Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 29-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 9. oktober 1997 nal.14.02

 

Oqaluuserisassani imikkoortoq 29.

 

Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit inatsisartut peqqussutis­saannut siunnersuut.

(Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq, Mari­anne Jensen aamma Peter Ostermann)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Peqqinnissaqarfiup tiguneqarneranut atatillugu peqqinnissaqarfiup sullissi­neri il.il. pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 8 13.oktober 1992-meer­soq akuersissutigineqarpoq. Peqqussut inatsisartut peqqusutaatigut nr. 15 31.oktober 1996-meersukkut allanngortinneqarpoq, taanna maannamut peqqin­nissaqarfiut ingerlatsineranut tunngaviusimavoq. Taamaattorli peqqussut malillugu aqutsinermut atatillugu paasinarsisimavoq iluarsiinissat erseq­qissaanissallu pisariaqar­tinneqartut.

 

Atuisunut atoruminartuunissaa eqqarsaatigalugu peqqinnissaqarfiup sullissi­nerit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat atuuttut allannguutissatul­lu siunnersuutit peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Inatsisar­tut peqqussutissaannut ataatsimut katersorneqarput.

 

Kigutilerinermut tunngasuni allannguutissat marluk pineqarput, allannguutip aappaani kigutigis­saanermi pissusissamisoortumik sullitassat erseqqissarne­qarput, tassaasut meeqqat suli atualinn­gitsut, meeqqat atuartut, inuusuttut inersimasullu. Tamanna kigutigissaariaasissamik naleqqun­nerusumik periar­fissiissaaq, killiliussat iluanni aammalu pinaveersaartitsinerup imminullu isumaginerup pingaartinneqarneratigut nunatsinni innuttaasut kigutimikkut peqqissusaannik ataavartumik pitsaanerulersitsisinnaasumik. Aammattaaq kigutileritinnissamik neqerooruteqar­nermi erseqqinnerusumik malittarisas­siornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput.

 

Allannguutip aappaani innuttaasup nunap ilaani sumi kigutileritinnissamut pisinnaatitaaffeqar­nera erseqqissarneqarpoq, aalajangersarneqarluni innuut­taasoq kommune-mi najugaqarfimmisut nalunaarsorsimaffimmi avataaniikkuni taamaallaat pisariaqavitsillugu kigutileritissinnaasoq.

 

Ilaatigut paasinarsisimavoq ikiorsiissutissanik Kalaallit Nunaata avataani pissarsisinnaanermut tapiissuteqartarnissamut tunngavissaqartitsisoqarnis­saalu pissusissamisoortoq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq aalajanger­sakkanik ilanngussisoqassasoq, taamaalilluni Naalakkersuisut malittarisas­siaat malillugit immikkut illuinnartumik pisoqartillugu, ' 14 nr. 7-imi ikiorsiissutinut taaneqartunut Kalaallit Nunaata avataani pissarsiarineqar­simasunut tapiissuteqartoqarsinnaann­gorlugu.

 

Ataatsimut isigalugu allannguutissatut siunnersuutit misilittakkat malillu­git pisariaqartitsinermik paasisanut naleqqussaalluni iluarsiissutissatut pisariaqartutut isigineqarput.

 

Siunnersuut peqqinnissaqarfiup missingersuutaannut tassa aningasaatigut tamarmiusunut sunniuteqassanngilaq, siunnersuutip sulisoqarnikkut sunniute­qarnissaa aamma ilimagineqanngi­laq.

 

Siunnersuut tusarniaaffigineqarpoq Naalakkersuisut allattoqarfiannut, Anin­gaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmut, Isuma­ginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfimmut, Kigutit nakorsaasa Peqa­tigiiffiannut, Nakorsat Peqatigiiffiannut, Peqqissaasut Kattuffeqarfiannut, Peqqinnissakkut nakkutilliisoqarfimmut, KANUKOKA-mut, Kangerlussuar­mi Pi­tuffimmilu nunaqqatigiit siunnersuisoqatigiivinut tassa Borgerråd-inut, Naalagaaffiup sinniisoqarfianut kiisalu Peqqinnissamut Ministeriaqarfimmut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit peqqinnissaqarfiup sullissineri  il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut saqqummiuppara. Naggataatigut ilanngullugu oqaatigilaassavara ilisimatinne­qarnerput Inatsisartut allattoqarfianninngaanniit tunngavigalugu inatsisar­tunut ilaasortap Peter Ostermann-ip oqaluuserisikkusutaa taanna ilisimatin­neqarsimagat­ta matumuunakkut aamma ilanngunneqassasoq, kisianni uagut qin­nuvigineqarsimalluta, akissu­teqaat tapiliussatut ilanngunneqaannassasoq, tamaalillungalu matumuunakkut tamakkiisumik atuassanngikkiga. Tamanna ili­simatitsissutigivara.

 

Peter Ostermann, siunnersuuteqartoq, Atassut:

Inatsisartut maannakkut ataatsimiinnissaannut imaattumik nassiussaqarsima­vunga.

 

Tupamik atuivallaarneq annertuumik malunnartumillu ikililerniarlugu Naalak­kersuisut qanoq iliuuseqalersaarpat?

 

Inersimasut, inuusuttut meeqqallumi nunatsinni tupamik atuinerat annertusoq nalunngilarput. Ukiuni kingulliunerusuni tupamik atuineq appariartorsimaga­luarpoq, taamaakkaluartorli suli annertoqaaq. Nakorsanillu uppernarsarne­qartuarpoq, tupatornerup kingunerisaanik puatsigut kræft-eqalertarneq nu­natsinni toqqutaasartut nalinginnaanersarigaat.

 

Pissutsit taama itsillugit kinguaassagut eqqarsaatigalugit malunnaateqartu­mik iliuuseqartariaqar­pugut. Uanga isumaga malillugu inuit katersuuffigi­saanni sumiluunniit pujortarneq tamaat inerteqqutigalugu. Meerartagut eq­qarsaatigalugit iliuuseqartariaqalerpugut.

 

Cecilie Vahl, Siumup oqaaseqartua:

Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Naalakkersuisut Inatsisar­tut peqqussutissaanut siunnersuutaanut tunngatillugu Siumut-miit ima oqaa­seqarusuppugut.

 

Peqqussut maanna pineqartoq peqqinnissaqarfiup nunatsinnit 1992-mi akisus­saaffigineqalernera­nut atatillugu Inatsisartuni atortuulersinneqarsimavoq. Siumut-mi pissusissamisoorluinnartutut isigaarput, ukiut tallimat sulli­sereernermi maleruagassani ersernerlussinnaasut imaluunniit allatut naleq­qussartariallit aaqqiiviginiarneqarmata.

 

Maanna peqqussutip arlaleriarluni allannguiffigineqarsimalernissaanut ata­tillugu ataatsimut katiterneqarnera Siumut-mi iluarisimaarparput. Taamaa­lilluni peqqussut kikkunnulluunniit paasiuminarnerullunilu atoruminarnerus­sammat.

 

Matumuuna allannguutit sisamaapput. Napparsimasut angallanneqarneranni maleruagassat erseqqissarneqarnerat Siumut-mi iluarisimaarparput, tassani Peqqinnissaqarfiup aalajangigaanik akiligaanillu angalanerup ingerlanerani unnuisariaqarsinnaanermut nerisaqarnermullu tunngasut paatsuunganarsuusin­naasuerullugit inissinneqarmata. Napparsimasut najugarisap avataani katsor­sarneqartariaqarnerini aalajangersaasarnerni periutsit imarisamikkut al­lanngortiteriffigineqann­gikkaluarlutik aamma erseqqissarneqarput, soorlu pisariaqavissoqartillugu najugarisap avataani katsorsartittoqarsinnaanngor­tillu­gu.

