Oqaluuserisassani immikkoortoq 23-2-1 |
|
||
| Siullermeerneqarnera | Aappassaanneerneqarnera | Pingajussaaneerneqarnera | |
Ataatsimiinnermi aqutsisoq: Inatsisartut siulittaasuat Anders Andreassen, Siumut.
Karl Lyberth, Siumut.
Raajat akitsuutaat pillugit Inatsisartut Inatsisaata allangortinneqarneranut pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut pilllugu Inatsisartut akileraartarnermut ataatsimiititaanit isumaliuutissiissut aappassaaneerlugu suliarineqarnissaanut tunniunneqartoq. Inatsisartut Akileraartarnermut Ataatsimiititaliap suliarinninnerani peqataapput:
Karl Lyberth, Siumut, siulittaasoq,
Laannguaq Lynge, Siumut,
Sivert K. Heilmann, Atassut,
Otto Storch, Atassut,
Manasse Berthelsen, Inuit
Ataqatigiit.
Inatsisartut Akileraartarnermut Ataatsimiititaata
oktoberip arfineq aappaani 18-ianilu ataatsimiinnermini raajanut akitsuutit
pillugit Inatsisartut Inatsisaata allangortinneqarnissaa pillugu Inatsisartut
inatsisissaattut siunnersuut suliaraa.
Siunnersuummik suliarinninnissamut
atugassatut paasissutissat Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisumik
pissarsiarineqarput. Akileraartarnermut Ataatsimiititap tunngavissat
pigineqartut tunngavigalugit inassutigaa siunnersuut aappassaaneerlugu
suliarineqareerpat Akileraartarnermut Ataatsimiititamut utertillugu ilassutitut
isumaliuutissiissutitut saqqummiinissaq siunertaralugu nassiunneqassasoq.
Ilassutitut isumaliutissiissummik
saqqummiinnginnermini Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaq Aningaasaqarnermut
Ataatsimiititaliamit ataatsimeeqateqaqqaarumavoq.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu
Naalakkersuisoq:
Raajanut akitsuutit pillugit
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap aammalu Akileraartarnermut
Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutai Naalakkersuisut sinnerlugit
isumaqatigaakka. Tamannalu tunngavigalugu siunnersuutip
pingajussaaneerneqarnissaminut ingerlateqqinneqarnissaa inassutigalugu.
Laannguaq Lynge, Siumup oqaaseqartua:
Siumuminngaanniit annertunerusumik
oqaaseqarfiginagu Naalakkersuisut akissuteqaatiminni innersuussutaat
taamaattaarlu aamma Akileraartarnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutaa
ataatsimiititaliamut uterteqqinneqarnissaanik taama Siumuminngaanniit
taperserparput.
Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:
Atassuminngaanniit aamma Akileraartarnermut Ataatsimiititaliaata siulittaasuaninngaanniit saaffiginnissut akuersaarparput taamaalioqqullugit.
Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:
Inuit Ataqatigiinniit nalunaarutigissavarput raajanut akitsuutip 1%-imiit 3%-imut qaffanneqarnissaa suli tapersersoratsigu, inatsisissamullu siunnersuut siullermeerneqarmat oqaatigisimasagut innersuussutigissallugit.
Akileraartarnermut Ataatsimiititaliap kiisalu Naalakkersuisup pingajussaaneerneqarnissaanut ingerlateqqinnissaanut kaammattuutaat aammattaaq Inuit Ataqatigiinninngaanniit isumaqatigaagut.
Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:
Suliaq siullermeerneqarmat Kattusseqatigiit sinnerlugit piumasarisimavara susassaqartut tusarniaaffigineqassasut, taamaattumik suliap aappassaaneerneqannginnerani tusarniaasoqarsimanersoq apeqqutigivara maannakkut, paaserusullugulu tamanna qanoq ingerlanneqarsimanersoq.
Daniel Skifte, Aningaasaqarnermut Ineqarnermullu Naalakkersuisoq:
Partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqaataanut qujavugut.
Immikkut ataasiakkaarlugit akissuteqarfiginngikkaluarlugit tamarmik isumaqatigiimmata, taamaattoq apeqqut kingulleq naatsumik akissuteqarfigissavara, apeqqut taanna pitinnagu tusarniaasoqarsimavoq aamma ataasianngitsumik oqaloqatiginnittoqarsimavoq kattuffinni susassaqartuni.
Siverth K. Heilmann Atassut:
Qujanaq akuerineqarama partiit
oqaaseqartuisa avataatigut.
Tassa erseqqissaataanerusumik
misigisimagama taanna oqaaseqarfigisariaqarlugu, aammalu APK-mut
tusarniaareernerup kingornatigut arfininngornermilu 17. oktober
allagarisimasara saqqummiukkusukkiga.
