Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 01_1a_1b		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 18. september 1998 nal. 11.00

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1

Ataatsimiinnerup ammarneqarnera.

(Sivisunerpaamik Inatsisartunut ilaasortaq)

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq, sivisunerpaamik Inatsisartuni ilaasortaq, Atassut:

Maani Inatsisartut katersuuttut qamannga pisumik tikilluaqquakka.

Ukiakkut katersuunnerup ammarneqarnerani oqaaseqartussaavunga, ataatsimiinnerup matuma aallartinnerani Inatsisartut Siulittaasussaannik qinersisoqassammat, kiisalu Inatsisartut Siulittaasuata tullianik, aappaanik, pingajuanik sisamaanillu qinersisoqassalluni.

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut suleriaasiat malillugu qinersineq isumagineqartussaavoq Inatsisartunut sivisunerpaamik ilaasortaasumit imaluunniit arlallit sivisoqatigiimmik ilaasortaappata angajullermik. Tamannalu naapertorlugu ataatsimiinneq, tassa uanga ammartussaavara.

Oqaluuserisassat tikitsinnagit ilisimatitsissutigissavara Inatsisartunut ilaasortaq Knud Sørensen peqataanngimmat, Naalagaaffiit Peqatigiit FN-ip ataatsimeersuarneranut peqataasussaanini pissutigalugu. Taamaammat sinniisussaa hr. Otto Storch aggersarneqarpoq, qinigaasussaassuseqarneralu misissorneqareerluni, qinersinerup misilinneqarnera pillugu ataatsimiititaliap Inatsisartunut inassutigaa hr. Otto Storch ataatsimiinnermut peqataanissaa akuersissutigineqassasoq.

Tamanna pillugu apeqqutigigallarlara, akerliusoqarnersoq, akerliusoqanngilaq. Taamaattumik hr. Otto Storch qinnuigissavakkit maani issiavissannut ingikkiartoqqullutik, tikilluarillu.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1a.

Inatsisartut Siulittaasussaannik qinersineq.

Tassa imaappoq qinigassanngortittoq amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqaruni siulittaasun-ngussaaq.

Taamaattumik Inatsisartut Siulittaasussaattut qinigassanngortitsisoqarpat siunnersuutit massakkut saqqummiuteqquakka, tamatumunngalu aamma nalunaarutigissavara siunnersuutit oqaatigineqassapput ataasiinnarluunniit siunnersuutigineqaraluarpat tassani taasisoqassasoq nalunaarutigissavara. Taamaattumik massakkut partiit tulleriaarlugit aperissavakka qinigassanngortitassaminnik maani siunnersuutissaqarnersut.

Siullermik Siumut aperissavara.

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq.

Siumumiit maannamut Inatsisartunut Siulittaasuusoq Siulittaasutullu Inatsisartuni sullissillua-reersimasoq Inatsisartunut ilaasortaq hr. Anders Andreassen Inatsisartunut Siulittaasutut ingerlaqqissasoq Inatsisartunut siunnersuutigaarput.

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Atassumminngaanniit Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen ingerlaannassasoq aalajangiusimavarput.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiinninngaanniit siorna Inatsisartuni Siulittaasussatsinnik qinersigatta Siulittaasortaarput Anders Andreassen ingerlaqqissasoq, naammaginartumik Inatsisartuni katersuuffittut manna tikillugu sulisimanera maluginiarlugu aamma ingerlaqqinnissaani sulilluarnissaanik kissaallugu Anders Andreassen toqqarparput.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inatsisartuni Siulittaasoq maannamut Siulittaasooreersoq ajunngitsumik naammaginartumillu sulisimasutut oqaatigisariaqarpoq, aammalu Inatsisartunut qinigaaffik maannamut naammassilersoq isumaqarpunga siulittaasup paarlannerqarnissaa tulluartuussanngitsoq aammalu inuiaqatigiinnut akitsorsaataaginnassasoq oqaatigineqarsinnaammat Anders Andreassenip ingerlaannarnissaa taperserpara.

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Tassalu paasinarpoq maani partiit aamma Kattusseqatigiit ataatsimoorlutik Siulittaasorisimasamik ingerlaannarnissaa kissaatigigaat, taamaattumik paatsoorneqanngilluinnarnissaa aamma kissaatigalugu naak nalunanngilluinnaraluartoq, piumasarissavara Anders Andreassenip siulittaasutut ingerlaqqiinnarnissaanik kissaatigisaqartut maani inimi nikueqqullugit, 30, tassa Inatsisartut tamarmik Anders Andreassen siulittaasussamittut kingumut qineqqippaat. Anders Andreassen pilluarit.

Oqaluuserisassani immikkoortoq 1b.

Inatsisartut Siulittaasuata tullissaanik qinersineq.

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Taamattaarlu aamma tulliullugu oqaatigissavarput Siulittaasup ilassai qinerneqassasut, taamaattumillu taakkua tallimat massakkut ikaarsaarfigissavagut kingumullu aamma apeqquteqaqqissaanga partiinut siullermik Siumut oqaaseqartua maanga oqariartoqqussavara.

Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:

Siumuminngaanniit Inatsisartuni Siulittaasoqarfimmi ilaasortassatut maannamut Siulittaasoqarfimmi ilaasortaatitarigiigarput Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen Siumumiit toqqarparput.

Siverth K. Heilmann, Atassutip oqaaseqartua:

Atassumminngaanniit Inatsisartut Siulittaasoqarfiani Inatsisartut Siulittaasuata tullissaatut ingerlaannassasoq Finn Karlsen toqqarparput, utoqqatserpunga aappaa taanngitsoorakku, tassaassaaq Otto Steenholdt.

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Inuit Ataqatigiit gruppe-mi siulittaasorput ikinnguterput Lars Sørensen sinniisorilluagarput ingerlaqqissasoq uagut inassutigaarput.

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiinniit amerlanerussuteqartut isumaat ataqqivara aammalu maannamut toqqarneqartut taaseqataaffigissallugit.

Otto Steenholdt, ataatsimiinnermik aqutsisoq:

Qujanaq, taavalu aamma taakkua siunnersuutigineqartut ataatsimoortillugit, tassa taakku tallimat allamik taakkua saniatigut qinigassanngortittoqanngimmat ataatsimoortillugit taasissutigissavagut, maani taaguunneqartut tassaapput:

hr. Hans Enoksen, Siumumiit, hr. Finn Karlsen aamma Otto Steenholdt, Atassummiit taavalu Lars Sørensen Inuit Ataqatigiinninngaanniit, taakkua ataatsimoortillugit taasissutigissavagut, taakkununnga isumaqataallutik taaserusuttut massakkut nikueqqussavakka, 30, qujanaq.

Tassa ataasiaannarluta nikuinnitsinnut oqaatigissavara, tamarmik maani najuuttut isumaqatigiillutik taakkua akuerimmatigit.

Tassa taamaalilluni maani uanga suliaq nuanneraluartoq qimaqqissavaraasiit, tassa taamaalilluni Inatsisartut Siulittaasoqarfiat qinerneqareerpoq, Inatsisartullu Siulittaasortaavat hr. Anders Andreassen qinnuigissavara ataatsimiinneq massakuminngaanniit aquleqqullugu, maanga ingikkiartorniarit, tikilluarit sulilluarnissannillu tamatta kissaappatsigit.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq, Inatsisartut Siulittaasuat:

Inatsisartut ataqqinartut tamassi, qujanaq taamatut piumassuseqarluarlusi ataatsimoorlusilu siulittaasussatut qinerassinnga. Tamatuma ersersippaa uanga siulittaasuuffiga tassaasoq nunatsinni Inatsisartut. Tamannalu siulittaasuuffinni siullermi anguniartuarsimavara.

