Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 28. September 1998 nal. 13.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 15.

 

1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

Siullermeerneqarnera.

 

 

 

Anders Andreassen, ataatsimiinnermik aqutsisoq,Inatsisartut Siulittaasuat:

Ataatsimiinneq ammarpoq. Ullumikkut ataasinngornermi 28. september makku oqaluuserisassa­tut inissinneqarsimapput.

 

Siulliullugu oqaatigilaassavara, tassa oqaluuserisassat tikitsinnagit nalunaarutigissavara Nai­manngitsoq Petersen napparsimanini peqqutigalugu katersuunnerup sinnerani peqataasinnaajun­naarmat. Siulittaasoqarfiup akuersaarpaa Naimanngitsoq Petersen-ip sinniisussaa Paulina Kristiansen sinniisutut peqataaqqullugu aggersarneqassasoq, aamma maanga tikereersimavoq.

 

Qinersinerup misilinneqarneranut ataatsimiititaliap siulittaasoqarfimmut inassutigaa Paulina Kristiansen qinigaasinnaassuseqartutut isigineqassasoq, inassuteqaallu matumuuna Inatsisartunut saqqummiuppara. Akerliusoqarnerluni? Naamik. Taavalu Paulina Kristiansen qinnuivigissavak­kit maani ataatsimiittarfimmi issiavissannut ingeqqullutit, tikilluarit.

 

Taavalu ullumikkut oqaluuserisassat. Tassa imm. 15, 1999-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunnersuut. Tassani saqqummiussissaaq Aningaasaqarnermut Ineqarnermut Naalakkersuisoq. Kiisalu siunnersuuteqartuupput Anthon Frederiksen, siunnersuutit pingasut. Taavalu Lars Karl Jensen. Kiisalu Siverth K. Heilmann aammalu Niels Mattaaq. Taassumap siullermeerneqarnera ullumikkut suliarissavarput.

 

Tulliullugulu imm. 23, Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerani Inatsisissaanut siunnersuut, aamma siullermeerneqarnera.

 

Siullermillu qinnuvigissavara Anthon Frederiksen siunnersuumminik saqqummiusseqqullugu. Taamaatullu aamma saqqummiussisussat qinnuigissallugit sapinngisamik naatsumik ersarissumik siunnersuullu suna imarineraa oqaatigeqqullugu.

 

Maannakkullu saqqummiussissaaq Anthon Frederiksen. Taavalu oqalulinnginnerani aamma Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen tikilluaqqussavara.

 

Anthon Frederiksen, siunersuuteqartoq:

Siunnersuutit allaganngorlugit agguaanneqareersimammata, siulittaasoq aamma qinnuivigissa­vara siunnersuutima naalisarlugit oqaatiginissaanut akuereqqullunga.

 

Siullermik naluneqanngittutut peqqinnissaqarfimmi nakorsanik, sygeplejerske-nik, juumuunik assigisaanillu atorfeqartitsiniarnermut ajornartorsiutit ukiuni kingullerni annertuut anigorniarlugit matumuuna siunnersuutigivara peqqinnissaqarfimmi sulisut aningaasarsiaasa iluarsineqarnissaat aaqqissuunneqassasoq.

 

Aappassaattullu siusinnerusukkut Inatsisartuni oqaaseqaatigisartakkakka innersuussutigalugit, minnerunngitsumillu Kangaatsiap kommuniata ukiuni kingullerni annertuumik aningaasatigut ajornartorsiuteqarnera pissutigalugu Kangaatsiap kommuniani atuarfiup allilerneqarnissaa siunnersuutigivara. Aammalu tassani saqqummiunneqartuni aammalu siunnersuuteqartuni tamarmi ersipput, tassunga tunngasut aamma ajornartorsiutit allattorneqarsimallutit.

 

Kiisalu pingajussaanni nunaqarfimmi Iginniarfimmi ukiuni arlaqalersuni imeqarnikkut ajornar­torsiuteqarneq qaangerniarlugu aningaasaliissutigineqartut siuartinneqarnissaat ilanngullugu aamma siunnersuutigivara.

 

Lars Karl Jensen, siunnersuuteqartoq:

Uangattaaq naalisaassaanga. Tassa siunersuutigivara maannakkut aningaasaliissutinut ilanngullu­gu aningaasalerneqartarnissaat makkua aalisarnermi qassutit atorneqartut sinerissami kangerlun­nilu kiviorarnikuullutik ukiuni arlalinni aalisartunik ajornartorsiutigineqartut.

 

Tamakkua nalunngilagut immap naqqaniitillutik aalisartuartartut, taamaattumillu aamma pisuussutinik uumassusilinnik illersuiniarnitsinnik akornusersuutaallutik. Kommuneqarfiit arlaqarput sinerissaminngaanniik qinnuteqartarsimagaluarlutik tusarfigisaqarneq ajortut Aalisar­nermut pisortaqarfimmik, naak ilaatigut tamakkununnga aningaasaleeqataanissaq taakkartortarsi­magaluaraat.

 

Taamaattumik ukiuni tullerni aningaasaliissutissanik tamakkua ilanngullugit upalungaarsimaffi­gineqarnissaat siunnersuutigaara.

 

Siverth K. Heilmann, siunnersuuteqartoq:

Uanga aamma takisoorsuunngimmat ilaannaanik saqqummiissaanga. Tassa siunnersuutigisima­vara timersortarfiit pisoqaanerusut aningaasanik qinnuteqartoqarsinnaanissaannut pilersitsisoqar­nissaanut imalik.

 

Tassa ukiuni makkunani illorsuit timersortarfiit ukiullu 20-it angullugit pisoqaassusillik aserfal­latsaaliineq eqqarsaatiginerullugu aningaasatigut tapersersorneqarnissaat pisariaqarluinnalerpoq. Taamaattumik aningaasanut inatsisissap suliarinissaanut Inatsisartut tapersersuinissaat saneqqun­neqarsinnaanngilaq. Aningaasatigut ingerlatsitsineq illoqarfimmiit illoqarfimmut assigiinngissu­teqalaartaraluartoq taamaattorli kommuninit annertuunik atuarfeqarfinnut timersoqatigiiffinnullu aningaasartuuteqartarput atuisumut ingerlatamullu iluaqutaaqisumik.

 

Oqaaserpassuit atunngikkaluarlugit pinaveersaartitsineq taaginnaraanni timersoqatigiiffippassu­arni aningaasarsiaqaratik aammalu bingo-innaq peqatigiiffinnullu ilaasortaanermut akiliut kisiat isumalluutigalugu ingerlaniarsarisunut pingaaruteqaqaaq timersortarfiit pioreersut unittuunngin­nissaasa sulissutigiuarnissaat.

 

Taamaattumik siunnersuutigerusuppara Inatsisartut aningaasanut inatsisissap suliarinerani ukiunut missingersuusiorfiusunut ukiut tamaasa kr. 5 mio.-ninik immikkoortitsisoqartarnissaa, taamaalilluni timersoqatigiiffiit ukiuni 15-ninik pisoqaassusillit killigalugit pisariaqartitsisullu qinnuteqarsinnaanissaat aammalu suliaritinniakkap akiata nalinga aveqatigiissutigineqartalernis­saa.

 

Niels Mattaaq, S, siunnersuuteqartoq:

Siunnersuutigisimavara ukiut arlaqalersut matumani siornani Upernaviup eqqaani qaleralinniar­luni aalisarneq aallartimmalli ningittakkanik amerlaqisunik annaasaqartoqarsimavoq. Tamatuma­lu kingunerisaanik Upernavik kommuneqarfia qinnuteqartarsimagaluarpoq aalisarfinni immap naqqisa salinneqarnissaannik. Tamanna taperserneqartarsimagaluarluni kisiannili timitalerneqar­simanngilaq suli ukioq manna tikillugu.

 

Ningittakkanik annaasaqarsimaneq aalisartumut annertuumik annaasaqaataasarpoq, tassa 209.000 angullugit oqummersallit annaaneqaraangamik aningaasarpassuarnik naleqartaramik piginnittumut.

 

Tamakku tunngavigalugit Upernaviup eqqaani qaleralinnut aalisarfiit ningittakkersorfiusut tamarmik salinneqarnissaanik siunnersuuteqarpunga 1999-mi aningaasaliiffigineqassasut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara. Siunnersuut isertitassanut aningaasartuutissanullu oqimaaqatigiissitsi­viuvoq. Taamaaliornikkut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut naalakkersuisut maannamut ingerlatseriaaseqarnerannik nangitsineruvoq. Tamatumunngalu peqatigitillugu siunnersuut atugarissaarnikkut pitsaanngoriaatissanik ilaqarpoq.

 

Landskarsip taarsigassaasa ikiliartuaartinneqarnissaat naalakkersuisunit pingaartinneqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat 1980-ikkunni taarsigassarsiaasa aningaasaqarnikkut kif­faanngissuseqarneq suli killilersimaarpaat. Taamaattumik taarsigassanut akiliiffissanngoraan­gat aningaasat massakkut landskarsip tiguinnariagaatai landskarsip taarsigassaanik ikilileri­nernut atorneqartariaqarput. Taamaattumik piffissami 1999-imiit 2002-mut ingerlasussami Ingerlatsi­nermut, Sanaartornermut Taarsigassarsititsisarnermullu, IST-mut, missingersuutini naammassisat oqimaaqatigiinnissaat  anguniarneqarpoq aammalu piffissaq missingersuusior­fik tamakkerlugu aningaasartuutit isertitallu oqimaaqatigiissinneqarnerat aningaasanut inatsi­sissatut siunnersuum­mi ersersinneqarpoq.

 

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi akileraarutit akitsuutillu allanngortinneqanngin­nissaat aalajangiusimaneqarpoq. 1999-imi isertitassat katillutik 4,4 mia. kr.-iunissaat naatsor­suutigineqarput. Taakku 1998-imut naleqqiullutik 84 mio. kr.-inik amerlanerupput, taakkulu akit qaffakkiartorsimanerannut naleqqupput.

 

Ataatsimoortumik tapiissutissanik danskit naalagaaffiannut isumaqatiginninniarnerup naam­massineqarnerani 1999-imut tapiissutissat 1998-imi tapiissutinit 78,8 mio. kr.-inik amerla­nerupput. Tamanna pissuteqarpoq pisarnertut akit akissarsiallu nalinginnaasumik tapiissutiti­gut iluarsiivigineqartarnerannik. Atortussiassaleriffiup tiguneratigut ataatsimoortumik tapiis­sutit aamma amerleriaateqarput. 1999-imi akit naatsortsuutigalugit ukiuni 1999-imiit 2001-imut ingerlasussani ataatsimoortumik tapiissutit 2.653,5 mio. kr.-iupput.

 

1999-imi aningaasartuutissat  taarsigassarsiarititassallu 4,4 mia. kr.-unissaat naatsorsuutigine­qarpoq. Taakkunani ingerlatsinermut aningaasartuutissat amerlanerpaajupput 3,8 mia. kr.-nik aningaasartaqarlutik. Sanaartornermi aningaasartuutissat sanaartornermilu taarsigassarsiariti­tassat 608 mio. kr.-iupput.

 

Massakkut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi aningaasartuutissat pingaarnerit erseq­qissassavakka.

 

Sanaartornissani nutarterinissamik pisariaqartitsineq inuiaqatigiit suliassaatigaat pingaarute­qarluinnartoq. Atuarfeqarfimmi, isumaginninnermi, peqqinnissamik sullissinermi, illoqarner­mi ineqarnermilu, sarfalersugaanermi, imeqarnermi umiarsualiveqarnermilu immikkut sullis­sinissanik pisariaqartitsisoqarpoq. Suliassat taama annertutigineri nassuerutigalugit nutarteri­nissami ajornartorsiutit aaqqinneqarnissaannut naalagaaffiup peqataasinnaanera 1997-imi ukiakkut naalakkersuisunit apeqqutigineqarpoq.

 

Augustimi 1998-imi Danmarkimi naalagaaffiup aningaasaataasa atorneqarneran­nut aningaa­saqarneranullu ministerit tikeraarneranni nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisut nutarteri­nissamut apeqqummik oqaluuserinneqqinnissaannut ataqatigiissitsisissussamik nalunaarusior­tussamillu ataatsimiititaliortoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq. Suliaq tamanna massakkut aallartinneqarpoq.

 

Nutarterinissaq naalakkersuisut tulleriiaarineranni pingaartinneqarluarpoq, taamaalillutami siunissami pitsaasunik inissaqalerlutalu, sullissiveqalerlutalu pilersorneqarnitsigut isumagine­qalissaagut. Immikkut suliniuteqartoqartariaqarmat 1999-imut aningaasanut inatsisissami naalakkersuisunit siunnersuutigineqarpoq ukiuni aggersuni nutarterinernut aningaasaliissutis­sanut ilassutissanik 320 mio. kr.-inik illuartitsisoqarnissaa. Aningaasat taakku Tele Greenland A/S-ip landskarsimit taarsigassarsiaasa taarserneqarnerisigut pissarsiarineqarput.

 

Ukiuni kingullerpaani suliassani arlalinni nutarterinerit aserfallatsaaliuinerillu Namminersor­nerullutik Oqartussanit amerliartortinneqarput. Taamaattumik 1998-imi aningaasanut inatsim­mi meeqqat atuarfiisa nutarterneqarnissaannut 25 mio kr.-it 30 mio. kr.-illu akornanni amer­lassusillit aningaasaliissutissanut ilanngunneqarput. Inissiani pisortat attartortittagaanni ine­qarnermut akiliutip naatsorsorneqartarnera 1995-imi tunngaviusumik allanngortinneqarpoq. Taamaattumik massakkut atuisut akilersugaannik aserfallatsaaliinissanut illuartitsisoqartar­poq.

 

1993-imi illuliornissanut taarsigassarsititsisarnernut aaqqissuussinerup ingerlanneqarnera allanngortinneqarpoq, taamaaliornikkut massakkut taanna aqqutigalugu aningaasalersorneqar­tartut tassaanerulerlutik nutarterinerit. Siusinnerusukkut illuliornissanut taarsigassarsititsisar­nernut aaqqissuussineq aqqutigalugu nutaamik illuliortiternerit aningaasalersorneqartaraluar­put.

 

Tamakku suliniutigineqaleraluartut paasisariaqarpoq massakkut immikkut ittumik iluarsar­tuussisoqarnissaa pisariaqarluinnalersimammat. Iluarsartuussinissat siunnersortinit arlaan­naannulluunniit qilersorsimanngitsunit katillugit 2,6 mia. kr.-it missaannik akeqartussatut nalilerneqarput, soorluli 1998-imut aningaasanut inatsimmi ersertoq taakku affaat aningaasa­nut inatsisitigut immikkut akuersissuteqarfigineqartarnerisigut matussuserniarneqarput.

 

Suliniutip tamatuma annertusarneqarnissaa naalakkersuisunit pisariaqartinneqarpoq taamaat­tumillu 1999-imut aningaasanut inatsisissakkut siunnersuutigineqarpoq ukiuni aggersuni ilu­arsartuussisarnissanut aningaasaliissutissanut 320 mio. kr.-it ilanngunneqassasut. Landskarsil­li aningaasaqarnera siunissaq ungasinnerusoq isigalugu ajutuussanngippat iluarsartuussisarnis­sanut amerlanerusunik aningaasaliissuteqarsinnaaneq qanoq pissanersoq massakkut takujumi­naappoq. Tamanna ukiuni qaninnerpaani avammut tunisaqartarnerup annertusiartorunnaarnis­saanik aammalu inuiaqatigiit ineriartornerannit pisumik utoqqarnut, peqqinnissamut ilinniarti­taanermul­lu aningaasartuutaasartut amerliartornissaannik naatsorsuutiginninnermit aallaave­qarpoq.

 

Taamaattumik naalagaaffiup aningaasaleeqataanerata saniatigut tulluartuussaaq atuisut aser­fallatsaaliuinernut amerlanerusunik akiliuteqartalersinnaanerat isumaliutigissallugu. Aamma pisariaqarpoq aserfallatsaaliuinerit aamma atortorissaarusersornikkut aaqqissuussaanerusumik Namminersornerullutik Oqartussanit, kommuninit suliffeqarfinnillu malersorneqartalernissaat.

 

Sanaartukkat atassuteqaqatigiinnerullu, ineqarnerup il. il. akiisa iluarsiivigineqartannginnis­saat maannamut naalakkersuisunit ingerlatseriaasiuvoq. Massakkulli nutarterinissamut ajor­nartorsiutit annertussusiat pissutigalugu atuisut akileeqataasarnerannik tunngaveqartarnerup nalilersoqqin­nissaa isumaliutigineqalersinnaavoq. Taamaaliornikkummi atuisut atugassaannik pilersitsisarner­nut, tamakkununnga nutarterinerit aserfallatsaaliuinerillu ilanngullugit, anin­gaasartuutaasaru­maartunut akileeqataanerunerusalissammata. Aamma aserfallatsaaliuisarnis­sanut aningaasartuu­tissanik illuartitsisoqarnissaanut malittarisassaliortoqassanersoq, aamma kommunini, isumaliuti­gisariaqarpoq. Taamaaliornikkut aserfallatsaaliuinerit suli pitsaaneru­lersinneqarsinnaalissapput siunissamilu nutartigassarpassuaqalertarsinnaaneranut pakkersi­maarutaassallutik.

 

 

Naalagaaffiup Namminersornerullutillu Oqartussat ataqatigiissitsinermut ataatsimiititaliaata, taassumalu suliaa 1999-imi naammasseriarpat apeqqut taanna oqaluuserineqarumaarpoq.

 

Illoqarfiit ilaanni inissaaleqinerujussuaq inuiaqatigiinni ajornartorsiutitta anginerit ilagaat. Illuliortiternerup inis­sialiortiternerullu namminersortunit aningaasaleeqataaffigineqartarnera piorsarnissaa allisinniarlugu ataatsi­miinnermi matumani illuliortiternermut inissialiortiternermul­lu aningaasalersuinissaq pillugu peqqussutissamik naalakkersuisut siunnersuuteqarput.

 

Suliniutikkut nutaakkut tassuuna inuit ataasiakkaat ingerlatseqatigiiffiillu  illuliortiternermi inissialiortiternermilu peqataanerulernis­saat anguniarneqarpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu pisortat aningaasaliissutigisartagaat allanngortinngikkaluarlugit amerlanerusunik illuliortoqarlu­nilu inissialiortoqarnissaa naalak­kersuisunit kissaatigineqarpoq.

Peqqussutissatut siunnersuutip imarisaasa pingaarnersaat tas­saavoq inuit ataasiakkaat namminer­sortullu illuliornermut inissialiornermulluunniit aningaa­sartuutaasa 40 %-iisa ukiuni siullerni 15-ini erniaqartitaanatik akilersugassaanatillu pisortanit taarsigassarsiarineqarsinnaalerneri.

 

Sanaartorneq tamaat ataatsimut isigalugu sanaartornikkut pisinnaasaqarneq apeq­qutaatillugu aaqqissuussisoqartarnissaa naalakkersuisunit erseqqissumik anguniagaavoq.

 

Taamaattumik 1998-imi ilassutitut aningaasaliissutinut inatsimmi siullermi aalajangersarne­qarpoq ukiuni sisamani 1998-imiit 2001 ilanngullugu sanaartornissamut pilersaarutit siulliit sivisunerusumik suliarineqassasut. Sanaartornikkut naammassiniagassat taakkorpiaat piffissa­mi ukiuni tallimani 1998-imiit 2002 ilanngullugu ingerlasussami suliarineqassapput.

 

Massakkut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ingerlatsinermut aningaasartuutissat oqaaseqarfigissavakka.

 

Ukiuni kingullerni landskarsip ingerlatsinerminut aningaasartuutaasa ineriartorneranni ilisar­naataapput isumaginninnermut, ilinniartitaanermut peqqinnissamullu aningaasartuutit anner­tuumik amerleriarsimanerat. Tamanna ilaatigut innuttaasut inuunerminni atugaasa pitsanngor­sarneqarnissaannik naalakkersuisut kissaatigisaqarnerannik ilaatigullu utoqqalisut amerliar­tuinnartut utoqqalinersiuteqalertarnerannik pissuteqarpoq. Ukiuni kingullerpaanni utoqqalisut ukiu­mut 3 %-inik amerleriartarput ineriartornerlu taamaattoq ingerlaqqissalluni. Ilinniartitaa­nikkut killiffiit qaffasinnerulernissaannik anguniagaqarnertigut aningaasartuutit amerleriarput, assersuutigalugulu ilinniarnertuunngorniartut sivisunerusumillu ilinniagallit amerliartorput.

 

Aammattaaq peqqinnissatsinnik sullissinermi ilinniartitaanermilu sulisussanik ajornartorsior­nerup ilinniagaqarnissanik siunnerfeqarnerit qaffatseqqipai, aatsaammi ilinniagaqarluarnikkut tikisitat taarseriartorneqarsinnaammata. Tikisitanik isumalluuteqartuarneq aningaasaqarnikkut qilersuineruvoq taamalu ilinniartitaanerit killiffiisa qaffasinnerunissaannik suliniuteqarnerit aamma aningaasaqarnikkut qilersorsimannginnerulerumanermut ilaallutik.

 

Aningaasaqarnikkut iliuuserisinnaassavut killeqaraluaqisut suliniutinik nutaanik pilersitsisin­naasimavugut. Ingerlatsinermi suliniutit ilaat matumuuna erseqqissarusuppakka.

 

Isumaginninnermi arlaannik pissuteqarlutik suliunnaartunut aningaasartuutit ilassutissaat 21 mio. kr.-it ilanngunneqarput. Aningaasartuutit amerleriarnerannut pissutaapput suliunnaartut pissarsi­arisartagaasa tunngaviusumik aningaasartaasa septembarip aallaqqaataani 1998-imi qaffariaate­qarnerat aammalu suliunnaartartut amerliartornerat.

 

Tamakku saniatigut 1999-imi januaarip aallaqqaataaniit naartunermut erninermullu atatil­lugu sulinngiffeqarsinnaaneq sap. akunneranik ataatsimik sivitsorneqarpoq.

 

Ilinniartitaanermi ilinniagaqarnersiutinut ilinniarnertuunngorniarfinnillu ingerlatsinermut aningaasartuutit ukiumut katillugit 15 mio. kr.-inik amerlineqarput.

 

Meeqqat atuarfiini ajornartorsiutit aaqqinneqarnerannut atatillugu meeqqat atu­arfiinut ilinni­artitsisunngorniarnermullu aningaasartuutit ukiumut 8 mio. kr.-it missaannik amerleriarput.

 

Atortussiassalerinermik ingerlatsineq 1998-imi Namminersornerullutik Oqartussanit tigune­qarpoq. Ujarlertarnissanut iluaquteqarniarnissanullu tunngavissaqarumalluni atortussiassa­leriffik 1998-imi amerlanerusunik aningaasaliiffigineqarpoq. Tamanna pissuteqarpoq nunap ataani qangarsuarli pileriartorsimasunik ikummatissaqarsinnaaneranik aatsitassaqarsinnaa­neranillu pasitsaassinernik piaarnerpaamik iluaqutiginiarneqartariaqarnermik isumaqarnermik. Taamaattu­mik aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiup Greenland Resources A/S-ip nunat tama­laat akor­nanni nunatsinni atortussiassalerineq pillugu nittarsaassinissaanut, kiffartuussinissaa­nut ataqatigiissitsi­nissaanullu 6 mio. kr.-it illuartinneqarput.

 

1999-imi aningaasartuutissanut missingersuutini peqqinnissatsinnik sullissinermut katillu­git 615 mio. kr.-it illuartinneqarput. 1998-imut naleqqiullugu 1999-imi 3,9 mio. kr.-inik amer­lanerusunik suliniutinut nutaannut, tassa peqqinnissaqarfiup nunatta aggornerinut aaqqissuun­neqarnissaanut kiisalu tarnit nakorsaasa suliassaqarfiini ilinniartitsinernut atugassanik ukiuni­lu aggersuni marloriaataasa missaannik amerlassuseqalertinneqartussanik aningaasaliisoqar­poq.

Ilulissat imigassartorunnaarniartunut passussisarfeqalernissaannut ukiumut 1,2 mio. kr.-it illuartinneqarput. Tamakku saniatigut naalakkersuisunit naatsorsuutigineqarpoq peqqinnissa­qarfiup aningaasaqarnera aningaasanut inatsisissap aappassaaneerneqarnissaani allannguutis­satut siunnersuutitigut isumaliutigeqqinneqarumaartoq. Tamanna ilaatigut pissuteqarpoq mas­sakkut peqqinnissaqarfiup atorfinitsitsiniarnermini annertuunik ajornartorsiuteqarneranik.

 

Aammattaaq taaneqarsinnaavoq naalakkersuisut qitiusumik ilisimatusarfiliornissamut atatillu­gu misissueqqaarnissanut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ukiumut 1,1 mio. kr.-inik illuartitsimmata kiisalu sinerissami qarasaasiatigut sullissinerup ataqatigiissinneqarnis­saanut ingerlanneqarnissaanullu  ukiumut 4 mio. kr.-inik illuartitsisoqartarnissaa siunnersuuti­gineqarlu­ni.

 

Suliniutit nutaat tamakku paasititsissutigereerlugit pissuseq ataaseq ukiuni aggersuni tamanit maluginiarneqartariaqartoq  oqaatigissavara. Tupaallaatissaanngitsumik  aningaasanut inatsi­sissatut siunnersuummi ingerlatsinermut aningaasartuutissat suli amerleriaqqipput. Ineriartor­neq ukiorpassuarni taamaattuarpoq aammalumi suliassaqarfinni arlalinni, assersuutigalugu ilinniar­finni, inunnik isumaginniffinni assigisaannullu aningaasaliissuteqartarnerit kingu­nerannik taamaattuassalluni.

 

Erseqqipporli ingerlatsinermut aningaasartuutit aalajangersimasut amerliartortullu landskarsi­mut oqimaatsorsiortitsilersinnaammata, tassa Nunarsuarmi aalisakkat akikillissagaluarpata imaluun­niit tammakassagaluarpata isumaginninnermut aningaasartuutaasartut isertitanut na­leqqiullutik amerlavallaalissappata. Taamaattumik ukiuni aggersuni suliassaqarfiit aningaasar­tuuteqarfiusus­sat pingaarnersiuiffigineqartarnissaat pisariaqarpoq.

 

Ukiuni aggersuni landskarsip inuussutissarsiutinut, sanaartukkat atassuteqaqatigiinnermullu aningaasartuutigisartagaasa ikililerniarneqarnissaat naalakkersuisunit pingaartutut naatsor­suutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut ilinniartitaanerni, isumaginninnermi, peqqinnissatsin­nik sullissinermi aammalu illoqarnikkut ineqarnikkullu sullissinermi pingaarnersiuinerit al­lanngortit­tariaqarput. Taamaaliortoqanngippat aningaasanik ingerlatsineq aserornagu suliniu­tissanut nutaannut immikkut aningaasaliissutissaqartoqarnavianngilaq, tamakkununnga ilann­gullugit nutarterinissat aserfallatsaaliuinissallu.

 

1999-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut matumuuna saqqummiunneqartoq taane­qareersutut innuttaasut inuunerminni atugaannut pitsanngorsaatissanik imaqarpoq. Tamatuma­ni isumagineqarpoq utoqqaat innarluutillillu atugaasa malunnaatilimmik pitsanngoriaateqar­nissaat aammalu minnerunngitsumik ilinniartitaanerup killiffiata qaffariartinneqarnissaa.

Aammattaaq illoqarnermi ineqarnermilu, pilersuinermi, ilinniartitsivinni, umiarsualivinni, isumaginninnermi napparsimmavinnilu nutarterinissat pisariaqartut malunnartumik salliutin­neqarnerulernissaannut aningaasanik illuartitsisoqarpoq.

 

Tamakku saniatigut ukiuni aggersuni suluusalinnut mittarfiliortiternerit amerlaqisunik anin­gaasalersorneqassapput, mittarfillu nutaaq siulleq sap. akunnera qaangiuppat atorneqalissaaq. Aamma takornariaqarnermi suliniutit ingerlateqqinneqassapput aammalu atortussiassalerineq nukittorsaaviginiarlugu aningaasaliisoqassalluni.

 

Kiisalu avatangiisinut tunngasunik suliniarnermi eqqakkanik ikuallaasarfiliortiternerit ingerla­tiinnarneqassapput.

 

Suliniutit tamakku aningaasatigut nammanneqarsinnaasumik ingerlatsineq akimornagu aallar­tinneqartussatut siunnersuutigineqarput. Naalakkersuisut isumaqarput aningaasaqarnikkut periarfissat aallaqqaammut taama killeqartigisut iluanni suliniutissanut nutaannut aningaasa­liissutissanik pissarsisoqarnera maluginiarneqartariaqartoq.

 

Naggaterpiaatigut ilanngullugu oqaatigissavara ilaasortat siunnersuutaat sisamat aningaasanut inatsisissamut siunnersuummut ilanngullugit suliarineqartussanngortinneqarsimasut tigune­qarsimammata. Siunnersuutit taakku taakkununnga naalakkersuisut isumaliuteqaqqinneranni ilanngunne­qarumaarput. Siunnersuutinut taakkununnga naalakkersuisut oqaaseqaatitik allann­guutissatut siunnersuutinut ilanngullugit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlatikku­maarpaat, taamaalilluni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap taakkununnga isummernini Aningaasa­nut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut ilanngussinnaaniassam­magit.

