Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 33-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera	Aappassaanneerneqarnerata nanginnera	Pingajussaaneerneqarnera

Sisamanngorneq 25. september 1997, nal. 14.35

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 33.

 

Radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allan-nguuteqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq: Qujanaq. Naalakkersuisut sinnerlugit radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnerani Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuut saqqummiutissavara, imaluunniit allanngortinneqarnissaanik siunnersuut.

 

Ukioq manna Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut Inatsisartut siulittaaso­qarfiannut Kalaallit Nunaata Radiuata siulersuisuinut ilaasortat Inatsisartunit toqqagaasut, soraarsinneqarnissaanik, tamatumali kingorna ilaasortassanik nutaanik toqqaanissamik inassute­qaat saqqummiuppaat. Ilassuteqaat 4 Isak Trolle-mut atuutinngilaq, tassami siusinnerusukkut siulersuisunut ilaasortamut sinniisussatut siulersuisuni 1997-mi aatsaat ilaasortanngormat, taamalu pissutsinut siulersuisut 1996-mi suliarisimasaanut qanorluunniit ililluni attuumassute­qarsinnaanani.

 

Inassuteqaammut tunngaviuvoq, siulersuisunut ilaasortat Naalakkersuisut naliliineratigut Kalaallit Nunaata Radiuata 1996-mut ukiumoortumik naatsorsuutaat tunngavigalugit aammalu pingaartumik - uisaallannartumik inerneri ajortut - naatsorsuutit takutitaat tunngavigalugit, siulersuisunut ilaasortatut suliartik aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaanngilluinnartumik ingerlassimammassuk.

 

Inatsisartut siulittaasoqarfiata Naalakkersuisut nalunaarfigai, siulittaasoqarfiup naliliineratigut siulersuisunut ilaasortanik Inatsisartut toqqagaannik inatsisitigut tunngavissaqanngitsoq. Tassami siulersuisunut ilaasortat radiukkut fjernsynikkullu Inatsisartut peqqussutaanni ' 10 imm. 3-anni taana naapertorlugu, piffissami ukiunik sisamanik sivisussuseqartumi toqqagaammata. Taamaat­tumillu tamanna tunngavigalugu, piffissap taassuma iluani toqqagaanerisa atorunnaarsinneqar­nissaanut periarfissaqarani.

 

Naalakkersuisuniit aallaqqaasiullugu oqaatigissavarput, Naalakkersuisut Siulittaasoqarfiup ta-manna pillugu naliliinerannut isumaqataanngitsut. Aammalu Naalakkersuisut taamaalillutik peqqussutit maannamutut oqaasertalersornerat tunngavigalugu, KNR-imi siulersuisunut siulittaa­sup Naalakkersuisunit toqqagaasup taarserneqarnissaa, Naalakkersuisut aalajangernerannut akornutissaqanngitsoq.

 

Siulittaasoqarfiup naliliinera soorunalimi Naalakkersuisunit ataqqineqarpoq, tamatumali kingu­nerisaanik Naalakkersuisut radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut siunnersuutip Inatsisartunut saqqummiukkumallugu.

 

Siunnersuutikkut siulersuisuni ilaasortap ataatsip toqqaasartutut, oqartussani toqqagaasup, piffissap ukiuni sisamani sivisussuseqartup nanginnerani, taarserneqartarnissaannut periarfissin­neqarput. Tassa siulersuisunut ilaasortaq pineqartoq sulinermigut tamatumunnga pissutissaqaler­sitsippat. Aalajangerlugu oqaasertalerneqarpoq, siulersuisunut ilaasortatut toqqagaasup soraarsin­neqarnissaannut pissutissatut tunngavissat arlariit taaneqarlutik. Tunngavissami siullermi taaneqarpoq, siulersuisuni ilaasortap siulersuisutut suliassanik ingerlatsinissaa, tassani siulersui­sutut ilaasortamik soraarsitsinissamik pissutaasinnaasoq, tassaalluni ilaasortap siulersuisutut akisussaaffimminik sakkortuumik sumiginnaassimanera. Tunngavissat aappaani siulersuisunut ilaasortap siulersuisut avataani suliai, tassani ilaasortap pineqartup soraarsinneqarsinnaaneranut pissutaasinnaasoq, tassaalluni ilaasortap allatut iliorluni siulersuisutut suliinarnissaminut piukkunnarunnaarsimanera.

