Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 20-1

[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]

Siullermeerneqarnera Aappassaanneerneqarnera Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 23. September 1998 nal. 14.30

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 20

 

Illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siun-nersuut.

(Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:

Illuliortiternernut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqutissaattut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiuppara.

 

Peqqussutissatut siunnersuummik matuminnga saqqummiussineq 1997-imi ukiakkut ataatsimiinnermi boligstøttimut tunngasut pillugit Naalakkersuisut nassuiaataannik saqqummiussinermut atatillugu nutarterinissaq pillugu kaammattuutinik Inatsisartunit saqqummiunneqartunik pissuteqarpoq.

 

Oqaluuserisassani immikkoortuni 19-imi inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Naalakkersuisut saqqummiutissavaat. Immikkoortoq 19-imut saqqummiussissummi atuarneqarsinnaavoq aaqqissuussineq arlaleriaqaluni aaqqiissuteqarfigineqartarsimasoq suli paasiuminaannerulersillugu nutartissallugu ajornakusoortuuvoq.

 

Taamaattumik inissialiornernut tapersiissuteqartarnermik aaqqissuussinermik allanngortiteriuarnerup killilerneqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuutigaat, tamatumunngalu peqatigitillugu illuliortiternernut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut nutaatut siunnersuummik nutaamik massakkut inissianik pisariaqartitsinermut inuiaqatigiillu  tunngavissarititaannut naleqqussagaasumik saqqummiussillutik.

 

Illuliortiternernut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi malittarisassat nutaat massakkut ineqarniarnikkut aaqqiissutit siumut eqqoriarneqarsinnaareersut tunngavigalugit suliarineqarsimapput, aningaasaqarnikkullu tunngavigisat ullumikkut atuuttut ukiunilu aggersuni atuuttussatut naatsorsuutigineqartut aamma ilanngullugit qissimigaarneqarsimallutik.

 

Peqqussutissatut siunnersuummik matuminnga saqqummiussineq Kalaallit Nunaanni inissaqartitsiniarnermik ataatsimut isigaluni ilusilersuinermik allanngortiterinerup ilaatut isigineqassaaq. Aningaasalersueriaasissatut siunnersuutigineqartut aningaasalersueriaatsinut ullumikkut atorneqareersunut ilassutissatut isigineqassapput. Tassa imaappoq 60/40 atorlugu sanaartornernut, piginneqatigiilluni inissialiortiternernut, nammineq illulianik sanaartornermut, kommunit illuliaannut nunaqarfinnilu illulianut.

 

Kalaallit Nunaanni inissaqartitsiniarnerup ilisarnaataasa ilaat tassaavoq inissiat pisortanit pigineqarlutilluunniit 90% tikillugu aningaasalersueqataaffigineqarsimanerat. Inissiat 10%-iisa missaannaat namminersortunit pigineqarlutilluunniit namminersortunit aningaasaleeqataaffigineqarsimapput.

 

Pisortat aningaasaataat inissialiortiternermut atugassiissutigineqartut taakkuusut atorlugit amerlanerusunik inissialiortitertoqarnissaanik kissaateqarneq tunngavigalugu peqqussutissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq. Siunnersuutip kingunerisaanik pisortat aningaasaataannit tamarmiusunit 60/40 atorlugu inissiamik ataatsimik sanasarnermut taarsiullugu malittarisassat nutaat atorlugit inissiat 22-it maannaq sananeqarsinnaalissapput.

 

Inissiat namminersortunit pigineqartut amerlanerulersinneqarnerisa, matumani inissiat attartortittakkat sulisunullu inissiat ilanngullugit eqqarsaatigalugit, pisortat inissiaataasa attartortittakkat pilerngunneqarnerat annikillisissavaa, taamatuttaarlu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisortat ingerlatsinermut aserfallatsaaliinermullu pisussaaffii annikillisinneqassallutik.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip kingunerisaanik inissiat nammisortunit pigineqartut 10%-inik nammineq siulequtsiinikkut, 40%-inik ukiuni 15-ini taarsersugassaanatillu ernialersugaanngitsunik taarsigassarsinikkut kiisalu 50%-inik taarsigassarsiniartarfinnit aningaaserivinnilluunniit taarsigassarsinikkut aningaasalersorneqarsinnaalissapput.

 

Peqqussutissatut siunnersuut manna inuinnarnut, namminersortut suliffeqarfiutaannut, ingerlatseqatigiiffinnut namminersortunit pisortanillu pigineqartunut inissianik attartortittakkanik, sulisunut inissianik imaluunniit ilaqutariinnut ataasiakkaanut illulianik sanaartorniartunut sammitinneqarpoq.

Peqqussutissatut siunnersuummi atuarneqarsinnaasutut sunut qanorlu amerlatigisunik taarsigassarsisitsisoqarsinnaanera killilerneqarsimavoq, inissiat annertussusii sanaartornermullu aningaasartuutit eqqarsaatigalugit. Sanatitsisup inissiat killissarititaasut taakku sinnerlugit annertussusillit sanaartussallugit kissaatigippagu aningaasartuutaanerusut taamaattut sanatitsisup nammineq akilertariaqartussaassavai.

 

Pitsaassutsimut piumasaqaatit aalajangersarneqarneranni piginneqatigiilluni inissialiortiterneq pillugu peqqussummi malittarisassat aallaavigineqarsinnaanerat Naalakkersuisut takorloorpaat, taakkunanimi inissiat anginerpaaffimmikkut 105 kvadratmeterimik annertussutilerneqarsimapput kvadratmeterimullu 13.500 kr.-it missaannik akeqarnissaat aalajangersarneqarsimammat.