 

Taama oqaaseqarlunga aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartunit ilassilluarneqar­luni suliarineqarnissaanut kingusinnerusukkullu aappassaaneerneqarnissaa eqqarsaatigalugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaanut tunniuppara.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Aningaasanut inatsisissaq Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq imaqarpoq Inatsisartuni sulinitsinni anguniakkanik, tassalu inuttaasunut sullissinermi pitsanngorsaatissanik. Siumumiit nuannaarutigalugu maluginiarparput Naalakkersuisut aalajangiusimagaat innuttaasunut isuma­ginninnikkut, ilinniartitaanikkut peqqinnissakkullu atugarisat pitsanngorsarlugit ingerlatsinissaq. Taamatullu aamma qulakkeerniarsimagaat sanaartugassanut ukiunilu tullerni annertuumik iluarsagassanut aningaasaliissuteqarnissaq. Minnerunngitsumillu landskarsip nunanut allanut taarsigassarsianut akilersuinerata isumannaatsumik ingerlanissaa.

 

Taamaakkaluartorli Siumumit maluginianngitsuunngilarput Ingerlatsinermut, Sanaartortitsiner­mut Taarsigassarsitsisarnermullu missingersuutini angusat oqimaaqatigiissinniarneranni nunatta aningaasatigut sillimmateqarnerani appasinnerpaaffissamut inissillugu anguneqarsimasoq. Tamannali uippalliutissatut isiginngilarput. Siumumiilli uggoraarput, siorna ukiakkut 1998-mut ukiunullu tullernut aningaasanut inatsisissaq oqaluuserigatsigut, Siumumiit kaammattuutigisar­put tassalu nunanit allanit aningaasatigut attartukkat akilersornerisa siammasinnerusumik taarsersornissaat periarfissaqarnersoq Naalakkersuisut misissorsimanngimmassuk.

 

Tassami taamanikkulli takusinnaareeratsigu akileraarutit akitsuutillu qaffannginnissaat alajangiu­simaatigalugu illuuti­nik iliuarsagassarpassuit naammassiniarnissaannut tamanna nunap aningaa­saqarneranut suliassanullu pilersaarutaareersunut siunissami annertuumik sunniuteqassasoq, taamaammat Siumumiit inassutigeriissavarput, aningaasanut taarsersugassat siammar­nerisigut erngup nukingi atorlugit, inaallagissiorfissat, soorlu Qorlortorsuaq il.il. aningaasalersorneqarsin­naanerat misissoqqullugu.

 

Namminersornerullutik Oqartussat kommuneqarfiillu kattuffiata KANUKOKA-p isumaqatigiis­sutigisaat malillugit tapiissutit agguaanneqartalernerannik periuseq ineriarterteqqitassatut Siumumiit taperserparput. Tassuuna angujartuaarneqassammat najukkamit kommunit ingerlatsi­nikkut annertunerusumik akisus­saassuseqarlutik oqartussaanerat.

 

Nunarput tamakkerlugu nutarterinissamut immikkut ittumik iluarsartuussinissamut aningaasanut inatsimmi 1999-mut ukiunilu tullerni 320 mio. kr.-inik nalillit annertuut, tamakkua naam­masseriarpata siunissami illuutinik aserfallatsaaliuinissamut pilersaarusiornissani KANUKOKA-p peqataatinneqarnissaa Siumu­miit pingaarutilittut isigalugu maannangaaq kommunit tamakku­ninnga isumaqatigiinniarnissaat inassutigivarput, kommunit tassaammata najukkami iluarsagas­sat suunerannik, aammalu qanoq tulleriinniliersornerannik qaninnerullutik inissisimasut.

 

Siumumiit atortussialerinermik ingerlatsinerup Namminersor­nerullutik Oqartussanit tiguneqar­neranik atatillugu, ikummatis­sanik ujarlernermi iluaquteqarniarnissamut sullissinissami Green­land Research A/S-mut aningaasaleeqqinneq isumaqatigaar­put.

 

Qujanartumik ukiut ingerlaneranni ingerlatsiviit selskabet nunatsinni amerliartorput. Tamannalu ingerlatsiviup Lands­kassemut tapiissutinik isumalluuteqaratik ingerlasinnaanissaan­nik tulluar­poq.

 

Selskabet siulersuisuni issiasut ajunngitsorsiassaqarnissaat inimi maani aalajangernikuuarput.

Inuttalersugaaneranilu akuleruffigisinnaanngikkaluarlugit, Siumumiit Naalakkersuisunut misissoqqussavarput Namminersor­nerullutik Oqartussani atorfilittat selskabit siulersuisuini issiasut pisussaaffii ulluinnarni suliaannut attuumassuteqar­nersut, taamaappallu tamakkua aningaasat pissarsiassaat Lands­kassimut tutsinneqartarsinnaanersut.

 

Siumumiit pingaartipparput inuk qiteralugu inuuniarnikkut oqilisaassinerit ingerlanneqarnissaat, matumani Aningaasanut Inaatsisissami malunnaatilimmik amerlanerusunik aningaasaliif­figine­qartut tassaapput isumaginninnikkut arlaannik peqquteqar­tumik suliunnaartut amerleriarnerat, taamatullu naartunermi erninermilu sulinngiffeqartarnerup sapaatip akunneranik sivit­sorneqar­nera, aammalu meeqqat atuarfiinut ilinniartitsisunngor­niarnermi amerlanerusut peqataasalernis­saat.

 

Nuannaarutigalugu maluginiarparput aamma ilisimatusarnikkut eqitseriffiusunik aaqqissuussinis­saq, tamannami siunissami inuusuttut ilinniagaqartut, ilisimatusartullu ilinniagassatigut suliassa­minnut pitsaasumik siunnersorneqarlutillu sullinneqar­nissaannut pingaaruteqarmat.

 

Peqqinnissaqarfimmut tunngasut Kalaallit Nunatsinni ukiumoortu­mik kisitsisip ulluni makkuna­ni saqqummersut misissuataaraanni taakkua arlalinnik tupaallannartunik imaqarput, nappaassuaq AIDS nunatsinni suli siaruariartorpoq. Aammalu kræfteqalersar­neq suli annertuumik atugaavoq, taamatullu imminortarneq annertoqisumik suli atugaalluni.

 

Ilisimariikkatsitut nakorsanik allanillu suliaqartunut peqqin­nissaqarfiup iluani suli amerlaqisunik pisariaqartitsivugut. Taamaakkaluartorli pinaveersaartitsinerup tungaatigut suliniu­tit aamma Peqqinnisaqarfimmi sulisut nukissaqarfigalugit peqataaffigisaat inuttaasut pitsaasumik kingune­qaleriartortumik ineriartortinneqarmata Siumumiit nuannaarutigaarput.

 

Taamatullu aamma PAARISA-p sulinerata saniatigut suliniaqati­giiffiit inuillu ataasiakkaat suli annertunerusumik suleqataa­nerat qujassutigaarput. Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuu­tigissavarput PAARISA aqqutigalugu pitsaaliuineq pillugu paasisitsiniaanikkut suliniarnerit annertuumik tapersersorne­qarnissaat ingerlateqqullugu.

 

Peqqinnissakkut sullissinermi sulisunik amigaateqarneq pissuti­galugu ukioq manna aningaasa­liissutinik atuineruneq Siumup paasilluarpaa. Taamatulli Naalakkersuisut aningasanik amerla­nerusunik qinnuteqarnerat ukiunut tullernut aningaasaliissuti­nut naapertuuttumik aaqqiivigine­qarsoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut Siumumiit misissorneqaqquarput, taamaann­gippat immikkut qaffaasoqarnissaa inassutigalugu.

Siumut isumaqarpoq illoqarfigisaq qimallugu erniartortitsisar­neq Peqqinnissaqarffimmi ingerlat­sinermi maannakkut sulisunik amigaateqarnermik aaqqiinertut ajunngitsumik taasariaqartoq. Siunissarli ungasinnerusoq isigalugu aamma meeqqat angajoqqaal­lu aallaqqaammulli toqqissisi­masuunissaat pingaartuummat Siumumiit Naalakkersuisut inassutigissavarput ernisissiortutut ilinniartitaanerup immikkut aaqqissuussivigineqarnissaa Peqqin­nissaqarfiup eqiterneqanerannik suliamut ilanngullugu naliler­soqullugu.

 

Siumumiit nuannaarutigalugu taanngitsoorusunngilarput avatan­giisinut pinngortitamullu mingutsitsinnginissamik suliniarner­mut atatillugu, nunaqarfinni illoqarfinnilu angisuunik eqqakka­nut ikuallaavinnik pilersiortortitsisoqarnera.

 

Ukiuni tullerni aningaasaliissutissanut Naalakkersuisut ilann­gussisalermata illoqarfiillu miki­nerusut aamma soorlu Tasiilaq eqqakkatigut annertuumik ajornartorsiuteqarmata Siumumiit misissoqqussavarput taakkununnga naleqquttumik ikuallaavelior­toqarsinnaanera qaqugu aallartissinnaanersoq.

 

Inatsisartut ukiaq manna ataatsimiinnerat ammarlugu Naalakker­suisut Siulittaasuata aalisarneq, nunamilu inuutissarsiutit pillugit oqalugiaataa Siumumiit isumalluarfigaarput.

 

Siumumiit aalisarneq, takornariaqarneq aatsitassarsiornerllu nunatsinni aningaasaqarnikkut pitsaasumik sunniuteqartussatut isumalluarfigaagut.

 

Taakkualu akilersinnaasumik ingerlakkiartuaarnerata siuarsarne­qarnerat ingerlatiinnarneqassasoq kissaatigaarput, taakkuummata nunami suliffissanik amerlanerusunik pilersitsinermik kingune­qartussat.

 

Aalisarnermi avammut nioqqutissiorneq nunani allani niuerfiit allanngorarnerisa kingunerisaanik nunatsinni aningaasanik kaaviiaartitsinermi malussariffigigaluarlutigu Siumut isumaqar­poq, nunatsinni nioqqutissiornermi imartatsinni pisarineqartar­tut atorluarnerusariaqarigut.

 

Maannakkut aalisakkat qaqinneqarlutik tunisassiorfinni tunine­qaraangamik maangaannaq eqqarneqartartut suli annertuallaarput, tamakkulu unitsittariaqarpagut. Aamma aalisakkat, soorlu imminnguit allallu, amuneqareersut tunitsivissaqanngitsut atorluarneqarnerunissaat Siumumiit kaammattuutigissavarput, tamakkuummata nunatsinni suliffissanik amerlanerusunik piler­sitsisinnaasut.

 

Aalisakkanik suliffeqarfissuit suliaqarsinnaassusiisa ineriar­tornerat ilorraap tungaanut sumut killinnersoq qiviaraanni, isumalluarnartumik killiffiusoq tassaavoq, Nuka A/S nunatta iluani atugassanik nioqqutissiortussaq.

 

Nioqqutissiornermi, tuniniaanermilu Nuka A/S aallaqqaammulli isumannaatsumik inissisimanis­saa anguniarlugu Siumut isumaqar­poq Nuka A/S-ip Royal Greenland A/S-ip aallaqqaammulli Nuka A/S-imut Royal Greenland A/S-ip suleqataanissaa aala­jangiu­simasariaqartoq.

 

Neqissaqarnikkut savaateqarneq tuttuuteqarnerlu eqqarsaatigalu­git piffissami kingullermi savaatillit nersutaatiminnik piaq­qiortitsinikkut savaaqqanik amerlanerusunik tunisaqalernerat malunnarpoq, tamannalu aamma narsaatinik nersutinut nerukkaa­tissanik annertusaanikkut tamakkuninnga pissarsisalernerat.

 

Tamatumani takuneqarsinnaavoq nunatta iluani inuussutissati­gut imminut pilersornerup inertu­sarneqarnera siumut ingerlasoq.

 

Pilersaarusiornikkut siunniunneqartut ilagaat kukkukuujuteqar­neq, suliniutit taamatut ilusillit allallu nunani suliffinni amerlanerusuni pilersitsisinnaasut Siumumiit tamakkiisumik tapersoru­suppagut.

 

Nunatsinni silaannakkut angallannerup ineriartortinneqarnerata saniatigut imarpik qulaallugu timmisartuussisalernermi an­gusarineqartut nunatsinni avammullu angallannerup iluani siuariar­nertut tulluusimaarutigalugit taasariaqarpagut.

 

Mittarfiillu nuntaassat aqaguagunnguaq Sisimiuni aamma Aasianni atulertussaapput. Periarfis­sarlu manna atorlugu taakkunani najugaqartut Siumumiit pilluaqqorusuppagut.

 

Qularinngilarput tamatuma kingunerissagaa nunatta iluani angallannikkut akikillisaaneq aamma­lu tamanna takornarissat nunani allaneersut amerlanerulernerannik kinguneqarumaartoq.

 

Maannakkulli angallannermut killiffipput isigigaanni, suli ilisimasariaqarpoq timmisartut qulimiguullit suluusallillu aamma umiarsuit atorlugit angallanneq maannakkutut Landskasse-miit tapiissuteqarfiusumik ukiuni aggersuni ingerlagallassasoq.

 

Taamaattumik Siumumiit Naalakkersuisunut kaammattuutigissavar­put maannakkut tunumi timmisartuussinikkut aaqqissuussinerup pissuseqataanik maani kitaani periarfissaqarnersoq misissoqqul­lugu, tamanna angallannikkut akit apparsarneqarnissaanut kinguneqartussatut isigigatsigu.

Sisimiut innaallagissiorfiup ajutoornerata takutereerpaatigut ukiuni aggersuni sinerissami nutarterilluni iluarsaatassarpas­suit qaavisigut aamma Nukissiorfiit iluarsaassinertigut an­nertuu­mik pisariaqartitsisussaasut.

 

Siumut isumaqarpoq olie avataaniit tikisitaq kisiat isumalluu­tigalugu nukissiutitigut ingerlatsi­nerput inuiaqatigiinnut akisoqisoq siunissami qimakkiartuaarneqartariaqartoq.

 

Pinngortitap nukit tunniussinnaasai nunani allani atugarineqar­tut aamma nunatsinni pigaagut. Tamakkua atorluarneqarnerunis­saat illoqarfinni imminut qanittuni ataasiakkaanilu ukiuni aggersuni nukissiuteqarnikkut pilersaarusiornermi ilanngullugit eqqarsaatigisariaqarpagut.

 

Taamaattumik Siumumi isumaqarpugut tulluassasoq, aningaasanut inatsissat suliarineqartar­neranni ukiut sisamat kisiisa mis­singersiorfiginagit, ukiunilu aggersuni inuiaqatigiinnut suna akilersinnaanerunersoq aallaavigalugu missingersiusiutarneq siammarlugu angerlanneqartalerpat.

 

Naggataatigut Siumumiit maluginiarparput Naalakkersuisut saqqummiussamikkut ersersikkaat ukiuni aggersuni inuutissarsiu­tinut, sanaartukkanut attaveqatigiittarnikkullu aningaasartuu­tinik ikilisitsinissaq aammalu ilinniartitaanikkut isumaginnin­nikkut, peqqinnissamilu sullissinikkut kiisalu inissaqarniar­nikkut tulleriaarinermik allanngortiterinissat.

 

Tamanna Naalakkersuisut siunniussaat Siumumiit aaqqiissuteqar­figeqquarput. Maannakkummi illoqarnikkut imeqarnikkullu sulif­feqarfiit inuillu amerlanerusut sanaartortitsinermi peqataasin­naanerat inatsisitigut periarfissarsiunneqartoq isulluarnartu­tut isigigatsigu. Aammalu Siumumiit tamanna tutsuiginartilluti­gu.

 

Siumumiillu inuutissarsiutinut tunngatillugu aningaasaliissuti­nik ikilisitsisoqarnissaanik oqarneq isumaqarpugut nunap aningaasatigut isumannaatsumik inissisimanissaanik anguniaga­qarnermut tulluanngitsoq.

 

Maannakkummi Inatsisartuni suliassatta tulliuttut ilagaat nunami inuutissarsiutinik aallartitsiniar­tut taperserneqartar­fissaanik pilersitsinissaq.

 

Nunatta avammut niuernikkut aningaasat isertitai malunnartumik qaffariartunngillat, naak nioqqutissanik eqqussuinerput malun­nartumik annertusiartorpoq. Taamatullu inuuniarnikkut oqili­saassinermi inunnik isumaginninnermi aammalu akileraarutit akitsuutillu qaffannginnissaa­nik anguniagaqarnermi pisussaaf­fiit isigalugit aningaasanut inatsisissap ilusilerneqartarnis­saat Siumumiit pingaartipparput, tassa siuliani oqaatigeriik­katsituut ungasinnerusoq isigalugu, taakkua ilusilerneqartassa­sut.

 

Siumumiit taamatut oqaaseqarluta inassutigaarput 1999-imi Aningaasanut Inatsisissap ukiunullu tulliuttunut missingersior­fissat aappassaaneerlugit saqqummiunneqannginneranni Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliami aamma ilaasortat oqaluuserisas­sanngortitaat ilanngullugit suliari­neqassasut.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Ukiuni kingulliunerusuni inimi maani inuiaqatigiinnilu inuiaqa­tigiit ukiuni aggersuni piorsagaa­neranni annertuumik pingaaru­teqartussanik aalajangiisoqartarsimavoq.

 

Inuiaqatigiit piorsagaanerat nunarsuup avatitsinniittup piorsa­gaajuarneranut naleqquttunngorsar­tuassappat aalajangiisarnerit pisariaqarsimapput, ilaatigut siunertarineqarluni pisortat inuutissar­siutinik ingerlatsinermut akuuvallaanerata millisik­kiartuaarneqarnissaa.

 

Siunertaq tassaavoq, inuutissarsiummik ataasiinnaavallaartumik tunngaveqarneq qimallugu inuutissarsiuteqarneq ingerlalluartoq inunnut ataasiakkaanut, ilaqutariinnut inuiaqatigiinnullu iluaqutaasoq pilersissallugu.

 

Atassutip inuutissarsiuteqarnermut politikkiani tamanna qitiul­luinnarpoq.

Nunarsuarmioqatitsinnut naleqqussaaniarluni inuiaqatigiillu piorsagaanerat periarfissilluarumal­lugu, ilinniartitaanikkut, ilageeqarnikkut, aatsitassarsiornikkut, angallannikkut, Royal Greenland-imi naleqqussaanikkut, KNI-mik allanngortiterinikkut kiisalu Tele-kkut sullissinermi. Arlalip­parssuartigullu soorlu isumaginninnermi aaqqissuusseqqinnikkut, kommuninik aaqqissuus­seqqinnikkut, eqqartuussiveqarnermi aaqqissuusseqqinnikkut alloriarnerit pingaartut alloriarfigi­neqarsimapput.

 

Alloriarnerup pingaaruteqartup siulliup iluaqutissartai siul­liit maanna iluaqutigineqarsinnaalere­erput. Mittarfiit siulliit qanittukkut atorneqalissapput. Royal Greenland-mi naleqqussaa­neq aallarteruttorpoq.

 

KNI-ip allanngortiternera naammassigaluttuarpoq, Tele-llu nunarput tamakkerlugu sullisiinnaa­lersimavaa.

Inuusuttut ilinniarfinnut ussagarnerat aatsaat taama annertuti­gilersimavoq nunanilu allani ilinniarsinnaanerat pitsanngorsr­neqartuarluni.

 

Ilinniartitsisussanik ilinniartitseriaaseq nutaaq aallartillu­artoq aallaavigalugu Atassut-mi assut neriuutigaarput ilinniar­titseriaaseq nutaaq ilinniartitsisussaaleqinerup anigorniar­nerani iluaqutaal­luarumaartoq.

 

Aatsitassarsiornermi suliniutit ukiut tamaasa annertusiartort­put. Aasaq manna Nanortaliip eqqaani gultimik misiliilluni tunisassiassamik piiaaneq ingerlanneqarpoq, misiligutaasullu isumalluarnaraluartut, taamaattoq isumalluarpallaarnissaq suli mianersuuttariaqarpoq. Taamaak­kaluartoq aatsitassarsiorluni uuliasiorlunilu suliniutaasut Atassut-mi assut isumalluar­figaavut.

 

Aalisakkatigut tunisassaiat annertunerusumik suliarinagit nunanut allanut tunineqartarnerat Naalakkersuisunit sammineqar­nerusariaqalerpoq. Tassani suliffissarpassuit ullumikkut nunanut allanut "tunisarigut" oqaatigisariaqarmat.

 

Atassut-mitt Naalakkersuisunut qinnutigissavarput tunisassior­tut piaartumik oqaloqatigileqqullu­git, qanorlu iliorluni aalisakkanik tunisassianik naammassillugit nunatsinni tunisas­siornerusin­naaneq, tunisassiortariaqarnerlu aaqqiivigeqqullugu.

 

Naak aningaasatigut periarfissaasut killeqaraluartut Naalakker­suisut erninermi sulinngiffeqartar­nikkut utoqqalinersiatigut isumaginninnikkullu pitsanngorsaatinik piviusunngortitsisimap­put, isumaginninnikkullu atugassarisaasut pitsanngorsarneranni inuup pisortanit ikiorserneqarnissa­mik pisariaqartitsilerfiani pisariaqartitsineq malillugu ikiorserneqartarnissaa Atassut-mut qitiulluinnartussaavoq, kattuffimmut aalajangersimasumut ilaasortaaneq pinnagu.

 

Nuka A/S-imik nunaqarfinni tunisassiornermik isumaginnittussa­mik pilersitsineq Atassut-miit assut isumalluarfigaarput. Naak aallarteriarnermi ajornartorsiuteqartoqaraluartoq Atassut-mi qularinngilarput ingerlatsivik siunissami nunaqarfinni tunisas­siornermi annertuumik pingaarute­qalerumaartoq, nunaqarfinnimi nunatsinni tunisassiassanik annertuumik periarfissaqartoqarmat.

 

Alloriarnertut siullertut taasinnaasarput inuiaqatigiit tamar­miullutik alloriarfigisimavaat tamar­miullutik akisussaaqataaf­figisaat.

 

Suut tamaasa isigalugit alloriarnerup siulliup inuiaqatigiit ukiuni aggersuni piorsagaavigineqarlu­arnissaannut aqqutissiuus­silluarsimagaluartoq illuatungerisaa eqqumaffigissavarput.

 

Allanngortiterinerit naleqqussaanerillu ilaatigut sakkortusar­simasut pisariaqarsimasulli kingeraat, kommunit arlaqartut aningaasarsiornikkut sanngiillisimanerat peqqinnissaqarfimmi ajornartor­siutit annertusiartornerat inissaaleqineq suli ajornartorsiutaammat annaertooq. Meeqqat inuusut­tullu suliffi­gineqarnerat suli killeqarmat, alloriarnissamilu tulliuttumi suliassat taakku pingaaru­teqartut Atassut-mut qitiulluinnaru­maarput.

 

Illoqarfiit pingasut/sisamat qitiutinnerullugit piorsaanerup ingerlasimanera nuna tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu nassuiaammi saqqummiunneqartussami ersarissumik takuneqarsin­naavoq, tamatumalu nunap sinneranut suna kingunerilerneraa aamma takuneqarsinnaalluni. Aamma tassani atuarneqarsinnaavoq Uummannami Upernavimmilu nunaqarfimmiut amerliartor­tut, taamaa­lillunilu erseqqissarlugu, inuit aalisagalimmut suliffissalim­mullu kajungertarnerat.

 

Atassut-mut assut pingaaruteqarpoq kommunit aningaasarsiornik­kut sanngiillisimasut Nanorta­limmi puisip neqaanik tunisassior­nissamik suliniuteqarnertut inuutissarsiornikkut piorsaanissa­mik periarfissinneqarnissaat.

 

Nunami suliffinnik pilersitsinissamut periarfissaalersussat nutaat tassani annertuumik atorluarne­qarunik sunniuteqarluar­sinnaapput, pingaartumik iluarsagassarpassuit aallartereersut eqqarsaati­galugit.

 

Atassut-mi qangali pingaartitaraarput nunami suliffinnik pilersitsiniarneq periarfissarissaarneru­sariaqartoq. Pingaarti­taraarput soorlu sanaartornermi atortussanik ineriikkanik tikerartitsiinnarani nunatsinni sanaartornerunissaq.

 

Atassut-mi aamma isumaqarpugut nutarterinissamik pisariaqartit­sinerujussuarput atortussanik nunatta silaannaanut naleqqutinn­gitsunik atuivallaarnitsinnik aamma tunngaveqassasoq.

 

Atassut-miit Naalakkersuisunut sakkortuumik inassutigissavarput namminersortut suleqatigalugit sanaartornermi atortussanik nunatta silaannaanut naleqquttunik sanaartulernissaq piviusunn­gortinniaqqullugu, tamannalu suliniutit allat peqatigalugit, kommunini aningaasarsiornikkut sanngiillisimasuni ingerlanniaq­qullugu, aningaasarsiornikkut periarfissaqarnerulerneq kingu­nerissammagu.

 

Sanaartornermi atortussanik nunatta silaannaanut naleqquttunik nunatsinni pilersitsisoqarsinnaa­neranut Siku Blok assersuutis­saavoq pitsaalluinnartoq.

 

Aamma oqaatigisariaqarpoq Paamiuni amutsivik kommunimut tun­niussimasarput assersuutissaq­qimmat periarfissaqarneranik.

 

Taama aaqqissuussinikkut suliffissaqanngitsorpassuit suliler­sinneqassapput, kommunillu isumaginninnermut aningaasartuutaat millisillugit.

Ingerlaqqitsinnanga ersarissumik oqaatigilara Naalakkersuisut aningaasaqarnermut politikkiat Atassut-miit tamakkiisumik tapersersoratsigu makkuninnga tunngaveqarmat:

Aningaasanik sukannersumik aqutsineq.

 

Aningaasarsiornerup patajaallisartuarnissaa, nunanut allanut akiligassat isumagiuarsinnaajumal­lugit.

Nalilinnik pilersitsinerunissaq aningaasarsiornerulernissarlu qulakkeermagit.

 

Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq tamaat ataatsimut isigalugu taakkartukkannik tunngaveqartoq anguniakkamigut tamakkiisumik Atassut-miit tapersersorne­qarpoq, ukiut missingersuusiorfiusut ilanngullugit aningaasartuutit isertitallu naligiinnerannik kinguneqarmat.

 

Atassut-miit aamma Naalakkersuisut isumaqatigaavut akileraaru­tit akitsuutillu sapinngisamik allanngortinnginnissaanik anguniagaqarmata, inuutissarsiutit innuttaasullu ulluinnarni inuuniar­nerat eqqarsaatigalugit, kisianni amerlanerusunik isertitaqarnissamik pisariaqartitsivugut.

 

Taamaattumik nunanut allanut akiligassatta akilersornerisa sivitsuallassinnaaneranut Atassut oqalliseqataasinnaavoq, sukannersumik aningaasanik ingerlatsineq ingerlatiinnarneqas­sappat aammalu isertitat aningaasartuutillu naligiinnissaat aalajangiusimaneqassappat.

 

Taamaakkaluartoq Peqqinnissaqarfik kiisalu raajanullu akitsuu­tip qaffanneqarnissaanut tunnga­sut Naalakkersuisuni aningaasa­qarnermullu ataatsimiititaliami sukumiinerusumik nalilersoqqul­lugit kissaatigissavarput.

 

Peqqinnisaqarfik sulisoqarniarnikkut annertuumik ajornartorsiu­teqarpoq taartaagallartunik sulisoqarnerujussuarmik kinguneqar­tumik. Tamatuma kinguneraa aningaasaliissutaasut ulloq manna tikillugu 42 mio. kr.-inik sipporneqarsimammata - aningaasat pinngittooratik akiligassaa­sut.

 

Akuerineqarsinnaanngilluinnarpoq Naalakkersuisut imaluunniit aningaasaqarnermut ataatsimiiti­taliaq aningaasaliissutit sipportariaqalernerannik ilisimatinneqarsimanngimmataluunniit. Ilisimatitsisarnermi naalakkersuisoqarfinnit allanit atorneqar­tarmat.

 

Atassut-mi aamma isumaqarpugut nunap immikkoortortaani qitiusu­mik napparsimaveqalernissa­mik suliniutaasut pimoorunneqarneru­sariaqartut, pilersitsinissarlu siulleq nunatta kujataani pilersinneqaqqullugu.

Aningaasaliissutaasunik sippuineq taartaagallartunik sulisoqar­pallaarnermik annertunerusumik tunngaveqartoq takussutissaatip­parput Peqqinnissaqarfiup tamakkiisumik aningaasaliiffigineqar­nera qaffaaffigisariaqassasoq, Peqqinnissaqarfiup tamakkiisumik aningaasaliiffigineqarnera qaffaaffigisariaqassasoq, Peqqinnis­saqarfik ajornartorsiutigisaminik qaangiiniarsinnaaneranut pitsaanerusumik periarfissikkumallugu.

 

Peqqittuunissaq tamatsinnut qitiulluinnartuuvoq, suliniutaasul­lu unitsinneqarsinnaanngillat aningaasaliissutaasut nunguler­neri pissutigalugu.

 

Peqqinnissaqarfimmut aningaasaliissutaasut qaffaavigineqarsin­naaneri Naalakkersuisunut eqqarsaatigeqqullugu Atassut-miit kissaatigaarput, inassutigissallugulu Peqqinnissaqarfimmi aningaasaliissutaasut Aningaasanut Inatsimmi tulleriinnilersor­neri aaqqissuussinermut nutaamut naleqqussarneqassasut.