 

Napparsimaveqarfiup ikiorsiissutaannut akiliussisarnermut tunngasut tassani ilanngunneqarpoq Naalakkersuisut immikkut ittumik pisoqartillugu nunatta avataaniit atortussanik pissarsiarineqar­tunut ikiorsiissutitut aningaasa­liinissamut periarfissa­qalernerat. Soorlu Danmark-imut angalaneq iluatsil­lugu misissor­tereernermi kingorna, isarussanik pisisariaqalersimagaanni peqqussummi atuuttumi periarfissaqarneq ajormat Peqqinissaqarfimmiit aki­liunneqarnissamut, naak nunatsinni pisiarisimagaanni akiliunneqarnissamut periarfissaqaraluartoq.

 

Kigutileritinnermut tunngatillugu maleruagassat allannguiffigineqarnerini erseqqissarneqarput, innuuttaasut sullitassat qanoq immikkoortiterneqar­neri. Taamatut aaqqiineq Siumut-miit isumaqatigaarput, taama ililluta meeq­qat suli atualersimanngitsut, meeqqat atualereersimasut, inuusuttut allallu qanoq sullinneqarnerminni inissisimanissaat politik-ikkut erseqqarinnerusu­mik aalajangersaaffigineqarmat.

 

Tamatumunnga atatillugu Siumut-miit oqaatigerusupparput, meeqqat mikineri­niik kigutaasa paarinissaannik qaarmarsaajuarnissaq suliniuteqartuarnissar­lu pingaartikkatsigu.

 

Peqqinnissamut Naalakkersuisoq matumuuna piumasaqarfigaarput, suliami pin­gaaruteqartumi matumani susassaqartut allat, soorlu paaqqinniffiit, atuar­fiit minnerunngitsumillu angajoqqaat suleqatigalugit meeraanermi kigutigis­suunissaq anguni­arlugu saqqumilaarnerusumik iliuuseqaq­qullugu.

 

Ullumikkummi nalunngilarput meeqqat, inuusuttuaqqat inersimasullu amerla­nerujartuinnartut kissaatigigaat pitsaasunik isikkuminartunillu kiguteqar­nissartik, taamaattumillu aamma kiguti­leriffinni sulisussaaleqinerup kingu­nerisaanik, kigutaarsiinnartarnerit atorneqartarneri akuerineerukkiartorlu­ni.

 

Innuttaasut taamatut kissaatigisaqarnerat Siumut-miit isiginngitsuusaagin­nagas­saanngitsutut isigaarput, naak nalunngikkaluarlugu tamatumap kingu­nerisussaassagaa kigutileriffinni sulisut piffissamik annertunerusumik atuisariaqartarnissaat.

 

Taamaammat Siumut-miit qilanaaraarput Naalakkersuisut neriorsuutigeriikka­mittut kigutinik sullissineq pillugu, siunissamut pilersaarutiminnik naam­massisaqarnissaannut takussutissaqaler­nissarput. Minnerunngitsumik suliso­qarnikkut pissutsit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

 

Siumut-mi maluginiarsimavarput peqqinnissamik sullissinermi ilaatigut eqar­tumik pissuseqarto­qartartoq. Soorlu assersuutigalugu ilaanni pisoqartarpoq ilaqutariit iluanni pisariaqavissoqartillu­gu imaluunniit nukinginnartumik nakorsartitariaqalersillugu sulinngiffeqarnermut atatillugu Danmark-imut angalanertik iluatsillugu piffissaq atorniartaraat Rigshospital-imi nakor­sartinnis­samut. Taama iliorniarnerli ajornaanngitsuinnaaneq ajorpoq, eqqu­gaasunut paasiuminaatsumik. Tupinnanngitsumillu aamma tamatumap kinguneri­saanik arlaleriarluta tusagassiuutitigut tusartarpagut innuttaasut eqarpal­laamik sullinneqartutut misigisimallutik naammagittaalliortar­nerat.

 

Maannalu peqqussutip allanngortinneqarneratigut taassumap eqaallisaavigine­qarnera pitsaasuu­voq aammattaaq inuiaqatigiinnut akikinnerunissaa eq­qar­saatigalugu.

 

Siumut-miit nuannaarutigaarput iluarsiissuteqarnermi, siunissami taama piso­qartillugu eqaan­nerusumik periuseqarnissaq aqqutissiuunneqarmat. Sooru­nami aamma Siumut-mi arajutsisi­manngilarput peqqinnissaqarfimmi sullissi­nermi ajornartorsiuterpassuaqartarmat, ilaatigulli aamma uanga nammineq peqqinnissaq pillugu qanittumi ataatsimeersuarnerup nalaani peqataa­ninni paasivara suleqatigiinnikkut sorpassuarnik annertuunillu iliuuseqartoqar­toq. Taamaattumik neriuuteqarpugut pissutsit ilorraap tungaanut ingerlaan­narumaartut.

 

Tamakkualu angusaareersut pilersaarutaareersullu saniatigut Naalakkersuisu­mut Siumup tungaaniit piumasaqaatigaarput misissuisitseqqullugu illoqarfin­ni assigiinngitsuni innuttaasut sullinneqarnerinut tunngasunik. Ullumikkum­mi innuttaasut akornanni naammagittaalliuutit tusartuakkavut aaqqivigine­qartariaqalivimmata. Taamaalilluni siunissami innuuttaasut toqqissisimallu­tik nappar­sima­veqarfimmut orniguttalersinnaaqqullugit.

 

Taamatullu aamma napparsimaveqarfiup iluani sulisut akornanni suleqatigiin­nerit pitsaanerusu­mik aaqqissuunneqarnissaannut iluarsiissutissanik ujartu­eqqullugu, taama isiornikkummi nukiit atorneqartut annertunerusumik innut­taasunut tutsinneqartalissammata, ilaatigut inussiarnerneru­sumik sullissi­sinnaanermut kinguneqartussamik.

 

Ilanngullugu Siumut-miit misissugassaqqitsipparput napparsimasut pingaartu­mik inersimasut Rigshospital-imut imaluunniit Nuummut sanamut unikkiartor­tussat, kisimiillu­tik angalanerannut tunngatillugu, Grønlandsfly-mik sule­qateqarnikkut angalasut pitsaanerusumik sullinneqarnis­saannik aaqqiisoqar­sinnaanersoq.

 

Naggataagut Siumut-miit eqqaasitsissutigerusupparput inuiaqatigiit tamatta ataasiakkaarluta peqqinnerulernissatsinnut peqataasussaagatta.

 

Tassalu taama Siumut tungaaniit oqaaseqaateqarluta Naalakkersuisuniit peq­qussummut allann­guutissatut siunnersuutit iluarisimaarlugit akuersaarpagut. Aappassaaneerneqannginneranilu ataatsimiitsitaliami suliareqqinneqarnissaa matumuuna innersuussutigaarput. Ataatsimiitsitalia­milu sulilluarnissaannik kissaallugit.

 

Anders Nielsson, Atassutip oqaaseqartua:

Saqqummiunneqartumi Atassut imaattumik oqaaseqaateqassaaq.

 

Siunnersuutip ' 1-ani peqqinnissaqarfiup suliassai allaaserineqarput.

 

Atassut-ip kissaatigaa tassani imm. 2 ilassutigineqassasoq ima imaqartoq: "Peqqinnissaqarfiup suliassaminik aaqqissuussinermini, peqqinnissaqarfiup assigiimmik sullissinissani anguniassavaa sumi najugaqarneq apeqqutaatinna­gu".

 

Taamatut ilaasuteqarnissaq pisariaqarsoraarput nunaqarfimmiut savaatilim­miullu eqqarsaatigalu­git.

 

Siunnersuutip ' 2-ani inuit kikkut sullinneqartussaatitaanerat allaaserine­qarpoq.

 

Imm. 1-imi inuit nunami maani inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsima­sut aammalu nunami maani najugaqartut pineqarput.

 

Imm. 2-mi inuit nunami maaniikkallartut pineqarput. Siunnersuummut oqaase­qaatini paasineqar­sinnaavoq matumani soorlu takornariaanerusut  allallu sivikitsuinnarmik maani angalasut pineqartut.

 

Taamaakkaluartorli aamma akileraartartoqarpoq nunaqavissunik kommune-t aggornerisa avataanniittunik.

