Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Tallimanngorneq 30. oktober 1998 nal. 10.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 12

 

Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiinneq ammarpoq. Ullumikkut tallimanngornermi oktoberip 30-anni ullumikkullu ulloq Inatsisartut qinigaaffimmi tassani ataatsimiiffiat kingulleq.

 

Ullumikkut oqaluuserisassat makkut inissinneqarsimaput:

Immikkoortoq 12: Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat.

 

Immikkoortoq 16: 1998-imi Inatsisartut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissaasa aappaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 15: 1999-imi Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 19: Inissialiornermut tapersiissuteqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 20: Illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 23: Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 29: Tupa avatangiisinullu tupatorfiunngitsuni isumannaarineq kiisalu tupanik nioqqutissiat nalunaaqutsertarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaata nr. 5 3. november 1994-imeersoq allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneer­neqarnera.

 

Immikkoortoq 42: Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 43: Utoqqarnik paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 44: Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermillu atatillugu sulinngiffeqar­neq il.il. ullormusiaqarlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 48: Nunami inuussutissarsiutinut aningaasalersuinikkut tapersiineq pillugu Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 55: Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut, pingajussaaneerne­qarnera.

 

Immikkoortoq 76: Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuunneqarneralu pillugit Inatsisar­tut peqqussutissaannut siunnersuut, pingajussaaneerneqarnera.

 

Immikkoortoq 98: Kalaallit Nunaanni sulisilluni ajoqusernerup kingunerinut sillimmasiineq pillugu inatsisip atortuulersinneqarnera pillugu peqqussutip allanngortinneqarnissaanik siunner­suummut missingiuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat.

 

Immikkoortoq 99: Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisissaannut ' 5, imm. 1 naapertorlugu kukkunersiuisunik naalagaaffimmiit akuerisamik Inatsisartut qinersinerat.

 

Taavalu oqaatigissavara siunnersuutigissagakku immikkoortoq 16, 23 15-ilu taakkua ullumikkut oqaluuserissani kingullerpaatut inissinneqassasut, tassa tassani ilaatigut aamma taasisitsinissaq eqqarsaatigalugu nalornisoqanngitsumik ingerlasoqarnissaa kissaatigineqarmat. Taamaattumik peqqissaartumik aamma taakkua misissorneqarumaarput, oqaatigissavaralu aamma taasisitsinis­samut najoqqutassaq aamma ilaasortanut taakkua sioqqutitsiarlugit agguaanneqassammat.

 

Malînánguaq Marcussen-Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Oqaluuserisassanut tunngasunik oqaaseqalaarniarpunga, tassa ippassaq allagaqarsimagama Siulittaasoqarfimmut nassuiaaffigineqarnissamik kissaateqarlunga.

Naluneqanngitsutut ukiaq manna oqaluuserisassanik siunnersuutima ilaanni marlunnik siunner­suuteqarsimavunga, ilaatigut kalaallit Qallunaat Nunaannut ilinniariartortartut ineqarnerisa ilungersunartut aaqqiivigineqarnissaanik ujartuisumik.

 

Kiisalu nunatsinni inatsisit pillugit immikkut pikkorissaaviusinnaasumik inatsisilerituunngorni­arnermilu aqqutissiuussisumik pilersitsinissamik. Siunnersuutit taakku aasarli allagaapput maangalu apuunneqarsimallutik. Taakkulumi pillugit Kulturimut Atuartitaanermullu Ataatsimii­titamit aggersarneqarlunga nassuiaatinneqarsimavunga, maannali paasileriallaringa taakku maani oqaluuserineqartussaajunnaarsimasut, naak Inatsisartut oqaluuserisassanngortinneqarneri akue-rineqareersut. Tamanna assut ajuusaarnarpoq ingammik ilinniariartortartunut oqilisaanissaq pisariaqartinneqarmat. Taamaattumik piumasaraara oqaluuserisassatut siunnersuutima maani inimi oqaluuserineqarnissaat sooq peerneqarsimanersut nassuiaaffigeqqullunga, qujanaq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Tassa oqaatigineqassaaq siunnersuutinut tunngatillugit marlunnut, taakkua tiguneqareersimam­mata aammalu isumaliutissiissut allaganngorlugu kiisalu akissuteqaatit ilanngullugit Malînángu­aq Marcussen-Mølgaardimut ingerlateqqinneqassammata, massakkut angumerineqarsinnaajun­naarmata, taamaalillugit akissuteqaatit allaganngorlugit nassiunneqassapput.

 

Malînánguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Naatsunnguamik, aap, qujavunga nassuiaammut, kisianni soorunami ajuusaarutigivara apeqquti­ni taakkunani Inatsisartut ataatsimoorussamik oqariartuuteqarnissaminnut, ataatsimiititaannann­gitsoq kisianni siunnerfinnik oqariartuuteqarnissaminnut taamaalillutik periarfissaarummata. Kisianni kingusinnerusukkut neriuppunga aamma malerneqaqqikkumaartut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maannalu tikissavarput immikkoortoq 12, Nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat, taannalu saqqummiunneqartinnagu siulittaasup tulliata aappaa qinnuigissavara Hans Enoksen ataatsimiinneq manna aqoqqullugu uanga tassani oqaaseqartussaagama.

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Hans Enoksensen, Siulittaasoqarfimmi ilaasortaq.

 

Jonathan Motzfeldt,  Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit Inatsisartunut ukiumoortumik nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat saqqummiutissavara, ajuusaarutigalugu nunanut allanut Danmar­kip ministeria Niels Helveg Petersen maaniissinnaanngimmat, tassa Kosovomi ajornartorsiutit ilaatigut amiilaarnartut aaqqinniarneqarnerat pissutigalugu Danmarkimiiginnartariaqarmat. Kisianni kingusinnerusukkut periarfissaqarfigiumaaraatigut naatsorsuutigaara, kisianni aamma pinngitsoorumanngilanga ukiumut qangiuttumi suleqatigisimaneranut qujassuteqarfigissallugu maani najuutinngikkaluartoq, tassa maani suleqatigiinnerput pitsanngoriartorpoq ajunngitsumil­lu ingerlalluni, taanna kingusinnerusukku uterfigiumaarpara.

 

Susassaqarfiit suliassallu ataasiakkaat eqqartulersinnagit oqaatigeqqaassavara saqqummiussinin­ni matumani nassuiaammi Inatsisartuni ilaasortanut agguaanneqareersimasumi sammineqartut tamakkerlugit eqqartussannginnakkit, annertunerusumilli eqqartussavakka ulluni qaammatinilu makkunani pisut ukiumilu tulliuttumi Naalakkersuisut iliuusissamittut pilersaarutaat.

 

 

EU

Suliassat pingaarnerit tulliuttut ilagaat EU-mut nunatta isumaqatigiissutaasa nutarterlugit isu-maqatigiinniutigeqqinnissaat. Isumaqatigiinniarnissat pisarnitsitut Danmarkimi naalakkersuisut qanittumik suleqatigalugit ingerlatissavagut.

 

Naatsumik oqaatigalugu anguniagassarput tassaavoq isumaqatigiissutit minnerpaamik mas-sakkut atuuttutut tunngavigalugit taamatut pitsaatigisut, aningaasanik isertitsissutigineqarsinnaa­neri tunisassianillu EU-mut akitsuuserneqanngitsunik eqqussisinnaanerput eqqarsaatigalugit.

 

EU-mi pissutsit piffissamilu aggersumi pisussat qiviaraanni maluginiagassat arlaliupput. Siul-lermik ilisimavarput Europap kangiani nunat EU-mut ilaasortanngorniarlutik piukkunnarsartut imaaginnavissut, tamannalu EU-mi assut soqutigineqartoq. Aappassaanik ilisimavarput EU-mi aaqqissuussineq nunasiaataasimasunut atuutsinneqartoq OLT-mik taaneqartartoq uagutsinnullu atuuttoq, parlamentip, tassa EU-p parlamentiata tungaaniit  nutarterniarneqartoq. Pingajussaanik pingaaruteqarsinnaavoq maanna EU-mi ilaasortat 15-iusut akornanni 13-it massakkut Tysklandi­mi qinersinerup kingorna socialdemokratinik naalakkersuisoqalermata. Pissutsit tamakku tamarmik isumaqatigiinniarnissatsinut pitsaasumik pitsaannginnerusumilluunniit sunniuteqarsin­naasut alaatsinaanneqassapput.

 

Ataatsimut isigalugu oqartariaqarpunga isumaqatigiinniarnissat ajornakusoornissaat naatsorsuu­tigisariaqartoq, tamannalu pissutigalugu Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit tamakkerlugit peqqusimavagut susassaqarfimminni EU-mut isumaqatigiinniutissatut piukkun­narsinnaasunik misissueqqullugit.

 

Naluneqanngilaq manna tikillugu EU-mut isumaqatigiissutigisartakkatsinni aalisarnermut tunngasut qanoq annertutigisumik aalajangiisuusartut, aamma naluneqanngilaq aalisarnermut tunngasut nunatsinni qanoq mianernartiginersut. Tamannarpiaq pissutigalugu Naalakkersuisuni aalajangersimavugut isumaqatigiinnialernissani periarfissat amerlanerusut atorniarniarlugit, assersuutigalugu taaneqarsinnaapput avatangiisinut, takornariartitsinermut, attaveqaateqarner­mut, ilinniartitaanermut kiisalu suliffeqarfeeqqanik ingerlatsinermut tunngasutigut  suleqatigiis­sutaasinnaasut. Tamakku misissorneqartunut assersuutaannaapput allanillu ilaterneqarsinnaallu­tik, siunertaraarpulli isumaqatigiinniarnerni periarfissanik aalisarnermut tunngasut saniatigut tikkuussisinnaanissaq.

 

Tassunga atatillugu eqqaanngitsoorusunngilara aasaq manna Frankrigip nunanut allanut mi-nisteriata Hubert Vedrinep nuliatalu Danmarkip nunanut allanut ministeriannit angalaqatigine­qarlutik nunatsinnut tikeraarnerat. EU-mi nunat malunnaateqarnerpaat ilaannit nunatta taamatut soqutigineqarnera iluatinnaateqarluinnartutut isigaarput EU-milu ilaasortanut allanut qanil-lattuinernik malitseqartinniarlugu.

 

EU-mut tunngatillugu naggasiutigiinnassavara ammaanersiorluni oqallinnermi isumaqatigiissu­tigineqartoq, tassalu Naalakkersuisut Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsi­miititaliaat isumaqatigiinniarnerit ingerlaneranni qanittumik malinnaatissagaat, pisariaqartillugu­lu isumaqatigiinniartutsinnut pisinnaatitsissutit naleqqussartarnissaat ataatsimiititaliaq peqatiga­lugu suliarineqartassasut.

 

Issittumi Siunnersuisoqatigiit

Issittumi Siunnersuisoqatigiit pilersinneqarneranniit ukiut marluk qaangiunneranni qaammammi kingullermi Akilinermi Iqalunni naalagaaffinniit ilaasortaasuniit ministerit ataatsimiisinneqar­put. Naalagaaffeqatigiit sinnerlugit peqataasoq nunanut allanut ministeri Niels Helveg Petersen matumuuna qujassuteqarfiginiarpara, nunatsinni soqutigisavut ministerit ataatsimiinneranni illersorluarsimammagit aammalu nunat inuiisa peqataanerat Danmarkip qulakkeerniartuarmagu. Nunanut allanut ministerip Issittumi naalagaaffiit akornanni naalakkersuinikkut sulinermi pissaanilissuunngikkaluarluni sapiissuseqaraanni angusaqartoqarsinnaanera Danmark nunarpullu sinnerlugit tutsuiginartumik kusarnartumillu takutippaa. Tamanna minnerunngitsumik miluuma­sunik imarmiunik inuuniuteqarsinnaanermik Danmarkip tamakkiisumik illersuinerani ersersin­neqarpoq.