 

Siunnersuummut nassuiaatini takuneqarsinnaavoq, pissutsini qanoq ittuni pissutissatut tunnga­vissat taakku marluk atorneqarsinnaanersut. Siulersuisunut ilaasortat pissutissatut tunngavigisat taakkua marluk arlaat tunngavigalugu pissutsini taakkua arlaannik taaneqartunik pisoqassagalu­arpat, aatsaat piffissap naannginnerani soraarsinneqarsinnaanerata taaneqarneratigut isumannaar­niarneqarpoq, ilaasortat toqqagaasut tunngavissaqarani soraarsitaasannginnissaat. Taamaalilluni siulersuisuni ilaasortat soraarsinneqarsinneqarsinnaassanngillat, naalakkersuinikkut pissutsit allanngornerat imaluunniit ilaasortaq pineqartoq suna pissutigisimanerlugu oqartussanit toqqaa­sartunit nuannarineerunnera pissutigiinnarlugu. Tassani pineqartoq tassaavoq, siulersuisut nammineersinnaanerisa qularnaarnissaat, taavalu aamma KNR-p siulersuisuisa, tamannami peqqussummi tunngaviit pingaarnersaasa ilagimmassuk.

 

Siunnersuutip suliarineqarneranut peqatigitillugu Naalakkersuisut, Inatsisartut siulittaasoqarfian­nut inassutigeqqinniarpaat, siulersuisunut ilaasortat Inatsisartunit toqqagaasut soraarsinneqarnis­saat kingornatigullu nutaamik toqqaasoqarnissaa Inatsisartut isumagissagaat, tassami tunngaviit inassuteqaatip siulliup saqqummiunneranut pissutaasut allanngorsimanngimmata. Naalakkersui­sut isumaqarput siulersuisunut ilaasortat pineqartut siulersuisuni sulinermikkut siulersuisutut suliassatik sakkortuumik sumiginnarsimagaat, taamaattumillu radio-kut fjernsynikkullu aallakaa­titsinerit pillugit Inatsisartut peqqussutissanni ' 10, immikkoortut pingajuattut nutaatut siunner­suutigineqartoq tunngavigalugu soraarsitsinissamut tunngavissaqarluni. Tamatuma kingorna Inatsisartut nalilissavaat Naalakkersuisut inassutaat malinneqassanersoq.

 

Siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa apeqqutaatillugu aammalu Inatsisartut tamatuma kingorna Naalakkersuisut siulersuisunut ilaasortanut soraarsitsinissamik inassuteqaataannik malinnissappata, tamatuma kingorna ilaasortassanik nutaanik toqqaasoqassaaq. Taakkua aalia-ngersagassatut siunnersuut naapertorlugu piffissaq ukiuni sisamanik sivisussusillip sinneranut atuuttussatut toqqarneqassapput.

 

Naalakkersuisut naggataatigut oqaatigissavaat siunnersuummi matuminnga Inatsisartut ataatsi­miinerisa nalaanni, saqqummiussineq naalakkersuisut radio-kut fjernsynikkullu aallakaatitsinerit pillugit Inatsisartut peqqussutaata Inatsisartut 1998-mi upernaakkut ataatsimiinnissaanni ilimagi­neqartutuut nutarterlugu pilersaarutigineqarneratut saqqummiunneqarnissaani soraarsitsisarnissa­mut periarfissaqalernissaata eqqunneqarnissaanut utaqqisinnaannginnerannik tunngaveqarmat. Taamaattumik Naalakkersuisut isumaqarput KNR-mi siulersuisunut ilaasortat siulersuisutut sulinerminnut atatillugu naalakkersuinikkut akisussaatinneqalissappata, tamanna periarfissaq siulleq atorlugu pisariaqartoq.

 

Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisut siunnersuutaata Inatsisartunit kajumilluni suliarinissaa­nut ingerlateqqippara.

 

Karl Lyberth, Siumup oqaaseqartua:

Radio-kut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortineqar­neranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuummut  atatillugu Siumup tungaaniit taarusup­parput pisortat suliffeqarfiutaanni suugaluartuniluunniit, soorlu aamma Kalaallit Nunaata Radioa eqqarsaatigalugu, siulersuisut nammineersinnaanerisa qularnaarneqarnissaat pingaartilluinnarat­sigu.

 

Pingaarluinnartuuvoq suliffeqarfinni siulersuisut nammineersinnaassusertik atorlugu, qanor-luunniit naalakkersuinikkut pissutsit allanngorartigigaluarpata, maannaannaq taarserneqarsin-naanissartik annilaangassutiginagu eqqissillutik sulisarnissaat.

 

Taamatulli aamma pingaartigaaq suliffeqarfinni siulersuisut siulersuisutut annertuumik suusupa­ginnissimasut, imaluunniit arlaatigut kukkussuteqarnermikkut siulersuisuni ilaasortaanissamin­nut naleqqukkunnaarsimasut qinigaaffiup naanissaa utaqqinngikkaluarlugu soraarsitaasinnaanis­saat.

