Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 39-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 19. september 1997

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 39:

 

Naalakkersuisut Siulittaasussaannik qinersineq aamma- naalakkersuisunut ilaasortassat akuersissutigineqarnerat.

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Inatsisartut suleriaasianni ' 3, immikkoortoq 2 malillugu Naalakkersuisut Siulittasussaat siulliullugu qinerneqassaaq suleriaatsimi ' 12, immikkoortoq aappaat malillugu qinersinermut malittarisassat taakku malillugit. Allatut oqaatigalugu qinersinermi aallaqqaammut amerlanerus­suteqarluarnissaq piumasaqaataavoq, tamanna anguneqassanngippat uterfigeqqissavara.

 

Taavalu apeqqutigissavara qinigassanngortinniartunik siunnersuutissaqartoqarnersoq. Mikael Petersen.

 

Mikael Petersen, Siumup oqaaseqartua:

Naalakkersuisut Siulittaasussaattut Siumumiit siunnersuutigaarput hr. Jonathan Motzfeldt.

 

Daniel Skifte, Atassutip oqaaseqartua:

Atassutip partiia sinnerlugu siunnersuutigaarput Naalakkersuisut siulittaasussaattut hr. Jonathan Motzfeldt.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Akuliit Partiianninngaannit nuannaarutigalugu matumuuna nalunaarutigissavara siulittaasussa­mut, Naalakkersuisut Siulittaasussaattut taaseqataaffigissagatsigu hr. Jonathan Motzfeldt.

 

Anthon Frederiksen, Katusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit soorlu siullermik oqareernittuut amerlanerussuteqartut isumaat ataqqiuma­vara aammalu siunnersuutigineqartoq taamaalillunga aamma tapersersorniarlugu nalunaarutiga­lugu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa maannakkut nalunaarutigissavara tassa ataasiinnarmik siunnersuuteqartoqarmat. Tassalu hr. Jonathan Motzfeldt, Siumut. Taanna kisimiilluni massakkut qinigassanngortippoq.

Taavalu massakkut ilaasortat hr. Jonathan Motzfeldt-imik taasiniartut qinnuigissavakka nikueq­qullugit.

 

24.

 

Taavalu qinigassanngortittumut akerliullutik taasiniartut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

Akerliusoqanngilaq.

 

Kiisalu taaseqataanngitsut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

6.

 

Taamaalilluni hr. Jonathan Motzfeldt, Siumut, Naalakkersuisut Siulittaasussatut qinerneqarpoq.

 

Naalakkersuisut Siulittaasortaavat qinnuigissavakkit suleriaatsimi ' 4, immikkoortut pingajuat malillugu Nalakkersuisunut ilaasortassanik marlunniit arfinilinnut amerlassuseqartunik qinigas­sanik nalunaaruteqaqqullutit. Taavalu Naalakkersuisut Siulittaasortaavat qinnuigissavara oqaaseqaqqullugu.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Uangattaaq qinigaaninnut qujallunga taamak amerlatigisunik qinerneqarnera qamuuna qujassuti­gaara. Aamma suliassanut taanna tunngavigissavara taamatut tapersersorneqarnera. Aamma inatsisartut siulittaasortaavat pilluaqquniarpara Anders Andreassen. Ilumut nuannerpoq aamma oqarnerit isumaqatiginarpoq. Suna tamarmi ataasiulersutut ippoq aamma una Tunumi qinigaa­nerit malugaarput malugiuarsimallugulu, kisianni Tunu uatsinnut soorlu qaninnerulersoq aam- ma ullumikkut malugigipput aamma tamatumuunakkut illit nunaqqatitillu aamma Tunumiut pilluaqquagut.

 

Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit inatsisartut inatsisaanni ' 3, immikkoortoq 4 naapertorlugu Naalakkersuisunut ilaasortat ataatsikkut qinerneqartarput. Matumuuna inuit arfinillit Naalakker­suisunut ilaasortassatut inassutigaakka uku:

 

Aningaasaqarnermut, Ineqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut inassutigaara Daniel Skifte, Atassut. Suliassaqarfimmut ilaapput missingersuutit naatsorsuutillu nammagas­sat suliassallu agguataarneqarnerat, ataatsimoortumik tapiissutit, aningaasaliisarnerup pilersaarusiorfigineqarnera, ineqarnermut tunngasut, sanaartortitsinermut aqutsisoqar­fik, misissueqqaarnerit, kisitsisitigut paasisassarsiornerit, akileraarutit akitsuutillu, akissaatit, atorfinititsisarnermullu apeqqutit tamanut tunngasut aamma sulisoqarnermut aqutsineq.

 

Taava aappassaattut siunnersuutigaara Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuer­nermut, Attaveqaatinullu Naalakkersuisoqarfimmut inassutigaara Peter Grønvold Samuelsen. Suliassaqarfimmut ilaapput takornariarneq, niuerneq, nunat akornanni niuernermik inerlatsineq, apeqqutit atuisartunut tunngasut, angallannermut tunngasut, mittarfeqarfiit, attaveqaatit aamma paasissutissiisarnermut atortulersuutit, qarasaasia­qarneq.

 

Pingajuattut siunnersuutigaara inassutigalugu Paviaaraq Heilmann. Taassuma sulias­sarai inuussutissarsiornermut tunngasut, tassungalu ilanngullugit aalisarnermut, piniar­neq nunalerinerlu, inuussutissarsiornermut, inuussutissarsiorsinnaanermullu inatsisilior­neq, inuussutissarsiutinut tapersiisarneq aamma pisuussutinik uumassusilinnik iluaqute­qarniarnermi aqutsineq.

 

Taava tulliullugu inassutigaara inatsisartunut ilaasortaq Marianne Jensen. Taanna Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu naalakkersuisoqarfimmut. Sulias­sanut ilaapput peqqinnissamut tunngasut, imigassamut tunngasunut ingerlatsineq inatsisiliornerlu, avatangiisinut tunngasunut aqutsineq, imaami avatangiisit, pingortita­mi eqqissisisimatitsineq, pinngortitaleriffik aamma ilisimatusarnermut tunngasutigut ingerlatsineq.

 

Taava tulliullugu inassutigaara Konrad Steenholdt. Taassumap suliassaqarfigissagai Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermut Naalakkersuisoqarfiit. Suliassa­qarfiullutik meeqqat atuarfiat, immikkullu atuarfiit, inuussutissarsiutinik ilinniartitaa­nerit, ilinniarnertuunngorniarnerit, ilinniartitaanerit ingerlaqqiffiusut, sunngiffimmi sammisassaqartitsineq, kulturimut tunngasut, tusagassiuisarneq, katersugaasiviit, allagaateqarfiillu, atuagaateqarfiit, højskolit aamma ilagiit.

 

Kingiullullugu Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliffeqarfiutaannut Naalakkersuisoqarfimmut pilersinneqartumut inassutigaara Mikael Petersen. Tassani suliassaqarfiupput inunnik isumaginninneq isumannaallisaatitullu tunniuttakkat, isumaginninnermi annertusaanissamik pilersaarutit, ullut unnuarlu paaqqinnittarfiit, suliffissarsiuussisarneq, suliffissaaleqinermi akiuiniarneq, sullivinni avatangiisit aamma teknik-imut tunngasut, amutsiviit, nukissiorfiillu ilanngullugit.

 

Taama oqaaseqarlunga Naalakkersuisunut ilaasortassatut taagukkakka, tassa Daniel Skifte, Peter Grønvold Samuelsen, Paviaaraq Heilmann, Marianne Jensen, Konrad Steenholdt aamma Mikael Petersen innersuussutigaakka inatsisartuniit akuerineqaqqullugit.

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taava maannakkut inatsisartut ataatsimoortumik Naalakkersuisut Siulittaasuata siunnersuutit saqqummiussai akuersissutigissavagut imaaluunnit taakkununnga akerliusunut nalunaaruteqarto­qarsinnaalluni.

 

Ilaasortat Naalakkersuisut Siulittaasuata siunnersuutaanut taasiniartut akuerserusuttut qinnuigis­savakka nikueqqullugit.

 

24.

 

Taavalu siunnersuutinut akerliullutik taasiniartut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

Akerliusoqanngilaq.

 

Kiisalu taaseqataanngitsut qinnuigissavakka nikueqqullugit.

 

6.

 

Taamaalilluni Naalakkersuisut Siulittaasuata naalakkersuisunut ilaasortassatut siunnersuutai Inatsisartunit akuersissutigineqarput.

 

Oqaatigissavara Inatsisartut katersuunnerata ammarneqarnera pissutigalugu ataqqinartorsuar- mut Dronningimit kiisalu Folketingimit Danmarkimilu naalakkersuisunut Savalimmiuni Lagtin­gimut kiisalu aamma Islandimi Altingimut inuulluaqqussuteqarama.

 

Tulliulluni Naalakkersuisut Siulittaasuat ammaanersiornermi oqalugiassaaq. Naalakkersuisut Siulittaasuat qinnuigissavara oqaasissani saqqummiuteqqullugit.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inatsisartut Siulittaasuat ataqqinartoq, inatsisartuni ilaasortat ataqqinartut, asasakka innuttaaqa­tikka. Siullermik inatsisartunut ilaasortat qamannga pisumik qutsavigerusuppakka Naalakkersui­sut Siulittaasussaannut, Naalakkersuisunullu ilaasortassanut allanik qinersinermi taama atsigisu­mik tapersersuinerannut. Piffissami siusinnerusukkut Naalakkersuisut Siulittaasuata Lars Emil Johansen-ip tassaanngaannaq tunuarneraniit maannakkumut ingerlasumut partiit Siumut Atassul­lu nuannersumik isumaqatigiinniarsimapput. Naalakkersuisooqatigiit nuannaarutigaat partiit pineqartut suleqatigiinnissaminnut isumaqatigiissutaat tamanut saqqummiussinnaasimagamikku. Tamatuma imarisai kikkunnilluunniit tusarneqarsinnaapput.

 

Naalakkersuisut Siulittaasuat tunuartoq Lars Emil Johansen aamma eqqaanngitsoorsinnaanngi­lara.

 

Ataaseq qularinngilluinnarpara nunap naalakkersuinikkut aqunneqarnerani inuttalersuinerup taama allanngortariaqalerneranut tunngaviummat illit kisimiivillutit aalajangernerit. Illit taama aalajangernerit ataqqivarput. Tamannalu pissutigalugu iliuuseqarpugut. Inissisimaffiit ataqqisaa­soq inuttalerumallugu ingerlaqqikkumallutalu.

 

Taama oqaaseqarluta ukiorpaasuarni nuannersumik sulilluarfiulluaqisumillu landsrådimi, inatsisartuni naalakkersuisunilu. Nunarput aamma illit asasat inuilu pillugit suleqatigiinnitsinni qujavunga. Inuiaammi illit aqqutigalutit ukiuni nunatta inuisalu oqaluttuarisaaneranni naleqqiul­lugit sivisuumik ingerlasimasumi ukiut amerlanngitsunik taaneqarsinnaagaluartut angusaqarluaa­taasimammata.

 

Suliffittaanni siunissami ajunngitsumik tamanik kissaappatsigit aammalu alajaatsumik qangatul­lu nuannertigisumik suleqatigiilernissarput qilanaareqaarput. Ikinngutiga asasara Lars Emili qamannga pisumik qujanaq.

 

Ukiut inatsisartut naalakkersuisullu suliffissaat nutaat aallartinneranni aamma inatsisartunut ilaasortat suliassatsinnut ullumikkut aallartittumut qamannga pisumik tikilluaqquvakka. Aamma suleqativut ataatsimiinnitta nalaani suli ulapaarnerulersussat taamatorluinnaq tikilluaqquvakka.

 

Namminersornerulernitsinni ikinngutaalluartut pilersinniarneqaneranilu suleqataalluartut ilaat siusinnerusukkut namminersornerullutik oqartussani pisortat qullersaat Aqissiaq Møller toqukkut peerummat annaavarput. Siulittaasup akuersineratigut Aqissiaq Møller eqqaaniarlugu isersimasut nikueqqullugit qinnuigissavakka.

 

Qujanaq.

