Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 26		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 20. oktober 1998 nal. 17.00

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 26

 

Angallanneq pillugu nassuiaat.

(Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq:

Nassuiaammi saqqummiunneqartumi aallaavigineqarpoq naggasiummi oqaatigineqartoq angallassi­nikkut aaqqissuussinerit allanngoriartortuartumik ineriartortinneqartut, inuiaqatigiit pisariaqartitaat, aningaasarsiornikkut atortorissaarutitigullu ineriartorneq allanngorartuarmat.

 

Tamanna tunngavigalugu pisariaqartarpoq - sulilu pisariaqartassalluni - pissutsinik atuuttunik aallaaveqartunik nassuiaateqartarnikkut siunissami angallannikkut aaqqissuussinermut aningaasalii­sarnissat pillugit Inatsisartut aalajangernissaminnut pitsaanerpaanik aallaaveqartarnissaat akuttunn­gitsumik qularnaartussallugu.

 

Tamatumalu peqatigisaanik nunap siunissaani angallannerup aaqqissuussaaneranut anguniagassat pillugit Inatsisartut aalajangersaanissaanut sapinngisamik pitsaanerpaanik kisitsitigut toqqammavis­saqartinneqarnissaat nassuiaatitigut qularnaarneqartassaaq.

 

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut aalajangerput nassuiaammut saqqummiunneqartumut suleqatigiissitamit immikkut ilisimasalinnik Naalakkersuisunit taaneqartumit nalunaarusiarineqartoq ilaqartinneqassasoq, suleqatigiissitaq immikkut ilisimasalittut taaneqarneranut pissutaavoq suleqati­giissitami ilasortaammata allaffissornikkut aqutsisut pingaarutilinnik atorfinni inissisimasut, taakkulu saniatigut nunatsini Danmarkimilu angallannerup ineriartorneranik angallannermilu aningaasaqarnermik immikkut ilisimasalinnik ilaqarlutik.

 

Suleqatigiissitaq nalunaarusiaqarpoq nassuiaammut ilanngunneqartumik, taannalu ullumikkumut iliuuserineqareersut sumut killinneri aallaavigalugit, kiisalu siunissami pisortat angallannermut aningaasatigut tapiissutigisartagaasa amerliartunnginnissaat tunngavigineqarpat,  taavaa suut nunatsinni angallannikkut aningaasaqarnermi silatuumik iliuuserineqarsinnaanersut pillugit suleqati­giissitap siunnersuutaanik imaqarluni.

 

Saqqummiunneqartup saniatigut suleqatigiissitaq allanik sammisaqanngilaq kiisalu Naalakkersuisu­nut nalunaarusiaminni inuussutissarsiornerup qanoq ineriartornissaa pillugu kissaatinik nunallu immikkoortuani naalakkersuinikkut naatsorsuutigineqartunik ilanngussaqarani.

 

Pissutsit taamaattut naalakkersuinermut tunngassuteqarput nunalu tamaat iluaquserniarlugu naalak­kersuinikkut ataatsimut pingaarnerutitassanik tulleriaarinermi nunami naalakkersuinikkut aalajangii­sartunit aalajangiiffigineqartariaqarlutik. Taamaammallu imaanngilaq suleqatigiissitat nalunaarusia­minni isiginnittaatsit aningaasaliiffigineqartariaqartullu pillugit saqqummiussaat uagut Inatsisartuni pinngitsoorata isumaqatigissagivut.

 

Naalakkersuisut kissaatigisaat tassarpiaavoq suleqatigiissitat naalakkersuinikkut kissaatigisanut tulleriaarinernullu pituttorsimanngitsut naliliisinneqarnissaat, ullumikkut anguneqarsimasutut killiffik aamma  ilaasut amerliartorneranut uuttuutaasut ullumikkut ilisimaneqartut kisiisa tunngavi­galugit naliliisinneqarnissaat.

 

Nassuiaatikkut siunertarineqarpoq angallanneq pillugu oqallittoqarnissaa uagut tamanik angallassi­nermik isumaginnittuusugut pisariaqartutigut aalajangiinissavut pillugit, angallanneq imatut maleruagassaliussagutsigu, ullumikkornit annertunerusumik ilisimasaqarfigilerlugu, pitsaanerusu­mik aqullugu aningaasarissaartinnerulerlugulu.

 

Nassuiaammi aallaqqaasiullugu oqallisigineqartariaqartut pingaarutillit, kiisalu siunissami aamma landskarsip aningaasatigut iluaqutigisinnaasaanik aqutsilissagutta aalajangiinissat pisariaqartut Naalakkersuisunit tikkuartorneqarput.