 

Aammattaaq peqqussutissatut siunnersuutip ilaqutariinnut ataasiakkaanut illuliaareersut iluarsaanneqarnissaannut pitsanngorsarneqarnissaannulluunniit taarsigassarsisitsisinnaanermut malittarisassat nutaat imarai. Tamatumani eqqarsaatigineqartut tassaapput illut pisoqqat mikisullu boligstøttikkut aaqqissuussineq aqqutigalugu sananeqarsimasut, aaqqissuussinermili tassannga kaanngartinneqarsimasut.

 

Aamma illoqarsinnaavoq pisoqqanik, namminersortunit aningaasalersorneqarsimasunik, imaluunniit boligstøttip illuutigisaanik, piginnittup ukiuni arlalinni taarsigassarsiaminik akilersuinermini paatsiveerussimasaanik.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip kingunerisaanik suliarineqartussatut qinnuteqaatigineqartunut ernialersugaanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu 40%-inik taarsigassarsiniartoqarsinnaalissaaq. Taarsigassarsiat taakku akilersorneqassanngillat, aatsaallu piginnittut paarlaanneranni akilerneqartussanngussallutik, assersuutigalugu kingornussisussanut tunniussinermi, taarsigassarsiat kingornussisussamit tiguneqarnissaat taarsigassarsisitsisumit akuerineqarsinnaapput. Illut sorliit iluarsaassinermilu pitsanngorsaanermiluunniit suliassat sorliit taarsigassarsisitsiviusinnaanersut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarnissaat matumani tunngaviusussaavoq.

 

Peqqussutissatut siunnersuutip aningaasalersuinikkut aaqqissuussinernut atuuttunut ilassutissatut isigineqarnissaa erseqqissaqqissallugu Naalakkersuisut pissutissaqarsoripput. Taamaattumik aningaasalersuinermik aaqqissuussinerup nutaap taassuma nunatta ilaannaani atorneqarsinnaanera aallaqqaataaniilli paasineqartariaqarpoq, tassami sanatitsisup sanaartornermut aningaasasartuutimi 50%-iinik taarsigassarsiniartarfinnit aningaaserivinnilluunniit taarsigassarsinermigut aningaasalersorsinnaassagai peqqussutissatut siunnersuummi tunngavigineqarmat.

 

Taarsigassarsiniartarfiit aningaaseriviillu ullumikkut nutaanik taarsigassarsisitsinissaminnut tunuarsimaarput taamaallallu illoqarfiit ilaannaanni annertunerusumik annikinnerusumilluunniit taarsigassarsisitsisarlutik. Sanaartornermullu aningaasartuutinut 50%-it tikillugu taarsigassarsiniartarfinnit taakkunannga taarsigassarsisinneqarnissaq illoqarfinni aalajangersimasuinnarni periarfissaqartussaassaaq.

 

Kisianni Naalakkersuisut isumaqarput aningaasalersuinissamut periarfissat amerlasuut nunatsinni pigineqarnissaat pingaartuusoq. Taamaattumik periarfissat tamarmik kommunit illoqarfiilluunniit ilaannaanni atorneqarsinnaasussaanerat paasilluarneqartariaqarpoq, 50%-it sinneruttut taakku taarsigassarsiniartarfinnit aningaaserivinnilluunniit aningaasalersorneqartussatut eqqarsaatigineqartut taakku sanatitsisup nammineerluni aningaasalersorsinnaanngippagit.

 

Illoqarfinni anginerusuni inissiat amerlanerusut aningaasat ikinnerusut atorlugit sanaartorneqarsinnaappata pisortat aningaasaataat illoqarfinnut mikinerusunut nunaqarfinnullu iluaqutissanngortinneqarsinnaapput, taakkunanimi 60/40-mik aaqqissuussineq atorlugu inissialiortiterneq, nammineq illulianik sanaartorneq aaqqissuussinerillu atuuttut sinneri atorlugit sanaartorneq suli atorfissaqartinneqartussaassammat.

 

Pingaarnerusutut anguniagaq tassaavoq pisortat aningaasaataat taakkuusut atorlugit amerlanerusunik inissialiortiterneq, tamannalu taamaallaat anguneqarsinnaavoq inissialiortiternermi namminersortut annertunerusumik aningaasalersueqataanerisigut, ilaatigut namminersortut sipaagaqartarnermik aningaasalersueqataanerisigut, ilaatigullu taarsigassarsiniartarfinnit aningaasaserivinnilluunniit taarsigassarsiat atorlugit namminersortut aningaasalersuinerisigut.

 

Aammattaaq pingaarnerusutut anguniagaavoq pisortat inissiaataannik attartortittakkanik pilerngussinermik annikillisaanissaq, tassami siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu  Naalakkersuisut takorloormassuk ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut sulisuminnut inissialiornerminni pisortanit 40%-inik taarsigassarsitsisinneqarsinnaanerat pissutigalugu taakku pisortat inissiaataannik atuinerat annikillisinneqarsinnaasoq.

 

Aamma Naalakkersuisut oqaatigisinnaavaat peqqussutissatut siunnersuutip periareersarneqarnerani inissiat attartortittakkat pioreersut inissianut nammineq pigineqalersinnaasunut allanngortinneqarnissaannut periarfissaq isumaliutersuutaasimasoq. Kisianni taamaaliortoqassappat tamanna pillugu immikkut inatsisiliuussinissaq piumasaqaataasussaavoq.

 

Inissianut aningaasalersuineq pillugu peqqussutissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq ineqarnermut tunngasutigut allannguutinik annertuunik nassataqarmat inissiat nammineq pigineqalersinnaasut pillugit malittarisassanik nutaanik massakkut saqqummiussinissaq pissusissamisoornavianngitsoq Naalakkersuisut isumaqarput.