 

Nunatta ukiunut tusintilinnut tulliuttunut ikaarsaarnerani inuuqatigiinnikkut oqimaaqatigiittuusu­mik ingerlatsivigilernissaa, tassa atugarissaarnermik tunngaveqarluni ingerlatseriaaseqalernissa­mut suliniutit aningaasarsiorniukkut periarfissanik annertusaajuarnernut inuussutissarsiutinillu ineriartortitsiuarnernut piumasaqaatinut oqimaaqatigiissillugit ingerlatsineq naalakkersuisut kissaatigaat. Aningaasarsiornikkut periarfissanik annertusaaneq taamaallaat aningaasarsiornerup tunaartalimmik aqunneqarneratigut inuussutissarsiortunullu killiussatut piumasaqaatit naammat­tut aqqutigalugit isumannaarneqarpat siunissaq ungasissoq isigalugu atugarissaarnermut tun-ngaveqarluni naammaginartumik ingerlatsisoqarsinnaalissaaq. Naalakkersuisut suliniuteqassap­put kommunit, inuussutissarsiortut inuiaqatigiinnilu sulliviit allat paaseqatigalugit peqatigalu-gillu.

 

Kingulissattami inuiqatigiinni nakuullutik ilorraap tungaanut ingerlasunik kingornussassaqar-nissaat isumannaagassaraarput. Kingulissatta pinngortitarsuarmik iluaquteqarnissaat uagut iluaquteqarnitsitut atsigissappat avatangiisit pillugit sulinerup nukittorsartuarneqarnissaa annertusarneqarnissaalu naalakkersuisut pingaartippaat. Aamma avatangiisit pillugit sulinerup nukittorsarneqarneratigut nunatsinni nioqqutissat pitsaassutsimikkut ilisarnaataat qulakkeersi-matinneqassaaq. Taamaaliornitsigummi avammut tuniniaanerput nunat tamalaat akornanni niuernermi ilisarnaataasumut, tassalu unammillerneriartuinnarnermut nukittunerusumik pia-reersarneqarsimassammat.

 

Ilinniartitaanermi suliassat aamma naalakkersuisunit immikkut qimerloorumaneqarput. Taamaa­liornitsigut inuussutissarsiortut pisariaqartitaat aamma inuiaqatigiinnut nunat tamalaat akornan- ni nallersuussinnaasumut siunissami piumasaqaataajumaartussat isumannaarniarlugit nunatsin- ni innuttaasut annertunerpaamik sulisorineqarsinnaaleqqullugit.

 

Nunarsuaq kaajallallugu sullissinerit annertusiartuinnartut iluaqutigalugit niueqatigut ingerlaqati­galugit ineriartorsinnaassagutta nunallu tamalaat akornanni inissiffisssarput nassaarisinnaas-sagutsigu pingaartuuvoq nunatta nunat tamaalaat akornanni sullissisimanissaa sullissisinnaa-nissaa qulakkiissallugu.

 

Aningaasarsiornikkut atugarissaarnikkullu tunngaveqarluni ingerlatsiniarnivut iluatsissappata ukiuni tusintilinni nutaani ilorraap tungaanut avungarsuaq sunniuteqarsinnaassappata naalakker­suisut siunertaraat taarsigassani akilersueriaatsit ingerlateqqinnissaa. Taamaaliornikkummi aningaasanik atuisinnaanerput erniatigut akilersuinitsigullu killilersorneqassanngimmat.

 

Naalagaaffeqatigiinneq namminersortuunerlu aasaanerani oqaluuserilluareersimallugit nuan­naarutigaara paasigakku partiit naalakkersuisooqatigiit isumaqatigiissutigigaat naalagaaffeqa-tigiinnerup tunngavia allanngortissallugu massakkut tunngavissaqanngitsoq. Namminersorne-runerup pisariaqassutsi ukiut 18-t ingerlanerani takutereerpaa. Namminersorneruneq immini ineriartortuartuuvoq, nunarsuarmilu allani ineriartornermut ingerlaqataasussaalluni kisiannili tunngavia, tassalu nunatta Danmark-illu oqaluttuarisaanermik tunngaveqarluni atugassaqaqa-tigiinnerat maannamut allangortinneqarsinnaanngilaq.

 

Ungasinngitsukkut naalakkersuisut aammalu Danmark-ip naalakkersuisuisa aatsitassanut tunngasutigut aqqissuussinermik nutaamik isumaqatigiissuteqarsimapput. Aqqissuussinermi tamatumani nunatta Danmark-illu naligiinnerat tunngaviuvoq. Tunngavik taanna aamma allati-gut atuutsittariaqartoq, taamaaliornikkummi naalagaaffiup ilaanni pingasuni innuttaasut assi-giimmik pitsaassusilimmik pineqartariaqarmata aamma suliassaqarfinni ataatsimoorfiusuni piviusumik sunniuteqartariaqarlutik. Aamma taakku naalagaaffeqatigiinnermi namminersor­nerulluni oqartussaaffigileraluarlugilluunniit ingerlanneqartuni uterfigineqarsinnaapput. Taman­na aallaavigalugu piffissami aggersumi ineqarnermut, peqqinnissamut, nunanullu allanut tunngasutigut iluarsiissutissat pillugit naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisunik oqaloqati­ginnilersaarput.

 

Nunarput nunarsuaq tamakkerlugu suleqatigiinnermut pulajartuinnarpoq. Nunat Avannarliit aamma Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinneranni nunarput nukittuumik inissisimavoq. Naak nunat avannarliit ministeriisa siunnersuisoqatigiiffiata suleqatigiissitaanni aalajangersaasartunit qaffasinnerusumik inissisimanissarput kissaatigineqaraluartoq. Nunani Avannarleerni Killerni Inatsisartut suleqatigiinnissamut siunnersuisoqatigiiffiat, massakkut nunat avannarliit killiit siunnersuisoqatigiiffiannik taagorneqalersoq, ukiuni qaangiuttuni suliniutinik nunat ilaasortaasut tassa nunatta, Island-i Savalimmiullu ataatsimoorlutik soqutigisaannik arlalinnik pilersaarusior­tarlunilu pilersitsisarluni naammassinnittarpoq.

 

Issittuni suleqatigiinnissaq issittumi siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit aallartippoq. Avatangiisi­nut tunngasutigut suleqatigiinneq aallartilluarpoq aammalu piuartitsinissamik tunngaveqarluni ineriartortitsinissamut naammassiniagassat pillugit periaasissat malittarisassallu inissaminnut periarpata suliassaqarfiit taakku marluk siunissamik suliniarfissat pingaarnerit ilagilissavaat.

 

Suleqatigiinnerup tamatuma pingaaruteqassusia erseqqissarniarlugu aammalu sanilitsinnut Canada-mut niuernikkut attaveqarnigut nukittorsarumallugit danskit Ottawami nunanut aallarti­taqarfianni naalakkersuisut siunissami qaninnermi sinniisoqarfittut allaffissamik ammaaniarput.

 

Naalagaaffiit peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik sulineranni aammalu nalagaaffiit peqatigiit aaqqissuussaanerisa iluanni nunap inoqqaavi pillugit oqallittartumik aalajangersumik pilersitsiniarnermi aamma nunarput malunnaateqarluarpoq. Nunatta naalagaaffik tamalaat akornani isumaqatigiissutinut uagut nammineerluta peqataaffigisatsinnut ingerlatseqataaffigisat­sinnullu ileqquusumik ataqqinnittuunera naalakkersuisunit ingerlateqqinniarneqarpoq. Tamanna EU-mut imaani pisinnaatitaaffinnut naalagaaffiit tamalaat arfanniartarnerannut aammalu nunanut allanut sanilitsinnut aalisarneq avatangiisillu pillugit isumaqatigiissutinut aamma atuuppoq. Nunanut allanut pissusissamisoortumik isumaqatigiisssutit aammalu isumaqatigiis-sutit nalingin­naasut namminersornerullutik oqartussat pilersinneqanngikkallarmata Danmark-imik isumaqati­giissuteqartarsimasut allanngorterneqarnissaat siunertaralugu naalakkersuisut sulissuteqarniarput.

 

Tamatumani pingaartumik pineqarpoq Danmarki USA-lu illersornissamut isumaqatigiissutaat 1951-meersoq. Pituffiup sakkutooqarfinngortinneqarnera pisimasut tamakkununngalu atatillugu ukiut ingerlanerini nipangiussiinnarnerpassuit nunatta Danmark-illu akornanni pissutsinut pitsaasunut kanngunartuliornerupput. Ullummi qaangiuttut uteqqissanngillat, kisiannili siunissa­mi inuiaqatigiit kalaallit qulaatiinnarlugit iliortoqartannginnissaa qularnaartariaqarparput. Taamaattumik nunarsuup pinngortitaassutsimigut pissusiviisa ilaat ataqqillugu, tassa aallaaviga­lugu nunatta Danmark-illu akornanni atlantikumik taasakkatsinni imarpissuaqarneranik aamma nunatta sillimanissamut ingerlatseriaaseqarnerata nunatsinni namminermit qanoq iluseqartinne­qartariaqarnera tunngavigalugu danskit amerikamiullu naalakkersuisuinut illersornissami isumaqatigiissutip annertuumik allanngortinneqarnissaanik nutarterneqarnissaanillu piumasa-qaativut sakkortusiniarpavut. Sakkuutissiat atomimik qaartartortallit qaartaataasa nunatsinni toqqortarineqarsinnaanera pillugu RAND-ip nalunaarutaanik taagorneqartoq sammeqqilertinnagu USA-p Rusland-illuunniit saaffiginnissuteqarumaarnissaasa utaqqimaarneqarnissaanik Danmark-imi naalakkersuisut isummernerat maani naalakkersuisuinit isumaqatigineqarpoq.

 

Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatseriaaseqarnerat oqimaaqatigiissumik aningaasa-lersoriaaseqarnikkut taarsigassanillu taarsersuinikkut inuussutissarsiornikkut ilorraap tungaa-nut ineriartortitsiviusumik aammalu atugarissaarnikkut suliffissaqartitsinikkullu nammaqatigiissu­mik aningaasassaqarnikkullu patajaatsumik ineriartortitsinissatsinnik qulakkerisuussaaq. Akileraarutit innuttaasullu inuuniarnerminnut aningaasartuutaasa qaffatsaaliorneri naalakker-suisunit ingerlateqqinniarneqarput massakkumut aningaasartuutikillisaalluni ingerlatsineq akit allangorarnerannut sunniuteqarpoq, tassa nunatsinni akit Danmark-imi akinut sanilliullutik 1997-imili qaffakkiartunnginnerummata, tassa Danmark-imut sanilliussinikkut akileraarutinik allangortitsisoqan-nginnera inuuniarnermi aningaasartuutikinnerulernermik ilaneqarnermigut Danmark-imi akissarsiat qaffariartorneranni kigaannerusumik qaffariartorsimavoq. Tamatumin-ngalu allanik ilanngussinngikkaluarluni unammillersinnaanerput taamaalilluni pitsanngoriartin­neqarsimavoq. Naalakkersuisut missingersuutissiorniarput sanaartortoqarpallaalernissaa aningaa­saqarnikkullu taamaalilluni atuivallaalernissaq pinngitsoorniarlugit, taamaattumik suliassaqarfin­ni naalakkersuinikkut pingaartitani suliniarneq pingaarnersiueqqinnermik tunngaveqassaaq.

 

Suliassaqartitsinikut ineriartorneq 1994-miilli nunatsinni ilorraap tungaanut ingerlavoq, taamaat­tumik isertitat akileraaruteqaataasussat 1994-miit 1995-mut 6%-mik amerleriaateqarput. Taama isertitaqarnerusalerneq aamma 1996-mi nangeqqinneqarpoq, tassalu pitsaasumik ineriartornerup nangeqqinneqarnissaa qularutissaanani. 1996-mi suliffissaaleqisut ikilerialaarput, inussutissar­siortullu tunngaviisa pitsanngorsartuarnerisigut taama ilorraap tungaanut ineriartorneq naalakker­suisunit ikorfartorniarneqarpoq.

 

Ataatsimut isigalugu aamma kommunit aningaasaqarnerani isertitat amerleriaateqarput. Kommu­nini ataasiakkaani pissutsit assigiinngillat. Kommuni akileraarutinik amerlanerusunik isertitaqar­fiunngitsuni pingaartumilli isumaginninnermut atuarfeqarnermullu amerlanerusunik aningaasar­tuuteqartariaqartuni aningaasalersuinissamut ajornartorsioriartorneq alliartorpoq. Inuttusiartor­nermi meeqqat, inuusuttut utoqqaallu amerliartuinnassangatinneqarput ukiunilu aggersuni suli tamanna ingerlaqqissalluni. Innuttaasut akornanni sulisinnaasut siunissami ikiliartorusaassapput. Kommuni akit pissusiisigut malussajassusiat Namminersornerullutik Oqartussat tamatumuuna malussajassusiannit annertuneruvoq.