Raajanut akitsuut 1%-imiit 3%-imut
qaffanneqarsinnaaneranut uanga Atassumilu ilaasortat arlaqartut isumaqataannginnerput
imatut tunngavilersorlunga saqqummiukkusuppara: Eqqaamaneqartariaqarpoq
1980-ikkut naalerneraniugunartoq raajanut akitsuut piffissaanngilluinnnartukkut
11%-imik qaffanneqarmat, taamanikkut qaffaanerup nalerluinnaani raajarniutit
nutaanngililersut taarsersorneqarnissaat pilersaarutaaleruttorpoq. Raajanut
akitsuutip qaffanneqarnerata kingunerisaanik piginneqatigiiffiit arlallit
akiliisinnaajunnaarlutik uneraannartariaqalersimapput, ajornerusimavorlu
Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pingaarnersaat raajarniarneq maani
oqaluttarfimmiit taamani seqummineqarluinnangajassimammat, tassa
kingunerisassai misissoqqaarnagit piviusunillu tunngaveqarnani torrutiinnarlugu
iliuuseqariartarnerup inuussutissarsiutitta pingaarnersaasa ilaat, tassalu avataasiorluni
raajarniarneq ajutoortilluinnangajanneqarsimammat.
Raajanut akitsuut taamani 11%-imut
qaffanneqarnerata aamma kingunerilluinnarpaat nunatta karsiani minnerpaamik 100
mio. kr.-it tapiissuteqartariaqalersimanerannik, tassa avataasiorluni raajarniarnerup
nakkaattuuinnginnerani kilisaataatillit arlalissuit kattussuunnissaannut
aammalu nutaamik aaqqissuussinissaannut atugassanik pisariaqartitsineq
tunngavigalugu tapiissuteqartoqarluni.
Inatsisartunut ilaasortanut
inassutiginiarpara aammaarluta raajanut akitsuusiiniarneq
eqqarsaatigilluaqqullugu. Raajanut akitsuut inatsisissap siullermeerneqarnerani
manna oqaluttarfik atorlugu Atassut sinnerlugu oqaatigaara;
misissuilluinnarneqaqqaartariaqartoq, qujanartumillu aamma taamaaliortoqarpoq.
Ataatsimiititaliani ataavartuni misissuinitta saniatigut nuannaarutigeqisannik
Avataasiutinik Piginneqatigiit Kattuffiat, APK ukioq tamaasa pisarnertik
malillugu Inatsisartunik aggersaasimapput. APK-ip paasissutissanik ersarissunik
tunisimavaatigut, maannakkut suliatta aalajangiiffiginissaanik
tunngaviusinnaasunik.
Eqqaamasariaqarparput Kalaallit Nunatsinni
inuussutissarsiutit pingaarnersaat aalisarneq pitsaanerpaamik
ingerlanneqassaguni pisariaqarluinnartarmat ataavartumik nutarteriuarneq. Tamakkualu
aamma kingunerisarpaat aalisariutit kilisaatillu ullutsinnut
naleqqussartuarnissaat. Aalisarnermi tunisassiornermilu piumasaqaatit
assigiinngitsorpassuupput, ilami uaguttaaq tamakkiisumik ilisimagaluarutsigit
takussagaluarparput, qanoq piumasaqaatit annertutigalutillu akisutigisut,
ilaanni pisariaqalerluinnartarpoq kilisaatit nutaanik taarserneqarnissaat,
tassa piumasaqaatinut aammalumi pisisartut piumasaannut naleqqussaanerup
takutittarmagu kilisaatit pioreersut iluarsaattuaannarnerisigut naammassineqarsinnaanngitsut,
tassalu kilisaammik nutaamik pisisariaqalernermik kinguneqartarluni.
Misissuinitsinni maannakkut kilisaatit
ilaasa taarsersornissaannut piffissanngorsimasoq paasisimavarput.
Kilisaatitaartorneq aallartippoq 1978-imi taakkulu nutaanngilimmata 1987-imi
aamma taarsersorneqarput. Maannakkullu tamanna aatsaat pisinnaavoq
aningaasarpassuit 100 mio. kr.-it ataannagit kilisaammut ataatsimut
atorneqarnerisigut.
Arajutsisimanngilarput
puiorneqartariaqanngitsorlu, tassa nunarsuarmi aningaasarsiornerup qanoq
ilaanni ajorsilluinnarsimanera. Taamaattoqarneralu ajoraluartumik aamma
ilaatigut uatsinnut anngutereerput, tassami raajanik avammut niueruteqarnerput
nunani soorlu, Kinami aammalu Ruslandimi ajorsilluinnarsimammata.
Tusartareerparputtaaq maannakkut qanoq Japanimut niuernitta
appariarsimatiginera, tassa Japanimi pisisartut qangatut akilisinnaassusiat
peerutaasavissimammat.
