, Royal Greenland-ip suliffeqarfiillu allat allanngortiterinerisa kingunerinik illoqarfiit ilaat sullivinnik piiaaffigineqarsimapput, tamatumallu kingunerisimavaa ilaatigut suliffissaaleqinerup annertusiartornera ilaatigullu sulisut allanut nutsertariaqalersarneri.

Tassami akiliisinnaajunnaarneq tassaaginnanngilaq akiliiumannginneq, aammali tassaalluni qanoq annertutigisumik isertitaqarneq isertitallu aalaakkaaneri. Naluneqanngitsutut 1009-imi Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illutaarsimasunut erniaritinneqartut 4 %-imiit 8 %-imut qaffanneqarput, akilersuinissallu sivisussusaa allanngortinneqarani. Tamatumap kingunerisaanik illuutillit ilaatigut artukkerneqarsimapput, uani naatsorsuutaasut assersuutitut takugaanni Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illuutillit soorlu Guulumaap illuutaani pingasunik meeraqarneq naatsorsuutigineqarpoq, oqaatigineqarlunilu taakku qaammaammut 3.900 koruuningajuanik akiliisartut.

 

Nalunngilarpulli aamma kikkut tamarmik pingasunik meeraqanngitsut taamaanngikkaannilu akiligassat annertunerujussuussasut. Taakkuttaaq saniatigut kiassarneq kallerup innera telefonilu ilanngukkaanni akiligassat imaannaanngilluinnartartut. Ilami ilisimasagut malillugit illoqarfiit ilaanni inuit illutik qimagartariaqalersimavaat, akiligassanut angummassinnaannginnertik pillugu.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illu-taarniarnermi erniat annertuallaartut. Allammi piginnittup ataatsip naatsorsuisimanera malillugu ukiut 33-it akilersuereerluni illoq ataasiinnaq akilernagu illut marluk akilerneqartarput. Tamanna illuutilinnut naammaginanngilluinnarpoq, akilersuinaluarluni akiligassat nikippiarneq ajorneri ilungersorluni akilersuisunut qiimananngilaq. Taakku saniatigut akiligassatigut ajornartoornermi soorlu nammineq pisuussutiginngisamik suliffissarunnermi assersuutigalugu suliffissuup matusariaqarnerani, pillaammik ernialiisarneq Inuit Ataqatigiit akueriuminaatsipparput. Inuimmi naallioreersut pillarneqartariaqanngimmata.

 

Tamatumani oqaatigineqaraluarpoq inissiarsuarni akiligassat akilinngitsooraanni pillaatitullusooq aamma qaavatigut akiliisoqartariaqartartoq, matumani akiliisinnaajunaarallarneq immikkut isigisariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut. Tassami inuk isertitami allanngorsimaneri periarfissiuunneqartariaqarpoq, tamatumanilu kommuni suleqatigineqarsinnaavoq. Inuit Ataqatigiinniit ilisimaaraarput illuuutillit inunnik isumaginnittoqarfimmiit ikiorserneqartarnerat illoqarfimmiit illoqarfimmut assigiinngitsumik atuutsinneqartoq, soorlu uani pineqarput suliffeerunnikkut, napparsimanikkut il.il. nalaarneqarluni illumut akiliutissaaruttarnerit. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit piumasarissavarput illoqarfikkuutaartumik ikiorsiisarnerit assigiinnerusumik atuutsinneqarnersut misissorneqarnissaat. Tamakkuummatami akiitsoqarner­mut kisitsisinik aamma qaffaaqataasimasut imaannaanngitsumik.

 

Maannami inut akiliisinnaajunnaartoq tamatigut kommuni aqqutigalugu iliuuseqarfigineqartareer­mat. Tamannalu boligstøtte-ikkut imaluunniit inissiani attartornerluni inissiaqarnermi atuutinniarneqartariaqarpoq.

 

Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalgu illuutillit akiligassaasa erniaat annertuallaareer­put. Taakkuluunniimmi erniaat ilaasa, illut kingusinnerusukkut aserfallallutik nutarterneqarnis­saannut toqqortorneqarsinnaagunik, taamaalillutik siunissami illup aserfallatsaalineranut atortussatut naqissuserneqarlutik. Qangalilimi taamaattoqarsimagaluarpat maanna illorpassuit nutarternissaannut toqqorterneqarsimassagaluarput atorneqarsimassagaluarlutillu.

 

Ineqarneq tamaat isigalugu meeqqanut tapiissutit aaqqiivigineqarnissaat pisariaqalerpoq. Realkredit-imik taarsigassarsisitsisarfinnit kisitsisitigut paasissutissat nalunaarutigineqartartut malillugit taarsigassarsisitsisarfiit Kalaallit Nunaanni tamarmi agguataarsimasunik nammineerlu­ni inissiaatinut 713-inut taarsigassarsisitsisimapput. Realkredit aqqutigalugu illoqalersimasut inissaaleqisunit oqilisataasupilussuusimapput taamaammat meeqqat tapiinik aammalu isertitatigut pissutsit tunngavigalugit tapiisoqartalersinnaaneq taakkununnga atuutilertariaqarnissaa Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaarput. Maannakkullu qiviassagaanni isertitat qanoq amerlatigissanerinik killiliussaq annikippallaarujussuaqaaq qaffattariaqarlunilu. Inuppassuarnummi inuuniarneq ima ilungersunartigilersimammat allaat inuuniapiloornermik kinguneqartarluni.

 

Ullumikkut illorpassuit qanganitsersimapput. Tassami utoqqaat arlalissuit illuminni najugaqaan­narusuttarput. Ilami inuunertik ilarpassuilu oqorsartariaqarlutik. Utoqqaat nammineerlutik utoqqalinersiutaannarminnik tamakku akilersinnaanngilaat, ilaallumi akiligassaminnut annugnniapiloortarput.

 

Taakkulu saniatigut illuminnik arlaatigut ajortoorunik aserfallattoorlutik imaluunniit kuuffimmin­nik qerisoorlutik annertuumik akiligassatigut artukkerneqartarput, ingammik kommuni akissaqanngikkaanngat. Tamakku pissutsit Inuit Ataqatigiinniit akueriuminaatsippagut aaqqiivigineqartariaqarpullu. Illut qanganitsersimasut suliffissaqartitsiniarneq aqqutigalugu iluarsaanneqarsinnaaneri aqqutissiuunneqartariaqarput. Inuit Ataqatigiinnimi isumaqarpugut utoqqaat ukiorpassuarni inuiaqatigiinni sullissisimasut toqqissisimallutik angerlarsimaffimminni utoqqalisinnaasariaqarput.

 

Soorlu aamma erseqqissumik oqaatigineqartoq siorna Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illuutillit akiligassat 100 mio. kr.-init qaangersimavaat 1986-imi 27 mio. kr.-niusimagaluartut. Qaffariartupiloornerat unitsittariaqarpoq. Nalunngilarpullu akiligassat ilaat akilerneqarsinnaanngitsut. Soorlu utoqqalinersiutillit, sulisinnaajunnaarnersiutillit innarluuteqar­lersimasut eqqarsaatigalugit. Tamakku erseqqissumik missuiffigineqartariaqarput. Erseqqissu­mimmi paasisariaqarparput taakkunannga 100 mio. kr.-inik qassit ilumut tamakkiisumik akiliisinnaanersut. Akiliisinnaanngitsunummi suna iluaqutaassava pillaammik ernialersuiin­naraanni? Akiliisinnaanngivissortummi arlaatigut aaqqiiviginerisigut isumakkeerfigineqarsinnaa­neri aaqqiivigineqartariaqarpoq.

