Oqaluuserisassani immikkoortoq 21-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermik aqutsisoq, Anders
Andreassen, Inatsisartut siulittaasuat:
(Oqaluuserisassat avataasigut - oqaluuserisassani
immikkoortoq 2 nangillugu).
Ataatsimiinneq ammarpoq.
Siullermik nalunaarutigissavara Hans
Enoksen-ip maani peqataasinnaannginnera 21. september aallarnerfigalugu
taavalu 28. september 1998 tungaanut, tamatumani Siulittaasoqarfiup Hans Enoksen-ip
sinniisussaa Tage Lennert aggersarsimavaa, tassani periarfissaqartinniarlugu
aammalumi peqataasinnaaniassammat, piffimmi taaneqartumi.
Taavalu aamma
qinigaasinnaassuseqarnermut ataatsimiititaliap innersuussutigisimavaa Tage
Lennert qinigaasinnaassuteqartoq. Taamaattumillu Inatsisartunut tamanna
ilaasortaasinnaanera aamma innersuussutigisimallugu.
Tamatumunnga akerliusoqarnerluni.
Taamatut isikkoqanngilaq. Taavalu Tage Lennert qinnuigissavakkit Inatsisartuni
inissannut maani ingeqqullutit tikilluarillu.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, Atassut.
Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara.
Ilisimaneqartutut Naalakkersuisut isumaqarput inuussutissarsiutinik ingerlataqartut sulinerminni pitsaanerpaanik atugassaqarinneqassasut, taamaattumillu inuussutissarsiutillit ataatsimoorsinnaanermut, tassa selskabit aaqqissuussaanermikkut pisariillisaasinnaanerminnut pisariaqartumik kattunnissaminnik pisariaqartitsisinnaanerat akileraarutitigut akornusersimaneqassannngilaq.
Manna tikillugu Skatterċd-ip akileraarutitigut sunniuteqanngitsumik kattunnerit nagnitsinermik tunngaveqartut amerlanngitsut akuerisarsimavai, taamaattumillu Naalakkersuisut siunnersuutiginiarpaat akileraarutitigut sunniuteqanngitsumik selskabit nangitsinermik tunngaveqartumik kattussinnaanerminnut nalinginnaasumik periarfissaqarnissaat.
Maleruagassatut siunnersuutit ilusiligaapput nangitsinermik tunngaveqartumik periarfissiilluartumik, taamaalillutik selskabip unittup akileraartarnermi oqartussaasunit pisassarisai taakkununngalu pisussaaffii selskabimit ingerlaqqittumit nanginneqarsinnaallutik, taamaattorli selskabip unittup amigartoorutigisimasinnaasai selskabip ingerlaqqittup aningaasarsiaasa akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini ilanngaatigineqarsinnaanatik.
Nangitsineq tunngavigalugu kattunnerup kingunerissavaa aktie-tillit selskabimi unittumi aktie-tikuminnut taartitut selskabimi ingerlaqqittumi aktie-tigiligaat piffissami, aktie-tikuisa pissarsiarineqarfianni aammalu pissarsiarinerini akiisut pissarsiarineqartutut isigineqassammata. Akileraarusigassartaqarsimappata tamanna selskabimi ingerlaqqitumi aktie-tit tuninerini aatsaat pisassaaq.
Akileraarutitigut siunniuteqanngitsumik kattunneq siunertarineqanngitsumik iluaqutissartaqaqqunagu siunnersuutigineqarpoq selskabit akileraarutitaqanngitsumik kattunniarnertik Skatterċd-imut qinnuteqaatigisassagaat, kiisalu aamma kattunnermi akileraarutitigut iluaqutissaasinnaasut siunertaqanngitsut sunniuteqannginnissaat pillugit Skatterċd-i immikkut piumasarisaasunik aalajangersaasinnaassassoq.
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq pigisat nangitsineq tunngavigalugu kattunnermitulli, akileraarutitigut sunniuteqanngitsumik agguataarlugit nuunneqartarnissaat Skatterċd-imit akuersissutigineqarsinnaasoq.
Ukiuni aggersuni selskabit amerlasuut kinguaariinnut tullernut tunniuneqariartulernissaat pinngitsoorani pisussanngorpoq, pingaartumik illuliortiternermi sanaartornermilu. Aamma takusinnaavarput inuusunnerusortaqaratta tigusinissaminnut piareersimasunik. Ajornartorsiut tassaavoq inuusunnerusut suliffeqarfinnik annerusunik, amerlasuutigut selskabitut ingerlasunik tigusinissaminnut aningaasanik naammattunik pigisaqannginnerat.