Naalakkersuisullu naliliipput 1998-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi suli anneru­sumik aningaasaliissutissat allatut agguaataalernissaat pisariaqartinneqassasoq. Naalakkersuisut KANUKOKA peqatigalugu kommuni aningaasalersueriaatsimi pissutsit nutaat pillugit misissui­sitteqqissaarneq ingerlappaat. Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut pissutsit malinnaavigeqqis­saarpaat kommunit aningaasaqarniarneranni ataqatigiinneq qularnaarniarlugu.

 

Tamatumani suliniutit suut Namminersornerullutik Oqartussat pisariaqartinneqarnersut aamma nalilersorlugit. Naalakkersuisut anguniagaraat kommuni iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni nammagassat allatut agguaanneqartar­nissaat pillugu ilassutaat 1999-mut aningaasanut inatsimmi piviusunngortinniarneqassasut. Kommunit aningaasalersuinerup siunissami allanngortillugu ilusiligaanissaanik kommuni akinut malussajassusiat eqqaamaniarneqassaaq. Aammalu pisinnaatitaaffinnut aningaasaqarnermullu akisussaassuseq pillugu tunngavissat malitsigiissinneqassallutik. Naalakkersuisut anguniagaraat tamatumani aamma nunaqarfinni aningaasarsiornikkut ineriartortitsinerup annertunerulernissaa­nut aningaasaqarnikkut killissarititaasutut piumasaqaataasut isumannaarniarneqassasut.

 

Kommunit nammineertuunerat ataqqillugu naalakkersuisut nunaqarfinni ineriartortitsinermi iliuuseriniagaat kommunit ataasiakkaat ataatsimoortuuneranni aallaaveqarpoq. Iliuuseriniakkanik tunngavigineqarputtaaq kommunini iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup suliassanik agguataarinissaq isumalluutinik iluaquteqarnissaq aammalu qanittumik suleriaaseqarnissaq pillugu inassuteqaatai. Kiisalu kommunalbestyrelsimut qinersisarnermi inatsimmi allannguutit akisussaassuteqarnerulersitsillutillu aamma annertunerusumik oqartussaassusermik peqalerner­mik ersersitsipput. Tassalu pissutsit nunaqarfiit ataasiakkaat ineriartornerannut aammalu najugarineqarlutik nuannarineqarnerannut nangittumik pingaarutillit.

 

Tassa ineriartortitsinermi nunaqarfimmiut sunniuteqarnerat qulakkeerneqassaaq taamatullu aamma piumasaqaataalluni pisortat suliassanik ingerlatsineranni nunaqarfimmiut pitsaasumik sullinneqarnissaat. Siunertat taamaattut piviusunngortikkumallugit naalakkersuisut KANUKO­KA kommunillu qanittumik suleqatigaat aammalu suliniutit nutaavinnik Nanortalimmi, Narsami, Paamiuni, Kangaatsiami, Aasianni Maniitsumilu aallarniillutik. Ukiup affaani aggersumi suliniutinik aamma nutaavinni Qasigiannguit, Upernavik Qaanaallu kommuniini aallartitsisoqas­saaq.

 

Taamatut ineriartortitsiniarluni suliniuteqarnikkut kommunit ataasiakkaat peqatigalugit sakkussa­nik pilersitsisoqassaaq najukkani assigiinngitsuni nunaqarfiit ineriartortinneqarnerisa oqallisigi­neqalernissaanut aallartinneqarnissaannullu aamma siunertalimmik piffissalersukkamillu suleriaasissatut pilersaarutitik aalajangersaanissamut ilinniartitaanerup aamma tamatumani pilersaarusiornissaanut pisariaqartinneqarluni imaqartumik. Nunaqarfileriffiup ukiup manna aprilimi pilersinneqartup Namminersornerullutik Oqartussat nunaqarfinni sanaartugassanut pilersaarusiorsinnaanerat isumannaassavaa. Nunaqarfiillu pillugit pisariaqartinneqartunik kisitsisitigut paasissutissat naalakkersuisuisunit atorneqartussat aamma pissasiarissallugit. Naalakkersuisut suleqataaffigiumavaat nunaqarfinni tunisassiorfiit ineriartorteqqinneqarnissaat pitsanngorsarnissaallu tamakku illersorneqarsinnaasumik piviusunngortinneqarsinnaatillugit.

 

Inuussutissarsiutinut tunngasut suliassaqarfiit pingaarnerit ilagiuassavaat, taamaattumik aalisar­nermik, aatsitassarsiornermik takornariartitsinermillu inuussutissarsiutitigut ingerlanneqarneran­ni massakkut siunertaasut naalakkersuisunit aamma ingerlateqqikkumaneqarput. Inuiaqatigiit atuineri aningaasaliissuteqarnerilu piffissaq ungasinnerusoq isigalugu annertusiartortinneqarsin­naaqqullugit nunanut allanut nioqquteqarnerup inuussutissarsiornikkut tunngaviisa siammarneru­nissaat pinngitsoorneqarsinnaagunanngilaq.

 

Tunngavissat suliffeqarfinnut killissarititaasut pitsanngorsarniarneqarneri nangillugillu piorsaq­qikkumallugit tamatumani suliniutit qiteritinneqarluinnassapput. Suliffeqarfiit unammillersinnaa­neri ilaatigut akissarsiat akillu qaffatsaaliornerisigut suliniutivullu allatigut suliffeqarfiit ineriar­tornissaminnut periarfissaannut ilapittuutaasinnaasut aqqutigalugit naammassiniarneqassapput. Matumani assigiinngitsuni akeqartitsinerup iluarsartuussivigineqarnissaa assersuutitut taaneqar­sinnaavoq.

 

Aamma ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut nutarteriffigine­qarnerisa nioqquteqarfinnullu tulluarsarnerisa nanginneqarnissaat pingaarluinnartuuvoq. Suliffe­qarfiutivut niuertutut periaaseqarluni ingerlanneqarnissaa akuerisimavarput. Tamatuma ilaatigut kingunerissagaat siulersuisut pisortaqarfiillu ingerlatseqatigiiffinnik ingerlatsinissaminnut naammattumik kiffaanngissuseqartitaanissaat aammalu tamatumunnga peqatigalugu ingerlatse­qatigiiffiit siunertat naalakkersuinikkut pingaarnerutinneqartut naapertorlugit ingerlatsinersut piginnittunit naammattunik paasisimasaqarfigineqarnissaat.

 

Naalakkersuisut naammagisimaarlugu paasivaat ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut aningaasanik nioqquteqarfinnit namminersortuni imminut annertuneru­jartuinnartumik aningaasalersorsinnaanertik angusimagaat. Tamanna aningaasanik nioqquteqar­fiit ingerlatseqatigiiffitta niuertutut ingerlatsinerujartornerannik akuersaarnerannut uppernarsaati­tut naalakkersuisut isigiumavaat. Tamatumuunami ingerlatseqatigiiffiit aningaasaqarnikkut patajaatsuuneri naammassisaqarusunnermillu piumassuseqarneri aamma ersersinneqarmata.

 

Assigiimmit akeqartitsinerup iluarsartuussivigineqarnissaa upernaaq inatsisartut ataatsimiin­neranni aallarnerneqartoq itisiliissutissanik paasiniaaffigalugu suliareqqinneqarnissaa naalakker­suisut ingerlakkumavaat. Massakkut naliliinerit tunngavigalugit isumaqartoqarpoq assigiinnik akeqartitsineq nunatsinni aningaasartuutit qaffasissumiiginnarnissaanut ilapittuutaasoq, taamaat­tumillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermi aningaasarsiornerullu qaffassarneqarneranut pingaarutilimmik akornusiilluni. Aatsaat akissarsiakinnerit atugaat massakkorni ajornerulersin­neqassanngippata assigiinnik akeqartitsinerup iluarsartuussivigineqarnissaa naalakkersuisunit tapersersorneqassaaq. Suliap ingerlateqqinneranni kommunit inuussutissarsiortullu peqataatinne­qalernissaat naalakkersuisunit siunertarineqarpoq. Inuussutissarsiornikkut aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit nutaaliaasumik niuertunut periaaseqarluni ingerlatsiviusut ineriartortinneqar­nissaat siunertaralugu ingerlatseriaaseq naalakkersuisunit nangikkumaneqarpoq. Niuertutut periaaseqaleriartornerup innuttaasut inuiaqatigiillu akikinnerusumik kiffartuunneqalernissaanik angusaqarneq qulakkeertissinnaavaa. Naalagaaffiup ingerlatsineraniit ingerlatseqatigiiffiliortiter­luni ingerlatsinermi suliassaqarfiit arlallit siusinnerusumut naleqqiullugit massakkut akikinneru­sumik paasisimasaqarfiunerusumillu ingerlanneqalernerat uppernarsarneqarpoq.

 

Angallassinermut pissutsit nutaat atorneqalernissaat qulakkeerumallugu naalakkersuisut sanaar­tukkanik annertusaanertik allangorterinertillu aamma ingerlateqqissavaat.

 

Suluusalinnut mittarfiliortiternermi aallarteruttortumik kalaallit naatsorsuutigineqartuni sulisori­neqarnerupput aammalu mittarfiliortiternerit naatsorsuutigineqartunit akikinnerullutik. Nuup mittarfiata allilerneqarnissaanut aalajangernissap tunngavissaanik ataatsimiinnermi matumani naalakkersuisut saqqummiussinissartik kissaatiginngilaat aalajangernissaq taamaattoq nunatsinni angallassinikkut aaqqissuussinermi tamakkiisumik annertuunillu kinguneqartussatut nalilerne­qarniarmat. Naalakkersuisunit isumaqarpugut tamakkiisumik tunngavissiorneq naalakkersuinik­kut oqalliseqqinnikkut ingerlanneqartariaqartoq ilaatigut Nuummi kommunalbestyrelsip aamma­lu nuna tamakkerlugu angallannermi tunngasunik soqutigisallit allat peqataatinneqarnerisigut.

 

Nunatsinni timmisartortitsinerup aaqqissuussaanera tamakkiisumik allangortiterneqarneranut naalakkersuisut peqataassapput. Timmisartut umiarsuillu atorlugit ilaasunut angallassinermi unammillertoqarnissaa nutaanillu suliniuteqartoqalernissaa kissaatigaarput. Taama kissaateqar­pugut angalasut isumannaallisaavigineqarneri aaqqissuulluakkanillu angalasinnaanerinut periarfissat sukkulluunnit ajorseriartinneqannginnissaat aamma tamatumani sulinermi eqqaamal­lugu. Massakkut qaleriiaanik aningaasatigut tapiissuteqartarneq atorunnaarsikkumallugu killilersuiffigineqanngitsumillu unammilleqatigiinneq timmisartortitsivinnilu pissarsilluarnartuni akinik aalajangersaasarneq pilersikkumallugit, kiisalu timmisartuussiviit imminnut nammassin­naanngitsut kiffartuunneqarnerannut isumaqatigiissusiorumalluta nunatsinni timmisartortitsiviit tunngavimmik akeqartitsinikkut aaqqissuussaaneri Grønlandsfly suleqatigalugu naligiiserluta misissoreersimavarput.

 

Tamanna nunatta iluani avammullu niuertunut periaaseqarnissamut tunngaviuvoq. Soorunami allatigut qulaallugu timmisartuussisarnerit nunatta iluani timmisartuussisarnerit imminnut tamatumani attuumassuteqarput. Timmisartortitsisarnerit aaqqissuulluagaassusii oqimaaqatigiis­sinneqassapput akillu tamaginni appartinniarneqartariaqarlutik. Timmisartortitsiviit qaleriiaartu­nik tapiissutigineqartarnerisa massakkut Grønlandsfly-mi timmisartortitsivinnut akisuallaanut matutissutissatut iluaqutigisatta atorunnaarsinneqarnerat 40 miliunit missaannik aningaasanik naleqartussaavoq. Siunissamilu taakku Dash 7-imi angalasut kaasarfiinit pissarsiarineqassappata, tassa pissarsiarineqassanngippata, allanik taava matussutissarsiortariaqarlutik.

