Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 23-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 1. oktober 1997 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 23.

 

Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalakkersuisoq:

Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunersuut oqaaseqaatitalik, Inatsisartunut agguaanneqarsimavoq. Nukissamik pilersuinerup inuiaqatigiit aningaasaqarnerati­gut akilersinnaanerpaap, avatangiisinullu pitsaanerpaap siuarsarnissaa, kiisalu nukissat ataavartut annerusumik atorneqalernissaat siunertaralugu, inuiaqatigiit uuliamut pituttorsimavallaarnerata annikillisinneqarnissaa peqqussutikkut siunertarineqarpoq.

 

Pernaataasumik nunami maani nukissamik pilersuineq pillugu pingaarnerusutigut killissarititas­siortoqarpoq. Tamatumunnga pissutaavoq, nukissaqarniarnermut tunngasut malittarisassiuunne­qarnissaannut tunngavissaviit aalajangerneqarnissaat nassuiarneqarnissaallu pisariaqartinneqa-raluttuinnarmat. Inatsisini ullumikkut atuuttuni amerlasoorpassuit nukimmik piortorfiit, sulif-feqarfiit nukissiortut, aammalu nukissamik pilersuinerup aqunnissaanut periarfissat malittarisas­saqartinneqarnerannut tunngassuteqarput. Inatsisit ullumikkut atuuttut suliassat suliassaqarfiillu Naalagaaffimmit tigooqqarneqarnerat ilutigalugu ilusilersorneqartarput, akuersissutigineqartarlu­tillu. Nukissaqarniarnermut tunngassuteqartut naalakkersuinikkut malittarisassiuussinnaajumal­lugit, aammalu teknikkikkut ineriartorneq siuarsarniarlugu nukittunerusunik tunngaveqarnissap pisariaqartinneqariartuinnarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Taamaammat Naalakkersuisut nukis-saqarniarnikkut ingerlatsinermi anguniakkat, aammalu pilersaarusiornikkut oqartussatullu suliassat pingaarnerusut, ataatsimut tunngavissaqartilerniarlugit suliniuteqarsimapput.

 

Peqqussutissatut siunnersuusiornikkut, nukissamik pilersuinerup teknikkikkut annertusaanernut aningaasaqarnikkullu pilersaarusiornermut allanut ilanngullugu ataatsimut aaqqissuussivigine­qarsinnaanngornissaa siunertarineqarpoq. Kiisalu suliffeqarfiit, nukissamik pilersuisut, angunia­gaasa naleqquttumik tunngavissiorneqarnissaat, taakkununngalu killissarititaasut nassuiarneqar­nissaat peqqusutikkut ilanngullugu anguniarneqarpoq. Atuisut innaallagissamik, uuliamik kiassarnermillu naammaginartumik pilersorneqarnissaminnut periarfissaqarnissaat, qularnaarni­arlugu nukissaqarniarnerup malittarisassaqartinneqarneranut ataatsimut atugassaqartitsisoqarnis­saa, aamma anguniagaavoq pingaaruteqartoq.

 

Nukissanut ataavartunut - erngup, seqerngup, anorillu nukinganut - soqutiginninnerujussuaq, aamma nukissaqarniarnikkut allaasunik suliassaqarfiulerpoq. Naalakkersuisut siunnersuutikkut tassuuna ineriartornermut malinnaajuarnissartik kissaatigaat. Teknologiip nutaap tiguneqarnis­saannut eqqunneqarnissaanullu, aammalu nukissamik pilersuinerup annertunerpaaffiani, nukissa­qarfiit ataavartut ilanngullugit atorneqalernissaannut, naalakkersuinikkut malittarisassaqartitsi­sinnaanissaq Naalakkersuisut anguniarpaat.

 

Suliffeqarfippassuit nukissamik pilersuisuusut peqqussummi eqqartorneqarput. Pingaartumik kiassaanikkut peqataasorpassuaqarpoq. Innaallagissamik pilersuinermi peqataasut ikinnerupput. Suliffeqarfik ataasiinnaq uuliamik eqqussuisuuvoq, amerlaqaalli atuisunut uuliamik siammarteri­sartut.

 

Taamaalilluni nukissaqarniarnermut tunngassuteqartuni pineqarpoq, pilersuineq amerlaqisunik killilersugaanngitsunik atuuffeqartoq. Peqatigisaanillu suliffeqarfiit ingerlatseqatigiiffiillu ilaat, inoqarfinnik pilersuinissaminnik annertoqisumik pisussaaffilerneqarsimapput. Peqqussutissatut siunnersuutikkut, Naalakkersuisut pissutsit qanoq issusiat allanngortissanngilaat, qularnaassallu­guli atuisut, sanaartortitsisut suliffeqarfiillu pilersuisuusut, siunissami ajornannginnerusumik suleqatigiinnissaat.

 

Nunatta pissusaa inoqarfeerarpassuaqarneralu pissutigalugit nukissamik pilersuinerup ilisarnaati­gisarpaa, illoqarfinni nunaqarfinnilu immikkut ingerlatsisoqartariaqartarnera - tassa qeqertarmiu­sut pissuseqapajaarpugut. Aningaasat periutsilluunniit suli illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni, ataqatigiissumik pilersuisitsilersinnaanngillat. Innaallagissat aqqutaat ingerlatsisinnaaqisut ineriartortinneqaraluarpummi, sulili ukiut arlalippassuussagunarput innaallagissap aqqutaasa taamaattut nalinginnarineqalernissaannut, imaluunniit aningaasatigut nammanneqarsinaasumik akeqalernissaannut.

 

Inoqarfinni nukissamik pilersuinerup annertusarneqarneranut iluaqutaasumik pilersaarusiortar­nerup nukittorsarneqarnissaa, Naalakkersuisut kissatigaat. Pilersaarusiornikkut siunissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu, allaat ukiut 30-t 50-illu siumut, annertusaanermut nutaann­gorsaanermullu killissarititaliortoqassaaq.

 

Naalakkersuisut isumaqarput paasissutissat kisitsisillu tutsuiginartut pitsaasullu tunngavigalugit, nukissaqarniarnikkut pilersaarusiortoqartassasoq. Nukissaqarniarnermut tunngasuni ukiorpassu­arni aningaasatigut nunamut pingaaruteqarsinnaasunik atortunut siammarterinermilu atortunut aningaasaliinissamik annertusaanissamillu aalajangiisoqartarpoq. Assersuutigalugu erngup nukinganut aningaasaliinerit sivisoorujussuarmik imminnut akilerniarsarisarput.

 

Siunissami atuinerup missingerniarnerata ajornakusoortorujussuusinnaanera pissutigalugu, aningaasaqarnikkut misissueqqissaarnerit naatsorsuinerillu peeqissaarluinnartumik tutsuiginartu­millu suliarineqartariaqarput.

 

Atuisut inuussutissarsiortullu aningaasartuutikinnerulernissaat Naalakkersuisut anguniagaraat. Kisiannili assersuutigalugu aalisarnermi, angallassinermi allanilu nukissamik atuinivik pillugu paasissutissat pigineqanngimmata, nukissaqarniarnerup siunertanik qanoq naammassinnitsiginera oqaatigiuminaattarpoq. Peequssutissatut siunnersuut aqqutigalugu suliffeqarfiup pilersaarusior­tussaatitaasup, Naalakkersuisut aalajangernerisigut pilersaarusiornermi atugassanik paasissutissa­nik kisitsisinillu pissarsiniartarnissaa tungavissaqalerpoq. Tamatuma kingunerisaanik atuinerup qanoq issusianik ilisimasaqarnerulissaagut. Taamaalilluni nukissaqarniarnikkut sipaarniarnerit inuussutissarsiutinut, atuisunut sanaartukkanulluunniit sipaarfissaqqissunut sammitinneqarsin­naanerulerput.