 

Akiliisitsiniartarneq eqqarssatigalugu akissaqaraluarlutik akiliiumanngitsut, suli annertunerusu­mik eqqumaffigineqartariaqarput, tamannalu ukiuni kingullerni malunnartumik INI A/S-imiit suliniuigineqartoq maluginiarparput. Nalunaarummilu maluginiarparput akiliiumanngitsut anisinniarnerini allanik inissaqartinneqarneri apeqqutaasartoq. Inuit Ataqatigiinnillu ineqarnermut tunngasutigut qaammarsaanerup suli annertusarnissaa isumaqarfigaarput.

 

Inuit ineqarnermikkut pisinnaatitaaffitik qanoq innersut sumullu killeqarnersut erseqqissumik ilisimasariaqarpaat. Taamaattumik pappilissatiguinnaanngitsut tusagassiuutit soorlu tv radio-lu atorlugit, suli annertunerusumik paasisitsiniaasoqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpu­gut.

 

Akiliisitsiniartarneq eqqarsaatigalugu nuannaarutigaarput siornali inassutigineqartoq Ineqarner­mut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illuutillit akiligassaasa qaammatikkaartunngortinneqar­nissaannut tunngasoq piviusunngortinniarneqarmat.

 

Illoqarfinni nunaqarfinnilu illut najugaqarfigineqanngitsut amerlavallaaqaat. Tassami nalunnarut malillugu katillugit 439-iupput. Inissaaleqinerlu qiviassagaanni taakku amerlavallaaqaat. Tamatumanilumi illup inuerunneraniit, piginnittut imaluunniit kingornussisussat, eqqartuussisut kommuunillu arriippallaamik ingerlatsiniarnerat pisooqataavoq. Ilami illut ilai sivioorsuarmik inoqarneq ajorput aserfallakkaluttuinnartarlutillu.

 

Tamanna pillugu Inuit Ataqatigiinniit upernaaq kaammattuutigaarput, sapinngisamik illut inoqanngittarnerisa kililerneqarnissaat anguniartariaqarpoq, soorlu sivisunerpaamik ukiup affaanik sivisussusilerlugu.

 

Nammineerluni illuliaasartut aallartissimaneqarsimaneri iluatsittutut taasariaqarpoq. Tassami nunaqarfinni illoqarfiillumi ilaanni taakku atorluarneqarput, sulilu isumalluarnarlutik ulluni makkunani inissaaleqinerup nalaani. Illulli ilaanni nunaqarfinni illoqarfinnilumi takussaasarput sanasimasup atuunngitsuugai sinnikuiluunniit. Tamakku atoqqinneqassanngippata, kommuuninut ingerlatinneqartarnissaat aqqutissiuunneqartariaqarpoq. Tassami tamakku nunaqarfinni illoqarfinnilumi suliffissaqartitsiniarnermi atorluarniarneqarsinnaammata. Pequsiatut imaluunniit allatut atortussiatut.

 

Inuit Ataqatigiinniit oqaatiginngitsoorumanngilarput, nammineq illuliornermi ilitsersuisoqartar­neq pitsaanerusumik aaqqissuunneqartalernissaa. Sanasup ilitsersuisullu akunnerminni suleqatigiinnerat pitsanngorsartariaqarpoq, taamaalilluni nammineq sanaat illut sukkanerusumik naammassineqartassagaluarput kiisalu naammassineqartut amerlanerussallutik.

 

Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut nammineq illutaarniartarneq tamakkiisumik tapersersortaria­qartoq. Inuimmi nammineq pigisatik peqqissaarunnerusarpaat, inuttullu nammineq illoqarneq kiffaanngissusermik tunisisuusarmat, suli attartornikkut Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutigalugu illuliortitsisinnaaneq periarfissaasariaqarpoq. Tassanilu nalilersortariaqarpoq ilumut erniat taama annertutigijuassanersut taamaattariaqanngitsummi Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpu­gut, illutungaanilli periarfissatut tikkuarlutigu erniat ilaasa kingusinnerusumut illup iluarsaannis­saanut toqqortikkatut inissinneqassannginnersut, immikkut attartoqqinnissaq pinngitsoorniarlugu. Tamanna isumassarsiaq partiinut allanut eqqarsaatigillaqquarput. Ilani erniaannaat illu alla iluitsoq naligisinnaappassuk, sooq taakku ilaat illup iluarsaannissaannut atortussatut periarfis­siuunneqarsinnaassanngilat.

 

Taamatut oqaaseqarluta, upernaamut Ineqarnermut Tapiissuteqartarfik aqqutigalugu illuliaasima­sut nutartikkamik maleruagassiunneqarnissaat pissangalluta Inuit Ataqatigiinniit neriulluarfigaar­put.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiat:

Naluneqanngitsutut Naalakkersuisut upernaaq ataatsimiinnitsinni neriorsiupput ukiaq manna ataatsimiinnitsinni nassuiaammik saqqummiussiniarlutik, taannalu ullumikkut sammivarput.

 

Nassuiaat isumaga naapertorlugu boligstøtte-mut tunngasutigut paasissutissanik maleruagassanil­lu annertuunik imaqaraluartoq, taamaattumillu ussernartorsiornarsinnaagaluartoq oqaannassalluni, nassuiaat tapersersornartuusoq taamaattumillu akuerineqartariaqartoq tasaatissatullu tiguneqarlu­ni, taamaattoq apeqqutit assigiinngitsut nassuiaammi saqqummiunneqarput maleruagassaaleru­maartut ilusilersornissaannut pingaarteqartussat. Taava taakku nassaariniassavakka.

 

Ukiut ingerlaneranni naammagittaalliuutigineqartarsimavoq illut inigineqanngitsut taama amerlatiginerat, kisianni nassuiaatip takutippaa, INI-p nalunaarsuinera naapertorlugu illoqarfinni boligstøtte-p illuutai 115-it inigineqanngitsut, taavalu illut inigineqanngitsut kommuninit namminersortunit suliffeqarfinnilluunniit pigineqartut 300-uusut, aamma oqaatigineqarpoq ilisimaneqarluartoq boligstøtte-p illuutai taakku 115-it Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut qanoq pineqassanersut. Kisitsisit taakkua takutippaat, Namminersornerullutik Oqartussat illuutaat inoqanngitsut pillugit naammagittaalliuuterpassuit ilaatigut eqqorpianngitsut.

 

Illut inigineqanngitsut sinneri eqqaassagaanni, taakkua kommunit isumagisassaraat, tassami nunamernernut taakkua sananeqarfiinut kommunit akisussaammata, taamalu ajornartorsiut taanna imminik aaqqittussaassalluni, tassa periaaseq imaammat, illu ukiut marluk sinnerlugit inigineqanngikkaangat nunaminermik atuisussaaneq atorunnaartarluni.