 

Assersuutigalugu Pituffimmi sulisut 600-pput - taakkunannga 150-it Kalaal­lit Nunaanneersut allallu amerlanerusut Danmark-imeersut. Taakku ilarpassui kommune-t aggornerisa avataanni Danmark-imi inuit nalunaarsorsimaffiini nalunaarsorsimasuupput, Kalaallit Nunaannulli akileraartartussaatitaallu­tik.

 

Pituffimmi sulisunut  assigiissumik - Kalaallit Nunaanneersut Danmark-ime­ersullu sulisitsisutik aqqutigalugit nakorsamit sullinneqartussaatitaapput, taamaattumillu - siunnersuummi ' 4 - aallaavittut naapertorlugu Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmit sullinneqarnissamik pisin­naatitaanatik.

 

Atassut-ip isumaa naapertorlugu pineqartut taakku inuit nalunaarsorsimaffi­anni nalunaarsorsi­mallutillu maanimiutut akileraartartuni (imm. 1)-imi inissinneqarsinnaanngillat. Imaluunniit (imm. 2)-mi takornariani allanilu akileraartartuunatik sivikitsuinnarmik Kalaallit Nunaanniittuni inissinne­qarsinnaanatik.

 

Atassut-ip kaammattuutigissavaa kommune-t aggornerisa avataanni innuttaaqa­taasut immikkut ' 2-qartitaalernissaat peqqinnissaqarfimmit sullinneqarnis­samut nalimmattumik periarfissalim­mik.

 

Assersuutigalugu inuit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarlutik nappaam­mik sivisuumik pinartumillu eqqorneqartut sakkutooqarfimmi peqqinissaqar­fimmit uagut peqqinnissaqarfitsinnut nuunneqarsinnaanerinut erseqqissunik najoqqutassaqarneq pisariaqarpoq. Sulisitsisup aningaa­sartuutissai qanoq annertussuseqarpat qanorlu ilinerani uagut peqqinnissaqarfipput pisussaati­taalissava?

 

Taamatut kaammattuuteqarneq Inatsisartut 1996-imi ukiakkut aalajangersima­saannut, tassa Pituffimmi sulisut aassiortinnerisa timillu ipiutaasartaanni misissortinnerisa uagut peqqinnissa­qarfeqarfitsinni paasiniaqqissaarneqar­tarnissaannut naapertuuppoq, amerikamiut peqqinnissaqar­fianni qaammatikkuu­taartuni utaqqisarneq pinaveersimaniarlugu.

 

Siunnersuutip ' 14-iani aamma 15-iani sullissinerit inuillu kikkut sullin­neqarsinnaaneri allattor­neqarput. Tulleriiaarilluni normulersuineq inuit ilaannit salliutitsinermut tulleriinnilersuinertut paatsoorneqartarsimasoq atorneqarsimavoq.

 

Normulersuinermut taarsiullugu sullissinerit inuillu naqinnernik nalunaar­suuseraanni (a), (b), (c) il.il. taava paatsoornerit pisartut pinngitsoor­tinneqassapput.

 

Kapitali 7-ip ' 9-ani nakorsap peqqusineratigut akeqanngitsumik angallanne­qarsinnaatitaaneq allaaserineqarpoq. Siunnersuut malillugu taamaallaat nunaqarfiup illoqarfiullu akornanni angallanneqarsinnaatitaaneq kisimi pineqarpoq kiisalu pisariaqartumik peqqinnissaqarfeqarfim­mit Dronning In­gridip Napparsimmavissuanut imaluunniit pisariaqartoqartillugu Danmark-imut angallassineq pineqarluni.

 

Atassut-ip maluginiarpaa savaateqarfiit aammalu piniariarfinniittut taama­tut akeqanngitsumik angallassinermi ilaatinneqannginnerat.

 

Oqaasertaliussat allanngortinneqarnissaat siunnersuutigaarput, taamaalillu­ni nakorsap peqqusi­neratigut napparsimanermut atasumik angallassisinnaatit­sineqarluni - sumiiffimmut killilernagu.

 

Atassutip isumaa malillugu peqqinnissaqarfiup naleqquttumik annertussusilimmik nakorsat kigutillu nakorsaasa nunaqarfinnut savaateqarfinnullu angalasarnissaat peqqussummi allassima­sariaqarsurinarpoq, aammattaaq peqqussummi allassimasariaqarsurinarpoq peqqinnissaqarfiup pisariaqartitsineq malillugu orniguuttarnikkut peqqinissami immikkut sullissineq pisussaaffigi­gaa, soorlu pualluutit atugaalerulersimaneranut atasumik taamak pisoqarpoq.

 

Naggasiullugu Atassutip maluginiarpaa siunnersuutip saqqummiunneqannginneranut paasisima­sallit soqutigisaqarfiillu arlaqartut paasiniaafigineqarsimasut. Atassutip peqqinnissaqarfik kaammatturujumavaa suliap aappassaanerneqannginnerani paasiniaanermi akissutit siunner­suummut saqqummiunneqartumut sanilliullugit peqqissaartumik peqqinissamut ataatsimiitsitali­amut misissorneqassasut. Taamaalilluni Inatsisartut peqqussutissaat piaarnerpaamik ilusilersor­neqassammat. Peter Ostermann siunnersuutaanut tunngatillugu taanna tupatornermut tunngasoq

 

Maliinannguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarnerata kingueraniit peqqussut una pingajuat allannguuteqartussanngorpoq. Tamannalumi nunatsinni peqqinnissaqarfiup ineriartortinneqar­neranut pisunullu malinnaaneranik patsiseqarpoq. Peqqussut pineqarotq peqqinnissaqarfiup sullissineranut pingaaruteqarluinnartuuvoq, taamaattumillu peqqissaarullugu suliarsariaqarluni.

Tassanimi nunatsinni najugaqartunut tikeraanut allanullu peqqinnissaqarfiup sullissinermini pisussaaffii allassimapput.

 

Meeqqat kigutimikkut isumagineqarnerat eqqarsaatigalugu ' 14-ip ersarissarneqarnera isumaqa­tigaarput. Tassanimi meeqqat atualersimanngitsut atualereersimasut inuusuttullu immikkut taaneqarput, Inuit Ataqatigiinniillu neriuutigaarput nunaqarfiit aamma eqqarsaatigalugit kiguti­gissarnikkut isumagineqarnerat ullumerniit pitsaanerulerumaartoq.

 

Nunaqarfmmiut nakorsiariartortariaqartarnerannut atatillugu, kiisalu illoqarfimmiut kigutigissaa­soqanngikkallartut kigutigissaasumukartariaqalertarnerannut atatillugu ersarissunik maleruagas­saqarnissaq pisariaqarluinnartot Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut.

 

Assersuutigalugu Kangaatsiap kommuuniani Ikerasaarsummi qulimiguulinnut mittarfeqanngin­nera pissutigalugu nakorsiat nillertereersimagaluarpat, ikiuugaluarpalluunniit aqqut takingaatsiar­torsuaq atorlugu Iginniarfiliartariaqartarput, ilaatigut namminneq akilikkaminnik.

 

Kigutileritinniartomi annianngippat nakorsiartusuttorlu nakorsamit pinartutut isigineqanngippat, amerlanertigut naorsiat namminneq aqqutertik akilertariaqartarpaat. Aammalu taamatut kiguti­lerinikkut pinaveersaartitsineq eqqarsaatigalugu nunaqarfimmiut allunneqarnerunissaat pisaria­qarpoq. Maannami ajornartorsiutit annerit ilagaat nunaqarfimmiut kigutaasaqarnikkut sullinne­qarnerisa amigarnerjussuat. Taakkulu aaqqissuussamik iliuuseqarfigineqarnissaat pisariaqarpoq.

 

' 4, stk. 4-mi kingullermik allannguinermi ilanngunneqarsimavoq inuit pissutsit ajornartinngip­passuk, napparsimavimmi imaluunniit angerlarsimaffimmi peqqissarneqarnissaminnut pisinnaa­titaasut, nassuiaatitaanilu oqaatigineqarluni, tamatumani pineqartoq inunnik perulunngitsunik passussisarneq, soorlu tagiartuinikkut. Taassuma ilanngunneqarsimanera Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigarput tapersersorsimallutigulumi, neriuppugullu tamanna siunissami ullumikkornit annertunerusumik suli atorneqarsinnaalerumaartoq.