Nunatsinni Inatsisartunut qinersinissarput ungasikkunnaarpoq maannalu ukiakkut ataatsimiinneq aallarnigarput tassaavoq Inatsisartut qinigaaffimmi qaangiutilersumi naliginnaasumik ataatsimiinnerat kingulleq.

Siornatigut pisartut eqqaagukkit ataatsimiinneq kingulleq tassaasarpoq, qinersinissamut piukkusarnerup piareersarnerullu aallarteruttorfiat, kiammi tamanna ippigissavaa.

Maluginiarsimavaralu Inatsisartut ukiaq manna suliassaattut siunnersuutaasut Naalakkersuisunit ilaasortanillu maannakkumut tigusimasagut najoqqutaralugit amerlagisassaanngitsut. Tamanna pissuteqarsinnaavoq 1998-imi upernariartornerani marloriarluta ulapaarfioqisumik ataatsimiissimanitta sunniutaat.

Sapaatip akunnerata uuma aallartinnerani nuannareqisatsinnik avataaninngaanniit aggersunik ilinniartitsisoqarluta suliffipput pillugu isumasioqatigiissimavugut, tassanilu eqqaaneqartut ilaat eqqaamalluangara oqaatigilaarallarlara, tassa ataatsimiittarfimmi maani tamarmiulluta suliassagut oqallisigigaangatsigit tamatumap siunertaa tassaanerusartoq, nunatsinni inuiaqatitta sunik anguniagaqarnitsinnik nassuiaateqarfiginissaat, imaanngitsoq ilaasortaqatitta saassunniarnissaat. Qanortoq aamma taanna eqqaamaneqarili.

Maanna ukiakkut ataatsimiinnitta aallartinnerani inuulluaqqusininni ukununnga nassiussimavakka:

Ataqqinartorsuaq Dronning Margrethe aappaat Prins Henrillu, Danmarkimi inatsisartut siulittaasuat, Statsministeri, Islandimi inatsisartut kiisalu Savalimmiuni inatsisartut.

Taama naatsumik oqaaseqarlunga qinigaanera Siulittasoqarfiullu ilaasortaasa qinigaanerat qujassutigaara. Tamassinnullu assigiimmik sulissussinissarput neriorsuutigissavara. Taavalu oqaluttarfik manna Naalakkersuisut Siulittaasuannut ataqqinartumut hr. Jonathan Motzfeldtimut ammarpara, ataatsimiinnermi ammaanersiorluni oqaaseqassammat.

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Inatsisartunut Siulittaasoq ataqqinartoq, Inatsisartunut ilaasortat ataqqinartut, inuiaqatikka asasakka.

Sapaatip akunnerini aggersuni ataatsimiilluarnissarput neriuutigalugu ilaasortat inimilu maani najuuttut tamaasa aammalu soorunami sinerissami tusarnaartut tamaasa qamannga pisumik tikilluaqquassi.

Nunarput silarsuarmioqatigiit akornanni takussaasumik inissisimalerpoq. Massakkut nunani issittuni, nunani avannarlerni Naalagaaffeqatigiinnermilu pingaarutilinnik suliassaqarpugut.

Avammulli nakuussuseqarluta aalajangersimasumik pissuseqassagutta nunatsinni inuiaqatigiit sutigut tamatigut ineriartorfiusut, innuttaasunik naligiinnik periarfissiisut inuillu ataasiakkaat piginnaassuseqarfippassuinik atorluaajumasut pilerseqqaartariaqarpavut.

Uagut anguniarparput nunatsinni innuttaasut tamarmik naleqarluartumik anersaakkullu inerititsiviulluartumik inuunissaminnut pisariaqartitaminnik tunngavissaqarnissaat.

Tamanna Inatsisartunut piinnarani aammali innuttaasunut ataasiakkaanut piumasaqaateqarpoq. Kingornussaralugit piginnaanerpassuatta atorluarnissaannut qanoq nammineq iliorsinnaavugut. Inuunerput nammineq akisussaaffigigatsigu aamma inuiaqatigiit periarfissiiffiisa atorluarnissaat akisussaaffigaarput. Nammineq, ilaquttavut inuillu qanigisavut isumaginiarluartariaqartarlugit.

Maani Inatsisartut inatsisiliassarpassuaqarpugut aamma nassuiaaterpassuit suliassaqaraagut. Ajornartorsiutinik, nassuiaatinik aaqqiissutissanillu saqqummiussuigineqartussaavugut. Pappiaralerinitsinni tamarmi inuup nammineq ilisimassusillip, kinaassusillip, akisussaaffillip pisussaaffillillu qitiutinneqartuarnissaa aamma maani puigorneqanngisaannarli. Inuimmi ataasiakkaat ataatsimoorlutik imminullu ataqqillutik inuiaqatigiit - tassa nunarput - ataqatigiissittussaavaat.

Naalagaaffeqatigiinneq

Aasaq manna danskit ministeriisa arlallit nunatsinnut tikeraarneranni ilassilluarsinnaagatsigit nuannaarutigaarput. Taakku tassaapput ministeriuneq, naalagaaffiup aningaasaataasa atorneqarnerannut ministeri, aningaasaqarnermut ministeri, avatangiisinut ministeri, inuussutissarsiornermut ministeri, peqqinnissamut ministeri, ilisimatusarnermut ministeri, nunanut allanut ministeri kiisalu sulisoqarnermut ministeri.

Taama naapinnitsinni aningaasanut tunngasut sallersaatillugit taamaattorli aamma akunnitsinni immerfigeqatigiiffigisatsinnik suliassani assigiinngitsuni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutissat pimoorussilluta toqqaannartumillu oqaluuserisarpavut.

Tikeraartarnerit tamakku Naalagaaffeqatigiinnerup ingerlalluarneranut takutitsisuupput - Naalagaaffeqatigiinnerulli ilaani allami toqqissisimaarnerinnaq atuutinngimmat erseqqissarusuppara pitsaasumik ingerlasoqalernissaa maani uagut neriuutigigatsigu.

Naalagaaffeqatigiinnerup nunatsinnut Danmark-imullu pisussaaffiliisuunera aallaavigalugu illoqarfitsinni nunaqarfitsinnilu inissianik, illunik sanaartukkanillu allanik nutarterinissaq pillugu danskit naalakkersuisui oqaloqatigisalerpavut aammalu naliliinerput naapertorlugu suliassaq taanna annertoqimmat naalagaaffeqatigiinnermi nammagassatut isigaarput.

Nutarterinissaq

Namminersornerullutik Oqartussanit, KANUKOKA-mit naalagaaffimmillu inuttalikkamik suliassamik ataqatigiissaarisussamik ataatsimiititaliortoqarnissaa Danmark-imi naalakkersuisunut isumaqatigiissutigeqqammerparput. Kommunit misilittagarpassuaqaramik naalakkersuinikkut suliassani Namminersornerullutik Oqartussanut iluaqutaalluartarput - aamma suliassami matumani.

Ataatsimiititaliaq taanna nutarterinissatsinnut pisariaqartitsinitta annertussusianik nalilersuissaaq aammalu immikkut ittumik nutarterinissanut pilersaarusianik siunnersuuteqassalluni. Illut inissiallu aserfallassimanerpaapput, aammali ilinniartitaanikkut, peqqinnissaqarnikkut isumaginninnikkullu sullissiviit umiarsualiviillu ilaat naammaginanngillat.