 

Kiassarnermut sinnerussamik pilersitsiortornerup naammattumik atorneqartannginnerata ajornartorsiutaanera, Naalakkersuisut eqqumaffigilluinnarpaat. Ungasissumit kiassaanermut aningaasartuutinik naatsorsuinermi ingerlatsinermi aningaasartuutit, aammalu ernialiinermut nalikilliliinermullu aningaasartuutit tamarmik ilanngunneqartarput, kisiannili inissiarsuarnik kiassaanermi suliffeqarfiillu namminneq kiassarneranni, erniat akilersuutillu ilaatinneqakkajunn­gillat. Taamaaliornikkut ungasissumit kiassaaneq atuisut aingaasaqarnerannit isigalugu kajunger­narsisinnaangilaq. Kisiannili ungasissumit kiassaaneq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannit isigalu­gu pitsaanerpaavoq, tassami ilaatigut uulia innaallagissiornermut atorneqartarmat kiassaanermul­lu atorqqinneqartarluni. Assortorneqarsinnaanngilaq uuliap atorluarneqarnerpaaffia atorluarne­qannginneraniit pitsaanerummat, uuliami tamarmi avataanit eqqussorneqartarpoq. Kiassaanerup nukissamik atorluaaffiunerpaap pissarsinarnerpaallu siuarsarnissaa, Naalakkaersuisut kissaati­gaat, taamaammallu Naalakkersuisut kiaap sinnerussap maangaannartinneqartarnera unitsinniar­paat.

 

Taama oqaaseqarlunga nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara, siunnersuutigissavaralu siunnersuut Inatsiartuni aappassaaneerneqartinnagu Nukissaqarnermut, Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliamut suliassanngortinneqassasoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Siumumit nuannaarutigaarput, Naalakkersuisut Nukissiuutit pillugit Inatsisartut peqqussutissaat­tut siunnersuut ersarissoq suliarilluagaasorlu, maannakkut inatsisartunut isummersorfigeqqullugu saqqummiumassuk.

 

Naalakkersuisut nukissiuutinut tunngatillugu anguniagaat arlalissuit saqqummiunneqartut, Siumumit sakkortuumik taperserniarpavut. Nukissamik pilersuineq inuiaqatigiit aningaasaqar­nerannut naapertuunnerpaaq, avatangiisinullu ajunnginnerpaasussaq, taamalu uuliamik isumal­luuteqarnerup annikillisarneqarnissaa peqqussummi siunnerfiit ilagisaattut oqaatigineqartoq, Siumumit isumaqatigilluinarparput.

 

Ullumikkummi nukissanik pilersuinerup aaqqissuunneqarnissaa pisariaqalivissimasoq tamatta nalunngilereerunaqaarput. Tamassumallu pisariaqassusiata ersernerisa ilaat, qanittukkut Sisimiu­ni misigisaasoq tujorminartoq tamatta annilaarutigisimaqaarput, tassa ullualuit inissiat amerla­nerpaat qaminngasariaqarlersimanerat, aammalu suliffeqarfiit suliffissuullu unittoortitaaneranik kinguneqartoq imaannaanngitsorujussuuvoq.

 

Tamanna misigisaasoq qinikkatut oqarutussaaqataalluni, allat taamaaqataanik siunissami mi-sigisaqartannginnissaannik sammivilimmik suliniuteqarnissamik, sillimaniarnissamillu angunia­gaqarnissamik tamatsinnut kaammattuiffiuvoq.

 

Ataasinngormat Nukissiuutinut Naalakkersuisup Naalakkersuisut sinnerlugit nassuiaataa tigusimasarput, pisimasumut paasissutaasoq nukissiuutinik eqqartuinitsinnut naapertuummat, iluatsillugu qujassutigissavarput.

 

Taannaannaanngilarlu misigisaasoq, ulluinnarnimi taamaaqataanik ilaqutariit ataasiakkaat, aamma namminneq illuuteqartut kissarsuutiminnik, innaallagiaqarfimminnik, imermik attaveqar­nerminnik ajutoortarnerat nalinginnaasuusarpoq, ilaanni ilaqutariinnut inuuniarnikkut artukkiisu­mik allaat kinguneqarsinnaasartoq, pingaartumik ukiukkut issileruttornerani taamatut misigiffiu­suni.

 

Tassuunakkut paasinarluinnarpoq qanoq ulluinnarni inuuniarnitsinnut nukissiuutinik pisariaqar­titsinitta annertulluinnartigissusia uppernarsineqartuartarmat. Najugaqarpugummi nunarsuup avannaarpiarsuani issittumik qiianartumillu silaannaqartumi. Eqqarsaatigilerlugulu tupinnaqaaq siulitta inuuniallaqqilluinassusiat, issunik ujaqqanillu qarmalinnik oqorsarluakkanik illoqarlutik, amiinnarnik atisaqarlutik orsuinnarmillu ikummateqarlutik, taamaattoq kiagualaarlutik nuannaar­lutillu ukiorpassuarni taamatut nunatsinni inuunertik atortuarsimavaat.

 

Ullutsinnilu allaalluinnarpoq inuiaqatigiinngorsimavugut nunarsuarmioqatitsinnut attaveqaliin­narnata attaveqarnissamik pisariaqartitsisut, inuiannut atugartuunngorsimasunut malinnaaniarluta peqataaniarlutalu aalajangersimasut. Tamanna inuiaqatigiit kalaaliusugut isumaginiarparput pitsaanerpaamillu angusaqarnissarput siunertaralugu siunnerfigalugulu ingerlanissarput peqati­giilluta allorissaarfiginiarlugu suliniarnerput nuannersumik sakkortuumilu ingerlatileruttorparput.

 

Ukiullu makku ineriartornermi killiffigisavut kingumut qiviarluni pissusiusut nalilersoqqinnis­saannik piffissanngorpoq, tamannalu Naalakkersuisut aamma paasilluarlugu Nukissiuutitigut ullumikkut killiffiusoq naliliiffigaat, qanorlu ingerlaqqinnissami nalimmassaaniarnerminni nassuiaataat Siumumit iluarisimaarluinnarparput.

 

Naalakkersuisut anguniarpaat nukissaqarniarnermi ataatsimoortumik malittarisassaliorneq, teknikkikkut annertusaanermik ilaqartinneqartoq. Nunarput tamaat nunaqarfinnilu nukissiuutit­gut pilersaarusiorneq sukumiisoq ingerlanneqartussanngorpoq, allaat ukiut 30-t sinneqalugit siumut pilersaarutinik nutaanngorsaanernillu ilaqartinneqartussaq.

 

Nukissiuutitigut atuinitta akilersinnaasumik ingerlanneqarnissaa sipaarniarfiusumillu ingerla-lernissaa anguniarlugu INI-p aamma suliniutigiligai, qaammarsaanerit aqqutigalugit meeqqanit paasisitsiniutigineqalernerat nuannaarutigaavut.

 

Taamalu najugaqartut peqatigiiffiisa IPK aqqutigalugu pikkorissaanikkut nukissamik sipaarute­qarsinnaanermik suliniuteqarnerit aallartinneqareersut, ignerlanneqartuarnissaat Siumumit kaammattuutigerusuppavut.

 

Minnerunngitsumillu ullumikkut illuliortartut inissialiortartullu sannarlutaanngitsunik oqorsarlu­akkanillu sanaartornissaat isumagiuarniartariaqarpavut, kingunissamut tamatsinnut isumannaan­nerpaallunilu akikinnerpaasussaammat, taamaammallu Naalakkersuisut namminneq illuutimin­nut inissiarsuarnilu oqorsaanissamut suliniuteqarlutillu periarfissiiniarnerat, iluarisimaarnarlunilu tapersersornartuuvoq.