 

Boligstøtte-p illuutaasa aserfallatsaalineqarnerannut tunngatillugu nassuiaammi erseqqissarneqar­poq, illunik piginnittoq nammineq pisussaasoq illut aserfallatsaalinissaannut iluarsaannissaannul­lu. Paasissutissaq taanna aammaattaaq nalunngereerparput tusaatissatullu tigullugu. Isumaqarnar­poq nassuiaat tassaanerusoq paasissutissiineq maleruagassat pillugit ilisimatitsissutaanerunani, pineqartorlu aalajangersimasoq arlaleriarlugu sammineqarluni.

 

Akulliit Partiiata aammattaaq uparuarusuppaa, periaatsimi atorneqartumi qulakkerneqarsimammat illut inigineqanngitsut amerliartornissaat ernumassutigisariaqanngitsoq, tassami qinnuteqaatini tamani isiginiarneqartarmat qinnuteqartup aningaasaqarnikkut qanoq inissisimanera, taamaattu­mik Akulliit Partiiat isumaqarpoq taamatut isumannaallissatitut aaqqiisimaneq atuutiinnartaria­qartoq, illut inigineqanngitsut takussusaarutaannaasut amerlivallaarnissaat pinngitsoorsinnaaju­mallugu.

 

Allamut tunngasoq Akulliit Partiiata nuannaarutigalugu maluginiagaa tassaavoq akiliisinnaagu­naraluarlutik akiligassaminnik kinguaattoorsimasunut sukanganerusumik iliuuseqartoqarnialer­mat, taamanna akissaatikinnerusunut akisussaaffitik eqqortinniarlugit kaapajaartariaqartartunut mittatilliinertut isigisariaqartoq.

 

Imaanngilaq illuliornermi ilitsersuisoq illuliortussaasoq, illuliortussarli tassaavoq nammineerluni illuliortoq, tassani eqqarsaatigaavut nammineerluni illuliat inerneqanngitsorpassuit. Akulliit Partiiat oqarusuppoq, illu nammineq imminut sananavianngimmat, taamaattumillu paasisitsiniaa­nikkut illuliornissamik qinnuteqartut erseqqissaavigineqartariaqarput, nammineerluni illuliortoq kisimi akisussaammat illup inerlugu sananissaanut, nassuiaammi taassuma ajornartorsiutaanera paasillugu ajoraluartumik taama oqartariaqarpugut. Tassani pineqarput nammineerluni illuliat 121-t suli iserterfigineqarsimanngitsut. Taakkua nammineerluni illuliat 1.253-it 1994 ilanngullugu akuersissutigineqarsimasut 10 %-ii missiliorpaat. Akulliit Partiiat isumaqarpoq kisitsit taanna qaffasippallaartoq, taama inissaaleqisoqartiginera eqqarsaatigissagaanni.

 

Hr. Hans Enoksen-ip siunnersuutaanut tunngatillugu oqassaanga nassuiaammi isumaliutersuutit uanga isumaqatigigakkit.

 

Taama oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Boligstøtte pillugu nassuiaat soqutiginartoq kisitsiserpassuarnillu paasissutissiisoq soqutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugu misissorsimavara.

 

Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfiup illuutai inigineqaangitsut 115-it illoqarfinniittut amer-lavallaarujussuarput. Illullu Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfimmit pigineqanngitsut 300-ut missaani amerlatiginerat utoqqatsissutigineqartariaqanngilaq.

 

Illut inoqanngitsut nassuiaammi qanoq amerlatiginersut nalunaarutigneqarpoq, aammalu Naalakkersuisut kajumissaarutigaat Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfikkoortumik illuutillit tapersiissuteqarnissamut periarfissaminnik atueqqullugit.

 

Isumaqarpunga taakkuinnaat periarfissinneqartariaqanngitsut, tassami nassuiaammi takuneqarsin­naareerpoq, illut amerlanerpaat tassaasut Ineqarnermut Tapersiissuteqartarfik aqqutiginagu illuutigineqartut, taamaattumik taakkua aamma illuutimik iluarsaanneqarsinnaanerannut tapiissuteqarfigineqarnissaat ilanngullugu periarfissinneqartariaqarpoq.

 

Minnerunngitsumillu nunaqarfinni nammineerluni illuliaasimasut ilanngullugit iluarsaannneqar­nissaannut tapiissuteqartoqartalernissaa ilanngullugu periarfissiuunneqartariaqarluni, tassami ajunngitsumik pitsaasumillu ineqarneq peqqissusermut annertuumik pingaaruteqarpoq.

 

Qularutiginngilaralu nunaqarfinni amerlanerpaani illut ilaatigut ajorluinnalersimasut iluarsaattari­aqartut 324-init suli amerlanerungaartut, tassami nalunaarusiami takuneqarsinnaavoq nunaqarfinni illut inoqanngitsut aserorssimasulluunniit 324-iusut. Taamaattumik takuneqarin­naareerpoq nunaqarfinni illut, illoqarfimmiittunut naleqqiullugit ajornerusut.

 

Boligstøtte-mut akiligassat ukiut qulit ingerlanerinnaani 73 mio. -ingajannik qaffariarsimanerat, sulilu amerliartornerat toqqissisimananngilaq, minnerunngitsumik akiligassat april-ip 24-ani 1995-imut takussutissiorneqarsimaneranni naatsorsuutigalugit, akiitsut eqqartuussivikkoorlugit akilersinniarneqartussat, taamanikkulli 15-mio.-it sinnerlugit amerlassuseqarlereersimammata.

 

Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq ineqarnermut tapersiissuteqartarneq pillugu nutarterisoqarnis­saa. Tassami akiligassat amerligaluttuinnartut qaavisigut pillaammik ernialersorlugit suli amerlanerusittariaqanngillat, qularnanngilarmi annertuumik apeqqusertariaqarluni.

 

Iluaqutariippassuuppummi aningaasarsiornikkut ilaatigut ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu inigisaminnut akiliisinnaassutsimik ajornartorsiuteqalersartut, minnerunngitsumik umiatsiaarar­sorlutik aalisartut piniartullu, aammalu utoqqaat, innarluutillit, sulisinnnaajunnaarnersiutillit, kiisalu Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffiannut ilaasortat.

 

Taamaattumik ilaatigut akiligassat akilersorneqartarnerat kvartal-ikkaarunnaarlugu, imaluunniit ukiup affaanoorunnaarlugu, aammalu utoqqarnut, allanullu akiliisinnaasutsimikkut angummassin­naanngingajattunut pillaammik ernialersuineq atorunnaarsittariaqarpoq. Isumaqarpungalu aatsaat taamaaliornikkut akilersuiniarneq ilorraap tungaanut saatinniniarneqarsinnaasoq.

 

Nalunngiluinnarparpummi ullumikkut inuuniarneq qanoq akisulluinnartigisoq, ilami allaat ilaqutariit aningaasarsiorluaraluartulluunniit akiligassamik tungaasigut kipusoortarput, tassami akiligassat tassaannaanngillat ineqarnermut akiligassat. Akiligassat, ineqarnermut akiligassat saniatigut amerlanerpaatigut tassaasarput, kallerup inneranut, imermut, eqqaavinnut, telefon-imut allanullu akiligassat.