Nukissiorfiit sarfallu aqqutaat ajorsisimangaarmata siusinnerusukkut isumannaatsumik sarfalersorneqartuartarnerup ajalusoorfiusinnaanera aamma isumaalunnarsisimagaluarpoq.

Ataatsimiititaliap sulinerata 1999-imi upernaakkut ataatsimiinnissaq sioqqullugu naammassineqarsimanissaa naatsorsuutigineqarpoq, taamaattorli ukiuni tulliuttuni tallimani nutarterinissamut Naalakkersuisut immikkut ittumik 320 mio. krone-nik illuartitsereerput.

Nutarterinerup sulisussaqarnermut atortussaqarnermullu sunniutai aamma ataatsimiititaliamit nalilersorneqassapput. Massakkut sanaartornermi suliassarpassuarnik ingerlatsisoqarmat annertuallaartumik sanaartulersinnaanerup atortussaqarnikkut, sulisussaqarnikkut akitigullu sunniutigipilussinnaasaanik annikillisitsisinnaasunik suliniuteqartoqarnissaa pingaartuuvoq.

Sanaartornerup nutarterinerullu ingerlanneqarnerisa siunertaqarluartuunissaat tamatumani pingaarnerpaavoq, taamaattorli nunami maani najugaqavissut amerlanerpaat sulisorineqarnissaat siunertaralugu Naalakkersuisut isumaqarput nutarterinissaq immikkut ilitsersuinernik ilinniartitsinernillu malitseqartariaqartoq.

Aamma siunissami aserfallatsaaliuinissat pisariaqartut qulakkeerneqartariaqarput. Ukiuni kingullerni ilaatigut Danmark-imi, Nunani Avannarlerni allani Skotland-imilu allaat illoqarfinni nutarterisoqartillugu najugallit atuisullu aalajangerniartarnerni peqataatinneqartalernerinit misilittakkat aamma qimerloorniarpavut.

Aamma tamatumani innuttaasut ataasiakkaat soorunami akisussaaqataasariaqarput.

Aningaasaqarneq, illoqarneq ineqarnerlu

Nunatta aningaasaqarnermigut patajaallisarneqartuarnissaa Naalakkersuisut pingaartittuarpaat. Ukiuni tulliuttuni sisamani nunatta nunanit allanit taarsigassarsiaasa akisussaassuseqartumik taarsersorneqarnissaat 1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi oqallisissiarineqarpoq.

Aningaasaqarnikkut aalaakkaasumik ingerlatsineq Naalakkersuisunit nangikkumaneqarpoq, taamaattumillu ukiuni 1999-imiit 2002-mut ingerlasussani aningaasartuutissat isertitassallu oqimaaqatigiittarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, tassa Ingerlatsinikkut, Sanaartornikkut Taarsigassarsisitsisarnertigullu naammassisaajumaartut oqimaaqatigiittarnissaat naatsorsuutigineqarluni.

Tamakku avataasigut aningaasaqarnikkut ingerlatsinermi nunatsinni nalilinnik pilersitsiortornerunissap qulakkeerneqarnissaa Naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq. Taamaattumik aningaasanik kaaviiartitsinerusariaqalerpugut.

Tamatumunnga atatillugu akit qaffakkiartornerisa annikitsuinnaanissaat pingaaruteqarpoq. Aammattaaq pingaarpoq akileraarutinik akitsuutinillu massakkut qaffaannginnissarput. Anguniakkalli tamakku aatsaat anguneqarsinnaapput nunatsinni akissarsiat suli qaffakkiartorpallaartinneqanngippata.

Ukiuni makkunani pisortat aningaasaliissuteqartarnerunissaat piumaneqaraluaqisoq inuit amerlanersaasa akileraarutinut akitsuutinullu akilertagaat Naalakkersuisunit qaffanniarneqanngillat, taamaaliornikkummi aningaasat nalikillissapput aningaasartuutillu qaffallutik. Angerlarsimaffitsinni siunertanut aalajangersimasunut aningaasartuutissarigaluatta nutaamik pisariaqartilertakkavut aallukkumallugit ilaatigut ikilisittarnerisigut akissaqalertarnitsitut aamma Namminersornerullutik Oqartussat tamatumani iliuuseqartariaqarput.

Siunissami sanaartornernut ukiumut 600 mio. krone-t angullugit aningaasaliissuteqartarniarpugut. Ukiuni arlalinni suliassanik kinguartitsisarsimanerup sanaartornermi sukkassutsimik nutaamik tunngaveqarluni sanaartornernut aningaasaliissutinik sanaartornernilu sullissinernut tunngasunik inuiaqatigiit atuilluarnerunissaat qulakkeerneqassaaq.

Inuiaqatigiit suliassaataat arlaqaqisut pingaarutillillu ukiuni tulliuttuni aningaasaliiffigineqartariaqarput. Tamatumani ilinniartitaanermi inooqatigiinnermilu suliassat, pingaartumik utoqqarnut tunngasut, kiisalu peqqinnissatsinnut, avatangiisitsinnut, nukissiornitsinnut pilersorneqarnitsinnullu tunngasut amerlasuunik aningaasaliiffigisariaqarput.

Illunik inissianillu amerlanerusunik atorfissaqartitseqaagut. Naalakkersuisut isumaqarput namminersortut namminneq illuliorsinnaanerat ammaattariaqartoq, taamaaliornikkut innuttaasut ingerlatseqatigiiffiillu sanaartornerusinnaalissammata. Taamaattumik taarsigassarsisitsisarnissat aningaasalersorneqartarnissaannik aaqqissuussinernik nutaamik namminersortut inissialiorsinnaanerannut pitsaanerusunik periarfissiisumik saqqummiussaqarpugut.

Assigiinnik akeqartitsineq

Assigiinnik akeqartitsinerup allanngortinneqarsinnaanera pillugu nalunaarutigisinnaavara aaqqiissutaasinnaasutut najoqqutassanik ingerlaavartumik sulineq ukiakkut ataatsimiinnermi kingusinnerusukkut ilisimatitsissutigineqartarumaarmat.

EU - Europami Naalagaaffiit Suleqatigiiffiat

Nunarsuarmi allanut qiviarutta aamma tamakkunani aningaasat qitiutitaanerat paasissavarput. Nunatta EU-mik, uatsitoorlugu immaqa Europami Naalagaaffiit suleqatigiiffiannik taasinnaasatsinnik, aalisarnermut isumaqatigiissutaata - tassa nunatta - nutarterneqarnissaani isumaqatigiinniarnissanut Naalakkersuisut nunatta EU-llu annerusumik iluaqutaanerusumillu suleqatigiissinnaanerannik paasiniaapput. Naalakkersuisut taama suliniuteqarnerannut tunngaviuvoq Nunanut Qeqeertanullu Europamiit Imarpik Ikaarlugu Tikittarissanut aaqqissuussineq (OLT-ordningen-imik taaneqartartoq) Amsterdam-imi isumaqatigiissut naapertorlugu ukioq 2000-eqalertinnagu allanngortiterneqartussaammat. Naalagaaffiup oqartussaasui suleqatigalugit suliaq ingerlanneqarpoq, qanorli iluseqarluni naammassineqarumaarnera maannakkut oqaatigineqarsinnaanngitsoq aamma oqaatigissallugu siusippallaartoq ilisimavarput.

Isumaqatigiinniarnissavut eqqarsaatigalugit franskit nunanut allanut ministeriat danskit nunanut allanut ministeriat peqatigalugu tikeraarmata nunatsinni nuannaarutigaarput. Attaveqaatit pitsaasut tamatumuuna nunatta Frankrig-illu akornanni pilersinneqartut kingusinnerusukkut annertuumik iluatinnaateqalersinnaapput.