 

Maani naluneqanngilaq Issittumi Siunnersuisoqatigiit nunarsuatsinni naalagaaffinnit pissaane­qarnerpaanit pisuujunerpaanillu ilaasortaaffigineqartut annertuunik naammassisaqarsinnaaneran­nik neriuuteqarluartugut - angusaqassagaannili naalakkersuinikkut piumassuseqarnissaq aamma pisariaqarpoq. Kiisalu arajutsineqarsimanngilaq Siunnersuisoqatigiinni pingaartumik USA-p uumassusilinnik inuussutissarsiuteqarnitsinnik eqqartuerusunnginnera akuersaarumannginneralu sakkortuumik aporaassutigisaripput. Tamatuma nangittumik malersoqqinnissaa piareersimaffi­gaarput qularinngilluinnarparpummi Issittumi nunat naalagaaffiillu soorunami inuussutissarsior­nitsinni toqqammaviit pingaarnersaat ataatsimoorlutik eqqartorsinnaasariaqaraat piujuartitsinis­sarlu siunertaralugu suleqatigiiffigisariaqaraat. 

 

Maanna USA-p siulittaasuuffik tiguaa tatigaarpullu sapinngisaq naapertorlugu pitsaasumik ingerlatsiniassasoq.

 

Illersornissamut tunngasut

Illersornissamut sillimaniarnermullu tunngasutigut danskit naalakkersuisuinik oqaloqateqartar­nerput ukiuni kingullerni immikkut ippinnaatilittut isigisariaarussimavoq. Tassami aamma tamakkunatigut oqartussaaqataarusunnitta saqqummiunneqaqqaartalerneranut naleqqiullugu ullumikkut suliassatut allatut ilaaginnalersimasutut oqaatigisariaqarpoq.

 

Taamatulli oqareerlunga aamma oqaatigisariaqarpara sakkutooqarfiup Pituffiup ilaata Uum-mannap sakkutooqarfimmiit avissaartillugu nunatta ilaatut utertinneqarnissaanik piumasaqaatit­ta, aammalu 1951-imi nunatta illersorneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaa­nik piumasaqaatitta isumaqatigiinniutigineqarneri, Illersornissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup (Forsvarskommissionip) Folketingimut nalunaarutaata naammassineqarnissaa utaqqillugu unitsinneqarallarsimammata.

 

Ataatsimiititaliarsuup nalunaarutaa illersornissakkut sillimaniarnikkullu nutaamik isumaqatigiis­sutissamut tunngavigineqassaaq. Nalunaarummi Atlantikup avannaata nunattalu Danmarkip illersornissamut politikkianut sunniutaat sammineqarput, neriuutigaarpullu tamanna tunngaviga­lugu nunatsinni illersornissamut politikkimut oqartussaaqataanitta oqallisigineqarnera nanginne­qassasoq.

 

Nalunaarusiami sammineqarportaaq qanoq ililluni illersornissamut sillimaniarnermullu ani-ngaasartuutit ikilisarneqarsinnaanersut. Maluginiarparput Danmarkimi partiit ilaasa ingerlaan­narlutik nunatsinni danskit sakkutuuisa suliaat qiviaraat sipaarniarfiusinnaasutut piukkullugit.

 

Tassunga atatillugu nunatsinni Naalakkersuisut isumaat erseqqippoq:

- Nunatsinni imartatsinnilu qallunaat sakkutuuisa suliaannut aningaasartuutit aningaasartuutinut tamakkiisunut naleqqiullugit amerlagisassaanngilluinnarput

- Kunngeqarfiup Danmarkip killeqarfiisa nakkutigineqarnerat aamma nunatsinni pingaaruteqar­luinnarpoq

- aalisarnermi nakkutilliineq sakkutuut umiarsuaannit isumagineqartoq pinngitsoorsinnaanngi­larput

- alapernaarsuineq annaassiniartarnerlu toqqissisimanartumik ingerlanneqarsinnaanngilaq Kangilinnguaniit ingerlanneqartut, soorlu Søværnets Operative Kommandop suliarisartagai, naatsorsuutigisinnaajunnaassagutsigit.

 

Tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisut suliniutigaat danskit sakkutuuisa nunatsinni ingerlas­saannut aningaasaliissutit ikilisarneqannginnissaat neriuppugullu aamma danskit naalakkersui­suisa tamatumani tapersersorumaaraatigut.

 

Inuit Issittormiut Kattuffiat

Aasaq qaangiuttoq naggueqatigiit Inuit maani Nuummi ataatsimeersuarnerat peqataaffigaarput. Naalakkersuisut Issittumi naggueqatigiit kattuffitsik aqqutigalugu suleqatigiinnerat annertuumik pingaartippaat, isumaqarpungalu aamma tamanna ataatsimeersuarnermut apuussatsigut ersersin­neqartoq. Naalakkersuisut nuannaarutigaat kingumut kattuffitsinni præsidentiuffik nunatsinniit ingerlanneqalermat - kattuffiup ineriartortinneqarnerani peqataarusuppugut qilanaaraarpullu aasaq manna aalajangersakkat aallaavigalugit suliakkiissutinik piviusunngortitsiniaanermi aamma uagut peqataanissarput.

 

Ataatsimeersuarnerup ammarneqarnerani oqalugiaatinni sammisama ilaat eqqaaqqilaassavara. Oqalugiaatinni oqaatigaara naggueqatigiit akornatsinni attaveqatigiinniartarnerput annertuumik pitsanngorsaavigisariaqartoq. Sorpassuartigut suleqatigiikkusulluta naalakkersuinikkut isumaqa­tigiissusiortarpugut, aamma tamanna pissusissamisoorpoq, isumaqarpungali angusassavut annertunerungaassasut ulluinnarni Inuit nunaanni pisartut tusartaraluarutsigit. Allaammi eqqumiiginarsinnaavoq Akilinermi Nunavut-mi akunnerit marlussunnguit ingerlaneranni tikinneqarsinnaasumi susoqarnersoq ullut tamaasa tusarneq ajoratsigu. Naalakkersuisut tamanna aaqqiiviginiarlugu suleqataarusupput.

 

Periarfissaq manna iluatsillugu Statsministeri Poul Nyrup Rasmussen ataatsimeersuarnermi taamani  peqataammat qutsavigerusuppara. Isumaqarpunga Statsministerip peqataanera oqalugi­arnerminilu apuussai Danmarkip suleqataarusunneranik ersersitsisut tulluusimaarnartuusut naala-gaaffiillu allat sinniisuinit maluginiarneqartariaqartut.

 

Naggasiut

Aallaqqaasiininni oqaatigaara nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut ingerlassat tamakkiisumik maani saqqummiussininni tikissinnaanagit. Naggasiitinnangali pinngitsooru­sunngilanga oqaatigissallugu nunanut allanut tunngasutigut oqartussaassuseqarnitta anneruler­nissaanik piumasaqarnerput aamma uagut tamatta annertuumik suliaqarnissatsinnik piumasaqaa­titaqarmat. Naalakkersuisuni nuannaarutigalugu maluginiarparput Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit annertusiartortumik tamanna aallukkaat, taamatullu aamma danskit naalakkersuisuini paasinninneq annertusiartortoq.

 

Nuannaarutigaara aasaq maana Statsministerip nunatsinni tikeraarnermini Danmarkip nunanut allanut politikkeqarnerani nunatta sakkortunerusumik peqataalernissaa isumaqatigalugu oqaase­qarmat, imatummi ilaatigut oqarpoq: AInatsisit tunngaviusut qattoranngikkaluarlugit isumaqar­punga Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkimi peqataanerata sakkortusarneqarnissaa periarfissaqartoq.@ Tamanna timitalimmik kinguneqartinniassavarput.

 

Naggataatigullu manna erseqqissaatigilara, nunanut allanut tunngatillugu Naalagaaffeqatigiin­nerup iluani suleqatigiinnerput tatigeqatigiinnermik ataqqeqatigiinnermillu tunngaveqartariaqar­poq, ataatsimoorlutalu Naalagaaffeqatigiinni ilaasortaasunut nunanut pingasuusunut tamanut pitsaanerpaaq anguniartariaqarparput. Tassaniippoq naalagaaffeqatigiinnerup ineriartorteqqinnis­saanut sananeqaatit pingaarnersaat ataatsimoorluta ilusilersugassarput. Nunarsuarmioqataavugut tamannalu naapertorlugu pisinnaatitaaffeqarlutalu pisussaaffeqassaagut.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu nassuiaat Inatsisar­tunut oqaluuserisassanngortippara.

 

Anders Andreassen, Siumup oqaaseqartua:

Siumumiit aallaqqaammut oqaatigissavarput nassuiaat isumaqatiginartilluinnarlugu imaattunik oqaaseqarfigissagatsigu:

 

Siumumiit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut EU-mut nunatta isumaqatigiissutaasa nutarterne­qarnissaani piumassuseqarluartumik Danmarkimi naalakkersuisut suleqatigilluinnarlugit ingerlanniarmatigit.

 

Siumumiillu Naalakkersuisut tapersersorluarumavagut minnerpaamik anguniarmassuk EU-mut isumaqatigiissutit ullumikkutut pitsaatigisunik aningaasatigut isertitaqarfiusinnaanissaat.

 

Aammattaaq nunat allat EU-mut ilaasortanngorniarlutik iserniukkaluartut tamanna aporfiginagu EU-mut nunatta annertunerusumik suleqateqalernissaa Naalakkersuisunit siunniunneqarsimam­mat nuannaarutissaavoq, tassami ullumikkut Naalakkersuisutta nunatta nunanut allanut nunarsu­armioqatitsinnullu ammanerulernissarput anguniartuarsimavaat taamatullu anguniagaqarneq Inatsisartunit tamanit taperserneqartariaqartoq Siumumiit isumaqarpugut, nalunnginnatsigu EU-mut isumaqatigiinniarnerit oqitsuinnaanavianngitsut.

Siumumiit ilanngullugu oqaatigissavarput isumaqatigilluinnaratsigu EU-mut isumaqatiginninni­arnissami aalisarnermut tunngasut kisiisa pinnagit aammattaaq periarfissat allat suleqatigiiffiu­sinnaasut Naalakkersuisutta nassuiaammi taakkartormatigit.

 

Siumumiittaaq nuannaarutigaarput Danmarkimi nunanut allanut ministerip Niels Helveg Petersenip Issittumi Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerani kingullermi Danmark nunarpullu sinnerlugit ilungersuuteqarluarsimanera, pisariaqarluinnarpormi nunarsuarmi naalagaaffissuarnit pissaanilissuarnit Kalaallit Nunaanni inuuniarnikkut atugassaritinneqartut - tassa ilaatigut miluumasunik imarmiunik - inuuniuteqarnerup pingaaruteqarluinnarnerata paasineqarnissaa, taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisut kaammattussavagut USA-p siulittaasuuffimmik tigummiarnera iluatsillugu Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfik suleqatigalugu nunatsin­ni pissutsinik paasisitsiniaaneq ingerlanniarluaqqulllugu.

 

Illersornissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinerata Naalakkersuisunit qanimut malinnaavigi­neqarnerani saqqummiussat ilaatigut Pituffimmut illersorneqarnissatsinnullu isumaqatigiissutip nutarterneqarnissaanut tunngasut pissangalluta malinaavigiuassavagut neriuutigalugulu pitsaasu­nik inernilerneqarumaartut.

 

Siumumiit aamma arajutsisimanngilagut illersornissamut sillimaniarnermullu aningaasartuutit Danmarkimi partiit ilaasa nunatsinni danskit sakkutuuisa nakkutilliinermik annaassiniaqataasar­nermillu suliaqarneranni aningaasartuutaasarnerisa sipaarniarfigisassatut taakkartortarmatigit, taamaattumik Naalakkersuisut sakkortuumik taperserusuppagut danskit sakkutuuisa nunatsinni ingerlassaannut aningaasaliissutit ikilisarnqannginnissaannik suliniuteqarnerat. Danskit naalak­kersuisuisa siulittaasuata Poul Nyrup Rasmussenip folketingimi oqaasia ilumoortoq manna eqqasitsissutigissavarput: AKalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinnermi taaneqaraangat aamma ilanngullugu eqqaamassagipput, tassani aamma pineqarmat silarsuarmi qeqertat annerpaartaat@.