 

Tassaapput:

 

-   angallannerup aaqqissuussaanerata iluani tamarmi sullissineq pillugu piumasaqaatigine­qartussatut kissaatigisavut

-   siunissami imaatigut silaannakkullu angallannerup qanoq agguataarnissaanik aalajangii­nerit

-   pisortat aqutseriaasiata ilusilerneqarnera, angallannermi aningaasaqarnermik ataqatigiis­saarinermillu qularnaarisoq

-   paasissutissat aningaasaqarnermut tunngassuteqartut aqutsinermi atorneqarsinnaasut pissarsiarineqarnissaat

-   angallassisinnaassutsimut piumasaqaatit, angalanerit akulikissusaat aamma akit pillugit aalajangernerit

-   angallassinermut peqataasinnaanerup malittarisassaqartinneqarnera.

 

Tulliuttuni Naalakkersuisut siunissami angallassinerup aaqqissuunneqarnissaa pillugu anguniakkat qanoq ilusilerneqarnissaannut oqallisigineqarsinnaasunik saqqummiussissapput.

 

Siullertut Naalakkersuisunit erseqqissarusunneqarpoq angallannerup unammilleqatigiiffiulernissaa­nut periarfissat pillugit suleqatigiissitaq immikkut ilisimasallip misissoqqissaagaannut Naalakkersui­sut isumaqataammata. Paasisariaqarparput angallannikkut niuerfipput ima annertussuseqarmat, tassalu angalasut ima amerlatiginngimmata, allaat tamakkiisumik unammilleqatigiinneq atuutinne­qalerluni, taamaaliortoqarpallu inuiaqatigiit soqutigisaat pingaaruteqartut annaasinnaavagut. Uagut sumiiffinnut immitsinnut assersuussinnaanngilagut ilaasussarpassualittut, imalu annertugisutut, ilimagineqarsinnaanani angallassisartut assigiinngitsut arlaqartut ingerlatseqatigiiffinnik pilersitsi­nissaat aningaasat isertinneqarsinnaasutut periarfissat unammissutiginiarlugit.

 

Taamaattumik Naalakkersuisut siunnersuutigaat Imarpik qulaallugu angallavimmi pisimanitsitut taaguut “nakkutigisamik unammilleqatigiinneq”  tunngavigalugu sulissasugut.

 

Aappassaattut angallaviit ataasiakkaat iluanaaruteqarfiusinnaasut nioqqutissatut akikillisatut ilillugit tunineqarnerat nassataqassaaq angallaviit allat amigartooruteqarfiusartut landskarsimut suli nam­makkiinerunerannik. Taamaattumik angallanneq tamarmiusoq isumatuumik ingerlanniarlugu angallanneq tamaat ataatsimut isigalugu suliariumannittussarsiuuttariaqarparput.  Tamanna aamma Imarpik qulaallugu angallaviit suliariumannittussarsiuunneqarnerinut assinguvoq, tassani ukioq naallugu timmisartuussinissamik kiisalu avannaata kujataatalu isumagineqarnissaannik piumasaqaa­teqartoqarmat.

 

Pingajussaattut isumaqatigiissutit ukiunut arlalinnut atuuttussat qularnaartariaqarpavut ukiut tamaasa aningaasanut inatsisikkut aalajangersaasarnernut pituttorsimanngitsut. Aalajangersimasu­mik ingerlaarfeqarluni angallaviit  pillugit pilersaarutit ukiunut arlalinnut atuuttut kiisalu akit aalaakkaannerunissaat angallassisartunut atuisunullu pisariaqarluinnarput. Taamaattumik  ukiunut arlalinnut atuuttumik isumaqatigiissusiortoqartarnissaa landskarsip tapiissutaasa kiisalu angallassi­nissamik akuersissuteqarfigineqartut pisinnaatitaaffiisa pisussaaffiisalu minnerpaamik ukiunut tallimanut atuuttussatut aalajangersarneqartarnissaat pisariaqarpoq. Kiisalu Imarpik  qulaallugu angallannermut atasumik nunap iluani assigiissumik ilaasunik angallassisoqarnissaata qularnaarne­qarnissaa angallassisunut piumasaqaataasariaqarpoq.

 

Sisamassaattut ukioq 2005-ip tungaanut Imarpik qulaallugu timmisartuussinissamut akuersissutip naanissaanut taamalu Imarpik qulaallugu nunallu iluani angallannerit nutaamik ataqatigiissinneqar­sinnaaneri tunngavigalugit nutaamik suliariumannittussarsiuussisinnaanngornissat­sinnut siumun­gaaq pilersaarusiortariaqarpugut.