 

Tassami ullumikkut qiviassagaanni sumiiffiit illoqarfiillu anginerinnaat napparsimaveqarfiit tagiartuisartunik atorfeqartitsipput, taakkulu suli annertunerusumik siunissami sumiiffinni amerlanerusuni sulisorilernissaat anguniartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut. Tassami tagiartuisartut nappaatinut pinaveersaartitsinermut aamma attuumassuteqaqimmata, inuillu ujalluminnik sukagnasoortartut imaluunniit annersimasut sumiiffinni arlalinnisut, iisartakkanik tunioraannarnagit, siunissami tagiartuisarnikkut nakorsartarnissaat anguniartariqar­poq.

 

Inuit ilaat annersimasut piffissaagallartillugu tagiartorneqarlutillu katsorsarneqarsimanngitsut, kingusinnerusukkut annertuumik ajoquteqalersarmata ilaatigut napparsimaveqarfimmut skisu­neroqisumik suliarisariaqarlertarlutik.

 

Taakkuttaaq saniatigut aanaartoorsimasut gigt-ertullu sungiusartinneqartarneri pillugit apeqqute­qarusuppugut. Taakku qanoq periarfissaqartinneqarpat, ikorserneqartarnerilu qanoq ingerlanne­qarpa? Tamakkuninngami sungiusaasut tassa pillorissaasunik taaneqartartut, tusarniarneqarner­minni avoqqaarliutigaat, isumaqartigiissuteqarfigisat avataatigut sungiusarnissamik kissaateqar­tut ikiorserneqarsinnaaneq ajortut.

 

Taassuma saniatigut soorlu gigt-ertut sungiusartarfiannut sungiusarneqarnissamik qinnuteqaatit ilaatigut paatsiveerunneqartartut, peqqinnissaqarfimmi oqartoqartarmat tamanna isumaginnitto­qarfiup isumagisassarigaa illua tungaanilu isumaginnittoqarfimmi oqaatigin3eqartarmat tamanna peqqinnissaqarfiup isumagisassarigaa. Tamakku iluamik ersarissumik aalajangersagaqanngin­neramik? Apeqqutinimi allani aamma tamanna aporfigineqartarpoq, aaqqiivigineqartariaqarluni­lu.

 

Inuit Ataqatiinniimmi isumaqarpugut iniut peqqissillutik nammineersinnaalernissaat anguniartu­artariaqartoq, inunnut pineqartunut inuiaqatigiinnullu tamanna pitsaanerpaassammat. Taamaattu­mik tamakku ersarissunik maleruagassiunneqarnissaat Inuit Ataqatigiinniit sakkortuumik kaammattutigissavarput. Taamatummi ersarissaasoqartinngagu eqqorneqartoq taassaassammat napparsimasoq, inuiaqatigiinnillu ikiorneqartuarnissaa pisariaqartuassalluni sungiusarneqanngip­pat.

 

Inuit Ataqatigiinniit ilisimavarput nunatsinni peqqinnissaqarfimmi sullissineq pitsaanerusinnaa­galuartoq sulisussaaleqineq pissutaalluni ajornartorsiorfioqisoq. Naallu maanna kigutilerisut nataat arlallit atorfinissimasut oqaatigineqaraluartoq, siunissami ungasissumi aamma atorfinnik allanik amigaateqartuarnissaq avaqqukkuminaappoq. Sumummi iluaqutaassava kusanartunik inatsisilioraanni, inuttassaaleqineq pissutigalugu atorneqarsinnaanngitsunik? Tamatumunngalu tunngasut iserfiginngitsoorusunngilagut.

 

Juumuussaaleqineq erloqinarluinnatut ilagaat, taakkulu saniatigut nakorsaasut maanna arlaqartut ilinniaraluartut, siunissami nunatsinni peqqissaasut ilinnirfianni ilinniarnermik ilaata tigusinnaa­nissaat siunnerfiusariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, tassa juumuussanngorniartut nakorsanngorniartullu. Tassami ukiut tamaasa tikisitsiniarnermi aningaasarpassiut atortarpagut, taartaagallartunillu tikisitsinermi aamma aningaasarpassuit atortarlugit.

 

Soormi soorlu juumuussatut ilinniarnermik peqqissaasut ilinniarfianni aallartitsinianngilagut, pisariaqartitsinerlu malillugu ilinniarnerup ilaa soorlu Qallunaat Nunaanni tiguneqarsinnaaluni? Tassami qularutissaanngitsoq unaavoq ilinniarusukkaluartut ilaasa ukiut arlallit nunartik qimallu­gu ilinniariarnissartik orniginartinneq ajorpaat. Taamaattumik peqqinnissaqarfimmi amigaatigi­sartakkata allat aamma nunatsinni ilinniarneqarsinnaalernissat siunissaq ungasinnerusoq eqqar­saatigalugu anguniarneqartariaqartut Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut.

 

Kigutigissaasut ilinniartitaaneranut atatillugu peqqinnissaqarfiup inissisimajunnaarluni Kulteri­mut Atuartitaanermullu pisortaqarfiup ataanut inissisimalernera isumaqatigaarput, taakkulu ilinniarnerata piaartumik aallarteqqinnissaat kaammattuussutigerusullutigu. Isumaqarlutalu peqqisaasutut ilinniarneq aamma Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup ataanut inissikkaanni pissusissamisoornerusoq. Peqqinissaqarfiummi suliassai aaqqitassaalu naammareeqimmata. Tassungalu ilanngullu Peter Ostermann-imip siunnersuutaanut tunngatillugu, tassa tupa akiorni­arneqarneranut siunnersuutaa Inuit Ataqatigiinniit taperserparput, pisariaqarluinnarmammi ullumikkut aamma aningaasarpassuit tassunga atorneqartarmata, ilaatigut tupamik atuinerup kinguneranik napparsimarulunnerit kingunerisaanik, taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit Peter Ostermann-ip siunnersuutaa taperserparput.

 

Peqqinnissaqarfimmi sullisssinerit pillugit inatsisip matuma ersarissumik takutippaa, inatsisip malitsigisaannik malittarisassasiorneq inatsisit allat assigalugit, naalakkersuisunut annertoqisu­mik erliunneqartoq, tassa inatsit malitsigisaasa suliarineqarneri. Tamatumanilu Inuit Tatqatigiin­niit kaammattuutigissavarput, uani aamma inatsisip malitsigisaanik suliaqarnermi pinngitsoorani peqqinissamut ataatsimiisitap tuarniarneqartarnissaa. Tamannami ajornanngitsumik pisinnaam­mat teknikkikkut attaveqqaatit taama siuarsimatigisillugit.

 

Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip matuma Peqqinnissamik taatsimiititami oqaluuserineqar­nissaa Inuit Ataqatigiinniit innersuussutigaarput.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiat:

Naluneqanngitsutut peqqinnissaqarfiup tiguneqarneranut atatillugu Inatsisartut peqqussutaat Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 15-ikkut 31. oktober 1996-imeersukkut allanngortinneqarpoq.

 

Isumaqarpunga peqqinnissaqarfiup sullissineri il. il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaanni nutaami allannguutissatut siunnersuutigineqartut innuttaasut sullinneqarnerannut eqaallisaataas­sasut.

Kigutilerinermut tunngasutigut allannguutissatut siunnersuutigineqartut marluusut taperserpakka taakku taassaallutik: siullermik kigutigissaanermi pissusissamisoortumik sullitassat erseqqissar­neqarnerat, aammalu innuttaasut nunap ilaani sumi kigutileritinnissamut pisinnaatitaaffiisa erseqqissarneqarnerat. Tassa innuttaasoq kommunip najugaqarfimmisut nalunaarsorsimaffimmi avataaniikkuni taamaallaat pisariaqavitsillugu kigutileritissinnaasoq.