 

Peqqussummut pineqartumut allannguutissatut siunnersuummi pingaartillugit taasagut qulak-keerniarneqarsimammata Siumup tungaaniit iluarisimaarparput, taamaattumik siunnersuut tunngaviatigut taperserniarparput, aappassaaniinnginneranilu kultureqarnermut ilinniartitaa-nermut ilageeqarnermullu ataatsimiisitaliami oqallisisigineqarnissaa inassutigalugu.

 

Naggataatigut Siumup tungaanniit ataatsimiititaliamut nalilersullaqquarput siulersuisuni ilaa-sortanik tunuartoqartillugu, imaluunniit tunuartitsisoqartillugu, naleqqunnerunnginnersoq sinniisissat ingerlaannartumik ikkutitinneqartarnissaat, sinniiissamillu allamik toqqaasoqarluni.

 

Naalakkersuisut siunnersuutaannut atatillugu aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatini nassuiaatigineqarpoq, siulersuisuni ilaasortamik soraarsitsisoqartillugu soraarsinneqartup sinniisissaa ingerlaannartumik ikkutitinneqartariaqanngitsoq, kisiannili allamik ilaasortassamik toqqaasoqarsinnaasoq. Tamatuma nalinginnaasumik atuutilernissaa Siumup tungaaniit nangaa­nartoqartipparput, sinniisissarmi tatigineqarluni, siulersuisunullu ilaasortanngoriataarnissaminut ajukkunneqarnani sinniisussatut toqqarneqartarmat.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Pissutsini nalinginnaasuni siulersuisunut ilaasortanik, toqqaasunit tatigineeruttumik, soraarsitsi­nermut immikkut peqqussusiornissaq pisariaqarnavianngikkaluarpoq.

 

Kisianni Kalaallit Nunaata Raadiuata TV-alu pineqartillugu immikkut peqqussusiorneq pissusis­samisoorpoq, tassa Kalaallit Nunaata Raadiuata TV-atalu naalakkersuinermut qilersorsimanngin­nera kimilluunniit apeqquserneqarsinnaasussaanngimmat. Tunngavilersuutit erseqqissarluakkat suut tunngavigalugit siulersuisuni ilaasortap soraarsinneqarsinnaaneranut immikkut peqqussute­qarnissaq pisariaqarpoq.

 

Taamaattumik siunnersuut saqqummiunneqartoq Atassutip akuersaarpaa.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

 Ilumoorpoq KNR-p siulersuisoqarnera pillugu apeqqutip upernaaq Naalakkersuisut Inatsisartul­lu siulittaasoqarfiata akornanni assgiinngitsunik isummersorfigineqarsimammat, tamannalu peqqussutip atuuttup matumuuna allanngortinneqartariaqalerneranik tamanna tunngaviuvoq.

 

KNR-ip ulluinnarni aallakaatitassiornermini naalakkersuinikkut akuleruffigineqartannginnissaa immikkut ataqqineqartariaqarmat assigiinngitsunik Inatsisartuni tamanna isummersorfigineqann­gilaq. Tassanngaanniilli oqassalluni aningaasaliissutaasartut torersumik atorneqarnissaasa akuleruffigineqarsinnaanerat aamma KNR-ip nammineertussaatitaaneranut innimiilliorneruner­soq tamanna ingasattajaarneruvoq, soorlumi aamma inatsisit tunngaviusut malinneqarnersut uparuarneqartassappata tamanna akulerunnertut isigisariaqanngitsoq.

 

Taamaattumik pissutsit maannga killissimanerat, avaangunartoq, pinngitsoorneqarsinnaagaluar­toq Inuit Ataqatigiit qularinngilaat. KNR-imilu siulersuisut kisimik Naalakkersuisunit ullumik­kut pisuutinniarneqartutut saqqummiunneqarnerat eqqortuliornerunngitsoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

KNR-ip ulluinnarni pisortarisimasaasa inatsisit atuuttut uniorlugit ingerlatsisoqarmat pisut nalaanili tamanna ilisimasimavaat. Soorlu Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmit kingusinnerusuk­kullu kultureqarnermut Naalakkersuisumit ilaasortamit allaffigineqarnermikkut.

 

Aamma Naalakkersuisut atorfeqartitsinermi akissaqartitsinermilu inatsisit unioqqutillugit aaqqiisoqarsimanera ukioq missiliorlugu matuma siornali ilisimalereerpaat. Tamatumunnga takussutissaavoq aningaasanut inatsimmi 1997-mut atuuttumi KNR-mi pisortap tjenestemandit akornanni atorfeqartutut inissinneqarsimanera. Inatsillu taana Inatsisartunit tamanit akuerineqar­luni ullumikkumut atuuppoq.