 

Naalakkersuisut aamma siunnersuutigaat raajanut akitsuutip qaffannissaa, qaffaaniarneq Atassut-miit imaaliinnarlugu akuerisinnaanngisarput. Tamanna Naalakkersuisuni Aningaasaqar­nermullu Ataatsimiititaliami sukumiisumik nalilersoqqissaar­tariaqarpoq. Tuniniaavinni arlaqartuni pissusiusut takutippaat qaffaanissaq aalisarnermut ajoqutaasinnaasoq.

 

Inissialiortitsinermi allaasumik aningaasalersuisalernissaq Naalakkersuisut siunnersuutigaat. Atassut-mi neriuutigaaput siunnersuut ajornartorsiummut annertoqisumut arlalinnullu oqimaat­torsiortitseqisumut aaqqiissutaajumaartoq.

 

Aaqqiiniarnerup aamma ilagisariaqarpaa ingerlatsiviit Namminer­sornerullutik Oqartussanit pigineqartut sulisuminnut inissias­sanik namminneq sanaartulernissaannik piumaffigineqarnerat, illoqarfinnimi anginerusuni inissiat attartortitassat amerla­nerusut taamaaliornikkut pissarsiarine­qarsinnaammata.

 

Naalakkersuisut aamma siunnersuutigaat ingerlatsiviit Namminer­sornerullutik Oqartussanit pigineqartut sinneqartoorutimik ilaannik tunniussaqalernisaat. Tamanna Atassut-miit isumaqati­gilluinnarparput isumaqarlutali naliginnaasumik periusiusut atorlugit tamanna pisassasoq siunnersuutigineqartutut ilusiler­nagu.

 

Atassut-miit Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut inassuti­gissavarput Ataatsimiititaliap aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik suliaqarnermini ingerlatsinermi aningaasartuu­tinik sipaaruteqarnissaq anguniaqqullugu pingaartumillu EDB-nik atortorissaaruteqarnermi nutaanik pisinissaq unitseqqullugu ukioq 2000-imi ajornartorsiutaalersussat immikkut isiginiaati­galugit.

Aamma isumaqarpugut takornariartitsivik "allisitsiutilerluni" misissoqqissaartariaqartoq, isumaqaratta umiarsuarsuarnik sinersorluni takornariartitsisarneq inuiaqatigiinnut akiliute­qarnerusariaqartoq.

 

Taama oqaaseqarallarluta siunnersuutip aappassaaneerneqarnissa­minut ingerlatinneqarnissaa akueraarput, tamannali pitinnagu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarnissaa aamma akuersaarlugu.

 

Siunnersuutip saqqummiunneqartut Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliami isummerfigeqqis­saarneqassapput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Naalakkersuisunut ilaasortap aallaqqaasiullugu tupinnartuliari­niarlugulusooq 1999-imut inatsi­sissatut siunnersuutip iserti­tassatigut aningaasartuutissatigullu oqimaaqqatigiissitsiviusi­manera­nut oqaaserisai oqaaseqarfigeqqaassagaanni allamik oqartariaqanngilaq, qanormi allatut!

 

Aappaattut aningaasartuutissatut siunnersuut najoqqutaralugu 4,4 mia. kr.-nit atugassaasut ilaasa 3,8 mia. kr.-niusut ingerlatsinermut atorneqarnissaasa, tassa Landskarsip aningaa­sartuutissaasa 87%-iisa, sanaartugassatigut inuiaqatigiit pisariaqartitaannut naapertuuttuunnginnerat tikkuartariaqarpar­put.

 

Matumanilu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup inuiaqatigiinni oqaaserisai inuiaqatigiit pisariaqartitaannut kuseriarniminiin­naammata tikkuartariaqarluni. Assersuutigalugu meeqqeri­vinni inissaminnik utaqqisut ullumikkut 1.400 missaaniittut toqqamma­vigalugit kommunit qinnutigisimasaat 30 mio. kr.-nit missaan­niikkaluarput, naalakkersuisullu siunnersuutigaat taamaallaat 5,5 mio. kr.-nit meeqqeriviliornernut atorneqassasut.

 

 Ilaqutariinnut meeralinnut oqilisaassinissamik meeqqallu peroriartortut isumannaatsumik isumagineqarnissaannik angunia­gaqarnermik oqalunnermut tamanna unneqqarissaarnerunngilaq, tamannali kingusinnerusukkut tikikkumaarparput.

 

Utoqqaat amerliartormata tamanna Naalakkersuisunit arajutsisi­maneqanngilaq, taamaattorli utoqqarnut inissialiornermut aappaagumut Naalakkersuisut siunnersuutaat najoqqutaralugu aningaasat ukioq mannamut atugassiissutigineqartut pingajorar­terutaannaat atugassanngortinniar­neqarput.

 

Taamaattumik inuiaqatigiit pisariaqartitaat najoqqutaralugit aningaasalersugassat Naalakkersui­sut aaqqiiviginagit kaammi­saannagassatut siunerminniitsitaat Inuit Ataqatigiit annertuu­junerar­tariaqarpaat.

 

Aningaasat tamakkununnga atorfissaqartinneqartut nassaariniar­neranni Naalakkersuisut annertu­nerusutigut tikkuartugaqanngil­lat, piumassuseqarnerat amigarpoq.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiit ilaatigut isertitaqqortussuseq najoqqutaralugu akileraartarnerup aaqqiiviginissaa, Namminer­sornerulluni Oqartussat allaffeqarfissuanni siullermik sulisu­nik amerlisaajuarnerup unitsinneqarnissaa, ukiunilu aggersuni anguniagassatut aalajangiilluni amerlisaajuarnerup unitsinne­qarnissaa, ukiunilu aggersuni anguniagassatut aalajangiilluni annikillisaavigineqarnissaa, aalisakkat qaleruallillu suliari­neqaratik nunatsinnit annissorneqartut akitsuussivigineqarsin­naanerat eqqussukkallu, soorlu qamuterparujussuit assakaasullit akitsuu­serneqarnerisa qaffaaviginissaat pisariaqarluinnalersu­tut isumaqarfigaat. Soorlumi aamma ammaanermi Naalakkersuisut oqalugiaataat najoqqutaralugu oqallinnermi oqareersugut. Tamak­kuli kingusinnerusukkut itisileriffigissavagut.

 

Susassaqarfiilli tulleriiaarlugit oqaaseqarfigeqqaassavagut, amerlasuutigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aappassaa­neerinninnissamut suliaqaqqinnermini misissuiffigalugit oqaase­qarfigisassaattut isigineqaqqusagut.

 

Naalakkersuisut siulittaasuata allattoqarfia.

Qarasaasianik atortulersornerup immikkuualuttunut agguataarne­qarsimanerata suunngitsuusaarti­tai tukappallaartutut isikkoqar­put. Aningaasaliissutimmi aningaasaliiffinnut arlaqartunut siam­marneqarsimasut katikkaanni qarasaasiatigut atortulersorneq ukiumut tullermut 27 mio. kr.-nit angullugit aningaasartuutigi­neqalersaarpoq.

 

Tulliullugu Ataatsimiititaliamut misissorneqaqqusarput Nammi­nersornerulluni Oqartussat selskabiutaanni siorngereerlugit ukiuni tulliuttuni pissarsiarineqartussatut akiliutigitinniar­neqartut ukiumut 20 mio. kr.-iusut suut toqqammavigalugit taama aningaasartalerneqarsimaneri­nut tunngasuuvoq. Taama ukiut arlaqartut siusinaartumik Naalakkersuisut aningaasartaliisima­nerat selskabitut ingerlassivinnik paaseqatiginnissuteqareerni­kut pisimava?

 

Nammminersornerulluni Oqartussat Danmarkimi allaffeqarfiannut aningaasaliissutinut tunngatil­lugu paasiniarneqaqquarput Danmarkimi ilinniagaqartut inissaqarniarnerisigut suliassat aggua­taarsimanerat qanoq isumannaarneqarsimanersoq.

 

Inuit Ataqatigiit ilinniagaqartunit saaffigineqartarnerput najoqqutaralugu Danmarkimi allaffeqar­fiup ilinniagaqartortatta inissarsiornerini peqataanerunissaa najoqqutaralugu Danmarkimi allaffeqarfiup ilinniagaqartortatta inissarsiornerini peqataa­nerunissaa pisariaqarmat. Apeqqut tamannarpiaq pillugu inatsi­sartuni ilaasortap Maliinannguaq M. Mølgaard-ip ataatsimiinner­mi matumani oqaluuserisassatut siunnersuutaa innersuussutigis­savarput.

 

Aningaasaqarnermut ineqarnermullu naalakkersuisoqarfia.

Sanaartugassanik aningaasaliisarfiunermi saniatigut naalakker­suisoqarfiup sanaartornermut nakkutilliisuutinneqarnera sanaar­tornermik ingerlataqartunit ippigineqartoq naalakkersuisoqar­fimmut allamut nuunneqartariaqarnera Inuit Ataqatigiit kaammat­tuutigaat. Taamatummi periuse­qarneq susassaqarfinni allani aaqqinneqareerpoq, soorlu peqqinnissakkut nakkutilliisoqarneq peqqinnissamut naalakkersuisoqarfimmit Naalakkersuisut Siulit­taasuanut nuunneqareersoq.

 

Illuutinik atortorissaarutitigullu aqqusersuutinik nutarteri­sariaqarnemrut qitiusumit aqunneqartu­mik konto nutaaq 20.10.33 aqqutigalugu aningaasaliissutinut tunngatillugu Inuit Ataqati­giit pisariaqartippaat aningaasat pineqartut atugassiissutigi­neqartussanngorlugit agguaanneqartarnis­saat aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq paaseqatigalugu isumannaarneqartassasut.

 

Inuussutissarsiutinut aallartinniartunut ingerlareersullu ikiorserneqartariaqartarnerinut tapiissute­qartarneq suli naalakkersuisoqarfinnut arlaqartunut agguataarneqarsimavoq. Soorlu inuussutis­sarsiutinut siuarsaanernut, matumani akunnit­tarfigissarnernut nunamilu suliffinnut tunngasutigut oqartus­saaneq aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmiittoq, ESU aqqutigalugu tapersiisar­neq aalisarnermut uumasuuteqarnermullu samminerusoq aalisarnermut naalakkersuisoqarfim­miippoq. 1998-imi upernaakkut Inatsisartuni oqallinneq najoqqutaralugu tapersiisarnerit piumi­narnerusunngorlugit ataatsimoortinneqa­lernissaat aammaarlugu nalilerneqaqqussavarput. Ataatsimiitita­liaqarneq eqqarsaatigalugu tamanna Inuussutissarsiornermik Ataatsimiititamik pilersitsinikkut isumannaarneqarsinnaasoraar­put, soorlu Aalisarnermut, Piniarnermut Uumasuu­teqarnermullu Ataatsimiititaliap taamaattussanngorlugu atuuttussanngortinne­qarneratigut.

 

Kommunit Landskarsimut akiitsoqarnerat eqqarsaatigalugu ullu­mikkut kommuni ataasituaq suli akiitsoqaraluartoq kommunit ilaasa akiitsuminnik aningaaserivinnut erniakinnerummata nuutsisi­manerat ilisimaneqartariaqarpoq.

 

Kangaatsiallu kommunianut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiif­fiusumik siornali kaammattuuti­gisaa, tassalu kommunip akiitsuisa ukiuni tallimaniluunniit akilersorneqarunnaarallarlutik erniaarutinneqarnissaannik siunnerfigineqartoq Naalakkersuisut malissimanngikkaat takune­qarsinnaavoq. Taamaasilluni kommuni inuussutissarsiutitigut siuarsaaqataanissamut aningaasanik atorfissaqarteqqisaminik ukiumut 2 mio. kr.-nit pallillugit taarsersuisinneqartuarluni. 2 mio. kr.-nit Landskarsimut kuseriarniminiinnaasut kommunimut pineqartumut aningaasarparujussuupput.

 

Kommunit, Landskarsimut aningaaserivinnullumi, akiitsoqarnerisa oqaaseqarfioginerini ukiuni kingullerni kommunit ataasiakkaat miliuunerpassuarnik akiitsoqarsimagaluarlutik akilersuisinnaa­simanerat tikinngitsoorusunngilarput.

 

Ilulissat Maniitsullu kommuniisa akiitsuminnik akilersuigasuar­sinnaasimanerannut Namminer­sornerulluni Oqartussanit suliffe­qarfinnik nuussinikkut annikigisassaanngitsumik periarfissamik­kut aaqqiivigineqarsinnaasimanerat ilinniarfigisimasariaqarip­put Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Paamiut kommuniat periarfissarissaanngikkaluarluni aningaasar­tuutinik aqutsilluarnermigut akiitsuerussinnaasimasoq nersua­laanngitsoortariaqanngilaq. Kisianni siusinnerusukkut kommunit ataasiakkaat suliffeqarfin­nik nuussinikkut ilorraap tungaanut aningaasarsiornikkut saatsinneqar­sinnaasimasut ilinniarfigalugit ullumikkut kommuni­nut aningaasaqarniarnermikkut suli saatsin­neqarsinnaasimasut ilinniarfigalugit, ullumikkut kommuninut aningaasaqarniarner­mikkut suli ingerlaniapiloortunut atorneqarnissaata eqqumaffi­gineqarnissaa Naalakkersuisunut kaammattuu­tigerusupparput. Kommunit taama pineqartariaqarnermik pisariaqartitsisut taa­gunngikkaluarlugit arlaqarmata Naalakkersuisut allanit ilisima­nerussavaat.

 

Tassungali atatillugu inatsisartuni ilaasortaq Maliinannguaq M. Mølgaard-ip ataatsimiinnermut matumunnga oqaluuseritikkumallugu siunnersuutaa, nunatta ineriartorteqqinnerani qanoq siunnerfe­qarnissamik ataatsimoorussamik pilersaaruteqartariaqarnermut tunngasoq innersuussu­tigissavarput.

 

Aammalu kommunit immikkut ajornartorsiortunik taallugit tapiif­figineqartartunut tunngatillugu siusinnerusukkut Aningaasaqar­nermut Ataatsimiititaliap kaammattuutigereersimasaa eqqaasit­sissutigerusupparput.

 

Kommunit sorliit ajornartorsiuissunik nalunaaqutserneqartar­nerat Kommunit Kattuffiata siuller­paalluni oqaatigisinnaasaria­qarpaa tamannalu aallaavigalugu Namminersornerulluni Oqartussa­nut isumaqatiginninniutigalugu.

 

Konto 20.10.34, akunnittarfigissarnernut tunngasunuunerusoq tapersiisarnermut, tunngatillugu sanaassat tapiiffigineqarnis­samut akuerineqartussat kvadratmererimut akigitinniagaata qaffasin­nerpaaffilernissaat Aningaasaqarnermut Ataatsimiitita­mut ilanngullugu naliliiffigeqqussavarput.

 

Talittarfiliortiternermut aningaasaliissutaasussatut aalajan­gerneqarsimasut illoqarfinnut nunaqar­finnullu sunut atorneqar­nissaannik Naalakkersuisut inassutigisímasaanni Ittoqqortoor­miit usingiaasarfittaarnissaannik inatsisartuni ilaasortap Evald Brønlundip siorna siunnersuutigisaanut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Inatsisartut aningaasaqarnermut ataatsimiitita­liaanut allagarisai 13. oktober ullulerneqarsimasut innersuus­sutigaluigit, Naalakkersuisunut ilaasortamut apeqqutigissavar­put, 1999-imi Ittoqqortoormiit usingiaasarfittaarnissaannut siorna neriorsuutigi­sani sooq peersimaneraa nassuiaateqarfigeq­qullugu.

 

Taamanikkummi Naalakkersuisunut ilaasortap allagaqarnermini sanaartornermut aqutsisoqarfiup ilumut siunnersuutigineqartup piviusunngortinneqarnissaata pisariaqassusianik inassuteqarnera oqaatigaa, suliassaq kr.-ninik akeqassangatinneqarpoq.

 

Illuliortiternerup inissialiortiternerullu aningaasalersorne­qarnera suli tmamakkiisumik oqaaseqar­figisinnaanngilarput, ilaatigut aningaasalersueriaatsip allannguutissaattut peqqussu­tissatut siunnersuutip akuerineqannginnerani ineqarnermut ataatsimiititaliap isummernissaa utaqqisaria­qaratsigu.

 

Nunaqarfinnili illuliaasarut 10 mio. kr.-nit atorlugit illut nipitartut qulit sananeqarnissaannut 10 mio. kr.-nit aningaasa­liunneqartussatut siunnersuutaasumut tunngatillugu, aningaasat pineqartut ilaannaasaluunniit nammineerluni illuliaasartunut nuunneqarnissaat siusinnerusukkulli aningaa­saqarnermut ataatsi­miititaliap inassutigisimasaa malinneqarsimanngitsoq paasivar­put, soormi taava?

 

Illulioriaatsimmi taakku imminnut sanilliutissagaanni 10 mio. kr.-nit atorlugit sanasunit illulias­sat inoqutigiinnut 20-inut taamaallaat sananeqrsinnaapput. Assersuutigaluguli ukioq mannamut 29 mio. kr.-nit atorlugit nammineerluni illuliat 76 sananeqartussaallutik.

 

Siunissami nammineerluni illuliaasartussani Illorput 2.000 kisiat siunnerfiummat, Inuiat Ataqati­giit pisariaqartippaat kommuneqarfinni tamani nammineerluni illuliorniartunut ikiuut­tartussanik pikkorissaasoqarnissaa.

 

Ullumikkut ilisimaneqarpoq nammineerluni illuliorniat siunner­sorneqarnissaannut 20.000,- kr.-nit illuliassamut ataatsimut aningaasaliissutaasartut iluanneereersut. Siunnersuineq Ini A/S-ip isumagisassaa amerlanerpaatigut atorneqanngilaq.

 

Tassa imaannerluni Ini A/S-ip suminermilluunniit siunnersuisu­ssaaneq isumaginngikkaluarlugu ukiumut 1,5 mio. kr.-nit missaat pisarai? Nammineerluni illuliat ukioq manna ukiunilu aggersuni 76-it missaaniittarpata illuliarlu ataaseq 20.000,- kr.-ninik pissarsissutigisarsimagunikkut taamaassimassammat.

 

Aningaasat pineqartut 1,5 mio. kr.-niusut mandetimit atorlugit aaqqissuussinertut kommunit avitseqatigalugit atorneqarpata nalunaaquttap akunneri 51.000 atorlugit nammineerluni illulior­tut ikiorneqarsinnaapput. Tamanna toqqaviliornermut aamma illuliat silataasa matunissaan­nut naammassangatinnarpoq.

 

Nammineerlunimi illuliortarnerup anersaava kusanartoq qimanne­qartariaqanngimmat illutaarni­artup illussaminik inaasaanissaa ukiornerani ingerlanneqartarsinnaavoq.

 

Ullumikkut namminneerlutik illukliorniartut aasap piniarfigis­sinera, aalisarfigissinera allatigullu inuussutissarsiornermut atoruminarnera illuliorniarnerminnut piffissaqarfigineq ajora­mikku ajornartorsiutigisarpaat.

 

Aammalu Naalakkersuisut nammineq siunnerfigisamik ilaat, tassalu toqqaviliornermut taarsigas­sarsisitsisinnaaneq, ator­nerusariaqaraat isumaqarpugut. Assersuutigalugu namminneerlutik illuliorniartut ilaasa arfineq pingasuusut illuliassamik pitsaanerunissaat qajannaatsuunissaallu siunertaralugu be­tonimik toqqaveqarnissaat anguniarlugu ukiup matuma ilarsua naalakkersuiso­qarfimmut saaffiginnissutigisarsimagaluarpaat iluatsitsiviunngitsumilli. Uffa Ini A/S taamatut siunertaqarneq iluaralugu pilerrsaarusiaamik suliaqareersimasoq.

 

Qamutit motorillit eqqunneqarnerini akitsuusiunneqartartoq ullutsinnut naleqqunnerusunngorlu­gu avatangiisinillu minnger­saanerup annikillisarnissaanik siunnerfimmut naapertuunneru­sunngorlugu aaqqiivigineqarnissaa Inuit Ataqatigiit siunnersuu­tigaat. Tamatumani bilip ilorrisi­maarniutip akia najoqqutaralu­gu aaqqiinissaq nassaatarisariaqaraa isumaqarpugut, tassa bilip pisiarineqartup akiata %-ia aalajangersimasoq akitsuutitut akiligassaalissalluni.

 

Ullumikkut bilit qanorujussuaq akeqarnerat apeqqutaatinnagu eqqunneqarnerini 50.000 kr.-nik aammalu 35.000 kr.-ninik akitsuuserneqartarput, benzinatortuunersut diselitortuunersul­luunniit taamaallaat apeqqutaatillugu.

Tamatuma kinguneranik nunatsinni bilit pisiarineqartartut soolu nunani allani akigitinneqartunit akikinneruinnanngillat. Ataatsimiittarfimmit silammut itsuarutta takusinnaavarput Naalakkersui­sut pisortaqarfiilu bilitaajortortuartut allaat sermersuakkut itivissutigineqarsinnaasunik, suliffe­qarfiit pisortallu ingerlassivii allat killeqanngiusartumik bilitaajor­torput.

 

Suliffigisamullu atasumik bileqartitaasarnerup taamaallaat ukiumut 20.000 kr.-inik atuisumut ullumikkumut akileraarutaa­sussatut nalilerneqarsimanera ilanngullugu allanngortinneqassa­soq, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititamut aammalu Akileraartar­nermut Ataatsimiititaliamut ilanngullugu aaqqiivigitinniarne­qassasoq Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat.

 

Suliffimmut atatillugu bileqartitaaneq atuisumut akileraaruti­tigut taamaallaat 8.000 kr.-nit missaannik ukiumut aningaasar­tuutaasarpoq. Suliffeqarfiatami orsussaq, sillimmasiineq oqi­maassuserlu najoqqutaralugu akiliutaasartoq akilertarpai. Tamakkuupput tassa piisaapilunnertut taaneqartariaqartut.

 

Rejenut akitsuutip qaffanneqarnissaanik Naalakkersuisut siun­nersuutaat Inuit Ataqatigiit tunngaviatigut tamakkiisumik tapersersorpaat. Ukiunimi kingullerni 100 mio. kr.-nit sinneqa­lugit atorlugit avataasiutinik aalisariutikillisaasariaqarsima­neq innuttaasut tamatta akileeqataaffigisi­mavarput, Landskarsip aningaasalersugarimmagu. Aningaasaliussat tamakku avataasiutaa­tillit aningaasartuutikinnerulernerannik kinguneqanngitsoorsi­massanngillat.

 

Avataasiortullu asser4suutigalugu siorna naatsorsuutaat najoq­qutaralugit tamatuma ilumut anguneqarsimanera sinneqartoorute­qarluarsimanerisigut takuneqarsinnaavoq.

 

Inuit Ataqatigiit soorunami arajutsisimanngilarput ulluni makkunani Asiap kangiani aningaasar­siornikkut ajornartorsior­fiunera. Aningaasarsiorneq taama ingerlavoq iluatsisimaarfiu­sarluni aammali naammaginannginnerulersarluni. Kinali oqarpa pissutsit ulluni makkunani atuuttut taamaaginnassasut?

Kilisaassuarnut ukiumut 100 mio. kr.-nit angullugit kaaviiaar­titsisartunut 1 mio. kr.-nit pallillugit akitsuutitigut piuma­sarisaq sequmissutaasinnaasariaqanngilaq.

 

Rejenullu avataani tunisassiarineqartunut akitsuutip qaffanne­qarnissaatigut inuttat eqqorneqann­ginnissaat Naalakkersuisut pisortaqarfiini teknikkikkut isumannaarniarneqassasoq ilanngul­lugu piumasaraarput.

 

Rejenut avataani uutsitikkanut akitsuutip qaffanneqarniarnera­nut ilanngullugu Inuit Ataqatigiit pisat annertunerusumik suliarineqaqqaaratik nunanut allanut aallarunneqartartut ilaannaasaluun­niit maani suliarineqarsinnaagaluartut akitsuu­siiffigineqarsinnaanerat Aningaasaqarnermut Ataatsimiititalia­mut naalakkersuisutigoorlugu misissorneqaqqussavarput. Taamaa­liornikkut suliarineqaratik avammut tunineqartartut annikilli­sinneqarsinnaapput, maani suliffissaqartitsiner­mut iluaqutaa­sussamik.

 

Aammami tunisat anninneqarnermikkut naleqassusiannut iluaqusii­sinnaavoq, nioqqutissat eqqunneqartartut avammullu tunineqar­tartut nikinganerujussuannut iluaqutaasussamik.

 

Sulisoqarnermut Pisortaqarfiup pikkorissaanernut aningaasartuu­tigisassaasut siunnersuutigine­qartunut tunngatillugu nunaqavis­sut sulisorineqarnerisa annertusaaviginissaat pisariaqarluin­narmat, pikkorissaanerni pisortaqarfiit Namminersornerulluni Oqartussat ingerlassiviit kommu­nillu KANUKOKA aqqutigalugu suliuniutaasa atatsimoorunneqarnissaannik suliniuteqarnissap tamaviaarunneqarnissaa Inuit Ataqatigiit ilungersorlutik Naalakkersuisunut timitaliiviginiaqqus­savaat.

 

Isumaginninnermut il.il. Naalakkersuisup susassaqarfiinut tunngasoq.

Aallaqqaasiinitsinni oqareernitsitut meeqqerivinnut pisariaqar­tinneqartunut aningaasaliunneqar­tussatut pisariaqartinneqartut siunnersuutigineqartunit annertunerujussuupput. Meeqqat isuman­naatsumik isumagineqarnissaat, aamma meeqqerivitsigut, inimi maani oqaaseqarfigineqaraanga­mi pingaartinneqararneqartarpoq. Oqaatsilli naammanngimmata Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsisissap suliareqqinnerani tamatuma aaqqiivigineqarnissaa anguniarumavaat. Inuit Ataqatigiit isumaqarput meeqqeriviit pisariaqartitsinermut naapertuuttut aningaasaliiviginissaannut Nammi­nersornerulluni Oqartussat allaffeqarfissuanni allaffis­sornermut aningaasartuutigineqartussatut siunnersuutigineqartut annikillisinnerisigut aningaasat pisariaqartinneqartut nas­saarineqarsinnaa­sut.

 

Aallaqqaataasunik atorfinitsitsiortorneq unitsinneqartariaqar­poq. Tamannali naammanngimmat ukiuni aggersuni allaffissornrup ukiumut 320 mio. kr.-nit angullugit aningaasartuutigineqarnera­ta ingerlaannarnissaanik Naalakkersuisut siunnerfeqarnerat akuerineqarsinnanngilaq. Allaffissor­nerup ukiuni tulliuttuni soorlu 15% tikillugu annikillisaaviunissaata siunnerfiunissaa inatsisartuni aningaasanut inatsisissap inaarneqarnerani isumaqatigiissutaanissaa anguniarneqassasoq Inuit Ataqatigiit isumaqatiginninniutigiumavaat.

Taamatut annikillilerisariaqarneq pisariaqavissoq sullissinerup ajornaerulerneranik kinguneqar­tariaqanngilaq, piumassuseqaraan­ni aaqqissuussilluarnikkut anguneqarsinnaagami.

 

Meeqqammi mikinerinit isumannaatsumik isumagineqarnerata meeqqat angerlarsimaffiini inissamik utaqqisut ullumikkut annertuujorersut ukiuni aggersuni annikillisiinnartussanngilai, meerartattali siunissaat isumannannerusoq inuunerminnilu nukissaqarnerulernissaat tunngaviler­tussaallugu.

 

Ullumikkut meeqqamik meeqqat inuusuttuqqallu angerlarsimaffii­nut inissiisarneq qaammammut kommunimuinnaq 14.500 kr.-neqar­poq. Ilaatigullu tamanna pissutigisimanerlugu meeqqat inuusut­tuaranngortullu inuuniarnerminni ajornartorsiuteqaraluartut kommuniminnit sipaarniutigi­neqartutut ilaatigut inissikkumane­qartanngillat. Tamatumalu kinguneranik kingusinaareerluni iliuuseqarniartarnerit inuiaqatigiinni artornartorsiuterpassu­arnik nassataqartarmata tamatta arajutsisimasariaqanngilarput. Tamannami aamma ukiaq manna ataatsimiinnermi oqaluuserisas­satut siunnersuutini takuneqarsinnaavoq, inatsisartuni ilaasortat arlaqartut meeqqat inuusuttullu atugarisaasa oqaluuserineqar­nissaannik siunnersuuteqarsimammata.

 

Erninermut atatillugu sulinngiffeqartarnerup sivitsorneqarnis­saanik Inatsisartut siornaanngorporli isumaqatigiissutigerii­gaannik Naalakkersuisut kiisami aaqqiinissamik siunnersuuteqar­nerat nuannaajallannarpoq.

 

Kisianni inatsisartuni siusinnerusukkulli, aammami inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliar­suusimasup inassuteqaataa­tigut, isumaqatigiissutigeriigaattut boligsikringimik aaqqis­suussinerup aammalu ineqarnermut meeqqanut tapiissutaasartut ataatsimoortinneqalertariaqarnerat aningaa­sanut inatsisissakkut aaqqiivigineqarsimanngilaq. Tamanna Naalakkersuisut nassuiaate­qarfigi­sariaqarpaat.