 

Ukiuni aggersuni periarfissaq taanna Naalakkersuisut isumaliutersuutiginiarpaat tamanna pillugu immikkut inatsisiliassanik saqqummiussiumaarnissaq siunertaralugu, aamma inissialiortiternermi namminersortut peqataanerisa suli annertunerulersinneqarnissaat siunertaralugu.

 

Tamatumunnga atatillugu initaarniarluni ileqqaagaqartarnerup qanoq ingerlanera Naalakkersuisut malinnaaffigeqqissaarniarpaat. Taamatut ileqqaagaqarneq taarsigassarsisitsisinnaasunut allanut sanilliullugu pingaaruteqannginnerusutut isiginiarneqassanngilaq. Siullermik ileqqaagaqarnerup takutippaa pineqartoq aningaasaqarnikkut pisariaqartinneqartumik pisinnaassuseqartoq, taamaalillunilu siunertamut tassunga aningaasanik qaammatikkuutaartumik illuartitsisinnaalluni.

 

Aappassaanik tamatuma siunissami taarsigassarsisitsisarumaartussat takutippai pineqartoq ukiut arlallit ingerlaneranni aalajangersimasunik aningaasartuutiminik ileqqaakkaminullu akiliisinnaasarsimasoq. Tamanna namminerisamik initaarniarneq pillugu pingaaruteqartorujussuuvoq.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit taamatut oqaaseqarlunga illuliortiternernut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Inatsisartuni oqaluuserisassanngorlugu saqqummiuppara, siunnersuutillu aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliaani oqaluuserineqarnissaa siunnersuutigalugu.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat:

Maanna partiit kattusseqatigiillu oqaaseqartussaat oqaaseqassapput. Siulliulluni oqaaseqassaaq Bjarne Kreutzmann, Siumut.

 

Bjarne Kreutzmann, Siumup oqaaseeqartua:

Illuliortitsinermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut pillugu Siumut-mi imaattunik oqaaseqassaagut.

Siunnersuummut pissutaatinneqarpoq inissialiornermi namminersortut tungaanniit annerusumik aningaasaliisoqarnissaa  kissaatigineqarmat.            

 

Pisortat aningaasarpassuit inissialiornermut atorpaat aningaasarpassuillu inissianut pioreersunut pituttorsimaffigalugit.

 

Kommunip aningaasaqarneranut aamma nuna tamakkerlugu aningaasaqarnermut ajussanngikkaluaqaaq inissiorneq suli amerlanerusunit aningaasalersorneqartuuppat.

 

Tamatuma tungaanut qanoq iliuuseqartoqareerpoq tassami 1990-imi piginneqatigiinnikkut inissialiornermut, tassa andelsbolig-inik, tapiissutit eqqunneqarmata. Piginneqatigiilluni inissialiornermi aningaasartuutit pingasunngorlugit avinneqarput. Namminersornerullutik Oqartussat pingajorarterut akilerlugu, kommunip pingajorarterut aammalu piginneqatigiissutaatillip nammineq pingajorarterut. Taamatut periaaseq iluatsilluarsimaqaaq, pingaartumik Nuummi.

 

Taamatut periaatsimi pisortanut iluaqutaasoq tassaavoq inissiat arlallit nalinginnarmik akiisa 2/3-liannik akeqarmat. Ilaatigullu ineqartut inissiaq piumasartik pivaat, pingaartumillu allaffissornertaa aserfallatsaaliinerlu pisortanit susassarineqarani. Taamaattumillu piginnittut aserfallatsaaliinissamut soqutiginnilluarlutik, tassami nammineq pigileramikkit.

Ilivitsunngorlugu nammineq akiliutitut piumasarisaasoq 110.000-iuvoq piginneqataanissamut, taannalu inissiamut attartukkamut angeqataasumut pisortanit attartortinneqartumut naleqqiullugu 700,00 kruuninik qatsinneruvoq. Aaqqiineruvoq tamagiinnut ajunngitsoq.

 

Namminersortut piginneqatigiilluni inissiaateqarnermut aningaasaliiumalersinniarlugit namminersortut inissianik attartortitsinermut akigititaat qummut killeerutitaapput. Tamanna piffissaq sivikinnerusoq eqqarsaatigalugu immaqa aaqqiineruvoq pitsaasoq pisortat attartortitassat annerpaartaannik pigisaqartillugit, aningaasartuutit tunngavigalugit akit aalajangerneqatarnerat pisuulluni, kisianni namminersortut attartortitaasa amerliartuinnarnerisigut akit killeqartitaannginnerat nalilerneqaqqittariaqassagunarpoq.

Namminersortut inissiaqarnermik tigusiartuaarnissaannik siunertaqartumik qanoq iliuutsit kingullersaat iliuuserineqarsimasoq tassa sulisunut inissiaatit akileraarutitigut ilanngaatigineqarsinnaanissaat eqqunneqarmat.

 

Mannakkut selskabsskat-i 35%-usoq aamma ilanngaateqartitseriaaseq, akileraartarnermut inatsisiniittoq, najoqqutaralugu naligaa toqqaannanngikkaluamik tapiissut 35% sulisunut inissialiornermut. Tamanna aamma aaqqiineruvoq pitsaasoq, kisianni piumasaavoq ingerlatsivik sinneqartooruteqassasoq ilanngaateqartsiteriaaseq atorneqassappat.

 

Maannakkut siunnersuutigineqarpoq inissianut attartortitanut, sulisunut inissianut ilaqutariinnullu

ataatsinut inissianut tapiissut 40%.