 

Siumumiittaaq nuannaarutigaarput Naalakkersuisut Inuit Issittormiut Kattuffiannik qanimut suleqatigiinnissamik pingaartitsinerat.

 

Siumumiit kaammattuutigissavarput qarasaasiaqarneq atorluarlugu paasissutissat ullormiit ullormut tiimimiit tiimimut pineqarsinnaasut aqqutigalugit suleqatigiinnerup nukittorsarneqar­nissaanut sakkugilluaqqullugit.

 

Naggataatigut Naalakkersuisut Siumumiit qutsavigissavagut Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimarniarnermullu Ataatsimiititaliaq suleqatigilluinnarlugu suliassat nunanut allanut sillima­niarnermullu tunngasut ataavartumik ilisimatitsisarnermikkut malinnaatittuarmassuk, tamannalu taasariaqarpoq suleqatigiilluarnermik.

 

Siumumiit nassuiaat taama oqaaseqarfigalugu nassuiaat tusaatissatut tiguarput.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Ukiut qaangiuttut nunatsinnut pisoqarfioqaat. Nunanut allanut tunngasutigut akuliusimanerput pitsanngorsarneqartuarluni annertusiartorpoq - aalisarnikkut, ilinniartitaanikkut allarpassuarti­gullug inuiattut ingerlanitsinni piorsaajuarnitsinnilu iluaqutigisassatsinnik.

 

Namminersornerulluta ingerlatsinitsinni apeqqutit nunanut allanut tunngassuteqartut naalagaaf­fimmit tamakkiisumik oqartussaaffigineqaraluartut, annertusiartuinnartumik nunanut allanut toqqaannartumik ingerlatsisarnitta takutippaa, Namminersornerulernermi inatsit eqaalluinnartu­mik aaqqissuussaasoq, naalagaaffeqatigiinnermi Naalakkersuisunik suleqateqarluarluni atorluar­neqartoq.

 

Naalakkersuisut taama ingerlatsinerat Atassummiit tamakkiisumik taperserparput pitsanngorsar­tuarneqarnissaanillu sakkortuumik inattorlugit.

 

Namminersornerulernerput nukittulluni peroriartortuassappat, nunanik allanik toqqaannartumik attaveqarnissarput pinngitsoorsinnaanngilarput - nunani allani pisunik ineriartornermillu toqqaannartumik malinnaanissarput pinngitsoorsinnaanngilarput.

 

Nunarsuarmi innuttaaqataanitta NATO-mi ilaasortaanerput pisariaqartippaa, Atassummiillu uppernarsaqqissavarput, NATO-mi ilaasortaanerput aalajangiusimalluinnaratsigu, aammalu aalajangiusimalluinnaripput, nunatta illersorneqarnissaanik isumaqatigiissummut sunniuteqaru­manerput akisussaaqataajumanerpullu. Naalakkersuisut tamatuminnga anguniagaqartuarneranni tamakkiisumik tunuliaqutaanerput uppernarsaqqissavarput.

 

Nunatta annersaani aalisagaalatsinera assorsuaq ilungersunarpoq, erseqqissaataavorlu inuit kikkuugaluartulluunniit inuussutissarsiummik ataasiinnavimmik tunngaveqarlutik ingerlaniar­sinnaannginnerannut. Tamanna Atassummi qangali ilisimaaralugu aatsitassarsiornikkut uulia­siornikkullu ersarissumik politikeqarfigaarput.

 

Taamaattumik assut nuannaarutigaarput, Naalakkersuisut nunani issittuni aatsitassarsiornikkut uuliasiornikkullu suleqatigiinnissamik pingaartitsinerat, assullu naammagisimaarparput Canada­mik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqartoqarsimanera. Naalakkersuisutulli qularinngilar­put suleqatigiinneq taamaattoq Nunavut pilersinneqarpat suli pitsaanerusumik ingerlanneqalissa­soq. Canadami aallartitaqalernerup tamanna aamma assut sakkortusassavaa.

 

Aatsitassat uuliasiornerlu pillugit allaffeqarfiup nunatsinnut nuunneqarnera Naalakkersuisunut angusaavoq torrallataq, naalagaaffiullu toqqaannartumik peqataanermini tunuariartulerneranut ersiutit siullersaattut naliligarput. Qanga immeraassutigineqanngilluinnartussatut oqaatigineqar­tartut sunaaffa immeraassutigissallugit ajornanngitsut. Torrak.

 

Nunat avatangiisigut arlalippassuartigut pinngitsoorsinnaangilavut, pingaartumik niuernikkut. Apeqqummi tassani oqaatigisariaqarparput EU pinngitsoorsinnaannginnatsigu. Nunat peqatigiit amerliartuinnartut inuppassuaqarfiusut niuerfissaqqilluinnartut.

 

EU-mik aalisarnikkut niueqatigiinnikkullu suleqatigiinnerup nutarternissaanut suliniutinik Naalakkersuisunit aallarnisaalereernerat toqqissisimanartipparput neriulluarfigalugulu, pingaar­tumik aalisarnerinnaq pinnagu arlalitsigulli suleqatigiinnissaq siunniunneqarmat.

Atassummi isumaqarpugut arlaqartutigut EU-mik suleqateqarnissaq pinngitsoorsinnaanngikkip­put angusariaqarlugulu.

 

Oqaaseqarfigiumasagut arlaqaraluarput isumaqatigilluinnaratsigilli oqaaseqarfiginagit una naggataarutigissavarput.

 

Aasaq ICC-ip ataatsimeersuarnerani apeqqutit issittumut tunngasut arlalissuupput, ataaserli malunnartumik ilungersuutigineqartoq tassaavoq nunat suliffissuaqarfiusut silaannakkut immakkullu issittumik malunnartumik annertusiartuinnartumik mingutsitsinerat, ilisimatuutigut uppernarsarneqartoq. Sakkortuumik ilungersortumillu apeqqut oqaluuserineqarpoq, kiisalu millisinneqanngippat allaallu unitsivinneqanngippat, kinguaassanut isumaalunneq malunnarluar­luni.

 

Naak mingutsitsineq pineqartoq akerliuffigalugu suliniartoqartoqaraluartoq, Naalakkersuisut ilungersortumik qinnuigissavagut, naalagaaffeqatigiinnermi Naalakkersuisut suliniarnerup sakkortusitinneqarnissaanut suleqatisereqqullugit.

 

FN, EU aammalu issittumi siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit suliaq suliarisariaqarpoq akuerine­qarsinnaasumik angusaqarniartoqassappat.

 

Siorna ukiakkut FN-ip ataatsimeersuarnerani siunnersuutit atomimut akerliusut amerlaqaat, ilagaallu siunnersuut imarpissuit imaatigut angallatinik atomitortunik, soorlu aqqartartunik, angallavigineqartuarnerata unitsinneqarnissaanik siunnersuut.

Pinngortitamik mianerinnilluni paarsilluarnissamut Danmarki nunarsuarmi naalagaaffiit siuttut ilagaat, siunnersuummulli siuliani taakkartukkatsinnut tupinnartumik taaseqataajumanngilaq, naak Sverigemi nukissiorfissuup atomitortup Barsebäckip matuneqarnissaanik ukiorpassuarni piumasaqartuarsimagaluarluni.

 

Imminuinnaq eqqarsaatigisutut isikkulimmik suliniarneq unittariaqarpoq. Issittumi nunarsuarmi­lu tamarmi mingutsitsineq malunnartumik millisinneqassappat.

 

Soorlu oqaatigereeripput, nassuiaatip imarisa isumaqatiginartorujussuusut. Pingaartumik nuannaarutigaarput, ilinniartitaanikkut nunanik sanilerisatsinnik suleqateqarnerup pitsanngorsar­neqartuarnera.

 

Taama suliniuteqarnikkut Naalakkersuisutta inuusuttortagut ilinniagaqarnerunissaamik pitsassu­armik periarfissippaat, uagut inuusukkallaratta sinnattorisimanngisaannakkatsinnik. Atassummiit neriuutigeqaarput, taama pitsaatigisumik periarfissiineq inuusuttortatsinnit atorluarneqassasoq siunissamilu iluaqutaalluni.

 

Taama oqaaseqarluta nassuiaat tusaatissatut tiguarput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ukioq manna ukiut qulit qaangiupput Inatsisartuni Nunanut Allanut Isumannaallisaanermullu Ataatsimiitaliaqalerattali. Ukiut qulit kingumut qiviaraanni nunarsuarmi pisoqarfioqisut! Pituffim Amerikamiut sakkutooqarfeqarnerat eqqaaneqaannartoq taamanikkut naalakkersuisoo­qatigiit avissaartarsimapput. Ullumikkulli pissutsit allanngorsimangaarmata kiisa Amerikamiiut Pituffimmi sakkutooqarfeqarnerat pillugu immikkut akiliuteqartalernissaalluunniit allat eqqaasa­lersimavaat. Tassa pissutsit taamak allanngorsimatigipput. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnit inatsisip Inatsisartuni Nunanut Allanut Isumannaallisaarnermullu Ataatsimiititaliaqarneranut tunngaviusut pissutsinut nutaanut atuutilersimasunut aamma naleqqussassallugu pisariaqarnera tikkuarusupparput.

 

Inuit Ataqatigiinniit misigisimavugut Inatsisartut ullumikkut suli nunanut allanut apeqqutinut tunngatillugu annertunerungaartumik peqataatinneqartariaqartut.

 

Assersuutigalugu Nunat Tamat akornanni Arfanniarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuannut aallartitaasartut Inatsisartuninngaanniit toqqaannartumik immersorneqartanngillat. Partiit toqqaannartumik nunanut allanut aallartitaasartunut pisussaaffiliineq ajorput. Naalakkersuisut kikkuugaluartulluunniit taakkuunerusarput Danmarkimi nunanut allanut naalakkersuisumut immersuisarsinnaasut. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut demokratiskiusumik nunatta ineriar­tornera pissusissamisoortumik ingerlassappat pisariaqartoq Inatsisartuni ataatsimiititaliat toqqaannarnerusumik aammalu siammasinnerusumik immersueqataalernissaat periarfissinneqar­tariaqartoq.

 

Issittumi Siunnersuisoqatigiit pillugit Naalakkersuisut nassuiaataannut qujaatigaluta Inuit Ataqatigiinniit eqqaarusupparput Siunnersuisoqatigiit sulinerat sapinngisamik nunatta inuiinut iluaqutaasumik sammiveqartumik ingerlanneqartuarnissaa Naalakkersuisut qulakkeersimajuar­tariaqaraat. Siunissaq ungasinnerusoq isigalugu Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut Issittumi Siunnersuisoqatigiit ilaasortaasunit ataatsimoorfiunerulertariaqartoq tamannalu ilutigalugu nunarsuup sinneranut sammisumik sunniuteqarnerulersinnaanera Naalakkersuisut sunniueqaqa­taaffigalugulu ineriartortitsivigeqataasariaqaraat. Aamma Inatsisartuni arajutsisimaneqanngilaq ullumikkut Issittumi Siunnersuisoqatigiit siulittaasuattut USA inissisimalermat. Inuit Ataqati­giillu oqaatigissavarput USA-p Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortatut amerlasuutigut kisimiilluni isummaminik aalajangiussisimasarnerata Issittumi Siunnersuisoqatigiit suliniar­nerannut aporfiusarnera Naalakkersuisut eqqumaffiginerulertariaqaraat.