 

Isumaqarpunga inatsimmi qulakkeerutissatut taaneqartut taakku misillitakkat malillugit paasisa­nut naleqqussaalluni iluarsiissutissatut pisariaqartutut isigisariaqarutut. Aamma peqqinnissaqar­fiup aningaasatigut missingersuutaani sunniuteqartussaanngimmata, kiisalu pisortaqarfiit suliamut attuumassuteqartut isumasiorneqareersimammata, inassutigissavara siunnersuuut aappassaanik oqaluuserisassanngortinneqassasoq.

 

Taamatut peqqussutissamut oqaaseqaatima saniatigut ilassutigilaarniarpakka meeqqat inuusuttul­lu suliffiginiarnerannut tunngatillugu oqaatigisartakkagut, tassa pinngitsoortitsiniarneq pereersu­ni iluarsaanermi akikinnerungaartoq, tassunga aamma tunngatinneqarsinnaavoq. Aammalu taanna taamatut oqaatigeriarlugu Peter Ostermann-ip siunnersuutaa tapersersornera taamatut naqissuserlugu. Taamak naatsumik oqaaseqarlunga peqqinnissamut ataatsimiititaliamut ingerla­nissaanut inassutigaara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Peqqussutissatut siunnersuut Katusseqatigiinniit soqutigalugu misissorsimavara.

 

Ukioq 2000-imi inuit peqqissuunissatsinnik anguniagaq qineqqusaartaannaallunilu tasaqqusaaru­taannaasimasoq erseqqissumik takuneqarsinnaavoq, ullumikkut peqqinnissaqarfiup uluar amigaatit ajornartorsiutillu qiviaraanni.

 

Aap, pinaveersaartitsineq sutigut tamatigut ullumikkut aatsaat taama pisariaqartigalunilu pingaaruteqartigisoq, soorlu aatsaat naalakkersuisunit tmaanna paasineqariartulersoq, tassami Inatsisartut upernaakkut 1996-imi ataatsimiinnitsinnut atsumik siunnersuuteqarsimavunga nunatsinni kommuneqarfinni pinaveersaartitsinermut siunnersortinik atorfinitsitsisoqarnissaa tunngasumik, kisiannili itigartinneqartumik, soormitaava? - immaqa parti-lersorneq pissutigiin­narlugu? Qujanaqaarlu maanna paasineqalermat sunaaffa pinaveersaartitsineq taamak pingaarute­qartigisoq.

 

Soorlu assersuutigalugu inatsisartuni maanna ataatsimiinnissatsunnut siunnersuuteqarpunga, nunatsiniik Danmark-imut peqqissariartinneqartartut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat pillugit, tamannalu naalakkersuisumit sisamanngornikkut apeqquteqaatitut akineqarpoq - ajunngilaq naammagalugu tusaatissatummi tiguneqarsinnaagaluarpoq, kisianni apeqqutit tamatumunngor­luinnaq tunngasut soorlu assersuutigalugu qitiusumik peqqinnissamik isumaginninnerup siammarneqarnissaa, kiisalu peqqinnissamut ataatsimiititaliat tamarmik peqataaffigisaannik attasimeersuartitsinissaq pillugu, inatsisartut peqqinnissamut ataatsimiititaliaata upernaakkut 1996-imi ataatsimiinnermi isumaliutissiinermini, naalakkersuisunut suleqatigiissitaliortoqarnis­saanik kaammattuutaa, aammalu napparsimasut Kalaallit Illuanni, tassa Danmark-imi, atugaasa qanoq ilillugit ajunnginnerulersinnissaat pillugu, pitsaanerusumillu aaqqissuussiffiginissaat anguniarlugu paasiniaasorqarnissaanik kaammaattuutigineqarsimasut qanoq ingerneeqarpat paasissallugit aamma soqutiginarpoq.

 

Aap, naalakkersuisup siunnersuutigisannut akissuteqarnermini ilaatigut peqqussutip matuma ukiakkut 1996-imi allanngortinneqarnera tunngavigalugu, ilaatigut nunatta avataani sivisuneru­sumik katsorsarneqarnermi qanigisat ilaqutaasullu tikeraartinneqartarnerat ilanngullugu il.il. pillugit naluaartussamut siunnersuusiortoqartoq oqaatigaa, kisianni peqqinnissamut ataatsimiiti­taliap kaammattuutai siuliani oqaaatigisakka qanoq ingerlanneqarpat?

 

Allannguutissatut siunnersuut susassaqartunut assigiinngitsunut qujanartumik tusarniaassutigine­qarsimavoq, kisianni tusarniaanermi naak akissutigineqartut, qanoq oqaaseqaateqarsimava? - inatsisinik, peqqussutissanillu sulinitsinni, peqqissaartumik tamanullu naammaginartumik sulissagutta paasissutissat tamaasa pisariaqarpavut. Oqaannarsinnaanngilagut - qujanaq tusarni­aasoqarsimammat, kisianni tusarniaanermi pingaaruteqarnerpaat tassaapput; oqaaseqaatit akissuteqaatillu, inatsisartuni aalajangiinissatsinnut oqimaalutassatta suliamut pingitsoratik ilaatinneqartariaqarput.

 

Allannguutissatut siunnersuutit tunngaviatigut isumaqatigigaluarlugit, taamaattoq innuttaasut kommunini najugaqarfinni avataaniittut taamaallaat pisariaqavitsillugu kigutileritissinnaanerat apeqqusertariaqarsoraara, tassami ukiuni makkunani pissutsit qiviarutsigik, kigutit nakorsaat amigaatigineqarput - ilaatigullu kommunini ataasiakkaani, soorlu assersuutigalugu Kangaatsiap kommuniani, piffissami sivisuumi kigutit nakorsaqarsimanngilaq - nakorsamilluunniit peqanngi­laq, taamaattumik kommunimi taamatut inissisimasumi innuttaasut mattunneqarnissaat akuer­saarneqarsinnaangilaq.

 

Peqqinnissaqarfiup sullissinerinut akiliuteqartarnermut tunngatillugu '-imi pinngitsoorani erseqqissumik allassimasariaqarpoq, utoqqaat, innarluutillit, sulisinnaajunnaarnersiutillit, allallu akissarsiakinnerusut akiliuteqartussaatitaanerat atuutissanngitsoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani Peqqinnissamut Ataatsi­miititaliami oqaaluuserilluarneqarnissaa inassutigaara.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik qujassutigissavara massakkut uuma peqqussutip, misilittakkat tunngavigalugit erseqqissaavigineqarnissaanut, Naalakkersuisut siunnersuuteqarnerannut tapersiissutit pillugit.

Taavalu oqaaseqartut ataasiakkaarlugit akissuteqarfigerusuppakka.

 

Siullermik Siumup oqaaseqartuanut tunngatillugu kajumissaarutigineqarpoq, kigutilerinermut kigutillu paarineqarnissaannut tunngatillugu, Naalakkersuisut erseqqinnerusumik suliniuteqaq­qullugit. Tassani paaqqinniffiit, atuarfeqarfiit aammalu minnerunngitsumik soorunami angajoq­qaat peqatigalugit. Tamanna aamma Naalakkersuisuni pingaartipparput aammalu suliniutigissa­varput, tassanilu pingaartillugu uani taagorneqartut suleqatissat, neriuuteqarfigalugit suleqataaru­sussasut, taamaaliornikkut angusassat pitsaanerussammata.

 

Siusinnerusukkut nalinginnaasimagaluarpoq atuarfinni kigutinik saliisitsisarneq, kisianni tamanna nalinginnaajunnaarsimavoq sumiiffiit ilaanni, kisianni malunnarpoq pisariaqarluinnar­toq meeqqat sungiussitissallugit kigutit errortarnissaannik, sapinngisamik ullut tamaasa, taamaa­liornikkummi pitsaasumik kinguneqartarnera malunnarluinnarmat. Taamaattumik suleqatissat, minnerunngitsumillu angajoqqaat, kaammattorlugit suliassaq ingerlanniarumaarparput.