 

Taamaattumik aaqqissuussineq taamaattoq allanngortissallugit imaannaanngilaq. Mittarfissattali atulernerisigut qulimiguulinnik angallassinerit suluusalinnut angallassinermut ikaarsaariarneran­ni aningaasarsiornikkut periarfissanik nutaanik pilersitsisoqarnissaa naalakkersuisunit nalorninan-ngitsutut naatsorsuutigineqarpoq.

 

Umiarsuartigut angallassinermi KNI-ip aggulunneqarnera aqqutigalugu allanngortitsiniarneq aammalu usit Royal Arctic Line-mit angallanneqartalernerat ingerlateqqinniarpagut. Maannakkut naalakkersuisut ilaasut angallassinermut umiarsuaatileqatigiiffimmik pilersitsilerput aammalu Tugdliup Tateraallu taartissaannik nunatsinni angallassutinik sukkasuunik nutaanik marlunnik pisiniarnertik aallarnisalerlugu. Umiarsuaatileqatigiiffiup suliassarai ilaasuni angallassinerup isumannaatsuunissaata akuttoqatigiiaartuunissaata aamma naammassisaqarfiulluarnissaa isu-mannaassallugu. Nammineq tamakkuninnga sullissinermigut imaluunnit angallaviup angallataa­tilinnut namminersortunik ilaasunik angallasinermi piumasaqaatinik naammassinnissinnaasutut angallavigisalernerasigut.

 

Aningaasaqarnikkut paasiuminartunik aammalu angallassinikkut nutaaliaasumik naammassisa­qarfiulluinnartunillu aaqqissuussinerit tamarmik nutaaliaasumik niuertutut ineriartortitsinermi tunngaviupput. Aamma taamaapput attaveqatigiissaarnermut paasissutissiisarnermullu apeqqutit ullutsinni naleqqussakkat. Taamaattumik ataatsimiinnerup matuma ingerlanerani naalakkersuisut Danmark-i peqatigalugu nunatsinniit nunanut allanut nalunaarasuartaateqarnikkut ingerlatsinerup nutaamik aaqqissuunneqarnissaa pillugu inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussaqassapput siunissami tamanna nunatsiinniit aqunneqalersillugu.

 

Naalakkersuisut arlaleriarlutik kinguppattassiissutit ikilineqarnissaat pillugu nuanninngitsunik aalajangiisariaqartarsimapput. 1997-mi nunatta kitaani pissutsit tamatuma paarlattuanik ingerlap­put, tassa tamaani pisarineqarsinnaasut amerlerialaarnissaat ajornarsimanngimmat. Aningaasar­siornikkut isigalugu ineriartorneq naammagisimaarnarpoq naalakkersuisunit ataatsimut isigalugu isumalluutit pigiuartinneqarnissaat tunngavigalugu ingerlatsinerisa eqqortuunerannik uppernar­saatitut isigisariaqarluni.

 

Sinerissamut qanittumi kinguppanniarneq ukiut nikinneranniit tuniniarneqarsinnaasut angallati­nut ataasiakkaanut pisassiisarluni ingerlanneqalerpoq 1990-miilli avataasiorlutik kinguppanniar­nermi atorneqarsimasutut. Aallartisarnermi ajornartorsiuteqaraluartoq maannakkut uppernarsar­neqarsinnaasumik pitsaasumik ingerlasoqalerpoq, ilimanarluinnarporlu angallatinut ataasiakkaa­nut pisassiissutit aammattaaq sinerissamut qanittumi kinguppanniarnermi aalisariutit kissaatigi­neqartut pisariaqartullu naleqqussarneqarneratigut aallartisarneqarnissaannut pitsaasumik atorneqarumaartut.

 

Ilulissat, Uummannaq Upernaviullu kommuniini sinerissamut qanittumut qaleralinniarnermut tunngatillugu LABU ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiivisa massakkut aalisarnerup annertussusissaa akuersissutigaat. Tamannalu naalakkersuisut oqartussaasunut inuussutissarsior­tunullu nalunaarutitut pingaarutilittut isigaat aammalu alaatsinaallugu.

 

Saattuarniarneq ajornartorsiortitsisoqarfiulluni aallartisarneqarpoq, saattuaqassuserli suli tamakkiisumik paaseqqajarneqanngilaq.

 

Naalagaaffiit peqatigiit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik sulineranni aammalu nalagaaffiit peqatigiit aaqqissuussaanerisa iluanni nunap inoqqaavi pillugit oqallittartumik aalajangersumik pilersitsiniarnermi aamma nunarput malunnaateqarluarpoq. Nunatta naalagaaffik tamalaat akornani isumaqatigiissutinut uagut nammineerluta peqataaffigisatsinnut ingerlatseqataaffigisat­sinnullu ileqquusumik ataqqinnittuunera naalakkersuisunit ingerlateqqinniarneqarpoq. Tamanna EU-mut imaani pisinnaatitaaffinnut naalagaaffiit tamalaat arfanniartarnerannut aammalu nunanut allanut sanilitsinnut aalisarneq avatangiisillu pillugit isumaqatigiissutinut aamma atuuppoq. Nunanut allanut pissusissamisoortumik isumaqatigiisssutit aammalu isumaqatigiissu­tit naliginnaasut namminersornerullutik oqartussat pilersinneqanngikkallarmata Danmarkimik isumaqatigiissuteqartarsimasut allanngorterneqarnissaat siunertaralugu naalakkersuisut sulissu­teqarniarput.

 

Tamatumani pingaartumik pineqarpoq Danmarki USA-lu illersornissamut isumaqatigiissutaat 1951-meersoq. Pituffiup sakkutooqarfinngortinneqarnera pisimasut tamakkununngalu atatillugu ukiut ingerlanerini nipangiussiinnarnerpassuit nunatta Danmark-illu akornanni pissutsinut pitsaasunut kanngunartuliornerupput. Ullummi qaangiuttut uteqqissanngillat, kisiannili siunis­sami inuiaqatigiit kalaallit qulaatiinnarlugit iliortoqartannginnissaa qularnaartariaqarparput. Taamaattumik nunarsuup pinngortitaassutsimigut pissusiviisa ilaat ataqqillugu, tassa aallaaviga­lugu nunatta Danmark-illu akornanni atlantikumik taasakkatsinni imarpissuaqarneranik aamma nunatta sillimanissamut ingerlatseriaaseqarnerata nunatsinni namminermit qanoq iluseqartinne­qartariaqarnera tunngavigalugu danskit amerikamiullu naalakkersuisuinut illersornissami isumaqatigiissutip annertuumik allanngortinneqarnissaanik nutarterneqarnissaanillu piumasa­qaativut sakkortusiniarpavut. Sakkuutissiat atomimik qaartartortallit qaartaataasa nunatsinni toqqortarineqarsinnaanera pillugu RAND-ip nalunaarutaanik taagorneqartoq sammeqqilertinna­gu USA-p Rusland-illuunniit saaffiginnissuteqarumaarnissaasa utaqqimaarneqarnissaanik Danmark-imi naalakkersuisut isummernerat maani naalakkersuisuinit isumaqatigineqarpoq.

 

Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut ingerlatseriaaseqarnerat oqimaaqatigiissumik aningaasaler­soriaaseqarnikkut taarsigassanillu taarsersuinikkut inuussutissarsiornikkut ilorraap tungaanut ineriartortitsiviusumik aammalu atugarissaarnikkut suliffissaqartitsinikkullu nammaqatigiissu­mik aningaasassaqarnikkullu patajaatsumik ineriartortitsinissatsinnik qulakkerisuussaaq. Akileraarutit innuttaasullu inuuniarnerminnut aningaasartuutaasa qaffatsaaliorneri naalakkersui­sunit ingerlateqqinniarneqarput massakkumut aningaasartuutikillisaalluni ingerlatsineq akit allangorarnerannut sunniuteqarpoq, tassa nunatsinni akit Danmark-imi akinut sanilliullutik 1997-imili qaffakkiartunnginnerummata, tassa Danmark-imut sanilliussinikkut akileraarutinik allangortitsisoqan-nginnera inuuniarnermi aningaasartuutikinnerulernermik ilaneqarnermigut Danmark-imi akissarsiat qaffariartorneranni kigaannerusumik qaffariartorsimavoq. Tamatu­minngalu allanik ilanngussinngikkaluarluni unammillersinnaanerput taamaalilluni pitsanngori­artinneqarsimavoq. Naalakkersuisut missingersuutissiorniarput sanaartortoqarpallaalernissaa aningaasaqarnikkullu taamaalilluni atuivallaalernissaq pinngitsoorniarlugit, taamaattumik suliassaqarfinni naalakkersuinikkut pingaartitani suliniarneq pingaarnersiueqqinnermik tunnga­veqassaaq.

 

Suliassaqartitsinikut ineriartorneq 1994-miilli nunatsinni ilorraap tungaanut ingerlavoq, taamaattumik isertitat akileraaruteqaataasussat 1994-miit 1995-mut 6%-mik amerleriaateqarput. Taama isertitaqarnerusalerneq aamma 1996-mi nangeqqinneqarpoq, tassalu pitsaasumik ineriartornerup nangeqqinneqarnissaa qularutissaanani. 1996-mi suliffissaaleqisut ikilerialaar­put, inussutissarsiortullu tunngaviisa pitsanngorsartuarnerisigut taama ilorraap tungaanut ineriartorneq naalakkersuisunit ikorfartorniarneqarpoq.

 

Ataatsimut isigalugu aamma kommunit aningaasaqarnerani isertitat amerleriaateqarput. Kommunini ataasiakkaani pissutsit assigiinngillat. Kommuni akileraarutinik amerlanerusunik isertitaqarfiunngitsuni pingaartumilli isumaginninnermut atuarfeqarnermullu amerlanerusunik aningaasartuuteqartariaqartuni aningaasalersuinissamut ajornartorsioriartorneq alliartorpoq. Inuttusiartornermi meeqqat, inuusuttut utoqqaallu amerliartuinnassangatinneqarput ukiunilu aggersuni suli tamanna ingerlaqqissalluni. Innuttaasut akornanni sulisinnaasut siunissami ikiliartorusaassapput. Kommuni akit pissusiisigut malussajassusiat Namminersornerullutik Oqartussat tamatumuuna malussajassusiannit annertuneruvoq. Naalakkersuisullu naliliipput 1998-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi suli annerusumik aningaasaliissutissat allatut agguaataalernissaat pisariaqartinneqassasoq. Naalakkersuisut KANUKOKA peqatigalu­gu kommuni aningaasalersueriaatsimi pissutsit nutaat pillugit misissuisitteqqissaarneq ingerlap­paat. Naalakkersuisut aningaasaqarnikkut pissutsit malinnaavigeqqissaarpaat kommunit aningaasaqarniarneranni ataqatigiinneq qularnaarniarlugu. Tamatumani suliniutit suut Nammi­nersornerullutik Oqartussat pisariaqartinneqarnersut aamma nalilersorlugit. Naalakkersuisut anguniagaraat kommuni iluarsaaqqinnermi ataatsimiititaliarsuup kommunit Namminersornerul­lutillu Oqartussat akornanni nammagassat allatut agguaanneqartarnissaat pillugu ilassutaat 1999-mut aningaasanut inatsimmi piviusunngortinniarneqassasut. Kommunit aningaasalersui­nerup siunissami allanngortillugu ilusiligaanissaanik kommuni akinut malussajassusiat eqqaa­maniarneqassaaq. Aammalu pisinnaatitaaffinnut aningaasaqarnermullu akisussaassuseq pillugu tunngavissat malitsigiissinneqassallutik. Naalakkersuisut anguniagaraat tamatumani aamma nunaqarfinni aningaasarsiornikkut ineriartortitsinerup annertunerulernissaanut aningaasaqarnik­kut killissarititaasutut piumasaqaataasut isumannaarniarneqassasut. Kommunit nammineertuu­nerat ataqqillugu naalakkersuisut nunaqarfinni ineriartortitsinermi iliuuseriniagaat kommunit ataasiakkaat ataatsimoortuuneranni aallaaveqarpoq. Iliuuseriniakkanik tunngavigineqarputtaaq kommunini iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup suliassanik agguataarinissaq isumalluuti­nik iluaquteqarnissaq aammalu qanittumik suleriaaseqarnissaq pillugu inassuteqaatai. Kiisalu kommunalbestyrelsimut qinersisarnermi inatsimmi allannguutit akisussaassuteqarnerulersitsillu­tillu aamma annertunerusumik oqartussaassusermik peqalernermik ersersitsipput. Tassalu pissutsit nunaqarfiit ataasiakkaat ineriartornerannut aammalu najugarineqarlutik nuannarineqar­nerannut nangittumik pingaarutillit.