 

Tassami nalunngilarput USA-p imaani miluumasut pillugit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni eqqartueqqusinnginnera akuersaarneqarsinnaanngilluinnarmat taamatullu isummersimanera allanngortinneqartariaqarluni. Aamma uumassusillit piujuaannartitsinissamik tunngaveqartumik  atugaanerat pillugu USA-p Issittumi Siunnersuisoqatigiinni isummertarnera Inuit Ataqatigiinniit uparuartariaqartutut isigaarput. Inuit Ataqatigiinniit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavarput USA-p uagut inooriaatsitsinnik ataqqinninnerulluni Issittumi Siunnersuisoqatigiinni sulqataa­sariaqarnera Naalakkersuisut isumannaartariaqaraat.

 

Inuit Ataqatigiinniillu aamma eqqaarusupparput Issittumi Siunnersuisoqatigiit naalakkersuisuti­goortumik suleqatigiiffittut inissisimagaluartorluunniit arlaatigut Inatsisartuninngaanniit aamma immersueqataaffigineqarluni suleqataaffigineqarsinnaanera maani inimi nalilersorneqarnissaa pisariaqartutut isigigatsigu.

 

Ilaatigut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni USA-p siulittaasuutitaqarnera tassungalu atatillugu USA-p miluumasunik imarmiunik sumininnguamilluunniit eqqartueqqusinnginnera nioqqute­qaqqusinngilluinnarneralu toqqaannarnerusumik sunniuteqarfiginiartaqarivut isumaqaratta, Naalakkersuisut Siulittaasuata qanga Walter Mondalemik Washingtonimi naapeqateqarsima­nerata sooq ullumikkut Al Goremik naapeqateqarnissamik kinguneqartinniarneqannginnersoq Inuit Ataqatigiit uggoraarput.

Bill Clinton tullinilu Al Gore kingullermik qineqqusaaramik USA-mi ikinnerussuteqartut, ilaatigut nunap inoqqaavi, malugineqartumik qineqqusaarnerminni ilannguppaat. Tamatumalu nassatarisaanik USA-mi præsidentip allaffeqarfiani nunap inoqqaavi sunniuteqartumik atorfe­qartut arlaliusut atorluarneqarsinnaanerat iluatinnartutut isumaqarfigaarput.

 

Inuit Ataqatigiinni pingaartuutipparput issittormiuusugut naggueqativut qaninnerusumik suleqatigisariaqarivut. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit kaammattuutigerusupparput Naalak­kersuisut suli ullumikkornit annerusumik naggueqatitsinnut sammisumik politikkeqalernissarput siunnersuusiorfigiariaqaraat. Inuit Ataqatigiinnit soqutigalugu malinnaaffigaarput akitsinni Nunavut 1. april 1999-imi pilersinneqartussaq.

 

Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigissavarput siunissami Nunavut Inatsisartuulersussat nunatsinni Inatsisartunit aalajangersimasumik attavigineqalernissaat Siulittaasoqarfiup aqqutissiuutissagaa. Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput Naalakkersuisut saqqummiussinerminni Inuit Issittor­miut Kattuffiata ineriartortinneqarnerani peqataarusullutik oqarnerat malugigatsigu. Kingumut Inuit Issittormiut Kattuffianni nunarput siulittaasoqartitsilerpoq.

 

Inuit Ataqatigiinnilu isumaqarpugut periarfissatsialassuaq tamanna naalakkersuinikkut nunatsin­ni ukiuni tulliuttuni atorluartariaqaripput.

 

Inuit Ataqatigiinnittaaq oqaatigerusupparput aasaq ICC-ip nunatsinni ataatsimeersuarnera soqutigalugu malinnaaffigisimagatsigu. Inuit Ataqatigiinnit eqqaanngitsoorusunngilarput ICC-ip ataatsimeersuarnermini siulersuisungortunut suliakkiissutai uatsinnuttaaq kalaallinut arlalitsigut soqutiginaateqarmata. Ilaatigut ataatsimoortumik naggueqatigiit allattaaseqarlersinnaanerannik imaqartunik suliassiineq, tusagassiorfitsigut issittormiuusugut immitsinnut suleqatigiinnerusaria­qarnerput, inuit issittormiut tunisassiaasa nunat tamalaat akornanni niuernikkut aporfeqartinne­qarnerat; tamakkuupput uagut aamma timitalimmik suleqataaffigisariaqakkavut. Inuit Ataqati­giinniit sakkortuumik kaammattuutigissavarput kalaallit Inuit Issittormiut Kattuffianni siuttoqar­nerat malunnaatilimmik tamatsinnullu iluaqutaasumik kinguneqartussanngorlugu naalakkersui­nikkut suleqataaffigissagipput aningaasatigullu periarfissillugu.

 

Soorunami oqareernitsitut nuannaarutigalugu maluginiarparput ICC-ip ineriartortinneqarneranut Naalakkersuisut peqataarusunnerarmata. Soorunalumi tapersersorneqarneq oqaasiinnarmiikkalu­araangamiluunniit qujarunneqartariaqarpoq, matumanili Issittormiut Kattuffiata nunat tamat akornanni sulineranut aasarlu ataatsimeersuarnermi suliakkiissutit naggueqatigiit akornatsinni annertuumik isumalluarfigineqartut timitaliiviginissaannut oqaasiinnartigut tapersiineq amigar­poq.

 

Taamaattumik ulloq manna oqaluuserisassaq immikkoortoq 15 pilerutsigu, ullormut oqaluuseri­sassat pillugit ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut ICC-imut ukiumut tapiissutaasartut 4,5 mio. kr.-init 5,7 mio. kr.-inut qaffanneqartariaqarnerannik inassuteqaataat Inatsisartuni amerla­nerussuteqartunit paasineqarluni tapersersorneqarnissaa Inuit Ataqatigiit ilungersorluta kaam­mattuutigaarput. Aningaasat pisariaqartinneqartut affaat imaasiallaannaq konto 10.06.10-mit pissarsiarisinnaareerpavut, tassalu Akulliit Parteersimasaanut ukioq tulleq tapiissutaasussatut immikkoortinneqaraluarsimasut 609.000 kr.-it.

 

Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput EU-mut isumaqatigiissutip nutarteqqinneqarnissaanut Naalakkersuisut taamatut ammasumik pissuseqarniarlutik Inatsisartunut nalunaaruteqarnerat. Inuit Ataqatigiinniit pingaaruteqarluinnartutut isigaarput isumaqatigiissutip nutarteqqinneqarnis­saanut atasumik allanik assigiinngitsunik ilanngunneqarsinnaasunik aamma Naalakkersuisut eqqarsaateqarnerat. Tassami nunatsinni tunisassiaatitta ilaannamineeranngui ullumikkut atorlu­arpavut ilarpassuilu atorluarnatigit taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit pingaartutut isigaarput isumalluutivut uumassusillit allat aammattaaq EU-mut isumaqatigiissuteqarnikkut nutaamik periarfissarsiuunnissaat, miluumasut imarmiiut ilanngullugit.

 

Isumaqatigiinniarnerit pingaaruteqartussat aallartissarnerini danskit naalakkersuisui soorunami attaveqarfigineqarput, aamma aasaq franskit nunanut allanut ministeriat tikeraarpoq.

 

Avataaniilli orninneqarnissarput utaqqiinnarnagu pingaaruteqarpoq Naalakkersuisut Siulittaasu­ata EU-mi nunat aalajangiisuunerpaat, Tyskland, Tuluit Nunaat aamma Frankrig ornissagai, pisortavii Schöder, Blair aamma Jospin toqqarlugit kikkuunitsinnik kalerrikkiartorlugit.

 

1992-imi nunarsuarmi nunap inoqqaavinut ukiorititaasoq 1993 aallarnerneqarmat taamanikkut Namminersornerullutik Oqartussat pingaartorsioqalutik suleqataanertik ingerlappaat ilaatigut Naalakkersuisut Siulittaasuat oqalugiartillugu. Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut nunarsuarmioqa­taanerput erseqqissumik timitalimmillu takussaasumik peqataaffiginiarutsigu aamma pisariaqar­toq Naalakkersuisut tamakkunuunatigut nunarsuarmioqataasut allanut alakkaamanerullutik peqataalissasut. Inuit Ataqatigiinniit inassutigissavarput pisortatigoortumik Inatsisartut suleqati­giissitamik pilersitsissasut Inatsisartut Allattoqarfiannut atasumik nunarsuarmi nunap inuiinut nunatsinniit peqataanitsinnut attuumassuteqartumik suliaqartussamik.

 

Europami nunat avannarliit suleqatiginerini ineriartornerit assigiinngitsut nunatsinnut iluaqutaa­sussat ingerlanneqarneri maluginiarpavut.

Maluginiarpavuttaaq nunanik avannarlernik suleqateqarnermi suliniutit Naalakkersuisutigut suliniaqatigiiffiillu peqataanerisigut nunatsinnut inuinullu avannaamioqatigiinnuttaaq iluaquse­qatigiinnermik suliniartoqartoq.

 

Nunat avannarliit oqaatsit pillugit isumaqatigiissutaannut ilaalernissaq ilassilluarparput. Tassani siunertarineqarpoq nunani taakkunani innuttaasut pisortanut saaffiginninnerminni oqaatsiminnik  atuisinnaanerat isumaqatigiissutaammat, siullermeersumillu Nordisk Råd allanngortiternera iluatsillugu nunat namminersorneruffiusut oqaasii isumaqatigiissummi akuerineqaleriartormata.

 

Nunat avannarliit naalakkersuisuisa nunat inoqqaavinut tunngasunik suliniutinik paasinnilluartu­mik ilalersuisarnerat ilassilluarparputtaaq.

 

Paarlaateqatigiittarnermi periarfissat ammaakkiartornerat inuusuttunut periarfissiipput Sorlak inuusuttunullu suliniaqatigiiffii atorlugit atorluagassat. Aammali inuusuttut ilinniagaqarfinnik assigiinngitsunik misiligaarusunnerannut ammanerusumik atorniagassaanerat paasisitsiniutigi­sariaqarpoq, pisortaqarfiit attuumassuteqartut inuusuttullu suliniaqatigiiffii peqatigalugit.

 

AKalaallit Nunaat immikkut inuiaqatigiiffiusoq Danmarkip kunngeqarfiata iluani@ - taamatut aallartippoq namminersornerunermi inatsit. Kalaallit immikkut inuiaasseseqarnitta eqqumaffi­giiuartariaqarnera ukiuni makkunani malunnarsiartuinnarpoq. Siullermik nunatta namminersor­nerunerata avammut nittarsaannerani perruualaarutaannaanissarput pissanngippat, aamma nunatta iluani tamatuma ersialaartinnissaa pisariaqaqisoq maluginiaqquarput. - Tamanna suliniutigisinnaavarput nunat inoqqaavinut tunngasunik apeqqutini suleqatigiiffinni kalaallit peqataasut amerlinerisigut, peqataasinnaasullu piginnaanngorsarnerisigut, maannamut killiffigi­satsinnit annerusumik.

 

Naalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugit isumaqatigiissutit aamma nunatta inuinut atuunnerat inuit pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutip ukiunik 50-innguinerani piffissanngorpoq nunatsinni innuttaasunut apuunniassallugit isumaqatigiissutit, pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu eqqarsaatiga­lugit. - Nunatta takutittariaqarpaa Inuit pisinnaatitaaffii tassaannaanngitsut inuiannik ajorsartunik ikiuiniarnerit, tassaallutittaarli pisinnaatitaaffiit kikkut tamarmik nalunngisariaqagaat.

 

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii aamma Ataavartumik Oqaloqatigiiffiup pilersinnissaanut sunniiniarluni periarfissat allat aamma atortariaqarput, soorlu Inatsisartut Inatsisiliortut assi­giinngitsut naapeqatigiiffigisartagaanni peqataasarnerisigut.

 

Immikkoortumi tassanissaaq kingumut qiviarnerit tusaatissatut tiguagut, tassa kulturimut ilinniartitaanermullu tunngasumi Naalakkersuisut nalunaarusiaanni. Pingaartumik inuusuttut nunani allani periarfissaasa ammaakkiartornerat tikilluaqqunarpoq.