 

Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup inatsisaatsuliornerup aaqqinneqaqqullugu ilungersornera januarip 24-ani ukioq manna, kultureqarnermut Naalakkersuisumit taperserneqarpoq, taassuma KNR-ip siulersuisunut allagaqarneratigut. Naak tamatuma ilisimalerneraniit sooq qaammatit pingasut qaangiunneranni aatsaat pisinnaasimanera apeqquserneqartariaqaraluartoq.

 

Inatsisaatsuliornerit aaqqinneqanngitsut aammalu KNR-ip aningaasaqarnermigut ajornartor­sioruttortoq, KNR-ip siulersuisuisa inatsisit atuuttut naapertorlugit aaqqeeqquneqarnertik tusaanngitsuusaarpaat. Soraarnissamullu KNR-ip pisortarisimasai marluk isumaqatigiissuteqarfi­gineqarput, inatsisaatsuliornikkut akissarsiaritinneqalersimasut atorfeqarnermilu atugassarititaa­sut atuutsiinnarlugit. Taamaasiortoqarnera Naalakkersuisut unitsinniarsimanngilaat ilami akerlianik soraarsitsinermi atugassarititaasut, inatsisaatsuliornertut taajuakkatik, Naalakkersuisut nangittumik akueraat.

 

Peqqussutip allannguutissaatut siunnersuutip matuma oqaluuserinerani tamakku Inuit Ataqatigiit oqaatigisariaqarlugit pisariaqartipparput, innuttaaqatitsinnut KNR-imi siulersuisunut pissutsit eqqortumik oqaatigineqarnissaat pisariaqarmat.

 

Siulersuisut eqqartuussisulersuunniarlugit maannakkut Naalakkersuisumit oqalulerneq, tupil-liatut pisarinninngitsoorluni inuttaminut uteriaannaammat Naalakkersuisunut eqqaamaqqussavar­put.

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutip allannguutissaatut siunnersuut akuersaarparput. Malitsissaa­lu 1998-imi upernaakkut saqqummiunneqalersaartoq qilanaaraarput. Taamanikkussamut Inatsi­sartut, Naalakkersuisut, KNR-imi siulersuisut KNR-imilu ulluinnarni ingerlatsinermi pisortat akornanni akisussaaffiit killingisa ersarissarneqarnissaat pingaartinneqartunut ilaasariaqarmat oqaatigeriiginnassallutigu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Matumuuna nalunaarutigissavara ajuusaarutigigiga kukkusumik naliliisoqarsimanngutsiarnera pillugu, tassa piffissami pineqartumi toqqaasimanerup utertitsinnissaanut periarfissaqannginne-ranik Inatsisartut Siulittaasoqarfiata isumaqarnera tassani.

 

Taamaattumik radio-kut fjernsynikkullu aallakaatitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaasa allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut matumuuna tapersersorpara.

Paasivara Naalakkersuisut oqaatigigaat Siulittaasoqarfiup naliliineranut Naalakkersuisut isuma­qataanngitsut. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuut pingaarnernik marlunnik immikkoortorta­lik tapersersorpara.

 

Tassa siullermik siulersuisunut ilaasortamik soraarsitsinissami tunngavigineqartussaq tassaas-sasoq ilaasortap siulersuisutut akisussaanermik sakkortuumik sumiginnaasimanera, aappassaanik ilaasortaq allatut iliorluni siulersuisutut suliamik ingerlatsiinnarnissamut naleqqutinngitsumik iliuuseqarsimassasoq.

 

Saqqummiussilluni allakkiami, allakkiamisulli isumaqarpunga pineqartoq kingulleq qulakkeeru­taassasoq siulersuisunut ilaasortap tunngaveqanngitsumik soraarsitaannginnissaanut, inassutigi­neqartoq malillugu siulersuisunik, tassa ilaasortanik, soraarsitsereernikkut inassuteqarnikkut siulersuisunik nutaanik pilersitsinissamut tunngatillugu siunnersuutigissavara partiit tamarmik siulersuisuni ilaasortassamik ataatsimik toqqaassasut.

 

KNR-mi siulersuisunut ilaasortat iliuutsiminnut akisussaatinneqarnissaannik apeqqummut tunngatillugu inassutigissavara apeqqut taanna sapinngisamik piaarnerpaamik aaqqiivigineqassa­soq, tassa inuit pineqartut pissutigalugit.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqartigiit:

Kattusseqatigiinniit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaanut siunnersuut tunnga-viatigut isumaqatigaara, kisianni Naalakkersuisup saqqummiussinermini KNR-p siulersuisuisa soraarsinneqarnissaannik inassutaa imaaliallaannaq Kattusseqatigiinniit akuersaarneqarsinnaan-ngitsutut isigaara.