 

Tassungalu atatillu boligsikringip aningaasalersorenqarnerani nammatassatigut kommuninut avitseqateqarsimanerup muminneqar­tariaqarneranik Inuit Ataqatigiit siunnersuutigereersimasar­put aammaarlugu isummerfigineqaqquarput. Ullumikkutut boligsikrin­gimik pisartakkat 60%-iata kommuninit 40%-iatalu Namminersorn­rulluni Oqartussanit nammatassanngortinneqarsimanerata kommunit nammassinnaasaannut artukkiiartornera imminiiginnarneqartaria­qarsorinnginnatsigu.

 

Boligsikringitut tunniunneqartartut, kommunit akilertagai ilanngullugit, ukiumut 77 mio. kr.-nit sinnerlugit aningaasar­taqartut aammalu ineqarnermut meeqqanut tapiissutit ukiumut 31 mio. kr.-nit sinnerlugit aningaasartaqartut, inatsisartuni isumaqatigiissutaareersutut kattunneqarnerannut atatillugu isertitakinnerit akunnatumillu isertitaqartartut salliutinne­qartariaqarput, taperneqarsin­naanermut isertitat qummut killi­lerneqarnerisigut.

 

Akunnattumilli isertitaqartartut periarfissamik tamatuminnga annertuumik pisariaqartitsinerat innersuussutigalugu ullumikku­tut boligsikringimik tamakkiisumik pisartagaqarsinnaanermut ukiumut isertitatigut 128.000 kr.-ninik qaangiisimannginnissa­mik aalajangersagaq 200.000 kr.-ninulluunniit qaffanneqartaria­qartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput.

 

Tamakku saqqummiunneqaqqaarmata Naalakkersuisut piumaffigine­qarput tamatuma aningaasa­tigut kingunerisassai misissuiffigis­sagaat, suliassiissut tamanna sumut killippa?

 

Utoqqaat amerliartormata utoqqarnut naleqquttunik inissialior­titernerup malinnaavigisariaqar­neratulli, utoqqarnut sullissi­sut pikkorissartinneqartuartariaqarnerisa eqqumaffigiuarnissaat aningaasarpassuit atunngikkaluarlugit sullissinerup pitsaaneru­lernissaanut aqqutissatsialaat ilagimmassuk tamanna Naalak­kersuisut pingaartittuartariaqaraat pisariaqarpoq.

 

Kiisalu utoqqaat utoqqalinersiamik saniatigut, utoqqalinersia­mikkut ilanngaavigineqaratik, isertissinnaasaasa kisimiittunut 14.000 aappariinnullu 21.000 kr.-ninik killiliivigineqarsima­nerisa qaffaavigineqarnissaat ukiut arlaqartut matuma siornati­gulli inatsisartuni isumaqatigiissutaareer­sup nikisinneqarsi­mannginnera, Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit Akileraar­tarnermullu Ataatsimiititaliamit naliliiffigineqarluni aaqqiis­suteqarfigineqarnissaa Inuit Ataqatigiit kaammat­tuutigaat, naalakkersuisummi qanoq iliuuseqarfigiumanngikkaat paasinarmat.

 

Amutsiviit amerlanersaasa ingerlannerini allanik suleqatissar­siorneq siulleq iluatsitsiviunngitso­orallarpoq. Uffa Paamiuni amutsiviup kommunimut tunniunneqarnissaanik Naalakkersuisut aasap ingerlanerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut apeqqutigisaat akuersissutigine­qareersoq. Taamaattumik Inuit Ataqatgiinnut pingaaruteqarpoq amutsiviit ingerlateqqinneqar­nissaannut tunngasumik allanik suleqatissarsiornermi kommunit amutsiveqarfiusut qanimut suleqatigineqarnissaata pingaartinne­qartariaqarluinnarnera eqqaasitsissutigissallugu.

 

Allanillu suleqateqarnissamik isumaqatigiissuteqartarnissat qimanneqartariaqanngimmata tamatumani illoqarfiit amutsiveqar­fiusut aamma siunissami angallatinik aserfallatsaaliinermut periarfissamik arsaarneqavinnginnissaat eqqaamaneqassasoq kaammattuutigaarput.

 

Nukissiorfiit aaqqissuussaanerisa allanngortinneqarnissaat Naalakkersuisut misissuiffigigamikku ammaanermi oqalugiaammi oqaatigaat.

 

Suliap ingerlateqqinnerani siorna ukiakkut Inatsisartut ataat­simiinneranni oqarnitsitut ullumikku­mut ingerlatsinerup isor­nartuisa pingaarnersaattut taariigarput eqqaasitsissutigiinnas­savarput, tassalu illuatungaatigut Nukissiorfiit ingerlatsi­nerannut ukiut tamaasa taarsigassarsisillattaajuti­galugit "taarsersugassaattut" taasanut ukiumut 80 mio. kr.-nit pallil­lugit taarsersuisinneqarnerat.

 

Ilinniartitaanermut, kulturimut ilageeqarnermullu naalakkersui­soqarfik.

Atuarfiliortiterneq ukioq mannamut naleqqiullugu 40 mio. kr.-nit nalinginik annikillileriffigine­qarsimavoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnut paaserusunnarpoq nutarterinissamut qitiu­sumit aqunneqartussatut aningaasaliunniarneqartut ilaasa qanoq amerlatigisut aturfigissarnernut atorneqarnissaat siunnerfiu­nersoq.

 

Meeqqat atuarfiisa ullutsinnut naleqquttuusariaqarnerat atuar­tortatta atuarnerminnik aallussilluar­nissaannut aalajangiisuul­luinnarpoq. Illoqarfinnilu soorlu Nanortalimmi, Narsami Sisi­miunilu aammami nunaqarfippassuarni aturfiit angissutimikkut naammakkaluarlutik nutarterneqartaria­qarnerat pisariaqarluin­narpoq.

 

Meeqqat atuarfinni ilinniartitsisoqarniarnermut Naalakkersuisut ullut marluk qangiuppata isumaqatigiissuteqareersimanissamik kattuffinnut neriorsuuteqarsimanerat minnerunngitsumik atuar­tuuteqatunit pissanngatigineqarpoq. Inatsisartunillu isigalugu ilinniartitsisut kattuffiannik maaniittumik aammami Danmarkimi ilinniartitsisut kattuffissuan­nik qanoq isumaqatigiissuteqar­nerup nassataqartussaanera suli ulluni marlussunni utaqqeqqaartariaqassasimavarput. Kisianni Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq isumaqatigiissutaasussap kattuffinnut allanut isertuaatsu­mik paaseqatiginnissutiginis­saata anguneqartariaqarnera.

 

Ilinniagaqartut atugaasa piorsaavigisariaqarnerat, minnerunn­gitsumik ilinniagaqartut meerallit, ukiuni kingullerni siunner­suuteqarfigineqaraluaraangat, ilinniagaqartut atugaanik mis­issuisitsi­nertik Naalakkersuisut utaqqeqqaarumasarpaat. Ilinni­agaqartut kattuffiannik ataatsimeeqateqar­nitsigut paasitinne­qarpugut misissuineq ulluni makkunani inaarsarneqarmat paasi­tinneqasimallu­tik. Misissuisimanerup inassutigisimasinnaasai Naalakkersuisut qaqugu inatsisrtunut saqqum­miutilrsaarneraat apeqqutigissavarput.

 

Arsartunik eqquiniaanertigut lottornikkullu isertitaasartut ilaasa nunatsinnut aalajangersimasu­mik tunniunneqartalernissaat danskit naalakkersuisuinik isumaqatigiissuteqarfigineqaqqammer­poq. Taamaattumik siorna Inuit Ataqatigiit kommunit timersor­nermut siunnersorteqalernissaan­nik siunnersuutitta oqaluuseri­neranut atatillugu kulturimut naalakkersuisup, eqquiniaanermit aningaasat aaqqiivigineqarpata timersornermut siunnersortitut atorfinittussat taakkunannga akissaasersorneqarnissaannik neriorsuutigisani lumut piviusunngortilersaarneraa uppernar­serusupparput.

 

Nunatsinni højskolit marluusut ullumikkut qaffasinnerusumik ilinniarfinnut naligitinneqarlutik inissisimalersimapput.

Taamaattoq højskolelimiittussat angalanerinut højskolit suli akiliussisussaatinneqarput. Højskoli­nilu ilinniartuusarut amerlassusiat aningaasanik tapiissuteqartarnermut tunngavigine­qarmat, højskolinut akilersinnaanerulesimavoq højskolit qani­taanni najugaqartut akikinnerummata ilinniartorerusunneqarneru­lernerat. Tamatuma nassatarisaanik nunap immikkoortuinik isorliu­nerusunik tamanna immikkoortitsinertut soorunami kingu­neqarsimavoq. Tamatuma aaqqiivigi­neqarnissaa Naalakkersuisut pilersaaruteqarfigineraat Inuit Ataqatigiit tusarusuppaat.

 

Kulturimut, ilinniartitaanermut atuartitaanermullu naalakker­suisoqarfiup susassaqarfii tamakkulu aningaasalersorneqarnerat misissuataaraanni malunnarpot pisortaqarfinnit ilinniarfinnik atuarfe­qarnermilu pissutsinik sineriammi kommuninit ilinniar­fiillu ataasiakkaat brancheudvalgiisa sulinerinik nakkutillii­neq annikigisassaanngitsoq ingerlanneqartoq. Aammami qanimut atuisut namminneq naliliisarnerat tusartarlugu nakkutilliinerup ingerlanneqarnera qanga naalagarsuit ingerlatsinerannut assin­gusumik allaffissornikkut akiugassarpassuit naalakkersuisoqar­fiup taassuma pisortaqarfiinit nassiussorneqartuartut ingasal­luinnarnerarneqartarput.

 

Tamatuma nassatarisimassagunagaanik pisortaqarfiit pineqartut suliniutivinnut, soorlu meeqqat atuarfiini pissutsinut kul­turikkullu suliniutinut, nikissaqarnerat killeqarnerarneqartu­artarpoq, sulisut ulapputissaqangaarnerminnik nassuiaatissaqar­tittagaat.

 

Naalakkersuisunut allaffissornerup eqaallisarneqartariaqarnera­nik siunnerfeqartumik qulaajaa­sariaqarnermik siorna ukiakkut ataatsimiinnermi kaammattuutigisarput, naalakkersuisunit akuersaarneqartoq, innersuussutigalugu, Inuit Ataqatigiinnit naalakkersuisunut kaammattuuti­gerusupparput naalakkersuisoqar­fiup pineqartup pisortaqarfiini aqutsineq aallaqqaatigalugu taamatut qulaajaasariaqarneq piaartumik aallartinneqaqqullugu.

 

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoqar­fik.

Aalisakkat qaleruallillu imartatsinni pisarineqartartut nunami suliffissaqartitsinermut, taamalu avammut tunisassiarineqartar­tut naleqarnerulernissaannut, pingaaruteqassusiat sumiginnarna­veersaartariaqartoq aallaqqaammut oqaatigissavarput.

 

Ukiuni siulliunerusuni kilisaatikillisarneq pisariaqavissumik ingerlanneqarsimavoq, tamatu­munnga nunap karsia, innuttaasut akileraartarnermikkut peqataaffigilluinnagaanik aningaasaqar­tinneqartoq hundredit miliuunit sinneqalugit aningaasalersui­sariaqarsimammat siusinnerusukkut oqaatigereerparput.

 

Ukiunilu kingullerni sinerissap qanittuani rejerniutikillisaa­neq pisariaqartoq ingerlanneqarsima­vortaaq. Rejerniutikillisaa­nerup tamatuma mianersorluinnartumik ingerlanneqartariaqarnera pisariaqarpoq.

 

Anton Frederiksen, Kattuseqatigiit oqaaseqartua:

1999-imut inatsisartut aningaasanut inatsisissaannut siunner­suut pisarnerut Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu misissorsimavara.

 

Aningaasanut inatsisitigut Naalakkersuisut piginnaatitaaffinnik tunieqartarput, tamannalumi aamma pissusissamisoorpoq, kisianni taamatut piginnaatitsisarneq tamatigut Aningaasaqarner­mut Ataatsimiititaliaq suleqatigalugu suliassat naammassiniarneqar­neq ajorput, tassa Naalakker­suisut ilaatigut kisimiillutik million-it arlalissuit nunatta karsianiit suliffeqarinnut, ingerlatseqati­giiffinnullu atortinneqartarnerat ingerlattarmas­suk.

 

Tamanna Naalakkersuisunik tatiginninnginnerut isigineqassanngi­laq. naak suliassanut ataasiak­kaanut tunngatillugu, Naalakker­suisut ilaat ataasiakkaat tatigineqarsinnaanerat ilaatigut apeqqu­serneqarsinnaangaluartoq.

 

Kisianni nunatta aningaasatigut suli pitsaanerusumik aqunneqar­nissaa siunertaralugu Kattusse­qartigiit sinnerlugit kaammat­tuutiginiarpara, Naalakkersuisut piginnaatinneqartarnerat tamatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ilisimatillugu, imaluunniit akuersissussanngorlugu allanngortinneqassasoq.

 

Soorlu assersuutigalugu, aningaasanut inatsisissamut siunner­suummi matumani Naalakkersuisut kikimiillutik piginnaatinneqas­sasut ilaatigut Royal Arctic Line A/S akiliisinnaajunnaassaga­luarpat, imaluunniit piumasaqaatinik allanik sumiginnaassagalu­arpat RAL-ip akiitsui januar-ip aallaqqaataani 1999-imi 364.382.000,- kr.-inik annertussuseqartut taakkununngalu pisussaaffiit ilanngullugit tigunissaannut, taakkualu saniati­gut ingerlatseqatigiiffinnut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartunut Naalakkersuisut aamma kisimiillutik piginnaatin­neqassasut aningaa­sanik nunatta karsianiit tigoriaannarnik katillugit 400 mio. kr.-init pallillugit amerlatigisunik tigusisinnaatinneqassasut.

 

Kattusseqatigiinniit isumaqarpunage, taamatut nunatta karsianik ingerlatsineq qangali ingerlan­neqartoq inatsisartut suleriaasi­ata allanngortinneqarnera ilutigalugu allanngortinneqartaria­qartoq, tassami Naalakkersuisunit piginnaatitsisarnerit nunatta karsianut aningaasanik taama amerlatigi­sunik nalillit pinngit­soorani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigilluin­narlugu ingerlanneqartariaqartoq. Minnerunngitsumik nunatta karsiata aningaasaqarniarnerata kipusoor­luinnannginnissaa eqqarsaatigalugu.

 

Aammami ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussa­nit pigineartut nunatta karsia tunulequtsiullugu namminersortu­nik unammillernerat akuersaaginnarneqarsinnaangitsoq killeqar­tariaqarmat.

 

Namminersornerullutimmi Oqartussat suliffeqarfiutaat, ingerlat­seqatigiiffiit il.il. niuernerpalaar­tumik ingerlanneqarnissaat qangali piumasaavoq, taamaattumik nunatta karsia Namminersor­nerullutik Oqartussat suliffeqarfkiutaannut aningaaserivittut maannamut atorneqartarnera killeqartariaqarpoq.

Taamaattumik namminersortunik periarfissiineq suli annerusoq aallunneqartariaqartoq Kattuse­qatigiinniit kaammattuutigeqqis­savarput, tassami namminersortut amerlaqaat inuiaqatigiinni pisussaaffiit ilaannik ingerlatsisinnaasut. Pissusissamisuunn­gilarmi nunatta karsia sillimmasiullu­gu namminersortut unammil­lerneqartarnerat.

 

Nunattami karsia inuiaqatigiinnut aamma pingaaruteqaqisunik allanik naammattorsuarnik pisussaaffeqareermat.

 

Taamaattumik nunatta karsiata aningaasat million-erpasuit tigoriaannanngorlugit Namminersor­nerullutik Oqartussat suliffe­qarfiutaannut namminersortitanut, ingerlatseqatigiiffinnullu atukkiut­tagaasa ilaat ilaatigut inuiaqatigiinni pisariaqartin­neqartorpassuit ilaannut atorneqarsinnaanerat eqqarsaatigisari­aqannginnersoq Kattusseqatigiinniit isumaliutissiissutigerusup­para.

 

Eqqarsaatigigaannimi paasillugulu, pisortat suliffeqarfiutaasa namminersortunut unammillerner­minni ipititsiniaanermilu anin­gaasat qanoq amerlatigisut ataatsimut katillugit atortarneraat?

Taava apeqquterpassuit qularnanngitsumik saqqummerassagaluar­put.

 

Taamaammat aamma Inatsisartut Naalakkersuisullu akunnerminni suli pitsaanerusumik tatigeqa­tigiinnerusumillu suleqatigiinnis­saat, nunatsinnullu suli pitsaanerusumik aamma aningaasarsior­nerup tungaatigut sullissinissaq siunertaralugu taamatut kaammattuuteqarpunga, tassami inatsi­sartut qinigaaffimmi matumani suleriaatsiminnik allanngortitsipput ilaatigut Inatsi­sartoqarneq Naalakkersuisoqarnerlu pillugit nutaamik aaqqis­suunneqartumik. Tamakkulu naleqqussaanerit timitalerneqassappa­ta pissusitoqqat ileqquliutiinnagaannginnissaat aamma eqqaama­sariaqarpoq.

 

Tassami nunatta aningaasaqarnera ataatsimut isigalugu pitsavis­suartut oqaatigineqarsinnaanngi­laq. Karsimi taanna nunanut allanut milliard-ingajannik akiligassaqarpoq, taakkualu sania­tigut Royal Greenland, KNI, Royal Arctic Line, Tele-lu ataatsi­mut katillugit 2 millard-it sinnerlugit akiligassaqarlutik. Kiisalu aamma naluenqanngitsutut atuarfiit iluarsaanneqarnis­saannut, inissiat, nukissiuutinut tunngasut allarpassuillu ilanngullugit aaqqissuunneqarnissaannut aningaasat kinguaatto­orutit milliard-it ataasiinnaanngitsut ilisimaneqarput.

 

Kommunit aningaasaqarnerat ilorraap tungaanut saassimagaluartoq aamma eqqaamasariaqarluin­narpoq, landskarsi kommunit aningaasa­qarnerannut annertuumik sunniuteqarmat, tassami assersuutigalu­gu 1994-imiit utoqqalinersiutinut ataatsimoortumik tapiissutit 300 mio. kr.-it missaani amerlatigisut landskasse-miit akiler­neqartalermata kommunit aningaasaataat tigoriaan­naat malunnaa­tilimmik amerlipput, taamaattumik ukiuni makkunani kommunit aningaasaataasa tigoriaannaat 1993-imut naleqqiullugu 250 mio.-it missaani amerleriarsimanerat ilaatigut landskarsip aningaa­saataasa ilaasa kommuninut nuunneqarsimanerannik patsiseqarpoq.

Taamaammaat uvatsinnut salloqittassanngikkutta pissutsit taamaannerat ilanngullugu isiginiar­tariaqarput.

 

Taammaattumik nunatta aningaasaqarniarnera ataatsimut tamaat isigalugu, minnerunngitsumil- lu nunatsinniit nioqqutissiornikkut kinguariarneq ilaatigut aalisakkat, aammalu minnerunngitsu­mik rejertassat ikiligaluttuinnarnerannik pissuteqartoq, illuatun­gaatigullu ingerlatsinermut aningaasartuutit 1993-imiit 1997-imut 325 mio.-nik amerleriarsimanerat eqqarsaatigalugit Kattus­seqatigiit tunngaanniit kaammattuutigissavara, aningaasaqarnik­kut pitsaanerusumik, pissutsinullu piviusunut naleqqunnerusumik aammalu inuiaqatigiinni pisariaqartitat aallavigalu­git aqutsi­nerup ingerlanneqarnera immikkut eqqumaffigeqqullugu.

 

Tassami oqaatigineqareersutut nunatta nunanut allanut niuerner­mini isertsittagaasa ikiliartornerat aammalu nunanut allanut niuernermi amigaartooruterpassui ilorraap tungaanut saatikkiar­tuaartin­neqarnissat pimoorullugu sulissutigisariaqarpoq, minnerunngitsumik nunatsinni aningaasat kaaviaartinneqarnerisa nalikinnerulinnginnissaallu siunertaralugu.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit ilanngullugu kaammattuutigeq­qissavarput, nunatsinni pissarititaasut soorlu, kalaalimerngit allallu pilersiotorneqartut, assersuutigalugu Siku Blok atorlu­gu illuliorneq, nunaqarfinni tunisassiorfeqarnikkut piorsaaneq pimoorunnerullugit atorluar­nerullugillu, minnerunngitsumillu tunisassiatta piareernerullugit nunanut allanut nioqqutigine­qarnissaat suli annerusumik ineriartortinneqartariaqartoq sulissutigeqqulugu.

 

Taamaattumik ukiuni makkunani nunaqarfippassuarne tunisassias­sat suliarineqaratik illoqarfin­nut katersorneqaannartarnerat arlalitsigut akueriuminaappoq. Ilaatigummi takornartaanngilaq, aalisakkat asiutiinnarneqartik igiinnarneqartarnerat. Soormi nunaqarfiit tunitsiviinnartut atorne­qassappat? Uffa massa nunaqarfimmiunik suliffissaqartitsineq, nunaqarfiillu ineriar­tortinneqar­nerannik pitsaanerusumik iluaqusiisinnaagaluartoq. Uangalu qularutiginngilara, nunatta aningaa­saqarniarneranut pitsaasumik tamatuma sunniuteqarsinnaanera.

 

Tamakkununngalu assersuutissat ilaaginnarput nunaqarfiit qaleraleqarfiusut, tassami aalisartor­passuit, allallu sulisinnaasut ilaatigut piffissami sivisoorujussuarmi uninngatinneqartarput najukkaminni pisanik tunisisinnaannginneq suliarinnissinnaannginnerlu pissutigalugit. Pissutsit taamaattut inunnut sulerusuttunut nukillaarsaataaginnaratik aamma inuiaqatigiinnut aningaasar­tuuterpassuarnik annaasaqarnermik nassataqartarput.

 

Taamaattumik ilaatigut Ilimanami tunisassiorfeqalernissaanik Aalisarnermut Piniarnermullu  Naalakkersuisup neriorsuutigisimasani eqqortittariaqarpaa, ilaatigut innaallagiaqarnermut imeqarniarnermullu tunngasut aamma aningaasaliiffiginerisigut. Royal Greenland-imimi taakkua iluarsineqarnissaat kisimi utaqqineqarmat.

 

Kiisalu siusinnerusukkut inimi maani oqaaseqaatigisarsimasakka ilanngullugit innersuussutigalu­git Kangaatsiami atuarfiup allineqarnissaa siunnersuutigaara, aammalu Iginniarfimmi imeqarniar­nermut ilungersunaqisumut aningaasaliissoqarnissaata siuartinneqarnissaa.

 

Pissutsimmi inuiaqatigiinni ilungersunartut ilaatigut naalakkersuinikkut isiginngitsuusaarneqar­tarnerat akuersaaginnarneqarsinnaanngilaq, soorlu assersuutigalugu; upernaaq manna Ilulissani qimmit qimuttut 3-4000-it missaani amerlassusillit qimmit nappaataannik pissuteqartumik toqorarput, tamannalu aalisarnerinnarmik inuutissarsiuteqartunut annertuumik kinguariaataanis­saa kialluunniit takorloorsinnaavaa. Taamaattumik 1998-imut ilassutitut aningaasaliissutit suliarineqarnerannut atatillugu neriuppunga pissutsit taamaattut ilanngullugit eqqarsaatigineqaru­maartut.

 

Sanaartugassanik kinguaattoortarnermut tunngatillugu Kattusseqatigiinniit malunginiarpara sanaartugassatut pilersaarutigineqartut ilaat 1999-miit 2002-mut kinguartinneqartut, taamaattu­mik aningaasanut inatsisip immikkoortunut marlunnut avinneqarsinnaanerata piviusunngortinne­qarnissaa pimoorunnerusariaqartoq ilanngullugu kaammattuutigerusuppara, soorlumi aamma inatsisartunut ilaasortat ilaata tamanna siunnersuutigineqareersoq.

 

Inatsisartummi ukiuni kingullerni, pingaartumillu qinigaaffimi matumani, ukiut tamarluinnaasa aningaasanut inatsit oqallisigineqartillugu, sanaartugassanut tunngasut kinguaattoorutigineqartar­nerat Naalakkersuisunut iluarsiniaqqullugu suliakkiuttuarpaat, kisiannili maannamut paasinarpoq Naalakkersuisut ajornartorsiummik kisimiillutik aaqqiisinnaanngikkaat.

 

Taamaattumik aningaasanut inatsisip marlunnut avinneqarnissaa Kattusseqatigiit tungaanniit pissusissamisoortutut isigaara.

 

Kiisalu nammineerluni illuliassanut tunngatillugu aamma naliginnaasumik boligstøtte-mit taarsigassarsiaritinneqartartunut tunngatillugu aningaasatigut qanoq aaqqiisoqarniarnersoq paaserusunnarpoq, tassa aningaasanut inatsimmi allannguuteqanngimmat, massa qularnanngitsu­mik aaqqissuussinissaq nutaaq inatsisartunit malunnartumik isumaqatigineqartoq, aningaasanut inatsimmut sunniuteqanngitsoornavianngikkaluartoq.

 

Utoqqarnut, innarluutilinnut sulisinnaajunnaarnersiutilinnullu tunngatillugu Kattusseqatigiinniit siusinnerusukkut oqaaseqaatigisarsimasakka innersuussutigalugit naatsumik imatut oqaaseqas­suunga:

 

Aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi ilaatigut ima allaqqasoqarpoq: Ainnuttaasut inuuni­arnermikkut atugaasa pitsannguallatsinneqarnissaannut, tassunga ilanngullugit utoqqaat innarluu­tillillu atugaasa pitsannguallatsinneqarnissaat kiisalu inuiaqatigiit imminnut siunissami napatis­sinnaanngoqqullugit ilinniartitaanerup suli pitsaanerulersinneqarnissaanut aningaasanik immikko­ortitsisoqarpoq@.

 

Oqaatsit tusarnersut isumalluarnartullu, pingaartumik inuiaqatigiinni nammineerlutik inuutissar­siummik ingerlatsisinnaajunnaarsimasut eqqarsaatigalugit, tassami taakkuummata ikiusallugit pisussaaffigut, imaanngitsoq utoqqalimmata, innarluuteqalermata allamilluunniit pissuteqarlutik sulisinnaajunnaarsimammata pillassagivut. Taamatut oqarpunga utoqqaat saaffiginnittartut ilaasa ullumikkut pineqarnertik ilaatigut taama nalileqqajaasarmassuk.

 

Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissamut siunnersuummi oqaaseq atugaat imaattoq:  …”atugaasa pitsannguallatsinneqarnissaannut”. Tassunga tunngatillugu matumani utoqqaat eqqarsaatigaakka, tassami isumaqarama taamatut oqaatigissallugu immaqa allaat ingasappallaartoq,  pitsanngualla­titsinermi utoqqaat ilaannut allaat ajorseriaatitut sunniussimammat. Puigortariaqanngilarmi utoqqarpassuummata aamma akiligassanik nanertisimaqisut, angummanniapilooqisullu. Manna oqaluttarfik oqqersuisarfiunngikkaluartoq eqqaasitsissutigissuara, utoqqaat arlallit uvannut saaffiginnittut allakkatigut telefon-ikkullu taamatut ilaatigut saqqummiussaqarmata.

 

Taamaattumik atugaasa pitsannguallatsinneqarnissaat anguneqassappat, utoqqaat, innarluutillit sulisinnaajunnaarnersiutillillu kommunimiit, kommunimut assigiinngitsumik pineqarnerat iluarsisariaqarpoq, aammalu inuit taakku pineqartut inuttut isigineqartariaqarput, tassa aappaa­sup, uiusup nuliaasulluunniit isertitai apeqqutaatinnagit ikiorserneqartariaqarlutik.

 

Siunissami inuiaqatigiit imminnut napatissinnaanngoqqullugit ilinniartitaanerup suli pitsaaneru­lersinneqarnissaanut aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq aap tusarneqaaq tapersersorluinnar­tariaqarlunilu, kisianni aamma siunissami isumalluutitta inuusuttut ullumikkut ilinniartuusut atugaat taamaaginnassappaat?

 

Nukatsinneqassanngillat soorunami, kisianni siunissami ilinniarsimasunik amingaateqarnerput qaangerneqassappat; ilinniartortavut naammaginartunik atugassaqartinneqartariaqarput, aamma aningaasatigut. Nunatsinnimi pissutsit nunani allanut naleqqiunneqarsinnaanngilluinnarput.

 

Ilinniartut pitsaasunik angusaqarnissaa tamatta kissaatigeqaarput, kisianni ilinniartup ilinniagas­sani tunuinnarlugit saniatigut aningaasarsiorniarluni ilinniarnermi saniatigut suliffeqarniassangu­ni, qanoq tamanna kinguneqarsinnaasoq imaluunniit kinguneqartarnersoq takorloorneqarsinnaa­voq.

 

Taamaattumik ilinniartut pikkorissut toqqissisimasullu suli amerlanerusut pissarsiarissagutsigit taakku atungaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat pisariaqarpoq. Tassami assersuutigalugu ilinniartut ilinniarnersiutaat 1991-imili allanngortinneqarmata, maannamut suli nikisinneqarsi­manngillat.