Namminersornerunermik inatsimmi naalagaaffeqatigiinnermi nunatta immikkuullarissusia aallaqqaasiummi erseqqissumik oqaatigineqarpoq. AKalaallit Nunaat immikkut inuiaqatigiiffiu­voq Danmarkip naalagaaffiata iluani.@

 

Nunatsinni naalakkersuinikkut sulinermi aallaaviusoq taanna soorluuna malunniuteqarpallaarun­naariartortoq, nunatta naalagaaffeqatigiinnermi immikkuullarissusia pinnagu pissutsinut Danmarkimi nalinginnaq atuuttutut iligaluttuinnarneq nassuiaammi ersersinneqarpoq.

 

Isumaqatigaarput nunanik allanik attaveqarnerq kulturimik malunniuteqartitsiniarnermi aqqut pingaartuusoq. Taamaaliornermi kulturikkut kinaassuseqarnerput sunillu siunertaqarnerput ersiutaasariaqarput.

 

Nunanik qanitatsinnik nunatsinnullu atukkatigut assigiissuteqartunik isumaqatigiissuteqaqqat­taartuarpugut, malunnarporli tamakku nunatta inuisa suleqateqarniarnerminni iluaqutissarsiffigi­sanngikkaat, atsiuinnarlugit isumakkeerneqartutut ilisarmata. - Naak Northwest Territorianut kulturikkut isumaqatigiissut, naak Québecimik isumaqatigiissut. - Ilami atuagarsuaaraateqarpu­gut nunatta nunanik allanik suleqateqarneranik nalunaarsuisumik, malittarisaaneralli ila killeqa­qaaq. Isumaqatigiissutaasartut imaattussaagunanngikkaluarput amusarissap amusartuinit nittartaqattaagassiat.

 

Taamaattumik kulturimik piorsaanermik nunanut allanut suleqateqarnermi aamma nunat inoqqaavisut inissisimanerput naalakkersuinikkut suliaqarnermi malunniuteqarnerusariaqarpoq. Nunanut allanut samminitsinni naleqqersuineq nutartertariaqarpoq allanut ivertiinnarata kinaas­suserput attataralugu nunani allanissaaq sulisinnaaqqulluta, inuiattut allatulli inuiannut allanut aamma uagut tunniussassaqaratta qularinagu.

 

Pakatsinarpoq Inuit Issittormiut Kattuffiata suliniutaasa allanut naleqqiullugit suusupageqqajaa­vallaarnerat, suliassat Naalakkersuisut siunnersueqataaffii allaat affakortumik suliarineqarmata. ICC naalakkersuisutigoortuunngitsumik ingerlatsigaluartorluunniit suleqataaffigaarput, siulittaa­soqarnermilu inissisimanerput aamma kimeqartillugu Inatsisartut Naalakkersuisullu iliuuseqar­lutillu tapersersueqataanissaat maani Inatsisartunit inassutigerusupparput.

 

Naggataatigut ukiup kingulliup ingerlanerani naalagaaffeqatigiinnerup iluani nikeriarsinnaaner­mut tunngasunik pisut oqaaserineqarsimasullu tikilaassavagut.

 

Siullermik aperissagutta danskit naalakkersuisui namminersornerulersimanermik inatsimmik nutarterinissamut piareersimanersut, akissutissaq Aaap@-iussammat qularisariaqanngilarput. Tamatumunnga ministeriunerup aammalu nunanut allanut ministerip ukiup kingulliup ingerla­nerinnaani oqaaserisarsimasaat uppernarsaatissat naammapput.

 

Inuit Ataqatigiinnut uggornaqaaq piffissami matumani Naalakkersuisooqatigiit nalunaarutigini­arneqartartut tamakku tusarsinnaasimanngimmatigik. Mianersortunnguamik oqaminertarput nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanitta annertusinissaa kissaatigigitsik.

 

Ullumikkut nunasiaateqarsimasup nunasiaasimasullu ingerlariaqqittariaqarnermut piareeqqa­nerat

killormut inissisimasutut oqaatigineqartariaqarpoq. Nunasiaateqarsimasoq kiffaanngissuseqar­nermik anginerusumik tunniusserusulluni piareersimasoq killoq nunasiaasimasumi Naalakker­suisuusut namminersornerulersimanertik ukiut 20-ssaat qujamasuutiginermik ujarassuup oqqua=tungaani suli nalaasaarujoortut.

 

Ullumikkut naalagaaffeqatigiinneq suunersoq qanorlu sunniuteqarnersoq atorneqartariaqarner­sorlu isumasiniarlugu pinerpoq nukipparujussuatsiarsuit atulussinnarpavut. Nukiit inuiaqatigiit­tut nukittorsarnissanut atugassatsiarsuugaluavut.

 

Namminersornerulersimanerput ukiut 20-ssaat atuutereersoq qujamasuutiginermik inuiattut sanngeequtitta iluatinnartutullu annertusagassatta isumasillugit aallunnissaat tunulliutileqaagut. Tamanna naalagaaffeqatigiinnerup qajannaatsutut oqaatigineqartartup ataqqinaatiginngilluinnar­paa.

 

USA-p nunatsinni sakkutooqarfeqarnerminut akiliuteqartariaqarneranik Inuit Ataqatigiit innuttaasullu nalinginnaasumik piumasarisaat qularpallaartumik Naalakkersuisut ingerlappaat. Uffa danskit folketingianni amerlanerussuteqarluartut aamma tamanna tapersersoraat. Qanittuk­kummi folketingip nunanut allanut ataatsimiititaata maani tikeraarnerani siulittaasuata socialde­mokratiusup konservativillu sinniisaata USA-p maani sakkutooqarfeqarnerminut Kalaallit Nunatsinnut akiliuteqartariaqarnera pissusissamisoorluinnarnerarpaat. Maani Naalakkersuisoo­qatigiit pukutsutik suli kumerujooraat.

 

Taamatut pingaarnersiuilluta nunanut allanut tunngasutigut ingerlatsineq pillugu Naalakkersui­sut nassuiaataat suliarilluagaasoq soqutiginartorpassuarnillu imaqartoq sunnertisimaarfigalugu Inuit Ataqatigiit isummersorfigaarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunanut allanut tunngasutigut minnerunngitsumillu illersornissamut isumannaallisaarnermullu tunngasut eqqarsaatigalugit, soorunami naalagaaffeqatigiinnerup iluani kalaallit danskillu naalakkersuisuisa pitsaasumik suleqatigiinnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik nassuiaammi ilaatigut oqaatigineqartut, tassalu kalaallit nunanut allanut isumannaallisanermullu Ataatsimiititaliaata danskit nunanut allanut tunngasunut ataatsimiittartoqatigiivinut annertusiar­tortumik peqataanerujartornerat pissusissamisoorpoq, taamaattariaqarlunilu.

 

Taamaammat Kattusseqatigiit sinnerlugit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavara illersornis­samut aammalu nunatta imartaani nakkutilliinermut tunngatillugu kalaallit inuusuttut ilinniartin­neqarlutik ataavartumik atorluarneqarnissaat, danskit naalakkersuisunut ilanngullugu isumaqati­ginninniutigeqqullugu. Tassami Kalaallit Nunatta nunanut allanut politikeqarnera sakkortusarne­qassappat aammalu malunnaateqarnerusumik kalaallit sunniuteqassappata aamma timitalimmik peqataanerusariaqarpugut.

 

Illersornissamut isumaqatigiissutip 1951-imeersup nutarterneqarnissaata suliniutigineqarluni piareersarneqarnera pissusissamisoorpoq. Suliaq ataatsimiititaliamit annerusumik suliarineqar­toq ilanngullugu oqaatigineqarpoq. Taamaattumik kalaallit danskillu naalakkersuisuisa aamma nunanut allanut illersornissamullu tunngatillugu suleqatigiilluarnerat siuliani oqaatigineqareer­soq tunngavigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigissavara, isumaqatigiinninniarnis­samut nutaamut kalaallit piumasaqaatigiumaagaat danskinit aamma tusaaniarneqarumaartut soorunami noqqaassutigeqqullugu.

 

Tassami assersuutigalugu 1997-imi Amerikamiut Qaanaap kommuniani akuersissutinik qinnute­qaqqaanguaratik sikumi timmisartumut mittarfiliulersaaleraluarnerat, minnerunngitsumillu 1953-imi nuutsitaasimanermut tunngasut akuersaarneqarsinnaanngitsut. Kiisalu Kangerlussuar­mi sakkussanik nassaartoqarsimanera, pinngortitamilli mingutsitsisinnaanermut tunngasut akuersaarneqarsinnaanngitsut ilanngullugit eqqarsaatigeqqullugit. Pissutsimmi taamaattut pinaveersaartilluinnartariaqarput.

 

Ukioq 2000-imi nunat inuii pillugit Tysklandimi saqqummersitsinissami nunatsinniit peqataatit­sisoqarnissaa ilanngullugu Naalakkersuisut ilaatigut Issittumi Siunnersuisoqatigiit Inuillu Issittormiut Kattuffiat suleqatigalugit aaqqissuussisoqarnissaa aamma sulissutigeqqullugu Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigissavara. Soorlu aamma Kalaallit Nunarput nunat tamalaat akornanni ukioq manna immanut ukioritaasumut atatillugu Lissabonimi saqqummersit­sinermi peqataatitsisimasoq.

 

Aalisarneq pillugu EU-mut isumaqatigiissut ukioq 2000-ip naanerani atorunnaartussaavoq. Nutamiillu isumaqatigiinninniarnissamut Naalakkersuisut ilaatigut oqaatigaat, aalisarnerup saniatigut allanut tunngasut annertusineqarnissaat tulluartuussagunartoq tamatumani suut pineqarnersut aammalu eqqarsaatigineqarnersut nassuiaatigineqarnissaat kissaatigaara.

 

Atlantikup avannaani immami miluumasut pillugit suleqatigiinnermut tunngatillugu nassuiaam­mi oqaatigineqarportaaq, qilalukkat qernertat 1997-imi 29.000 missaannut nalilerneqartut, taakkualu 1981-imut naleqqiullugit peqassuseq 40%-iinnanngorsimasoq. Naliliineq kitaani Qeqertarsuarmiit Kangerlussuaq tikillugu martsimi ingerlanneqarsimasoq aamma oqaatigineqar­poq. Tupinnaqaaq biologit imaluunniit kikkuugaluarnersut piniagassanik kisitsigaangamik pikkorilluinnartassusiat. Piniakkanik taamatut naliliisarneq soorunami ajunngilaq, kisianni piniartut naliliinermut peqataatinneqartarnissaat aamma siusinnerusukkulli ataasiarnanga maanngaanniit oqaatigisarpara.