 

Tassa ineriartortitsinermi nunaqarfimmiut sunniuteqarnerat qulakkeerneqassaaq taamatullu aamma piumasaqaataalluni pisortat suliassanik ingerlatsineranni nunaqarfimmiut pitsaasumik sullinneqarnissaat. Siunertat taamaattut piviusunngortikkumallugit naalakkersuisut KANUKO­KA kommunillu qanittumik suleqatigaat aammalu suliniutit nutaavinnik Nanortalimmi, Narsami, Paamiuni, Kangaatsiami, Aasianni Maniitsumilu aallarniillutik. Ukiup affaani aggersumi suliniutinik aamma nutaavinni Qasigiannguit, Upernavik Qaanaallu kommuniini aallartitsisoqassaaq. Taamatut ineriartortitsiniarluni suliniuteqarnikkut kommunit ataasiakkaat peqatigalugit sakkussanik pilersitsisoqassaaq najukkani assigiinngitsuni nunaqarfiit ineriartor­tinneqarnerisa oqallisigineqalernissaanut aallartinneqarnissaannullu aamma siunertalimmik piffissalersukkamillu suleriaasissatut pilersaarutitik aalajangersaanissamut ilinniartitaanerup aamma tamatumani pilersaarusiornissaanut pisariaqartinneqarluni imaqartumik. Nunaqarfilerif­fiup ukiup manna aprilimi pilersinneqartup Namminersornerullutik Oqartussat nunaqarfinni sanaartugassanut pilersaarusiorsinnaanerat isumannaassavaa. Nunaqarfiillu pillugit pisariaqar­tinneqartunik kisitsisitigut paasissutissat naalakkersuisuisunit atorneqartussat aamma pissasi­arissallugit. Naalakkersuisut suleqataaffigiumavaat nunaqarfinni tunisassiorfiit ineriartorteqqin­neqarnissaat pitsanngorsarnissaallu tamakku illersorneqarsinnaasumik piviusunngortinneqarsin­naatillugit.

 

Inuussutissarsiutinut tunngasut suliassaqarfiit pingaarnerit ilagiuassavaat, taamaattumik aalisarnermik, aatsitassarsiornermik takornariartitsinermillu inuussutissarsiutitigut ingerlanne­qarneranni massakkut siunertaasut naalakkersuisunit aamma ingerlateqqikkumaneqarput. Inuiaqatigiit atuineri aningaasaliissuteqarnerilu piffissaq ungasinnerusoq isigalugu annertusiar­tortinneqarsinnaaqqullugit nunanut allanut nioqquteqarnerup inuussutissarsiornikkut tunngavii­sa siammarnerunissaat pinngitsoorneqarsinnaagunanngilaq. Tunngavissat suliffeqarfinnut killissarititaasut pitsanngorsarniarneqarneri nangillugillu piorsaqqikkumallugit tamatumani suliniutit qiteritinneqarluinnassapput. Suliffeqarfiit unammillersinnaaneri ilaatigut akissarsiat akillu qaffatsaaliornerisigut suliniutivullu allatigut suliffeqarfiit ineriartornissaminnut periarfis­saannut ilapittuutaasinnaasut aqqutigalugit naammassiniarneqassapput. Matumani assigiinngit­suni akeqartitsinerup iluarsartuussivigineqarnissaa assersuutitut taaneqarsinnaavoq. Aamma ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut nutarteriffigineqarnerisa nioqquteqarfinnullu tulluarsarnerisa nanginneqarnissaat pingaarluinnartuuvoq. Suliffeqarfiuti­vut niuertutut periaaseqarluni ingerlanneqarnissaa akuerisimavarput. Tamatuma ilaatigut kingunerissagaat siulersuisut pisortaqarfiillu ingerlatseqatigiiffinnik ingerlatsinissaminnut naammattumik kiffaanngissuseqartitaanissaat aammalu tamatumunnga peqatigalugu ingerlatse­qatigiiffiit siunertat naalakkersuinikkut pingaarnerutinneqartut naapertorlugit ingerlatsinersut piginnittunit naammattunik paasisimasaqarfigineqarnissaat.

 

Naalakkersuisut naammagisimaarlugu paasivaat ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut aningaasanik nioqquteqarfinnit namminersortuni imminut annertu­nerujartuinnartumik aningaasalersorsinnaanertik angusimagaat. Tamanna aningaasanik nioqqu­teqarfiit ingerlatseqatigiiffitta niuertutut ingerlatsinerujartornerannik akuersaarnerannut uppernarsaatitut naalakkersuisut isigiumavaat. Tamatumuunami ingerlatseqatigiiffiit aningaasa­qarnikkut patajaatsuuneri naammassisaqarusunnermillu piumassuseqarneri aamma ersersinne­qarmata.

 

Assigiimmit akeqartitsinerup iluarsartuussivigineqarnissaa upernaaq inatsisartut ataatsimiin­neranni aallarnerneqartoq itisiliissutissanik paasiniaaffigalugu suliareqqinneqarnissaa naalak­kersuisut ingerlakkumavaat. Massakkut naliliinerit tunngavigalugit isumaqartoqarpoq assigiin­nik akeqartitsineq nunatsinni aningaasartuutit qaffasissumiiginnarnissaanut ilapittuutaasoq, taamaattumillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinermi aningaasarsiornerullu qaffassarneqar­neranut pingaarutilimmik akornusiilluni. Aatsaat akissarsiakinnerit atugaat massakkorni ajornerulersinneqassanngippata assigiinnik akeqartitsinerup iluarsartuussivigineqarnissaa naalakkersuisunit tapersersorneqassaaq. Suliap ingerlateqqinneranni kommunit inuussutissar­siortullu peqataatinneqalernissaat naalakkersuisunit siunertarineqarpoq. Inuussutissarsiornikkut aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit nutaaliaasumik niuertunut periaaseqarluni ingerlatsiviusut ineriartortinneqarnissaat siunertaralugu ingerlatseriaaseq naalakkersuisunit nangikkumaneqar­poq. Niuertutut periaaseqaleriartornerup innuttaasut inuiaqatigiillu akikinnerusumik kiffartuun­neqalernissaanik angusaqarneq qulakkeertissinnaavaa. Naalagaaffiup ingerlatsineraniit ingerlat­seqatigiiffiliortiterluni ingerlatsinermi suliassaqarfiit arlallit siusinnerusumut naleqqiullugit massakkut akikinnerusumik paasisimasaqarfiunerusumillu ingerlanneqalernerat uppernarsarne­qarpoq.

 

Angallassinermut pissutsit nutaat atorneqalernissaat qulakkeerumallugu naalakkersuisut sanaartukkanik annertusaanertik allangorterinertillu aamma ingerlateqqissavaat.

 

Suluusalinnut mittarfiliortiternermi aallarteruttortumik kalaallit naatsorsuutigineqartuni su-lisorineqarnerupput aammalu mittarfiliortiternerit naatsorsuutigineqartunit akikinnerullutik. Nuup mittarfiata allilerneqarnissaanut aalajangernissap tunngavissaanik ataatsimiinnermi matumani naalakkersuisut saqqummiussinissartik kissaatiginngilaat aalajangernissaq taamaattoq nunatsinni angallassinikkut aaqqissuussinermi tamakkiisumik annertuunillu kinguneqartussatut nalilerneqarniarmat.

 

Naalakkersuisunit isumaqarpugut tamakkiisumik tunngavissiorneq naalakkersuinikkut oqalli­seqqinnikkut ingerlanneqartariaqartoq ilaatigut Nuummi kommunalbestyrelsip aammalu nuna tamakkerlugu angallannermi tunngasunik soqutigisallit allat peqataatinneqarnerisigut.

 

Nunatsinni timmisartortitsinerup aaqqissuussaanera tamakkiisumik allangortiterneqarneranut naalakkersuisut peqataassapput. Timmisartut umiarsuillu atorlugit ilaasunut angallassinermi unammillertoqarnissaa nutaanillu suliniuteqartoqalernissaa kissaatigaarput. Taama kissaateqar­pugut angalasut isumannaallisaavigineqarneri aaqqissuulluakkanillu angalasinnaanerinut periarfissat sukkulluunnit ajorseriartinneqannginnissaat aamma tamatumani sulinermi eqqaa­mallugu. Massakkut qaleriiaanik aningaasatigut tapiissuteqartarneq atorunnaarsikkumallugu killilersuiffigineqanngitsumillu unammilleqatigiinneq timmisartortitsivinnilu pissarsilluarnartu­ni akinik aalajangersaasarneq pilersikkumallugit, kiisalu timmisartuussiviit imminnut nammas­sinnaanngitsut kiffartuunneqarnerannut isumaqatigiissusiorumalluta nunatsinni timmisartortitsi­viit tunngavimmik akeqartitsinikkut aaqqissuussaaneri Grønlandsfly suleqatigalugu naligiiserlu­ta misissoreersimavarput.

 

Tamanna nunatta iluani avammullu niuertunut periaaseqarnissamut tunngaviuvoq. Soorunami allatigut qulaallugu timmisartuussisarnerit nunatta iluani timmisartuussisarnerit imminnut tamatumani attuumassuteqarput. Timmisartortitsisarnerit aaqqissuulluagaassusii oqimaaqatigiis­sinneqassapput akillu tamaginni appartinniarneqartariaqarlutik. Timmisartortitsiviit qaleriiaar­tunik tapiissutigineqartarnerisa massakkut Grønlandsfly-mi timmisartortitsivinnut akisuallaanut matutissutissatut iluaqutigisatta atorunnaarsinneqarnerat 40 miliunit missaannik aningaasanik naleqartussaavoq. Siunissamilu taakku Dash 7-imi angalasut kaasarfiinit pissarsiarineqassappa­ta, tassa pissarsiarineqassanngippata, allanik taava matussutissarsiortariaqarlutik.

 

Taamaattumik aaqqissuussineq taamaattoq allanngortissallugit imaannaanngilaq. Mittarfissattali atulernerisigut qulimiguulinnik angallassinerit suluusalinnut angallassinermut ikaarsaariar­neranni aningaasarsiornikkut periarfissanik nutaanik pilersitsisoqarnissaa naalakkersuisunit nalorninan-ngitsutut naatsorsuutigineqarpoq.

 

Umiarsuartigut angallassinermi KNI-ip aggulunneqarnera aqqutigalugu allanngortitsiniarneq aammalu usit Royal Arctic Line-mit angallanneqartalernerat ingerlateqqinniarpagut. Maannak­kut naalakkersuisut ilaasut angallassinermut umiarsuaatileqatigiiffimmik pilersitsilerput aammalu Tugdliup Tateraallu taartissaannik nunatsinni angallassutinik sukkasuunik nutaanik marlunnik pisiniarnertik aallarnisalerlugu. Umiarsuaatileqatigiiffiup suliassarai ilaasuni angallassinerup isumannaatsuunissaata akuttoqatigiiaartuunissaata aamma naammassisaqarfiul­luarnissaa isumannaassallugu. Nammineq tamakkuninnga sullissinermigut imaluunnit angalla­viup angallataatilinnut namminersortunik ilaasunik angallasinermi piumasaqaatinik naammas­sinnissinnaasutut angallavigisalernerasigut.

 

Aningaasaqarnikkut paasiuminartunik aammalu angallassinikkut nutaaliaasumik naammassisa­qarfiulluinnartunillu aaqqissuussinerit tamarmik nutaaliaasumik niuertutut ineriartortitsinermi tunngaviupput. Aamma taamaapput attaveqatigiissaarnermut paasissutissiisarnermullu apeqqutit ullutsinni naleqqussakkat. Taamaattumik ataatsimiinnerup matuma ingerlanerani naalakkersui­sut Danmark-i peqatigalugu nunatsinniit nunanut allanut nalunaarasuartaateqarnikkut ingerlatsi­nerup nutaamik aaqqissuunneqarnissaa pillugu inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussa­qassapput siunissami tamanna nunatsiinniit aqunneqalersillugu.