 

Taamaattumik takuneqarsinnaavoq akiligassanut assigiinngitsunut akilersueriaaseq qiviaraanni akiligassasut suut kinguaattoorfigineqarnerpaasut, tassalu boligstøtte-mut akiligassat aatsaat akiligassaq ukiup affaa qaangiukkaangat nassiunneqartarpoq. Soorunaana ilaqutariit akiligassanut malinnaasinnaajunnaartaqilik, ukiup affaanut akiligassaq ilaatigut 20.000 koruunit sinnerlugit annertussusilik takkukkaangat. Taamaattumik akiligssanik akilersuititseriaaseq, akiligassanut allanut naapertuuttunngorlugu iluarsaanneqartariaqarpoq, aammalu meeqqanut tapiissutit meeqqamut ataatsimut 7,5 procent-imik naleqartup qularnanngitsumik naleqqussarneqarnissaa pisariaqarpoq.

 

Aammalu akiligassat erniaasa 4 %-imiit 6 %-imut qaffanneqarsimanerat ilanngullugu eqqarsaatigeqqinneqartariaqarpoq, tassami akiligassat amerligaluttuinnartut, akiliisinnaasutsillu ataatsimut isigalugu annikippallaarneranut naleqqutinngillat.

 

Kiisalu ukiut ingerlanerini akiligassat annertussusaasa 3,3 %-imiit 7-imut qaffakkiartuaarsima­nerat qularnanngitsumik aamma akiligassanut malinnaasinnaajummaarnermut arlalitsigut pissutaaqataasimassaaq.

 

Nammineerluni illuliornermi nammineerluni illuliortoq atortussanut aningaasartuutit 5 %-at akilertussaavaa, taamatullu piginneqatigiilluni inissialiortitsinermi piginneqataasup sanaartukkap 7 %-ia akilertussaallugu, allallu namminerisaminnik illutaarniartut aamma assigiinngitsunik pisussaaffeqartinneqartut. Taamaattumik pissusissamisuussaaq pinngitsoorneqarsinnaananilu, minnerunngitsumik akiligassarpassuit kinguaattoorutit eqqarsaatigalugit, aaqqissuusseqqinnermi kapitali 4 aamma kapitali 2 atorlugit illutaarniartut siulequtsiisinnaanerat eqqarsaatigalugu minnerpaakkulluunniit piumasaqaateqarfigineqartarnissaat.

 

Meeqqanut tapit, ineqarnermut tapiissutigineqartartut sapinngisamik akissarsiakinnerpaanut tapiissutigineqartarnissaat pisariaqarnerpaavoq, taamaattumik ullumikkut inissiarsuarni najugallit allaat million-it affaat angullugit ukiumut akissarsiaqartut tapiiffigineqartarnerat apeqqusertaria­qarpoq.

 

Meeqqanut tapiissuteqartarnermut tunngatillugu, boligstøtte-mi illulinnut meeqqanut tapit maannakkut 7,5 %-imik annertussusullit akilersuisunut annertuumik iluaqutaapput, taamaattumil­lu aappariit najugaqatigiikkunnaarnerisigut, soorlu avinneq pissutigalugu, aappaasumut ilaatigullu meeqqanik tigummiaqarunnaarsimasumut, taamaattorli illumi najugaqaannartumut meeqqanullu pilersuisussaatitaaneq naapertorlugu, meeqqanut akilersuisumut meeqqat illumiikkunnaarnerat pissutigalugu, meeqqanut tapiissut 7,5 %-it tamaasa annaasariaqartassanerai apeqquserneqartaria­qarpoq, tassami uviusoq imaluunniit nuliaasoq, avinnerup kingorna meeqqanut pilersuisussaati­taaneq tunngavigalugu meeqqanut akilersuisussaatitaasarmat.

 

 Taamaattumik isumaqarpunga tamakku tamaasa ilanngullugit nalilersorluarlugillu aaqqissusseq­qittoqartariaqartoq.

 

Naggataatigut ippassaq aningaasanut inatsit aappassaanneerlugu oqallisigi­neqarnerani ilaatigut Inuit Ataqatigiinniit maallatigineqartoq tassalu SI­KU-blokki atorlugu illuliat - taamatut pilersitsisoq isumasiullannguarna­gu - Namminersornerullutik Oqartussat tassunga tunngasunik nalunaarusiorsi­manerat SIKU-blokkimik isumassarsisumut sanasumullu annertuumik killiliisoq akuersaarneqarsinnaanngilaq.

 

Tassami oqaluttuarpugut nunatta pissarititai atorluarniartariaqarivut aam­malu sapinngisamik nunaqavissut sutigut tamatigut salliutinneqassasut, ki­sianni ajoraluartumik tamanna maannamut killup tungaanut ingerlavoq.

 

Tassa nunaqavissut namminersortut 1970-ikkunniit ikiligaluttuinnarlutik, maannamut ataasiakkaannguit eqqaassanngikkaanni nungungajavissimapput. Taa­maattumik kalaallit namminersortut aammalu nunatsinnut iluaqutaasussamik suliaqartut; soorlu SIKU-blokkimik suliaqartoq, taamatut, allaat atorsin­naanngitsutut nalilerneqarsimanera akuersaarneqarsinnaanngi­laq. Minnerunn­gitsumik suliap Dansk Teknologisk Institut-imiit atorsinnaasutut nalilerne­qareersimalluni akuersissutaareersimanera tunngavigalugu.

 

Nassuiaatip annertuunik paasissutissiisup upernaamut ineqarnermut taper­siissuteqartarneq pillugu aaqqissuuteqqinnissaanut uterfigineqaqqinnissaa naatsorsuutigalugu taamatut oqaaseqarpunga.

 

Daniel Skifte, Ineqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut:

Siullermeq partiit oqaaseqartuinut qujavunga. Aamma ataatsimoortumik oqaa­tigissavara partiit tamarmik nalunaarutaat ataatsimut oqaatigissagukkit Naalakkersuisut partiillu isumaqatigiittoru­jussuummata tassa soorlu Naalak­kersuisut sulissutiginiarpaat illut napaannartorpassuit aaqqiivigineqarnis­saat taanna partiit tamarmik isumaqatigaat aamma akiitsut amerlavallaarneri uparuaratsigit aamma partiit tamarmik taamatut uparuaapput, taamaattumik taakkuinnaat assersuutitut taariarlugit aamma oqaaseqalaassaanga ataatsimo­ortumik pakatsilaarama.

 

Pakatsivunga saqqummiussanni una oqariartuutiga issuaaneq aallartippoq. "Apeqqutit tamakku pillugit Inatsisartut oqaatigiumasaat Naalak­kersuisut ujartorpaat maleruagassat nutarterneqar­neranni sulinerup ingerlaqqinnissaa­ni ilanngunneqarniassammata. Tassa nassuiaammi apeqqutit illut napaannar­torpassuit akit allallu assigiinngitsut qaffatsinneqarneranni qanoq ilior­toqassava? Qanoq iliussaagut? Siunnersuilaaritsi!" Taanna pakatsissutigaara erseqqinnerusumik akineqann­gimmat taamaallaat assersuutigalugu neriullunga paatsoorneqassananga Atassutip erseqqinner­paamik akissuteqarfigimmagu.

 

Ataatsimut taamatut oqariarlunga partiit ataasiakkaat oqaasii saassavakka. Siumup sukumiisoru­jussuarmik nuannersumillu Naalakkersuisut siunnerfiat kaammattuutigaa tapersersorlugulu tamanna nuannerpoq aamma assigiinngitsut piumasaraat soorlu nammineerluni illuliortut assigiinngitsumik illuliortar­nerminni ajornartorsiutaat nalinginnaasut assigiinngitsut aaqqiiviginiar­neqassasut, taanna iliuuseqarfiginiarparput aap, aamma Siumuminngaanniit piuma­sarineqarpoq illut iliuuseqarfiginiaqqullugit taamatut napaannartut, kisianni qanorpiaq pinissaat erseqqinngimmat, aatsaannguaq oqaatsikka in­nersuutigissavakka.