 

Nukissiorfiit ilaasa kiammik sinnerussamik atorluaaniarnertik ajornartorsiutigigaat, aamma Inatsisartuni ilisimavarput, aammalu akigitinneqartartut annertuallaarnerat pillugu ingerlatsiviit ilaat namminerisaminnik kiassaatilersortalerput, akiliutigisartakkaminnik millisaaniarlutik. Taamaattumik akilersinnaasumik atorluaasumillu Naalakkersiusut misissuititsillutillu anguniaga­qarnerat, taamalu kiaap sinneruttup maangaannartinneqartarneranik unititsisussamik iliuuseqaru­manerat Siumumit qilanaareqaarput.

 

Siumumit innaallagissap akiinik apparsaajuarnissamik suliniuteqarneq tamakkiisumik taperser­sortuagaraarput. Naalakkersuisut uuliamik isumalluuteqarnerup millisikkiartuaartinneqarnissaa anguniarlugu soorlu seqerngup, erngup anorillu nukinginik atuinermik siuarsaanerit eqqumaffi­gilluinnarnissaannik suliniutaat, aamma Siumup tungaanit kaammattuiqataaffigaavut. Eqqaave­qarfiliortarnertigut kiammik atorluaanermik siunertaqartinneqartumik ilaqarnissaa iluatinnaate­qartutut aamma isumaqarfigisarput, inassutigissavarput atorluarniaqqullugu.

 

Kiisalu akigititatigut Naalakkersuisut Inatsisartullu eqaannerusumik aaqqiisarnissamillu aalaja-ngersaasalernissaat, aamma siuariaallannertut isigalugu maluginiarsimasatsinnut ilaammat iluarisimaarparput. Siunissami isumalluarnartoqarmat tassuunakkut suli innaallagissap erngullu akikillinerunissaannik angusaqartoqarsinnaasoq takorloorsinnaagatsigu.

 

Nukissiuutit pillugit eqqartuinermi eqqaanngitsoorsinnaanngilarput, massakkorpiaq siunissamilu sullissisunik aamma pisariaqartitsinerput annertuujummat. Taamaattumik Naalakkersuisunut kaammattuugissallugu naleqquttuuvoq, nunatsinni sulisussanik ilinniartitsinerit pikkorissaaneril­lu annertuumik suliniutigeqqullugit, minnerunngitsumik nunaqarfinni ilinniarsimasunik aamma sulisoqarnissaq qularnaariffigisariaqarmat.

 

Pitsaasumik sullississagaanni ilinniarluarsimanissaq pikkorissuunissarlu ullutsinni sutigut tamatigut pisariaqarluinnartuusoq eqqaasitsissutigiuartariaqarparput, tamannalu inuiaqatitsinnut nammineerusussuseqartunut kaammattuutigiuassallugu pissusissamisoortuuvoq.

 

Teknikkikkut nutaamik pitsaasumillu aqutseriaaseqarnikkut, eqaatsumik sullissinissap aqqutis­saanerata pisariaqartuunera, Siumumit arajutsisimanngilarput, taamaattumik Naalakkersuisut teknologi atorlugu nutarsaaniarnermik suliniuteqarniartuarnerat aamma Siumup ilalernartuutil­luinnarpaa.

 

Peqqussummi anguniagaavortaaq, Naalakkersuisut nukissanik atuinermi ingerlaaseqarnermik ukioq allortarlugu Inatsisartunut nassuiaateqartalernissaat. Tassungalu atatillugu nukissiuuteqar­nikkut ineriartorneq, ilisamatusarnerullu ingerlaneranik annertunerusumillu kisitsisinik paasissu­tissanik ataavartumik ilisimatinneqarlutalu, malittarinninnissarput pingaarteqisarput piviusun-ngortinneqartussangortoq Siumumit nuannaarutigaarput.

 

Taama oqaaseqarluta Siumumit inatsisissap siullermeerneqarnera akuersaarparput, ataatsimiitita­liamilu suliareqqinneqarnissaa inassutigalugu.

 

Finn Karlsen, Atassutip oqaaseqartua:

Nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaanut siunersuut, Naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq, Atassummi sukumiisumik misissoreerlugu, imattumik naatsumik oqaase­qassaagut.

Peqqussutissap siunertaa, nukissamik pilersuinermi inuiaqatigiinnut akilersinnaanerpaaq, aammalu avangiisit eqqarsaatigalugit mingutsitsinnginnerpaaq, soqutiginarpoq tapersersornarlu­nilu.

 

Taamatut peqqussusiorneq Atassutip politikkikkut anguniagaanut naleqqulluinnartuummat iluarisimaarluinnarparput.

 

Atassutimmi anguniagaraa, nunatsinni uuliamik atuisariaqarnerujussuatta millisarneqarnissaa, tassungalu taarsiullugu erngup nukinganik atuinerujartuinnarnissarput, tamatumani aningaasati­gut periarfissavut aallaavigalugit. Tamannami aamma namminersortunit, imaluunniit nunanit allamiunit aningaasaliiffigiumaneqarneruvoq imminullu akilersinnaanerpaalluni.

 

Naalakkersuisunit oqaatigineqartoq eqqorpoq, tassalu nunatta isorartunerujussuata inoqarfippas­suaqarneratalu, nukisssamik pilersuinermi illoqarfinni nunaqarfinnilu immikkut ingerlatsiso-qartariaqartarnera pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq nalunnginnatsigu.

 

Taamaattumik ullumikkut politikkikkut anguniagassap, tassalu erngup nukinga atorlugu nukis­siorfinnik pilersitsiortorniarnerup pimooruttuaannarnissaa Atassummit inassutigaarput.

 

Soorlu Kujataani, Qorlortorsuarmi, erngup nukissiorfeqalernissaata pilersaarutit malillugit Kujataa tamakkingajavillugu pilersulersinnaagaa. Taamaattumik nunap immikkoortuini allani, erngup nukiliorfinnik illoqarfinnut nunaqarfinnullu pilersuisinnaasunik nassarniartuartoqarnis­saa, Atassummit inassutigaarput, taamaalilluni aatsaat nunatsinni uuliamik atuinerujussuup malunnaateqarluartumik appartinneqarsinnaneranik kinguneqarsinnaammat. Tamatumalu ki-ngunerissavaa, pingaartumik namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut aningaasarsiornerinut, annertuumik iluaqusiisussaanera, aammalu suliffinnik nutaanik aallartitsiniarnissamut annertuu­mik periarfissiisussaapput, nunamut tamarmut iluaqutaasussamik.

 

Seqerngup anorillu nukingi atorlugit iluaquteqarniarsinnaanerup pimoorullugu misissuiffineqar­tuarnissaa, Atassummit piumasaraarput, tamakkumi nunani allani atorneqaleriartuinnarnerat ilisimagatsigu.

 

Erngup nukinganik nukissiorfeqalernikkut nukiit sipporussat atorluarumallugit, kiassarnermut atorluarneqartarnissaat eqqumaffigeqquarput, soorlu taamatut atuisoqartoq Nuummi, taamaalillu­ni uuliamik atuinerput millisarneqassaaq mingutsitsinerlu millisarneqassalluni.

 

Nukissamik nutaamik pilersuinerup annertusarneranut ukiorpaalussuit atortariaqarnerat naatsor­suutigisariaqarparput, soorunalumi aamma tamatumani aningaasat apeqqutaasussaammata.

Naalakkersuisunut ilaasortaq Atassummit isumaqatigaarput, paasissutissat kisitsisillu tutsuiginar­tut pitsaasullu tunngavigalugit nukissaqarniarnikkut pilersaarusiortoqartassasoq.

 

Taamatut oqaaseqarluta, nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunner­suut, Atassummit tamakkiisumik taperserparput, aappassaaneerneqartinnanilu Nukissiuuteqar­nermut Nalunaarasuartaatitigullu Ataaveqarnermut Ataatsimiititaliami sammineqaqqaarnissaa inassutigalugu.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nukissamik pilersuineq pillugu peqqussutissatut siunnersuut Inuit Ataqatigiinit soqutigalugu qimerluuataarsimavarput, ukulu oqaatigissallugit.