 

Ataatsimoortumik tapiissutit isumaqatigiinniutigineqarnerannut aningaasat 9 mio-ingajaat 1999-imiit ukiunullu missingersuusiorfiusunut immikkoortinneqarnerannut tunngatillugu paaserusun­narpoq; soormi aningaasat taama amerlatigisut atorneqartassanersut, tassa Namminersornerullu­tik Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni missingersuusiornermi suleqatigiinniartarnerannut ingerlareersunut ilanngullugu atugassanngortitat taama siunnersuutigineqarneq naapertorlugu inissinneqarsimammata.

 

Soraarnerussutisiassatut Danmark-imi  katersukkat 100 mio-it tungaanut amerlassusillit siusin­nerusukkut apeqquteqaatigisimavakka, taamaanikkullu naalakkersuisup akissuteqarnermini 1998-imi taakku nunatsinnut nuunneqarnissaat naatsorsuutigalugu oqaatigaa. Suliaq taanna sumut killinnersoq ilanngullugu paaserusuppara.

 

Peqqinnissaqarfik ukiuni kingullernitut ingerlassanngippat, tassa sulisut paarlakaatserusaangin­narlugit naatsorsuutigisariaqassuarput 1999-imut aningaasaliissutit 663, 6 mio-it 100 mio-it tungaannut ilaneqaqqittariaqassasut. Tassami sulisut paarlakaaterusaarnerat, sulisussarsiornerillu aningaasarpassuarnik nukippassuarnillu atuisuummata, taamaattumik aningaasat sulisut paarla­kaannerannut sulisussarsiornerpassuarnut atungassaangaluit, peqqinnissaqarfimmi sulisut akissarsiaasa aaqqiivigineqarnissaannut atorneqarnissaat matumuuna kaammattuutigaara. Taamaaliornikkummi aatsaat sulisut aalaakkaasut pissarsiarineqarsinnaammata. Taamaattumik taamatut siunnersuuteqarpunga.

 

Tassami inuit suliaritinniarlutik utaqqisut amerlingaluttuinnarput, HIV-mik tunillatsissimasut toqqissisimananngeqisumik amerliartorput taamatullu tuberkulosimik nappaatillit aamma tusarsaajualerlutik, taamaattumik peqqinnissaqarfiup pitsaanerusumik aqunneqalertariaqarnera Kattusseqatigiinniit sakkortuumik piumasaqaatigaara.

 

Naggataatigut raajanut akitsuutip l procent-imiit 3 procent-imut qaffanneqarnissaanik siunnersuut isumaqataanngilanga. Taassungalu tunngatillugu nuna tamakkersullugu akileraarutitigut isertin­neqartartut 477 mio-inut missingersorneqarsimasut 492 mio-inut iluarsineqarnissaat Kattusseqa­tigiit sinnerlugit siunnersuutigaara. Tassami taamatut pitsanngoriaateqarnissaq ilaatigut 1998-imut ilassutitut aningaasaliissutinut inatsisissatut siunnersuummi takuneqarsinnaareerpoq.

Naggaterpiaatigut suluusalinnut mittarfiliortitsernernut tunngatillugu eqqaasitsissutigiinnassuara; inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tunngatillugu, suluusalinnut mittarfiit suliarineqarnerisa immikkoortui siulliit aallartinneqarnialermata, ima ersaritsigisumik oqaatigineqarpoq: “Sanaar­tornissap akuerineqarnerani immikkoortup siullip 1999-imi naammassinissaani S-61-it atorun­naavinnissaat tunngavigineqarpoq”.

 

Kisiannili tamanna tunngavigisaq kingusinnerusukkut paasivarput atorsinnaanngitsoq, tassa S-61-it suli ukiorpaalunni atorneqarallarnissaat naatsorsuutigineqarmat. Aammalu maannakkut Qaarsuarsunni mittarfiliornermut tunngatillugu pisut eqqarsaatigalugit, siusinnerusukkut suliarin­nittussarsiuussinermut tunngasut ilanngullugit Qaarsuarsunni mittarfiup pilersaarutit naapertorlu­git atulersinneqannginnissaa naalakkersuinikkut kukkunertut angisuutut isigisariaqartoq Kattus­seqatigiit sinnerlugit uparuarusuppara. Tassami inimi maani oqallittarnerit aallaavigalugit tamanit naatsorsuutigineqarmat, minnerunngitsumik Uummannap kommunianeersunik mittarfiup 1998-imi naammassineqarluni atorneqalernissaa.

 

Taamaattumik mittarfiup atorneqalernissaanik kinguartitsineq akueriinnarneqarsinnaanngilaq.

 

Oqaasissaaleqinanngikkaluaqisoq taamatut oqaaseqarlunga suliap aappassaanneerneqannginnera­ni Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaani sukumiisumik oqaluuserineqarnissaa inassutigaara.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit oqaaseqartui ataatsimoortumik qujassuteqarfigissavakka, soorlu oqaluttoq kingulleq oqartoq oqaasissaaleqinanngikkaluaqaaq, ingerlariaqqissaagulli.

 

Ataatsimoortumik paasivara partiit tamarmik suliassaq ingerlaqqittariaqartoq, ingerlanneqassal­lunilu ataatsimiititaliani susassaqartuni.

 

Siumup oqaaseqaataanut aamma qujareerpunga, ilaatigut Siumup ujartugaasa ilagaat, nunanut allanut atukkatta taarsersornerani siaarisinnaanersugut, taannalu misissorneqallaqullugu, tassunga tunngatillugu oqaatigissavara, taanna kissaat soorngunami misissorneqassaaq, oqaatigaasavarali Naalakkersuisut maannakkut Finanslov-imut tunngatillugu saqqummiinerminni ukiunut tulliuttu­nut akilersuinissartik taamaattukkuutaanik, tassa ukiut pingasuunnguatsiarput qaangiuppata akilersukkatta ikilinissaat, ilaatigut erniakillineq pissutigalugu, taanna aallaavigalugu aningaasat ataqatigiissumik 0-tillugit isertitassat aammalu anisitassat oqimaaqatigiissinnerat aallaavigalugu aningaasanik pilersaarusiorsimammata, taamaattumik taanna taamatut akissavara.

 

Aamma Siumup oqaaseqartuata kissaatigisaasa ilaat Naalakkersuisoqarfimmi allami erseqqin­nerusumik akineqartussatut naatsorsuutigisara, oqaatigissavara soorlu erngup nukissiorfiliornis­saani, soorlu Qorlortorsuarmi, toqqavissumik erseqqissumik oqaatigimmassuk, taanna qanoq iliorfigineqassanersoq tassunga tunngatillugu taamaallaat oqaatigillatsiaannassavara, soornguna­mi misissoqqissaarneqassaaq taamatut Qorlortorsuarmi nukissiorfiliortoqassappat inuiaqatigiin­nut aningaasatigut atuinissap kingunissaa, aammalu ingerlatsinermut aningaasartuutissat naliler­sorluarneqarnissaat misissuiffigisariaqarmat, taamaalilluni apeqqutip taassuma erseqqinnerusu­mik akissuteqarfiginissaa kingusinnerusukkut pisinnaassammat.

 

Apeqqutit allat qaffatsinneqartut Naalakkersuisut allat, taakkununnga susaassaqartut akissuteqar­figiumaarmatigit takisuuliunngilanga.

 

Atassutip oqaaseqartuanut oqassaanga, ilaatigut oqaatigineqarmat, Atassutip pingaartikkaa, inassutigalugulu namminersortut peqatigalugit atortussanik nunatta silaannaanut naleqquttunik sanaartornissaq piviusunngortinniaqqullugu, taanna oqariartuut tusaatissatut tigussavarput, taamaaliorniarnissarlu soorngunami aamma suleriaqqinnermi nalilersussallutigu.

 

Maluginiarparattaaq oqaatigineqarmat akileraarutitigut akitsuutitigullu allanngortitsinnginnissa­mik anguniagaqarneq taanna tunngaviatigut Atassutip pingaartikkaa, kisiannili oqarluni nunanut allanut akiitsutta siaruartinneqarsinnaanerat oqalliseqataaffigiumallugu Atassut nalunaarmat maluginiarpara.

 

Raajanut akitsuutip qaffatsinnginnissaa imaaliallaannaq akueriumanngimmassuk aamma taanna paasivara, kisiannili taamatut oqarneq imatut paasivara, imaaliallaannaq akuersissanngilagut, apeqqutilli ”sukumiisumik nalilersoqqissaarneqartariaqartoq”, soorlu aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami. Aamma taanna apeqqut tulliani aningaasanut inatsisissaq naammasseriarpat tulliani eqqartugassatsinniimmat taamatut taallatsiaannarpara.

 

Inuit Ataqatigiit assigiinngitsunik eqqartugaqarput, aallaqqaammut oqaatigissavara meeqqanut sammitillugu eqqartugaasa ilaat tassaasoq, soorlu oqarmata, aatsaat Naalakkersuisut erninermi aaqqiiniarnermut kiisami siunnersuuteqarmata, tamanna nuannaajallaataasoq, arlaleriarlutik taammassuk taanna aallartiffigissavara, ilumoorpoq, Naalakkersuisut ukiuni kingullerni pingasu­ni taanna apeqqut qaffatsittarsimavaat, kisianni aatsaat aaqqiiniartoqanngilaq, paatsuuisoqaqqu­nagu erseqqissaatigissavara, 1997-imi anaanaq ernisoq barselsorlovernermini, sulinngiffeqarner­mini suliffimminiit piffissami sivitsuinermi taanna Inatsisartunit tamanit isumaqatigineqarpoq, aappassaanik 1998-imi aamma ataataq periarfissinneqarpoq sulinngiffeqassalluni, pingajussaanil­lu ukioq manna, ukiumi aggertumi, 1999-imiit suli sapaatip akunneranik sivitsuineqarpoq, taamaattumik taanna aaqqiiniarneq aatsaat siunnerfiunngilaq, Inatsisartunuku aallaavigalugu 1997-98-99 aaqqinniarneqartoq, pilersaarutit 1997-imi pilersaarutaasut maleqqissaarlugit kiisamiunngitsumik 1997-imi pilersaarut Inatsisartunit taperserneqartoq aallaavigalugu iliuuseri­neqarpoq, taanna erseqqissaatigiinnarpara.

 

Aamma akitsuutinut tunngasoq taanna taallatsiassavara, assigiinngitsut suliffeqarfissuit ilaatigut ukiumut 20 millioner kronenik akiliisinniarneqarnerat, pissuteqarpoq maannamut suliffeqarfis­suit inuiaqatigiit pigisaat, Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat aamma ingerlatsinerminni naatsorsuutigisariaqaraat piginnittuminnut akiliinerusarnissartik, isumaqaratta taakkunanngaaniit aningaasanik aallertoqarsinnaasoq, akileraarutit qaffatsiinnarnagit. Suliffeqarfissuullu ataatsip tunniussasai 5 millioner krone-ussanersut Inatsisartut imaluunniit Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap nalilersussavaa, taanna aallaaviusimavoq, taamaalillunga apeqqutaat neriuppunga akissuteqarfigalugu.

 

Aamma apeqqutit arlalissuit allat qaffatsittussaammatigit oqaatigiinnassavara, soorngunami aningaasanut inatsisissami sanaartornermut tunngatillugu tulleriiaarineq pingaartorujussuuvoq, soorlu assersuutigalugu apeqqutigineqarpoq Illoqqortoormiut, tassani umiarsualiviliornissamut tunngatillugu apeqqut, taannalu sumut killinnersumilusooq nipeqartumik oqaatigineqarpoq, tasunga tunngatillugu oqaatigissavara (pajammarsualiorfissaq) taanna 1999-imut illuartitsinermi ilaatinneqanngimmat, kisiannili umiarsualiviup pisoqqap aaqqissuussiviginissaanut 1999-imi piviusunngortinniakkat tulleriiaarinermi naliliiffiginissaannut taanna ilaatinneqartoq maannakkut pilersaarutaammat.

 

Taamatuttaaq namminerisamik inissialiorneq/illuliorneq tunngavigalugu Inuit Ataqatigiit apeqqutigimmassuk oqaatigissavara, ilaatigut toqqartumik uannut tunngatillugu oqaatigimmas­suk, tassami uanga illuliornermut inissialiornermullu Naalakkersuisutut akisussaasuugama, taannalu qimarratiginiannginnakku, oqaatigissavara tassunnga tunngatillugu, ilumoorpoq, aasap ingerlanerani kujataani arlallit saaffiginnipput, taakkua siullermik qiteralugit Josef Motzfeldt-ip taanna apeqqut qaffatseqattaarneqarpoq, nammineerluni inissialiassat Kalaallit Nunaannut umiarsuartigut ingerlanneqartut aallaavigalugit, tassalu Inatsisartut akuersissutigaat aningaasat ima amerlatigisut taamaaliornermut atorneqassasut, taavali suliassat aallaaveqartut maannakkut periaaseq aallaavigalugu qisunnik aanaveersakkanik tunngaviliinissamut aningaasat imannak atorneqassasut, aggiunneranni tassanngaannaq allaanngortitsisoqassappat, taava pinngitsoorani akuersissutaareersut ikilisarneqassapput, Kalaallit Nunaat tamaat isigialugu aningaasat ima amerlatigisut atugaasussaammata, taavalu soorngunami apeqqut taanna qaffatsinneqarmat misissuineqarpoq qanoq akeqarsimanersoq qisummik tunngavilerlugit, soorlu assersuutigalugu Illorput suliarineqassappat. Misissuinermi paasinarsivoq qisuit aanaveersakkat atorneqassappata, taanna ataaseq inissiamut 41.700 krone-nik akeqartoq, taavalu cement-imik tunngaviliisoqassa­guni, taassuma marloriaataa sinnilaarlugu 85.000 krone-t missaanni akeqartoq, allalli atorneqar­sinnaasut atussappata suli akisunerulluni 106.000 krone-t tungaanut, taamaattumik bestillikkat tikereersut allanngortitsisoqassappat taava immikkut aningaasanik qinnuteqartariaqassaagut, taamaattumillu taanna aallaavigalugu suliassaq taamatut aaqqinneqarsimavoq, qinnuteqaatit akuersissutaasut aallaavigalugit aningaasaliisoqarsimalluni.

 

Apeqqutit arlalissuit allat susassaqartunit akineqartussaammata maannakkut Inuit Ataqatigiit taamatuinnaagallartoq akissuteqarfigaakka.

 

Kattusseqatigiit aamma oqaaseqarnerat soorngunami qutsatigissavara, Kattusseqatigiit qaffatsit­sinerminni ilaatigut aamma apeqqutit arlaqartut tikkuarpaat, soorlu assersuutigalugu taasinnaa­vara apeqqutigigamiku Nunatta Karsianut aningaasanik taamak amerlatigisunik nalillit, pinngit­soorani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq suleqatigilluinnarlugu ingerlanneqartariaqartunik oqaaseqarmat, qularpasissumillu nipeqarmat, erseqqissaatigissavara, Naalakkersuisut tamatigor­luinnaqqissaaq Inatsisartut ataatsimiinnerata avataani aningaasanik amerlanerusunik ikinnerusu­nilluunniit qaffattoqassappat, pinngitsuunngivillutik malittarisassat tunngavigalugit Aningaasa­qarnermut Ataatsimiititaliaq aqqusaartussaammassuk, aammalu aqqusaartarlugu, taamaattumik taanna tusarnaartut peqqutigalugit erseqqissaatigiinnarpara, tamatigut taamaattarpugut, taamaat­tussaallutalu, inatsisit malillugit.

 

Aamma Kattusseqatigiit oqarnerat ugguuna isumaqatigaara, nunatta aningaasaqarnera pitsaavis­sutut oqaatiginngimmagu, nunatta nammineq aningaasaqarnera akiitsoqaranilu akiligassaqar­fiunngilaq, tassa aningaasat tigoriaannaat 800-900 millioner krone-upput, akiitsukkagut 800-900 millioner krone-upput. Kisiannili ullumikkutut ingerlaannassagutta ukiuni aggersuni, aningaasal­lu isertitagut allanngunngippata sukaterisoqartariaqarpoq, pissutigalugu ilaatigut suliffissuaqarfiit akiitsui annertusiartorsimapput, taamatullu sukaterinissaq pisariaqartinneqartutut nalilerneqar­poq, soorlu Royal Greenland, KNI, Royal Artic Line Tele Greenland-ilu ataatsimut katillugit nunanut allanut attartorsimapput 2 millard krone-nik sinneqartunik, taamaattumik taakkua uagutsinnut pisussaaffiliissanngippata, taava sukaterinissaq pisariaqartinneqarpoq.

 

Kommune-t aningaasaqarnerat eqqartorneqarmat, oqaatigisariaqarpara kommunet ullumikkut aningaasaqarnerat oqaatigineqartutut ajortiginngilaq, kommunet ilai aningaasarissaartuupput, soorlulimi aamma partiit allat oqaatigigaat, kommunet ilaat soorlu ingerlalluarnermikkut taarsersukkaminnik ingerlatsilluarsimasut, apeqqutit allat allanit akineqartussaammata, naggataa­tigut erseqqissaatigiinnassavara Boligstøtte pillugu Kattusseqatigiit paaserusummassuk, maan­nakkut inatsisissaq taakkununnga tunngasoq allaannguuteqassanersoq, oqaatigissavara maannak­kut Boligstøtte-imik illuuteqarlutik, ilaatigut nutaanngilisunik periarfissinneqarmata iluarsaassi­nissaminnut, pujoorfissuarissaanermut imaluunniit pappiararsualersuilluni oqorsaanermut alliallatsitsinermulluunniit aamma atorniarsinnaalissammata, soorngunami piumasarisat aallaavi­galugit, tassa namminneq aallarniutissanik peqartariaqarput, taava allatulli atorniarsinnaalissap­put, taamaattumik ataatsimut oqaatigissagaanni oqartariaqarpoq aningaasat amerlanerusut qaffatsinngilagut Naalakkersuisuni, kisianni maannakkut inatsisissaq uani eqqartunngisarput aallaavigalugu aningaasat pigisagut siaarusuppagut, periarfissallu pitsaanerusut atuisunut tunniunniarlugit.

 

Nammineq inissialiornermut tunngatillugu ataatsimoortumik oqaatigissavara, nammineq illuliat, 1973-miilli 1998-ip tungaanut attutsinneqartoq taanna atugarilluarneqarmat, illoqarfinni tamani, nunaqarfinnilu. Maannakkumut sananeqarsimapput 1656-it, ukiuni taakkunani qaangiuttuni, taanna ilisimatitsissutitut tunniuppara.

 

Mikael Petersen, Isumaginninnermut Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Naalak­kersuisoq:

Siullermik nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiinniit aammalu Kattusseqatigiinniit apeqqutit ininnuk isumaginninnermut tunngassuteqartut ersarissut saqqummiunneqarmata.

 

Ilumoorpoq ilaatigut paatsuunganalaarsinnaasunik aningaasanut inatsisissaq tamaat qimerlo­oraanni, aammalu siornatigut maani inimi oqallisigineqartarsimasunik peqarpoq, taamaattumik apeqqutigineqartut taakku akissuteqarfigilaarusuppakka.

 

Partiinit allaniit oqaatigineqartut taakkua akissuteqarfigissanngilakka, ersarimmata, aamma apeqqutinik toqqaannartunik uannut ingerlasoqanngimmat.

 

Siullermik inunnik isumaginninnermut iluarsaaqqinnermut tunngatillugu sulianut tunngassute­qartut eqqaaneqarput, tassani Inuit Ataqatigiinniit tikkuarneqarlutik ineqarnermut tapiissuteqartarnermut tunngassuteqartut, tassa boligsikring-imut tunngassuteqartut. Naalakker­suisuni suliassagut tulleriissaareersimavagut, aamma Inatsisartunit akuerineqartut, tassa Inunnik Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliuutissiissutaani suliassagut suunersut tulleriis­sarluarsimavagut, aamma maani Inatsisartunit akuerineqartumik, ukiaq mannalu ataatsimiinnit­sinni utoqqarnut tunngasuteqartut annertuut suliassaraavut, aamma tassunga ilaapput utoqqaat, utoqqalinersiutimikkut aaqqissuussivigineqarneri, aamma peqqussutissaq naammassippat kaajallaasitanik, nalunaarutinik malitseqartussat, tassanilu ilanngunneqarumaarput utoqqaat tapisigut periarfissaat.

 

Boligsikring-imut tunngatillugu aammalu pisortaniit ikiorsiissutaasartut pillugit tassunga ilaatinneqarlutik ineqarnermut tapiissutit, meeqqanut ineqarnermut tapiissutit eqqarsaatigalugit inissiarsuani inilinnut aammalu boligstøtte-mi illulinnut, taakkununnga ilanngullugit nalingin­naasumik meeqqanut tapit, kiisalu aamma ilaatinneqarput Landskarsi-minngaaniit isumaginnin­nikkut kommune-nut tapiissutaasartut, ukiumut 162 mio. krone-nik amerlassuseqartussat, tassa imaappoq 300 mio. krone-t pallillugit inunnik isumaginninnikkut ikiorsiissuteqartarnitsinni Landskarsip aningaasartuutigisartagai, kommune-t aningaasartuutaat ilanngunnagit, taanna ataatigut titalaassavara, suleqatigiissitaliuunneqartussaapput, taamaalilluni aaqqissuusseqqinneq tamakkiisoq, inatsisitigullu naammassisinnaajumallugu.

 

Inatsisit tunngaviusut atuuttut allanngortinngikkutsigit taava inatsisit atuuttut aningaasalersuin­nassagatsigit, taamaattumik allatut ajornartumik suleqatigiissitalioqqaartariaqarpugut, tassani iluarsaaqqinneq tamakkiisoq aamma naammassisinnaajumallugu. Ataatsimiititaliaq taanna kommune-niit aamma kattuffinniit assigiinngitsorpassuarniit, tassami kattuffippassuummata attuumassuteqartut aningaasarsiornermut, peqataaffigineqartussaavoq, aamma tassani ilaammata annertussusileriikkanik ikiorsiisarnermut tunngasut, nalinginnaasumillu isumaginninnikkut kommune-ni ikiorsiisarnerit.

 

Inuit Ataqatigiit ilumoorput, oqaaseqartuat oqarmat isertitakitsut aammalu akunnattumik isertitallit pitsaanerpaamik atugassinniarlugit sulinissarput ingerlattariaqaratsigu, aamma taamaaliorniarpugut, tassa taakorpiaat aallaaviupput tassani annertuumik isumaginninnikkut ikiorsiisarnerup allanngortinneqarnissaanik suliaqarnissatsinnut.

 

Utoqqalinersiutinut tunngatillugu, utoqqalinersisartut utoqqalinersianut ilanngaatitaqanngitsumik kisimiittunut 14.000 krone-t kiisalu aappariinnut 21.000 krone-usut taakkua allanngortinneqar­sinnaanerat, taanna ilanngullugu misissorneqarsinnaavoq, Inatsisartut peqqussutissaattut siunner­suut Naalakkersuisut Inatsisartunut saqqummiuppassuk, aammalu tassani soorngunami uanga isumaqataalluinnarpunga, kisianni Naalakkersuisuni tamakkiisumik taanna suli eqqartorneqarni­kuunngilaq, ilanngaatitaqanngitsumik periarfissarititaasut taakku qanoq aaqqiivigineqarsinnaa­nerat, kisianni akileraartarnikkut allatigullu attuumassuteqartutigut qanoq kinguneqarsinnaaneri taakkua misissoqqissaagassaajumaarput.

 

Nalinginnaasumilli utoqqalinersiat pillugit peqqussutissami tunngaviusut taakkua kingusinneru­sukkut maani inimi suliarisussaavagut, aamma soorlu oqaatigereeriga, nalunaarutissat kaajallaa­sitassallu assigiinngitsut malitsigitinneqarumaartussat suliarinerini qularnanngilaq tamakku ilanngullugit aamma aaqqiivigineqarsinnaajumaarput.

 

Erseqqissaatigilaassavara taakkua uani aamma saqqummiunneqartut utikulunneqartarmata, Naalakkersuisuni pingaartikkatsigu inatsisiliornerit, peqqussusiornerit killigititassanik tunngave­qartut taakkua naammassissagigut, inuunermi ukiullu ingerlanerini aammalu aningasatigut inissisimanikkut allanngorarnerit, utoqqaat innuttaasullumi akornanni aallaavigalugit nalunaaru­titigut kaajallaasitatigullu maleruaqqusatigut erseqqarissaasarnissat pingaartinneqartussaassam­mata, taamaalilluni innuttaasut utoqqaallu inunnik isumagginninnikkut isumagineqartut atugari­saasa malinnaaffigiuarnissaat, eqaatsumillu aaqqiivigisarnissaat siunertaammat.

 

Nukissiuuteqarnermut tunngatillugu apeqqutigineqartunut erseqqissaatigilaaginnassavara taanna Naalakkersuisut sulianik annertuunik ingerlataqarmata, nukissiorfiit aaqqiivigineqarnissaannut, tassa ingerlatseqatigiiffinngortinneqarsinnaanerat siunertaralugu suliat annertuut ingerlammatigit, tassani Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuata oqaatigisaa qangatut taanna ingerlajuarnerput, allaat immaqa Molbo-tut isikkulerlugu oqaatigisaa taanna assortugassaanngilaq, ingerlatsineq qangani­saavallaalersimavoq ullumikkut aammalu nutartertariaqarluni, tamannarpiaq siunertaralugu Naalakkersuisuni suliat annertuut ingerlappagut.

 

Erngup nukiliorfeqarnermut tunngatillugu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup akissuteqaataa annertunerusumik oqaaseqarfiginagu ilasuteqarfigilaaginnassavara, erngup nukiliorfissatut tunngaviusumik Inatsisartuni aalajangerneqareersimammata, Qorlortorsuaq Tasersuarlu, tassa Qorlororsuaq kujataani, Tasersuarlu Sisimiut eqqaani, taakkua malitsigiitiinnarlugit sananeqar­nissaat aammalu aningaasalersorneqarnissaat taanna Naalakkersuisunit aamma pimoorullugu ilungersuullugulu suliarineqartoq erseqqissaatigissavara, tamannalu pillugu neriorsuereerpugut Inatsisartunut aammalu soqutiginnittunut paasissutissanik ersarissunik ingerlatitsiumaarluta.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik peqqinnissaqarfimmut tunngasut oqaatigineqartut oqaaseqarfigilaarusuppakka, ilaatigut Atassummiit oqaatigineqarpoq, peqqinnissaqarfimmi taartaagallartunik sulisoqarneru­jussuup kingunerisaanik maanna 42 mio. krone-nik sippuisoqarsimasoq, erseqqissaatigalugu oqaatigisariaqarpara maanna sippuisoqarnikuunngimmat, kisiannili sippuisoqartinnagu Naalak­kersuisut ataatsimoortut Inatsisartunut aningaasat ilaneqarnissaannut qinnuteqarput, Naalakker­suisuni isumaqannginnatta ingerlatsinermi ukiup sinneranut annikilliliisoqarsinnaasoq, kisianni tamatuma oqallisiginera aningaasaqarnermut ilassutissat oqaluuserinerini qularnanngitsumik itisilerlugu erseqinnerusumillu oqallisigineqarumaarmat aammalu ataatsimiititaliani, aamma naatsorsuutigaarput, Naalakkersuisunit tamakkua erseqqissumik itisilerneqarumaartut, itisilerne­qarnissaa kissaatigineqarumaartoq, tamanna piareersimaffigaarput.

 

Aamma Atassutip oqaluttuaniit Peter Ostermann-imiit oqaatigineqarpoq aningaasaliissutaasunit amerlanerusunik pisariaqartitsineq, taartaagallartunik sulisoqarpallaarnermi annertunerusumik tunngaveqartoq, aammalu tamatuma takussutissaqartikkaa, peqqinnissaqarfiup tamakkiisumik aningaasaliiffigineqarnera qaffaavigisariaqassasoq, peqqinnissaqarfik ajornartorsiutigisaminik qaangiiniarsinnaaneranik pitsaanerusumik periarfissinneqassappat.

 

Taamatut oqariartuuteqarneq aamma maluginiarpara Siumup Kattusseqatigiillu tungaaniit aamma taamatorluinnaq apuussisoqartoq, tassalu tassunga tunngatillugu aamma oqatigerusullugu aalaakkaasunik sulisussaaleqinerup ajornartorsiutinut qitiunerata taamatut paasilluarneqarnera Naalakkersuisunit maluginiaripput, paasinninneq tamanna suliap pitsaasumik ingerlaqqeriarsin­naanissaanut pingaaruteqarluinnarpoq.