Piffissami aggersumi Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnissamullu Ataatsimiititaliaat isumaqatiginninniarnerit ingerlarngat isumaqatiginninniartitatsinnullu pisinnaatitsissutsinik iluarsiissuteqartariaqalersinnaanivut pillugit Naalakkersuisunit ingerlaavartumik ilisimatinneqartassaaq aamma suliarissavarput.

Aamma Naalakkersuisut nunanut allanut tunngasunik ingerlatsineq pillugu nassuiaataat ataatsimiinnermi matumani kingusinnerusukkut saqqummiunneqartussaq aammalu itisilerneqarluni oqaluuserineqarsinnaasussaq innersuussutigissavara.

Atortussiassat

Atortussiassanik nunatta iluaniittunik ingerlatsineq ukioq manna juulip aalaaqqaataaniit Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq. Atortussiassalerinermik tigusinitsigut atortussiassalerinerup nunatsinni inuussutissarsiutitut nammineq napatittutut inissisimalernissaanik naalakkersuinikkut anguniakkat pingaaruteqaqisut taamaalilluni qanilliallanneqarput.

Anguniakkap tamatuma angunissaanut uagut - ingerlatseqatigiiffiillu ujarlernernik ingerlatallit - kisitta apeqqutaalerpugut.

Aatsitassarsiornertaa eqqarsaatigalugu aatsitassarsiornissaminnut akuersissuteqarfigineqarsimasut aatsaat taama amerlatigaat.

Napasorsuarmi guld-eqarneranik ujarlernerit neriulluarnaqaat, aammalu ukiuni qaninnerni angisoorsuunngikkaluamik guld-isiorfeqalernissaa neriunaateqarluni.

Aatsitassaqarneranik uuliaqarneranillu ujarlernerit aalajangiusimaneqarnissaat nakussassarneqarnissaallu pingaaruteqarput. Tamanna ilaatigut ingerlatseqatigiiffinnut nunani allaneersunut toqqaannartumik paasissutissiisarnertigut, ilaatigullu ilisimatusagassatut tulleriiaarisarnerit pisortanit aningaasalersorneqartartut aqqutigalugit kiisalu kiffartuusivittut sullissivinnik nunatsinni pilersitsiortornikkut pisinnaavoq. Naalakkersuisut tamatumunnga pisariaqartunik suliniuteqarput.

Nuannersuuvoq uuliasiornermi ingerlatseqatigiiffissuit nunani tamalaani ingerlanneqartut arlallit nunatsinni uuliaqarneranik ujarlermata. Ilaatigut ujarlernerit nanisinermik kinguneqarnissaat tamatumuuna annerulerpoq, ilaatigullu qaartitsisarlutik misissuinernik nunani tamalaani ingerlatallit massakkut ujarlernermi peqataalivissut uuliaqarneranik misissuinernik aamma annertusisitsipput.

Nunaoil A/S-ip aaqqissuuteqqinneqarnissaa pillugu naalagaaffik Namminersornerullutik Oqartussallu isumaqatigiissuteqarput. Aaqqissuusseqqinnikkut uuliamut tunngasut nakussassarneqassapput, tamatumunngalu peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassanut tunngasut ineriartortinneqarnerannut akisussaaffeqarnerulissallutik. Isumaqatigiissutip kinguneranik Nunaoil-ip aaqqissuuteqqinneqarnera pillugu ukiaru Folketing-imi inatsisissamik siunnersuuteqartoqassaaq.

Tamatuma kinguneranik Naalakkersuisut naatsorsuutigaat uuliamut tunngasut pillugit iliuusissanik tamarmiusunik qinikkat 1999-imi upernaakkut suliassinneqarumaartut. Tamakku tunngavigalugit nunarput ukiorpassuarni uuliamut tunngasunik ineriartortitsinissamut piariissaaq.

Takornariartitsineq angallannerlu

Naalakkersuisut atuutilernerminnilli pingaartitaraat suliassaqarfiit allanngortiterneqartarneri aqqutigalugit pingaartumik takornariartitsinermut angallannermullu pilersaarusiornerit annertusineqarnissaannik kalerriisoqartarnissaa. Massakkut kalerriisoqassaaq, tamannalu nassuiaateqartinneqassalluni.

Nunatsinni takornariarpassuaqalersinnaanera annerpaamik iluanaarutigineqassappat ilaatigut siunissami takornarianik kiffartuussinermi naammassiniartakkanut sanaartukkanullu aningaasaleeqataasalernissat ilaatigullu nunatsinnut nunattalu iluani angallannerup ataqatigiinnerulersinneqarnera akikinnerulerneralu aamma aqqutiginiartariaqarpavut.

Nunatsinni angallannikkut ineriartortitsineq pillugu Naalakkersuisut isumaqarput anersaartulaariarluta ukiuni kingullerni sanaartorneq aningaasanut inatsimmi oqimaalluartartoq unikaallatsissagipput.

Sanaartugassanik naammassiniagassanillu angallannermut attuumassuteqartunik nutaanik aallartitsisinnata pigeriikkatta atorluaanerpaamik atornissaat, aammalu akisussaassusilimmik aserfallatsaaliornissaat isumannaaqqaartariaqartutut isumaqarfigaagut.

Angallannermut tunngasunut siunissami aningaasartuutissat taamaallaat ilaasartussatut naatsorsuutigineqarsinnaasut, angallannermilu aningaasaqarnikkut silatusaarnerit tunngavigalugit pisalissapput - nunatta ilaani sumiuuneq tunngavigalugu qinikkatut kissaatiginarsinnaajunnartut tunngaviginagit.

Taamatuttaaq Europa-mi allanilu isumalioriaatsitut tunngaviit assigiinngiiaartut saqqummertarnerat peeruttarnerallu ineriartornitta aaqqissuussaanerani isiginiaannannginnissaat pingaaruteqarluinnassaaq. Namminersortutut inuussutissarsiuteqarnerup tamakkuninngalu ingerlassaqareersut ikorfartorneqartarneri aningaasarsiornikkut ineriartortitsinerupput nunap najukkap nunarsuarmi tassanilu niuerfinnut naleqqiulluni sumiissusiinik ataqqinniffiusut. Nunatsinni angallannermi niuernerup namminersortuinnarnit ingerlanneqalersinnaanera nunatta immikkoortuini assigiinngitsuni inooqatigiinnermullu tunngasunik pilersaarusiornernik tamanik aseruisuusinnaapput.

Nakkutigineqartumik unammilleqatigiinneq anguniartariaqarparput, tassami ajoqusinnginnissamut, akuttoqatigiiaartunik angallassisarnissanut atorfissaqartinneqarfinnilu piareersimasuunissamut inuiaqatigiit piumasaqaataat pingaarnerit aqussinnaasariaqarlugillu angallassinermi kissaatigisavut isumannaarneqarlutillu namminersortut sulisorineqarsinnaasut tamaasa aamma tamatumani ilannguttariaqaratsigit.

Ingerlatseqatigiiffiit

Tamatumunnga atatillugu aammattaaq nuannaarutissarput manna erseqqissarlara: Ingerlatseqatigiiffinni Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni sinneqartoorutaasartut amerliartortinneqarput, eqaannerusunillu aamma ingerlatsinerni pisariillisaasoqarluni. Aamma tamatumunnga atatillugu isumalioriaatsit tunngaviisigoornerusoq ingerlatseqatigiiffinnut piumasaqaatit inuiaqatigiittut soqutigisavut silatusaarsinnaanerpullu tunngavigalugit isiginiarnerusariaqarpavut.