 

Naalakkersuisut arlaleriarlutik kinguppattassiissutit ikilineqarnissaat pillugu nuanninngitsunik aalajangiisariaqartarsimapput. 1997-mi nunatta kitaani pissutsit tamatuma paarlattuanik ingerlapput, tassa tamaani pisarineqarsinnaasut amerlerialaarnissaat ajornarsimanngimmat. Aningaasarsiornikkut isigalugu ineriartorneq naammagisimaarnarpoq naalakkersuisunit ataatsimut isigalugu isumalluutit pigiuartinneqarnissaat tunngavigalugu ingerlatsinerisa eqqortuunerannik uppernarsaatitut isigisariaqarluni.

 

Sinerissamut qanittumi kinguppanniarneq ukiut nikinneranniit tuniniarneqarsinnaasut angallati­nut ataasiakkaanut pisassiisarluni ingerlanneqalerpoq 1990-miilli avataasiorlutik kinguppanniar­nermi atorneqarsimasutut. Aallartisarnermi ajornartorsiuteqaraluartoq maannakkut uppernar­sarneqarsinnaasumik pitsaasumik ingerlasoqalerpoq, ilimanarluinnarporlu angallatinut ataasiak­kaanut pisassiissutit aammattaaq sinerissamut qanittumi kinguppanniarnermi aalisariutit kissaatigineqartut pisariaqartullu naleqqussarneqarneratigut aallartisarneqarnissaannut pitsaasu­mik atorneqarumaartut.

 

Ilulissat, Uummannaq Upernaviullu kommuniini sinerissamut qanittumut qaleralinniarnermut tunngatillugu LABU ilisimatuussutsikkut siunnersuisoqatigiivisa massakkut aalisarnerup annertussusissaa akuersissutigaat. Tamannalu naalakkersuisut oqartussaasunut inuussutissar­siortunullu nalunaarutitut pingaarutilittut isigaat aammalu alaatsinaallugu.

 

Saattuarniarneq ajornartorsiuteqarfiulluni aallartisarneqarpoq, saattuaqassuserli suli tamakkiisu­mik paaseqqajarneqanngilaq. Aalisarnermuttaaq tunngatillug nunami suliffiit pigineqareersut tunisassianik pisariaqartitsisarnerisa aamma eqqarsaatigineqarnissaat tamatumani aamma suli amigaataavoq.

 

Naalakkersuisut aalisarneq eqqarsaatigalugu atlantikup avannaani qaninnerusumik suleqatigiitto­qalernissaanut peqataaniarput, tamaani aalisarneq pillugu suleqatigiiffiit pioreersut nunallu marluk akornanni suliniutit allat aqqutigalugit.

 

Ammassassuit suluppaakkallu iluaqutiginiarneqarnerisa iluarsiivigineqarnissaat pillugu Savalim­miut aalisarnikkut isumaqatigiissuteqarfigineqareerput. Aalisarnikkut isumaqatigiissutit anner­tuumik pingaartinneqartariaqarput. Aammattaaq siunissami Island-imik Canada-millu isumalluu­tit pillugit akisussaassuseqartumik suleqateqarnissaq eqqarsaatigalugu.

 

Naalakkersuisut suliffeqarfinnik assigiinngitsunik ineriartortitsineq suleqataaffigalugu taperser­sorpaat, tamakkunani piniakkanik assigiinngitsunik tunisassiatta suliareqqiinerunikkut aammalu annertunerusumik naleqalernerisigut sulineq tamatumani anguneqarsinnaammat. Nunatsinni atuisut nerisassanik uagut tunisassiaatitsinnik amerlanerusunik pisiniarfinni aamma neqeroorfigi­neqalersinnaaqqullugit. Kingullermik misiliilluni suliniuteqarnermik annertuumik aningaasalii­soqartareerpoq matumani anguniarneqarmat puisit neqaannik tunisassiat Kina-mi allaat tunitsi­vinnut nioqqutigineqalernissaat.

 

Pisuussutit uumaatsut eqqarsaatigalugit aasaq aatsitassanik ujarlernerit annertuumik isumallua­lersitsipput. Taamaalilluni kitaani aligoqarfinnik, diamanteqarfinnik, tikkuartuutit arlallit nas-saarineqarput. Ujarlernikkut paasisat ukiuni aggersunik aatsitassarsiornermi ineriartortitsinermi annertuunik pingaaruteqalersinnaapput.

 

Aammattaaq zinkimik, nikkilimik, kanngussannik, guld-imik aatsitassanillu akuiaaqqinneqarsin­naasunik ujarlernerit annertoqisut neriunaateqarfiusullu ingerlanneqarsimapput, tamakkua kingunerinngotsoortussaanngilaat ukiuni aggersuni qaninnerpaami aatsitassanik piiaavinnik ataatsimik arlalinnilluunniit pilersitsioqarnissaanik, aammalu Marmoriliup ammaqqinneqarsin­naaneranik aalajangiisoqarnissaa.

 

Uuliasiornermut tunngatillugu uuliasioqatigiiffiit Statoil-imit siulersorneqartut ukioq manna siullermeerlutik qillerinissamut pilersaarusiornitik kingusinnerpaamik 1999-imi aallartittussat ingerlatilerpaat. Aamma ukioq manna Qeqertarsuarmi Nuussuarmilu nunap sananeqaataanik annertoorujussuarmik ilippanaateqaqisumillu uuliaqarfeqarneranik ilimasulersitsisumik nassaar­toqarsimavoq.

 

Aatsitassanik tunngasunik ingerlatsiviup Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqarnissaa pillugu danskit naalakkersuisui uagullu isumaqatigiissuteqarnitsigut ineriartortitsinermik pitsaasumik ingerlateqqilernissaa tunngavissaqalersippaa. Ingerlatsiviup maanga inissinneqar­nerata siullermik kingunerissavaa nunarsuarmi uuliamik aatsitassanillu suliffissuaqarfiit nunatta nammineq oqartussaasuinut inuussutissarsiortuinullu toqqaannartumik attaveqarsinnaalernerat.

 

Naak aatsitassarsiornerit ingerlalluaraluartut, aammalu naalakkersuinikkut allaffissornikkullu aqutsineq inissaminut pigaluartoq pisariaqartuassaaq suliffissuaqarfiit avatangiisinut aatsitassa­qarfiusinnaasunullu nutaanut soqutiginninnerat sakkortusarniarlugu Namminersornerullutik Oqartussat suliniutinik misissuinernillu ingerlatsiuarnissaat.

 

Pingaaruteqarportaaq aatsitassarsiorfissatut periarfissatut tapersersuinerup suliffissuarnillu kiffartuussinerup ineriartortinneqarnissaat minnerunngitsumik nunatsinni ataatsimut atortuler­suutilersuinikkut suliassat naammassiniarnissaannut nammineerluta piareersarniarnitsigut, tamakkumi aatsitassarsiornerup uuliasiornerullu malitsigisussaammatigit. Naalakkersuisuni nuannaarutigaarput paasigatsigut nunatsinni namminersorlutik inuutissarsiutillit Namminersor­nerullutik Oqartussanik pitsaasumik suleqatiginnilersut, aamma kiffartuussinermik qillerinermil­lu ingerlatseqatigiiffiit arlallit pilersinneqarsimasut ukiup matuma ingerlanerani inuppassuarnik suliffissaqartitsilersut.

 

Uuliasiornerit aatsitassarsiornerillut kingunerannik sunniutaasussat pitsaanerusumik paasisas-saqarfiginiarlugit tamakku inuuniarnermut aningaasaqarnermullu sunniutigisinnaasaannik aallarnisaataasumik paasiniaasussamik 1996-imi decemberiugaa ataatsimiititaliortoqarpoq. Naatsorsuutigineqarumaarporlu tamanna Inatsisartunut agguaanneqarumaartoq maani ataatsi­miinnerup ingerlanerani.

 

Piffissami aggersumi naalakkersuisut pilersaarutigaat pisuussutissanut uumaatsunut tunngasut aaqqissuussaanerisa sukumiinerusumik misissornissaat, tassa pisuussutit uumaatsut pillugit isumaqatigiissut nutaaq, aamma suliffissuaqarfiit naatsorsuutigisaat eqqarsaatigalugu. Taamaat­tumik naalakkersuisut isumaliutersuutigaat pisuussutit uumaatsut eqqarsaatigalugit allaffissor­nikkut ingerlatsinerup immikkoortunut marlunnut avinneqanissaa, aappaa oqartussatut sulias­saannavinnik suliaqartussaq aappaalu siuarsaaniarnermik ineriartortitsinermillu ingerlataqartus­saq, immaqa aktieteqarluni ingerlatsivittut aaqqissuussamik.

 

Ukiuni kingullerni takornariaqarnerup suliffiit napatitsisuusut ilaattut inissisimalernissaanik ingerlatsineq naalakkersuisut malippaat, aammalu arlalitsigut ineriartortitsisoqarpoq nunatta immikkoortuisa ilaanni nunaluunniit tamakkerlugu tamatuminnga ingerlatsinerup ineriartornera perrassarumallugu.

 

Naalakkersuisut akunnittarfinnik tapersiisarnermut aningaasaateqarfittaaq Unnuisa aqqutigalugu nunatsinni takornariaqarnikkut sullissinermi annertusaaffiusinnaasuni tamani akunnittarfinnik allilerinermik ilaterinermilluunniit aallartitsiortorput. Takornarianik allani angallassisarnermut tapiissuteqartarneq namminersortunik sulliviutillit aallartippaat, aammalu nunatta sinersorlugu angallavigineqarsinnaaneranik isumassarsiamut tamatumani suliniartoqarluni. Tapersersuinerit siulliit taakkuupput nunatsinni takornariartitsinerup ineriartortinneqarneranut nunami allamiut siullermeerlutik tamatumani aningaasaliissuteqarnerat. Kiisalu oqaatigisariaqarpoq SAS kiser­maassilluni timmisartuussisarneranik allanngortitsisinnaalernitsigut nunatsinni akit allanngortin­neqarsinnaanissaannut takornariartitsinerup ineriartortinneqarnerata perrassaatigilluagassaanik periarfissaqalermat.

 

Ukiuni aggersuni sulisut takornariat misigisaqarluarnissaannik kalaallinillu paasisimasaqarluartu­nik kiffartuunneqarnissaannik qulakkeerisussaq nutaanik pitsaanerusunillu ilinniagaqalernissaasa isumannaarneqarnissaat naalakkersuisuni immikkut pingaartinneqarput. Takornariat amerliar­tuinnartut amerlanerujartuinnartunik piumasaqaatillit tamakkiisumik kiffartuuttarsinnaajumallu­git nunakkut, immakkut silaannakkullu angallannermi ajornartorsiutigisartakkagut qaangerniar­tariaqarpagut. Suli akunnittarfiliortiternernut suliassaqarfimmilu tamatumani suliffinnik pilersit­siortortunut tapiissuteqartarnerit ingerlanneqarallassapput, soorlumi ingerlannialikkat allat taama pineqartartut - pingaartumik suliassaqarfimmi tamatumani kommunit suliniutaat aamma ilan-ngullugit.

 

Avatangiisit pillugit suliniarneq tamatumunnga peqatigitillugu sakkortusarneqassaaq. Avatangii­sitigut soqutigisagut takornariaqarnermut sanilliullugit qularnaassavagut peqatigitillugulu avatangiisinut uumasunullu sammisumik takornariaqartitsinermut periarfissaq nutaaq tamanna pingaartinneqaleriartorlunilu takornarianit ornigineqaleriartortoq aamma ineriartortittariaqarlugu.

 

Naalakkersuisut ingerlatsinermi neqeroorutit pitsaasuunissaat qulakkeerniarpaat, tamatumunnga­lu peqatigitillugu ineriartortuarnermut uagut kultoorerput aamma avatangiisigut pitsaasumik oqimaaqatigiisinniarlugit.

 

Naalakkersuisut pinngortitamik eqqissisimatitsinermik inatsisiliornerit nutarterniarpaat, kiisalu sumiiffiit sanaartorfigineqanngitsut avataanni pinngortitamik atuineq qulliunerusumik pilersaaru­siorfiginiarlugu. Naalakkersuisut aamma Pinngortitaleriffik annertusarniarpaat, pinngortitaq kiisalu pisuussutinik uumassusilinnik atuineq pillugit ilisimatusarnissamut siunnersorneqarnissa­mullu pisariaqartitsineq naapertorlugu.