 

Soorlu assersuutigalugu qanga avannaata landsrådiani ataatsimiinnerit ilaanni naasorsiooq teriannissat pillugit nalunaaquttap akunnera sinnerlugu oqalugiareermat piniartorsuusimasup Johannes Filemonsenip, Qunaamik taaneqartartup landsrådimi ilaasortaalluni imatut oqaaseqar­simanera: ANaasorsiooq inuunini tamaat terianniamik ataaseraarsimannginnamiluunniit taama takitigisumik oqaluttariaqanngikkaluarpoq@. Oqaatsit qularnanngitsumik eqqungaaramik imaaliallaannaq ilisimatuumik assortorneqarsinnaasimanngitsut kalaallimut piniakkaminik malinnaasumut ilaannilu angiluttorsimalluni tikittartumut, tamatigullu siatanik nerriviup qaani pujualaartunik takusassaqanngitsumut, aninneqartut maannamut kimeqassusiat kalaallip aavani taqqatigut kaavittuarput nungussanatik.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut qilalukkanik qernertanik eqqissisimatitsisinnaanissamik ima­luunniit killilersuinissamik eqqarsaateqarnerminnik nalunaarsimanerat piniartunik tunoqqutsini­arnertut nalilertariaqarpoq akueriuminaatsoq. Tassami qilalukkanik piniartartut kalaallit ilisima­tuui piniartut ataasiaannartik oqartarput, qilalukkat ingerlaartarfii allanngorsimasut. Aammalu assersuutitut oqaatigisinnaavara, siorna 1997-imi ukiakkut qilalugarniarnermi piniartortoqqat ilaat oqarput, aatsaat taama qilalukkanik amerlalluinnartigisunik naammattoorsisimallutik. Taamaammat Naalakkersuisunut ilungersortumik Kattusseqatigiit sinnerlugit kaammattuutigis­savara qilalukkat pillugit aalajangersaasoqassappat piniartut pinngitsooratik nalilersueqataanis­saat eqqumaffigeqqullugu, aamma soorunami piniakkat allat aalisakkallu eqqartorneqartillugit tamatigut annerusumik aalisartut piniartullu peqataasariaqarnerat ilannguttariaqarpoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Qujassutigaara partiit aammalu Kattusseqatigiit oqaaserisaat aammalu oqaatigineqartut amerla­qisut aninneqartut naatsumik akissuteqarfigissallugit.

 

Ilaatigut oqaatsit ilumoortut ilumoorluinnartut oqaatigineqartut arlalissuummata taamatut oqallinnermi matumasut ittumi, eqqaamasassat aamma puiorneqarsinnaanngitsut qaqinneqartar­put Kalaallit Nunaata avammut inissisimanera pillugu, aammalu sillimaniarnissamut apeqqutit pissutigalugit.

 

Siumup oqaluttuata danskit statsministeriata folketingimi oqaaserisimasai issuaramigit, eqqor­luinnartumik oqaaseq, Kalaallit Nunaat nunanut allanut tunngasutigut aammalu illersornissakkut minnerunngitsumik eqqartorneqartillugu oqaatsit taakkua eqqaaneqartarnissaat oqaatigivaa, eqqaamassagatsigu silarsuarmi qeqertat annersaat najugarigipput. Taama oqarutta aamma ilanngullugu tassa tassaniippoq, sillimaniarnissamut qanoq ililluni sernissorneqarnissaa, nakkutiginissaa aammalu allanit tamanit serlersaarfigineqarnani paarineqarnissaa eqqaaneqartar­mat. Tassanilu manna tikillugu Grønlandskommandop suliarisai kalaallit tungaaninngaanniit aamma oqaluttumik uani apeqquserneqanngilluinnarput, allaat qanoq pisariaqartigissusiat kingumut erseqqissarneqaqqittutut oqaatigisariaqarpoq.

 

Taavalu aamma Atassutip oqaaseqarnermini oqaatigisaa aamma, maluginiakkakka marlussuup­put. Tassa EU-mut suleqatiginninneq partiit aamma tamarmik oqaaseqarfigisaanni taanna ataatsimut oqaaseqarfigilaarniarpara.

 

Pilersaarutit maannakkut eqqarsaatigisanut najoqqutaralugit isumaqatigiinniarnerit pilersaaru­siorneqarneri ingerlalluarput maannamut, aammalu piareersaatit. Taavalu aamma danskit naalakkersuisui suleqatigalugit EU-mut assigiinngitsutigut attaveqaatit aamma nakussassaqarne­qarput.

Pilersaarutaavoq ukiortaareerpat qinersissagaluaruttaluunniit januarimi pinngitsoorata siunnerfi­gaarput kommissionip siulittaasuanik naapitsilluta aamma apuutassavut EU-mut saqqummiuk­kusullugit noqqaassuteqarpugut, aamma taanna piviusunngortinniarparput.

 

Neriuppunga tamakkua aqqutit atorniakkagut eqaannerujussuarmik maannakkut pissagigut angusiniarnitsinni.

 

Una nunanut allanut tunngasutigut Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnermini oqarpoq, Naalakkersuisut Siulittaasuata siornatigut Walter Mondalemik naapitsisarneri ingerlaannarsimasariaqaraluartut USA-p vicepræsidentiini imaluunniit Naalakkersuisut Siulittaasuani, ilumoorpoq. Uanga tamakku aqqutigereersimallugit oqassaanga, sumilluunniit kalaallit uagut tunuarsimaarutissa­qanngilagut Amerikap præsidentianik oqaloqateqassagutta, taanna periarfissaq qaangiuteerpoq kalaallit allanik uagut kiffalerluta inuit tamakku ornittassagigut. Nammineerluta kiinaat isigalu­git ornittassavagut oqaloqatigalugillu. Danskit tamanna suliarisinnaavaat, nalunngilarput, kisianni uagut suliarisinnaagatsigut taanna kialluunniit apeqqusissanngilaa. Aamma Inuit Ataqatigiinnut oqaatigissavara, Amerikamiut akileraaruserneqarnissaani danskit ataatsimiititali­aat angalaarusaarlutik qanorluunniit oqalussinnaapput.

 

Aamma uagut Naalakkersuisut ukiut 20-t kingornatigut ujarassuit tunuanni nalaasaartissinnaa­vatsigut, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat. Kisianni naluneqanngitsoq aajuna, Amerikamiut aki­leraarusertissallugit Kalaallit Nunaanit ajornartorsiutaapput danskit, danskit Amerikamiunut oqaatigiartorneq saperpaat kalaallit kissaataat nunatsinni nunamik atugaqarnertik pillugu akileraaruteqalernissaat. Danskit tassani ajornartorsiutaapput, uagut Naalakkersuisuni issiasugut ajornartorsiutaanngilagut. Aap ajornartorsiutaavugut danskinut, kisianni Amerikamiut tungaanut ajornartorsiutaanngilagut, apuussinnaavugut taama peqquneqaatit periarfissaqarutta.

 

Taamaattumik inussiarnersumik nuannersumillu suliassaavoq, taanna danskinit paasilluarneqar­tariaqartoq.

 

Kalaallit Nunaata nunanut sanilerisaminut nammineerluni attaveqarnissaa nuannersorujussuuvoq suliarissallugu, pingaartumik politikimi siunissami. Niuerneq tassaniippoq angisooq.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit ilumoorluinnartumik oqarput, nunap tamatuma Naalakkersuisut Siulittaasuat, maannakkut isumaqatigiinniarnerni atatillugu, aamma Europami naalakkersuisunut orniguttariaqarpoq. Maannakkut Tony Blairikkut, Schöderikkut allallu kikkulluunniit taajoralu­araanni nunat niuerfigisagut, pisiniarfiliaraangamik aatsaat takusarpaat raajat Kalaallit Nunaan­nik allagartalik, immaqa suli kalaallimik takusimanngillat. Uagut kiinarsuasipput isigalugu oqaloqatiginissaanut periarfissinneqarutta, taanna pitsaanerpaavoq, taava takussavaa aamma nunani maani, niuernermik aamma taama ittumik ingerlassisoqartoq, nioqqutissaateqartugullu pitsassuarnik. Tamakkuupput nammineq aamma inuit tikillugit soorunami uagut oqaloqatigisin­naasassagut, aamma oqaloqatigisinnaagatsigit.

 

Aapuuttariaqartut Inuit Ataqatigiit tikkuagaat taanna ilumoorluinnaqqissaarpoq, aamma merser­nanngilaq suliarissallugu, suliarineqarsinnaavoq. Taamaattumik ukiut taakkua 20-t namminer­sornerulernitta ingerlanerani, suli ikkarluk taanna danskit allanut saaffiginninnerminni qular­nanngilaq sapiuffiginngilaat, suliarisinnaavaat. Kisianni uagutsinninngaanniit periaasii tassaniit­tut kalitassaallu annertunerit tunuaniigunarput, uagut tunngavissagut nutaat aammalu periarfis­satta nutaat atuutilernerat najoqqutaralugit sanilitsinnik oqaloqatiginninnissarput mersernanngil­luinnarpoq.

 

Aamma nuannaarutigaara maani ullut aningaasaleriffigeqisagut aningaasallu kisiiviisa eqqartor­lugit sammisaqarnitsinni, maannakkut unilaartutut illuta eqqartoratsigit nunat sanilerisagut, sanitsinni Canadami naggueqatigut aammalu taakkua naalakkersuisui allallu, Islandimut nunanut avannarlernut attaveqaatigut naalakkersuinikkut piinnaratik, kisianni aamma inuttut naalakker­suinermilu sungiusimasatsinnik demokratimik nuannarisatsinnik tunngaveqartunik oqaloqatigi­sinnaasagut.

 

Innuttaasut taakku akornanni ataqatigiinnerit alliartornissaannut noqqaassutit partiit oqariartuu­taat tapersersornarlutillu nuannaarutissaapput.

 

Ilumoorluinnarpoq inuit innuttaasut, Alaskami Canadami uagutsinnilu maannakkut aamma piviusunngortitsiniarlutik periarfissaat nalerorluarmat.

 

ICC silarsuarmi maannakkut kinaanera aammalu qanoq suliniarnera pingaartumik nunani avannarlerni aamma ilisimaneqarluartoq maannakkut suliassanik aamma nutaanik taasaqarfigi­neqarnera ilumoorpoq, oqaatsitta tungaatigut ataatsimoornerusumik inuit akornanni periarfissa­nik noqqaalerneq, taassumalu saniatigut nunatsinni qanoq pisoqarnerannik immitsinnut ilisima­teqatigiittarnitta alliartornissaat pisariaqarluinnaqqissaarpoq.

 

Aamma neriuutigaara Naalakkersuisut tungaaninngaanniit suleqatiginninnerput ICC-mut alliartortillugulu aamma uagut nunanut allanut tunngasumik immikkoortortaqarfipput, tassuu­nakkut suliassamik annertuumik peqataatinneqarnissaa sillimaffigaarput ikiuutsillugulu aamma­lu taamaaliorniarluta siunissami. Taamaattumik tassuuna aamma Naalakkersuisuninngaanniit ikiuutissaagut ikiuuttuarniarlutalu.

 

Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasut taakku annertunerusumik pulaffigissanngilakka, tassa naalagaaffeqatigiinnikkut oqaloqatigiissutigut maannakkut annertuut aningaasaqarnermiimmata, taavalu aamma nunanut allanut tunngasutigut ingerlassiviusuni, taakkualu aamma statsmini­sterip, tassa tullianik sisamanngorpat ataatsimeeqatiginissaani, sisamanngorpat ualikkut Dan­markip statsiministeriata ataatsimeeqatiginissaani aamma tamakkua oqaluuserisassani ilanngul­lugit nassarneqarumaarput.

 

Qujassutigaara taamatut tigulluarneqartigimmat nalunaarut manna, aammalu Inuit Ataqatigiit tassani saqqummiigamilli taamanikkut alaatsinaatsinermini aamma assigiinngitsorpassuarnik tikkuartugaat, uani nunanu allannut immikkoortortaqarfitsinni suliassat aamma innersuussutigi­saat ilanngullugit tigussavagut, partiillu allat aamma innersuussutigisaat taamatut aamma tigussallugit.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassaana Naalakkersuisut Siulittaasutta partiinut akissutaanut annikitsunnguamik tapiliussaqa­laarniarlunga.

 

Tassa Atassutip oqaluttuata Peter Ostermannip ilaatigut oqaatigivaa, Naalakkersuisullu kaam­mattorlugit nunat suliffissuaqarfiusut silaannakkut immakkullu aamma nunani issittuni nunatsin­niillu mingutsitsinerat pillugu annertunerusumik suli suliniuteqaqqullugit. Tassunga tunngatillu­gu oqaatigilaarusullugu, tassa Naalakkersuisuni misigisimalluaratta massakkut Danmarkimi, nunani avannarlerni aammalumi nunani issittuni pissutsit tamakkua tappiffigineqarlualeriartuin­nartut minnerunngitsumik ukiuni kingullerni.