Aatsaat suliffeqarfiit inuiaqatigiillu aningaasaqarnerat pitsaanerulersissinnaagutsigit inuussutissarsiutitullu ingerlatat amerlanerulersissinnaagutsigit namminersortunut tunniussisinnaallutalu suliariumannittussarsiorsinnaasariaqarpugut. Taamaattoqanngippammi ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat landskarsip aningaasartuuteqarnerulerneranik kingunilimmik innarlerneqassapput. Tamannali kisianni uagut kissaatiginngilarput.

Tamatumunnga peqatigitillugu landskarsip pisariillisaanerpassuit - angallannermut tunngasunik ingerlatseqatigiiffiillu KNI-p ataaniittut allanngortitererujussuarnerinik ersernillit - landskarsip iluaqutigisariaqalermagit erseqqissarneqartariaqarpoq.

Ingerlatseqatigiiffiit patajaallisarneqarnissaminnut sinneqartoorutitik tamaasa nakkartikkusuttaraluaraat landskarsip piginnittutut soqutigisani aktiaatilittut iluaqutiginiartariaqarpai.

Angallannerup aaqqissuussaaneranut KNI-mullu tunngasutigut Naalakkersuisut aningaasanut inatsimmi siunnersuutaanni ingerlatseqatigiiffiit siunissami patajaallisarneqarnissaasa landskarsillu pissarsiassanik akiliuteqartarnerit akornanni oqimaaqatigiiffiunissaanik Naalakkersuisut kissaatigisaat takuneqarsinnaapput.

Aalisarneq

Nunatsinni aalisarnikkut inuussutissarsiornerup Aarlalinnik niunikkiartornera@ isigissallugu nuannersuuvoq.

Naak annikitsunnguamik aallartittoqaraluartoq nunatta TunumiIsland-ip eqqaani immanilu naalagaaffiit tamalaat aalisarfigisinnaasaanni suluppaagarniarnerni suliffissuaatigisumik kilisaateqalernera iluaqutissatut maluginiartariaqarpoq.

Tamatuma saniatigut ammassanniut ataasiinnaagaluartoq maanna marlunngortinneqarput.

Ukiuni kingullerni Nunatta Avannaata tungaani qaleralinniarnerujussuarmut sanilliullugu kinguppaqassutsimut qilersorsimanerput ukiut arlaqanngitsut matuma siornatut naleqiullugu annikilleriarpoq.

Taamaattumik aalisarneq pitsaasumik ingerlaannassappat pisariaqarluinnarpoq ukioq nikitsinnagu Avannaani qaleralinniarnerujussuarmut oqilisaataasinnaasunik - aammalu akuersissuteqarfigineqarsimanissamik piumasaqaammut ilanngussanik - tulleriaarisoqartariaqalernera.

Avammut niuerniutaasussaanngitsunik tunisisarneq nioqqutissiornerlu 1998-imi juulip aallaqqaataaniit Royal Greenland-imiit ingerlatseqatigiiffimmut NuKa A/S-imut nuunneqarput. Aalisakkat aalisarneqartartut ilarpassui avammut tuniniagassatut suli soqutiginaateqanngikkaluarlutik nunaqarfiit inuinut annertuumik sunniuteqartarput. Tamatumunnga atatillugu massakkut avammut tuniniarneqarsinnaasut tuniniarneqarsinnaanngitsullu immikoortiterneqarnerat Naalakkersuisunit pingaaruteqartinneqarpoq.

Asia-mi aningaasarsiornikkut ajornartorsiorneq soorngunami aalisartutut piniartutullu inuussutissarsiutilinnut isumakulunnarsinnaavoq.

Kinguppaat avammut tunisavut Kina-miit pisiarineqarluartalerput. Aamma Kina amersilluartarpoq, isumaliutaavorlumi puisit neqaasa Nanortalimmi nioqqutissiarineqalersussat taamaallaat Kina-mut tunineqartarnissaat. Taamaattumik Kina-mut tunngatillugu kissaatigisatta piaartumik naammassineqarsinnaannginnissaat naatsorsuutigisariaqarparput, tassa Asia-mi aningaasarsiornikkut eqqissisimasoqannginnera tamatumani pissutigerpiarlugu, imaappoq kinguarsagaasinnaavoq.

Inuussutissarsiutit nunamiittut

Inuussutissarsiutinut nunamiittunut arlaatigut tapiissuteqartarsinnaanernut periarfissanik ammaassisussamik nutaamik pingaaruteqartumillu Naalakkersuisut siunnersuusiorniarput. Tamatumunnga paasissutissat isumaliuutissiissummi annertuumi ilaasortanut agguaanneqartumi katersugaapput. Inuussutissarsiutinut nunamiittunut atugassarititaasut pillugit upernaaq ataatsimiinnermi Inatsisartut oqallinnerat soorngunami suliamut tamatumunnga tunngaviuvoq.

Avatangiisit

Uagut - inuit inuiaqatigiillu - avatangiisivut pinngortitarsuarlu sunnertuartarlugillu mingutsittuartartillugit avatangiisitta pinngortitarsuullu aserujaqisup illersorneqarnissaannut iluaqutaasunik suliniuteqarnerup pingaarnerutikkiartuinnarneqarnissaa Naalakkersuisunit qularutigineqanngilaq.

Taamaattumik illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqaaveqarnerup immikkut pitsaanerulersinneqarnissaanut suliniutinik Naalakkersuisut ingerlatsiuarumapput. Ullut tamaasa avatangiisinik mianerinninnerunissaq pisariaqarpoq, tamatumanilu aningaasatigut soqutigisat kisiisa akuersaarneqartariaqanngillat, tassami avatangiisit suliffissuarnit mingutsaaliorneqarnissaat amma tamatumani pineqarmat.

Nammineq nunatsinni mingutsitsinitta saniatigut aamma Nunarsuarmi suliffissuaqarfinniit Issittuni mingutsitsisoqarnerata uppernarsarneqarnera annikillisarneqarneralu aamma suliariuartussaavaat. Suliani tamakkunani nunarput Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Nunallu Avannarliit ministeriisa Siunnersuisoqatigiiffianni peqataavilluni suleqataavoq. Nunat issittortallit allat peqatigalugit Nunarsuaq tamakkerlugu mingutsitsiartuaarnerup avatangiisitsinnik sunniisup pilersinneqarfimmini minnerulersinneqarnissaa sulissutigiuarparput.

Avatangiisitsinnik mingutsaaliuinermut iliuutsivut ajunngikkaluartut isumalluutitsinnik uumassusilinnik sippuisumik iluaquteqarniarnerput allaavoq. Matumuuna erseqqissarluinnarneqartariaqarpoq isumalluutitta uumassusillit attassinnaasassaanik sippuilluni iluaquteqarniarneq kialluunniit akuerisinnaanngimmagu. Taama pisoqassappat siunissarput tusaamaneqarnerpullu apeqquserneqassapput nungusaataanngitsumillu ingerlatsisoqarneranik oqaluttoqalerpat tatigineerutissalluta.

Naalakkersuisut isumaqarput pinngortitap pisuussutaasalu aserorneqaratillu sippulimmik iluaqutiginiarneqannginnissaannik allanngutsaaliorneqarnissaannillu suliniutivut nukittorsaavigisariaqartut.

Suliassaqarfimmi tamatumani naalakkersuisut KNAPK-imik pitsaasumik inerititaqarfiusumillu suleqateqarneq siunissami silatusaaartumik ingerlatsinissanut pingaaruteqarluinnartutut isigaat.