 

Suliffeqarfiit atuisullu avatangiisinut qanoq pissuseqarnerannut atatillugu naalakkersuisut avatangiisinik allanngutsaaliuineq annertusarniarpaat. Ukiut arlalli ingerlaneranni illoqarfinni anginerni tamani eqqagassanik ikuallaaviliortoqarlunilu eqqagassanut tigooraaviliortoqarnissaa siunertaraarput, aammalu nunaqarfinni eqqagassalerinerup pitsanngorsaavigineqarnera 1993-imi nunaqarfinni eqqagassanut ikuallaaviliortiternikkut aallartinneqartoq aamma annertusarniarne­qarpoq.

 

Nunatsinni avatangiisinut sunniisarnerup mingutsitsinerullu ilarujussua nunanit allanit killeqarfiit pitarlugit mingutsitsinermeereerpoq. Taamaattumik nunat tamalaat akornanni avatangiisit pillugit suleqatigiinnermi nunatta peqataajuarnissaa tamatumani pingaartuuvoq.

 

Pinngortitamik allanngutsaaliunermut tunngasuni uumasunik naasunillu pisuussutit atorneqar- tut pitsaasumik tamakkiisumillu nalunaarsuinikkut naliliiffigineqartarnissaat naalakkersuisut tulleriiaarinerminni pingaartinniarpaat.

 

Aalisakkat qaleruallillu aningaasarsiutigalugit atorluarnerpaasagut eqqarsaatigalugit ilisimatuus­sutsikkut sillimaniartoqartuarnera pisussutit taakku atorneqarneranni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ingerlatsinermik pilersaarusiornermut iluaqutaallunilu pinngitsoorneqarsin­naanngilaq. Timmissat miluumasullu kultoorikkut pingaaruteqaraluarlutik aningaasaqarnikkut annikinnerusumik pingaarutillit eqqarsaatigalugit naalakkersuisut isumaqarput piujuartitsinissa­mik tunngaveqarluni iluaqutiginninnerput tamatumani aalajangiusimasariaqartoq.

 

Suliffeqarfiit inuussutissaleriffiusut nakkutiginerannik ineriartortitsineq naalakkersuisut aamma tulleriiaarinerminni pingaartinniarpaat, inuussutissat tunisassiarineqarneranni, toqqortarineqar­neranni nioqqutigineqarnerannilu annertuumik pitsaassuseqartitsineq qulakkeerniarlugu, taamaa­lilluni inuussutissanut atatillugu innuttaasunut nunamullu maanga takornariartartut nappaatinut peqqissutsikkullu ajoquserneqarsinnaanermut aamma isumannaallisaaffigineqarsinnaaqqullugit.

 

Nunatsinni inissaqartitsinerup pitsaanerulersinneqanissaanik anguniagaqarneq naalakkersuisut ingerlatiinnassavaat, tamatumani pineqarput inissianik nutaanik sanaartorneq, aammalu inissiat pioreersut aserfallatsaaliugaanerat. Naalakkersuisut siunnersuutigaat ukiuni tulliuttuni aningaasa­nik immikkoortitsisoqassasoq 1998-imi inissiat nutaat 320-it sananeqarnerat aallartinneqarsin­naanngoqqullugu, tamatumalu kingorna aningaasanik immikkoortitsisoqartassasoq ukiut pingasut ingerlaneranni inissiat 880-it sananeqarnerat aallartinneqarsinnaasunngorlugu, taamaa­liornikkut piffissami 1998-imit 2001-ip tungaanut inissiat nutaat katillugit 1.200-it sananeqar­nerat aallartinneqareersimassalluni.

 

Naalakkersuisut sulissutiginiarpaat sanaartornermi akit appartinneqarnissaat, peqatigitillugulu sanaartukkat pitsaassutsimikkut qaffasinnerulernissaat, taamaattumik naalakkersuisut siunniup­paat atortutigut aningaasalersuinikkullu periarfissat allat misissuiffigineqarnissaat.

 

Tamatuma saniatigut naalakkersuisut siunniuppaat iluarsartuussinissamut pilersaarusiap 1990-imi inatsisartunit akuersissutigineqartup ingerlatiinnarneqarnissaa. Iluarsaassisarnermut piler­saarusianut ilaapput Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataasa attartortittakkat 4.500-usut ilaannakortumik tamakkiisumillu iluarsartuunneqarnissaat. Maannakkumut inissiat 1.200-it 1997-ip tungaanut iluarsaanneqarput, naalakkersuisullu naatsorsuutigaat ukiuni aggersuni iluarsartuussinerup assigiiaartumik ingerlanneqarneratigut iluarsaassisarnermi pilersaarut 2015-imi naammassineqarsinnaassasoq.

 

Kiisalu nunaqarfinni inissiat pillugit pilersaarut nunaqarfinni inissiat pitsaassutsimikkut qaffasin­nerulerneqarnissaannik inissaaleqinerullu anigorneqarnissaanik siunertaqarpoq, tamanna ingerlateqqinneqassaaq. Tamatumani nunaqarfinni illut pisoqaanerpaat, minnerpaat pitsaanngin­nerpaallu nutaanik taarserneqarsinnaapput.

 

Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataasa attartortittakkat iluarsartuunneqarnissaannik pilersaarutikkut aammalu nunaqarfinni inissiat pillugit pilersaarutikkut naalakkersuisut siuner­taraat inissiat ataatsimut isigalugu pitsaanerulersinneqarnissaat. Tamatumanilu inissiaatit aamma inunnit najussallugit peqqinnarnerulernissaat.

 

Naalakkersuisut siunniuppaat akinik qaffatsaaliuinissamik anguniagaqarneq aalajangiusimane­qassasoq, taamaalilluni akissarsiat pisissutaasinnaanerisa nalingat atattuinnarsinnaaqqullugu, taamaattumik naalakkersuisut kissaatigaat ineqarnermut akiliut massakkut annertussusaat aalajangiusimaneqassasoq.

 

Naak inuppassuarnit nuannaarutaasumik akinik appaasoqarsimagaluartoq innaallagissamut kiassarnermullu aningaasartuutit inoqutigiinnut ataasiakkaanut suli annertuallaamik aningaasar­tuutaapput. Taamaattumik naalakkersuisut siunniuppaat nukissamik ileqqaarniarluni suliniutissat salliutinneqalissasut, naalakkersuisullumi aamma siunertaraat nukissiornissamik periarfissat allat, soorlu erngup, anorip seqerngullu nukissiuutitut atorneqarsinnaalernissaata ineriartortitsivi­gineqarnissaasalu inuiaqatigiinnut tamarmiusunut inoqutigiinnullu ataasiakkaanut iluaqutaasu­mik maanna salliutinneqalissasut.

 

Peqatigitillugu naalakkersuisut sulissutigaat innaallagissamut akiliutip appartinneqarnissaat, tamatuma nassatarissallugu ineqarnermut aningaasartuutaasartut tamarmiusut ileqqaaruteqarfigi­neqarnerat. Kiisalu iluarsartuusseqqinnissamut pilersaarutit aamma nunaqarfinni inissiat pillugit pilersaarutit inissiat pitsaanerulersinneqarnissaannik kinguneqassapput, ilaatigut oqorsarluarne­qarnerulernermikkut igalaat matullu ussinnerulersinneqarnerisigut kiassarnermut aningaasartuutit appartinneqangaatsiassallutik, taamaalilluni ineqarnermut aningaasartuutit tamarmiusut ileq­qaaruteqarfigineqalissallutik.

 

Peqqinnissaqarfik arlalitsigut allanngortiterivigineqarpoq, maannamut pissutsit kukkunersiorlu­gillusooq naliliiffigineqarnerannik tunngaveqartumik, naalakkersuisut arlalitsigut suli pitsann­gorsaaniarput.

 

Naalakkersuisut peqqinnissamut tunngasut nutaamik aaqqissuussiffiginiarpaat kingutigissaa-nermik pitsaalerunersitsinissaq, pisariillisaanissaq, aningaasartuutikillisaanissaq pitsaanerusu-millu kiffartuussinissaq anguniarlugit.

 

Imigassamik hash-imillu atornerluinerup akiorneqarnissaanut aamma piumassuseqarluarnerup erseqqissumik siunertaqarluartumillu suliniutitalersorneqarnissaa naalakkersuisut siorna kajumis­saarutigaat. Naalakkersuisut nuannaajallaatigeqisaannik pinaveersaartitsinermik suliaqarnerup annertusineqarnissaannut partiit tamarmik annertuumik tapersersuipput. Taamaattumik inatsisar­tut tamarmiusut kissaatigisaat naapertorlugu pinaveersaartitsinermik suliassaqarfik naalakkersui­sut nukittorsarpaat Paarisap pilersinneqaqqinneratigut.

 

Hash-imik imigassamillu atornerluineq akiorniarlugu paasisitsiniaanerit ingerlanneqarput. Qaqiffiup naammassisinnaasaanik annertunerusumik kattorsarneqarnissamik pisariaqartitsisoqar­poq, taamaattumillu alliliisinnaanermik imaluunniit katsorsaasarfimmik suli ataatsimik pilersitsi­sinnaanermut periarfissat misissorpagut.

 

Kommunit tamatumani uummaarissumik peqataapput, ilaatigullu pinaveersaartitsinermik siunnersortinik peqqinnermik pitsaasumillu inuuneqarnermik nukitsorsaanermut inuit ataasiak­kaat aamma akisussaaffeqarnerannik paasisitsiniaaqataasussanik kommunit atorfinitsitsisarsi­mapput.

 

Dronning Ingrid-ip napparsimmavissua sinerissamilu napparsimmaviit arlallit katsorsaanernik naatsorsuutigineqareeraluartunik arlalitsigut neqerooruteqarsinnaasimanngillat sulisussaqarniar­nikkut ajornartorsiutinik pissuteqarnerpaasumik. Tamatuma kingunerisimavaa sivisunerusumik utaqqisariaqalerneq aallaat ilaatigut akuerineqarsinnaanngitsumik sivisussuseqartartoq.

 

Ajornartorsiut taanna aaqqinniarlugu naalakkersuisut periaatsit immikkut ittut nutaallu atuler­paat. Dronning Ingrid-ip Napparsimmavissua aqutsinermut siulersuinermullu tunngasut ilusiler­sorluagaasunik nutarterneqarput, nakorsallu immikkut ilisimasallit katitigaanerat massakkut misissorneqarluni.

 

Sammivik taanna aalajangiusimaniarlugu piffissami aggersumi danskit naalakkersuisui oqaloqa­tiginiarpagut paasiniarlugu naalagaaffeqatigiinnerup iluani pitsaassuseq assigiissoq qanoq qulakkeerneqarsinnaanersoq. Nunatsinni innuttaasut naalagaaffiup sinnerani innuttaasutulli allatut pitsaasumik, tutsuiginartumik naammattumillu suliaritissinnaasariaqarput. Atortulersuuti­tigut ineriartornerup nakorsallu immikkut ilisimasallit amerliartornerisa nunarsuarmi isorliunerut allat assigalugit nunatsinni ingerlatat saniatigut immikkut ilisimasalinnik tikisitsisarnissarput pisariaqartilersippaat napparsimasut najugaanut sapinngisarmik qaninnerpaami, ajornanngippallu nunap immikkoortuani tassani pilattaanermik sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlatsisinnaasu­mik.

 

Nunap immikkoortuani eqiteruffiunissaq eqqarsaatigalugu suleqatigiissitaliat arlallit naalakker­suisut pilersippaat, napparsimmaveqarnerup aaqqissuussaanerata nunat immikkoortukkuutaar­tunngortillugu aaqqissuunneqarneratigut, tamanna erseqqinnerusumik siunnersuusiorneqassallu­ni.

 

Isumaginninnermut iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup ilumaliutissiissutini upernaaq tunniuppaa. Malitseqartitsinissaq annertooq aallartisarneqarpoq, tassanilu isumaliutissiissutip tunngaviusumik imarisaa kaammattuutaalu erseqqinnerusut qanoq iliorluni naleqqunnerpaamik piviusunngortinneqarsinnaanerat sukumiisumik nalilersuiffigineqassalluni.