 

KNR-mi siulersuisunik soraarsitsiniarnermut tunngatillugu Naalakkersuisoq akisussaaffimmi- nik qimarratiginninniartutut taarusuppara, tassami Naalakkersuisup Inatsisartut inatsisaat Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisunullu ilaasortat atorfimminnik ingerlatsinerminnik akisussaanerat pillugu inatsit naapertorlugu siusinnerukkulli iliuuseqarsimasariaqaraluarmat.

Tassami KNR-mi aningaasatigut aqutsinermut tunngatillugu pisimasut imaannaangitsuupput, taakkununngalu tunngatillgu akisussussaasunik akiussaasunilluunniit amingartoorutinut aki-sussaatinneqartussanik imaluunniit akisussaatinneqartussamik peqartariaqarpoq.

 

Aningaasarsiarineqarsinnaasummi 2.6 mill.-nik sipporneqarsimapput taamaammat suliaq imaannaanngeqaaq puiuinnartariaqaranilu, oqaannartoqarsinnaanngilarmi amingartoorutinaasiit innuttaasut akilillarumaarpaat.

 

Innuttaasut akiligassaat naammareerput atornerluisut atuipiluttullu akisussaatinneqartariaqarput, taamaattumik Kattusseqatigiinniit sakkortuumik piumasarissuara KNR-mi suliap suliamut attuumassuteqanngitsunik sukumiisumik misissuiffigineqarnissaa Inatsisartunit piumasaqaati-gineqartariaqartoq.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:  Partiit oqaaseqartuinut qujavunga. Kattusseqatigiit erseqqissumik oqarput una taamatut aaqqiini­arneq ullumikkut pisariaqartoq. Taamatut tapersiilluarnerat qujassutigigaara. Isumaqarpungalu una nassuiaatigilaassallugu - aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata eqqaasaa - una aaqqiiniarneq tassaavoq ullumikkut pisariaqartitarput, ingerlariaqqissagutta. Taannalu allatut ajornartumik taamatut isikkoqartillugu saqqummiuttariaqarsimavarput. Kisianni Inuit Ataqatigiit aamma oqaluttua aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami ilaasortatuut, upernaaq junip sisamaanni, immikkut aningaasaliinermut inatsisip pingajussaaneerlugu naggataamik saqqummiunneqarnera­ni, finansudvalgi piumasaqaateqarsimavoq erseqqarilluinnartumik malinniarneqartussanik, arfineq marlunnik.

 

Taakkuninnga arfinillit eqqortinniarlugit suliassaq ingerlapparput, kisiannili ataaseq taanna akimmisaarfigisimavarput ullunili kingullerni paasivara, aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap akuerisaanik suliaq ingerlateqqinneqassasoq, taannalu tusaatissatut tiguara, taamaalillunilu piumasaqaatit taakkua arfinillit ullumikkut tamarmik eqqortinneqartutuut suliap ingerlaqqinnis­saanut assut qujassutigalugu.

 

Uani ilaatigut inassutigineqarpoq oqaaseqartuninngaanniit nalilersuisoqassasoq, tassa kultureqar­nermut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap una suliassap aappassaaneerlugulu pingajussaan-neerneqannginneranilu nalilersorlugu eqqartussagaa. Ilaatigut oqaatigitsiassavara, tassa Akulliit Partiianninngaanniit kissaatigineqarmat, siulersuisunut ilaasortassat partiinit tamanit toqqarne­qarnissaat. Tamakkua soorunami ataatsimiititaliami tassani nalilersorneqassapput - soorunalimi tigoqqikkutsigu aamma misissoqqikkumaarparput.

 

Kattusseqatigiiinniilli oqaaseqartumut una erseqqissumik oqaatsigilaarlara, ullumikkut pisaria­qarluinnalermat, tassalu aamma taanna Aningaasaqarnermut Ataatsimiittitaliap inassutimini erseqqissumik pingaartutullu saqqummersinniagaa unaasimavoq - uangali tassani isumaqataal­luinnarpunga - ullumikkut politikkikkut akisussaaffiup ullumikkut KNI-p siulersuisuisa ulluinar­nilu ingerlatsisut toqqammavigisaat ullutsinni naleqqutinngillat, naleqqussartariaqalerpavut. Tassuuma tungaatigut inatsisiliornissaq annertuumik attuisussaavoq. Taamaattumik Naalakker­suisuninngaanniit pilersaarutigaarput, inatsisissap taassuma suliarineranut tunngasumik - tassa qallunaattut oqaatigineqartartoq - mediamut tunngasumik ilisimasaqartunik immikkut isumasiuil­luni ataatsimeersuartitsisoqassasoq, tassanilu siunnersuutigineqartut assigiinngitsut tunnga-vigalugit siunissami inatsisissaq taanna erseqqissumik ilusilerniarneqassasoq.