 

Kigutileritinnermut tunngatillugu aamma qilanaarineqarpoq, Siumuminngaanniit Naalakkersui­sut kigutinik sullissineq pillugu siunissami pilersaarutiminnik saqqumiussaqarnissaat. Tamanna­mi aamma Naalakkersuisuni aalajangiusimavarput.

 

Qanittukkut kigutit nakorsaqarfiini ittut nunatsinni tamarminngaanneersut ataatsimiisinneqarput. Tassanilu kigutit tungaatigut sullissineq pillugu annertuumik oqallinnermi pingaartillugu peqataasimavunga. Tassanilu suliassat arlallit saqqummerarput suleqataaffigerusutavut.

Neriuppunga anguniarlugulu kingusinnerpaamik, ilaatigut aamma aningaasartaqanngitsoornavi­anngimmata, aappaagu aningaasanut inatsisissap suliarineranut atatillugu siunnersuutinik, sullissinerup pitsangorsaavigineqarnissaanut atasumik, saqqummiussaqarsinnaajumaarluta.

 

Tassungalu atatillugu nuannaarutigalugu oqaatigissavara, soorlu Inuit Ataqatigiinninngaanniit eqqaaneqartoq, ulluni makkunani kigutit nakorsaannik pissarsiornitsinni qinnuteqarfissat naammassisimalermata.

 

Qujanartumillu tassani qinnuteqartut arlaqarsimapput, aammalu atorfinitsitassat arlaqarlutik. Ilaat novemberip aallaqqaataani, ilaat decemberip aallaqqaataani ilaallu ukiortaami atorfinittus­sat. Taamaalillluni, paasitinneqarnera naapertorlugu, ukiortaami kigutit nakorsaannik atorfiit tamarmik inuttalerneqarsimanissaat naatsorsuutigineqarluni. Atorfik ataaseq Nuummi maannak­kut inuttassarsiunneqarpoq, aamma neriuppugut taasuma inuttalerneqarsinnaajumaarnissaa.

 

Siumup tungaaninngaanniit aamma kaammattuutigineqarpoq, innuttaasunik sullissinermi nakorsaqarfinni ataasiakkaani pitsaassutsip nalilersorneqarnissaa. Tamanna aamma Naalakker­suisuni pisariaqarluinnartutut isigalugu isumaqatigaarput, nuannaarutigalugulu taamatut saqqum­mertoqarnera. Nassuerutigissavarput peqqinnissaqarfiup iluani sullissinermi suliassat imaan­naanngitsuusut. Maannalu suliassarpassuit ingerlanneqarput, qujanartumillu sulisut sulerusussu­seqarluarlutik peqataapput.

 

Tassungalu atatillugu sulisoqarniarnikkut pissutsit pillugit nukiit annertuut atorsimavavut, kisianni aamma pisariaqarluinnarpoq nakorsaqarfinni ataasiakkaani sullissinerup pitsaassutaata nalilersorneqarsinaanissaanut sakkussanik, periusissanik, nassaartornissaq. Massakkummi taamaattumik peqanngilagut, kisianni neriorsuutigissavarput piffissalinngikkaluarlugu kingusin­nerpaamik ukiup tulliata ingerlanerani, nalilersueriaasissamik angusaqarnissarput, massakkut nangiaritsiarakku piffissaliinissaq suliassarpassuaqarattami.

 

Pitsaasutsimik nalilersueriaasissamik sakkussaqarnissaq sulisut nikerarnerujussui pissutigalugit pisariaqarpoq, sulisunut minnerunngitsumillu sullinneqartunut toqqissisimanarnerunissaa eqqarsaatigalugu.

 

Siumuminngaanniit ilanngullugu oqaatigineqarpoq napparsimasut ingerlaartinneqarneranni aaqqiissuteqartoqarsinnaanera ujartorneqartoq. Isumaqarpunga Grønlandsfly aamma SAS pitsaasumik isumaqatigiissuteqarfigigivut, aammalu kalaallit illuat Danmark-imiittoq, napparsi­masut angallanneqarnerminni pitsaasumik sullinneqarnissaat qularnaarniarlugu. Kisiannili soorunalimi ajoraluartumik ataasiakkaanik naammattuuisarpugut naammagittaalliuutinik. Tamakkulu aningorneqarnissaat sapinngisamik sulissutiginiartarpavut.

Oqaatigisariaqarporli pinngitsoorneqarsinnaanavianngitsoq, inuit taama amerlatigisut ingerlaatin­neqarnerini ataasiakkaanik kukkussuteqartarnissaq. Soorunalimi tamakku sapinngisamik pinaveersaarlugit ingerlaniassaagut.

 

Atassutip oqaluttuanit tapersersorneqarput, allannguutissatut siunnersuutigineqartut siunertaat. Isumaqarpungalu assortuutinngitsugut. Kisiannili soorunami oqaasertaliorneri pitsaanerusumik erseqqinnerusumillu inissinneqarsinnaanerat, Ataatsimiititaliami suliarineqarsinnaaneri naatsor­suutigaara.

 

Ilaatigut Atassutip oqaaseqartuaninngaanniit oqaatigineqarpoq Kangerlussuarmi Pituffimmilu sulisut pitsaasumik sullinneqarnissaat. Oqaatigissavara, taakkorpiaat aamma siunnersuummi ilanngullugit eqqarsaatigineqarmata, aammalu maannakkut neriulluta allannguutissatut siunner­suutit ukua akuerineqarumaartut.

 

 Oqaatigissavaralu pisortaqarfinni suliniuteqartoqalereersimammat, uku peqqussutit kinguneri­saannik nalunaarummik sanasoqarnissaa piareersarneqalereersimalluni, minnerunngitsumik Pituffimmi sulisut eqqarsaatigalugit. Taamaammat oqaatigisinnaavara kommunit immikkoortuini avataaniittut eqqarsaatigineqarmata, kisianni oqaasertaasigut erseqqissaasoqarnissaa pisariaqas­sappat, Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa ammaffigalugu.

 

Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata, Maliinannguup, assigiinngitsut tikillattaarpai. Tassanilu paasivara tamakkiisumik siunnersuut isumaqatigineqartoq. Maliinannguullu kigutilerinermut tunngasut pingaartillugit sammivai.

 

Oqaatigissavaralu Naalakkersuisut, immaqa oqartoqarsinnaagaluarpoq kingusinaaraluartumik, kigutileritinnermut tunngasut nukiit annertuut atornissaat piareersimaffigigaat, pisariaqarluinnar­tormi arajutsisimanngilarput.

 

Inunnik isumaginninnerup peqqinnissaqarnerullu iluani sullinneqartut ilaatigut assigiinngitsut eqqartorneqarput, soorlu gigt-ertut, qaratsamikkut aanaartorsimasut, tagiartortariaqartut allallu. Ilumoorpoq ersernerlussinnaammat qaqugukkut peqqinnissaqarfiup sullinneqarnerat akisussaaffi­gineraa, qaqugukkullu inunnik isumaginninnerup iluani sullinneqartariaqarnersut.

 

Tassani aalajangersagaqarpoq, kisianni siunissami aamma erseqqinnerusumik taakkua aalajan­gersaavigineqarnissaat qulaajarneqarnissaallu isumaqatigaara. Erseqqittariaqarpormi qaqugu peqqinnissaqarfimmit inunnik isumaginninnermut akisussaaffiit tunniunneqartassanersut, malittarisassaqaraluartormi suli paatsuungasoqartarpoq, erseqqissaaffiginissaallu pisariaqarpoq.

Soorlu oqareersunga, peqqinnissaqarfiup iluani sulisussanik pissarsiornernut nukiit annertuut atorsimavavut, kisianni suli atoqqittariaqarlugit nalunngilarput, kisianni massakkut ilaatigut malugusussinnaagaluarluta, minnerunngitsumik nakorsat peqqissaasullu eqqarsaatigalugit, nalunngilarput ataavartumik atorfeqartitsinissaq suli ajornartorsiutaasoq. Taamaattumik Naalak­kersuisut piareersimapput suli ilungersornerullutik, siunissamut patajaallisaanissaq eqqanaarin­ninnissarlu suliniutigissallugit.

