Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13-1

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Nĉste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 29. september 1998 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 13

 

Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagine­qarnissaannut ingerlatseqatigiiffik pillugu Inatsisartut inatsi­saata allanngortinne­qarneranik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Naalakkersuisut Siulittaasuat)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinermik aqutsisoq: Finn Karlsen, Siulittaasoqarfik, Atassut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaannut aamma Nuna Oil pillugu inatsimmi taaneqartartup allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

 

Oqaatigissavara taanna aamma immikkoortoq ullormut oqaluuserissami 14-imut tunn­gassuteqarluinnarmat.

 

Aatsitassanut tunngasut 1998-imi julip aallaqqaataanni allanngortinneqar­neranut aamma­lu ukioq 1999-imiit 2001-imut Naalaaffiup ataatsimoortumik tapiissutissaasa isumaqati­giissutigineqarneranut atatillugu danskit Naa­lakkersuisuisa Nunatsinnilu Naalakkersuisut isumaqatigiissutigaat Nuna Oil A/S-imi siunissami peqataaginnassanersoq isummerfigi­niarlugu.

 

Isumaliuutit taakku kingunerisaannik isumaqatigiissutigineqarpoq ataatsimo­orullugu ingerlatseqatigiiffik Nuna Oil A/S pillugu marlunnik allannguute­qartitsisoqassasoq.

 

Allannguummut siullermut.

Tamatumanut pissutaavoq Naalagaaffiup aatsitassanut ujaqqanit pisunut tunn­gatillugu peqataanini ingerlateqqikkusunngimmagu, tassami guldbrintisior­nerit assiginagit, tamanna pisortanit peqataaffigineqanngimmat.  Taamaattu­mik Nuna Oil A/S-ip sammi­sai guldbrintiinnanngortinneqassapput, tassa ima­appoq olie-siorniarnermut sammisumik ingerlatsiviulissapput.

Allannguutip aappaanut pissutaavoq, suli ataatsimoorullugu ingerlatsivimmi Nuna Oil A/S-imi siunertamigullu guldbrintisiornerinnarmik ingerlatsinissa­mi ingerlatse­qatigiiffimmut Naalagaaffimmi imaluunniit Nam­minersornerullutik Oqartussanut tamakkiisumik pigineqartunut tunniunneqar­sinnaalissammata. Tamanna Naalagaaffiup Namminersornerullutik Oqartussat isumaqatigiissute­qarfigisinnaappassuk.

 

Taamaalilluta danskit Naalakkersuisui Nunatsinnilu Naalakkersuisut isumaqa­tigiissuti­gaat Naalagaaffiup Nuna Oil A/S-imi aktie-tai DONG-imut tunniun­neqassasut.

 

Tamanna naluneqanngitsutut ingerlatseqatigiiffiup Naalagaaffiiup tamakkii­sumik pigisaa. Suliassaqarfialu tassarpiaalluni kulbrintisiornerit pisor­tanit peqataaffigineqarnis­saat, taama ililluni suliassaqarfimmi annertuumik ilisimasaqarluni Nuna Oil A/S-ip iluaqutigiumaagassaanik.

 

Tamatumalu kingunerisaanik siunissami guldbrintisiornissamut kisermaassi­sinnaassutis­sani akuersissuteqartarnissani DONG niuernermi peqataasinnaas­sanngilaq, soorlu Kitaani immap naqqani kulbrintisiornissamut kisermaassi­sinnaassutsitinik akuersissutini qanittukkut atsiorneqartuni marluusuni taamaattoqarsinnaatitaasoq.

 

Aktie-tigullu iluanaarutit aatsitassat pillugit inatsit naapertorlugit ag­guaanneqartartussa­tut ilaatinneqartarnerat atuutiinnassaaq.