 

Namminersorlutik inissiaateqarnermi akitigut killeqanngitsumik suli ingerlatsisoqartillugu eqqumiigaarput namminersortunut inissiaateqarnermut tapiisoqartassappat. Taamatut inissiat aaqqissuussinermit taamaattumit tapiiffigineqarlutik ingerlasut pisussaaffigineqanngillat akit aalajangersimasut inissiiffigineqarnissaannik. Tassa suli killeqartitaanngillat.  Tamanna pissusissamissoorsinnanngilaq.

 

Taamatut tapiissuseeriaatsimut Siumut tapersersuissappat, 40%-imik tapiiffigineqarluni sanaartornissap tapeeriaatsimut inatsisiliunnissaat isumageqqaartariaqarpoq.

 

Sulisorisat inissaannut tunngatillugu inissialiornermi ilanngaataatitsineqartarnissaq kajumissaatitut naammattutut isigaarput. Ilumoorpoq ingerlatsiviit amigartooruteqartut tamatumuunakkut sulisorisanut inissialiornissamut kajumilersinneqarsinnaanngimmata. Kisianni amigartooruteqarlutik ingerlasut qanoq sivisutigisumik ingerlasinnaappat?

 

Ilaqutariinnut akunnattumik imaluunniit qutsissumik isertitalinnut ilaqutariinnut ataatsinut imissiamik sanarusuttunut tapiissuteqarnissamut tunngatillugu Siumumiit isumaqarpugut eqqussinissamut piffissaq eqqortoq oqallisigineqartariaqartoq.

Taamatut oqaaseqarluta Siumumiit inassutigissavarput siunnersuut aappassaaneerneqartinnani ineqarnermi ataatsimiititaliami suliarineqassasoq.

 

Anders Nilsson, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuut saqqummersinneqartoq  pissanganarpoq, ineqarnermi aningaasalersuisarnermi siunissami malitassatut saqqummiunneqartoq, illuliornermi aningaasartuutit 40 % -ii erniaqanngitsumik taarsigassaanngitsumillu taarsigassarsiarisassagaat, illuliortullu 10 %-ii nammineq akilertassallugit, sinnerilu tassa 50 % -it realkreditimit taarsigassarsiarineqartarlutik.

 

Siunnersuut takuginnarlugu iluarinaqaaq, misissuataalaarluguli apeqqutit arlallit saqqummerarput paasiniaqqaartariaqartut, aatsaallu akineqarsinnaasut maanna ineqarnermi illoqarnermi tapiissutaasartunut sanilliullugit missingersuulluaqqaarlugit.

 

Isumagineqanngilaq namminersornerusut 40 % -inik erniaqanngitsunik taarsigassaanngitsunillu 40 % -inik tapiissuteqartassasut. Naluneqanngilaq realkreditimit taarsigassarsisitsisartut nalunaaruteqareermata Kalaalit Nunaanni illuliortsiternermi ukiut 15-it sinnerlugit taarsigassarsisitsisarnissartik kissaatiginngikkitsik. Uani siunnersuutigineqarpoq, taarsigassarsianik taarsersuinermi ukiut kingulliit qulit piffissaritinneqassasut, ukiuni 25-ini taarsersugassanik taarsigassarsisimagaanni. Taama pisoqassaaq 40 %-inik aningaasaliisoqarsimappat 15-issaannit 25-issaata tungaanut landskarsimit taarsersugassanik.

 

Tassa illuliortup tamaasa akilersortariaqassaavai soorlu maannakkut taamaattoq.

 

Taamaassappat namminerlutik akilersukkaminnik illuliorumasut amerlanerulernavianngillat, ullumikkut pissusiusut oqinneroqimmata.

 

Imissianik attartonermi ullumikkut inissiat akiisa sisamararterutaannat attartortup akilertarpai, sinneri uagut nammineq akileraarutitsigut matusarpavut. Attartortulli inissiamut akiliutini utertinneq ajorpai.

 

Kapitali 2 malillugu illuliat akiisa 70 %-ii angullugit piginnittup nammineq akilertarpai, sinneri landskarsimit tapiissutigineqartarput.

 

Piginneqatigiilluni inissialiortiternermi aningaasartuutit 67 %-ii pisortanit tapiissutigineqartarput, sinneri piginneqataasup nammineq ooriutiminik realkredit-timilluunniit taarsigassarsiaminik akilertarpai.

 

Ernianik ilanngaataasartussatut siunnersuutit assigiinngitsut allallu taamaattut maanna atuuttut siunnersuutigineqartullu imminnut missingersuutissallutik piviusunik tunngavissaaleqinaqaaq.

 

Atassutip suli aalajangersumik isummerfiginngikkaluarlugu, partii isumaqarneruvoq siunnersuut ilalernarpallaanngitsoq. Siunertarineqartorlu anguneqarnavianngitsoq, tassa isumaqartoqarmat landskarsip aningaasaliissutissaiiluaqutaallutik illuliassat 2,5 %-inik amerleriassasut.

 

Atassummi isumaqarneruvugut siunnersuut allanngortittariaqartoq, tapiissutissatut siunnersuutigineqartut 40 %-ii illup nalingata ilaanit piumasarineqartassasut, milliartuaartinneqartassallutilli realkredit-imit taarsigassarsiat akilersorneqarnerat ilutigalugu. Privatit illuliornerulernissaat aatsaat taamaalilluni anguneqarsinnaavoq, landskarsimiit tapiissutit peqatigalugit.

 

Oqareerpugulli nalorninartoqaqisoq. Atassummiilli siunnersuutigissavarput boligudvalgimi naatsorsueqqissaarneqassasoq. Tapiissuteqartarnerit assigiinngitsut ataasiakkaarlugit kisitsisinngorlugit imminnut missingersuuteqqissaarlugit.

