Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immokkoortoq 61-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 3. november 1997 nal.

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 61.

 

Kalaallit Nunaanni Folketingimut qinersineq pillugu inatsisip allangortinneqarnera pillugu inatsisissamut siunnersuummut inatsisartut oqaaseqaataat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen:

Ataatsimiinneq ammarpoq. Ullumikkut ataasinngornermi 3. november 1997 oqaluuserisassat tikitsinnagit oqaatigissavakka makku: Tassa siulittaasoqarfik ataatsimiinermini aalajangerpoq oqaluuserisassani immikoortoq 59 ombudsmand pillugu inatsisit allangortinneqarnissaanik imalik tamaat 1998-mut upernaakkut ataatsimiinermut kinguartinneqassasoq.

 

Partiit tamanna sioqqullugu partiinut ilisimatitsissutigineqareerpoq, kinguartitsinissarlu isumaqa­taaffigalugu. Aamma inatsisartut ombudsmandiat kinguartitsinissaq pillugu isumasioqatigereer­lugu aalajangiunneqarpoq. Aammattaaq peqqinissamut ataatsimiititaliap isumaqatigiissut qinnuteqarnerat naapertorlugu siulittaasoqarfik aalajangerpoq immikkoortoq 15 oqaluuserisassa­niit peerneqassasoq, taamaalilluni aappassaaneerlugu oqaluuserineqassalluni 1998-mi upernaak­kut katersuunnermi. Akerliusoqarnerluni? Taamak isikkoqanngilaq.

 

Siulittaasoqarfiup siunnersuutigissavaa immikkoortoq 37 aamma 37a pingasunngornermut novemberip tallimaannut kinguartinneqassasut, tassani pissutigalugu ilaatigut aamma akissutinik suli allakkianik takkuttoqarsimanngimmat. Akerliusoqarnerluni? Aamma taamak isikkoqanngi­laq. Naggataatigut siulittaasoqarfiup siunnersuutigissavaa maani inersuarmi aqagu aamma pingasunngorpat ataatsimiinnerit ullup qeqqata siornatigut qulinut aallartittassasut. Akerliusoqar­nerluni? Naamik.

 

Taavalu Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiinninngaanniit oqaaseqalaassaaq.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit:

Naatsuaraannannguamik. Tassa oqaaseqarfigilaaginnarusupparput una inatsisartut ombudsmandi­at pillugu inatsisartut inatsisissaannut allanguutissatut siunnersuut naatsorsuutigilluinnaraluarat­sigu Inuit Ataqatigiinninngaanniit ullumikkut siullermeerneqarsinnarluni pilersaarutaareersut malillugit aamma aatsaat upernaamut aappassaaneerneqarlunilu pingajusaaneerneqassasoq. Qangalimi siunnersuut taanna ilaasortanut agguaanneqareersimavoq. Taamaattumik uggornartuu­tipparput maannakkut oqaluuserisassanut piivinneqarluni ukioq manna aatsaat upernaamut sammineqarsinnaanngormat.

 

Tassuma saniatigut aamma oqaatigilaassavara kissaatiginarmat ullunut tullinnguuttunut ataatsi­miinnissatsinni qulinut aallartikkaangatta taava ataasuinnarmik ataatsimiinniartarnissarput naammassiaarnissarput aamma eqqarsaatigalugu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Aap, kingulleq oqaasissutigissavara, tassa naatsorsuutigineqarluinnarmat qulinut aallartikkaan­gatta taava ullup qeqqarnata ingerlaannartumik ataatsimiinneq naammassinissaata tungaanut ingerlasassasoq.

 

Taavalu ullumikkut oqaluuserisassat makkuupput: Immikkoortoq 61: Kalaallit Nunaanni Folketingimut pillugu inatsisip allangortinneqarnera pillugu inatsisissamut siunnersuummut inatsisartut oqaaseqaataat. Immikkoortoq 56: NunatAvannarliit Killiit Siunnersuisoqatigiivi pillugit nassuiaat. Immikkoortoq 29: Peqqinnissaqarfiup sullissineri il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera. Immikkoortoq 34: Ilagiit pillugit inatsisartut peqqussutaata allangortinneqarneranik inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera. Immikkortoq 33: Radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaata allangortinneqarneranik inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera. Immikkoortoq 38: Aalisarnermut, piniarnermut nunaleri­nermullu tapersiisarneq pillugut inatsisartut peqqussutaata nr. 8 ulloq 31. oktober 1996-meersup allanngortinneqarneranik inatsisartut peqqussutissaannut siunersuut, pingajusaaneerneqarnera.