Kinguaariinnut tullernut tunniussinissat oqilisaaviginiarlugit Naalakkersuisut isumaqarput suliffeqarfinnik selskabitut ingerlanneqartunik, kinguaariinnut tullernit tiguneqarnissaminnik piukkunnarsisimasunik pisiniartut, akileraarutitigut akilersorneqartumik taperserneqarsinnaanissaannik periarfissiisoqartariaqartoq.
Taamaattumik Naalakkersuisunit siunnersuutigineqarpoq selskabimi sulisup piginnittunngorumaartussallu aningaasarsiaasa ilaasa, selskabimi aktie-nik pisinerminut atugaasa akileraaruserneqarnissaat kinguartinneqarsinnaassasoq, pineqartup aktie-timi tuninissaasa tungaanut. Akileraarusiinissaq kinguartinneqarsinnaanissaanut piumasaqaataassaaq sulisorisap piginnittunngorumaartussap aammalu amerlanerpaamik aktie-tillup akornanni kinguaariinnut tullernut tunniussiartuaarnissaq pillugu allakkatigut isumaqatigiissuteqartoqarsimanissaa.
Aammattaaq amerlanerpaanik aktie-tilik kinguaariinnut tullernut tunniussisoqarnissaanut aningaasaleeqataarusulersinniarlugu siunnersuutigineqarpoq aktie-t nalingisa, sulisorisap piginnittunngorumaartussallu nalikinnerutillugit pissarsiaasa akileraaruserneqarnissaasa aammattaaq kinguartinneqarsinnaanissaat, pineqartup aktie-timi tuninissaasa tungaanut.
Naalakkersuisut isumaat malillugu siunnersuutigineqartup aammalu namminerisamik suliffiuteqalernissamut ileqqaarnerit akileraarutitigut oqilisaassivigineqartut pilerinarluartut, Inatsisartut 1997-imi ukiakkut ataatsimiinnermi aalajangigaat ataatsimut isigalugu tassaassasut inuusunnerusut namminerisamik ingerlataqalernissaannut aningaasatigut periarfissiinermik qulakkeerisut.
Taamatut oqaaseqarlunga Naalakkersuisut sinnerlugit aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Inatsisartunut oqaluuserisassanngortippara, akileraartarnermullu Ataatsimiititaliamit oqallisigineqareerpat aappassaaniigassangortillugu.
Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:
Siumumiit Naalakkersuisut aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuutaat tunngaviatigut taperserparput.
Siumup Naalakkersuisut isumaqatigai oqarmata inuutissarsiutitigut atugarisat tamatigut pitsanngorsarniartariaqartut. Tamanna Siumup inuutissarsiutinut suliffeqarfinnullu eqaannerusumik pitsanngorsaajuarnissamillu anguniagaanut tulluartuuvoq.
Akileraartarnermut inatsisip siunnersuutikkut saqqummiunneqartukkkut allannguuteqarnissaata kingunerissavaa selskabit inuutissarsiutinik ingerlataqartuusut kattunniarnerminni akileraarutitigut akimmisaartinneqaratik periarfissaqalernissaat.
Tamannalu pissusissamisuuginnassaaq.
Siumumiit siunnersuummi anguniarneqartoq selskabit kattunneranni akileraarutinut akiligassaasinnaasut aatsaat selskabimi ingerlaqqittumi aktie-tit allamut tunineqareerpata akilerneqartassasut isumaqatigaarput.
Maleruagassat taamaattut sukkulluunniit atornerlunneqarsinnaanerat pinaveersimatinniarlugu siunnersuummi Skatterċd-i akileraarutitigut sunniuteqanngitsumik selskabinik kattunniartunik akuersisartuunissaannik itigartitsisartuunissaanillu siunnersuutigineqarmata aammalu maleruagassaliorsinnaatitaanissaa ilanngullugu tamanna Siumumiit isumaqatigaarput.
Siunnersuummi pineqartoq alla tassa suliffeqarfiit selskabitut ingerlasut kinguaariinnut tullernut ingerlaqqinnissaanni oqilisaassiniarnermik imaqartoq Siumumiit tamakiisumik taperserumavarput. Eqqarsartaaseq taamaattoq nutaajugaluartoq akuersaarnartipparput siunissamilu soqutigalugu qanoq atorneqarnera malinnaaffigerusupparput.
Siunnersuummilu ilanngullugu piginneqataasutissanik pisisinnaanermut ukiumut 50.000 koruunit sinnernagit pisisinnaanissamik siunnersuut aamma Siumumiit akuersaaqquarput.
Taamatut oqaaseqarluta siunnersuutip aappassaaneerneqannginnermini Akileraartarnermi Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa inassutigissavarput.
Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:
Aningaasarsianik akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut Naalakkersuisumit saqqummiunneqartoq Atassummiit imatut oqaaseqarfigissavarput.