 

Siumup siunnersuutaa suligasuartussamik pilersitsinissaq taakkua eqqartor­ne­qartut apeqqutit aammalu ajornartorsiutit piaartumik aaqqiiffiginissaat siunertaralugu isumaqarpunga siunnersuutaasoq pitsaasoq aammalu nalilersor­luartariaqartoq. Taanna ajunngitsumik pissusissaatut tiguara taamatut oqaa­seqarfigiinnarallarlugu.

 

Atassutip aamma taamatut oqaaseqarnera oqaaseqarfigilaassavara tassami as­sigiinngitsut aamma imartuumik saqqummiisoqarpoq aamma uparuartorneqarput akiitsorpassuit amerlavallaartut taamaattumik Atassutip kissaatigaa ilaati­gut tassunga tunngasumik inuup akiliisinnaanera aallaavigalugu inissiamut akilersuinissaq nalilersorneqaqqullugu. Qujanassagaluarpoq erseqqinnerusu­mik oqariartorfigineqartuugutta. Qanorpiaq una ililluta taanna siunertaq ataasiarani maanaqquulluni saqqummiunneqartartoq isumannaarniassagipput?

Taanna ujartorpara.

 

Aamma Naalakkersuisut piumasaraat kvadratmeter-imut akit inissialiornermi sapinngisamik appasitsinniaqqullugit, taanna isumaqatiginarpoq, aammalumi oqassaanga tassa taama iliorniarluta maannamut ingerlasimagatta.

 

Aamma misissullaqquneqarpoq inissiarsuit ilaat andelsboligitut atorneqar­sinnaanerat, isumaqarpunga taanna apeqqut soqutiginartoq aammalu misissoq­qittariaqartoq. Aammalu immaqa aperisoqarsinnaavoq aamma immaqa illut pigi­neqartut. Taamaattumik aamma taassuma tungaa ajunngitsumik tiguara.

 

Aamma Naalakkersuisunit piumasaqaatigineqarpoq pillaammik ernialiisarnermi malittarisassat erseqqissarnissaat sulissutigineqassasoq. Taanna aamma par­tiinit allanit erniinnannguaq tikitassanni eqqaaneqarmat oqaatigissavara taanna upernaaq ineqarmut nassuiaateqarnermi eqqartorneqarmat aammalu taa­manikkut akissutikka aamma innersuussutigisinnaagakkit. Assigiinngitsut allat taagugaat annerusumik eqqartuiffigissanngilakka maannakkut.

 

Kisianni ukua apeqqutit aatsaannguaq pingaartillugit taasama ilai nagga­taarutigissavakka, tassa piumasarigassiuk illut iluarsaanneqarsinnaajun­naar­simasut piaartumik piiarneqarnissaat suliniutigineqassasoq tassani Naa­lakkersuisut siunnerfiat aamma tassaavoq. Kiisalu illut iluarsaallugit a­torneqarsinnaasut tuniniarneqarnissaat siunnersuutigaarsi imaluunniit inuu­suttunut neqeroorutigineqassasut aamma taanna siunnersuutaavoq erseqqissoq.

 

Taavalu tuniniarneqarsinnaanngippata allaat peqatigiiffinnut assigiinngit­sunut neqeroorutiginis­saat kommunit suleqatigalugit. Taanna naggataarutaa­sumik taassavara Atassummut kisianni tassa allat kaam­mattuutisi suleriaq­qinnermi tikinneqarumaarmata maannakkut oqaaseqarfigis­sanngilakka.

 

Inuit Ataqatigiit assigiinngitsunik tikkuagaqarput soorlu assersuutigalugu illumut akiliutit aammalu pillaammik ernialersuineq atorunnaarseqqullugu toqqartumik siunnersuuteqarput. Taanna upernaaq ineqarnermut nassuiaammi akissutiga innersuussutigeriarlugu oqaatigeqqissa­vara isumaqarpunga taanna siunnersuut patangiinnartinnagu aamma nalilersoqqinneqartariaqar­toq. Taan­nalu periarfissaqassaq upernaamut saqqummiinissami nalunaaruteqarfigissal­lugu nalilersueriarnermut, qanoq qanorlu imaqarumaarnersoq nalunaraluartoq. Taanna pillaammik ernianik atorunnaarsitsinissaq annertuumik sammigassiuk taamatut akissuteqarfigaara.

 

Inuit Ataqatigiit piumasaasa ilagaat illoqarfikkuutaartumik ikiorsiisar­nerit assigiinngitsumik atuutsinneqartut misissorneqarnissaat tassami assi­giinngitsut kommunemiit kommunemut nikingasarsimammata. Tassa taamaappoq taanna maannakkut Naalakkersuisut tappiffigaat soorlumi ippassaq aamma in­narluutilinnut tunngasumi oqallinnermi maani oqaluttarfimminn­gaanniit oqaa­tigineqartoq kommunit assigiinngitsumik immaqa paasinnillutik ingerlatsi­nerminni innuttaasunut sinerissamiittunut assigiinngitsutut isigisitsisar­nerat taanna malinnaaffiginerusaria­qaripput taamaattumik taanna taasarsi ajunngitsutut tigullugu isumaqarpunga misissorneqartut ilagisariaqaraat.

 

Aamma oqaatigineqarpoq realkreditit pillugit Inuit Ataqatigiinninngaanniit taakuninnga illuutilinnut tapiisoqarsinnaanera taanna siunnersuutigineqar­poq. Tassani nassuiaatinni oqariartuutit ilagisimaat nalilersuinermi eqqaa­masariaqartoq innuttaasut assigiinngitsumik pineqassanersut. Oqareernittuut realkredit-imi illuutillit inuinnaat najugaannit pitsaanerusumik illuute­qartarput taamaattumik soorlu atortorissaaruteqarnikkut illut angissusiigut assigiinngitsuti­gullu. Taamaattumik nalilersuinermi maannangaaq oqaatigi­sassara maannangaaq uaniippoq oqariartuutiga partiinut uaniippoq, ajornar­torsiut immaqa inuusunnerup nalaani inerilluarnerullu nalaani ajornartor­siutaanngikkaluarpoq, ajornartorsiutaalertarporli tassani illumi najugaqar­tut utoqqaligaangata. Taava utoqqalippata tassani kommuni pisussaaffilerne­qassaaq taamannak taamannallu tapiilluni taamannak akiliisarnissaminut. Taamaattumik taanna apeqqut nalilersuiner­mut eqqaamaneqartariaqassammat taavara maannangaaq.

 

Uangattaaq isumaqatigaara Inuit Ataqatigiit oqarmata suli anginerusumik paasisitsiniaasoqartaria­qartoq aap. Maannamut nalunngilarput INI aviisimi­gut assigiinngitsutigullu paasisitsiniutinik assigiinngitsunik ingerlassi­soq taamaattumik taassuma oqariartuutip aamma Naalakkersuisunit malinnaavi­gineqarnera maannangaaq oqaatigissavara.