 

Atasutip oqaluttuaniit aamma kissaatigineqarpoq nunap immikkoortuinut qitiusumik napparsi­maveqalernissanik sulinerup pimoorunnerusariaqarnera kissaatigineqarluni, aammalu pilersitsi­nissaq siulleq nunatta kujataani pilersinneqassasoq, tassunga eqqaasitsissutigisariaqassavara, upernaaq inatsisartut ataatsimiinneranni Naalakkersuisut tamatumunnga tunngasumik nassuiaam­mik saqqummiussaqarmata, aammalu Inatsisartuni oqallisigineqartumi, tassani Naalakkersuisut kissaatigisaat naapertorlugu Inatsisartut ilaliipput, siunniussaqarlutik, aammalu inassuteqarlutik, taamaattorli aamma eqqaasitsissutigisariaqarluni innersuussutit taakkua aalajangiivigineqavinn­gimmata, innersuussutaallutillu, aammalu tamanna Naalakkersuisuni tusarniarlugu, isumaqatige­qigatsigumi, 1999-imut ukiunullu tulliuttussanut aningaasat aamma nalunaarusiami saqqum­miunneqartut pisariaqartinneqartut uuma tiimitalernissaanut, taakkua massakkut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ilaatinneqarput, taamaalillunilu timitaliilluni ingerlatsinissaq tassani akuersissutigineqarpata periarfissarissaarnerulissalluni, taammaakkaluartoq oqaatigissavara, piareersaatit unigatik ingerlammata, aammalu minnerunngitsumik november-imi ilaatigut peqqinnissaqarfimmi aqutsisut katersuunneranni tassungalu atasumik annertuumik tamannarpaq aamma sammineqartussaammat, piareersaatillu ingerlaqqinnissaat oqalligisigineqassallutik aqqutissiuunneqassallutillu.

 

Sumi aallartittoqarnissaanut tunngatillugu aamma eqqaasitsissutigssavara, upernaaq Inatsisartut oqallinnerminni akuersaarmassuk Naalakkersuisut siunnersuutigisaat, tassa Qeqertarsuup tunuani siulliulluni piareersaataareersut tunngavigalugit ingerlatsisoqassasoq, kisiannili aamma pingaar­tinneqarpoq, oqaluttunit, Inatsisartunillu kujataani taamatut ingerlatsinissap piaartumik piareer­saasiornissaa aallartisarneqaqqullugu, ataatsimiititaliamillu taamatut suliarinnittussamik piareer­saasiortussamillu pilersitsisoqaqqullugu, tamanna Naalakkersuisunit aamma piviusunngortippar­put, tassanilu piareersaataasumik ataatsimiittussat aamma november-imi suliaqartussaapput, tassa siusinnerusukkut ataatsimiittussat taakkua piareersaataasut pilersikkusussimagaluarpagut, ataatsimiititaliaq pilersinneqareermat, kisianni peqataasussat periarfissaat naapertorlugit allatut ajornartumik november-imi taamatut pisoqartussaavoq.

 

Naalakkersuisuni pingaartipparput suliap piaartumik ingerlanneqarnissaa, kisiannili aamma soorlu oqartareersugut piareersarluakkamik ingerlasariaqarpoq, minnerunngitsumik sulisut amerlassusissaat aammalu sulisut allanik akisussaaffilersorneqarlutillu allatut suliaqalernissaat aallaavigalugu tassani aamma inissitassat amerlaqisut inissinneqartussaassapput.

 

Siumup oqaluttuaniit ikuallaaviliornermut tunngasut oqaatigineqarput, tassanilu illoqarfinni mikinerusuni aamma eqqakkanut ikuallaaviliortiternissanik qanoq pilersaaruteqarnersoq qaqugu­lu aallartittoqarsinnaanersoq apeqqutigineqarpoq, tassami soorlu Siumup oqaluttuata oqaatigigaa nunaqarfiit aammalu illoqarfiit angisuut maannakkut aallartisarneqarnikuupput, aammalu aningaasanik inatsimmi ukiuni tulliuttuni taakkua ingerlaqqinnissat aqqutissiuunneqarluni, taammaatorli illoqarfiit mikinerusut suli aallartisarneqanngillat, ilisimatitsissutigssavarali Danmark-imi avatangiisinut aqutsisoqarfik aammalu ministeriaqarfik kiisalu Namminersornerul­lutik Oqartussat suleqatigiillutik illoqarfinni mikinerusuni ikuallaavinnik pilersitsisinnaaneq aqqutissiuunniarlugu suliaqarmata, qaqugu aallartissinnaanersoq ikuallaavik siulleq illoqarfinni mikinerusuni Siumup apeqqutigisaanut oqaatigissavara tassani apeqqutaassammat qaqugu aningaasaliissuteqartoqarsinnaanera, aningaasassaqartinneqartuuppata aappaagu 1999-imi aallartinneqarsinnaassagaluarpoq, tamannali aningaasanut inatsisip suliareqqinneqarnerani nalilersugassanut ilaatinneqartussaassaaq, maanna misissuinerit tunngavigalugit missingersuutit kingulliit malillugit ikuallaavik illoqarfinnut mikinerusunut naleqquttoq naatsorsuutigineqarpoq 10 mio. krone-t missaanik ataaseq akeqassasoq, tassalu kommunet Naaminersornerullutillu Oqartussat maannamut ikuallaavinnut aveqatigiittarnerat naapertussagaanni Namminersornerul­lutik Oqartussanut 5 mio. krone-nik naleqartussaassalluni.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Inuussutissarsiornermullu Naalakkersuisoq.

Kattusseqatigiinnit Anthon Frederiksen-ip apeqqutigisaa imaluunniit oqaaseqaatigisaa, tassa Ilimanami tunisassiorfeqalernissaanik Naalakkersuisut neriorsuisimanerat eqqortittariaqariga, tassunga tunngatillugu erseqqissaatigisariaqarpara, ilumullimi innaallagissamut tunngasut imermullu tunngasut aaqqinneqareersimagaluarpata, 1997-imili Ilimanaq aalisakkanik tunitsi­vimmik, qaleralinnik tunitsivimmik sanaartorfigineqareersimassagaluarpoq, tassa ajornartorsiu­taasimavoq, sananeqarsimagaluarpat, maannakkut aalisakkanik tunisassianut piumasaqaatit imatut sakkortutigimmata innaallagiaq imerlu naammattoq pigineqanngimmat taava napatiinarsi­massagaluarparput, atorsinnaanagulu, taamaattumik utaqqisariaqarsimavugut innaallagissamut imermullu tunngasut Naalakkersuisoqarfimmit allamit akisussaaffigineqartut, kisiannili soorngu­nami massakkut ataatsimoortumik misissuiffigineqarput.

 

Aappaattut oqaaseqarfigerusutara tassaavoq Inuit Ataqatigiit oqaluttuata Josef Motzfeldt-ip taasai, tassa siullermik ajoraluartumik tamaasa naannginnamigit, kisiannili aallartiffigisaa oqaatigissavara, tassa sinerissap qanittuani raajartassiissutigineqartartut ikilineqartariaqanngim­mata, taamatut oqarneranut tunngatillugu oqaatigissavara aammalu ilaatigut nangillugu allassi­malluni avataasiutinit immaqa pisassat aaneqarsinnaanerinik tunngasumik nipilimmik imaqar­mat, tassunga tunngatillugu oqaatigissavara, imaalitsiaannaq avataasiutit pisassaannit arsaarinnis­sinnaannginnatta, tassa siumungaaq ukiut arlerlugit piumasarisariaqarpagut taamaaliussagutta, ukiumiillu ukiumut pisassaannik nuutsissagaluarutta aamma eqqartuussivilersuussineq pisussaas­saaq, aammalu taamaaliorutta Landskarsi akiliisitaasinnaanermik pisussaaffilerneqarsinnaalluni, taamaattumik tamakku akornutaapput taamaalioriaannaannginnatta, aammalu rederi-t, tassa kilisaataatillit ingerlatsinerminni bank-inullu attaveqarnerminni pisassiissutit aamma nalilittut atorlugit qularnaveeqqutigisarmatigit, taanna erseqqissaatigiinnarpara.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Apeqqutit erseqqarissut Inuit Ataqatigiit oqaluttuanit apeqqutigineqartut kisiisa akissuteqarfigi­laassavakka, paatsuungasoqaleqqunagu.

 

Tassa 40 mio. krone-t atorlugit atuarfiliortiternerit nutaanik ilanngartuuffigineqarnera uani uparuarneqarpoq, kisianni nalunngilarput atuarfiit aserfallassimaqisut pillugit Naalakkersuisuniit qinnutigigatsigu aningaasanik immikkoortitsisoqarnissaa, taannalu ukiaq manna inatsisissap uuma suliarineqarnerani isumaqatigiinniutigineqarluni ingerlanneqarpoq, soorngunami akuerine­qarpata, aningaasat qinnutigisimasagut taava qanoq amerlatigisut atuarfinnut immikkoortinneqar­nissaat taanna akisinnaanngussavara, kisanni tassunga erseqqissumik oqaatiglaarlara, ullumikkut nunaqarfinni illoqarfinnilu atuarfiusut iluarsaanneqarnerannut tunngatillugu suliat imatut ingerlanneqartarmata allilerinerit ullutsinnullu naleqqussaanerit ataatsikkoortillugit isumannaar­niarneqartarlutik, taamatut ilusilersuivugut, soorlu nunaqarfinni illut atuarfiutigalutik sapaatikkut naalagiarfiusartut, aaqqissuunniarnerannut ilanngullugit ullutsunni piumasaasut toqqammaviga­lugit aaqqissuussineq ingerlanniartaratsigu.

 

Atuarfimmik nutaamik sanaartornissamik qanittumi pilersaaruteqanngilagut, kisianni ilisimavarsi Nuummi maani Kangillinnguani atuarfissaq nutaaq 52 mio. krone-t nalilik, ukiumut ullermut naammassisimasussaq.

 

Ilinniagaqartut atugaasa piorsaaffigisariaqarnerat, taanna Kattuffiup nammineerluni Naatsorsueq­qissaartarfimmut suliassiissutigisimavaa suleqatigiillutillu maanna ingerlapaat, uaguttaaq uanga Naalakkersuisoqarfinniit ullut makku atorpagut pissangalluta, taakkua suliaat maannakkut inaarsarneqarmat. Taannalu pissarsiareriarutsigu soorngunami piaartumik ilisimatitsissutigine­qarnissaa sulissutiginassavarput, aamma Inatsisartuni Ilaasortanut.

 

Arsaattunik eqquiniaanertigut Lottornikkullu isertitaasartut pillugit apequtigineqartumut tunnga­tillugu una erseqissumik oqaatigilara, aningaasat tassanngaaniit pissarsiarineqartut ingerlatsiner­mut atorfinitsitsinermullu aningaasat taakkua atussallugit eqqarsaatiginnginnatsigu, tassa uani Kattuffiit taperneqartartut aningaasanik aalajangersimasunik, tassalu taakkua tapiissutaasut atorfinitsitsinernut allanullu atorneqartussaallutik.

 

Una siunniussimavarput, aningaasat taakkua pissarsiarisatta qanoq agguataarneqartarnissaanut tunngavissanik massakkut ingerlatsivugut, tassa Kattuffiit assigiinngitsut isumaqatiginiarlugit, qanoq aningaasat agguataarneqarnissaat tassani aalajangersaaffigissallutigu, tassalu naatsorsuuti­gaarput ukiup tulliuttup aallartinneraninngaaniit agguaasarnermut toqqammaviusussat naammas­sisimassasut, uanili pilersaarutigineqanngilaq aningaasat taakku pissarsiagut konsulent-it atorfinitsineqarnerannut aningaasarsiassatut atorneqassasut, soorngunamili pisussaaffigaarput atorfinittussat assigiinngitsut aamma akissarsiaqarnissaasa isumannaarneqarnissaat, taannalu Timersoqatigiit Kattuffissuata tapiiffigineqartarneratigut aaqqinneqartarpoq.

 

Qujanaqaaq nunatsinni Højskole-t marluusut ajornartorsiutaat taatsiarakkit, ilumoorpoq, taanna tappiffigaarput, massakkullu suliniutit siulliit aallartereerpagut, ajoraluartumilli ukioq manna taanna angumerisinnaanngilarput, naatsorsuutigaarput upernaamut ataatsimiinnissamut taanna saqqummiunneqarsinnaassasoq, tassa ilaatigut Højskole-t atuartussaasa ingerlaarnerminni billet-iminnik akiliunneqartarnissaannut tunngasoq maannakkut ilusilerlugu inissikkiartuaalerparput, uanilu tassa anguneqartussanut illasussaassaaq Højskole-mi ilinniartut allatuulli pineqartalersin­naanissaat, taanna annertuumik oqilisaataasussaassaaq.

 

Naggataatungaanili oqaatigisat assut paasiuminaatsilaarpara oqaravit allaat naalagarsuit ingerlat­sinerannut assingusumik allaffissornikkut akiugassarpassuit Naalakkersuisoqarfiup taassuma pisortaqarfiinit nassiussorneqartuartut ingasalluinnarnerarneqartartut, taanna assut akiuminaatsip­para, tassa ilumoorpoq pisussaaffigaarput, soorlu Brancheskole-t suliassarissarpaat taassuma ilinniartoqarfiup pilersaarutaasa nammineerluinnarlutik suliarinissaat, piumasariinnartarparpulli taakku pilersaarutaasa allaffeqarfitsinnut nasiunneqarnissaat.

 

Taavalu aamma meeqqat atuarfiat eqqarsaatigalugu pisussaaffigaarput inatsisitigoortoq Inatsisar­tut aalajangersagaat, tassa atuartitsinermi pilersaarusiat assigiinngitsut, skema-t immersugassat nassiussuuttarpagut taakkununnga, taakkulu immersoreeraangamikkit uagutsinnut nassiuttarpaat, taanna pinerit imaluunniit allamik tusatsiagaqarsimanersutit assut paatsuungatipparma, taamatut apeqquteqarnikkut, kisianni soorunami naalagarsuartut ukua qulangerlugit imaaliornissaanik pappiararpassuarnik nassiussuisutuut oqaatigineqarnerput assorujorujussuaq nassaariuminaatsip­para suna tassani pineqarnersoq. Neriuppungalu tusatsigaannaasimassasoq. Soorunami naalagar­suartut iliornissarput sapinngisatsinnik pinngitsoorniarsaraarput, kisianni nakkutilliisussaatitaa­nerput assigiinngitsutigut taanna illersorparput.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Aallaqqaatigalugu aappassaanerinninnermi matumani Inuit Ataqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatima naalisarlugu sinnera nanginnissaa Siulittaasumut akuereqqussavara. Tassa Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermut Naalakkersuisumut tunngatillugu raajarniutaatit sinneruttut raajarniutikillisaanermut atatillugu ukioq manna 10 millionit atugassiissutigineqarsimasut aappaagu 5 millioniinnarnik aningaasaliiffigineqarsimanerat Inuit Ataqatigiinninngaanniit apeqquteqaatigerusupparput, tassungalu atatillugu ilisimavarput Naalakkersuisoqarfik raajarniuti­killisaanermut siunnersuisoqatigiiffimmik pilersitsisimasoq, taakkulu ilaatigut KNAPK-mi ilaasortaaffigineqarmat sinniisuuffigineqarmata, matumuuna apeqqutigissavarput taamatut aningaasanik aappaagumut atugassanik affaannanngortitsisimaneq siunnersuisoqatigiinni taakkunannga paaseqateqarluni pisimanersoq?

 

Taavalu aamma massakkut annerusumik tikikkusutara tassaavoq Peqqinnissamut, Avatangiisinut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik. Peqqinnissaqarfiup inuiaqatigiinnut pingaarute-qassusia eqqarsaatigalugu ingerlatsivik pineqartoq Naalakkersuisooqatigiinnit ataatsimoorfiunn­ginneratut pissutsit saqqummertuarnerat Inatsisartunut aammalu inuiaqatigiinnut ajuusaarnaqaaq. Ukioq manna aningaasaliissutit 40 million koruunit missaannik qaangerneqassasut ilimagineqar­mat, tamanna tusareerparput. Annertunerusutigulli iluarsiissutissanik peqanngilluinnaraluarlutik Naalakkersuisut ukioq manna qaangiisariaqarsimaneq aappaagumut aningaasaliissutissanik siunnersuusiornerminni sillimmartaarfigisimannginnamikku Aningaasaqarnermut Naalakkersui­sup saqqummiinermini taavaa aappassaaneerinninnissamut allannguutissamik saqqummiilersaar­lutik. Taamatut aningaasarparujussuit atorneqartuaraluartut suliaritinniarlutik utaqqisut ullumik­korpiaq oqaluttuarisaanitsinni nallernissaqaratik 3.000-it pallissimavaat. Sunaana aqutsineq? Sunaana inuiaqatigiinni kiffartuussineq torinngitsigisoq?

 

Peqqinnissamut Naalakkersuisoq tutsiutilissaaq Danmarkimi nakorsat peqatigiiffiinik assigiinn­gitsunik ataatsimeeqateqarpalulluni, suleqatigiinnerullu pitsaassusianik oqariartuuteqarluni. Millionerpassuarnik taartaasarnerpassuarnut atorneqartunut taarsiullugu Peqqinnissaqarfimmi sulisut atugarisaasigut aaqqiissutissat ukiuni arlaqaleqisuni suneqanngitsut qaangerneqartariaqa­lerput. Peqqinnissamullu Naalakkersuisup tamanna Naalakkersuisoqatiminut paaseqatigiinnissu­tigisinnaanngikkuniuk akisussaaffik pingaartoq artorsimavaa, tamannalu Naalakkersuisoqatigiit ataatsimoorullugu naliliiffigisariaqarpaat.

 

Tarnimikkut nappaateqarlutik isumagineqartariaqartut upernaaq Inatsisartuni oqaluuserineqarma­ta Inatsisartuni isumaqatigiissutaavoq Nunatsinni taamak isumagineqarnissamut pisariaqartitsisut tamakkerlutik Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuata tamatumunnga immikkoortortaqarfianu­kaassortariaqanngimmata 1999 aallarnerfigalugu nakorsamik niviarsiamillu sineriammi angalal­lutik isumaginnittussanik atorfinitsitsisoqassasoq.

 

Kisianni Naalakkersuisut ileqquliutiinnarsimasamissut Inatsisartuni aalajangerneq tamanna pisariaqarluinnartoq aningaasanut inatsisissakkut timitaliiniarsimanerat takuneqarsinnaanngilaq. Tassunga atatillugu qanittukkut tarnimikkut nappaateqartut maani nakorsaata Fatuma Ali-p atuagassiaq Sermitsiaq nr. 38-imi allaaserisaa najoqqutaralugu pissutsit eqqartorneqartut Naalak­kersuisunut ilaasortap arajutsisimasaanut ilaasimanerlutik?

 

Inatsisartut aalajangigaat najoqqutaralugu atorfinitsitsinissat aappassaaneerinninnissamut Naalakkersuisut naqqiuteqarfigisimassagaat ilungersorlutik piumasaraarput. Tamatumani tarnimikkut napparsimasut ullumikkut ilaatigut pisariaqartinngisaminnik nakorsaasersorneqartu­artutut oqaatigineqartut peqqissisutut ilaatigut misiginissaat kisimi matumani eqqorneqanngim­mat aammali nakorsaatit atorneqartut akisoorsuummata eqqaamasariaqarpoq.

 

Pingaaruteqarluinnartorli sineriammi tarnimikkut napparsimasunik suliaqartut tunniusimasuu­nerata uummarissarneqartuarnissaa siunertaralugu soqutigineqarlutik misiginissaat ilinniartinne­qartuarnissaallu, tamakkuuppummi siorna Inatsisartut oqallinneranni tamakkiisumik isumaqati­giiffiusut, ataatsimulli oqaatigalugu Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat Peqqinnissaqarfimmi pissutsinut ullumikkut atuuttunik allanngortitsinissamik takusassiinngilaq, tamannalu Inatsisartut Peqqinnissamut Ataatsimiititaliaanik aappassaaneerinnittoqartinnagu naliliiffigineqartariaqarpoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamut inassuteqaataasussanik najoqqutassanik inerneqartumik.

 

Taavalu Takornariaqarnermut, Niunermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik naatsumik oqaaseqarfigissavarput mittarfiliornernut tunngasuunerusutigut. Paamiuni mittarfiliassasut aningaasaliiffigineqareersut kinguartinneqarnissaannut Naalakkersuisut aasaq manna isummersi­manerat akuersaannginnamiuk ataatsimiititaliaq tunngaviusumik aasarli isummerpoq, tamannalu Naalakkersuisunut taamanili nalunaarutigineqareerpoq. Tamannali tusarsimanngitsutut illugu Naalakkersuisut matumuuna siunnersuuteqarput, Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsi­miititaliap aasarli saaffiginnissutaat aatsaat ippassigami septembarip 21-ani akissuteqarfigaa.

 

Ilaatigut Angallannermut Naalakkersuisup akissuteqaataa najoqqutaralugu kinguartitsinissamik Naalakkersuisut manna aalajangiusiinnarnerata kingunerisassai Aningaasaqarnermut Ataatsimii­titaliap kinguartitsinissamik akerliunermini tunngavilersuutaanut naleqqulluinnarput. Pilersaaru­taareersut malillugit sananeqaruni Paamiuni mittarfissap 30 millioner koruuninik akikinnerusu­nissaanik mittarfiliortiternermi pisortap ilimagasaa annaaneqariaannaavoq.

 

Pilersaarutaareersut malillugit sananeqaruni Paamiuni mittarfittaarnikkut helikopterip S-61-p atorunnaarneratigut aningaasat ukiumut 8 millioniniit 10 millioni koruunit angullugit sipaarne­qarsinnaasut Naalakkersuisup nassuerutigaa. Mittarfiliarineqartussap kinguartinneqarnerata Paamiuni kommunalbestyrelsip inuutissarsiutitigut siuarsaaniarnera akornusinngitsoortussanngi­laa, tamatumalu kingunerisaanik Namminersornerullutik Oqartussat aammalu Paamiut Kommu­niata inissianut atorneqanngitsunut ukiumut aningaasalersuutigisaasa millionit arlaqartut pisariaarutsinneqarsinnaanerigaluat kinguarsaqqiinnariaavaa.

Grønlandsfly-mit oqaatigineqartut najoqqutaralugit Paamiut Nuup Narsarsuullu akornanni ingerlaarfimmeereeramik suluusalimmik angallavigilernissaat inuiaqatigiinnut tamakkiisumik akikillisaataasussaavoq. Taamaattumik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap paasiniaasimaner­mini kiisami paasitinneqarnini najoqqutaralugu Paamiuni mittarfiliornissap kinguartinneqarnis­saanut akerliunini isummiusimaannarnissaa Inuiat Ataqatigiit ilungersorlutik kaammattuutigaat.

 

Taavalu minutsit 15-it periarfissarigakkit partiit allat partiinut allanut saqqummiunneqartut matumuuna oqaaseqarfigissavakka.

 

Siumuminngaanniit 608 millionit sanaartugassat ilaatigut immikkut aaqqissuussinissat ilanngul­lugit tulluusimaarutigineqarput. Ajunngilaq, aamma ukiuni kingullerni 600 millionit sinnerlugit sanaartugassanik immikkoortitsisarsimagatta tamanna annertunerusumik persuarsiutigineqartari­aqanngitsutut isumaqarpugut, kiisalu Siumup oqaluttuata oqarneratut siornali nunanut allanut taarsigassarsiat taarsersornerata siaarneqarnissaanik siunnersuuteqarsimanera Inuit Ataqatigiinnit inimi maani tusarsimannginnatsigu apeqqutigissavarput qanga sumullu tunngatillugu tamanna Siumup saqqummiussimaneraa?

 

Kiisalu selskabini Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartuni siulersuisunut ilaasortat qanoq aningaasarsiaqarnissaat kikkuunissaallu Siumup oqaluttuata kukkulluni kukkungaarluni oqaatigaa inimi maani aalajangersorneqartartut. Inatsisartut tamatumunnga susassaqanngillat. Naalakkersuisut ulluinnarni nakkutilliisutut siulersuisut kikkuunissaannik aalajangersaasarput, qanorlu akissarsiaqarnissaannut aalajangiisuusarlutik Inatsisartunut apereqqaanngikkaluarlutik.

 

Erniartortarneq nunaqarfigisaq qimallugu illoqarfigisarluunniit qimallugu aaqqissuussineq Siumup oqaluttuata oqaatigaa. Tamatumunnga tunngatillugu oqaatigineqartariaqarpoq juumuus­saaleqineq Nunatsinni ullumi aatsaat qilammiit innaallannertut takkuttuunngimmat, ukiuni arlaqartuni pissutsit taamaaliartornerat ilisimaneqarsimavoq. Taamaattumik nunaqarfigisaq illoqarfigisarluunniit qimallugu erniartortarneq aaqqiinertut ajunngitsutut taaneqarsinnaanngil­luinnarpoq.

 

Atassutip oqaaseqartuanut tunngatillugu una tunisassiat naammassineqaratik avammut annissor­neqartunut ammaanermi oqallinnermi Atassummit tapersersorneqarnera nuannaraarput qujassuti­gaarput, kisiannili namminersortunngorsaaneq tamalikaarnerusut pilersinneqarsinnaaneranik isumaqarneq taamaaliinnarlugu paasiuminaatsipparput, immaqalu nassuiarneqarnissaa piuma­sariumassallugu.

 

Nammineq Nunatsinni misilittakkat aallaavigalugit siuarsaaniarnermut atatillugu nassaarineqar­tut ukiuni kingullerni pingaartut ilagaat illulioriaatsimik qarmasissiat Narsami nassaarniartumit aallartinneqarsimasut, taakkulu aallartinneqarsinnaapput Nunatsinnullu eqqunneqartunut killilersuutaaginnaratik suliffissanik pilersitsiviusinnaapput pisortat annertunerpaatigut illuliorti­ternermi ingerlataqartut neriorsuisinnaappata sanaartorneqartut taamaattut qarmasissiat Narsami sananeqarsinnaasut atorlugit suliarineqarnissaat qulakkeerneqarsinnaasuuppat.

 

Kiisalu Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup Naalakkersuisunut ilaasortat saqqummiussaannut qujaatigalunga Aningaasaqarnermut Naalakkersuisumut eqqaasitsissutigissavara ippassigami tusagassiutitigut ilaatigut Qanoruukkut oqarneratut “ingerlatsinermut aningaasartuutit qaffasippal­laarput”. Daniel Skifte Aningaasaqarnermut Naalakkersuisuuvoq Atassummut siulittaasuunermi saniatigut, taamaattumik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisutut Sulisoqarnermullu tamanna arajutsisimanngikkuniuk tusagassiutit aqqutiginagit Naalakkersuisuni sulinermini tamanna qitiutissimasariaqaraa Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut.

 

Isumaginninnermut Naalakkersuisup oqaasiinut qujavugut, taavalu taamaallaat Peqqinnissamut Naalakkersuisumut apeqqutigiinnassavarput sippuisimannginnermut oqalunneq sippuissamaar­nertut taava oqaatigineqartariaqarnersoq? Taavalu aamma nunap immikkoortuinut napparsima­viit Naalakkersuisut nukinnginnartuutikkaanik oqarnera qanoq tamanna ukiunik qassinik paasineqartariaqarnersoq Inuit Ataqatigiit paaserusuppaat?

 

Peter Ostermann, Atassut:

Qujanaq. Soorlu immaqa oqaaserisatsinni tusaaneqarluni takuneqarsinnaasoq, uagut assut pingaartissimavarput ullumikkut killiffipput nalilissallugu.

 

Mittarfiit nutaat inaarsaleruttorneranni suliffeqarfinni allanngortitsinerit naammassileranni pisariaqarpoq nalilissallugu sumununa killittugut? Ukiuni qaangiuttuni ilaatigut aningaasanik annertuunik naleqarsimasut suliniutivut inuiaqatigiinni piorsaanermi ineriartornermi allatigut qanoq sunniuppat imaluunniit killormut sunniuppat? Tassa uagut aallaavipput.

 

Allatulli aamma ilisimaarilluinnarparput maani issiasutut allatulli ilisimaarilluinnarparput aningaasatigut periarfissavut killeqartut. Tassalu aallavipput. Taamaattumik kissaaterpassuarnik uagut saqqummiussuinngilagut. Unali qitiutillugu aningaasat pigisavut qanorilillugit atorluar­nerusinnaavavut? Nunatsinni qanorilillugit kaaviiaartinnerusinnaavavut? Taakkulu marluk pingaartitavut taallugit ilaatigut aamma Inuit Ataqatigiit ammaanermi taasaat: Aalisakkat erlaviiginnarlugit Nunatsinninngaanniit nunanut allanut annissukkavut annertuallaarput sulif­finnik nunanut tuniniaanerput annertuallaaqaaq. Tassani Naalakkersuisut qinnuigaavut aaqqiini­aqqullugit.

 

Aappassaanik sanaartornermi periarfissarpassuit suliffissarpassuarnik pilersitsisinnaasut annaa­sarpavut. Pimoorunnerunnginnatsigu sanaartornermi atortussat ilaatigullu Nunatsinnut Nunatta silaannaanut naleqqunnerusut nassaariniarsarinnginnatsigit. Arlaqaraluarput. Ataasinnguaq assersuutigilaarlara.

 

1980-imi Qaqortumi illut ataasiakkaat arlallit sananeqarput boligstøttemit aningaasalersorneqar­tut. Qalliutaat tassaapput glasfiberit. Taamanili qalipaammik kuseriarnermik ataatsimilluunniit attoqqinneqaqqinngillat. Takussutissaavoq taanna Nunatta silaannaanut naleqquttumik nassaarsi­masugut, soorluuku tamakkua isigeriarlugit puiguinnarnagit atoqqissinnaagaluarivut allani aamma. SIKU-blokki aamma maani eqqartortagarput aamma taamaalluinnarpoq. Isumaqarpunga tassani pimoorullugu ilungersuullugu aaqqiiniartariaqartugut, tassami aningaasatigut isertitassa­vut ukiuni aggersuni taakkuinnangajaasussaapput allannguallalaarsinnaapput immaqa ajorsilaar­lutik, kisianni taakkuinnaasussaapput saniatigulli isumagissassavut isumaginninnermi annertusi­artortussaallutik. Pissutsit taamaalillugit aningaasaativut Nunatsinni kaaviaartinnerusariaqarpa­vut.