 

Allannguutinut taakkununnga illugitillugu danskit Nalakkersuisuisa Nunat­sinni Naalak­kersuisunut isumaqatigiissutigaat ingerlatseqatigiiffiup anin­gaasaataasa ingerlatseqati­giiffiup siunissami ingerlatassaanut naleqqut­tunngortillugit iluarsiivigineqarnissaat.

 

Tamatuma aamma saniatigut isumaqatigiissutaavoq Nuna Oil A/S-ip aatsitassa­nut ujaqqanut sunut tunngatillugu pigisaasa naatsorsuutini nalingi naaper­torlugit Namminer­sornerullutik Oqartussanit pissarsiarineqassasut. Tassun­galu atatillugu immikkut oqaati­gerusuppara danskit Naalakkersuisui isumaqa­tigiissuteqarfigigakkit aatsitassat ujaqqanik pisut pillugit kisermaassi­sinnaassutsitsinik akuersissutip nalingi 0 kr.-nut angissusilerne­qassasut.

 

Tamakku saniatigut inatsisissanut siunnersuummut oqaaseqaatit erseqqinneru­sut inner­suussutigissavakka.

 

Naluneqanngitsutut Nuna Oil pillugu inatsisit assigiissuutinneqarmata.

Inatsisartut immikkoortumi matumannga oqaluuserinnereerunik Nuna Oil pillu­gu danskit inatsisaannut allannguutissanut danskit Naalakkersuisuisa siun­nersuutaannut  oqaaseqaateqassapput.

 

Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit atortussiassat aatsi­tassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaannut ingerlatseqati­giiffik pillugu Inatsisartut inatsisaat allanngortinneqarneranik Inatsisar­tut Inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartunut suliassanngortippara, tama­tumalu kingorna aappassaaniigassanngortillugu.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit suliniutit isumagineqarnissaan­nut ingerlatseqati­giiffik pillugu Inatsisartut inatsissaata allanngortinne­qarneranik Inatsisartut inatsisissaat­tut siunnersuummik suliassanngortit­silluni Naalakkersuisut saqqummiussaat Siumumiit taperserlugit imatut naat­sumik oqaaseqassaagut.

 

Siullermik oqaatigissavarput Siumumiit iluarisimaaratsigu Naalakkersuisut ersarissumik anguniagaqartut aatsitassat pillugit suliniuteqartuarmata, tamanna Siumumiit pingaarute­qarteqaarput, tassami Nunatsinni inuutissar­siornitta katerisaata aappaatut aatsitassarsior­neq olie-siornerlu isumal­luutitut isigaavut, taamaattumillu taassumani suliniarnerup annertuumik patajaatsumillu ingerlanneqarnissaa kaammattuutigissallutigu.

 

Saqqummiunneqartumi paasinarluarpoq Nuna Oilip sammisai marluinnut avinni­arneqar­tut siullermi sammineqartut ujaqqaniikkunnaarlutik kulbrintiinnann­gortinniarneqartut, taamaalilluni malitsigissallugu naalagaaffiup Nunaoil A/S-imit aktiaatai Dong-imut tunniunnneqassasut Naalagaaffimmit Namminer­sornerusunillu isumaqataaffigineqartu­mik.

 

Taamatut Naalakkersuisut danskillu Naalagaaffiata paaseqatigiittumik isuma­qatigiissuti­gisinnaasaannillu manna saqqummiussaasutut Siumumit isumaqarfi­gaarput aammalu pingaartuutillugu taamatut suleqatigiinnerup pitsaasup in­gerlanneqartuarnera tamannalu oqaatigissavarput toqqissisimanartuutikkip­put.

 

Taamatut Naalakkersuisut inassuteqaateqarnerat Siumumit isumaqataaffigaar­put tassani­mi aamma kisermaassisinnaatitaanermi aningaasatigut iluanaaru­taasussani avitseqati­giinnikkut periusissat periarfissallu allannguuteqar­tinneqartussaanngitsut saqqummiussa­mi oqaatigineqareermat.