 

Ullumikkut inatsit atuuttoq malillugu politikkikkut KNR-p siulersuisuisa sulinerannut toqqaan­nartumik iliuuseqarsinnaanngilagut. Naalakkersuisut toqqaasinnaapput taamaallaat siulittaasus­saannik. Sinneri partiininngaanniit toqqartorneqartarput qinersisimanerup inernera toqqammavi­galugu. Taakkulu tassaapput Inatsisartut namminneerlutik toqqartortagaat tassani sinniisussatuut. Taamaattumik periaaseq taanna ingerlaqqiinnassaaq, kisiannili uani inatsimmi ammaanniagar-put unaaginnarpoq, arlaanik suliaminik sumiginnaasoqarsimappat taava inatsimmi periarfissa-qartariaqartugut erngerluta akuliussinnaanissatsinnut; oqarlutalu una aaqqittariaqarmat qinersi­vimmi ukiut sisamat utaqqeqqaarnagit aaqqiisinnaaneq taanna periarfissikkumavarput eqaan­neruleqqullugu.

 

Soorunalimi Inuit Ataqatigiit uani nalilersuinerat assigiinngitsunik oqaaseqarfigerusussinnaa­vara, kisianni isumaqarpunga maannakkut suliap ingerlaqqinnerani isumaqatigiittumik ingerlaso­qarmat. Misissuinerup taassuma inernera arajutsissutaanavianngilaq aamma isertorniarneqarnavi­anngilaq. Taamanikkulli taanna piareerpat tamanut paasissutissat saqqummerpata, taava erseq­qissumik oqaloqatigiissutigisinnaalissavarput akisussaassutsip aammalu qanoq ililluni aaqqiisso­qarnissamut siunnersuutaasinnaasunik.

 

Una aamma oqaatsigilaarlara, akissarsianut tunngasunik isumaqatigiinninniarnernut tunngasunik tassaammat Naalakkersuisoqarfimmi allamiittoq, tassa personaledirektorateqarfimmi. Tassanilu inuit ataasiakkaat aammalu atorfinitsitaanermut tunngasut isumagineqartarput. Uanilu IA-minngaanniit oqaluttup tikkuarmagu qaammatit pingasut qaangiunneranni aatsaat pisinnaasi­mammat, apeqquserneqarsinnaagaluartoq. Una nalunngisara imaappoq, suliassaq ingerlanne-qarsimavoq suliarineqarlunilu tassani. Kisiannili tassani suliap kanngittoorneranut tunngasumik uanga pisortaqarfiga paatsinneqarsimavoq. Qaammatit pingasut ingerlaneranni uninngaannarto­qarsimanngilaq, kisianni personaledirektorateqarfimminngaaniit malersorneqartuarsimapput, kisiannili taanna iluatsinngimmat uagut tassani ilisimatinneqarpugut erngerlutalu aamma allakkanik ingerlatitsisimalluta siulersuisunut, nalunngilaralu IA-p oqaaseqartuata aamma allakkat taakkua Aningaasaqarnermut Ataatsimiittitaliami ilaasortatuut ilisimagai.

 

Soorunalimi ataasiakkaanut pularusunnarsinnaagaluarpoq. Kisianni una oqaluttarfik tamakku­nunnga atussallugu pissusissamisoortuusorinngilara. Taamaattumik oqaaseqartut tapersiisut tamaasa qujassuteqarfigaakka, taamaalilluta suleriaqqissinnaanissatsinnut tunngavissaasinnaa- sut akuersaarneqarnerat sulissutigalugu ingerlateqqissavarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Partiit oqaaseqartuinut marlussuit oqaaseqarfigissavagut. Tassa siullermik Siumup oqaaseqartua­nut tunngatillugu. Ingerlassiviit Namminersornerullutik Oqartussanit assigiinngisitaaqimmata eqqaamaneqassooq. Aktieselskabeqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat tamakkiisumik pigisaannik. Aktieselskabeqarpoq ilaannakortumik Namminersornerullutik Oqartussat piginneqa­taaffigisaannik. Nammineq aquttunik sullissiveqarpugut ingerlasiveqarpugut Nukissiorfiit, Amutsiviit, Mittarfeqarfiit il.il. Kiisalu KNR tassani suliffeqarfittut immikkuullarissutut oqaati­gineqarsinnaasutut qularnanngilaq inissisimavoq. Taamaattumik ataatsimut assigiimmik piumaf­figinissaat ajornakusoorpoq, taamaakkaluartorli naalakkersuinikkut aningaasaliisartut Inatsisartut avissaartinneqavinnginnisaat eqqumaffigineqartariaqarluni.