 

Naggataatigut oqaatigissavara erseqqissumik akissuteqarfigisinnaannginnakku Inuit Ataqatigiit toqqartumik siunnersuutaat tassa illut napaannartut ino­qanngitsut killilerneqarnissaat anguniartariaqartoq, nassuiaammi oqaati­gereerpara ukiut marluk ingerlaneranni qanoq iliortoqarsinnaanera assersuu­tigalugu kommunimit Namminersornerullutik Oqartussat illuutigippatigit ua­gutsinninngaanniit taanna periarfissaavoq kisianni ilissi siunnersuutigaar­si ukiup affaanik sukaterilluni sivisussusilerlugu taamaaliortoqarnissaa taanna maannakkorpiaq nalileruminaatsippara kisianni malugaara ilissi taan­na oqariartuutigigissi.

 

Akulliit Partiiat aamma qujaffigissavara aamma taamatut paasinnilluni er­seqqissumillu nalunaaruteqarmat soorlu maluginiarsimavai boligstøttep il­luutai illoqarfinniittut aammalu allat pigisai taamannak imminnut nikingas­suteqartut aammalu qanoq ilioriarfigineqassagunik soorlu ukiut marluk aal­laavigalugit kommuni qanoq ilioriarnissaminut iliuuseqartariaqartoq. Aamma maluginiarpara Akulliit Partiiat erseqqissumik oqaaseqarmat nammineerluni illuliortoq kisimi akisussaammat illu inerlugu sananissaanut taanna aamma­nassui­aatinni soorlu ersertoq uangattaaq isumaqatigaara, taamatut paasin­ninneq Akulliit Partiianinngaanniit isumaqatigaara.

 

Kattusseqatigiit aamma qujassuteqarfigeqqissavakka pillaammik ernialiisar­neq aatsaannguaq Inuit Ataqatigiinnut tunngasumik oqaaseqarfigereerakku Akulliit Partiiata aamma atorunnaarnis­saa kaammattuutigimmagu upernaaq ine­qarnermi nassuiaammi akissutikka innersuussutigeriarlu­git taassumap nali­lersoqqinneqarnissaa oqaatigaara. Aammalu naggataatigut oqaatigerusullugu assigiinngitsut Kattusseqatigiit taagugaat suleriaqqinnermi aallaaviussam­mata maannangaaq oqaatigeriissanngilakka. Maannangaarli oqaatigerusutara unaavoq oqaluttarfimminngaanniit maannga ataqqinartumit ataasiarani SIKU-blokki pillugu qaffatsitsisoqartarmat. Ilaatigullu ullumikkut oqartoqarmat killup tungaatigut ilaatigut ingerlasoqartoq. Suliniutigissavara taanna pillugu nalunaarut nassuiaat qaffatsinniassallugu imaassinnaavoq allagann­gorlugu Inatsisartunut nassiuttoq. Isumaqarpunga soorlu ippassaq aamma o­qartunga tassunga tunngasumik taamatut pilersaarusiortoq taamatullu inger­latsisoq illersorneqarmat aamma uagutsinnit, kisianni assigiinngitsut paat­suualaarutit qaffatsinneqaqattaarmata pisussaaffilerpunga imminut Inatsi­sartut allaganngorlugit nassuiaassiffilissallugit.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Naalakkersuisup paaserusummagu akiliisinnaassuseq tunngavigalugu akilersui­salernissaq qanoq isumaqarfigineripput assut ajuusaarpunga Naalakkersuisut sulisoqarput ineqarnermut tunngasu­nik Tiniteqilaarmiusoorlugu ekspert-inik tamakku pisortat sulisussaapput Inatsisartut qanoq isummersimanerat tunnga­vigalugu. Assersuutitut taalara blok 1, tassani najugaqartut ilaat direktør-iupput ilai fuldmægtig-it ilaallu SIK malillugu akissarsiaginnerpaat ilaa­tigullu arnat aappaat pinialunnermik saniatigooralugu isertitaqartartut, taakkua kisianni ullumikkut piumasa­qaataavoq ineqartut tamarmik assigiimmik akiliisassapput takullannguarnagu qanoq isertitaqar­nersut, taannaralugulu ukiuni kingullerni akiligassat qaffaraluttuinnartut. Taamaattumik erseqqis­sumik atassummit paaserusupparput, misissorneqarniarli. Taakkua ekspertinik taaneqartartut saperpassuk upernaamut uanga kisitsisinik ekspertiunngikkaluarlunga pinnguarniarnermik soqutigisaqartuugama, taava siunnersuummik saqqummiussissaanga. Kisianni tassa ajuusaarnar­poq. Inatsisartut isummersimanerat naapertorlugu naalakkersuisut pisussaammata inatsisartuni isummiunneqartut aallaavigalugit suliniuteqassallutik.

 

Illut napaannartut qanoq ilillugit atorsinnaaneranut tunngasumik naalakkersuisoq erseqqissaassu­teqaqqusivoq partiinut. Tassa uagut oqaatigereeraluarparput illut napaannartut sapinngisamik piaartumik atorsinnaanngitsut piiarneqarniarlik. Atorsinnaasut ilaatigut illoqarsimasup akiligas­saqarsimanera peqqutigalugu qanoq ullumikkut iliorfigineqarsinnaanngitsut. Akiligassat puigor­lugit tuniniarneqarniarlik allanngortitsisoqanngippat illut napaannartut maanngaaniit oqaluu­serinnguarlugit atorsinnaajunnaarnissaat tikillugu napaannassapput. Taamaattumik aningaasat aporfigineqarsimappata, ullumikkut qanoq iliuuseqarfigineqarsimannnginnerannut, taava aningaasartaat isumakkeerneqarniarlik. Aamma isumaqanngilagut illut tamakkua 60-ikkunnili sanaat ullumikkut milliuunerpassuarnik naleqartut.

 

Siku blok-i aamma uanga soqutigisarigakku maani eqqartorneqartarmat isumaqarpunga naalak­kersuisoq qinnuigisariaqartoq siku blokkimit paasissutissat pissarsiarinnginnatsigit annertuneru­sumik maani  illumik taassuminnga suliaqartoq qanoq illup pitsaatigineranut, qanoq nunatsinnut naleqquttuuneranut paasissutissanik pissaqannginnatta maani qaffatsinneqaqattaartuartoq. Taamaattumik isumaqarpunga naalakkersuisoq qinnugisariaqartoq siku blokkimik sanasimasup illup qanoq suliarineqarnera suut atortorineqartut tamaasa inatsisartunut saqqummiuttariaqarai. Taamaaliortoqanngippat piffissap arlaatigut aamma maani oqaluttarfimmi qaqeqqinneqarsin­naammat.