 

Maannakkullu immikkoortoq 61-mi saqqummiissaaq, Naalakkersuisut Siulittaasuat.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Folketingimut nunatsinni qinersisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnerani, tassa qinigas­sanngortitsinermi nalunaarutit, sinniisussat, allakatigut taasinerit il.il. pillugit allannguut inatsi­sissatut siunnersuummut missingiut Danmarkimi ministeriuneqarfiup Namminersornerullutik Oqartussanut oqaaseqaateqarfigeqquvaa.

 

Inatsisissatut siunnersuutip akuersissutigineqarnerata kingunerissavaa katissimanatik inooqatigiit nunami allami najugaqarallarneq apeqqutaatinnagu qinersisinnaanermi aappariittut nallersuunne­qarnissaat aammalu periarfissaqalernissaa umiarsuarni nunatsinni angerlarsimaffeqartuni allakkatigut taasisarnissamut. Inatsissamut siunnersuutip akuersissutigineqarnerata kingunerissa­vaattaaq nammineq toqqakkanik sinniisussaqartarnermik aaqqissuussinerup maannamut atuuttup taarserneqarnissaa. Qinigassanngortittut qinerneqangitsut sinniisussanngortarnissaannik partee­qatiminnut kattusseqatiminnullu taagorneqarnerisa kisitsisitaat najoqqutaralugit tulleriilersukka­mik.

 

Malittarisassat inatsisissatut siunnersuutip akuersissutigineqarneratigut annertunerusutigut naapertuutilissapput, malittarisassanut naalagaaffiup ilaani allani atortuusunut. Taamattaarlu allanguutit naapertuupput nunatta inatsisartuinut qinersisarneq pillugu allanguutinut inatsisartut inatsisaata nr. 9 31. oktober 1996-meersup akuersissutigineqarneratigut atulersunut.

 

Tamakkua saniatigut inatsissartut siunnersuutikkut siunertarineqarpoq qinigassanngortitsinermik nalunaarutinik tunniussisarnissamut killissaliinerup inatsisitigut aalajangersarneqarnissaa kiisalu allannguuteqartitsinissaq teknikkimut aaqqissugaanerannullu tunnganerusutigut ataasiakkaatigut. Tamakku pillugit innersuusutigineqassaaq inatsisissatut siunnersuut akuerineqartoq.

 

Taamaattumik Folketingimut nunatsinni qinersisarneq pillugu inatsisissatut siunnersuummik allanguutit annertunerusumik nunatta inatsisartuinut qinersisarneq pillugu inatsisit allannguu­taannut naapertuuttuunera pissutigalugu siunnersuutigissavara inatsisissap siunnersuutitut saqqummiunneqartup akuersissutigineqarnissaa inatsisartut Folketingimut inassutigissagaat.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maanna partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput, siulliulluni oqaaseqassaaq Ruth Heilmann, Siumut.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Folketingimi qinersisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnerani inatsisissatut siunnersuum­mut missingiuut Siumumiit misissuataareerlugu imatut oqaaseqassaagut.

 

Naalakkersuisunut saqqummiunneqartoq Siumumiit isumaqataaffigaarput, isumaqaratta taamatut inatsisiliornikkut qinersisartut ammanerusumik qinersinissaannut periarfississallugit, soorlu katissimanatik inooqatigiittut allami sivikitsumi najugaqarallartut kiisalu umiartorlutik angalasut allakkatigut qinersisinnaalersinnerisigut. Kialluunniimmi inuttut pisinnaatitaaffigaa qinersisin­naanissani sumiikkaluaruniluunniit, tamatumuunakkullu inatsisikkut tamanna annertusarneqar­tussaammat iluaralugu Siumumiit akuerseqataaffigissavarput.

 

Folketingimut qinigassanngortittunik tulleriiaarinikkut sinniisussaqartalernissami siunnersuutaa­sortaaq Siumumiit naammagisimaarlugu akuersaarupparput. Tassami aamma kommuninut qinersinermi kingullermi atorneqarmat aammalu naammagisimaarnartuummat naleqqullunilu taamatut aamma Folketingimi ilaasortaatitaqarnermi sinniisoqarnikkut ingerlaaseqartoqassappat pissutissamisoorluinnarluni.