 

Tassungalu atatillugu upernaaru nangeqqiilluni oqaluuserinninnissamut taarusunnartoq tassaavoq eqqumiiginalaanngitsuunngimmat suliffeqarfimmi KNR-tut ittuni Inatsisartut Ataatsimiititaan-nut ilaasortanik agguaasarneq malillugu Inatsisartut sinniisuutitaqarnerput; Siumumiit marluk Atassummiit marluk Inuit Ataqatigiinniit ataaseq. Oqimaaqatigiissumik tamanillu pasilliutaasin­naanngitsumik amerlanerussuteqarniarfittut KNR siulersuisui atorneqartussaanngillat. Taamaat­tumik tamalikartumik soqutigisat assigiinngitsut tamaasa isumaginiassagaanni naalakkersuinik­kut isummersortarneq najoqqutaralugu, tamatuma eqqaamaneqarnissaa kaammattuutigissavarput Akulliit Partiiata Kattusseqatigiillu tamatumunnga qanoq inissisimanerat ilanngullugu.

 

Kiisalu Kattusseqatigiinniit arlaannaanulluunniit atanngitsumik misissuisoqarnissaanik piumasa­qarneq, tassunga atatillugu Inuit Ataqatigiinninngaanniit ilaatigut aamma Naalakkersuisumut ilaasortamut oqaatigissavara, ilumoormat KNR inuiaqatigiinnik kiffartuussisutut ullumikkorpiaq unittuussanngippat aningaasanik qinnutigineqarsimasunik upernaaq 7,3 mio kr.-nik Finansudval­gip Aningaasaqarnermut ataatsimiititap akuersisariaqarnera ilumoormat Inatsisartut ataatsimiin­nerat sioqqutitsiarlugu akuersisimammat. Kisiannili piumasaqaatitalerlugu piumasaqatitaa taanna Naalakkersuisuni ilaasortap eqqaanngitsoorpaa. Piumasarivarput akisussaaffimmik inissiinissaq siunertaralugu eqqartuussissuserisumik arlaannaannulluunniit atanngitsunmik tamanna sulias- saq misissoqqinneqassasoq.

 

Naalakkersuisup maanaannaq suliamik akuleruttariaqarsimanera imalt. tikkuussisariaqarsimanera siulersuisunut ilumoorpoq januar 24-anni ukioq manna pisimammat. Tamannali Inuit Ataqati­giinniit qularnanngilaq aamma Inatsisartunit tamaniit, naalakkersuinikkut KNR kiffaanngissuse­qarneranut ulorianartorsiortitsisumik akulerunneq isigineqanngilaq. Aningaasanik piumasaarsor­toqarpat - inatsisaatsuliortoqarpat pisussaavugut aningaasaliisartutut naalakkeruinikkullu akisusaasutut aaqqiissuteqarnissaq tikillugu sukkanerpaamik iliuuseqassalluta.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Suliassat nuannersut nuanniittullu maani suliarisarpagut. Nuanniittortai saqqummeraangata ajuusaarnartoq aajuna: Inatsisartuni ilaasortat amerlanerpaat nipangiinnartarmata. Taamaattaria­qanngilaq tamanna iluarsisariaqarpoq. Uani suliassami takusinnaasakka marluupput assigiinngit­sut; tassalu siullertut peqqussutip allanngortinneqarnissaa; taanna aap ajunngilaq. Kisianni aappaattut siulersuisuusimasut imaluunnit massakkut siulersuisut suli atuuttut taakkua tunuartin­neqarnissaat. Assersuussinnaavara allaanngilaq upernaaq apriilip 15.-ani ataatsimeeriaraluaratta, toqqavissaqanngittumik tunuartitseriartoqarpoq aatsaallu Inatsisartut akuersereernerisigut tunuartitsisoqarluni siulittaasumik. Pissutsit taamaattut ilumut ingerlatiinnarneqartariaqassanerlu­tik? Uanga isumaqarpunga tamanna akuersaaruminaatsoq.