 

Siunnersuummi aamma ilanngunneqarsimapput, illut pisoqqat iluarsartunniissaannut taarsigassarsiniarnermi malittarisassat. Upernaakkut ataatsimiinnermi tamanna ajornartorsiut boligudvalgimit suliarineqarpoq. Taamani boligudvalgimit siunnersuutigineqarpoq illuliassanut aningaasaateqarfiliortoqassasoq, iluassartuussinermut aserfallatsaaliuinissanullu taarsigassarsinniarfiusinnaasumik, piginnittut paarlaanneranni tunniunneqartartussanik.

 

Siunnersuummi saqqummiunneqartumi siunnersuutigineqarpoq, erniaqartinneqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu aningaasartuutit 40 %-ii tikillugit taarsigassarsiaritinneqartartussaassasut, illu allanut tunigaanni aatsaat akilerneqartassallutik. Taama siunnersuuteqarneq Atassut-miit isumaqatigilluinnarparput.

 

Taama oqaaseqarluta siunnersuut Ineqarnermut Ataatsimiititami suliarineqassasoq inassutigaarput. Maanilu aappassaaneerneqarnissaminut isumaliutissiissummik saqqummiussissoqassasoq.

 

 

Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Peqqussutissatut siunnersuut amerlasuutigut Inuit Ataqatigiit illoqarnermut tunngasutigut ukiut kingulliit ujartortarsimasatsinnut naaperiaanertut nalilerparput. Tassani pingaartillugu taarusutarput tassaavoq: Ullumikkumut periarfissaareersunut tapertaliussatut Naalakkersuisuni ilaasortap oqarnerattut nalilerneqartariaqarnera.

 

Peqqussutissatummi siunnersuut najoqqutaralu nutaanik illuliornissaannaq pinnagu illulli pigineqareersut BSU najoqqutaralugu aammalu innuttaasut ataasiakkaat namminneerlutik qangali illuliarereersimasaat matumani periarfissinneqartussaapput. Illummi pigineqareersut manna tikillugu ullutsinni naleqquttunik atortorissaarusersornissaannut allatigullumi nutarternissannut manna tikillugu periarfissaqanngingajassimanerat peqqutigalugu illoqartut amerlaqaat, illutsiarsuarminnik aniinnarlutik inissiarnut nuuttariaqartarsimasut. Kiisami oqareernitsisut aaqqiissutissatut ukiuni arlaqalersuni ujartortarsimasarput siunnersuutikkut matumuuna periarfissinneqartussanngorpoq.

 

Assersuutigalugu illu piginnitsiminik 100.000 koruuninik naliginut nutarterluguluunniit atortorissaarusersorniaruniuk nammineq 10.000 koruuninik peqaruni tamanna angusinnaanngussavaa. Malugalugu aningaasaat atorfissaqartinneqartut 50.000 koruunit aningaaserivimmit imaluunniit realkredit-ikkoorlugit attartortissinnaagunigit. Tassaniipporlu peqqussutissatut siunnersuutip sanngeequtaatut taarusutarput, tassami ilisimaneqartutut aningaaseriviit realkredit-illu nunatsinni illoqarfinni aalajangersimasuinnarni siullertut aningaaseriviit immikkoortortaqarfiini ullumikkumut innutaasunik periarfissaqartitsipput.

 

Aaqqissuussinikkullu nutaassatut innuttaasut sumi najugaqarnertik najoqqutaralugu immikkoortinneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu periarfissat arlaqartut anguniarneqartariaqartutut Inuit Ataqatigiinniit tikkuarusuppaat. Soorunami siullermik nunatsinni aningaaserivituaq Naalakkersuisunit kaammattorneqarsinnaavoq sumi nunaqarneq apeqqutaatinnagu akiliisinnaanerli kisiat najoqqutaralugu innuttaasunut periarfisseeqqullugu. Tamannali inussiarnersumik ilassineqassanngippat periarfissatsialarujussinnaavoq. Norgimi Husbank-itut aaqqissuussisinnaaneq bankimi pineqartumi assersuutigalugu 400.000 koruuninik taarsigassarsiguit ullumikkorpiaq 4,2 procentimik taamaallaat erniaqartitsivoq. Piffissarlu taarsersuiffissaq ukiunut 25-nut sivisussusilerneqarsimalluni. Imaappoq: Ukiuni 25-ni attartukkannut taarsersuutissatit qaammatikkaartumik aalajangersimasuullutik 2.168 koruuniupput. Periutsip taassuma Norgemi ingerlannera isumaqarpugut paasiniarneqartariaqartoq. Taannaluunniit suleqatigalugu maani pilersitsinissaq siunertaralugu.

 

Tassungalu sanilliutissaqqippoq ullumikkut GrønlandsBank-imut aqqutigalugu periarfissaq, illuliornissamut taarsigassarsisinnaavutit taamaallaat ukiuni qulini sivisussusilimmik taarsersugassannik, erniaritinneqartorlu 10,5 procentiuvoq. Imaappoq, 400.000 koruuninik attartoruit ukiuni qulini qaammamut akiligassatit aalajangersimasut 5.409 koruuniupput. Norgemili Husbankip periarfissiineratut aningaasat taakku 400.000 koruunit ukiuni qulini taarsersugassanngorlugit atorusukkukkit ukiuni qulini qaammammut taarsersugassatit aalajangersimasut 4.100 koruuniupput. Ukiullu qulit qaangiunnerini taarsersukkatit naammassigukkit Husbankip aaqqissuussinera malillugu 157.136 koruuninik ilinnut akikinneruvoq. Tamakku eqqaalaareerlugit Inuit Ataqatigiit iluaraarput, aaqqissuussinertut siunnersuutigineqartoq akisoorsuarnik illussaarsualiornernut atorneqartussaajunnaarlugu kiisami sanaartukkat km2-imut akissaattut aalajangersimasoq pisortanit akuerineqarsinnaasoq annerpaaffilerneqarsimammat 13.500 koriininut, naak ilisimagaluarlugu illuatungaani nunaqarfiit isorliunerusunilu illoqarfiit nammineerluni illuliornikkut periarfissarissaarnerugaluartut taamaattoq Inuit Ataqatigiinniinngaannit pingaartipparput innuttaasut assigiimmik periarfissinneqarnissaata siunnerfiujuarnissaa. Taamaattumik siusinnerusukkut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliakkoorlugu oqaatigereernikuusarput nammineerluni illuliorsinnaanermut illoqarfinni anginerni najugaqartut periarfissinneqarsinnaanerat suliap matuma ingerlaqqinnerani ilanngunneqassasoq kaammattuutigerusupparput. Tamatumali piviusunngortinneqarsinnaanera periarfissiissutigineqarsinnaanera piviusunngortinneqassappat tamanna nunaqarfinni isorliunerusunilu ullumikkut nammineerluni illuliaasartutut akuerisaasut ukioq manna 76-iusut  soorunami amerlineqartariaqassapput.