 

Assersuutitut taasinnaavara ukiuni arlariinni misissuinerit ingerlareersimallutik siorna 1997-imi upernaakkut paasisat katiterneqarneri, nunani issittuni avatangiisinut naalakkersuisuinut saq­qummiunneqarput. Taakkualu paasisat isumaqatigiissutigineqarpoq, Naalagaaffiit Peqatigiit aasaq taanna New Yorkimi ataatsimiilerpata kaammattuutigineqassasoq aamma nunarpassuarni taakkununnga sinniisaannut apuunneqassasut, sapinngisamik sakkortunerpaamik. Tassanilu nunani issittuni avatangiisinut naalakkersuisut isumaqatigiissutigivaat nunani taakkunani naalakkersuinikkut siuttut statsministerillu qinnuigissallugit, nalunngikkaluarlugu minutsialunn­guaannaat piffissaqassasut nunanut allanut nunaminni pissutsinik nunanut taakkununnga oqariartuutigerusutaminnik pingaarnerpaamik minutsialunnguanik piffissaqassagaluartut, kisianni kaammattuutigalugu taakkununnga, aamma mingutsitsineq nunami issittumi pillugu oqaaseqatsiaqqullugit. Tamannalu qujanartumik nunani issittuni siuttut amerlanersaasa malip­paat, taamaalillutillu aamma malugineqarluarluni oqariartuut taanna arlariinnit taamatut saqqum­miunneqarmat.

 

Taassumap saniatigut ataatsimeersuarnermi tassani nunarpassuit avatangiisinut naalakkersuisui katersuutsinneqarput, paasisallu nutaat pillugit aamma saqqummiussiffigineqarlutik aamma soqutigineqarluartumik. Kisianni taamatut suliniutit ingerlagaluartut aamma soorunalimi Atassutip oqaluttua isumaqatigilluinnarpara angusat naammagiinnarnagit aamma ingerlaqqitto­qartuartariaqartoq.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Naatsunnguamik.

 

Tassa kulturikkut ilinniartitaanikkullu nunanik sanilitsinnik suleqateqarnermut pillugu oqaaseri­neqartut assut qujassutigaakka.

 

Soorlu Atassummit ilaatigut tikkuarneqarmat, uagut inuusukkallaratta sinnattorisimanngisaan­nakkagulluunniit massakkut pisalermata, tamanna tanngassimaarutissaasoq. Ilumoorpoq isumaqarpunga kangimut, tassa Europap tungaanut kimmullu Amerika avannarliup tungaanut suleqatigiinniarnigut ingerlalluarput, taama oqaatigigukku eqqorneruvoq. Tassami suleqatigiin­niarneq tassani salliutitagut ukuupput, kulturikkut ilinniartitaanikkullu suleqatigiinnerit nukittor­sarnissaat.

 

Aamma Inuit Ataqatigiit siulittaasuata oqaatigisaa una isumaqatiginermut oqaaseqarfigilaaru­sukkinga, una isumaqatigigakku assut maannakkumut isumaqatigiissutaasartut amusarissap amusartuiniit nittartaqattaagassiatut atorneqassanngitsut, ilumoorluinnarpoq taanna. Taamaattu­mik ilaatigut soorlu nunat avannarliit killiit, tassa Savalimmiormiut Islandilu suleqatigiinnissa­mik isumaqatigiissusioratta, isumaginiarsimavarput qulequttat aalajangersimasut ukiuni pinga­suni najoqqutaralugit taakkua suliassat taakkunani ingerlanneqassasut.

 

Soorluli ukiaq manna maaniipput nipilersornermik sammisaqarlutik. Tassa ilaatigut taanna takussutissaavoq, isumaqatigiissuteqariarluta amusarissamut toqqorteriinnannginnissatsinnik angusaqarniarluta taamatut suliassat tamakkua ingerlakkatsigit. Taassuma tappiffigineqarluni taamatut oqaaseqarfiginera assut nuannaarutigaara.

 

Ataaserli suleqatigiinniarnitsinni kanngiffiusoq taalaarlara, tassaavoq soorlu katersugaasiveqar­nikkut suleqatigiinniarnerput Amerikamiunut assut ajornakusoorpoq, tassa manna tikillugu oqaloqatigiittarnigut ingerlateriartarsimagaluarpagut, kisiannili kanngiffik uaniittarluni pisortat tassuuna suliniuteqarnikkut akuliusimasut nunatsinni paasigaangamikku, soorlu oqartartut uagut nammineq taakkua privatimik ingerlakkumaneruvagut allanik suleqateqarata. Soorlu pissutsit taamaattut ilaatigut ullumikkut ilusilerniarneri ajornakusoortutut isigaagut.

Kisianni taamaakkaluartoq unitsiinnanngilagut Alaskamullu massakkut suliniutigut ilaatigut ingerlalluartutut nalilersinnaavakka.

 

Taakkuinnaapput oqaaseqarfigilaarusutakka, isumaqarama taanna Inuit Ataqatigiit oqaluttua­ninngaanniit tikkuarneqartoq ilumoorluinnartoq tunngavigalugu aamma suliniutigut ingerlateq­qittariaqarigut.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Ukiut taakkua qinigaaffiup ingerlanerani ataatsimiillattaarsimavugut, taakkua Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq.

 

Oqaatigissavara suliniarnermi tassani annertunerusumik Thulemi pisimasut sammineqarsimam­mata. Naammagittaalliutigiuartarparput avammut atassuteqarniarnerup isaariaata mikivallaar­nera, nuannaajallappugullu ungasinngitsukku folketingip nunat allat pillugit ataatsimiititaliaanni udenrigspolitik rådimik taaneqartartup pulaarmatigut, tassani aatsaat siullermik ataatsimeeqati­giippugut nunatsinni, tassalu taanna aallaqqaataassaaq, siunissami ataatsimiititaliat taakku marluk suleqatigilluarnissaat aallartinissarneqarmat.

 

Oqaloqatigiissutitsinni isumaqatigiissutigut amerlaqaat, taama oqaraanni ajunnginnerussaaq, allaammi ilaasortat marluk socialdemokratini aamma konservatiniit angerlareeramik Thulemi qanoq iliortariaqarneq isertuunnagu folketingimi oqaatigerpallappaat.

 

Ukiut tamaasa taakku ataatsimiititaliat marluk naapittalissapput oqaloqatigiillutik malugeqqus­savaralu aalajangiisinnaanngimmata, kisiannili Naalakkersuisunut siunnersuuteqartartuummata.

 

Aamma qulakkeersimasutut oqaatigisariaqarparput qallunaat nunani allani aallartitaasa Danmar­kimi naalakkersuisunut nalunaaruteqartarnerat oqaluttuullugit nunani silarsuarmi pisoqarneranik, qularnanngilluinnarporlu aamma taanna Kalaallit Nunatsinni uagut ataatsimiittartoqatigiiusugut, tassa Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq aamma qinersereernerup aamma kingornatigut tamakkuninnga pissarsisinneqartalissasut.

 

Suleqatigiikkumaneq annertooq malugisimavara nunatsinniit Danmarkimilu taakku ataatsimiit­tartoqatigiit. Aamma unnersiutigisariaqassaa Naalakkersuisut Siulittaasuata Danmarkimi nunanut allanut ministerianik oqaloqatiginnereerluni maanga uterluni oqaluttuartarnera, taama oqaraanni ajunnginnerussaaq, suna oqaloqatigiissutaasimanersoq ataatsimiititaliamut apuuttar­magu, pissanganartutut isigigakku ungillerisutuut oqaluttuartutut nalilinngilara, kisianni assut qujassutigisarpagut taamatut paasissutissanik tunineqaraangatta.

 

Taamatut naatsunnguamik oqaannarlunga ataatsimiititaliami ilaasortaallutik sulilluarsimasut qutsavigissavakka aammalu ataatsimiititaliap qinersineqareerpat inuttalersorluni sulileqqinnissaa sulilluarnissaanik kissaatiinnarlugu.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata oqaaserisatsinnut akissuteqaatai tusarpagut aamma qujassu­tigaagut.

 

Ukua partiit allaninngaanniit oqaaserineqartut eqqaassagaanni aammami uagut Inuit Ataqatigiin­ninngaanniit oqaaserisagut eqqaasagaanni EU-mut isumaqatigiinninniarnissat nutaat aallartisare­ersut sunik imaqarnissaat partiinit tamanit tikinneqarpoq, annerusumik isummersorfigineqarani suut tamatumani pineqassanersut.

 

Ilisimatusarnerit, aatsitassanut tunngasut allatigullu suleqatigiissutaasinnaasut saniatigut uagut miluumasut imarmiut ilanngullugit aamma pineqarsinnaanerat tikipparput. Kisiannili aatsitassat eqqarsaatigalugit eqqaamaneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiillu eqqaasitsissutigerusutaat tassaa­voq, aatsitassani Europami, EU-mi naalagaaffeqatigiit akornanni qinngornernik ulorianartunik aallaaveqartunik suliaqarsinnaanerit soqutigineqartut ilisimaneqarmata, Naalakkersuisut isumaqatigiinniarnissani eqqaamasariaqassagaat Inatsisartuni maani aalajangiiffigineqareersut tunngaviusumik uranisiorneq nunatsinni Inatsisartuninngaanniit akuersaarneqanngitsoq. Tamanna isumaqatigiinniarnerni naleqqersuutissatut aammalu soorunami Aatsitassat pillugit Siunnersuisoqatigiinni taanna tunngavigineqareermat eqqaamaneqassasoq eqqaasitsissutigiinnar­parput.

 

Taavalu Naalakkersuisut Siulittaasuata oqarnera ilumoorsinnaavoq, danskit ajornartorsiutaasut Amerikamiut nunatsinni sakkutooqarfeqarnerminni tunngasunik akiliuteqartariaqarnerat eqqarsaatigalugu. Qanittukkut Nunanut allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliap siulittaa­suatut oqarneratuut uagullu oqaatigeriikkatsituut, Qallunaat Nunaanni folketingimi nunanut allanut tunngasuni nævni, udenrigspolitisk nævn, taanna maaniimmat ataatsimeeqatigigatsigu paasivarput, qallunaat folketingimi ilaasortaatitaasa nunatsinni nunattalu nunat tamat akornanni inissisimanerani ilisimasaat annikitsuaraakasiusut. Pituffimmi pissutsit ilisimanngikkaat, Amerikami naalagaaffeqatigiit miluumasunut imarmiunut kilomik ataatsimilluunniit eqqusseq­qusinnginnerat ilisimanngikkaat.

Taamaattuminguna ilaatigut Inuit Ataqatigiinninngaanniit matumuuna isumaliutigeqqusatta ilagigaat imaattoq: APisortatigoortumik Inatsisartut suleqatigiissitamik pilersitsissasut Inatsisar­tut Allattoqarfiannut atasumik, nunarsuarmi nunap inuiinut nunatsinni peqataanitsinnut attuu­massuteqartumik allanillu suliaqartussanik@. Isumaqarpugut nunanut allanut tunngasutigut Naalakkersuisutiguuinnaq inatsimmi periarfissinneqarsimaneq ipianngunarsisoq.

 

Siulittaasoqarfiup folketingip præsidianik naapitsisarnera killeqarpoq, kisiannili nunatta inissisi­manera Inatsisartut ilisimassappassuk, Inatsisartutigoortumillu nunanut allanut siammassatigut­sigu avaqqussinnaanngilarput Inatsisartut namminneq tamanna isumaliutigisariaqalissagaat.

 

Taamaattumik oqaatsit isumaqartariaqarmata Naalakkersuisunut ilungersorluta kaammattuuti­gerusupparput danskit naalakkersuisuini ministeriuneq, nunanut allanut ministeri, peqqinnissa­mut ministeri imaluunniit folketingimi ilaasortat qanoq oqarsimagaangata nunatsinnut tunngasu­nik, soorlu Amerikamiut akiliuteqartariaqarneranut folketingimi amerlanerussuteqartunik tunuliaqutaqartut, folketingimi nuimasut taamatut oqarmata oqarsinnaanngilagut soqutaanngit­soq, asuliuku oqaluttut, oqaatsit taamaattut pingaarutillit isumaqartariaqarmata uagut malersu­gassaraagut.