 

Ataatsimik IA-p saqqummiussaa isumaqatigilluinnarparput aamma neriuppunga allani aamma imaattussasoq... Ila aamma qasserialeratsigu taanna Aningaasaqarnermi Ataatsimiititaliami nammineerluni illuliat maangaannartinneqartartut amerlavallaarnerat. Naleqqutinnginnami oqalullutalu inissaaleqinerujorujussuaq. Taava nunaqarfinni angalalluni arlalinni takusarpavut ukiuni arlalinni naammassineqaratik atortussat sumut tamaanga teqqarlutik nunguttut. Pissutsit tamakku unittariaqalerput. Tassa. Taamaattoqarsinnaanngilaq. Taanna aamma uagut sakkortuu­mik piumasaraarput.

 

Peqqinnissaqarnermut tunngatillugu sippuisimaneq, kukkusimassaguma naqqinneqassaanga, kisianni tassa uagut ulloq manna tikillugu paasitinneqarnerput tassaniippoq atuineq, atuivallaarsi­maneq tassaniippoq. Soorunami taakkua aningaasalissavavut. Napparsimasut angallattariaqartut angallanneqareerput. Vikarit sulisorineqarallartut ilai sulisorineqareerput, immaqalu ilai inger­lareerlutik. Kisianni una isumaqarpunga aamma Naalakkersuisuni imatut nalinginnaarujussuann­gikkaluartoq eqqarsaatigisariaqartoq aningaasaliissutit nungukkiartulerneranni pinngitsoorani ilisimatitsisussaatitaalertariaqarneq. Isumaqarpunga Naalakkersuisut eqqarsaatigilaartariaqaraat. Arlaannik aalajangersimasunik aningaasaliissutit nungukkiartulerneranni pinngitsoornani Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq piffissami aalajangersimasumi ilisimatin­neqassaaq. Taamaalilluni tupaallatsitaasarnerit ilaatigut pinngitsoorneqarsinnaassagaluarput.

 

Suu, ilumut. Nunap immikkoortortaani qitiusumik napparsimaveqarnissaq uagut assut pingaarti­taraarput. Isumaqaratta suliassat arlallit ilaatigut massakkut Danmarkimut angallassilluni suliaritinneqartartut naammassineqarsinnaasut. Peqqinnissaqarnermut Naalakkersuisoq ilumoor­poq. Suliassat arlaqarput inissitassat apeqqummut tassunga tunngasut arlalissuupput. Taamaattu­minguna pimoorunnerullugu ingerlaqqugipput. Inatsisartuni inassuteqarnermi assortuussutaann­gilaq Kujataani qitiusumik napparsimaveqarfissaq tassaassaasariaqartoq Qaqortoq. Illutatigut assigisaatigullu piareersimaneq annertunerusumik piareersimaneq pissutaalluni, kisiannili tusartakkat naapertorlugit Qeqertarsuup Tunuani isumaqatigiinngerujuttoqartoq soorlu sumiin­nissaa. Misilittaalertariaqaratta assut iluatigaarput isumaqatigiiffiusoq aallartiffigitigu, taava tassani misilittakkavut tunngavigalugu allani annertusaasinnaavugut.

 

Aamma uagut assorsuaq pingaartipparput isumannaatsumik nakorsatigut sulisutigullu isuman­naatsumik meerartaartarnissaq, taamaattumik siunissami juumuutigut ilinniarluarsimasunik ajornartorsiuteqarnitsinni avaqqussinnaanngilarput qitiusumik napparsimaveqarfiusumut erniartortarnissaq. Taanna uagut ajornartorsiutitut isigisinnaanngilarput.

 

Naalakkersuisunut ilaasortaq, Mikael Petersen ilumoorpoq oqarami, tulleriiaarisariaqarpugut. Aammami ilumoorpoq oqarami qasseriarluta maani Naalakkersuisut suliniarnissaminni tulleriin­nilersuinerit akuersaartaarlutigut, taamaattumik apeqqutinut tamakkuninnga isumaginninnermut tunngassuteqartunik allanillu saqqummiussaqanngilavut, akuersaarnikuugatta uani, Naalakker­suisut saqqummiussaannut aana tulleriiaarlugit Isumaginninnermut Ataatsimiititaliarsuup siunnersuutaa siunnerteqqusaat tulleriiaarlugit ima suliarissavagut, taanna ataqqisariaqarparput

sutigut tamatigut saqqummiusseqattaarata.

 

Soorluttaaq aamma ikuallaasarfeqarnermut tunngasut uagut annerusumik oqaaseqarfiginngilavut nalunnginnatsigut Naalakkersuisut aamma tassani suliaqartut maanilu aamma saqqummiussere­ernikuullutik. Isumaqarpunga tamakkut malittarinerullugit suliarisariaqarigut.

 

Inuit Ataqatigiit siulittaasua aatsaannguaq oqaaseqarnermini aperivoq inuussutissarsiuteqarneq tamalikaarnerusoq, tamalikaartoq allatut isumaqaraluarpoq, kisianni amerlanerusunut sammisoq, suu tassa taanna qangalili uagut Atassummiit pingaartitarput, qangalili malersulerparput ila ukiut arlalinngorput nunami suliffinnik pilersitsiniarnermi periarfissaasut pitsaanerulersinniartigit suliffiit arlallit. Aalisarneriinnaq kisiat pinnagu, kisianni suliffiit Inuit Ataqatigiit siulittaasuata oqarneratut tamalikaarnerusut amerlanerusunut sammisut periarfissarilerniassagatsigit.

 

Isumaqarpunga aamma una malunnarsisoq, isumaqatigiinneq nunanut allanut attartukkatta akilersornerisa siaavallassinnaanerat assortuussutigineqartariaqanngitsoq kiap siulliulluni saqqummiunneraa uagutsinnut taanna pingaarnerunngilaq, uagut aamma taanna oqaloqataaffi­gerusupparput.

 

Kisiannili aanna piumasaq sukannersumik aningaasatigut aqutsineq taanna sapaginneqassanngi­laq, aamma aningaasartuutit isertitallu naligiinnerat taanna qimanneqassanngilaq.

Tamaat ataatsimut isigalugu isumaqarpunga, oqaaserineqartut tamaasa eqqarsaatigalugit arlalitsi­gut naaperiarfissaqartugut pingaartumik Aningaasaqarnermut Ataatsimititaliami taannalu anguniarlugu Atassummi suleqataassaagut.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Uangattaaq isumaqarpunga isumaqatiginninniarnissami tunngavissat maaniittut arlaliusut aningaasaqarnermut tunngasut aappaagumut oqaloqatigiissutissat eqqartorneqarneranni, aamma­lu siulliit oqallisissat ilagereerpaat raajanut akileraarut maannakkut tikinneqartussaammat annertunerusumik immikkoortumi tullermi. Marlussuit oqaaseqarfigilaassavakka.

 

Una siullermik oqaatigilaarlara, aningaasaqarniarnermut tunngatillugu assertuuttoqanngimmat taamaallaat  una malugisinnaagakku  tulleriiaarinermi assigiinngitsunik isumaqartoqarpoq.  KNI-kkut tungaatigut aamma ingerlatseqatigiiffiit aningaasanik isumaqatigiissuteqarfigisimaneri najoqqutaralugit ilaatigut Inuit Ataqatigiit apeqqutigisaat siunnerfigisimasatut oqaaseqaataasim­sut najoqqutaralugu KNI-iikkunnut taanna ukiuni tulliuttuni kiffartuussinissami isumaqatigiissu­tini aningaasaliunneqarsimasut sapinngisamik malinniarneqarnissaat taanna siunertamut isuma­qatigiissummi ilaatitaavoq, hensigterklæring-imik. Taamaattuumik taanna nojoqqutaralu aningaasanik aviffigeeqatigiittarnermik tunngasut aamma isiginiarneqarnissaat qulerissanngilar­put, maannakkut oqaloqatigiinnerit ingerlaneranni.

 

Aamma oqaatigissavara aningaasanik tulleriiaarinermi Naalakkersuisut tungaaninngaanniit ilisimaneqartutut nunatsinni iluarsartariaqalersimasut annertoqisut eqqarsaatigalugit aningaasat tulleriiaarinermi aamma allannguuteqarsinnaaneri naatsorsuutigisariaqarpoq, pissutsit iluarsar­tariaqalersimasunik isiginngitsuusaarisutut pissanngikkutta taava sanaartugassat ilaatigut allatut tulleriiaarisariaqarpugut.

 

Paamiuni mittarfissaq ataatsimilluunniit Naalakkersuisunit akerlerineqanngilaq taanna erseqqis­sassavara, taamaallaat piffissami sanaartorfissami nikisiallatsitsineqarpoq kinguatsiallatsitsine­qarluni suliassat allat aningaasartuutissallu allat tassani tulleriiaarinermi allannguuteqartinneqar­mata pilersaarutit aserunngikkaluarlugit.

 

Napparsimaveqarnermut tunngatillugu oqaatigissavara psykiatrisk-ip tungaatigut ilinniaqqinnis­samut imaluunniit suliassat ingerlaqqinnissaanut aningaasaat 1999-imut immikkoortitsinermi 1,7 mio. koruunit immikkoortinneqarsimammata aammalu ukioq 2000-imi taamatut tarnip tungaati­gut isumaginninnermi napparsimaveqarnerup iluani Droninng Ingrids Hospital-imi nukittorsaa­nissaq psykiatriskoverlæge-mik aammalu oversygeplejerske-imik kiisalu socialrådgiverimik aamma atorfinitsitsisoqarneratigut tamakkua pilersaarutini maannakkut ingerlanneqarput. Aammalu sinerissami aqqanillit napparsimaveqarfiit tungaannit nukittorsaaneqassalluni tarni­mikkut isumaginninnerup tungaatigut, taakku aamma erseqqissaatigilaassavakka oqaatigineqar­tuni.

 

Aamma una oqaatigilaarlara Naalakkersuit tungaaninngaanniit aningaasat tigoriaannaat pigine­qartussat aamma Naalakkersuisooqatigiit akornanni 600 mio.-nit tungaani appasinnerussanngit­sut siunnerfigineqarmata. Taavalu sillimmatissat tigoriaannaat 600 mio-ninik ikinnerulissappata taava allatut ajornartumik akileraarutit akitsuutillu taava aqqutigalugit aningaasartuutissat matuniartariaqarlutik, allakkut maannakkut aqqutissaqanngilaq. EU-mi isumaqatiginninniarnerit qanoq kinguneqarumaarnerat ukiuni tulliuttuni suli nalugallarpagut, taamaattumik aningaasatigut aallerfissagut tassaapput akileraarutit akitsuutillu aqqutigalugit maannakkut tikissinnaasagut, taannalu Naalakkersuisut tikinnianngilaat piffissami matumani.

 

Taava aamma oqaatigilaarlara naggataatungaatigut Naalakkersuisut sapaatip akunnera kingulleq ullumilu aalajangiiffigalugu ataatsimiinnermi atorfinitsitsisoqaqqissanngitsoq oktoberip aallaq­qaataaninngaanniit taava aamma neriuppugut aappaagu naalakkersuisunngorumaartut malissa­gaat, aappaagu ukiutoqaq tikillugu, tassa ukioq 2000 januarip aallaqqaataa tikillugu atorfinitsitsi­soqassanngitsoq, Namminersornerullutik Oqartussat allaffeqarfiini.

 

Taamaalilluni aamma Naalakkersuisut neriorsuutigisaat inimi maani sulisut tungaatigut nutaamik nalilersuineq nutaamillu pisariitsumik aaqqiiniartarnerit aqqutigalugit maannakkut sulisooreersut iluani suliassanik nikititerinik 18 mio. koruuninik sipaarniarnerput pimoorupparput aamma taanna aallaqqaataassaaq, aamma oqaatigereernikuuara Naalakkersuisut tungaaninngaanniit immikkut paasisimasallit illup avataaniittut akilerlugit sulisittarnissaat aamma pilersaarutini ilaammata.

 

Naliliinermi tassani ilanngullugit. Atorfinitsitsiuarnerit saniatigut taava immikkut paasisismasal­lit avataaniittut pisiarineqarsinnaanerat piffissami aalajangersimasumi aamma kiffartortitut pisarineqartarnissaat ilanngunneqarmat. Taamaattumik ingerlatsinikkut pisariillisaanissamut siornali neriorsuutigisara aamma neriorsuutigisarput maannakkut timitalerniarlugu pimoorutamik ingerlaniartoqarpoq. Tassuunakkullu aamma periarfissat naammattumik atorniarneqarlutik.

 

Isumaqarpunga ataasiakkaat pulaffiginngikkaluarlugit aammalu illutungiliuttut oqaluttuata Josef Motzfeldt-ip oqaaserisai najoqqutarissagukkit maani tikkuartorneqartut peqqinnissaqarfimmut tunngasut eqqaassanngikkaanni oqaloqatigiinnermi periarfissanut annertuumik sammiveqartut. Peqqinnissaqarfimmut tunngatillugu naggataatigut oqaatigilaarlara naliliinerit assigiinngillat. Naalakkersuisoq appisaluunneqarsinnaavoq aamma Naalakkersuisut tamakkerlugit appisaluunne­qarsinnaavugut, aamma taamaaliorneq tupinnanngilaq. Pissutsit uparuagassartaqarput.

 

Kisianni aamma nakorsat namminneq iluminni isumaqatigiinngissutigaat. Ilaatigut akissarsiat aqqutigalugit sulisussat pissarsiariniarnissaat eqqartorumaneqarpoq. Kisianni aamma nakorsat iluminni ilinniarsimassutsimik tamatigoornerunissaanik noqqaanerat aamma erseqqippoq. Saaffiginnissutigisartagaat aamma qiviassagaanni, namminneq kisimillutik Kalaallit Nunaanni nakorsaqarfiit immikkuullareqisut iluini sulinissaminnut piginnaanngorsagaanertik aamma ullumikkut akisussaaffiit inunnut tuttartut annertuneroqimmata.

 

Aamma tassani anngutissava juumuussaaleqinermi aamma juumuut amigaataaneranni taava napparsimavimmi erniartortitsinerit meeqqamut anaanaasumullu isumannaatsumik aamma akisugaluartumik kinguneqassappata, kiffartuussineq taanna akilerusupparput naammassillugulu. Taamaattumik taanna meeqqamullu anaanaasumullu isumannaallisaanertut isigineqarluni atortinneqarnissaa aamma Naalakkersuisuninngaanniit pingaartipparput.

 

Taavalu 42 mio. koruunit pillugit oqaatigineqartunut ilumoorpoq, uparuaanerit aamma tassaniit­tut patsisissaqarput Naalakkersuisuninngaanniit aamma Siumup oqaaseqartuata oqaatigisaa, maluginiarpara immikkut aningaasaliissutissat oqallisigineqarnerat pereerpat Naalakkersuisut tassani tunngavissaqarnissaminnik periarfissaqarnissaat ataqqineqartoq. Aamma ilumoorpoq immikkut aningaasaliissutissat eqqartorneqarnerannut atatillugu assiliaq erseqqinnerusoq aamma saqqummersissavarput tassani, taavalu taanna tunngavigalugu qularnanngitsumik kisitsisit aamma uterfigisassagut aappagumut erseqqinnerusoq uterfigineqarsinnaajumaartoq, isumaqati­giinniutissami aamma ilaatikkumaarpagut.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Tassaana Inuit Ataqatigiit oqaluttuannut akissuteqarlaarniartunga. Ilaatigut tupaallappasilluni apersuusermagu, Naalakkersuisoqarfik imaluunniit Naalakkersuisut aammalu Peqqinnissaqarfik allaat apersuuserpasillugu suleqatigiinnersut, sooq aningaasanik atuisoorsimanerat aallaavigalugu maannakkut finanslov-imi saqqummiinnginnersugut taamatut pineqartunik apeqquteqarneq imatut akissuteqarfigerusuppara:

 

Aningaasanut inatsisissaq ukiorli februarimi suliarineqalerami aasaq manna Naalakkersuisut ataasianngeqalutik eqqartorsimavaat Peqqinnissaqarfimmut tungasumik atuisoorsimaneq augustimi ilisimaleratsigu taamaalinerani aningaasanut inatsisissaq naqitaareerpoq, imaluunniit naqiterneqarnerat ingerlavoq. Taamaattumik tupinnanngilluinnarpoq Naalakkersuisut aningaasa­nut inatsisissaq saqqummiunneqartoq Inatsisartunut allanngortiternagu taamatut isikkoqartillugu naqitatut saqqummiutissagaat. Kisianni saqqumiinermi oqarpugut taanna apeqqut pillugu aappassaaneernissaannut oqaaseqassalluta.

 

Aamma taamatorluinnaqqissaaq  ippoq Inatsisartut ataqqinartut sisamat ullumikkut siunnersuuti­nik saqqummiimmata, aningaasanut inatsisissaq naqereerpoq Inatsisartulli pisinnaatitaanertik maleqqissaarlugu siunnersuuteqarput, taakkunannga sisamat taakkulu siunnersuutaat aamma Naalakkersuisut oqaaseqarfigissavaat aappassaaneernissaannut.

 

Suliassaq taamaattumik tupinnartoqanngilaq. Aamma piffissaq iluatsillugu ujaniinnera Inuit Ataqatigiit apeqqutaat ataaseq akisariaqarsimagaluaringa utoqqatserfisigalusi akiaannginnakku akissuteqarfigilaarniariga, tassaasoq raajarniutinik naleqqussaanermut tunngatillugu KNAPK-p peqataaffigisaanik apeqqut taanna qaffatsikkassiuk, oqaatigerusukkinga taamatut aaqqissuussini­arneq affaannanngortinneqanngilaq kisianni aningaasatigut takuneqarsinnaavoq 10 mio-niit 5 mio-nut affaannanngortinneqartoq, aammali konto-mi aalajangersimalluinnartuusut 20.11.50-imi allassimavoq pisariaqartitsisoqalissappat taanna Naalakkersuisut uterfigiumaaraat. Taamaattumik apeqqutit naaggamik akineqassaaq, taannami pilersaarut peqquteqavimmat ilaatigut aningaasat atorneqarsimanngitsut amerlavallaarneri aappagumut atoqqinngitsuugassat pinngitsoorniarlugit taamatut allagarsorneqarmat.

 

Ilisimatitsissutigissavara ungasinngitsukkut ullut qulit qaangiutsinnagit APK aammalu KNAPK ataatsimeeqatigalugit Aalisarnermut Naalakkersuisoq uangalu aamma taanna ilisimatitsissut taakkununnga ilisimatitsissutigineqarmat.

 

Lars Karl Jensen, Siumup oqaaseqartua:

Siumuminngaanniit oqaaseqaatigut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup, Daniel Skift-ip tikillatsiaramigit uani eqqaasaa nunatta aningaasat atugaasa taarsersorneranni siaarlugit aqqutis­siuunneqarnissaat Naalakkersuisut misissorumaaraat assut Siumumiit qujamasuutigaarput.

 

Maannakkut ingerlaaserput qiviarutsigu ukiut sisamat ingerlanerani suna tamaat aaqqissinnaallu­gu ulappussimasugut. Aningaasat uninngasuutigut affaannanngorsimapput sillimmatigut, maannakkut 600 mio. koruunit tungaaniipput taamaallaat, siornannguaq oqaatigineqartoq taakkunani isumannanngitsugut 1,2 mia. koruuniuteqarnerput peqqutigalugu.

 

Soorunami tupinnanngilaq sanaartugassarpassuit allallu iluarsaatassat tamakkuninnga tigusilluni aningaasalersorfigineqarmata.

 

Siumuminngaanniit ajartortuarparput aningaasat amerlanerusut qanoq ilillugit pissarsiarisinnaa­nerigut, takusinnaagatsigu kaaviiaartitat kisiisa aammalu sillimmatut kisiisa aallaavigalugit ingerlatsineq nunatsinni sivisuumik attassinnaanngikkipput aningaasanik isaatitsinitsigut aalisagaq nalimigut malissareqisoq taamaallaat aallaavigigatsigu.

 

Assigiinngitsunik oqaaseqartut oqaaseqaataanni akuliukkusunnaraluartoq uani uagut oqaaseqaa­tigut uparuarneqarmata siusinnerusukkut qanoq oqarsimanerput Tuusimut innersuussutigiinnas­savara taakkua siorna ataatsimiissutsini takuneqarsinnaapput aamma oqaluttuunerma ilaatigut oqaatiginikuuara aningaasaat sulisinneqartariaqartut taavalu aamma akilersuinikkut siaartitsisin­naanerup sivisunerusumik taarsersorsinnaanerisa aqqutissiuunneqarnissaat Naalakkersuisunut kaammattuutiginikuullugu.

 

Siumuminngaanniit oqaaseqatigut suliffissanik amerlanerusunik pilersitsinissami ujartuinermik nipeqarput, taanna erserippoq tassani oqaatigisatsituut maannakkut aalisakkanik taamaallaat isaatitsisuunitsigut suli maangaannaq eqqaanerput annertuallaaqaaq. Tamakku atorluanngikkutsi­git aningaasarsiutaanerat iluaqutigisinnanngilarput.

 

Aamma uani maqaasivara angallannermut tunngasumik Siumup oqaaseqataa Angallannermut Naalakkersuisup, Peter G. Samuelsen-ip qisuariarfiginngimmagu tassa kitaani angallannerup allanngorneratigut maannakkumut suli nassatarisassaat taamaakkallassatillugit. Aammalu siunissami kitaani angallanneq namminersortuni soorlu tunumi taamatut periarfissiisoqarsimasoq ilaatigut ingerlanneqarsinnaannginnersoq tamanna akikillisaatitut isikkoqarsinnaammat. Neriup­pungalu taanna tusaatissatulluunniit tiguinnarlugu Naalakkersuni misissorneqarumaartoq.

 

Tuusip uparuaataata aappaa tassaavoq ingerlatseqatigiiffinnik (siulersuisuni) susassaqannginnit­sinnik ersersitsisoq qupperneq 2-mi aatsaaginnaq oqaaseqaatitsinni allassimasoq, taanna naq­qinngiinnassavara.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:  

Siullermik Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup oqaaseqaatigisannut akissutaanik qujavunga aamma toqqissiallappunga akissuteqaataanut, tassalu aningaasat tigoriaannaat atorneqartarneran­nut tunngatillugu oqaatigimmagu tamatigut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq akuersite­qaarlugu atuisoqartartoq. Tassunga killeriarlunga maqaasivara 400 mio. koruunit pallillugit Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanut tigoriaannakkatut aningaasat atortinniarne­qartussat annerusumik eqqartorneqanngimmata.

 

Tassa aningaasat tigoriaannaat 370 mio. koruunit missaaniissoraakka eqqaamanerlunngikkuma. Namminersornerullutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiinut suliffieqarfinnut assigiinngitsunut pisortat pigisaanut tigoriaannanngorlugit atortinneqartussaapput, taannaluuna uparuaringa pissutigalugu nunatta aningaasaqarniarnera eqqarsaatigalugu ilumut pisortat suliffeqarfiutaat taamarsuaq nunatta karsianik aningaaserivittut atuinerannik uperuaaffigineqalinnginnersut. Tassa maani oqaluttarfimmiit ilaatigut oqaluttuarpugut namminersortut annerusumik periarfissinneqar­tariaqartut. Qanoq ilillutik namminersortut annerusumik periarfissinneqassappat? Illuatungaati­gut unammillerneqartuarunik pisortat suliffeqarfiutaannit, uffa illuatungaanni pisortat suliffeqar­fiutaat nunatta karsia unammillerneq sakkortuumik ingerlakkaa.

 

Nalunngilarput namminersorlutik ingerlatsisut taamatut periarfissaqanngilluinnartut, tassani

takuneqarsinnaavoq naligiinngisitsineq pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaanut unammille­qatigiinnermi. Taamaattumik unammilleqatigiinneq ajunngitsoq aammalu unammilleqatigiin­nerup aqqani unammilleqatigiinneq ingerlanneqassappat tamakkua pinngitsooratik isigineqartari­aqarput.

 

Aalisarnermut Naalakkersuisup Ilimanami tunisassiorfeqalersinnaaneranut tunngasoq 1997-imili pilersereerneqarsimasussaagaluartoq oqaatigimmagu qujaraluaqaaq, kisianni aamma nammineer­luni Naalakkersuisutut Naalakkersuisullu sinneri ataatsimeeqatigisarsimagunik neriorsuisimanini Naalakkersuisoqatiminut oqaatigisimassagaluarpaa oqarluni, Ilimanaq imatut imatullu neriorsor­para taava ineqarniarnermut innaallagiaqarniarnermullu tunngasut aamma iluarsineqartariaqar­put, taamaalilluni neriorsuut piviusunngortinneqarsimassagaluarmat.

 

Ilaatigut Siumup oqaluttuata oqaatigisaa sakkortuumik akerlilerusuppara, tassa arnat naartusut illoqarfimminngaanniit illoqarfimmut allamut ernisikkiartortarnerat isumaqatigisinnaanngilluin­narakku aamma akuersaarneqarsinnaanngilluinnarmat. Taamaattumik nuannaarutigaara Inuit Ataqatigiit oqaluttuata aamma napparsimaveqarfinni akissarsiat pillugit aaqqiivigineqarsinnaa­neranut sulisut aaqqiiffigineqarsinnaanerat ilanngullugu eqqaammagu. Kiisalu nunatsinni aningaasat kaaviiaartinneqarsinnaanissaannut tunngatillugu aamma ataasiarnanga oqaatigisareer­para, maanngaanniit nunatsinni atugassarititaasut aammalu nunatsinni pilersinneqartartut. Kalaalimerngillu ilanngullugit nunatsinni atorluartariaqarigut avataaniit tikitsisisarneq annerusoq nammineeriartuaarsinnaanitsinnut iluaqutaasussaammat qimakkiartuaarneqartariaqarmallu. Taamaattumik ilaatigut oqaaseqarninni sikublok-it atorluarneqarsinnaanera suli annerusumik sulissutigineqartariaqartoq ilanngullugu eqqaasissutigerusuppara.

 

Sukannernerusumik aningaasanik aqutsineq eqqaagutsigu soorunami qiviartariaqartugut nunatta aningaasaatai, aammalu qanoq taakkua atorneqarnerat tassa soorlu aatsaaginnaq oqaatigiginga nunatta aningaasaatai imatut atorneqarput, illuatungaatigullugu tulleriiaarinermik oqaluttoqar­poq, soorunami aamma tulleriiaarineq ajunngilaq, kisianni taakkua namminersortut periarifissin­neqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu aamma eqqarsaatigisariaqarpoq ilumut namminersortut inuiaqatigiinni sullissisinnaanerat qanoq annertutigisoq tunniunneqartuuppat pisortat tassani qanoq atsigisumik sipaarsinnaanerat aamma takorloorneqarsinnaammat.

 

Tarnip nakorsaanik atorfinitsitsisarnerit assigiinngitsut soorunami pilerinaqaat aamma nalunngi­larput ajornartorsiutigalutigu annertuumik tarnip nakorsaanik atorfinitsitsiniarneq allatulli nakorsatut amingaatigineqarmata. Kisianni taamatut napparsimalersartut napparsimalinnginnis­saat siullertut sulissutiginiassallugu, isumaqarpunga aamma pingaaruteqarluinnartoq tassa meeqqat atuarfiat aqqutigalugu atuartitsineq aammalu ullumikkut annersaakkut kalaallit uagut piginnaangorsartarnitsinnut annikippallaamik iliuuseqalersimanerput qanoq (iliorfigineqar) tassami qalliinnakkut nuannaarluta pingaluarutta anersaakkut nukittunerulernaviannginnatta, taamaattumik uanga aturtitsinerni ilinniartitsinermi meeqqat anersaakkut piginnaanngorsarnissaat pingaartinneroqaara tarnip nakorsaanik arlalissuarnik siunissami pisariaqartitsinissaminngaanniit.

 

Anders Andreassen, Ataatsimiinermik aqutsisoq:

Eqqaasitsissutigissavara ullumikkut oqaluuserisassaq tassaammat 1999-imut Inatsisartut aningaa­sanut inatsisaattut siunnersuut siullermeerneqarnera, taamaattumillu aamma partiit tamarmik Kattusseqatigiillu kissaatigaat ataatsimiititaliami taanna suliarineqaqqaarallassasoq, aamma tamatuma kingorna uterfigineqaqqittussaammat soorunami, taamaattumik oqaaseqartut tulliit kissaateqarfigissavakka oqaasissatik inatsisissamut samminerusumik oqaatigisaqqullugit.