 

Isumaliutissiissummi tunngaviusumik isummat ilaat ataatsimiititaliarsuup oqaatigisaa tassaavoq innuttaasut ataasiakkaat ataatsimut isigalugit imminnut ikiortuunissaannut pissutsinullu atukka­minnut namminneq akisussaanissaannut kaammattorneqarnissaat, tamanna naalakkersuisut isumaqatigaat. Isumaginninnermi ikiorsiissutigineqartartunut aallaavik ataatsimut isigalugu tassaasariaqarpoq ikiorserneqartoq sapinngisamik piaarnerpaamik imminut ikiorsinnaalissasoq pisortanit ikiorsiissutit atornagit. Taamaalillunilu pisortanit ikiorneqarneq tunngaviusumik utaqqiisaannaasumik ikiorsiininngortillugu.

 

Naalakkersuisut erseqqissarpaat malitseqartitsinermi pisariaqarluinnarmat Namminersornerullu­tik Oqartussat kommunillu akornanni nammagassanik suliassanillu agguataarinerup misissoqqis­saarneqarnissaa, ilaatigut innuttaasut assigiinngitsunik pissuteqarlutik pisortanit ikiorserneqarnis­samik qinnuteqartariaqartut uummaarissumik iliuuseqarfigineqarnissaata kommunit pilerinar­nerusunngortinneqarnissaa qulakkeerniarlugu, ilaatigullu peqqussutitigut suliniutit aamma kommuninut Namminersornerullutik Oqartussanut aningaasanik kingunerisassaasa akornanni ataatsimut isigalugu ataqatigiittoqarnissaa qulakkeerniarlugu.

 

Ataatsimiinnermi matumani malitseqartitsinissaq pillugu nassuiaat saqqummiutissavarput. Nassuiaatip takutissavaa utoqqaat innarluutilillu atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissaanut periarfissat malitseqartitsinermi siulliullugit naammassiniarneqassasut. Tamatuma saniatigut suleruluffiunngiutsumik suliffiit aamma pisinnaanngorsaqqinneq pillugit aalajangersakkat piviusorsiorpalaarnerusut eqqunneqarnissaannut periarfissat misissoqqissaarneqarlutillu naliliiffi­gineqassapput. Suliap taassuma inerneri peqqussusiornikkut suliniutissat ilanngullugit 1998-mi upernaakkut saqqummiunneqassapput.

 

Naalakkersuisunngortut isumaginninnermut tunngassuteqartut aaqqissuuteqqinneqarneri ingerla­teqqinniarpaat. Tamanna pissaaq anguniakkat isumaginninnermi iluarsaasseqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup siusinnerusukkullu kommunit iluarsaaqqinnissamut ataatsimiititaliarsuup saqqummiukkumasaat naapertorlugit. Anguniakkatut siunniussatut inatsisartuni akuersissutigisi­masatsinnut inatsisitigut peqqussutitigullu tunngavissaliisoqassaaq. Suliassami taama annertuti­gisuni pisariaqartinneqartunilu kommunit, kattuffiit peqatigiiffiillu tamakkununnga attuumassu­teqartut suleqatigineqassapput.

 

Suliffeqarfinnut tunngatillugu annertuumik pitsanngorsaavigineqarnissaat naalakkersuisuni sulissutiginiarparput tamatumunngalu ilanngullugu pinngitsoorsinnaanngilarput SIK-p kattuffiil­lu allat qaninnerusumik suleqatiginissaat. Suliffeqarneq inuunitta ilagaat pigaarutilik, taamaattu­mik suliffeqarnermi pitsaanerusumik atugassaqartitsilernissaq tamatta akisussaaffigaarput.

 

Naalakkersuisunngortuni isumaqarpugut sullivinni tamani soorlu amutsivinni, qalulerivinni, meeqqerivinni, allaffinni suliffissuarnilu avatangiisut umissuinnarlugit maanna misissuiffigine­qalertariaqartut.

 

Naalakkersuisut anguniagaraat ilinniartitaanikkut suliniutit inuussutissarsiortut suliffeqarfiillu pisariaqartitaannut naapertuuttuunissaat. Inuussutissarsiutinik ilinniartitsinerit ima pitsaatigissap­put nunani allani atorneqarsinnaassallutik taamaattumik STI-mi ilinniartitaanerit najukkamilu inuussutissarsiutinut atuarfiit tamatumani atorneqartut iluarsaateqqinniarpagut.

 

Inuussutissarsiutit pillugit peqqussutissamut nutaamut siunnersuutit oqaatigeriikkattut 1998-imi upernaakkut saqqummiunniarneqassapput.

 

Meeqqat atuarfianni inuussutissarsiutinut ilinniartitaanernut isumaginninnermilu ikiuutit sulisinneqarnissaat siunertaralugu suliffissaaleqinerit ilinniartitaaqqinnermut, ilinniaqqinnermut assigisaannullu ikaarsaariartarneq pitsaanerulersittariaqarpoq. Taamaattumillu inuussitissarsiuti­nut ilinniartitaanermut nutarterinermut ilanngullugu naliliiffiginiarparput siunnerfilinnik pik­korissartitsisarnissat ilinniartitsisarnissallu najukkani nunatta immikkoortuini qanoq pitsanngor­sarneqarsinnaaneri naliliiffigalugit.

 

Meeqqat atuarfia pillugu peqqussutip akuerineqarnerata kingorna piviusunngortitsiniarneq naalakkersuisunit aallartisarneqarpoq. Atuarfinni siuleruisunut nutaanut atatillugu paasisitsiniaa­nerup pikkorissartitsinerullu pilersaarusiorneqarnera massakkut inaarsarneqarpoq. Pikkorissartit­sinerillu atuarfinni siulersuisussanik novemberip qaammataani qinersisoqarniareeriarpat aallar­tinneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

Ataatsimiinnermi matumani meeqqat atuarfianni akuleriisitsilluni atuartitsineq pillugu inaarutaa­sumik nassuiaat naalakkersuisut saqqummiutissavaat. Meeqqat atuarfianni suliniutit tulliatut atuarfimmi atuartitsinerup imarisai naalakkersuisut sammilerniarpaat.

 

Atuarfiit qanoq issusiinut misissuinerup ajoraluartumik takutippaa meeqqat atuarfiisa amerlaner­saat ima aserfallassimatigisut allaat sukumiisumik iluarsaassineq piaarnerpaamik aallartittaria­qarluni.

 

Ilinniartaanerup iluani qarasaasiat aamma ungasissumiit ungasissumut ilinniartitsinerup atugaa­nerata tapersersorneqarnissaanik suliaq naalakkersuisut ingerlateqqippaat. Tamatuma saniatigut paasissutissiisarnermi atortorissaarutit nutaat nunatsinni ilinniartitaanermut qanoq iliorluni pitsaanerpaamik naleqqussarnissaanik misissuinerit ingerlaqqipput, tamatumani assersuutigalugu ungasissumiit ungasissumut atuartitsinermut atatillugu misileraanerit annertunerusumik atorne­qalernissaat ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

 

Amerikap avannarliup nunattalu akornanni attaveqatigiinnerup annertusiartortinneqarnera nangillugu ilinniartitaanikkut ineriartortitsineq aamma ingerlateqqinneqassaaq oqaatsinik ilinniartiit ilisimatusarfiillu aqqutigalugit. 1997-imi novemberimi Oqaatsinik Pikkorissarfik sisimiuniittoq atoqqaartinneqassaaq, takornartat oqaasiinik pikkorissartitsinissamik neqeroorute­qarfiunermi saniatigut Oqaatsinik Pikkorissarfiup oqaatsinik ilinniarfinnut nunatta avataaniittu­nut attaveqaataanissi aamma suliassaraa.

 

Naalakkersuisut tunngaviusumik aalajangerput ilinniartitaanerit ingerlaqqiffiusut erseqqinnerusu­mik taagorneqartut arlallit iluanni kalaallit ilinniagaqartut neqeroorfigineqassasut danmarkimi imaluunniit amerikami avannarlermi ilinniarnerminnik ingerlatsinissartik namminneq aalajanger­sinnaassagaat.

 

Qanittukkut septemberip aallaqqaataani ilageeqarnerup iluani ilinniartitaanerit nutaat marluk aallartinneqarput: Ilisimatusarfimmi upperisarsiornermik ilinniagassanik ataasiinnarmik sammi­saqarluni barchelor-itut ilinniarneq aamma palasinngorniat ilinniartitaanerat. Ilinniartitsineq kingulleq assut soqutigineqarpoq naalakkersuisullu neriuutigaat taamaasiornikkut nunami maani ilagiit akornanni palasissaaleqineq aaqqiiviginiarlugu iliuusissaq pisariaqartinneqartoq maanna iliuuserineqarsimasoq.

 

Nunarsuarmioqatitsinnut allanut sanilliulluta immitsinnut kinaassusersinissamik pisariaqartit-sinerput nunat tamat annertunerujartuinnartumik suleqatigisalernerisigut annertusiartorpoq. Taamaattumik Katuap ammarneqarneratigut kultoorikkut nittarsaanissamut periarfissat nutaar­luinnaat amerlaneroqisullu ammarneqarput.

 

Innuttaasut pingaartumillu inuusuttut Katuamik atuinerat soqutiginninnerallu annertoqaaq. Kultoorip illorsua maanna isumassarsiarpassuarnut suliniutinut avataaniittunut piumasaqaatinut ima aamma illup nammineq periarfissarititaanut naapertuuttumik inissinnialissaaq. Illorsuarmi angisoorsuugaluarpoq taamaattorli kultoorikkut ingerlanneqarsinnaasut qujanartumik amerla­nerujussuupput.

 

Naalakkersuisunngortugut innuttaasut suliniutinik ingerlareersunik nutaanillu suliniuteqarnissat­sinnik isumalluarnera pakatsisikkumanagu sapinngisarput tamaat iliuuseqarniarpugut ulluinnarni inuunerup kissaatigisatsitut sapinngisamik oqitsuunissaa anguniarlugu sapinngisamik sulissallu­ta. Ima paasillugu; ataatsimoorluta nunami maani angerlarsimaffitsinni, nunatsinni Kalaallit Nunaanni, piorsaaneq nangillugu ingerlateqqinniaripput, inuiaqatigiit pitsaasumik toqqissinartu­millu inuusinnaaqqullugit.

 

Kiffaanngissuseqarnerup ataqqinassusianut inniminassusianullu atasumik akisussaassuseqar­nerup iluani naqisimaneqanngitsumik eqqarsarnissamut, oqalunnissamut upperisaqarnissamullu tamatta periarfissaqassaagut. Inuit akornanni oqaloqatigiinnikkut kiffaanngissuseqarneq sutut kusanartutut peqqinnartutullu aatsaat peroriartorsinnaavoq, arlaannarpulluunniit pinngitsoorne­qarsinnaanngitsuunngilaq, kisianni taamaakkaluartoq tamatta immitsinnut pinngitsoorsinnaann­gilagut. Tamanna ulluinnarni inuunitsinni malugiuartarparput. Meeqqat angajoqqaatik qaniginer­paasatillu allat pinngitsoorsinnaanngilaat. Utoqqartatta innarluutilittattalu piumasaraat naleqarlu­artumik inuuneqarnissaminnik, inuttut inooqatigiinnikkullu pitsaasumik killissalersuinissatsinnut piffissaqarluassasugut.

 

Suliffissaaleqisut suliffissaqarnissaminnut periarfissaannik pilersitsiniassaagut. Inoqatigut nuannaarnermi aliasunnermilu inooqatigissavagut. Uagut peqqissugut nuannaartuusugullu napparsimasut kiserliortullu peqatigilluinnarlugit inooqataasussaavugut. Ilagiiussutsimi inooqati­giinnermi aamma peqataassaagut, ilagiit guutisiorneranni tamatumanilu sullivigineqarneranni. Meeqqat inuusuttortavullu inooqatigissavagut inuunermillu nammineersinnaanissaannik ilinni-artillugit.

 

Taagukkama tamakku tamarmik piumasaraat uagut tamatta immikkut imminut inoqatitsinnullu inuunitsinnut naatsumi pisussaaffimmik tigusissasugut. Inoqatitsinnut qanorluunniit iliorfigeqqu­gutta aamma uagut taama iliorfigissagatsigit.

 

Taama oqaaseqarlunga kissaatigaara nunatsinni maani, silarsuarmi qeqertat annersaanni, pisus­saaffipput immaqaluunniit tamanna sinnilaarlugu pitsaanerpaamik naammassiniassagipput, uagut nammineq inuiaqatigiillu ajornartorsiutitta aaqqiivigineqarnissaat anguniarlugit.

 

Qujanaq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.