 

Periarfissap matuma ukiuni arlaqartuni anguniarsimasatta saqqummiunneqarnera manna iluatsillugu innuttaasut pingaartumik inuusuttortagut kaammattorusuppagut sapinngisannguartik tamaat illutaarnissamut initaarnissamullu toqqorterisinnaaneq atorluarniaqqullugu. TV-ikkummi takoqqusaarut malillugu ileqqaarneq akilersinnaavoq.!

 

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissatut siunnersuut aappassaaneerneqannginnermini Ineqarnermut Ataatsimiititaliakkoortinneqaqqaarnissaa inassutiginiarparput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:  

Illuliortiternermut aningaasalersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu misissorsimavara. Siusinnerusukkut ilaatigut boligstøtte pillugu nassuiaatip allallu ineqarnermut tunngasut oqallittarnerit Kattusseqatigiit sinnerlugit oqaaseqaatigisarsimasakka innersuussutigalugit aammalu Inatsisartut oqallittarnerpassui tunngavigalugit nuannaarutigaara Naalakkersuisut illuliortiternernut aningaasalersuineq pillugu peqqussutissatut siunnersuut nammineerlutik illutaarniartunut initaarniartunullu ajunngitsunik periarfissiisoq saqqummiummassuk.

 

Ataatsimut isigalugu siunnersuut tamakkiisumik taperserpara. Tassami ilaatigut banki aqqutigalugu nammineerlutik illuliorsimasumut nalunngilarput erniarnik akilersuineq aammalu atukkanik akilersuiniarneq qanoq angummanniapiloornartartigisoq. Aamma nalunngilara boligstøtte aqqutigalugu illutaarsimasut ullumikkut akilersuiniarnerminni qanoq ajornartorsiortigisut, taamaattumik siunnersunnerusukkut tamakku pillugit inimi maani saqqummiuttarsimasakka uterfigeqqinngikkaluarlugit nuannaarutigaara peqqussutip akuerineqarneratigut siunissami namminerisaminnik illutaarniartut initaarniartulluunniit pitsaanerusunik periarfissinneqartussaammata.

 

Kisianni taarsigassarsiaritinneqartussat erniarlersorneqarnissaannut tunngatillugu siunnersuut tassa Nationalbank-ip ernialiuttagai 3 procentinik ilallugit ernialersorneqartarnissaannut siunnersuut assut eqqarsarnartoqartippara. Tassami tamatta nalunngereerparput erniat annertussusaat akilersuiniarnermi kinguaattoorsinnaanermut annertuumik siunniuteqartartut soorlu tamanna siorna ukiakkut boligstøtte pillugu nassuiaat saqqummiunneqarmat takusinnaasimagipput. Tassami assersuutigalugu boligstøtte-imut atukkat erniaat 4 procentimiit 6 procentimut qaffanneqarmata akiligassanut kinguaattoorutit malunnaatilimmik qaffariarsimasut takusinnaagatsigu, taamaattumik neriuppunga Ineqarnermut Ataatsimiititaliap tamakku tamaasa tappiffigalugit suliap aappassaaneerneqannginnerani suliarilluarumaaraa.

 

Tamatuma eqqartorneqartut soorunami siunissami inissaaleqinerup anigorniarneqarneranut tunngassuteqarput. Kisianni aamma puigortariaqanngilaq akilersuisinnaassuseq akiliisinnaassuserlu eqqaamasariaqarmata, taamaattumik assersuutigalugu ullumikkut boligstøtte aqqutigalugu illutaarsimasut  akilersuiniarnerminnilu ilaatigut annertuumik ajornartorsiuteqartut soorlu sillimmasiisarnernut tunngasut illut pisoqqat tassa boligstøtte-p illuutai, allanik pisiarineqarnerini nutaatorluinnangajak akilersillugit sananeqartarneri, massa ilaatigut najugaqartut siulliit illup pineqartup nalinga tamangajaat akilereersimagaluaraa. Pissutsit tamakku isumaqarpunga iluarsineqarluinnartariaqartut. Taamaammat illunik pisoqqanik nalilersuisarnerup ilanngullugu eqqumaffigineqarnissaa eqqaasissutigerusuppara.

 

Aamma minnerunngitsumik boligstøtte aqqutigalugu illutaartartut ilaatigut tupinnaannartumik mittatigineqartarput. Soorlu illu nutaaq ilaatigut ukioq ataaseq soqqajanngitsorluunniit ineqarnikkut ruujoritigut kuuffitsigut allatigulluunniit ajutoortillugu najugaqartut iluarsaassinissamut boligstøtte-imut atorniarteqqinneqartarput, uffa massa kukkussutit nammineerlutik pisuussutiginngikkaluaraat. Taamaaliornikkummi illutaartut akiligassaat ilaatigut 100.000 koruunikkaanik  arlariinnik akiligassaat ilaneqartarmata. Taamaattumik pisutsit ilaatigut taama ajortigisut aamma akilersuiniarnermi ajornartorsiortitseqataalersartut atuuttuaannalinnginnissaat eqqumaffiginiartariaqarput. Matumanilu periarfissiinermi nutaami aamma taamatut pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerneqartariaqarluni.