 

Paaviaaraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermullu Naalakersuisoq:

Naatsunnguamik uannut toqqartumik Naalakkersuisoqarfimmut tunngasut apeqqutigineqarmata oqaaseqarfigilaassavakka. Siullermik Peter ostermann-ip Atassummiit annertunerusumik nunatsinni ineriigaanerusunik aalisakkat suliarineqartarnissaat pillugu Atassumminngaannit kaammattuutigisaat Naalakkersuisunut tunisassiortunik oqaloqatiginninnissamik tunngasoq, tassunga tunngatillugu oqaatigissavara siornali Danmark-imi namminersortut nunatsinninngaan­niit tunngaveqarlutik tunisassiortut aalisakkat maani pisarineqarsimasut eqqarsaatigalugit tikeraarsimagakkit, tassanilu tunngatillugu oqaatigisimallugu pinngitsaalineqartigatik annertu­nerusumik nunatsinni ineriigaanerusunik tunisassiorsinnaaneq namminneq aallunniaqqullugu kingornatigut, Naalakkersuinikkut piumasaqarfigineqannginnerminni, taamaattumik oqaatigissa­vara Naalakkersuisut Atassuttulli isumaqarmata, tassa annertunerujartuinnartumik nunatsinni tunisassiassat aalisakkat suliarineqartarnissaat taanna (Naalakkersuisunit suliarimmassuk taanna isumagimmassuk)

 

Taavalu Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit, soorunami neriorsuuteqarsinnaanngilanga tunngaveqarnanga, Naalakkersuisut imatut pissuseqanngillat sumut tamaanga tikikkaangamik tikikkaangamik imaalitsiannaq neriorsuisarlutik. Neriorsuutigisimasara oqariartuutigisimasara qulakkeeqqaarsimavara Naalakkersuisuni, tamatumalu kingunerisaanik aningaasanik inatsisim­mi, kisiannili kingornatigut paasinarsisimavoq imeq aammalu innaallagiaq tunisassiorfiliariniak­kamut tassunga pisariaqartinneqartussaq pigineqanngitsoq. Taamaattumillu kinguartitsisoqartari­aqarsimalluni. Taanna assorujussuaq ajuusaarnarpoq. Kisianni ataqatigiisiillugit taakkua matuma kingorna suliariniarneqartussaassapput.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:  

Siullermik maani oqaaseqarninni Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuanit oqaaseqaatigineqartut periarfissaqarfigisimanngilakka akissuteqarfigissallugit, taamaattumik massakkut taamatut periarfissaqalaarusuppunga.

 

Inuit Ataqatigiit peqqinnissamut tunngatillugu oqaaseqaateqarnerminni uparuaqqaarpaat Danmark-imigooq nakorsat peqatigiiffiinik ataatsimeeqateqarnerpassuakka, ila Naalakkersuiso­qatinnit aasanngittorlu kingullermik nunarput qimappara ataatsimeeqatigiserinnikkiartorlunga arlaannaanilluunniit suleqatitsisinnik immaqa Naalakkersuisuni kisiartaallunga aasaq kingorna angalanngilanga nunarput qimallugu. Kisianni aamma apeqqutaaqaaq ilumut taamatut suliap pitsaassusaanik nalilersuinissaq pissusissamisoortuunersoq.

 

Naalakkersuisuni pingaarteqaarput, pisariaqarfiini pisariaqartitatsinni uagutsinnullu iluaqutaasin­naasumi suleqateqarluarnissarput suleqarluarnissamullu aqqutissiuussinissarput, nunatta iluani aamma nunatta avataani. Tamannalu anguniarlugu ilungersorluta suliniuteqarpugut aamma nunatsinni iluaqutaasinnaasoq aallaavigalugu. Tamakkua aqqutigalugit arlalippassuartigut suleqatigiissutsitsigut siornatigut aamma suleqatigiissutaasimagaluartut kisianni kipisinneqarsi­masut pisariaqartikkatsigit iluatigigatsigillu aallarnisaqqissimavagut isumaqatigiissusiornikkut.

 

Aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqatuaninngaanniit peqqinnissaqarfimmut tunngasut oqaaseqaa­teqarfigineqarnerini suna tamarmi taartuinnarsuartut saqqummersinneqartoq Naalakkersuisuni taamatut isumaqanngilangut, taamaattumik ilaatigut suliniarfigineqarsimasut Naalakkersuisut ukua issianerisa nalaani aamma eqqaalaarusuppakka nunatsinni iluaqutaasut pitsanngorsaataasi­masullu ilaat.

 

Suleqateqarniarnermullu tunngatillugu sulisut nunatsinni kattuffeqarfii avataanilumi sinerissami peqqinnissaqarfiit suleqatillu allat nunatsinni, aammalu nunatta avataaneersut Naalakkersuisut uku issianerisa nalaani pitsaasumik suleqatigeeqqilersimavagut, allaffissornermi suleriaatsit aaqqissuussamik pilersaarusiorneqartalersimapput, aamma aningaasat tungaatigut pitsannerusu­mik aqutsisinnaalersimavugut naak pissutsit ilungersunaraluaqisut nassuiaatissaqartulli.

 

Nakorsaariaatsit nutaat arlallit atorneqalernikuupput, qinigaaffiup uuma ingerlanerani, illissap paavani kræftimut misissuinerit aallartinnikuupput, isinik assigisaanillu pilattaariaatsit nutaat atorneqalernikuupput, HIV-eertunut AIDS-ertunullu pitsaanerusumik nakorsaasinnanngorpugut. Naartusunik meeqqat imaanik misissuisinnaanngorsimavugut, ctscannerip aamma ekkokardiograf-ip atorneqalernerisa kingorna misissuinerit pitsaanerusut nunatsinni ingerlanne­qarsinnaalersimapput. Kiisalu aamma nunatsinni laboratorianik misissuinerit assigiinngitsut amerlaneroqisut ingerlanneqarsinnaangorsimapput. Telemedicin-i ineriartortinneqarpoq tamakku tamarmik nutaatut suliniutaapput inuiaqatigiit sullinneqarnerannut pitsanngorsaataasut maanna Naalakkersuisuusut sulissutigisimasaat.

 

Droninng Ingridip Napparsimavissuani ingerlatsinikkut aaqqissuussineq pitsaanerusoq nuna tamakkerlugu napparsimavissuarmi angusimavarput, tamatumalu nassatarisaanik massakkut takaninani suliaqarneq annertusiartuinnarpoq aammalu tamatuma nassataannik suleqatigisat maaniittut avataaniittullu aamma pitsaanerusumik suleqatigilerpagut immikkut ilisimasallit Droninng Ingridip Napparsimavissuani suliassaqarfiit aamma tassani eqqarsaatigalugit.

 

Napparsimasuutigut Danmark-imiittut aamma pitsaanerusunik atugassaqartilerpagut, tassa kalaallit illuani Hellerup-imiittut aammalu Vordingborg-imiittut malunnaataalluartumik pitsaa­nerusumik aaqqissuussiffigineqarput, aammalu suleqatigiinneq tassuunakkut aaqqissuussaaneru­sumik ingerlalerluni.

 

Aamma nunatsinniittut tarnimikkut ajuutillit pitsaanerusumik sullinneqarnerulernissaat anguniar­lugu annertuumik suliniuteqarsimavugut Naalakkersuisuni, massakkut taakkua kingunerisaanik suliniutit nutaat aappaaguminngaaniit aallarnisarneqalissapput. Ataatsikkut suut tamaasa aallartissinnanngilavut, taamaatumik Naalakkersuisuni siunnersuutigaarput ilinniartitaanerit sullissinissamut ilinniartitsinerit aappaaguminngaaniiit aallarnisarneqassasut taavalu sinneri 2000-iminngaanniit aningaasaliiffiginissaat aamma siunnersuutigineqassasut.

 

Regionaliserinngi aallartisarneqartoq ilisimatusarneq peqqinnissaqarfiup iluani annertusiartorlu­arpoq, peqqinnissaqarfiup iluani sulisut portørininngaanniit nakorsanut tamarmik pikkorissartin­neqartarnissaannut periarfissat pitsaasut aamma Naalakkersuit pilersissimavaat. Taamaattumik isumaqarpunga uani taartuinnarmik oqalunneq tunngavissaqanngitsoq Naalakkersuisuni isuma­qarpugut peqqinnissaqarfiup tungaatigut ingerlatsinermi tunngavissat pitsaanerusut massakkut pilersissimallutigit. Kisianni tassani aporfiit annerpaartarivaat qanorluunniit pitsaatigisumik pilersaarusiorluta pigaluarutta sulisut aalaakkaasut naammattullu piginngikkutsigit suliaq innuttaasunut pitsaamik kinguneqarsinnaanera killeqaqaaq. Taamaattumik neriuppunga tassuu­nakkut tamatta pitsaasumik suleqatigiissinnaassalluta.

 

Inuit Ataqatigiinninngaanniit toqqaannartumik apeqqutigineqarpoq, nunat immikkoortuinut aaqqissuussineq ukiut qassinik ingerlanissaa naatsorsuutigineqarnersoq, erseqqissaatigisariaqar­para tassani apeqqutaasorujussuussammat sulisunut tunngasut, tassami illoqarfimmi ataasiakkaa­ni nakorsat suliassaat allanngortussaapput, akisussaaffiilu. Atorfilitsitseriaatsit allat aamma napparsimaveqarfiit ataasiakkaat piunnaarlugit kisianni region-ikkuutaartumik aaqqissuussinerup kingunerisaanik isumaqatiginninniutigineqartariaqassapput, akisussaaffiit sulariaatsit allanngor­neri aallaavigalugit sulisut kattuffii isumaqatiginniarfigisariaqassapput.

 

Isumaqatigiinniutissat taakku qaqugu naammassineqarsinnaanissaat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisup uaninngaanniit erseqqaarinnerusumik akissuteqarfigisinnaassavai, kisiannilu oqaatigissavara Peqqinnissaqarfiup iluani piareersaatit tunngavigalugit naatsorsuutigaarput ukiup ataatsip ingerlanerani, tassa 1999-ip ingerlanerani annertuumik angusaqartoqarsimassasoq alloriarnernik, tassanilu soorunami aamma apeqqutassaapput sulisut sulisussallu tassani isumaqa­tiginniuteqarfigineri aammalu pissarsiarisinnaasagut qanoq tassuunakkut periarfissarissaartitsi­gissanersut. Kisianni piareersaatit ingerlasut Peqqinnissaqarfimmi naatsorsuutigivagut ukiup ataatsip ingerlanerani annertuumik angusaqarsimassalluta.

 

Naggataatigut erniartortitsisarnermut tunngasoq aamma oqaatigissavara, tassa Naalakkersuisuni isumagiuarparput, soorunami pitsaanerpaassasoq aammalu anguniartuartariaqartoq naartusut aammalu ajornartorsiutaanngitsumik isumannaatsumillu ernisinnaasutut naatsorsuutigineqartut sapinngisamik illoqarfimminni ernisinnaasarnissaat. Kisianni tassani isumaqarpugut aamma Naalakkersuisuni pingaarnerpaasoq sulisussaqarniarnikkut ajornartorsiortoqartillugu toqqisisima­narnerpaamik isumannaannerpaamillu erninerup naammassisinnaanissaa.

 

Paasilluarparput naartunerup nalaani aammalu meerartaarnerup nalaani ilaqutariit ataatsimoorlu­tik pisoq taanna pingaaruteqartoq najortillutik ataatsimoorussiffigisinnaappassuk, taanna tamatta anguniartariaqarparput, kisianni aamma isumaqarpugut pingaaruteqartoq pingaarnerpaasorlu isumannaatsumik sullissinissaq, tassanilu allatut ajornartillugu sulisussat peqqutaallutik ajornar­tillugu illoqarfimmut sapinngisamik qaninnerpaamut isumannaatsumik isumagineqarfigisinnaa­saanut ingerlatsitsisariaqarneq Naalakkersuisuni allatut ajornartumik pitsaasutut pissutsit taamaakkallartillugit isigivarput.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujanaq. Tassaana paatsuuisoqaqqunagu erseqqissarniariga, ilaatigut Siumup oqaluttuata Lars Karl Jensenip oqaatigimmagu aningaasat tigoriaannaat 600 mio. kr.-iusut, taamaanngilaq taanna paatsuuineruvoq, aningaasat tigoriaannaat landskarsip pigisai 900 mio. kr.-iupput. Kisianniuna 600 mio. kr.-it tassaasut ullumikkutut ingerlaannarutta aningaasanillu taamatut atuiinnarutta ammut tigoriaannarnik killeqarnissamut naatsorsuutigineqartut tassaasut 600 mio. kr.-it. Soorlu 1998-imi aningaasartuutit amigartoorutissallu tigoriaannarnik tigugutsigit immaqalu aningaasa­nut ilassutissatut siunnersuummi taamatut isikkoqartut tamarmik akuerineqassappat taava aningaasat apparnerpaaffissaat tigoriaannaat tassaammata 600 mio. kr.-it. Kisianni suli Inatsisar­tunit eqqartorneqanngillat ukua aatsaat taasakka. Paatsuuisoqaqqunagu taanna erseqqissaatigaara 300 mio. kr.-inik nikinganeq taamaalillunga neriuppunga erseqqissassallugu, 900 mio. kr.-iupput.

 

Aamma taassavara suliffeqarfissuit Namminersornerullutik Oqartussat pigisaannut atukkiisarneq qularnaveeqqusiisarnerlu ilaatigut Anthon Frederiksenip ataasiarani taasarmagu, erseqqissaatigi­niarlugu una Inatsisartut taamatut atukkiisarnissat aammalu qularnaveeqqusiinissat, assersuutiga­lugu Royal Arctic Line-mut pilersinneqalermat kiisalu Royal Greenlandimut akuersissutigini­kuummatigit, taamatut atukkat aammalu qularnaveeqqusiinermut tunngasut suliffeqarfissuit assigiinngitsut ukiumut 100 mio. kr.-it missaannik taarsiillutik akilersorpaat, taamatut ingerlatsi­neq ingerlavoq.

 

Aammalu Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarnerannut tamakkua tungaasigut erseqqissaatitulluso­oq taaneqassaaq 1999-imi Tele Greenlandip atugai Namminersornerullutik Oqartussaninngaan­niit 320 mio. kr.-it Naalakkersuisut qanoq iliuuseqarnermikkut maannakkut utertillugit akilersor­neri aallartittussanngortimmatigit 1999-iminngaanniit, soorlulu aamma taanna taaneqartoq ataasiarani aningaasanut inatsisissami. Taamaattumik Naalakkersuisut pingaartippaat suliffeqar­fissuit assigiinngitsut atugaasa Namminersorusunut tunngasortaasa aamma qularnaveeqqusikkat akilersorneqarnissaat taamatut periuseqarneq ingerlatiinnassasoq. Taamaalillunga taanna erseqqissaateqarfigilaarpara.

 

Malînánguaq Marcussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Siullermik utoqqatsissutigissavara toqqusaarlukkama iggiarlukkama nipera allalaarpoq.

 

Tassa Inuit Ataqatigiinninngaanniit una tarnik nakorsaannik atorfinitsitsinissamut tunngasoq taanna aningaasanut inatsisissami erseqqissumik allassimanngeriarmat apeqqutigisimavarput, nuannaarutigaarpullu kisianni piviusunngortinniarneqarmat, tassa Naalakkersuisut Siulittaasuata akissuteqarneratuut nakorsaaneq taavalu peqqissaasoq oversygeplejerske atorfinitsinniarneqartoq paasitinneqaratta nuannaarutigaarput.

 

Tassunga ilanngullugu Peqqinnissamut Ataatsimiititaliamut aamma pimoorullugu sulissutissatut taanna erniartortartut pillugit innersuussuteqarusuppugut, tassa massakkut pissutsit piviusut imaakkamik illoqarfiit ilaanninngaanniit erniartortarneq soorlu qanga pissutsinut uteriarnertut issimammat, sulisussaaleqineq tassani soorunami nalunngikkaluarparput patsisaasoq, kisianni toqqissisimananngilluinnarmat qaammat ataaseq erninissamut sioqqullugu illoqarfiup qimattaria­qarnera meeqqat qimallugit, suliffik qimallugu annertuumik aamma tarnikkut isumaqarpunga taanna akeqartoq, taamaattumik ilungersuullugu tamatuma aaqqiivigineqarnissaa erniartortartut sapinngisamik nunaminniitiinnarnissaat siunertaralugu innersuussutigerusupparput Peqqinnissa­mut Ataatsimiititaliami aamma sukumiisumik eqqartorneqassasoq.

 

Taavalu ilanngullugu una ilisimatitsissutigerusuppara, uani Inatsisartut ataatsimiinnissaanni siunnersuutigisimagakku toqusut inaanni imaluunniit napparsimavinni nillataartitsiveqanngin­nera annertuumik ajornartorsiutaammat sinerissami, tassami palaseqarfiit, provstit biskoppillu allagaat toqqammavigalugu tallimaannaat illoqarfiit taama ittumik peqarput, taavalu ingammik aasaanerusukkut toqusoortartut ilungersortartorujussuupput toqusortatik nillataartinniarlugit, taannalu takorloorsimagaluarakku aningaasaqarnermut inatsimmut immaqa ilanngunneqassasoq, kisianni oqaluuserisassatut ilanngunneqarsimavoq, taannalu sillimaffigeqquara, isumaqatigine­qassappat aningaasaliiffigineqarnissaa aamma pisariaqassammat, uterfigeqqikkumaarlugulu.

 

Taava una timersornermut siunnersortinut tunngatillugu Kulturimut Atuartitaanermullu Naalak­kersuisup oqaatigisaanut eqqaasitsissutigissavara, taassumap oqaluuserinerani siornaak inner­suunneqaratta taakkua tipsimut lottomullu aningaasat suli tigunnginnamikkit isumaqatiginninniu­tiginagillu taanna unitsikkallarniarlugu, kisianni taamanikkussamut qaqeqqikkumaarlugu. Kisianni tassa paasivarput taamaasiortoqarsimanngitsoq, taannalu annertuumik uggorivarput uterfigeqqinneqarnissaalu soorunami kissaatigigaluarlugu.

 

Ilaatigut siunnersuutigisimagaluaratsigu sinerissami timersornermik suliaqartorpassuit akissarsia­qaratik ilaatigut immaqa aaqqissuussisoqarsinnaagaluartoq affaa kommunip affaa immaqa Namminersornerullutik Oqartussat matumanilu immaqa tipsimut lottomut aningaasaliissutaasar­tut tassani atorluarneqarsinnaasut, taamaalilluni aamma sinerissami timersornerup pitsaanerusu­mik aammalu aaqqissuussaanerusumik tamanut iluaqutaasumik ingerlanneqarnissaa siunertaralu­gu pinaveersaartitsinermi annertuumik aamma taakku suliniuteqartarmata iluatinnaqimmata.

 

Taavalu ammaanersiornermullu atatillugu Ruth Heilmannip oqaatigisaanut tunngatillugu isumaqataalluinnarama oqaatigissavara, tassa uani aamma aningaasanut inatsimmi uterfiginngit­soornaviannginnatsigu, neriuppunga tassa siunnersuutigisimasannut tunngasoq, tassa illoqarfiit ineriartortinnerannut tunngasoq, illoqarfiit ilaasa ineriartortitaanerujussuat taavalu ilaasa puijun­gaasutut innerat pimoorussamik oqallisigineqartariaqartoq aamma siunnersuutigisimavara aammalu tamatumap immaqa aningaasanut inatsisip aappaanut oqallinnissamut taputartuunne­qarsinnaanissaa aalajangiisoqassappat assut kissaatiginartillugu.

 

Naggasiullugu aalisarnermut misileraanermut tunngatillugu upernaaq siunnersuuteqarsimavunga Inatsisartunit tamanit isumaqatigiissutigineqartumik, tassa Royal Greenlandip allanngortiteri­nerata kinguneranik taavalu massakkut nutaamik Nuka A/S-ip aaqqissuunneqarneranut atatillugu pisariaqarluinnarmat misileraanerup annertusarneqarnissaa. Tassa tunisassiorfiit sinerissamiittut assigiinngitsut atorluarneqarnissaat anguniassagaanni ullumikkornit misileraaneq annertuneru­sariaqarpoq, taamaattumik taanna apeqqutigerusuppara arlaatigut Naalakkersuisuninngaanniit sillimmartaarfigineqarsimanersoq, aammalu taamaassimanngippat innersuussutigerusullugu upernaaq ataatsimiinnermi misileraanerup annertusarneqarnissaa Inatsisartunut ilaasortanit tamanit isumaqatigineqarmat.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Siorna inimi maani aningaasanut inatsisissaq siullermeerlugu suliarigatsigu ilaatigut taamanikkut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq oqarpoq:  Aseqinneqaaq, sila nuanneqaaq@. Taamanikkut 1,2 mia. kr.-inik landskarsi imaqarpoq, ullumikkullu oqallinneq ataatsimut nalilissagaanni taava oqartariaqarsorinarsivoq ullumikkut seqineq tarrilerpoq, sila anorlilerpoq.

 

Maannarninnut ilaatigut pissutigivara nunat immikkoortuini pingaartumik Peter Ostermanni­minngaanniit oqaatigineqartoq kujataani piaarnerpaamik Peqqinnissaqarfik eqqarsaatigalugu piaarnerpaamik aaqqiisoqarnissaa siunnerfigineqartariaqartoq. Isumaqarpunga nunat immikkoor­tuini Peqqinnissaqarfinnik pilersitsinerni ajornartorsiut qaangerneqarnavianngitsoq kujataani. Kujataani Nanortalimminngaanniit Paamiut tungaanut nakorsat quliusussaasut oqaatigineqarpoq, maannakkullu ataasiinnavimmik aalajangersimasumik nakorsamik kujataani atorfeqartitsisoqar­luni. Taamatut siunnerfeqaraanni taava tunngavissat toqqammavissat assigiinngitsut sumi tamaniittut aaqqissorneqaqqaartariaqarput.

 

Inuit qatsuppaat tamanna aamma ataatsimiititsisarnerni assigiinngitsuni oqaatiginiarneqartarpoq, Peqqinnissaqarfinni kommunit ataasiakkaani sullinneqarneq ajortorujussuartut tamanna oqaatigi­neqartarpoq. Taamaattumik sianiitsorliornertut oqaatigisariaqarsorinarpoq ajornartorsiutit nunap immikkoortuani Peqqinnissaqarfimmik pilersitsinikkut qaangerneqarsinnaasoq.

 

Eqititerinerit assigiinngitsut KNI-p allanngortinneqarnerani, Royal Greenlandip allanngortinne­qarnerani maannakkut Peqqinnissaqarfiit allanngortinneqarnissaani tamatumani soorunami amerlasuutigut aningaasatigut oqilisaassineq anguneqartarpoq. Kisianni puiorneqartartoq uaniippoq, nunat immikkoortuini ataasiakkaani sullissineq ajorseriarujussuartarpoq. KNI-mi nutarterisoqarmat maannakkut quersuit atorneqanngitsut nunatsinni tamani takussaapput, taamaakkami aamma aningaasanut inatsimmi sulinermi nutaaliuinnavilluni ingerlaniarnissaq assigiinngitsutigut ingerlatsinikkut suli sukkasoorujussuarmik ingerlatsiniarnissaq taanna isumaqarpunga mianersuuttariaqaripput.

 

Peqarattami inuiaqatigiinni pilersissimasatsinnik annertoorujussuarnik nalilinnik atorluanngisat­sinnik, tamakkuusariaqarput aningaasanut inatsisissami suleriaqqinnissami annertunerusumik eqqumaffigineqartariaqartut.

 

Neriorsorneqarsimagaanni aamma neriorsuummik piviusunngortitsisimanngikkaanni taava aamma annernartorujussuuvoq. Upernaaq neriorsorneqarpugut Paamiut eqqarsaatigalugu timmisartoqarfissarsi oktoberip aallaqqaataani 2001-imi atorneqalissasoq, kommunalbestyrelsi taamatut neriorsorneqarpoq aamma upernaaq Inatsisartut oqallinnermi taamatut neriorsuuteqar­put. Neriorsuiuarneq piviusunngortitsisinnaannginnerlu isumaqarpunga taakku immikkoortinne­qartariaqartut. Neriorsuisimagaanni taava aamma neriorsuut pinngitsoornani naammassineqaq­qaartariaqarpoq, allanik nutaarparujussuarnik aallartitsinnginnermi.

 

Qularinngilara aamma ulluni tulliuttuni utoqqartatsinnut tunngatillugu neriorsuineq aamma pakatsinermik kinguneqarumaartoq. Tassami inatsisissakkut sulinermi neriorsuutit amerlaner­paartaatigut aningaasanik malitsineqanngikkaangata taava aamma oqaasiinnanngortinneqartar­put. Taamaakkami aamma pingaartuuvoq neriorsuissagaanni minnerpaamik taava neriorsuutit piviusunngortinneqarnissaat taanna sulissutigineqartariaqarpoq, taanna Naalakkersuisuni amigaataavoq, Peqqinnissaqarnikkut neriorsuinerit pitsanngoriaatissat maannakkut aamma neriorsuinerupput, taamaattumik aamma pakatsinermik tamatumani aamma kinguneqarpoq.

 

Naggataatigut assigiinngitsut ilaatigut aamma oqariartuutigineqarmat suli inatsisissaq maannak­kut siullermeerneqarmat allannguutissat assigiinngitsut ammaffigineqartut. Siunissami neriuuti­ginaqaaq Naalakkersuisut aningaasanut inatsisissaq suliarigaangamikku piaarnerungaartumik majimi imaluunniit junimi saqqummiuttarnissaa, tamatumani kommuneqarfiit taamatuttaaq aamma Inatsisartuni ilaasortat piffissaqarnerullutik sulinissaat taamaalilluni aamma oqilisaaffigi­neqarsinnaasariaqarmat.

 

Maannakkut qaammatip ataatsip ingerlanerinnaani  inuiaqatigiit ukiuni tusintinut ikaarsaarfissaa­ni taama pingaaruteqartigisoq taama sukkatigisumik taamalu aamma ima iliallaannaq allanngor­tinneqarsinnaanngitsutut isikkulimmik inatsisissamik siunnersuuteqartarneq taanna qimakkiartu­aarneqarnissaa taanna assorujussuaq kissaatiginarpoq.

Pâviâraq Heilmann, Aalisarnermut, Piniarnermut, Inuussutissarsiornermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inuit Ataqatigiinniit Malînánguaq Marcussen-Mølgaardip apeqqutigisaanut tunngatillugu, tassa misileraalluni aalisarnermut atugassiissutit aappaagumut tunngatillugu ilaniarneqarnersumut nipilimmik apeqqutaanut tunngatillugu akissuteqassaanga.

 

Tassa ukiuni kingullerni saattussanut tunngatillugu misileraanerit annertuut ingerlanneqarsimap­put, aamma naatsorsuutiginngilarput matuma kingorna misileraanerit tassunga tunngasut, qalerualinnut taakkununnga tunngasut ingerlateqqissasut, taamaalilluni periarfissat imaluunniit saaffissat allat misileraanerit allat ingerlanneqarnissaannut tassa massakkut sulineq aallarteruttor­poq aappaagumut tunngatillugu, aammalu qularnanngitsumik Nuka A/S peqatigalugu aamma Royal Greenland maannamut peqatigalugu piareersarnerit ingerlagallarsimagaluarput, kisianni aamma Nuka A/S peqatigalugu piareersarnerit ingerlasalernissaat naatsorsuutigisariaqassavarput. Tassami aamma nunaqarfiit aammalu pingaartumik illoqarfiit annertunerusumik maannamut aalisarnikkut periarfissaasigut killeqarfiusuni taakkunani aamma ilaatigut Nuka A/S peqatigalugu sulineq ingerlasussaammat tunisassiorneq eqqarsaatigalugu Nuka A/S peqataatillugu piareersar­tarnissat qularutissaanngilaq siunissami ingerlanneqassasut.

 

Taamaalilluni 1999-imut tunngatillugu aningaasat misileraanissamut atorneqarsinnaasut aalisar­nermut aammalu piniarnermut tunngasutigut 5,4 mio. kr.-it atugassiissutigineqarput. Assagiar­sunniarneq ukiuni arlalinni tassanngaanniit konto-miit aamma atuiffiusarsimavoq, massakkullu taakkununnga atuisoqarnissaa naatsorsuutigineqanngimmat allanut inissaqarluartussaasoq uanga naatsorsuutigilluinnarpara, taakkua Malînánguaq Marcussen-Mølgaardimut ilisimatitsissutigaak­ka.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisartunut ilaasortamut Lars Sørensenimut, illit aammalu Naalakkersuisut akornitsinni isumaqatigiinngissutigisinnaanngilarput Peqqinnissaqarfiup iluani nunap immikkoortuinut aaqqissuussinissap ajornartorsiutinik aaqqissutissanik kisimi isigineqarsinnaannginnera. Taanna isumaqatigiissutigaarput taanna kisimi, taanna kisiat atorlugu Peqqinnissaqarfimmi ajornartorsiu­tit aaqqissinnaanngilagut, kisianni ilapittuutaasinnaanera upernaaq maji junimi maani Inatsisartut oqallinnerminni isumaqatigiissutigivaat tassanilu Naalakkersuisut suliassaminnik ingerlatseqqin­nissaminnik suliakkerneqarput, taakkualu Inatsisartut suliakkiissutaat naapertorlugit ingerlaqqip­pugut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassap immikkoortup 15-ip siullermeernera naammassivar­put, aappassaaneertinnaguli Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami aamma ilaasortani siunner­suutigineqartut ilanngullugit suliarineqarallassaaq, tamatumali kingorna aappassaaneerneqaru­maarluni. Tassungalu atatillugu kissaatigissavara aappassaaneerinnermi oqaaseqartussat sapinn­gisamik aningaasanut inatsisissamut toqqaannarnerusumik oqaaseqarumaartut, taamaanngippat maannamut suleriaaserput malillugu oqaaseqarnissamut piffissarititaasut amigalissammata.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.