 

Taamaattumik Siumumit saqqummiunneqartumi allannguutissatut siunnersuutigi­neqartut isumaqataaffigalugillu taperserpavut taamatullu isikkoqartillugit Inatsisartut inatsisis­saattut aappasssaaneerneqarnissaanut ingerlaqqinnis­saa inassutqaatigalugu.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Tamakkiisumik isumaqatigisarput naatsunnguamik oqaaseqarfigissavarput.

 

Aasaq manna aatsitassanut tunngasut allanngortinneqarnerata pissusissamiso­ortumik malitsigiinnarpaa inatsisit makkununnga tunngasut allanngortinne­qarnissaat.

 

Ullumikkut allannguutissat marluk Nuna Oil A/S-imut tunngasut Naalakkersui­sunit saqqummiunneqartut Atassummiit annerusumik oqaasertalernagit akueriu­mavagut.

 

Paasilluarparput Naalagaaffiup aatsitassaniit ujaqqaniit pisunut peqataani­ni ingerlateq­qikkumajunnaarmagu, taamalu Nuna Oil A/S olie-siornikkunniin­naq sammisassaqartiler­simallugu.

 

Allannguutip aappa illua'tungeriinnik isumaqatigiissutaasimasoq, tassalu naalagaaffiup Nuna Oil A/S-imi piginneqataagallarami aktiaatai Dong-imut Naalagaaffiup tamakkiisu­mik pigisaanut siunissamilu Nuna Oilip iluaqutigi­ligassaanut tunniunneqassasut Atas­summiit assuarutissaqartinngilarput.

 

Kiisalu taama aamma naammagisimaarparput ingerlatseqatigiiffiup aningaasaa­taasa siunissami suliassanut aaqqiullugit iluarsiivigineqarnissaannut isu­maqatigiissutaasima­sut.

 

Taama naatsumik oqaaseqarluta inatsisissap siullermeerneqarnera akueralugu iluarisi­maarlugulu oqaaseqarfigitsiarparput.

 

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik Inuit Ataqatigiinniit erseqqissaqqaassavarput oqaluuserisarput manna tulliani immikkoortoq 14-imi oqaluuserisassatsinni ima attuumassute­qartigimmat taakku tamarmik immikkut oqaaseqarfiginatigit maannakkut ataat­simoortillugit oqaaseqarfigis­sagatsigit.

 

Nuna Oil pillugu inatsit allanngortussanngorpoq maannakkut Naalagaaffiup 50 %-imik piginneqataassutsini "sipaarlugit" Dong A/S-imut "tuniniartussanngu­leramigit" kiisalu naalagaaffiup Nuna Oil aamma aqqutigalugu aatsitassanut ujaqqanit pisunut tunngatillu­gu peqataanini ingerlateqqikkusukkunnaarmagu.

 

Taamaalilluni allatut oqaatigalugu aatsitassanut ujaqqanit pisunut tunnga­tillugu Naala­gaaffiup akisussaaffini minnerunngitsumilli Namminersornerul­lutik Oqartussat peqatiga­lugit aningaasalersueqataanikkut aningaasalersu­eriaatsinilu aarlerissutaasinnaasunut pisussaaffeqarnini aamma "sipaarniar­figisussanngorpaa."

 

Inuit Ataqatigiit allannguutissaq kingulleq pineqartoq, tassalu Naalagaaf­fiup aatsitassa­nut ujaqqanit pisunut tunngatillugu maannakkut iliuuserinia­gaa eqqarsarnartoqartippar­put.

 

Pissutigalugu aatsitassarsiornermi isertitsissutigineqartartussanut avitse­qatigiittariaqar­tarnermi maannamut atuuttumut tamanna sunniuteqartinniarne­qanngimmat.