 

Inissiarsuit ilaasa piginneqatigiilluni inigineqarsinnaanerannut tunngasumik Atassummiit saqqummiussarput naalakkersuisup misissugassatut tigummagu qujavugut. Soorunami uani taamatut isummernitsinni eqqarsaatigaarput inuit pissakinnerusut erseqqissigaluttuinnassammata. Pissaqartut soorunami ajunngitsumik pissaqarnertik naapertorlugu Andelsboliginik taamak kusanartigisunik illullit. Aamma maani najugaqartut piumassuseqaraluarput immaqa pitsaaneru­sunik periarfissinneqarunik. Taamaattumik inissiarsuit ilaata misiligutitut aaqqissuullugu piginneqatigiinnikkut inissianngortinneqarnissaanut naatsorsuisoqarniali.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Siullermik ajuusaarpunga Naalakkersuisup pakatsinera pillugu. Tassa oqarmat partiit saqqummii­sut pakatsiffigalugit, siunnersuuteqanngimmata annertunerusumik. Kisianni isumaqarpunga partiit tamarmik oqariartuutaat ataatsimut eqekkaraanni annertoorujussuarmik  siunnersuutinik aammalu isummanik saqqummiutaqartut. Taamaattumik taakkununnga siunnersuutaasut aaqqiissutaasinnaasunik aamma imaqarmata, upernaamullu aamma suleriaqqinnissamut isum­mersuuterpassuaqarmata isumaqarpunga taakkua aallaavigalugit aamma upernaamut saqqummii­nissaq suliarineqarsinnaassasoq. Taamatut uanga aamma partiitsinninngaaniit isummersuutivut eqqarsaatigalugit assut neriuuteqarpugut isummersuutit aallaavigalugit aamma upernaamut saqqummiinissamut suleriartoqaqqinnissaanut. Aamma maannakkumut ajornartorsiutit saqqum­miunneqartartut annertupput. Aamma isumaqarpunga annertuseqqittariaqarnissaannik tamatta annertuseriaqqinnginnissaat anguniarlugu upernaamut saqqummiisoqartariaqartoq.

 

Uani utoqqaannaanngillat ajornartorsiuteqartut massakkut illoqartut. Tassami ilaatigut illut aserfallatsaalineqartariaqartarput ukiut tamaasa allaat. Qalipanneqarlutik arlaatigullu aamma iluarsaanneqarlutik, oqorsaqqinneqartarlutillu. Taamaattumik uani uagut Siumumi oqaatigisarput atortussatigut pisiniarnissamut aamma periarfissat pingaartumik aamma nunaqarfinni qisuerniar­fiit, qalipaataarniarfiit, allatigullu oqorsaatissanik nioqquteqarneq eqqarsaatigalugu, maannamut ingerlatsineq naammaginanngilaq. Pisariusorujussuarmik tamakkuninnga pisiortorsinnaaneq ingerlavoq. Taamaattumik oqaatigisarput una inuusuttunut taamatut nutaanngitsut akikitsunngor­lugit neqeroorutigissagutsigit aamma qulakkeersimasariaqarparput atortussaqarnissamikkut immaqa maannakkuminngarnit akikinnerusumik allaat periarfissaqarnissannik misissuisoqarnis­saa.

 

Taanna innersuussutigisarput neriuppunga suleriaqqittussani eqqarsaatigineqarumaartoq. Nuannaarutigaara tassani suleqqinnissami sukkasuumik aamma ilisimasaqartunik peqateqarluni. Upernaamut aaqqiiniartoqarnissaanik, taanna uagut Siumuminngaaniit siunnersuutigisarput naalakkersuisumit ilassilluarneqarmat. Neriuppungami, neriuppugullu maannakkulli aaqqiissu­taasinnaasunik tigussaasunik  saqqummiisoqassasoq. Uteqattaartuaannarsinnaanngilagut maani ajornartorsiutaasut annertoqisut aammalu allisikkaluttuinnarlutigit qanoq iliuuseqartariaqaleratta­mi.

 

Lars Karl Jensen, Siumut:

Aap, naalakkersuisup ujartuineratigut aamma uanga oqaaseqalaarniarpunga. Tassa isumaqarpu-nga maannakkumut ineqarneq inissiaqarnerlu pillugit nassuiaatit pisartakkagut taakkua  qujanar­torujussuusut. Nassuiaateqaannarnikkut anguneqarsinnaanngilaq periaasissamik qanoq iliuuse­qannginneq imaluunniit qanoq iliuuseqarnissaq. Suleriaasissat assigiinngitsorpassuit  isumalluar­figisavut saqqummertarput nassuiaateqarnermut atatillugu oqaaseqarfigineqartarnerisigut partiit tungaanniinngaaniit.

 

Unaana eqqaagiga upernaaq aamma taamatut nassuiaatinik saqqummertoqarnerani illuminnik akileereersimallutik periarfissarsiortut illut iluarsaateqqinnissaannut, ilaatigut immaqa utoqqa­lereernikut. Tassami taakku mattussaanikuummata illu akilereernikuummat ESU-minngaaniit tapeqqissinaannginnerannut. Isumallualernikuugaluarput tamakkunuuna kiisami periarfissinneqa­lerlutik. Maannakkumut nassuiaateqarnikkut tamakku tikeqqinneqanngillat, taamaattumillu neriuppunga upernaamut suleriaasissamik, suleriaatsip ingerlaqqinnerani tamakku ilanngullugit qanoq iliuuseqarfiginissaat isummerfigineqassasut.

 

Uanga nammineerlunga ippassaaninnguaq siunnersuutiga tamaani saqqummiuppara. Tassa nunaqarfinni illoqarfinnilu  illut boligstøttip illuutai naparliinnartut iluarsaatereernikut atorne­qanngitsut taakkua aningaasaqarnermut ataatsimiitsitaliamut saqqummiussaanikuupput.  Ani-ngaasaqarnermullu ataatsimiitsitaliap ineqarnermut ataatsimiitsitaliamut ingerlateqqippai maannakkut. Neruppunga tamakkua ilanngullugit tulliani suliassap qaqinneqarnerani sammine­qarumaartut. Nalunngilara kisitsisitigut takusinnaavara maannakkut saqqummiussatigut illorpas­suaqarpoq inuisa qimaannarsimasaannik. Akilileraluarlugit iluarsaanneqarnerat ima qaffasitsigi­voq najugarineqarnissaat kajungernarani akissaqartinnginneri peqqutigalugit. Uanili maannakkut illuliat namminneq sanaartorneqartut aammalu periarfissat allat eqqunneqarneranni uanga aarlerigivara atortussanik suli atorsinnaalluartunik maangaannartitsinissarput, aammalu marlori­aammik qaleriittunik aningaasartuuteqalernissarput. Taamaattumik uani aatsaaginnaq taasakka ilanngullugit suliarineqarluarumaartut neriuutigivara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Isumaqarpunga partiit assigiinngitsut saqqummiutaat soqutiginarluinnartut. Aammalu upernaa­mut suleriaqqinnissamut annertuumik paasissutissiisut tikkuussisullu qanoruna iliortoqarniartoq. Taamaattumik siumumiit oqaluttut aamma Ruth-ip iluamik paasinarluartumillu oqaatigereerma­git taanna qalleqqinngikkaluarlugu.