Ukiuni kingullerni piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffiit soorlu selskabit assigisaallu kinguaariinnut tullernut ingerlateqqinneqarnissaat annertuumik sammineqartarsimavoq. Tassa ullumikkut piginneqatigiiffinnik selskabinilu ingerlatsisut arlallit utoqqalinertik pissutigalugu tunuartariaqalersussat ingerlataasa kinguaariinni tullerni isumannaatsumik ingerlateqqinneqarnissaannut aaqqiiffigineqarnissaat kissaatigineqalersimammat.
Ingerlatseqatigiiffiit selskabillu namminersorluni pigineqartut nunatsinni suliffissaqartitsiniarnermut aningaasarsiornermullu annertuumik iluaqutaasimapput. Taamaattumik siunissami ingerlaannarnissaat sapinngisamik politik-kikkut illersorneqartariaqartut Atassummiit piumasaraarput.
Nunatsinni namminersorlutik inuutissarsiutinik ingerlataqartut pitsaanerpaamik atugassaqartinnissaat Atassummiit tapersersortuarsimavarput, taamaattumik selskabit aaqqissuusaanermikkut pisariillisaanermikkullu kattunnissaminnik pisariaqartitsisut akileraarutitigut akornusersorneqannginnissaannik akileraartarnermik inatsisip allanngortinneratigut illersorniarneqarnerat Atassummiit tamakkiisumik taperserumavarput.
Atassummiit oqaatigereerparput selskabit amerlasuut kinguaariinnut tullernut tunniunneqariartulernissaat pisussanngortoq pingaartumik sanaartornermi ingerlatsineq eqqarsaatigalugu. Aamma nalunngilarput inuusuttortaqaratta sanaartornermik ingerlatsinissaminnut ilinniarnermikkut naammassinnissimasunik. Kisiannili selskabitut ingerlasunik tigusinissaminnut aningaasanik naammattunik pigisaqanngitsunik.
Tamakku sillimaffiginiarlugit pisortanik taperserneqarsinnaanermik Naalakkersuisut periarfissiiniarnerat Atassummiit isumaqatigalugu taperserparput.
Atassummiit aningaasanik ileqqaagaqarnissaq pingaartitariuarsimavarput, pingaartumik inuusuttut ileqqaagaqarnermikkut ileqqaagaqarnissaat eqqarsaatigalugit. Taamaattumik qujanarpoq inuusuttut namminerisaminnik initaarsinnaanissaminnik imaluunniit suliffiutitaarnissaminnik siunertalimmik ileqqaagaqarnermikkut pisortanit ileqqaakkat erniaasa qaavisigut 4% tikillugu tapiiffigineqartalernermikkut ileqqaarnissamut kajungernerulersimanerat malugisinnaagatsigu.
Neriuppugut siunissami inuusuttut ileqqaagaqarnissaminnut suli amerlanerusut peqataasinnajumaartut.
Taamatut oqaaseqarluta aningaasarsiat akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranut Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut Atassummiit tamakkiisumik taperserparput, aammalu Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami oqallisiginissaanut suleqataanissarput matumuuna neriorsuutigaarput.
Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inuutissarsiuutitigut ineriartorneq oqilisaaviginiarlugu Naalakkersuisut akileraarutitigut allannguutissatut siunnersuutaat soqutigalugu qimerluuataarsimavarput.
Siullermik oqaatigisariaqarparput, allannguutissatut siunnersuutigineqartut naatsorsueriaatsinut tunngasorujussuummata Inuit Ataqatigiinniit naatsorsuutigaarput, akileraartarnermut ataatsimiititaliamit annertuumik suliarineqarumaartut, taammaammat annerusumik itisilernagit siunnersuutigineqartut siunertaat isummersorfigissavavut.
Siullermik siunnersuutigineqarput, selskabit kattunnerini imaluunniit selskabit allamik tigusinerani akileraarutitigut assigiinngitsutigut oqilisaavigineqarnissaat.
Soorunami Inuit Ataqatigiinni suleqataarusuppugut inuutissarsiuutit peqqinnartumik ineriartortuarnissaat tapersersugaraarput, unali siullertut siunnersuutigineqartoq tusaatissatut tigugallartariaqarparput, aappassaaneerneqarnnginneranilu makku misissorluaqqaagassaammata:
-Selskabit
kattunnerminni siunertaraat pisariillisaanissaq, tamatumalu kingunerisussaavaa
sulisut ikilisarneqarnerat. Tamanna
Inuit Ataqatigiinniit pisortanit tapersersorneqassanersoq apeqquserparput.
-Inuit Ataqatigiinniit ersissutigaarput,
suliffeqarfissuit angisuut suliffeqarfinnik mikinernik tigooraalernissaat.
Tamanna akileraartarnermut Ataatsimiititaliamit
misissoqqissaarneqartariaqarpoq.