 

Taamaalilluni assersuutigiinnarlugu, Kujataani Nanortallip eqqaani Napasor­suarni guld-isiorfissami naalagaaffik siunissami aningaasalersuisariaqar­nerni aarlerissutaasinnaasu­nut, naak pisussaaffeerutereeraluarluni suli guld-imik piiaasoqalissagaluarpat isertitsissu­tigineqarumaartussanik tama­tigut naalagaaffik 50 %-imik pissarsitinneqartuartussaam­mat.

 

Inuit Ataqatigiit isumaat naapertorlugu tamanna equngassuteqarluinnarpoq, taamaattu­mik aappassaaneerisoqartinnagu kissaatigissavarput tamannarpiaq aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit kalaallinit ilaasortaatitaannit suli nalilersuiffigineqaqqaarallassasoq maannakkut taamaaliinnarlugu aku­erineqanngikkallarnerani.

 

Aatsitassat pillugit allattoqarfik tamakkiisoq ilisimaneqareersutuut julip aallaqqaataa ukioq manna maanga Nunatsinnut nuutinneqarpoq. Allaffimmik tamanna nuutsinerin­naavoq taamaattumillu aamma oqartoqarsinnaavoq maannak­kut aatsitassat pillugit allattoqarfittaassatsinnut illutaarsimagatta, ki­siannili illutaarnitsinnut atatillugu nerisas­saasivianut matuersaaserneqar­simannginnatta, naalagaaffiummi suli matuersaat tigum­miuartuarsinnarpaa piumalleraangamillu aatsaat tassunga uagut isertissinnaasarluta.

 

Tamanna naalagaaffiup aatsitassanut ujaqqanit pisunut tunngatillugu Nuna Oil aqqutiga­lugu peqataajumajunnaalerneratigut erseqqilluinnartumik matuma­ni takutinneqarpoq.  Taamaattuminguna aamma kissaatigigipput aappassaane­erisoqartinnagu suli nalilersueq­qittoqartariaqartoq.

Tamannalu pisinnaasorivarput aatsitassat pillugit siunnersuisoqatigiit ka­laalersaasa akornanni.

 

Taamatullu oqaaseqarluta kissaatigisarput tamanna aamma ataqqineqaqqussa­varput eqqaamallutigumi nunamit piginnittussaasariaqarnerput suli maannamut aaqqiissuteqar­figinnginnatsigu aatsitassallu pillugit allattoqarfeqalerluta illutaassatsinnut taamaallaat julip aallaqqaataanni matuersaammik tunine­qaannarsimagatta, nerisassaasiviannut suli aamma oqaatigeriikkattuut iseq­qusaatinneqarata.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit isumagineqarnissaanut ingerlat­seqatigiiffik pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut soqutigalugu Kattusseqatigiit sinnerlugit misissorsimavara, imatullu oqaa­seqarfigissallugu.

 

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa aatsitassat ataatsimoortumillu naalagaaffiup tapiissutigisartagai pillugit isumaqatigiissuteqarsimaneranut tunngatillugu pinngitsoorne­qarsinnaasimanngilaq Inatsisartut inatsisaata matuma allanngortinneqarnissaa.

 

Taamaattumik pissutsit paasillugit Kattusseqatigiit tungaanniit allannguu­tissatut siunner­suut marlunnik immikkoortortaqartoq tunngaviisigut isumaqa­tigaakka.

 

Tassami pisariaqarpoq Nunatsinni aatsitassarsiorneq pillugu inatsisinik naleqquttunik tunuliaqutaqarnissaq.

 

Minnerunngitsumik maannamut akuersissutit ilaatigut pissanganartunik soqu­tiginartunil­lu ilallit eqqarsaatigalugit.

 

Soorlu assersuutigalugu Nanortallip eqqaanni guld-isiorsinnaanermut tunnga­sut, kisian­nili aamma ujaarleqqinnissamut aningaasaliissutinik annertuunik pisariaqartitsisussat.