 

Paasivarput allaat ilaatigut ukiorli aningaasanik atornerluisimaneq imalt. sippuilluni atuisimaneq. N aluara atornerluinertut massakkut taaneqartariaqarsimassanersoq imalt. taaneqartariaqarnersoq. Taanna isumaqarpunga qaangeruminaattuusoq aammalu qaangiinnarneqarsinnaanngitsoq, immikkut taanna ingerlanneqartariaqartutut uanga Inatsisartuni ilaasortatut piumasaraasa aammalu taassuma tungaa misissorneqarnissaa kissaatigaara. Taamaattoqassanngippat suliaq immaqa allakkoorlugu ingerlanneqartariaqassooq. Kisianni isumaqarpunga neriullungalu Inatsisartuni ilaasortat maani issiasut akisussaassuseqarlutik aammalu oqarsinnaatitaallutik tamatumani aalajangeeqataasinnaassasut.

 

Soorunami paasivarput Inatsisartuni peqqussutip maannakkut atuuttup allanngortinniarneqartullu akuersissutigineqarsimanera aamma qarsupittumik ingerlanneqarsimasoq siusinnerusukkut. Aatsaat massakkut paasineqalerpoq kukkusoqareermat ilumut siulersuisuni ilaasortat tunuartin­neqarsinnaanissaat piumasaqaataasinnaasariaqarsimagaluartoq qangali.

 

Naatsorsuutip kukkunersiusuminngaanneersut marsimi atsiorneqarsimasut ersarissumik takutere­erpaat qanoq pisoqarsimasoq. Taamaattumik massakkut ukiup affaa qaangiuppoq soorluli susoqarsimanngitsoq, aatsaat ukiup affaa qaangiummat qanoq iliorniarsarilerpugut maani. Isumaqarpunga taamanikkulli Naalakkersuisoq imannak iliuuseqarsimasariaqaraluartoq: Naalak­kersuisut Inatsisartullu tassami ataatsimeereernikuuvugut upernaap ingerlanerani, taamanikkulli suliassaq aaliangiiffigineqarsimassagaluarpoq sukkanerpaamik. Taamaattumik piumasarisara sakkortunerpaamik uteqqissuara. Naatsorsuutit tungaasigut amigartoorutaasimasut taakkua puiguinnarnagit misissuiffgineqartariaqarput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Ukua marluk oqaaseqarfigilaarlakka suliassaq taanna inerlugu maannakkut suliareqquneqartoq ilumoorpoq naammassillugu suliarisariaqarpoq aammalu raatiumi sulisut tungaatigut aaqqiini-arneq piaartumik taanna naammissiniarneqassasoq Naalakkersuisuninngaanniit neriorsuutigi-neqartoq naammassiniarneqassaaq.

 

Uani aamma oqaluttunit tamanit paasinarpoq aammalu ilaatigut Inuit Ataqatigiit uparuaaner-mikkut aamma erseqqissumik peqataaffigivaat tikkuaaneq uaniittoq aammalu oqaluttup ki-ngulliup, uani siulersuisut taarsertarnerannik Peqqussutissami aaqqiinikkut ajornartorsiutit tassanittut kisimik aaqqinneqarsinnaanngillat. Taamaattumik upernaamut suleriaatsip iluarsiiffi­gineqarnissaanik noqqaaneq pissutissaqarluinnartutut aamma ullumikkut oqaatigisariaqarpoq.

 

Raatiup siulersorneqarnera Inatsisartut ulluinnarni ingerlatsinerminni aningaasanillu nakkutillii­nerannut qaninnerulersillugu ilaatigut eqqarsaatigisariaqarpoq.

 

Siulersuisut katitigaanerat politikkikkut agguaassisimaneq najoqqutaralugu aaqqissuunneqassa­nersoq aammasumik oqallisigisarisaqarparput. Tassani partiini aggorsimaneq maani tunngavius­sava tunngaviussanngilaluunniit, siulersuisut avataaninngaanniit qaaqquneqassappat imalt. partiit tunngavigalugit aallartitsineq ingerlaqqissappat taava Inatsisartut udvalgiinut aamma qaninneru­sumik suliassaq taanna ingerlanneqalissava? Tamakkuupput upernaamut saqqummiussinissami  oqallisigisariaqartut. Kisianni uani maannakkut siulersuisut nikissinnaanerannik peqqussummik aatsaat allanngortitsinikkut tamanna naammassisinnaanera Inatsisartut Allattoqarfiata ilumoor­poq, taanna aamma Naalakkersuisunut nalunaarutigisimavaa tamannalu ullumikkut taanna pivoq.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Taamaalilluni immikkoortut 33-ata siullermeerlugu oqaluuserineqarnera naammassivoq aap-passaaneerneqartinnanilu Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiitita­liami suliareqqaarneqarallassaaq tamatumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.