Uumasuutinik nakkutilliinerit

Inatsisartut ataatsimiinnissaanni matumani uumasuutinik nakkutilliinernut qimmeqarnermullu akisussaaffiit massakkut danskinit oqartussaaffigineqartut Namminersornerullutik Oqartussanit akisussaaffigineqalernissaannik naalakkersuisut siunnersuummik saqqummiussaqassapput. Naalakkersuisut isumaqarput qimmitta qimuttut qimmeqatigiiaattut immikkuullarissutut nunatsinni pilerfeqartutut illersorneqarnissaat uumasuutitsinnillu allanik qanoq piginnittarnissavut nunatsinnit aalajangersarneqartarnissaannut maannakkut piffissanngortoq.

Isumaginninnermut tunngasut

Isumaginninnermut tunngasut ataatsimoortillugit qimerlooraanni nunatsinni suliffippassuarnik inuttaqartitsisuupput aammalu pisortat landskarsimut kommunillu karsiinut missingersuusiortarneranni initoorujussuullutik. Anguniarneqarpoq isumaginninnermi aaqqisuussinernik atuisut ilatsiinnaratik namminneq isumagineqarnerminni kiisalu namminneq ilaquttamillu isumagineqarneranni suleqataallutillu suliniutissanik pilersitseqataasalernissaat.

Isumaginninnermi aqutsineq aaqqissuussinerlu pillugit peqqussutissaq Inatsisartut upernaaq ataatsimiinneranni siullermeerlugu suliarineqarpoq. Ataatsimiinnermi matumani peqqussutissatut siunnersuutinik suli pingasunik saqqummiussisoqassaaq. Tamakkununnga ilaavoq utoqarnik paaqqinniffinnut tunngasoq, tassuunami utoqqartatta timikkut atugaasa pitsaasuunissaat isumannaarniarneqarpoq. Siunnersuutikkut ersersinneqarpoq utoqqaat pissutsinut sunniuteqaqataanerat qitiusoq taamaattumillu utoqqarnut tunngasunik ingerlatsinitsinnut pingaaruteqavissuulluni.

Utoqqalinersiutit pillugit peqqussutissatut siunnersuutikkut utoqqaat isumaat erseqqissumik saqqummersinneqarput. 60-inik ukioqalernermiit utoqqalinersiuteqalersinnaanerup 63-inik ukioqalernissamut qaffanneqarnissaannik siunnersuut utoqqarnit pisinnaagallartillutik inuiaqatigiinni innuttaasutut inuiaqatigiit ineriartorneranni peqataajumasunit saaqmmiussaavoq.

Peqqussutissatut siunnersuut oqartussaasunut kattuffinnullu assigiinngitsunut tusarniaassutigineqarpoq. SIK-p akissuteqarnermini pineqartunut tunngavissunik inerititaqarfiusinnaasunillu suliareqqiinnermi ilanngunneqartussanik oqaaseqarnera naalakkersuisunit immikkut qujassutigerusupparput.

Peqqussutissatut siunnersuuterpassuit suliniutillu innarluutilinnut tunngasut naammassineqareersut arlallit tassaapput isumaginninnermi iluarsaasseqqinnissamut ataatsimiititaliap kiisalu kommunini iluarsartuusseqqinnissamut ataatsimiititaliap suliassiissutaanik aaqqissuussamik malitseqartitsinerit - pitsanngoriaatit tamakku atuutilissapput ataatsimiititaliat taaneqarut isumaliutaannit siusinaarnerullutik.

Sulisoqarneq

Naalakkersuisut isumaqarput sulisoqarnikkut ingerlatsinermi tunngaviit isiginneriaatsillu massakkumut atuuttut allanngortinneqartariaqartut.

Sulisussarsiortarnerit suliffissanillu neqerooruteqartarnerit oqimaaqatigiilersittariaqalerput. Aamma eqqarsartaasitoqqat qimallugit nutarterisoqartariaqarlerpoq. Inuit ataasiakkaat sulinerminnik pitsaanerulersitsinissaminnut amerlanerusunik periarfissaqalernissaat sulisoqarnikkut ingerlatsinermi isumannaarniartariaqarpoq. Aammali suliassiissutit amerlanersaasa sulisunit naammassineqartarnissaat piumasaqaataasariaqarluni.

Nukissiorneq

Nukissiornermik ingerlatsinermi anguniagaavoq inuiaqatigiinnut ileqqaarnarnerpaamik nukissiortoqarnissaata annertunerpaamik siuarsarneqarnissaa aammalu uuliamik pinngitsuuisinnaannginnerup annikillisarneqarnissaa. Nukissiornermi pilersuinerup isumannaatsuunissaa sukkulluunniit noqillassimaarfigineqassanngilaq akillu nikerartinneqaratilluunniit minnerulersikkiartortariaqarput.

Taamaaliornikkut naalakersuisut Nukissiorfiit allanngortiterneqarnissaanut erngullu nukingata atorluarneqarnerunissaanut naammattunik paasissutissarsiffiusumik tunngavissarsiorput. Qorlortorsuup Tasersuullu erngup nukinganit nukissiorfiliorfigineqarnissaannut naammassiniagassanik aallarteriaannangajannik saqqummiussisoqareerpoq. Massakkumut aaqqissuussinerup allanngortinneqarnissaanut suliat killiffii kiisalu erngup nukinganit nukissiorfiliortiterniarnerit pillugit Inatsisartut paasissutissinneqassapput taamalu tulliani ataatsimiinnissami Qorlortorsuarmi 2000-imi tamtumalu kingornagut Tasersuarmi erngup nukinganit nukissiorfiliornerit aallartinneqarsinnaaneri aalajangiiffigineqarsinnaalissapput.

Ilinniartitaaneq

Meeqqat atuarfiiniit inuussutissarsiutinik ilinniarfinnut ikaarsaariarnermi angusaasartut qaffasinnerulernissaat nalakkersuisunit anguniagaavoq. Kommunikkaartumik ilitsersuisarnerit siunnersuisarnerillu peqataaffigisarnerisigut peqataasarumaartussat sulisoqarnermi inuussutissarsiutinillu ilinniagaqarnermi peqataasarnissaminnut piareersarneqartassapput soorluttaaq taamaaliornikkut ilinniagassap suussusissaanik toqqaaniarnissaq ajornannginnerulersinnaasoq.

Taamaattumik inuussutissarsiutinik tunngaviusumik ilinniartitsinermi, Siamasissumik Tunngaviusunik Ilinniarfinni, aaqqissuussinerit eqaallisarneqarnissaat siunertarineqarlerpoq, taamaaliornikkummi ilinniarkkani ataasiakkaani pitsaassusissanik pitsaanerpaanik angusaqarniarluni aaqqissuussisarnissat salliutinneqarnerulersinnaammata. Tamakku saniatigut ilinniagaqalernissamut piareersaataasunik suliaqartarnerit siammarneqarnerunerisigut aammalu inuussutissarsiutnik ilinniartitaanerit ilinniarnertuunngorniarnertut qaffasissusillit, soorlu højere teknisk eksamenip (atortorissaarusersuutinik paasisimasaqarnerusutut soraarummeertarinerit), HTX-ip aamma højere handels eksamenip (niuernermik paasisimasaqarnertut soraarummeertarnerit), HHX-ip, pilersinneqarnerisigut ilinniartitaanermikj aaqqissuussinerit ataqatigiissinneqarnissaat isumannaarneqarsinnaavoq.