 

Taavalu naggaterpiaatigut nunanut allanut apeqqutit, minnerunngitsumik Amerikamiut nunattalu akornanni eqqartorneqarneranni, Amerikamiut nunatsinni pilikaffigisimasarparujorujussui suli ullumikkumut nalunaarsorneqavissorneqanngitsut qanittukkut arlalitsigut uppernarsaatissanik takuffiusartut, qallunaat nunattalu akornanni oqaloqatigiinnerni Amerikamioqarsimanermut Amerikamioqarfeqarnermullu tunngatillugu oqaloqatigiinnerni tamakkua tikinneqaqqinnissaat, mandetimenik atuilluin saliinissanik oqalunnerit matumani qimanneqarluinnaqqissaartariaqar­put. Puulukiusaarsimasut puulukiusaarfimminni aamma saliisariaqarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Nunatsinni nalunngilarput inuussutissarsiorneq sunik toqqammaveqartoq, aammalu nalunngil­luinnarparput piniarneq ukiorpassuarni inuuniarnermut annertuumik toqqammaviusimasoq.

 

Taamaattumik tupigusuutigaara Naalakkersuisunik ilaatigut saqqummiussama ilaat, tassa qilalukkanut tunngasoq minnerpaamilluunniit akineqanngimmat. Eqqaamavarput 1992-imioqqo­oqaaq qilalukkat pillugit malittarisassat allanngortiterneqarmata, taava ukioq soqqajanngitsoq imaluunniit allanngortiterneqatsiaannarmata piniartut naammagittaalliulermata aatsaat malittari­sassalioreernerup kingorna tusarniaasoqartoq. Pissutsit taamaattut iluarinanngillat tusarniaanerit peqqussutinik aalajangersaareernikkut aatsaat ingerlanneqartariaqanngillat, tusarniaanerit, piniakkanut tunngasut, peqqussutaat, inatsisit, malittarisassat naammassillugit suliarinnginnerini aalisartut piniartullu pinngitsooratik peqataatinneqartariaqarput aallaqqaataaninngaanniit.

 

Nassuiaammi oqaatigineqarpoq qilalukkat 1981-imut naleqqiullugit 1997-imi 40%-iinnanngorsi­masut, tassalu tamanna ilisimatuut nalunaaruteqarnerannik qularnanngilaq tunngaveqarsimas­saaq. Taava oqartariaqarpugut ilumut piniartut qanoq oqarpat. Piniartut ilaatigut illuatungerluin­naanut sammisunik oqalupput.

 

Soorlu assersuutigisinnaavara uanga piniartuunngikkaluarlunga, ukiuni kingullerni qilalukkat qernertat Ilulissat eqqaani ukiukkut imaluunniit Ilulissat eqqaanni takussaasanngilluinnarsimasut  ukiuni kingullerni ukiut tamaasa qilalukkanik qernertanik pisaqartoqartalerpoq. Tamanna ilisimatuunut tusarnaartunut aamma paasissutissiissutigerusuppara, immaqami ilisimatuulluun­niit naluaat. Taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq piniartut annerusumik tusarniaaffigalugit paasiniaaffigineqarnissaat aalajangersakkat allanngortinneqannginnerini.

 

Aamma saqqummiininni oqaatigivara EU-mut isumaqatigiissut ukioq 2000-ip naanerani atorunnaarsinneqarnissaanut tunngatillugu isumaqatiginninniarnermi allat tikikkumaarneqartut nassuiaammi oqaatigineqartut, suunuku? Sooq nassuiarneqassanngillat? Tamanna aamma Inuit Ataqatigiit oqaluttuata kingusinnerusukkut eqqaavaa. Taamaattumik isumaqarpunga Inatsisartu­ni ilaasortaasugut pinngitsoorata paasisariaqaripput, suunuku isumaqatiginninniarnermi ilann­gunniarneqartut aalisakkat saniatigut?

 

Soqutigivagut aamma suleqataarusuppugut, taamaattumik saqqummiunneqartartut nassuiaatik­kut aammalu apeqqutissanik pilersitsiviusartut akineqartarnissaat kissaatigaagut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Erseqqissaatigilaassavara Avanersuaq, Uummannaq, tassa Dundas pillugu, tassani oqaloqatigiit­tarnerit 20. aamma 21. oktober ukioq manna aamma ingerlanneqarsimammata, tassa Uumman­nap, Dundasip sakkutooqarfimmut ilaajunnaarsinnaaneranut apeqqut maannakkut misissorneqar­luni, tassani suliaq ingerlavoq. Oqaatigisariaqarporlu oqaloqatigiinnerit maannakkut Amerika­miunut ingerlanneqartut taamaalilluni sakkutooqarfiup ilaaninngaanniit nunap annertussusiata millilerneqarsinnaanera oqaloqatigiinnermi ingerlanneqarmat, taamaalillunilu Amerikamiuninn­gaanniit sillimaniarnissakkut isumannaallisaanikkullu piumasaqaatit assigiinngitsut nalilernias­sagassat aamma maannakkut nalilersoqqissaarneqarlutik. Oqaloqatigiinnerit tassaniittut inger­lanneqarput aamma, taanna qularissanngilarput.

 

Taavalu EU-mut isumaqatiginninninermut tunngatillugu oqaatigissavara, tassa aamma Kattusse­qatigiit aatsaannguaq oqaaserisaanut tunngatillugu. Pingaarnerpaavoq annerpaamillu taakkua oqaatigisanni, aalisarnikkut isumaqatigiissutit taamatut pitsaatigisut pitsaanerusulluunniit anguneqarsinnaanerat siunniuffigineqarmat. Taavalu taassuma saniatigut EU-mut suleqatigin­ninnissamut attuumassuteqarsinnaasut misissorneqarput, soorlu ilisimatusarnikkut aammalu taassuma saniatigut aatsitassat tungaatigut suleqatigiiffiusinnaasut, nukissiornermut tunngasut.

 

Aammalu aatsitassat pillugit suleqatigiinermi Inuit Ataqatigiit oqaatigisaat tunngavigalugu oqaatigissavara, tassani ilanngunneqarnianngilluinnarmata, aatsitassat atomimik sakkussiorner­mut tunngassuteqarsinnaasumik attuumassuteqartut, ilaatigut uran tamatumani ilaatinneqarluni, taakkua ilanngukkumaneqanngillat. Kisianni avatangiisinut taavalu aamma ilinniartitaanermut tunngasut kiisalu aamma takornariaqarnikkut EU-mut suleqateqarsinnaanermut tunngasut ilanngullugit aamma Naalakkersuisuninngaanniit noqqaassutigineqarsimapput.

 

Makkua nunanik allanik suleqatiginninnitsinnut tunngatillugu uumasunik avatangiisinillu misissuinerit eqqarsaatigigaani soorlu Kattusseqatigiit ullumikkut qilalugarniarnermut tunngasut taasai piffissani allani oqallinnermut attuumassuteqareersimagaluartut oqaatigissavara ilumoor­mat qilalukkanik misissuineq pisariqartutut isigineqarpoq, uagutsinniinnaanngitsoq kisianni aamma Canada-minngaanniit Alaskamiillu. Ameerikkamiullu tassani aamma suleqatigineqar­nerat ingerlanneqarpoq.

 

Kiisalu aamma issittumi uumasut inooqatigisatta inuussutissaminnik nerisaqarnermikkut qanoq atugaqarnerat pillugu misissuinerit, soorlu ukioq manna aamma ilaatigut Avanersuarmiut tassani aamma paaseqatigalugit kommunalbestyrelseallu paaseqatigalugu ingerlanneqarsimasut. Misissuinerit ilisimatusarnermut tamakkunatigut tunngasut ingerlanneqarput. Aammalu tappa­vunga Avanersuarmut qanillinerminni sapinngisaminnik namminneq killeqarfimmik iluatigut ingerlanissaminnik noqqaassuteqarnerat uagullu noqqaassutigisavut atorlugit umiarsuarmik misissuinertik ingerlattaarpaat uagulli killeqarfitsinnut anngutilaassagaangamik immikkut akuersissummik aatsaat noqqaassuteqartarlutik.

 

Oqaatigissavara taamatut ilisimatuussutsikkut misissuinerit piniagassat inuussutissaqarnerisa allatigullu aamma misissuiffigineqarnerat, Nunatta soqutigisaannut ilaalluinnarmata. Nuannaaru­tigigipput Avanersuarmiut aamma kommunalbestyrelseat tamatumunna paasinnilluni Nunatta killeqarfianut ilaatigut umiarsuit pisinnaasarnerannik paasinnilluni suleqatigineqarnera aamma ingerlasimammat. Aamma tamanna milliartornavianngilaq suliassap uuma inaarsarneqarnerata nalaani. Qularutigissanngilarpoq tamatuma tungaatigut suliaq aamma inaarsarneqarumaartoq.

Una ameerikkamiut akileraarutissaannik oqaaseqarsimanerit folketing-imi amerlanerussuteqartut eqqarsaatigalugit oqaaserisat taavalu oqassaanga tuppallernaqaaq taamatut tusarlugit danskit politikeriisa tungaaninngaanniit oqaatigineqarmat. Maani uagut oqaatigisartakkavut isumaqarpu­gut siutaanit anineq ajorsimasut, kisianni aamma maannakkut namminneq takunninnermikkut paasinarpoq tupinginngikkaat taamatut Kalaallit Nunaat piumasaqassapput imaluunniit piumasa­qarsimammat.

 

Taamaattumik tamakkua tamarmik nunami ujarattuumi assallatserinerput naasussanik ujaasi­nerullluni ineriartortitassamik, taama oqaraanni immaqa kusanartumik oqaatigineqarsinnaavoq. Kisiannili nukiit taama ittut katersorsinnaagutsigit aamma isumaqarpunga angusaqarfiginiarnis­saannik pilerinarnerusoq.

 

Inuit Ataqatigiinnut oqaatigissavara namminersornerulernerput pillugu maannakkut killiffigisar­put nalilersortuarlugu ingerlavugut, naammaginanngitsut oqaatigalugit nunanut allanut tunngasu­tigut naammattumik periarfissagut annoraaq tassani atugarput tattorparput. Annoraaqartariaqar­pugut nunanut allanut tunngasumik augutsinnut naammannerusumik. Taannalu isumaqitigiinni­arnerit tassaniittut Naalakkersuisuni maannakkut inaarniarneqarlutillu naammassiniarneqarput. Una allaavoq, Namminersornerulernerput tamaat ataatsimut piffissami - maannalu ukiut 20-t qaangiuppata - qaangiunneranni imaluunniit ukiut 25-t aallartinneranni ataatsimut nalilersornis­saa uterfigineqarsinnaasoq. Uani isumaga najoqqutaralugu uterfigineqarsinnaaneranut Nammi­nersornerulernerput taanna eqqartortillugu uterfigineqarsinnaaneranut tunngavissat annerpaat isigaakka tassaasut aningaasalersueriaatsitsigut naalagaaffeqatigiinnerup iluani misissueqqissin­naanerput. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nammakkatigut - aningaasatigut nammakkersorsima­nerput - Namminersornerulernerup ataaniittoq oqallisigeqqissallugu taanna nalileqqittariaqarnera qularutiginngilara, piffissami aamma - qinersineq maannakkut aamma qaangiuppat - suliassanut aamma qanittunut siullernullu ilaatinneqarummarpoq.

 

Hans Enoksen, Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Siumut:

Taamaalilluni immikkoortoq 12 naammassivoq, tassalu nunanut allanut tunngatilllugu inger-latsineq pillugu nassuiaat.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.