 

Tassuunakkullu sulisut kattuffii suleqataarusullutik nalunaarsimapput, kiisalu Danmark-imi suleqatigisimasavut attaveqarfigalugit oqaloqatigiinnerit ingerlapput, siunissaq sivisunerusoq eqqarsaatigalugu.

 

Nunatsinni juumuussanik ilinniartitsisinnaanissaq aamma Maliinannguup apeqqutigaa. Uanga aamma nammineq apeqqut tamanna qaffatsinnikuuvara. Ataatsimiititaliaqarnikuuvugut aamma ataatsimiititaliaqarpugut juumuunik atorfeqartitsinissaq sullinneqarnissaannullu tunngasumik.

Ataatsimiititaliamullu saqqummiunnikuuvara nunatsinni juumuut ilaannakortumilluuniit ilinniarnerat ingerlanneqarsinnaannginnersoq, taamaalilluni ilinniarusussuseq annertusarusullu­gu, kisianni qanimut ilisimasalinninngaanniit kajungerineqarsimanngilaq. Taamaattoq isuma taanna qimakkallarlugu allat siunnersuutissat siulliullugit suliariniarsimavavut. Uangali nammi­neq isumap taassuma qimavinnginnissaa, aammalu misissoqqinneqarnissaa soqutiginartippara.

 

Tassunga ilaliullugu oqaatigissavara peqqissaasutut ilinniarneq ilinniartitaanermut naalakkersui­soqarfimminngaanniit nakkutigineqarmat, paatsoornikkut Maliinannguup oqaatigisaa peqqinnis­saqarfimmit nakkutigineqartoq. Peqqinnissaqarfimmi ilinniarfimmi ilinniartitsineq ingerlavoq, aammalu taassumap ingerlanneqarneranut aningaasartuutit Peqqinnissaqarfiup iluani aningaasar­tuutinut ilaallutik. Kisianni ilinniartitaanerup pilersaarusiorneqarnera ilinniartitaanerullu pitsaas­susaata nakkutigineqarnera, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimminngaanniit siuttuuffigi­neqarpoq. Tamannalu uagut pissusissamisoorluinnartutut isigaarput.

 

Maliingannguaq Markussen Mølgaard-ip kissaatigaa, imaluunniit piumasaraa, inatsisip malitsigi­saanik nalunaarusiornermi pinngitsoorani Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaq tusarniaaffigineqar­tassasoq. Uanga nammineerlunga Peqqinissamut Naalakkersuisutut tamanna ajornartorsiutitut isiginngilara. Nalunngilarput malittarisassat tassuunakkut qanoq innersut, kisianni uanga ammaffigilluinnarpara, pingaarteqigakku aamma Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap qanimut suleqatigiuarnissaa.

 

Anthon Frederiksen, Kattuseqatigiininngaanniit, aamma oqaaseqarfigitsiassavara. Siullermik pinaveersaartitsineq tungatillugu eqaasitsissutigisariaqassavara massakkut 1996-imi aningaasa­liissutit tunngavigerpiarlugit 1997-imi kommunini pinaveersaartitsinermut siunnersortinik atorfinitsitsiortorneq ingerlasimammat, Namminersornerullutik Oqartussat peqataaffigisaannik.

Tamatumalu siunissami annertusaaffigineqarnissaa Naalakkersuisuni aamma isumaqatigeqaar­put. Neriuppugullu tassuuna KANUKOKA peqataalluarumaartoq. KANUKOKA-lu  oqaloqati­giinnivut tamatumuunakkut pitsaasumik ingerlasutut uanga nalilerusuppakka, massakkullu misiliinertut ingerlatat naammasseriarpata nalileeqatigiissaagut, aammalu qanoq ingerlariaqqin­nissamut aalajangersaaqatigiissalluta.

 

Tassani Naalakkersuisuni pingaarteqaarput aqqutissiuukkusullugulu, aammalu aningaasanut inatsisissap massakkut siunnersuutigineqartup iluani, takuneqarsinnaavoq pinaveersaartitsinermi siunnersortinik amerlanerusunik atorfinitsitsiortorsinnaanermut periarfissat isiginiarneqareersi­mammata.

 

Sisamanngornikkut apeqquteqaatitut akineqarsimasumut, Athon Frederiksen-ip saqqummiussaa­nut, erseqqissaatigiinnassavara Naalakkersuisutut taamatut akineqarnissaa uanga nammineq aalajangersimannginnakku, kisiannili Inatsisartut siulittaasoqarfianinngaanniit, taakkumi naalagarigatsigit, taamatut peqquneqarnerput tunngavigalugu sisamanngornikkut apeqquteqaati­tut akisimagatsigu.

 

Anthon Frederiksen-ip arlaleriarluni kalaallit illuanni Danmark-imiittumi pissutsit tikittarpai, ataatsimiinerup uuma nalaani. Oqaatigeqqissavara piffissami kingullermi, ukiup kingulliup ingerlanerani, kalaallit illuani Danmark-imiittumi pitsanngorsaatit annertuut ingerlanneqarsi­mammata. Inissatigut, pequtitigut sulisoqarnikkullu aamma allanngortiterinerit suleriaatsit nutaat pilersaarusiorneqarneri ingerlanneqarput, taamaattumik isumaqarpunga suliaq taanna pingaarute­qartoq pingaartillugu Naalakkersuisuni ataavartumik ingerlallutigu.

 

Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap kaammattuutigisimasai assigiinngitsut arlallit sumut killinner­sut, Anthon Frederiksen-imit aamma apeqqutigineqarput. Ataasiakkaarlugit akinngikkaluarlugit oqaatigissavara, tatigilluinnarakku Peqqinnissamut ataatsimiititaliap kaammattuutigisimasami aammalu suliakkiissutigisimasami, sumut killinneri nakkutigilluarai. Misigisimavunga Peqqin­nissamut Ataatsimiititaliaq tassuunakkut malinnaalluartoq, aammalu uagutsinnut Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfimmut, akuttunngitsumik paasiniaasartoq suliaq una sumut killinneranik.

 

Taamaattumik Peqqinnissamut Ataatsimiititaliap suliakkiissutigisimasai kaammattuutigisimasaa­lu sumut killinnersut oqaloqatigiissutigisarsimavavut, aammalu tamassuma ingerlattuartarnissaa ammaffigilluinnarparput.

 

 Naggataatigut maluginiarpara, Peter Ostermann-ipsiunnersuutaa, pujortarpallaarnerup annikkil­lisaavigineqarnissaanut tunngassuteqartoq, tamanit taperserneqarluni oqaaseqarfigineqartoq. Ajuusaarutigilaaraluarpara soorunami uagut peqqinnissaqarfimmi Naalakkersuisoqarfimminn­gaanniit akissuterput tamakkiisumik atuarsinnaannginnatsigu. Tassami suliniutit tassunga tunngasut annertuut pilersaarutigineqarput. Tassanilu pualluutinik akiuiniaqatigiiffik nunatsinni immikkoortortaqalernikuusoq, aammalu Kræftens Bekæmpelse Danmark-imiittoq, peqatigalugit suliniutitut pilersaarutigineqartut assigiinngitsut neriuppugut saqqumilaalerumaartut.

 

Qujanaq.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naatsuarannguaminguna paasissutissaasinnaasumik oqallinnermut tunngatillugu ilassuteqalaarni­artunga.

 

Tassa ilaatigut taakkartorneqarmat, juumuut nunatsinni amigaataanerat, ilinniartitaanermullu tunngassuteqartut, paasissutaasinnaasutut ilanngussaqarniarlunga misigisimagakku.

 

Juumuunngorniarneq amerlasuunit annertunerusumik misissorneqarnikuunngilaq, kisiannili arlalinnit imatut paasineqartartoq paasivara:.

 

Juumuunngorniaruit imaaliallaannaq juumuunngorsinnaavutit immaqalu tassanngaanniit napparsimasunut imaluunniit peqqissaasutut kingusinnerusukkut atorfittaarsinnaallutit. Kisianni killormut sammigami. Imaappoq niviarsianngorniarsinnaavutit taavalu tassanngaanniit ukiut marluk atuaqqillutit aatsaat, juumuunngorsinnaallutit. Tassalu ajornartorsiutigaarput peqqissaa­nermut tunngatillugu taassuma ilusilernissaa.