Ukioq atuartitsiviusoq 1997/1998 aallarnerfigalugu meeqqat atuarfii pillugit peqqussut nutaaq

atuutilerpoq. Tamatumani meeqqat atuarfiisa aqunneqarneri pillugit nutaanik malittarisassaqalerpoq - tamakkununnga ilaavoq atuarfinni ataasiakkaani aqutsisunik pilersitsisoqarnera.

Nunarput tammakkerlugu atuarfinni ataasiakkaani aqutsisut sinniisaasa pikkorissartinneqarnerisigut suliat tamakku naalakkersuisunit malitseqartinneqarput. Massakkut taakku naammassineqareerput atuarfinnillu aqutsisut suliassaminnik aallussilereerlutik.

Ilinniartitsisoqarnikkut killiffik nunarput tamkkerlugu, minnerunngitumillu atuarfeqarfinni, isumkululersitsigaluartoq massakkut aarlerissutissartaaruppoq aammalu atuartitsinerit taasarialinnik akornusernagit atuarfiit tamarmik massakkut ingerlapput.

Kisianni nassuerutigisariaqarparput ilinniartitsisussaaleqineq suli ajornartorsiutaassammat aamma tamanna pimooruttariaqarparput qanoq iliuuseqarfiginiarlugu. Taamaattumik ilinniartitsisussaaleqineq anigorniarlugu naalakkersuisut siunissaq qanittoq ungasinnerusorlu isigalugit ilinniartitsinernik ingerlassaqalerput aningaasartalerneqartunik. Juunimi 1998-imi immikkut ittumik ilinniartunngorniarnermut killissarititap sivitsorneqarneratigut ilinniartut 60-it sinerissami najukkaminniiginnartulik Ilinniarfissuarmi ilinniartutut aallartipput. Taakkununnga ilanngunneqassapput Ilinniarfissuarmi ilinniartinneqarlutik ukioq manna ilinniartunngortut 35-t, taamaalilluni augustimi 1998-imi ilinniartitsisunngorniat 95-it aallartipput. Augustimi 1998-imi Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisunngorniat katillutik 193-iupput. Sinerissamiiginnarlutik ilinniartitsisunngorniartussanik nutaanik ukioq 2000-imi januaareqalerpat aallartittoqaqqissaaq.

Suliassat tamakku oqimaatsuupput naalakkersuisulli isumaqarput ajornartorsiutu aaqqinneqarsinnasut. Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu namminerisatsinnik amingaagitsunillu ilinniartitsisoqalernissarput tamatumani suliniutigaarput. Tamatumunnga peqatigitillugu ilinniartitsisut kaffuffiisa namminerminnut atuarfinnullu ataasiaakkaanut iluaqutaasussamik suleqatigiilernerat aamma assut naammagisimaarparput.

Ataatsimut isigalugu ilinniartitaanermut tunngasut amerlasuut suliniutigineqarput. Nunaqarfimmiunik ilinniartitsissutitut naammassiniaakt annertuut marluk uku naalakkersuisoqarfiup naammassivai: Kommunit nunaqarfinni allaffiini sulisut ilinniagassani immikkoortuni pingasuni ilinniariikkaminnik aamma annertunerusunik pikkorissartinneqarmata aamma annertusiiniarlutik Niuernermik Ilinniarfimmit ineriartortitat tunngavigalugit aamma pikkorissartinneqarlutik kiisalu nunaqarfimmut nunaqarfimminni aqqusinniortiternernik kiisalu pioreersunik nutaanillu aserfallatsaaliuinernik siunertalinnik Sanaartornermik Ilinniarfimmit ineriartortitat tunngavigalugit sanaartornermi pikkorissartinneqarput.

Nalunngilarput ilinniarfiit aaqqissuussaanerini arlalinnik ajornartorsiuteqartoqarnera. Atortorissaarusersornermik ilinniarfinni ilinniartut ilinniarnerminnut atatillugu sungiusarfissarpassuaqanngillat, inuusuttulli tusarnaartut ima oqarfigerusuppakka: Nunarsuarmi pitsaanerpaat iaannik ilinnigaqarnersiuteqartitsivugut. Taamaattumik piareersariarlutit illit nammineq siunissat aallarnisaannaqiuk.

Oqaatsinut allaffik

Nunatsinni oqaatsinut allaffeqarlernissaq pillugu nassuiaat ataatsimiinnermi aamma saqqummiunneqartussaammat oqaatigineqassaaq. Oqaatsinut Allaffeqartoqalernissaata kissaatigineqarneranut, sunik suliaqarnissaanik, qanoq annertutigitinneqarnissaanut aaqqissuunneqarnissaanullu Inatsisartut naliliinissaat tunngavissiorniarlugu nassuiaat suliarineqarpoq.

Ilagiit

Aamma ilageeqarnermi annertuumik allanngortiterisoqalerpoq. Tamanna nuntta biskopeqarfinngornera pissusissamsoortumik kinguneriinnarpaa. Ilageeqarnermi atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissannut missingiut ataatsimiinnermi matumani saqqummiunneqartussaavoq. Kingusinnerusukkut ilagiit allattaaviinut nalunaarsuisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummik aamma tamatumani saqqummiussisoqassalluni.

Ukiaq manna ilagiinni sulianut ilaasumik ilagiinni sulinissaminnut immikkut ilinniagaqarnngitunut sammitinneqarnerusunik ataatsimeersuartitsisoqarpoq. Tamatumani siunertarineqarpoq ilinniagaqanngitsut akornanni matuminnga oqaluuserinnilersitsiniarneq: AUkiuni 2000-ikkunni ilagiit qanoq iliussappat ?@

Peqqinnissatsinnut tunngatillugu

Naalakkersuisut anguniarpaat peqqinnissatsigut sullinneqarnitsinni aningaasartuutissatut killiliunneqartut sippornagit innuttaasunik sullissinerup aalaakkaasuunissaata pitsaasuunisaatalu aammalu napparsimasup killiffimmini pisariaqartitsinera aallaavigalugu pisariaqartinneqartunik kiffartuussisoqartarnissaata isumannaarneqarnissaat.

Nakorsassaaleqinerit, peqqissaasunik amigaateqarnerit, kigutit nakorsassaaleqinerit il. il. Sulisullu nikerarpallaarnerat pissutigalugit anguniagaq tamanna massakkut naammaginartumik anguneqarsinnaasimanngilaq.

Peqqinnissatsinnik sullissinermi sulisussarsiornerup nukittorsarneqarnissanut aningaasaliisorqareerpoq ajornartoriutillu assakaatillugillusooq oqaluuserineqartareerlutik aammalu aaqqiissutaagallartorpassuarnik suliaqareerluta. Nunatsinnili nakorsat assersuutigalugu akissarsiaasa marloriaatinngortinneqarnerisigut nakorsassaaleqinermi ajornartorsiutit anigorneqarsinnaanerat isumaqatiginngilara. Pissutsit assigiinngitsorpassuit tamtumani akulerusimapput - taamaattumik nutaanik isumaliutersuuteqarnissaq pinngitsoorneqarsinnaanngivippoq.

Aaqqiissutissanik ataavartunik nassaarniarnermi tulluartumik peqataasinnasut tamarmik peqataasariaqarput.

Isumaliutigineqartariaqarpoq kommunit Danmarkimi nunanilu allani illoqarfinnik ikinnguteqartiternertik aqqutigalugu peqqinnissatsinnik sullissinermi sulisussanik pissarsiornsinnaanerat pitsaanerunnginnersoq. Aamma danskit oqartussaasui kissaateqarfigisinnaavavut peqqinnissatsinnik sullissisussanik immikkut assigiinngissutinik ilinniartitsisoqarsinnaanera - tassa nakorsanik peqqissaasunillu nunatsinni napparsimavinni sulinissaminnut piukkunnarsarsimanerusunik kiisalu nunatta avataani sulisinnaanermut naammassinniffiusunik - suleqatigaluta pilersitsiniaqqullugit.