 

Soorunami oqartussaaffik sunaluunniit tigussagaanni tamatigut pisussaaffin­nik ilaqartar­poq, taamaattumik tamatuma siunissami aamma sillimaffiginissaa ilanngullugu eqqaa­masariaqarpoq.

 

Tassami Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa upernaaq isumaqatigiis­sutigisamin­ni ukioq 2001-ip tungaanuugallartoq 3,2 mio ataatsimoortumik tapiissutinut ilanngullu­git Nunatsinni aatsitassarsiornerup oqartussaaffi­gineqarnissaata ingerlanneqarnerani danskit naalagaaffianiit "akileeqataaf­figigallartussaavaat".

 

Soorunami tamatuma kingorna pissutsit takutikkumaarpaat qanoq ingerlariaq­qittoqassa­nersoq.

 

Taamatut naakkaluamik oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnerani inatsise­qarnermut ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa inassutigivara.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Partiit oqaaseqartui qutsavigaakka, taamatut ilassilluarmassuk allannguuti­tut siunnersuu­tit. Taamatut Siumup oqaluttuata taamatullu aamma partiit allat oqaluttuisa, minnerunn­gitsumik Inuit Ataqatigiit ilaatigut nalorni­nartutut apeqqutigisai tunngavigalugit.

 

Aviiffeqatigiittarnissamut tunngasut, aningaasat isertitassat qanoq aatsi­tassarsiornikkut pingaartumik nalornissutigineqarsinnaaneri pillugit.

 

Oqaatigissavara taanna udvalg-imi nassuiaatit erseqqissut pineqarsinnaas­sapput aamma isumaqarpunga Inuit Ataqatigiit kissaatigisaat Fĉllesrċd-imi ilaasortaasut kalaallit aappassaaneerneqartinnagu aamma tassa apeqqutinik paasisassarsiorsinnaanerat, isumas­sarsiaasoq ajunngitsoq aamma tassani paa­sissutissanik annertunerusunik paaseqatigiinni­arnissaq periarfissaqartinne­qassaaq.

 

Napasorsuarmut tunngatillugu. Naalagaaffiup soorunami tassani aningaasalee­qataasima­nini assigiinngitsut tunngavigalugit pissarsiaqarsinnaanini aamma soorunami naatsorsuu­tigissavaa.

 

Kisiannilu naalagaaffiup maannaminngaanniit peqataaffiginngisamini aamma soorunami isertitatigut pissarsiaqarsinnaanini naatsorsuutigissanngilaa.

 

Tassa imaappoq, maannamut naalagaaffiup aningaasartuutigisimasamik tungaa­tigut tassuunakkut aviffigeqatigiissinnaanini periarfissaatigut anguniar­sinnaavaa, kisiannili matuma kingornatigut taamaaliorsinnaassanani.

 

Apeqqutit taamaattut erseqqinnerusumit teknikimut aningaasatigullu apeqqu­tit udvalg-ini misissoqqissinnaanerini Inuit Ataqatigiit noqqaassutaat aku­ersaarusuppara aammalu innersuussutigerusullugu.

 

Taavalu aamma Naalagaaffiup nammineq piginnittutut nuna aatsitassarsiorner­mi pigin­nittutut aamma ikkusimanini ilaatigut soorunami naalagaaffiip ilaa­tigut nammineq ilaatigut EU-mi malittarisassat tungaatigut ajornartorsiute­qarsinnaanera isigalugu Naalagaaffiup tamakkunatigut allanut tunniussisin­naanermini periarfissiiniarnera ilaatigut Dong-imut aamma eqqarsaatissanut ilaasimapput naalagaaffiup tungaaninn­gaanniit.

 

Kisianni taavalu maannakkut akuersaarluarneqarnera qujassutigalugu taamatut aappas­saaneerneqarnerani ingerlatinnagu innersuussutigineqartut, udvalg-imilu Fĉllesrċd-illu kalaalersai naapititsinissai akuersaarpakka.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.