 

Peequssutissatut siunnersuummi 25-nik paragraf-ilimmi Naalakkersuisut pissutsinut assigiinngit­sunut 30-t sinnilinnut aalajangiisinnaapput malittarisassaliorlutillu.

 

Peqqussutip siunnersuutigineqartup atortinneqarniarnera ersernerluppallaartutut isigalugu, Inuit Ataqatigiinit oqaatigissavarput, erseqqissumik suut nukissamik pilersuinermi malittarineqassa­nersut, suullu piumasaqaataanersut ilanngunneqarsimasussaagaluarmata.

 

Assersuutigiinnassavarput ' 4-mi, imm. 3: ANukissiorfiit aqunneqarnerat aaqqissuussaanerallu aamma suliffeqarfiup Naalakkersuisullu akornanni pissutsit pillugit Naalakkersuisut malittarisas­siortassapput@.

 

Sooq Nukissiorfinnut atugassaritinneqartut erseqqissumik maani saqqummiunniarneqanngillat isumaqatigiinniutigineqarlutillu?

 

Peqqussutissatut siunnersuummi aammattaaq allassimavoq, Naalakkersuisut piorsaanernut piumasaqaatinik killissarititaasussanillu aalajangiisassassut. Sunaana aalajangerneqassasoq?

Pisinnaasarpummi tamaat innaallagissiorfiit, erngup aqqutaasa iluarsarneqartarnissaat annertusar­nissaallu ingerlattariaqarpavut. Qaavatigullu Nukissiorfiit ' 12-imi illoqarfinni nunaqarfinnilu pitsaasumik naammattumillu innaallagissamik kiammillu pilersuinissamut pisussaatitaapput.

 

Inatsisitaanut naggataatigut Inuit Ataqatigiinnit piumasarissavarput, Inatsisartut malinnaatinne­qartuarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut nalunaarusioraangamik, Inatsisartuni Nukissiorner­mut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliaq pinngitsooratik tusarniaqqaar­tassagaat.

 

Inuit Ataqatigiit siunertat kusanartut siuliani taasat isumaqatigilluinnarpaat, innersuussutigis-sallugulu 1995-imi april-imi saqqummersinneqarsimasoq nukissiuutit pillugit iliuusissatut innersuutigineqarsimasoq, unalu peqqussutissatut siunnersuut piviusunngortitsiniarnermut takussutissatut isigalutigu.

 

Inuit Ataqatigiinni iluarisimaarparput, ukioq ataaseq allortarlugu nukissiuutit pillugit nassuiaam­mik saqqummertoqartalissammat, kiisalu paasissutissanik kisitsisinik assigiinngitsunik saqqum­miussisarnissat, ilisamatusarnikkummi nukissiornerup malinnaviginissaa pingaaruteqarpoq, ineriartorneq siunertalimmik ingerlanneqassappat. Naalakkersuisummi saqqummiinermini oqaatigaa aalisarnermi, angallassinermi allanilu nukimmik atuinivik qanoq annertutigisoq pillugu paasissutissanik peqartoqannngitsoq.

 

Ullumikkut nunarsuaq tamakkerlugu ilisimatuut ilungersorput, uuliaanngitsumik nukissiornissa­mik ineriartortitsinermik, maannamullu ineritissimasaat nunatsinit malinnaaffiginissaat pisaria­qarluinnarpoq. Suliassaavorlu ilisimatuut paasisaat nunatsinnut naleqqussarlugit ineriartortin-neqartariaqartut, siunertaralugu siunissami atorneqalersinnaanerat. Tassani eqqarsaatigaavut, seqerngup qinngorneri nukimmik pilersitsisinnaanerat ineriartorneq malillugu alliartuinnartoq malinnaaffigineqarnissaa. Uuliamimmi atuiffiunngitsut atuleriartuinnarpavut, soorlu erngup nukinga, eqqakkallu ikuallannerisigut kiammik pilersuisinnaaneq. Taamaammat Inuit Ataqati­giinnit qilanaaraarput nassuiaasiortarnikkut ineriartornermut malinnaatinneqarnissarput.

 

Inuit Ataqatigiinnit aamma paasissalugu pingaaruteqarluinnartoq unaavoq:

Sinerissami innaallagissiorfinni innaallagiaq qanoq annertutigisoq atunngitsoorneqartarnersoq. Suliffeqarfinnimmi ataavartunik pilersitsiniarnitsinni nukik akikitsoq atorfissaqartipparput, ujartortuarlugulu innaallagissap atorneqanngitsoortup suliffeqarfinnut aallartinniartunut akikin­nerusumik akilersinneqartarnissaa, naammassisaasalu illersorneqarnissaat avataanit unammiller­neqarnerannut. Maannamummi suliffeqarfiit aallartisartaraluartut ilaatigut innaallagissap akisuallaarnera unammillerneqarnerlu aallartitsiniarnermi killiliinerpaapput.

 

Sillimaniarneq:

Nukissiornermi sillimaniarnissaq pingaaruteqarnerpaanut ilaavoq. Innaallagissiorfimmut ataasiinnarmut isumalluuteqarpallaarneq sapinngisamik ungalassimaniagassat ilagilluinnarpaat. Ingammik suliffeqarfissuit angisuut innallagissiuutinik sillimmateqarnissaat pingaaruteqarluin­narpoq. Soorlu Sisimiuni Royal Greenland-ip suliffeqarfissua innaallagissiornissamut sillimmar­taarsimannginnera pissutaalluni, inuit sulisut ataasiakkaat suliffeqarfissuullu aningaasarpassuit annaavaat. Royal Greenland nunarsuarmi aalisakkanik minguinnerpaamik akisunerpaanullu ilaasunik nioqqutissiortoq, innaallagissiornikkut sillimanissaq qularnaartariaqarpaa, siunissami ajunaarnersuit pinaveersimatinniarutsigik.

 

Peqqussutissatut siunnersuummi Naalakkersuisut periarfissinneqarput  kiammik siammartiteri­nermi akigitinneqartut 0,25 megawatt-imik annerusumik pilersitsisartut qanoq akeqartitsinissaat akuersissutigisassagaat. Inuit Ataqatigiinni neriuutigaarput inissiarsuarni angisuuni kiammut akigitinneqartartut assigiiaarnerulernissaannik, immaqalu akikinnerusumik akeqartitsilernissaq.

 

ANukissamut@ aamma ilaalluinnartoq tassaavoq imeq. Ulluinnarni uagut inuttut ataasiakkaatut nukippassuarnik pissarsiffigisarparput, imernertigut nerisaqarnertigullu. Taamaammat Inuit Ataqatigiinit naatsorsuutigisimagaluarparput, peqqussummi ilaatinneqassasoq imeq. Uanilu peqqussutissatut siunnersuummi anguniagaq kusanarnerpaaq tassaassagaluarmat: Ukioq 2000-mi illoqutigiit tamarmik kuuginnartumik pilersorneqalernissaat. Imermi nappaatinut pinaveersaartit­sinermi atortut pingaarnersaraat, tamattalu peqqissuunisarput ukioq 2000-mi anguniarneqarpoq.

 

Inuit Ataqatigiinni malinnaavigisimavavut, najugaqarfinni ataatsimoorussanik kiassaateqarfiusu­ni, nukiit qanoq atorluarsinnaanerannik pikkorissaanerit kusanartut ingerlanneqartartut, neriuuti­gissavarpullu taamaattut pikkorissaanerit ingerlanneqaannarumaartut, sulilu nukinnik atuinermut paasititisiniaanerit ingerlaqqikkumaartut.