 

Nuannaarutigaara maani oqaaseqartut ilaatigut eqqaammatigit inissiarsuit ilaasa piginneqatigiil­luni illutut tiguneqarsinnaanerat aamma atassumminngaaniit aamma oqaatigineqartoq eqqartor­neqarmat. Minnerunngitsumillu aamma pillaammik ernialiisarnerup atorunnaarsinneqarnissaan­nut tunngasut saqqummertut aamma nuannerpoq tusarlugit. Tassami ullumikkut akiligassat taamak amerlatigisut aammalu akiliisinnaanerup qanoq ilaatigut qanoq ilungersunartiginera aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata eqqaasaa ilumoorluinnarput. Tassa inuit akissaatikinnerusut pingaartumik aalisarnermik piniarnermik inuussutissarsiuteqartut aammalu nalinginnaasumit akissarsiakinnerusut, taakkuusariaqarmata tapiissuteqartarnermi salliutillugit, pingaartumik meeqqanut tapiissuteqartarneq qiviassagaanni, eqqaamasariaqartut. Allaammi ilaatigut qinikatut saaffigineqarsimavunga inummit milliuunit affai angullugit akissarsiaqartartumik nammineerluni oqartumik: "Uanga pisariaqartitsinngikkaluarpunga meeqqanut tapiissutinik ikiorneqarnissamik ukua akissarsiakinnerit pisariaqartitsinerupput, soormi taakkua pissarsiassaraluakka uanga pigunikku". 

 

Ullumikkut ineqarnermut akiliisarneq eqqarsaatigissagaanni inissiarsuarni meeqqanut tapiissutit kikkut tamarmik pisarpaat. Taamaattumik pisariaqartitsinerpaat isumaqarpunga akissarsiakinnerit annerusumik taakku eqqarsaatigineqartariaqalersut.

 

Upernaaq ineqarneq pillugu nassuiaat  saqqummiunneqarmat aamma tamakkuupput eqqartorne­qartut. Taamaattumik isumaqarpunga uani suliassami una kisiat najoqqutarinagu kisiannili upernaaq aamma saqqummiunneqarsimasut tigoqqillugit ilanngullugit upernaamut suleriaqqin­nissamut atorneqarumaartut. Tassami upernaaq ineqarneq pillugu nassuiaat saqqummiunneqar­mat aamma oqaaserpassuit aninneqarput, allaat  immaqa massakkumut assingungajalluinnartut.

 

Taamaattumik taamanikkut oqaatigineqartut maannakkullu saqqummiunneqartut isumaqarpunga ataatsimut katillugit tamaasa ineqarnermut naalakkersuisut sullissinera tassannga ilalaarlugu isumaqarpunga aaqqittariaqartoq taamaalillugu. Tassami maani oqaluttarfimmi ineqarnermut tunngasut ajornartorsiutit arlalippassuariarluta eqqartortuarpagut. Aamma kingumut utilaarlugit oqaluuserereersimasat ajortuunngilaq. Paasissutissartalissuit tassani saqqummiunneqarsimasut  matuuinnarneqarsinnaanngillat toqquinnarlugit. Pisariaqartut arlalissuit saqqummiuttareerneqar­nikuupput. Taamaattumik qalleqqissaasuaannarneq aamma aappaatigut piffissamik atuilussinnar­neruinnartarpoq.

 

Amalie Markussen, Inuit Ataqatigiit:

Uagut Inuit Ataqatigiinninngaaniit nuannaarutigaarput saqqummiunneqartut uani oqaluttarfim­minngaaniit. Aamma tamarmik sukumiisunik imaqarlutillu soqutiginartuupput suliap ingerlaq­qinnissaanut. Soorunalimi pakatsinalaanngitsuunngilaq Daniel Skiftip eqqaasaa apeqqutit akineqarsimanngitsut. Apeqqutit toqqammavigalugit ingerlaannarlu akissagutsigit ajornartorsiut massakkut immaqa piareersinnaagaluarput, kisiannili suliniut una annertugami taavalu qaqiligas­sat, immikkoortigassat, suliassat ataatsimiitsitaliani aammalu inatsisartuni suliassat annertugamik aamma aatsaat aallartimmat. Taamaattumik tamakku apeqqutit inerneqarnerannik  takutinneqaru­maarpoq suussanersut.

 

Uani suliniarnitsinni aamma eqqartorneqartut  tapiisarnerit eqqarsaatigissagaanni boligsikrinngit taanna ukiut arlalippassuit, tassami boligsikrinngili aallartimmat killiussaasimasut 128.000-it aammalu ukiorpassuarni Socialreformkommissiuunikkunni suliniutaasimasoq. Soorlu tamakkua inerneqareeriarpata aamma aaqqiissutisssat arlaqartut pineqarnissaat Inuit Ataqatigiinninngaan­niit assorsuaq pissanngatigalugu uummap suliap inerneqarnissaa qilanaarutigaarput. Taamaalillu­ta uagut nuannaarutigaarput saqqummiunneqarsimasut partiinit tamaninngaaniit.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik Jakob Sivertsen oqaaseqarfigilaassavara tassa uanga partiip oqaaseqarnerani ammasu­mik Atassut nersorpara ujartukkakka apeqqutit akimmagit. Taamaattumik tupaallappunga taamatut nipilimmik ujartuiffigimmanga tusarnaarnerulaarsimasariaqaraluarpoq. Aamma taamatut ippoq aatsaannguummat uanga siulliullunga oqaaseqarama siku blokkimut tunngasumik erseqqinnerusumik allakkiorniarlunga. Taamaattumik taakkua inissilaaginnaariarlugit, kisianni annertunerusumik tigunagillu malliukkaartitsissanngillat. Ataatsimut oqaatigissavara partiit allat oqaaseqartui soorunamingaaq tusaatissatut tigussagakkit.

Erseqqissaatigissavara pakatsinera imannak annertuumik tiguneqartoq maluginiarpara. Aamma taamaassappat tupigissanngilara. Oqareerpunga partiinut tamanut ataatsimoortumik illut napaan­nartorpassuit aaqqiiviginiarnissaat isumaqatigiissutigaarput. Aamma akiitsut amerlavallaaqim­mata qanoq iliuuseqarfiginissaat aamma isumaqatigiissutigaarput. Apeqqutillu assigiinngitsut taariarlugit pakatsiallannera ugguuna imatut erseqqissaateqarfigerusuppara.

 

Pingaartissimavara inatsisartut sulisitaattut, tassami Naalakkersuisut inatsisartut sulisitarimmati­git, suli angusassaq pitsaanerusoq pimoorullugulu anguniassagukku, taava inatsisartunik immer­luarneqarnissaq siunertaralugu taamatut apeqqutit assigiinngitsut isummerfigillaqquneqarsimam­mata. Taamaattumik uanga annertunerusumik taanna tigussanngilara. Nalunngiinnarpara maannamut sulisitsisut tupinnanngitsumik pissusissaasoortumillu sulisitaminnut soorlu Naalak­kersuisunut isornartorsiuillutillu ilaanni assigiinngitsunik oqaaseqartarput. Tamanna isorinngilara tamanna pissusissamisoorpoq. Illuatungaatigut aamma sulisut sulisitsisuminnut oqarsinnaatitaa­nerat neriuppunga aamma inatsisartut ataqqillugu tigussagaat. Uanga sulisutut inatsisartut sullilluarusunnermik assigiinngitsunik ujartuisimavunga. Taamaattumik annerusumik annertu­nerusumillu tigunngilara taamatut pakatsinermik oqaasera qitiutillugulusooq uunga nassuiaam­mut oqaaseqaqattaarfigineqassappat. Taanna qitiunngilaq. Qujanaq.

 

Finn Karlsen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Atassut:

Tassalu paasivara allamik oqaaseqarniartoqanngitsoq. Taamaalilluni immikkoortoq 18, Inissia­liornermut tapersiinermut tunngasut pillugit nassuiaatip oqaluuserineqarnera naammassivoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.