 

Kiisalu peqqussutissamut siunnersuummi ' 1, immikkoortoq 2, - naapertorlugu ilaqutariit ataasiakkaat illuutimik iluarsartuunnissaannut taarsigassarsisinnaatitaalernissaat periarfissinneqarnera ilanngullugu maluginiartariaqarpoq, tassami minnerunngitsumik nunaqarfinni nammineerlutik illuliaasartorpassuit ukiunilu makkuni ilaatigut aserfallakkiartoqisut taamaalillutik aamma iluarsaanneqarnissaannik periarfissiisoqarnera qujaruttariaqarpoq.

 

Taamaatut naakkaluartumik oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnermini Ineqarnermut Ataatsimiititaliami oqaluuserilluarneqarnissaa inassutigaara, eqqaamallugulu '-it ilaanni naqinnerlutat aamma iluarsineqartariaqarmata.

 

Daniel Skifte, Ineqarnermut Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik partiit ataatsimut oqaasii Kattusseqatigiillu qujassutigaakka. Isumaqarpunga siunnersuut naatsuararsuarmik oqaaseqarfigissagukku isumaqrpunga partiit tamarmik siunnersuut tunngaviusumik tapersersorpaat. Aammalu Ineqarnermut Ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa aamma tunngaviatigut taperserlugu. Tamanna qujassutigaara.

 

Siumup oqaaseqartuata ilaatigut oqaatigaa akit killeqartitaannginnerat nalilersorluarneqaqqissaartariaqartoq, ilumoorpoq, taanna misissorluarneqartariaqartoq. Aamma partiinit allanit taaneqarmat taanna ingerlateqqinneqassaaq. Taanna nalunaarusiaq qularinngilara Ineqarnermut Ataatsimiititaliami eqqartorneqarluarumaartoq.

 

Siumuminngaanniit assigiinngitsut qaffatsinneqartut (oqaatigineqartut?) annertunerusumik maannakkut oqaaseqarfigissanngilakka, kisianni erseqqippoq tunngaviatigut tapersiisoq, taavaalu Ineqarnermut Ataatsimiititaliap misissorluarumaarai. (Apeqqutit ilanngullugit eqqartulinnginneranni)

 

Atassumminngaaniiit oqaaseqartoq aamma qujassuteqarfigaara naak Atassutip oqaaseqartua ilaatigut imannak kissartigisumik oqariartuuteqanngikkaluartoq, kisianni paasivara tunngaviatigut Atassutip taanna taperseraa, tassami ilaatigut Atassumminngaanniit namminerisamik illuliortussat amerlivallaarnissaat ilimagineqanngitsoq. Soorlu saqqummiussami eqqaaneqartoq, namminerisamik kikkunnulluunniit mattussiumata suliffeqarfiit namminersortut allallu tamaasa taamatut neqeroorfigaavut, minnerunngitsumik ingerlatseqatigiiffiit Namminersornerullutik Oqartussat pigisaat. Tassami una qitiuvoq siunnersuummi inissaqarniarneq ataatsimut isigalugu pitsanngoriaatit tunngaveqartumik taanna saqqummiunneqarmat aningaasat inissaqarniarnermut atukkat Naalakkersuisut siunnersuutiginngilaat ikilissasut, kisianni atukkat amerlassusaat aallaavigalugit namminersortunit imaluunniit suliffeqarfinniit imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat pigisaannit suliffissuaqarfinnit inissialiorneq annertunerusumik pilerpat taava aningaasat naliginnaasumik inissialiornermut atugassat atornerulersinnaassavavut, ikilisaanata amerlisaallutali.

 

Atassutip ujartugaa aamma ilaatigut Siumumit taaneqartoq Ineqarnermut Ataatsimititaliap qularnaatsumik naatsorsueqqissaarluni apeqqutit assigiinngitsut suliarissagai, taanna neriorsuutigissavara, taamatut naatsorsueqqissaarnissaq qanoq taanna isumaqarpiarnersoq qanoq pineqarumaarnersoq taamaaliornissaq, taanna uanga Naalakkersuisoqarfinninngaanniit Ineqarnermut Ataatsimiititaliarmut nassiutissavara.

 

Inuit Ataqatigiit aamma qujassuteqarfigissavakka. Tassami isumaqarpunga qularnaatsumik taanna siunnersuut naaperiaanertut isumaqarfigimmassuk, taamaalluinnarpoq. Nuannaarutigaara ilumut taamatut naaperiaanerput Naalakkersuisuninngaanniit paasilluarneqarmat.

 

Ajornartorsiutit assigiinngitsut soorlu qaffatsinneqartut(oqaatigineqartut?) ilaatigut nutaartallit taakkua misissorneqarnissaat aamma isumaqarpunga mattunneqassanngitsoq. Uani assersuutitut taaneqarput Norgemi Husbank-imi aaqqissuussisimaneq isumaqarpoq taanna aamma Naalakkersuisoqarfitsinniit qularnaatsumik paasiniarneqartariaqartoq. Taamatut aaqqissuussisimaneq qanoq ittuunersoq isumaqarpunga taanna isummiut pitsaasuusoq, maannangaaq oqaatigineqassanngilaq oqaatigisinnaanngilarpullu taamatoqqissaaq issimanersoq. Kingunissaalu eqqarsaatigalugu isumaqarpunga taamatut kaammattuut naammassiniartariaqartoq.