 

Peqqussummi nukissamik pilersuinermik suliaqartunut piumasarisariaqakkanut ilaatinneqar-tussatut Inuit Ataqatigiinit tulluartuutipparput, sulisorisanut pikkorissaanissamut pilersaaruti-  nik pinngitsooratik saqqummiussaqartarnissaat. Taamaalilluni nunaqavissut sulisorineqartut tikisitanik taarsersuinissaat peqqussutissami tunngavilerneqassammat.

 

Nukiip akia:

Inuiaat kalaallit inuuniarnerminni uulia kiassarnermut atugassaq, innaallagiaq imerlu pinngitsor­sinnaanngilaat. Qanoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsigisoq takuarput Sisimiuni innaallagissiorfiit marluusut aserortoormata, takuarpullu inunnit qanoq qisuariarfigineqartoq. Una tamatta isumaqa­tigiissutigisinnaavarput, ulluinnarni atugassarput nukik akisuallaarujussuaqaaq. Uanilu siunner­suummi Naalakkersuisut akigitinniarneqartunut akuersisartutut inissisimapput. Ullumikkulli innaallagissamik, kiammik inermillu pilersuisorput annerpaaq qanoq inissisimanersoq qiviaqqaa­laariartigu.

 

Nukissiorfiit Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasanik atukkinneqarsimapput 970 mill. koruuninik, ukiullu tamaasa 40 mill. koruuninik naasaanngiusartumik atukkinneqartartussaalluni, aningaasanut inatsit malissagutsigu. Nukissiorfiit ukiut tamaasa 160 mill. koruuninik Namminer­sornerullutik Oqartussanut taarsersuipput, taakkunanngalu ukioq manna 87 mill. koruuninik akiliissallutik erniaannarnut. Oqaatigineqarpoq innaallagissamut akiliutaasartut 33 mill. koruu­niusut, illoqatigiinnut ataatsimut qaammammut 70 koruuninik naleqartoq. Taava atuisut qaam­mammut 160 koruuneertarput qaammammut Nukissiorfiit Namminersornerullutik Oqartussanut taarsersugaasa erniaannaanut akiliutissatut atorneqartussanik.

 

Tamannalu tupinnaraluartoq aamma qaavatigut Nukissiorfiit innaallagisssiornissaminnut uulia KNI Pilersuisumit pisiarisartagaat liter-imut 1,98 koruuneqartinneqarpoq, assigalugu KNI Pilersuisumut pisiniaruma 10 liter-imik, aama akeqassaaq 1,98 koruunimik. Niuernermi ileqquu­voq, amerlasuunik pisigaanni akikillisaaffigineqartarneq, taamaammallu naatsorsuutigilluinnarsi­magaluarparput, Nukissiorfiit KNI Pilersuisumit uuliamik ukiumut 40 mill. liter-imik pisigaa-ngami akikilliliivigineqartartoq, kisianni taamaanngilaq. Taamaammat innaallagissamut akikilli­lerisoqassappat siuliani taasavut nalilersoqqissaarneqartariaqarput.

 

Inuit Ataqatigiinnit taama oqaaseqarluta, suliap Nukissiornermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliami sukumiisumik suliarineqaqqaarnissaa innersuussutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akulliit Partiiata aallaqqaammut oqaatigissavaa nukissamik pilersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut tapersersoratsigu, tassanimi uku siunertaammata:

 

Nukissamik pilersuinerup inuiaqatigiit aningaasaqarneratigut akilersinnaanerpaap avatangiisi­nullu pitsaanerpaap siuarsarnissaa.

 

Nukissat ataavartut annerusumik atorneqalernissaat siunertaralugu inuiaqatigiit uuliamut pitut­torsimavallaarnerata annikillisinneqarnissaa anguniarlugu.

 

Isumaqarpunga pisariaqartinneqartoq, nukissamik pilersuinerup aaqqiivigineqarnissaanut pigin­naatitsissutissaq allaganngorlugu saqqummiunneqartariaqartoq erseqqinnerusumillu aalajanger­sarlugu. Tassanilu taanna pissaaq inatsimmi.

 

Alla - maanna inatsisissaasumut naleqqiullugu - tapersersornarneranut pissutaaqataasoq tas-     sa­avoq - suliassat suliassaqarfiillu Naalagaaffimmit tigooqqarneqarnerat ilutigalugu akuersissuti­gineqarsinnaammat.

 

Isumaqarpunga, susassaqarfimmut tassunga Naalakkersuisoqarfik ineriartornermit siulliulaar­luni ingerlatsisoq; tamanna Akulliit Partiiata oqaasinnaavanut naapertuulluinnarpoq, tassa oqartarat- ta ineriartornermit siulliulaartuartariaqartugut.

 

Siunnersuut tapersersornarpoq ilaatigut pissutigalugu, tamatumuuna qulakkeerneqassammat atuisartut, sanatitsisut aamma nukissamik pilersuiffiup suleqatigiilluarnerusinnaanissaat.

 

Taamak naatsumik oqarlunga, suleqatigiissitaliamut inassutigaara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit soqutigilluinnakkatta ilagivaat nukissiornikkut pinngortitap nukingisa, tassalu erngup, seqernup anorillu nukingisa, nunatsinni pitsaasumik akikinnerpaamillu nu­natsinnut iluaqutaasumik atorneqalernissaat.

 

Taakkualu saniatigut nukinnik allanik aamma atorluarneqarsinnaasunik ilanngullugu, soorlu eqqakkanik ikuallaasarfiit atorluarneqaleriartornerisigut kiaap pilersinneqartup, inissianut alla­nullu kiassarnermut atorneqaleriartornissaa qularnanngimmat nukissamik annertuumik pissarsi­vigineqarsinnaasut.

 

Aammalu aalisakkat olie-nik maannakkut atuilernerup pitsaanerusumik atorneqarnissaa i­lan­ngullugu eqqarsaatigeqqussavarput. Tassami assersuutigalugu maanna Ilulissani fabrik-ip nutaap nukissiornermut aalisakkat olie-aat atorpaa - tusartakkallu ilumuussappata, aalisakkanik olie pissarsiarineqartartup maangaannar­tinneqartarnera angivallaarpoq atorluarneqartariaqaraluartoq - fabrik-imilu tamarmi atorneqar­sinnaanngippat, sooq illoqarfiup sinnerani iluaqutaassanngila?

 

Tamakkuusariaqarpullu Naalakkersuisut kiaap, nukiullu maangaannartinneqartarnerisa unitsin­niarnissaannut ilanngullugit suliniutigisariaqagaat, sipaarniarneq atorluaanissarlu eqqarsaati­galugit.

 

Taamaattumik Inatsisartut ukiakkut 1995-imi atortorissaarusersuineq pillugu nassuiaat, kiisalu nukissiornikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat 1996-imi ukiakkut saqqummiunneqarmat Kat­tusseqatigiit sinnerlugit siunertanut ajunngitsunut isumaqataanera nalunaarutigisimavara, taa­manikkullu oqaaseqaatikka innersuussutigalugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut tamakkiisumik isumaqatigaara.

 

Ukiunimi makkunani olie-mik avataaniit tikisitsisarnerup annertuvallaarnera, inuaqatigiinnut akisuinnarani, aammali pinngortitamik mingutsitsinerup millisarneqarnissaa aamma pinngortitap nukinginik atuinikkut anguneqarsinnaammat, taamaattumik sapinngisamik piaartumik nukissi­uutit pineqartut atorluarneqarneruleriartornissaat pisariaqarpoq.

 

Taamaaliornikkut ukiuni makkunani nukissiornikkut atortulersuutit ilaatigut pisoqalisut, nukis­siuutinik pineqartunik taarseriartuaarneqassammata, kiisalu ajutoornerit soorlu Sisimiuni qa­nittukkut pisumut assingusut inuaqatigiinnullu annaasaqaataaqisut, taamaalilluni qularnan­ngitsumik pinngitsoorneqarsinnaaneri pitsaanerusumik qulanaarneqassallutik.