-Suliffeqarfimmik tigusiniartup
tassani suliffeqarfimmi tiguniakkamini taamaallaat sulisoq periarfissinneqassava?
Avataaneersut aamma periarfissinneqarnissaat ataatsimiititaliamit
misissorneqartariaqarpoq.
Inatsimmut allannguutissatut
siunnersuutigineqarput annertuut, taamaammat Akileraartarnermut
Ataatsimiititaliami peqqissaartumik suliarilluaqqaarnissaa Inuit
Ataqatigiinniit innersuussutigissavarput, qularineqassanngilarli Inuit
Ataqatigiit suleqataarusukkatta, inuutissarsiuutitigut atugarineqartut
pitsanngorsarnissaannut, suliffiit amerlanerusut pissarsiarineqarsinnaappata.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Inatsisartut ukiakkut 1997-imi
ataatsimiinnitsinni aningaaserivinni ileqqaakkat akileraarutitigut
oqilisaaffigineqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaannut siunnersuut
oqaluuserineqarmat Kattusseqatigiit sinnerlugit isumaqataaffigisara, tassaasoq;
Namminersorluni suliffiuteqalerniartut, piginneqataassuteqalernissarluunniit
anguniarlugu, imaluunniit initaarniarluni, illutaarniarluniluunniit
ileqqaartalernissaq pilerinarninngortinniarlugu oqallinnermi oqaaseqaatikka
innersuussutigalugit - minnerunngitsumillu inuusuttut allallu namminersorlutik
ingerlatserusuttut pitsaasunik periarfissikkumallugit aningaasarsianit
akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik
Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut tamakkiisumik Kattusseqatigiit
sinnerlugit taperserpara.
Taamatullu naatsumik oqaaseqarlunga
suliap aappassaaneerneqannginnermini Inatsisartut Akileraartarnermut
Ataatsimiititaliaanni oqaluuserineqarnissaa inassutigaara.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Siullermik Naalakkersuisut
sinnerlugit qujassutigissavara partiit Kattusseqatigiillu saqqummiussamut
oqaaseqarnerat, aammalu ataatsimut isigalugu tapersiinerat.
Ilisimaneqartutut siunnersuut
ilaatigut tunngaveqarpoq Naalakkersuisut, pingaartumik nunami inuutissarsiornermut
samminerulernissamut tunngasumik iliuuseriniagaat, taakkuli itinerusumik
oktober-ip tallimaanni eqqartorneqartussaapput.
Maluginiarpara inatsisissatut una
siunnersuut ilaatigut suliarineqartoq inatsisilerituut, kukkunersiuisut
aammalu kattuffiit tassunga siunnersuummut attuumassuteqartut peqatigalugit.
Taamaaliorneq inatsisiliornissami piareersarnermi peequtit ilagisimagunarpaat
taamatut suleriarneq tamatumalu kingunerisassai qularnanngitsumik
obs-ertaqarujussuassanngimmata. Taamaattumik aamma maluginiarpara assut, soorlu
assersuutigalugu Siumup, Atassutip Kattusseqatigiillu siunnersuut tamakkiisumik
tapersermassut, aamma Inuit Ataqatigiit siunnersuut tunngaviatigut
taperserpaat.
Immikkut Inuit Ataqatigiit
saqqummiussaat oqaaseqarfigilaassavara.
Maluginiarpara tusaatissatut
tigugallaraat. Aap, aammalu kaammattuutigaat aappassaaneernissaanut apeqqutit
nalorninartut misissorluaqqaarnissaat. Taanna taamaattariaqarpoq. Apeqqusiaat
arlaqarput, ilaatigut assigiinngitsut aammalu apeqqutigaat ersissutigisaat.
Imatuullu paasivara taakkua misissorneqaqqaartariaqartut, ilaatigut
Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqassapput, aammali Inuit
Ataqatigiit oqariartuuteqarput suleqataarusunnertik maannangaaq
nalunaarutigalugu.
Taamaattumik taamatut oqaaseqarnerat
qujassutigaara, naggataatigullu oqassallunga Akileraartarnermut
Ataatsimiititaliami suliarineqaqqaassaaq, uanilu partiit assigiinngitsut
oqariatuutaat suleriaqqinnissaminni tunngavigalugit ingerlaqqinnissaat
naatsorsuutigaara.
Qujanaq partiit oqaaseqartuinut.
Anders Andreassen, ataatsimiinermik aqutsisoq:
Taamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassap immikkoortup 21-p siullermeerlugu oqaluuserinera naammassivarput. Aappassaaneerneqannginnerminilu Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarallassaaq, matumalu kingorna aappassaaneerneqarumaarluni.
Oqaluuserineqarnera naammassivoq.