 

Piumasaqaataasut sakkortupput, soorlu piumasaqaataavoq GU-mi ilinniarnertuungorniarfimmi ataatsimut katinneranni 10 karakteritut angusimassagit, tassa minnerpaamik 9,9. Tassunga tunngatillugu oqaatigisinnaavara juulip aallaqqaataaninngaanni 1975-iminngaanniit ullumikku­mut juumuunngorlutik atuarnerminnik naammassinnissimasut qulingiluaannaammata.

 

Maannakkorpiarlu misissorparput, Danmark-imi juummuunngorniat atuarfiat Ålborg-imiittoq suleqatigalugu, qanoq arlaatigut iliuuseqartoqarsinnaanersoq.

Ullumikkut pissusiusut imaapput, Savalimmiuninngaanneersut nunatsinninngaanneersullu ilinniarnissamut inissat marluk tunniunneqarsinnaallutik. Inissallu taakku marluk ukiuni kingul­lerni ima atorneqarsimallutik Savalimmiormiuinnarnit, nunatsinninngaanneersut qinnuteqaraluar­tut angummassinnaannginneri pissutigalugu.

Misissorparput qanoq tamanna iluarsineqarsinnaanersoq. Ålborg-imi juumuunngorniat atuarfiat massakkorpiaq isumaqatiginninniarfigaarput, juumuussaaleqinerujussuup qanoq ililluni ikiorsiif­figineqarsinnaanera iluarsiiviginiaraluartillugu.

 

Kisianni, soorlu Marianne-p eqqaatsiareeraa, juumuussaaleqineq ilaatigut ima iluarsiiviginiarne­qarpoq, Danmark-imi juumuutut atuarsimasut nunatsinnut aamma qinnuteqarsinnaanerat ammatinniarneqarluni. Arlalinninguna paatsuungassutigineqartarmat ilaatigut aperisartunik:

AJuumuunngorniarneq-una ajornakusooqaa@? Ima akiinnassuunga: AAap, piumasaqaataasut annertoorujussuupput@.

 

Aamma taasuma saniatigut tagiartuisarnermut uani tikitsiarneqarput. Aap, nunarput taama issitsigigami, ilaatigut ujalumikkut nappaatillit tagiartuinermik pisariaqartitsipput. Taamaattumik ukiuni kingullerni ajornakusoorsimagaluaqisoq, taamatut ilinniartitaanissaq. Ullumikkulli taamatut ingerlaannartumik ilinniartoqalersinnaavoq. Kisianni aamma taassuma saniatigut, tagiartuisarnerit assigiinngitsunut tunngassuteqartuugamik, soorlu ilaatigut qinnuteqartoqartar­poq ataasiakkaanik immikkorluinnaq ilinniarusuttumik. Taamaattumillu qinnuteqartoqaraangat Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimminngaanniit, ataasiakkaarlugit nalilersuisoqartarpoq. Tassa periarfissat taamaattut ammatippavut. Qinnuteqaatillu tunngavigalugit immikkut akuersis­summik pisinnaatitaanerput tunngavigalugu, akuerisarpavut.

 

Kisianni qujanarpoq GU-minngaanniit ilinniartut amerliartorneri ilutigalugit, taamatut sulerusun­neq ilinnialerusunnerlu ukiuni kingullerni nalinginnaaleraluttuinnarmat.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Juumuussaaleqineq pillugu apeqquteqaateqarnikuugama, ullullu ilaani akissutit saqqummertus­saammata itisileriffigissanngikkallarpara uani.

 

Unani inatsimmi allanguutissatut pineqartut ilaat ' 17-imut tunngatillugu oqaaseqarninni ilanngutinngitsoorsimasara erseqqissaavigerusukkaluarpara.

 

Tassa '17-imi ilaatigut allassimavoq, peqqinnissaqarfiup kigutileritinnissamik neqeroorutai najukkami peqqinnissaqarfimmi, inuup nammineq najugarfimmisut nalunaarsorneqarfiani taamaallaat atuupput.

 

Taamaattoq inuk kinaluunniit najugaqarfigigallakkamini pisarialimmik kigutileritikkallarnissa­minik pisinnaatitaavoq. Una pivara ilaatigut illoqarfiit ilaanni, kigutilerisoqartannginnera nuuttarneq peqqutaalluni. Assersuutitut taaginnarsinnaavara Qeqertarsuarmi kigutigissaasoqar­poq, kisianni piffissap ilaanni allamut suliartortariaqartussamik. Tassani inuit nakorsartinniartut, kigutilerisoqanngiffiani, illoqarfimmut allamut nammineerlutik nakorsiartariaqarnerminni, inatsimmit uuminnga aporfissaqartinneqarsinnaalernissaat eqqumaffigineqartariaqartut isigaara. Immaqa illoqarfimminniikkaluarunik passunneqarsinnaagaluarlutik. Soorunami uani oqaatigine­qaraluarpoq pisarialimmik kigutiminnik suliaritittussat pinngitsooratik suliarineqartassasut, kisianni pisarialik qanoq nalilerneqarnersoq aamma apeqqutaagami.

 

Imaassinnaavoq pisarialittut isigineqartoq inuk anniarujussuarluni kigutaarsittariaqalersoq. Amma inoqartarpoq kigutimikkut pinaveersaartitsineq eqqarsaatigalugu arlaatigut suliaritittaria­qartartunik. Isumaqarpunga inatsip malitsigisaanik maleruagassiornermi eqqumaffigineqartaria­qartoq inuit sukangavallaamik pineqannginnissaat eqqarsaatigalugu.

 

Naalakkersuisup oqaatigisaa ilaatigut paatsoorsimaninnik imaqartoq, peqqissaasunut ilinniartitsi­nermik tunngasoq, oqaatigissavara nalunngilara marloqiusamik ingerlanneqartoq. Aamma paatsuunngilara kisianniuna una erseqqissaatiginiariga, taamatut marloqiusamik ingerlanneqar­nera pisariillisaataanerami. Ilinniarfiit allat eqqarsaatigigaanni namminneq ingerlasuupput, ilinniartitaanermullu pisortaqarfimmut toqqaannartumik attuumassuteqarlutik.

 

Taamaattuminguna Inuit Ataqatigiinninngaanniit taanna tikkuaripput pissusissamisoornersoq, ilinniarfiit allat assigalugit iliniartitaanermi pisortaqarfimmi ataatsimut peqqissaanermik ilinniar­fiup inissinneqarnissaa. Soorunalimi pinngitsoorneqarsinnaangilaq arlaatigut peqqinnissaqarfim­mit suleqateqarnissaq, kisianni ingerlatsinerup pisariinnerusumik ingerlanneqarnissaa taamaalil­luni anguneqarsinnaassagaluarmat.

 

Nuannaarutigaara Naalakkersuisup oqaatigimmagu taasarput, gigt-ertut imaluunniit aanaartoorsi­masut peqqinnissaqafimmi suliaritereerlutik piorsarnerunissaminnut, aammalu pillorissaasunit tagiartuisartunillu, avoqqaarliutigisimasaat Naalakkersuisup ilassilluarmagu.

 

Tassami tassani inuit arlaatigut piumassuseqaraluarlutik sungiusarluarnissaminnut, aammalu inuiaqatigiinni inooqataanerminni nammineerusinnaanissaminnut, piumassuseqaraluarlutik ilaatigut aporfissaqartarsimammata, isumaginninnermi akisussaaffiit isumaqatigiissutaasinnaa­junnaaraangata. Taamaattumik nuannaarutigaara Naalakkersuisup tamanna sulissutiginiarlugu matumuuna oqaatigimmagu.

 

Hans Enoksen, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamaalilluni oqaluuserisassani immikkoortoq 29 naammassivoq. Aappassaaneerneqannginner­minilu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqassaaq.

Oqaluuserisaq naammassivoq.