 

Soorunami taamatut pilersuinissami malittarisassaqartitsinissaq pinngitsoorneqarsinnaanngilaq pisariaqarlunilu, aammalu pilersaarusiornermi paasissutissat kisitsisillu eqqortut tunngavigine­qartarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngillat, taamaattumik suliat peqqissaartumik suliarineqar­nissaat pisariaqarpoq.

 

Kiisalu inatsisissami siunnersuummi kukkunerup aaqqinneqarnissaa malugeqqussavara, tassalu siunnersuummi ' 34-imik allassimasoq ' 26-ussammat, taanna kukkuneq aappassaaniinnginne­rani iluarsineqassasoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaniinnginneqannginnermini Nukissiuuteqarnermut Nalunaarasuartaatitigullu Attaveqarnermut Ataatsimiititaliamut sulias­sanngortinneqarnera ilalerpara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naa­lakkersuisoq:

Nuannaarutigaara peqqussutissatut siunnersuutigineqartoq, aamma matumannga saqqummiun­neqartoq, partiinit tamanit aammalu Kattusseqatigiinniit tigulluarneqarmat.

 

Tamatumuuna atatillugu erseqqissaatigissavara nunatsinni nukissiuuteqarneq pillugu annertuu­mik itisuumillu oqallinneq 1988-imi Inatsisartuni peqqaarmat, tassalu nunatsinni nukissiuute­qarnikkut ineriartortitsinissaq pillugu isumaliutitsiissut, taamanikkut maani Inatsisartuni oqalli­sigineqarmat. Aammalu tamatuma kingornatigut 1990-ikkut aallartilaarnerani annertuumik eqqartorneqarluni, nukissiuutitigut inatsisilioriaatsit qanoq aaqqissuunneqassanersut.

 

Oqallinnerit tamakku maani inimi pisarsimasut aallaavigalugit, massakkut peqqussutissaq nu­taaq massakkut saqqummiunneqarpoq. Soorlu saqqummiussininni ilanngullugit eqqaagikka, peqqus­sutissatut matumuuna periarfissiis­sutaasut nutaat arlaqarput ilaatigut partiininngaaniik uparuar­neqartut oqaaseqarfigineqartullu.

 

Tassani taasariaqartutut pingaartutut erseqqissartariaqarpara Naalakkersuisut peqqussutikkut matumuuna piginnaatinneqassammata akigititat assigiinngitsut eqaatsumik aaqqinneqarsinnaa­sarnissaannut.

 

Teknologi nutaaq atorlugu nukissiuutinik pilersuinissaq annertusiartussaaq, erngup nukinga atorlugu nukissiulereersimavugut, maani Nuummi Utoqqarmiut Kangerluaarsunnguaninngaan-niit pilersorneqartumik. Ukiuni aggersuni Qullortorsuarmi kujataani, Tasersuarmi Sisimiut eqqaani aamma erngup nukinga atorlugu nukissiorsinnaanissami periarfissat sukumiilluinnartu­mik misissorneqaleruttus­sapput, ukiullu marluk qaangiuppata tamanna imaassinnaavoq suliassaq aallartereersimasinnaa­soq.

 

Taakkualu saniatigut seqernup nukinga atorlugu, inuit arlaqalereerput ilaqutariit aammalu suliffeqarfiit nammineerlutik iluaquteqalereersimasut.

 

Anorip nukinga atorlugu iluaqusersuinissamut periarfissat qanoq ittuunissaat misissorneqassap­put. Aningaasalersueriaatsit qanoq ittuunissaat aalajangersarneqassapput.

 

Soorunami avaqqunneqarsinnaanngilaq Inatsisartut aamma isumasiortarneqarsinnaanissaat, soorlu uani aamma eqqaaneqartoq saqqummiussami; ukiut marlukkaarlugit nassuiaasoqartar­nissaat Inatsisartunut taanna pingaaruteqarluinnartuusoq pissutsit qanoq ittuulersimanerannik.

Kisianni soorunami taakku avataasigut Inatsisartut tamatigut periarfissaqartuarput apeqqute­qarnikkut, siunnersuuteqarnikkut allatigulluunniik nukissiuutit pillugit aamma tusarniaanissa­mut.

 

Suleqatigiinermut tunngatillugu, Inatsisartut Naalakkersuisullu akornanni pissusiusussatut saqqummiunneqartut pillugit IA-p oqaaseqartuata oqaaserisaanut oqaatigissavara:

Soorunami nalunaarutissat assigiinngitsut Naalakkersuisuninngaaniit saqqummiunneqanngin­nerminni Inatsisartut Ataatsimiititaliaannit qimerloorneqarnissaanut uanga taanna pingaartissa­qaara, taanna oqaatigissavara. Taamaattumik tassuuna isumaqarpunga uagut akornitsinni ajornartorsiutissaqarata.

 

Ilanngullugit IA-p oqaluttuata taavai; tassa ' 4-mi imm. 3-p: Nukissiorfiit aqunneqarnerat aaqqissuussaanerallu pillugit Naalakkersuisut killissarisitsissutaasussanik aalajangersaasarnis­saannut tunngasoq.

 

Inatsisinik tunngaveqartumik nukissiorneq aammalu siunissami nunatsinni qanoq atorneqassa­nersoq massakkut ilusilersorneqarpoq. Tassalu taannarpiaavoq oqallisigisarput peqqussutissak­kut matumuuna, taamaattumik nukissiorfinnut tunngatillugu sullissinerup aammalu Nukissiorfiit suliffeqarfissuup qanoq aqunneqarnera pillugu aaqqiisarnissat, ingerlaannartumik aaqqiiisar-  sin­naanerit eqaatsumik taakkua Naalakkersuisut pisarnissaat naatsorsuutigaara. Inatsisartut ataa­tsi­miinnissaat utaqqeqqaarnagu aaqqiisoqartarnissaa pingaaruteqarpoq suliassani taamak ittuni, inunni attuisinnaasumik annertuumik.

 

Assersuutitut taalaaginnarlara Sisimiuni pisoq, ila taamak ittumik qanoq iliuusissat allallu Nu­kissiorfinnut Naalakkersuisut piumasaqaatigisinnaasaat sulissivimmut, Nukissiorfinnut Inatsi­sartut ataatsimiinnissaat utaqqisissagutsigu erininassaqaaq. Taamaattumik Nukissiorfinnut piumasaqartarnissaq eqaatsuusariaqarpoq, inunnik sullissineq pilersuinerlu pitsaasumik ingerlan­neqarsinnaassappata.

Arlaliugaluarput oqaaseqarfigisinnaasakka, kisianni taakkua arlallit oqaatigineqartut Nukissi­uuteqarneq pillugu ataatsimiititaliami neriuppunga oqallisigineqassasut. Aammalu ataatsimiiti­taliap Inatsisartunut aappassaaneerinnissamut ilanngullugit taakkua oqaaseqarfigisinnaajumaa­rai.

 

Naggasiullugu erseqqissaatigilaaginnassavara; Kattuseqatigiit ilanngullugit taasaannut Sisimi­unut tunngatillugu:

Naatsorsuutigaara Sisimiumi taanna pisimasoq, aamma ataasinngormat Inatsisartunut ilaasorta­nut naatsukullammik nassuiaatigalugu nassiussuussimasara, taassuma avataatigut sunarpiaq aallaaveqartumik taamarsuaq ajutoortoqarsinnaanera pillugu qaammat ataaseq qaangiuppat Inatsisartunut nassuiaammik nassiussaqarsinnaajumaarlunga, tamanna oqaatigaara tassani paasiniagassat annertummata aamma isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu piumasaqaatit Inatsisartuninngaaniit aamma ippassaq aammalu matumani ullumikkut taaneqartut aallaavi­galugit avaqqussinnaanngilara sukumiinerusumik ersarinnnerusumillu Sisimiuni pissuterpiaasut pillugit nassuiaateqarnissara, tamanna qaammatip ataatsip qaangiunnerani Inatsisartunut ilaasor­tanut naatsorsuutigaara naammasineqarsinnaajumaassasoq.