 

Kattusseqatigiit eqqarsaatigalugit aamma tunngaviatigut taamatut isumaqataammata allaat oqarlutik siunnersuut tamakkiisumik taperserparput, tamanna qujassutigaarattaaq.

Aamma isumaqarpunga misissorneqartut ilagisariaqaraat illunik pisoqqanik naliliisarnerup eqqumaffigineqarnissaa ilanngullugu misissorneqallaruneqarmat, isumaqarpunga apeqqut taanna ilumut taamaassanersoq imaluunniit aamma nutaat nutaanngorsaareerluni naliliineq, sorliussanersoq oqaatigisinnaanngilara, kisianni isumaqarpunga apeqqut taanna qitiatigut misissorneqartariaqartoq. Taamaattumik tamanna nuannaarutigara qaffatsinneqarmat(oqaatigineqarmat).

 

Pissutsit allat eqqartugai, taakkua soorunami Ineqarnermut Ataatsimiititaliami misissorneqassammata annertunerusumik oqaaseqarfigissanngilakka.

 

Naatsumik oqaatigalugu nuannaarutigaara siunnersuut tunngavisumik partiinit tamanit tapersersorneqarmat. Aammalu Ineqarnermut Ataatsimiititaliap allaat maannangaaq sulilluarnissaannik kissaateqarfigalugu.

 

Josef Tuusi Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Partiit allat oqaaseqartuinut  oqaatigerusutavut marlussuit oqaatigissavakka, siullermik Atassutip oqaluttuanut annilaarutigerpasillugu oqaatigaa aaqqissuussinissatut siunnersuut naapertorlugu siunissami aaqqissuussinissamut siunnersuut najoqqutaralugu illutaartussat illutaassatik tamakkerlugit nammineq akilertassagaat. Aamma isumaqarpunga Inuit Ataqatigiinninngaannit isumaqarpugut eqqarsaatigigaanni illutaarniarnermi aaqqissuussinissatut siunnersuut najoqqutaralugu aningaasartuutissat 40 procentiisa tassa 1 mio. koruunilimmik illutaarniaraanni 400.000 koruunilimmik ukiuni 15-ini erniaqartinnagit akilersugassaatinnagit ajunngitsorsiatit tunniunneqarnerat allamut ullumikkumut aaqqissuussinertut atuutereersunut sanilliussinermut taanna soorumani arajutsinaveersaartariaqarpoq, aamma nammineq illorisaq nammineq akilersinnaanera taamatut ikiorserneqarnikkut anguniagaasinnaavoq ajunngitsoq.

 

Kiisalu Siumup oqaaseqartuanut oqaatigissavarput ilaatigut oqaatigimmagu ullumikkut nammineq inissianik attartornermi killeqanngitsumik suli ingerlatsisoqartillugu eqqumiigigaat Siumup namminersortunut inissiaateqarnermi tapiisoqartassappat, taanna isuamaqarpugut siuliani oqaluuserisami tassa immikkoortup 17-iannut Siumup taanna eqqumaffigisimasinnaagaluaraa, tassanimi ineqartut illersorneqarnerata sakkukilliallatsinniarneqanerat ilaatigut Inuit Ataqatigiinnit uparuareerparput. Kiisalu Siumup oqaluttuata aamma oqaatigaa namminersortut attartortittaasa amerliartuinnarnerisigut akit killeqartitaannginnerat nalilerneqaqqittariaqassagunarpoq.


Upernaaq apeqqut taannarpiaq oqaluuseraarput, taamanikkullu Inuit Ataqatigiit taamatut killiliineqanngitsumik kikkulluunniit qanoq akilersuisinnaanerannut ammaassineq soorunami akerlilersimavarput, kisiannili Siumup partiiata taamanikkut tamanna taperserpaa. Taamaattumik isumaqarpunga ukua oqaluuserisat nammineq illunik inissianilluunniit attartortut pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerisa pisinnaatitaaffimmikkut illersorneqarnerat sakkortusineqarnissaat oqaluuserisami siulianiittoq ataatsimut soorunami Inatsisartut Ineqarnermut Ataatsimiititaliani nalilersorneqartariaqartut, aammalu paatsuugasoqaqqunagu isumaqarpunga Ataatsimiititap sulinissaminik upernaaq aalajanersorneqartut ilanngullugit uterfigalugit nalileqqittariaqassagai.

 

Kiisalu Naalakkersuisunit ilaasortap akissutaanut oqaatigissavarput, Norgemi aaqqissuussisimaneq tassa Inatsisartut ingerlataraat ullumikkullu Husbank-imik taaneqartoq 1 million-it sinnerlugit Norgemi illulioreerpoq, tassa imaappoq 1997-imi assersuutigalugu Norgemi inissiatut illuliatullu sananeqartut 53 procentii Husbank-ikkut aningaasalersorneqarsimapput. Ukiuni 50-ini atuussimavoq, siunertariaqartorlu tassaavoq: Innutaasut naammaginartumik piffissallu ingerlanerani avatangiisinut piumasarisaasumillu naleqquttunik illoqartinnissaat. Isumaqarpunga taanna soqutiginartoq Naalakkersuisoqarfik aqqutigalugu misissorumallugu oqaatigimmagu taanna tusarluaatigisariaqaripput.

 

Finn Karlsen, Atassut:

Taamaalilluni ullormut oqaluuserisassaq immikkoortoq 20, siullermeerneqarnerani maani oqaluuserineqarnera naammassivoq, aappassaaneerneqartinnanilu Ataatsimiititaliami suliarineqarnissaa inassutigineqarluni.

 

oqaluuserisaq naammassivoq.