Assersuutitut tikkuarusuppara nuna
sanilerput Canada, tassani aalisartut maani nunatsinni avataasiortutulli
raajanut akitsuusersuinngimmata. Killormulli siuariartornissartik anguniarlugu
nutarsaanissamut aningaasaliissutit ajunnginnerpaamik inissisimanissaat
anguniartuarlugu. Paasitinneqarpugut Canadami raajarniat pisassiissutitigut
inissisimanerat ukioq manna Canadap imartaata agguarnerisa ilaanni,
raajartassat ilaatigut marloriaatinngorsimasut aammalu ilaatigut
pingasoriaatinngorsimallutik. Tassaappullu uagut avataasiortutsinnut avammut
niuernermut annertoorujussuarmik unammillertuusut, taamatut oqaaseqarama
imaanngilaq Kalaallit Nunaannut raajanik pisassiissutit qaffanneqarnissaat
kissaatigigiga, naamik. Imatulli isumaqarpunga, inuussutissarsiortugut
ingerlalluaqqullugit nunatsinni avammut niuerutaat pisariaqalivitsinnagu
akitsuuserneqartariaqanngilaq.
Una assersuutigilara, nunat allat
inuussutissarsiutitta pingaarnersaata asserluinnaanik ingerlatitsisut, tassa
Norge, Islandi aammalu Canada raajanut akitsuusiisanngimmata. Tassa nunani
inuussutissarsiuteqartunik tapersersuinerminnut tikkuaasut, soorlu aamma uagut
tamanna pissuseq kusanartoq atorneqarnissaa malittariaqaraluaripput. Nunanili
taakkunani taariikkanni inuussutissarsiuteqartut nakkutilliinermut immikkut
ullormut akiliisinneqartarput, tassa avataasiorluni aalisarnermi angallammut
nakkutilliisoq ilaappat ullormut angallataatillip akiliutigisarpaa 1.500
kr.-it, tassani akiliutigineqartut tassaapput, nakkutilliisup ullormut
akissarsiassaa saniatigullu angallataatillip nakkutilliisoq nerisaqarnissaa
angallammilu inissaqarnissaa isumagissallugu.
Orniginanngilluinnarpoq avataasiortortagut
raajanut akitsuummik qaffaavigineqarnissaat, soormi uagut nunatsinni
avataasiortortatta nakkutilliineq tamaat akilersussavaat, nunammi allamiut
angallataasa nakkutilliisoqarnerat sooq akilersussavaat? Eqqaamasiuk aalisartoq
akileeqataasarmat, sooq aalisartut tamanna akitsuusersuinikkut nunami allamiut
akilersuutissavai? Taamaattoqarsinnaanngilaq. Isumaqarluinnarpunga
inuussutissarsiutit pingaarnersaata ingerlanneqarneranik akitsuusersuinata
nakkutilliinermut ullormut akiliisitsisarnerup eqqunneqarnissaa
pisariaqarnerusoq.
Raajanut akitsuut 1% maannakkut
atuuttuusoq imatut paasisarpara; avammut nassiussuinermut akileraarut, tassalu
eksportafgiftimik taaneqartarluni, sooq inuussutissarsiutitta pingaarnersaanik
ingerlataqartugut ajutoorutigisinnaasaanik qaavatigut akitsuusersussavagut,
soorlu immaqa ungasinngitsumi aalajangiiffigaarput, nersussuit puulukillu
akitsuutaasa peerneqarneri.
Aap, Kalaallit Nunatsinni
inuussutissarsiutini ingerlanneqartuni aningaasatigut isertitsiviginerpaasartoq
tamatta nalunngilarput, kisianni ilaatigut oqartoqartarpoq
aningaasaatilissuusut, taamatut oqartoqassaguni aamma
eqqarsaatigineqartariaqarpoq una puiorneqassanngitsoq, tikkuarusuppara, tassalu
aningaasanik katersaqarnissaq, suliffimmik nutaanngorsaajuarneq,
minnerunngitsumillu nunatsinni inuussutissarsiutitta pingaarnersaata
nunarsuarmi pitsaanerpaatut ingerlasunut inissisimaannarnissaa
qulakkeerniartuassallugu.
Assersuutigisigu nanoq kontomik
pilersitsineq, tassa innuttaasut meeqqanniit inersimasunut siunnersorneqarput
aningaasanik katerseqqullugit illusisinnaanissaminnut akissaqarniassammata,
taamatut oqaaseqarlunga neriuppunga taakku saqqummiutakka naalaaraluartut
eqqarsaatigineqarluassasut. Qujanaq.
Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:
Taavalu oqaatigissavara, tassa
amerlanerussuteqarluartut kissaatigimmassuk suliap aappassaaneerneqarnerata
ingerlanneqarnera unitsikkallarneqassasoq, aammalu Akileraartarnermut
Ataatsimiititaliap Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq naapeqatigerusuppaa,
tassanilu aamma oqaloqatigeereerunik aappassaaneerneqarnera nanginneqarumaartoq
kissaatigalugu.
Taamaattumik maani suliaq ingerlanneqartoq
unitsikkallarneqassaaq taavalu nangeqqinneqarumaarluni aappassaaneerneqarnera.