 

Taavalu nunatsinni nukissamik pilersuinermi isumannaatsuunissamik piumasaqarnermut tunngatillugu sineriak tamaat eqqarsaatigalugu misissuinerit massakkut aallarteruttortut naat­sorsuutigaara 1998-imi Inatsisartunut nassuiaammik saqqummiussisoqartoqarsinnaassasoq.

 

Tassa ingerlaannaq taanna pisinnaanngilaq, suliassaagami  annertooq. Kallerup inneranik piler­suinerup, imaanngilaq tassa motor-i aallartiinnaraanni, kisianni annertoorujussuummat taasuma iluaniittoq taamaattumik misissueqqissaarnissaq pisariaqarpoq. 1998-imi ukiakkut pitsaassutsi­mik isumannaasutsimillu misissuinerit taakku naammassippata naasuiaassuteqarnissara naatsor­suutigaara.

 

Akigititanut tunngasut IA-inngaaniik saqqummiunneqartut taakkua ilisimaaraagut, taamaattu­mik eqaatsumik akigititatigut aaqqiisalernissamik siunnerfeqarnerup taakkua neriuppunga isumagi­sinnaassagaat naammassisaqarfigalugillu, kisianni soorlu oqaatigiga ataatsimiitsitaliami naliler­sugassaapput assigiinngitsut saqqummiussuunneqarlutik.

 

Qujavunga ilassilluarneqarmat siullermeerinninnermi maani peqqussutisatut siunnersuummi.

 

Karl Lyberth, Siumut:

Oqaluuserisatta assigiinngitsut oqaluuserinerini ilaanni tupinnalaartarpoq aammalu qungujuffi­ulaanngitsuussanani partiit ilaasa oqaluuserisassaminngaanniit allamut nuukkaangamik immin­nut assortulaartoortarnerat.

 

IA eqqarsaatigalugit immikkoortoq 11-mi aappaagumut aningaasanut inatsisissaq samminerani, assut eqqarsarnartoqartippaat innaallagissap akiata 25 øre-mik appartinneqarnissaa. Taava uani oqaluuserisatsinni kissaateqarput nukissanut akit apparnissaannik. Aammalu oqarlutik innaalla­gissamut aki qaffasippallaartoq, tamatta taanna isumaqatigisinnaagipput. Tassa qaffasippallaar­poq, taanna isumaqatigiissutigisinnaavarput. Kisiat tassa oqareerpunga partiit imminnut assor­tulaartarnerat taanna ilaanneeriarluni qungujuffiulaartarsinnaavoq.

 

Aamma isumaqarpunga IA-p oqaluttuata kisitsisit paatsullatsiarsimagunarai, uanga paasinnit­taasera malillugu oqarami innaallagissamut isertittakkat ukiumut 33 mio. kr.-usut. Taamatut saqqummiinermini oqarpoq. Uani 33 mio. kr.-t tassa innaallagissamut akit 25 øre-mik apparne­qassagaluarpat, taakkua 33 mio. kr. naleqartut. Immaqa nalunngikkaluarlugu kukkulaartoor­lugu allasimagunarpaa saqqummiisussap.

 

Uanili majuarninni aamma pissutiginngitsuunngilara Naalakkersuisut imaluunniit Namminersor­nerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat assigiinngitsut eqqarsaatigitillugit oqaluttuap takutim­magu suliffeqarfissuit aktieselskab-inngortikkaanni ilaanneeriarluni taanna ajunngitsumik taanna kinguneqartarpoq.

 

Assersuutigiinnarlugu eqqaasinnaavarput KNI siornatigut qanoq ingerlasimasoq, kisiannili aktieselskab-inngortinnerata kingornatigut ingerlanerup pitsanngoriartornera taanna tamatta nalunngilarput.

 

Uani Nukissiorfiit eqqarsaatigalugit piffissanngunnginnerluni eqqarsaatigilissallugu Nukissiorfiit aktieselskab-inngortinnissaat. IA ilumoorluinnarpoq oqaramik landskarsimut annertuunik akiligissaqarput Nukissiorfiit.

 

Immaqa aktieselskab-inngornermikkut allanut atorniarfiusinnaasuni, akikinnernilluunniit atorni­arfiusinnaasunik periarfissarsiunnaagaluarput piginneqatigiiffittut aktieselskab-itut aallartit­tuugunik.

 

Aktieselskab-itut aallartikkunik Nukissiorfiit qularnanngitsumik niuertorpalaarneq niuerniar­nerlu tunngavigalugu ingerlalissapput tamatsinnut iluaqutaasumik. Taamaattumik Naalakker­suisunut misissullaqqunarpoq ilumut piffissanngunnginnersoq Nukissiorfiit aktieselskab-itut ingerlan-neqalernissaata misissorneqarnissaa.

 

Mannasse Berthelsen, IA-p oqaaseqartua:

Siullermik oqaaseqartoq kingullermik oqaaseqarfigilaassavara.

Aap, oqarpugut innaallagissamut akit qaffasippallaaqaat, ingammik suliffinnik ataavartunik imminut akilersinnaasunik aallartitsiniarnermi innaallagissap akisuallaarnerujussua. Sanaartor­finni innaallagissamik annertuumik atuiffiusuni sarfaq Kwh-mut 2 kr. sinneqassappat akisual-laa­rujussuaqaaq.

 

Innaallagissap apparnissaanut eqqarsartoqarnerani oqaratta, ukua eqqarsaatigaagut:

Sineris­sami innaallagissiorfiit sillimaniarnissaanut atortussat, soqanngitsutut amerlanerit oqaati­gine­qarsinnaapput. Akeqarput sarfap aqqutai, suliassat annertupput.

 

Minnerunngitsumillu imermut aqqutit uani aamma siullermi oqaaseqaratta oqaatigaagut. Taak­kuuput peqqinnissamut aamma tunngaviunerpaasut pinaveersaartitsiniarnermut nappaatinut. Taakkua illoqarfinni, anngajaani allaat, illut affai sinnerlugilluunniit imeqanngillat,. Tassa uki­ukkut imertartariaqarput imaluunniit aasakkulluunniit imertartuartariaqarput imermik pissarsi­niarlutik. Taakua akeqarput. Illuatu­ngaani eqqarsarnartoqartikkatsigu oqarpugut: Nukissiorfin-nut akit apparsaannartuassagalua­rutsigit, naggataanut Nukissiorfiit akissaarutissavagut pior­saanermut atugassaannik aningaasa­nik.

 

Karl Lyberth (S) isumaqatigissavarput imatut: Nukissiorfiit aningaasat attartugaasa ernianut akiliutigisartagaat appasinnerusumik aaqqiisoqarnissamik ujartuineq. Massakkut 9 %-mik Nukissiorfiit akiliisarlutik oqaatigineqarput, kisiannilu aningaaserivinnut imaluunniit aningaasa­liisarfittut ittut namminersortut erniaannut akigitippaat immaqa 5-6 %, tassa minnerungaa­tsiaqaaq.

 

Taamaammat qilanaarpugut IA-nni ataatsimiititaliami tamakku pissutsit assigiinngitsut eqqar­tussallugit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ullumikkut oqaluuserisassatta ilagivaat punkt 32, tassalu siorna suliatta, kukkunitta, kukkunit­sinnut uteqqiinissaq. Taavalu aatsaaginnaq oqalukkama aamma kukkuneq, tassa annertunngik­kaluartoq taassuma aaqqinneqarnissaa eqqarsaatigeqquvara. Ukiormi ataaseq qaangiuppat aamma taannannguaq pillugu oqalliseqqinnginnissarput anguneqarniassammat.