 

Taamatut oqaaseqarluta Ministeriaqarfiup Namminersornerusunut tusarniaassutaa Folketingimut qinersisarnermi allanguutissanik inatsisissamut siunnersuutaasoq naalakkersuisumit saqqum­miunneqartoq Siumumiit akuersaarlugu nalunaarutigaarput.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummit manna inatsimmut Folketingimut qinersinermut allanguutissatut siunnersuut tamakkiisumik taperserparput. Tamanna kommunalbestyrelsimut inatsisartunullu qinersisarner­mut inatsisit ukiut makku siuliini allangortissimasatta malitsigaat. Atassumit oqaatigissavarput inatsisip iluani allannguallaatissat kiisalu saqqummiussissummi allannguutissat erseqqissumik taaneqartut pingaartumik sinniisussaqarnerup atorunaarnissaa umiarsuarnilu nunatsinni angerlar­simaffeqartuni allakkatigut umiarsuarmi namminermi allakatigut qinersisinnaalerneq erseqqissu­mik taaneqarmata. Atassummiit naatsorsuutigaarput Folketingimut qinersinissaq sioqqullugu pisarnertut pisussaasut innuttaasunut erseqqissumik nassuiaateqarumaartut. Inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqartup Folketingimut taama isikkoqarluni akuersissutigineqarnis­saanut inassuteqarnissamut Atassut akuersivoq.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nunatsinni Folketingimut qinersisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissa Inuit Ataqatigiit pissusissamisoortutut isumaqarfigivarput. Allangortitsisoqarneratigut ilaatigut nunatta inatsisar­tuni qinersisarnitsinnut atatillugu periuuserineqartunut naleqqussaanissaq tassuunaatigut anguni­arneqarmat, kiisalu qinigassanngortitsinermik nalunaarutinik tunniussisarnissamut ulloq tunnius­sivissaq maanna inatsimmut toqqaannartumik allanneqartussanngormat.

 

Taamatullu naakkaluamik oqaaseqaannarluta Inuit Ataqatigiit nalunaarutigivarput allannguutis­satut siunnersuutigineqartut akuersaarsinnaagatsigit, tamannalu danskit Folketingiannut nalu­naarutigiteqqussagatsigu.

 

Bjarne Kreutzmann, Akulliit Partiiat:

Oqaatigissavara Folketingimi Kalaallit Nunaanni qinersisarneq pillugu inatsisip allanngortinne­qarnerani inatsisissatut siunnersuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat Akulliit Partiiani taperseratsigu. Tassanilu taaneqartut oqaaseqaatitut maani agguaanneqartumi innersuutiinnassavakka saqqummiussissummi taaneqareermata, tassa katissimanatik inooqati­giinnut tunngasoq, umiarsuarni nunatsinni angerlarsimaffeqartuni allakkatigut taasinissamut tunngasut, sinniisussaqarnermut tunngasut kiisalu teknikikkut iluarsiinernut tunngasut taakkua innersuussutigalugit tamarmik pineqartut aaqqiissutitit Akulliit Partiianninngaanniit isigigatsigit. Allannguutissatut siunnersuutit tapersersorpagut, taamatullu isikkoqarlutik Folketingimut ingerlanissaat innersuussutigalugu.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunatsinni Folketingimut qinersineq pillugu inatsisip allangortinneqarnissaanut siunnersuutip Namminersornerullutik Oqartussaniit oqaaseqarfigineqarnissaanut tunngatillugu Kattusseqatigiit sinnerlugit imatut oqaaseqassuunga.

 

Nunatsinni inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu qinersisarnernut inatsisit allanngorteqqaam­merput aammalu qinersinermi nammineq toqqakkanik sinniisussaqartarneq ilaatigut atorunnaar­sinneqareerput, taamaattumik Folketingimut qinersinermi qineqqusaartut partiit Kattusseqatigiil­luunniit taaguunneqarnerisa kisitsisitaat naapertorlugit sinniisussanik tulleriinnilersuisarnissat pissusissamisoornerpaajusapput, taamaattumillu aamma qinersinermi malittarisassat naalagaaf­fiup ilaani iluani malittarisassanut allani atuuttunut naapertuutilissallutik. Aammalu umiarsuarni aalisariutinilu qinersisinnaasut ajunnginnerusumik periarfissaqalissapput, kiisalu allakkatigut qinersisarnerup eqaannerusumik pitsaanerusumillu aaqqiivigineqarnissaat taamaalilluni aamma anguneqassalluni.

 

Taamatut naatsumik oqaaseqarlunga inassuteqaat tamakkiisumik akuersaarpara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaara partiit tamarmik akuersaarluarmassut taamatut Folketingimut oqaaseqaatissaq aammalu erseqqissaatigeqqissavara taanna inatsisartuni sinniisussaqartarnerup atorunnaarnerati­gut aamma maani Folketingimut qinersisarnermi periaaseq atorneqassammat, tassa partiit aallartitaat qinigaasoq taanna pisinnaajunnaarpat, taava partiip amerlanerpaamik tulliuttua taamaalilluni Folketingimut isersinnaalissammat. Periuutsit maani inatsisartuni atugaasut asserluinnaanik aamma tamatumani pisoqassaaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat:

Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 61 naammassivoq isumaqatigineqarlu­arluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.