Kiisalu pisinnaasatsinnut tunngasunik isumkoqqittariaqarpugut : Nunatsinni minnerpaamik suut suliarineqarsinnaassappat aammalu suut iluaqutissarsiffiginerullugit suliarisinnaavavut ? Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqarsinnaavoq danskit peqqinnissamut ministeriat naalakkersuisunit suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarfigineqaqqammermat.

Kiisalu Rigshospitalimut napparsimmavinnullu namminersortunut sulassat imikkut ilisimasalinnit suliarisariaqartut pillugit isumaqatigiissuteqareerpugut, tamatumalu kingueranik pilersaarusiornerit pitsaalluinnarsimagaangata nappaatillit ilarpassui nunatsinni sivikitsumik suliarineqarsinnaasalerput.

Nunatta ilaani napparsimmavinni annertunerusumik sullissisalernissat ingerlatiinnarneqarput tamatumunngalu atatillugu qarasaasianik atortulersorluni nakorsaasarnerit naalakkersuisunit pingaartinneqarluarput.

Pinaveersaartitsinerit suli naalakkersuisunit eqqumaffigilluarneqarput. Tamatumani kommuninik suleqateqarneq suli annertusiartorpoq aammalu pinaveersaartitsinermut siunnersortinik atorfinitsitsiortornerit amerliartorlutik. Nunatsinni AIDS-imik akiuiniarnermut novemberip aallaqqaataani aningaasaateqarfiliortoqassaaq. Ilaatigut landskarsip tapiissuteqarneratigut ilaatigullu nuna tamakkerlugu katersuiniarnikkut aningaasat pissarsiarineiarneqassapput.

Naak peqqinnissatsinnik sullissinermi massakkut ajornartorsiuterpassuaqaraluarluta siumut sammisunik piffissarlu ungasinnerusoq isigalugu ikorfartuutaajumaartunik suliniuteqarpugut. Nappaatillip killiffia aallaavigalugu - inuup qitiunera tunngavigalugu - sullissisarnissaq erseqqissassallugu pingaartippara.

Naggataatigut

1970-ikkunni namminersornerulernissarput ilungersuutigalugu atuutilersipparput - tamannalu taamanikkut pisariaqartuuvoq. Taamanna nunatta naalagaaffeqatigiinnermut pissusiinut attuumassuteqarani uagut nammineq nunatsinnut asanninnitsinniippoq.

Ukiut 20-t maanna qaangiutilersut anigorniagassarpassuarnik nassataqarsimapput. Kukkusaannarpugut - tamakkuli uagut nammineq kukkuneraavut - tassaavorlu ingerlatsineq pisariaqarlunilu pinngotsoorneqarsinnaanngitsoq aammalu innuttaasut oqartussaqataanerannut taamanili eqeersaataasoq. Aammami namminersornerulernerput immini namminiilivikkiartuinnarnitsinnut ingerlaarfiuvoq - aap, nunatta namminiilivinnissaanut. Immitsinnut amerlanerujartuinnartunik suliaasittaratta akisussaaffivut amerliartorput. Kingulleq qilanaarnartorlu tassaavoq atortussiassalerinermut allattoqarfiup ukioq manna juulip aallaqqaataaniit maanga nuunneqarnera. Tullinnguuttut ilaat tassavoq Danmarki suleqatigalugu nunatta nunanut allanut tunngasunik toqqaannarnerusumik ingerlatseqataalernissaa.

Inuiaat taakkulu nunaminnut pissusiat pisussaaffiliisuuvoq. Pissuseq attatiinnarneqassappat ineriartortinneqassappallu anigorniagassavut siunitsinni utaqqiinnartutut ittut malersortariaqarpavut.

Anigorniagassamik sumilluunniit qaangiiniarnermi sakkussat pitsaanerpaat ilagaat inuiaqatigiinnik ingerlatsinermi suliassanik tamavitta ilinniartinneqarnissarput. Tassami naalagaaffimmi namminersortumi - inuianni namminersortuni - inuttaasut ilinniartitaanikkut kinguartuussappata tamanna inuiannut pineqartunut oqimaatsorujussuussaaq. Ilinniartitaanerpummi aallullualereerparput - ukiunili aggersuni suli pitsaanerusunik angusaqartariaqarpugut. Massakkut 60-inik ukioqangajalerlunga aperineqaraangama misigisanni suna pitsaanerpaasimanersoq tamtsigut ima akisarpunga: ANunaqarfimmiumut Qassimiormiumut uattut ittumut ilinniagaqarsimaneq pitsaanerpaavoq@.

Pitsaasumimmi ilinniagaqarutta inuiaqatigiit nammineq akunnitsinni - aap - ilami nunarsuarmi tamarmi - aamma sulisinnaavugut. Nunarsuarmi qarasaasianik atortulersukkami atortorissaartunik nutaanik tamakkuninnga atortoqarsinnasut ilikkagassaminnik aallerfigieriaannagaanni inuuvugut. Tamakkulu aatsaat ilinniarneqarsinnaapput, atortorissaarutit qarasaarsianiittut atorlugit. Illoqarfimmiumik nunaqarfimmiumilluunniit kinaagaluarnersumik siunissami sakkussanik pisariaqavissunik tamakkuninnga skissaqarlersitsilluni suliniuteqartussaq kinaluunniit naalakkersuisunit tikilluaqquneqarpoq.

Meeqqat inuusuttullu eqeersimaartumik soqutigineqarnerat tamatsinnut nuannaarutissaavoq. Tamanna allakkatigut oqaatsitigullu sakkortusarneqartuarpoq. Meeqqanik ikkatilliisarnerit amiilaarnartut akuersaarneqarsinnaanngitsullu atorfissaqartinngilavut. Taamaattumik meerartavut inuusuttortavullu ilinniagaqarnerminni ingerlariaqqiffissaannik inuiaqatigiinni imminnut napatinniassaannut - tamannaluunniit sippulaarlugu - periarfissittariaqarpavut. Atuarfiit, ilagiit angerlarsimaffiillu siunissami suleqatigiilluarnissaat upperaarput. Tamakkuli saniatigut siunnersuutiginiarparput meeqqat iluaqutissaannik isumginnittussamik sullissviliortoqarnissaa - immaqa meeqqat ombudsmandeqarfiannik imaluunniit meeqqat siunnersuisoqatigiiffiannik taaneqarsinnaasumik. Tamanna pillugu naalakkersuisut 1999-imi upernaakkut ataatsimiinnissami siunnersuuteqassamaarput.

Taamaattumik naggataatigut inunnut - arnanut angutinullu - namminneq kajumissusertik tunngavigalugu inuusuttunik taamalu inuiaqatigiinnik tamatsinnik sullissisunut tamavitta sinnerluta qamannga pisumik qujarusuppunga - qujanarsuaq. Inuttut inooqatigiinermilu ajornartorsiuterpassuit taama nammineq inuit kajumissutsikkut suliatigut qaangerniartarpaat aamma maani qaangerniarneqarput. Neriuutigeqaaralu suli uteriillusi qasusuillusilu taamatut sulinersi nangissangissi.

Taama oqaaseqarlunga Inatsisartut ataatsimiilluarnissaannik ineriartortitaqarluarnissaannillu kissaappakka.

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq.

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 01_1a_1b