 

Taavalu Karl Lyberth-imut (S) aktieselskab-inut tunngatillugu. Isumaqarpunga aamma sissui­laartariaqaripput A/S-imut asannilertoorpallaannginnissaq. Tassami eqqaamasariaqarpoq KNI A/S Royal Greenland A/S-ilu qiviarutsigit nunanut allanut ullumikkut qanoq akiligassaqartigi­nersut aamma taakkutsia isigisariaqarpoq. Aappaatigullu aamma taamatut eqqarsarnermi ilanngullugu eqqarsaatigisariaqarpoq ingerlataq sunaluunniit A/S-inngoraangami taava sooruna­mi taakkua siulersuisa aalajangiisinnaanerat tunngavigalugu ingerlanneqartarluni.

 

Ukiuni makkunani naalakkersuinikkut anguniakkanut ilaapput akit qaffattaaliorneqarnissaat aamma minnerunngitsumik nukissiuutit tungaasigut. Takorlooriaraanni immaqa Nukissiorfiit ullumikkut Namminersorullutik Oqartussanut 1 mia. kr. pallingajallugit akiligassallit A/S-inngortinneqassappata taava niuernerpalaartumillu ingerlaniassallutik taava tamatuma kingune­reratarsinnaasai ilaatigut aamma inuiaqatigiinnut sunniuteqarsinnaasut aamma eqqaamasa­riaqarmata. Taamaattumik A/S-imut asannittoorpallaalinnginnissaq isumaqarpunga aamma ilan­ngulugu eqqarsaatigillualaartariaqartoq.

 

Josef Motzfeldt, IA-p Siulittaasua:

IA-ninngaanniit oqaaseqartutta erseqqissagaa ilumoortoq mannaavoq: Ingerlatsinikkut naam­massisinnaasat najoqqutaralugit allatigulluunniit matussutissaqartikkaanni, aningaasalissuu­gaanni, landskarsi aningaasalissuuppat akikillisaanissat ajorilluinnanngeqqissaarpagut.

 

Aamma naalakkersuisooqatigiit Karl Lyberth-ip ilaasortaaffigisaasa eqqartortuarpaat akit eqqortut atorneqassasut. Taamaattumik Nukissiorfiit annertoorujussuarmik innuttaasut atu­gaannut, ulluinnarni atukkatsinnut pingaaruteqartorujussuarnut pisussaaffeqartut eqqarsaatigis­sagaanni, qanimut ilisimasat Nukissiorfiit qanimut ilisimasatik najoqqutaralugit iluarsiissutissa­nik iluarseerusunnernik nutaanillu taarseerusunnernik naammaserusutaat innimigineqartariaqar­put - kiffaanngissuseqarfigissagaat tamanna oqariartuutaavoq aamma ippassaq ilaatigut ani- ngaa­satigut inatsisissaq oqaluuserinerani Naalakkersuisunut tamanna saqqummiunneqarpoq.

 

Suut tamarmik akikillilernissat inuuniarnermi oqilisaataasinnaasut pisariaqarput, pisariaqartin­neqarput kisiannili akissaqarnerput nammaqatigiinnikkullu manna tikillugu inuaqatigiit periuse­risimasaat qimanneqarnaveersaartariaqartoq IA-p aalajangiusimavarput.

 

Taavalu KNI A/S-inngortinneratigut pitsanngoriarujussuarsimanernik Karl Lyberth-ip (S) oqaatsini soorunami nammineq isumagai, innuttaasuniilli 2 mia. kr.-it angullugit aningaasar­tuutitalimmik aaqqiniarsimanerit innutaasuniit apeqqutigerusunneqartartut tusaaneqartariaqar­tut tassaapput ilumut 2 mia. kr.-it sinnerlugit akiliinerusimanerup nalinganik pitsanngoriaatit oqaatigineqarsinnaanersut, tamanna IA-p apeqquserpaa.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naa­lakkersuisoq:

Tassa naatsunnguamik kingullermik oqaaseqartut oqaaseqarfigilaassavakka.

 

Siullermik Karl Lyberth-ip Siumup oqaaseqartuata saniatigut oqaaseqarnermini ilanngullugu Naalakkersuisunut eqqarsaatigillaqqusaa, tassa Nukissiorfiit aktieselskab-itut aaqqiivigineqar­sinnaanerat. Tassunga tunngatillugu erseqqissartariaqarpara taamatut siunnersuuteqartarneq arlaleriarluni Inatsisartunut pisarsimammat, kisiannili aktieselskab-inngortitsiniarneq Nukissior­finnut tunngatillugu sukumiisumik suliarineqarsimanani.

 

Soorunami apeqqutit qulaajagassat arlaqarput Nukissiorfiit aktieselskab-itut aaqqinneqas­saga-luarpata aamma inuiaqatigiinnut iluaqutaanerpaasussaq tassani anguneqassanersoq, taama­tut aaqqiisoqassappat aamma naliligassaasariaqarpoq.

 

Isumaqatigaakka oqartut aktieselskab-inngortitsiniaannarluni aktieselskab-inngortitsisoqas­sanngilaq. Tassani inuiaqatigiinnut aaqqiinissaq siunertarigutsigu aamma taava naliliissutissat, paasissutissat aamma nalilersoqqaartariaqarput taamatut aalajangiinnginnermi.

 

Kisianni oqaatigissavara soorunami taamatut piumasaqarneq misissugasaavoq taamaattumik paasissutissanik ersarinnerusunik peqarnissaq, taanna aallaavigalugu misissorneqarumaarpoq.

 

Kallerup innerata akikillisinnaaneranut tunngasoq Naalakkersuisut siunnersuutaaniippoq, tassa 2,15 kr/Kwh-mik massakkut akeqartoq 1,90 kr/Kwh-ngortinnissaanut siunnersuuummik ima-qarmat. Taannalu 33 mio. kr. ukiumut aningaasartaqarpoq, taakkualu 33 mio. kr. Naalak­kersui-sut siunnersuutaanni, tassa aningaasami inatsisissami siunnersuutaanni aallaavigineqarpoq Nukissiorfiit Namminersornerullutik Oqartussanut akiitsuisa ernialersorneqarneranut taakkua ilanngaatigineqassasut. Tassa taannarpiaq aallaavigalugu IA-p oqaluttuata piumasaqarnermini naliligassatut ilanngullugu taasaa. Taamaappoq, taanna erseqqissaatigilaaginnarpara taanna aallaaviummat tassuuna isumaqatigiinngissuteqannginnatta.

 

Nukissiornermut tunngasut taakkua taamaalillugit oqaaseqarfigilaarlugit Josef Motzfeldt-ip (IA) oqaaserisai kingulliit taakkua nukissiornermut attuumassuteqanngimmata annertunerusu­mik oqaaseqarfigissanngilakka, tassa KNI-mut aktieselskab-inngortitsinermut tunngasut. Ki­sianni tassunga tunngatillugu nukissiornermi tunngasortaani tassani aajuna nalunngisarput: KNI aktieselskab-inngortinneqanngikkallarmat olie ullumikkornit akisunerujussuummat, KNI aam­malu KGH-usimasup taamanikkut annertuumik aamma iluanaaruteqarfigisimasaa. Eqqaama­sakka malillugit ukiut sisamat-tallimat matuma siornatigut ukiumut naatsorsorneqartut taama­nikkut 100 mio. kr.-nik iluanaarutaasartut taamanikkut naatsorsorneqarsimapput. Kisianni ullumikkut taakku 100 mio. kr.-it iluanaarutigissaarsimavagut aammalu 100 mio. kr.-it ukiumut sinnerlugit olie-mut akikillisaaneq ingerlanneqarsimalluni..

 

Taamaattumik taanna erseqqissaatigilaarpara Aktieselskab-inngortitsinermi aningaasat qanoq aaqqiivigineqartarsimaneri aamma taamak ililluni takuneqarsinnaammata.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.