 

Tallimassaattut piginnaatitaaffivut aaqqissuuteqqittariaqarpavut nunap iluani timmisartuussineq namminivik aalajangersaavigisartussanngorlugu tamatumalu peqatigisaanik timmisartutigut angallanneq pillugu nunat tamalaat akornanni malittarisassasiortarnernut peqataalluta.  Takornaria­qarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoqarfiup Angallannermul­lu Ministeriaqarfiup suleqatigiissitaliaat tamatuma qanoq malittarisassaqartinneqarsinnaanera pillugu qulaajaanernik maanna inaarsaavoq.

 

Arferngattut tamanik angallassinerup pitsaanerpaamik ingerlanissaanik ataqatigiissaarneqarnissaa­nillu, kiisalu timmisartut umiarsuillu ataatsimoortillugit atorluarneqarnerpaanissaannik qularnaari­sussamik akisussaaffiit eqiteruffissaannik pisortat iluanni ingerlatsiviliortoqarnissaa maanna qularnaartariaqarparput.

 

Kiisalu Naalakkersuisut erseqqissassavaat nunami maani Imarpik qulaallugu mittarfiit suunissaasa isumaqatigiissutigineqarnissaat qularnaartariaqaratsigu. Ukiuni qassiinngortuni Kangerlussuaq Narsarsuarlu pillugit aalajangiiumannginnginnerput ingerlatiinnarsinnaanngilarput. Nutaamik aalajangiinngikkutta mittarfiit taakku marluk siunissaat qularnaartariaqarparput. Naalakkersuisut isumaqarluinnarput kingulliullugu taaneqartoq iliuuserissagipput.

 

Naalakkersuisut aamma erseqqissarusuppaat angallannerup aaqqissuussaanerata iluani annertuunik sanaartortoqarnissaanut tunngavissaqarsorinagulu nukissaqartoqarsorinnginnamikku. Maanna anguniagaq tassaasariaqarpoq umiarsualiviit mittarfiillu pigisatta siunissaasa qularnaarneqarnissaat pitsaanerpaamillu atorneqarnissaat.

 

Tassunga atatillugu kujataani nutaamik sanaartortoqarnissaata silatusaarneruneranik misissueqqin­nissaq Naalakkersuisut ammaffigaat. Ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut isumaqarput kujataani angallannerup ilusaata aaqqissuussaanerata naliliiffigeqqinneqarnissaanut piviusunik tunngavissa­qartoq.

 

Tamatuma peqatigisaanik erseqqissassallugu pingaaruteqarluinnarpoq Naalakkersuisut erseqqivissu­mik anguniagarimmassuk landskarsip ullumikkut angallannermut aningaasartuutigisartagaasa appartinneqarnissaanut tunngavissanik pilersitsisoqarnissaa tamatumalu peqatigisaanik atuisut pitsaanerusumik sullinneqalernissaat akikinnerusumillu angalasinnaalernissaat.

 

Taakku tusaannarlugit imminnut assortuuttutut nipeqarsinnaapput, siulianili inerniliunneqartut tunngavigalugit Naalakkersuisut misissuigallarnerisa ersersippaa assortuuttunik nipeqartoqanngit­soq.

 

Ukioq kingulleq Tunumi nakkutigisamik unammilleqatigiissitsilluni misiliinermi nunaqarfinnut timmisartuussinerit ullumikkumut ilisimasatta allatut aaqqiivigineqarsinnaaneri periarfissatut ersertoq Naalakkersuisunit paasineqarpoq. Angusat iluatsittorujussuupput Tunumi illoqarfiit nunaqarfiillu akornini timmisartuussinerit assut atorneqalerlutik.

Naalakkersuisut aamma paasivaat nakkutigisamik unammilleqatigiissitsinikkut nunap immikkoor­tuini ilaasunik angallassinermi usinillu assartuinermi namminersortut peqataatinneqarsinnaasut.

 

Aamma paasineqarpoq suluusalinnut mittarfiliortiternerit maanna angallaviit arlallit akornini pitsaanerusumik sullissilernermik akinillu appaanermik kinguneqartut.

 

Landskarsip angallannermut tapiissutigisartagaasa appartinneqarnissaat suli iluatsinngilaq - pingaar­tumik sanaartukkat kingunerisaanik ileqqaarutigineqartussat suli landskarsimut malunniutinnginneri pissutaalluni. Taamatuttaaq pingaartumik Kangerlussuup, Nuup Ilulissallu akornini akit suli appanngillat.

 

Naalakkersuisulli isumaqarluinnarput anguniakkat taakku aamma makkuninnga iliuuseqarnikkut anguneqarsinnaasut:

 

   Suliffeqarfiup iluani sulianut assigiinngitsunut tapiiffigeqatigiittarnernut attuumanngitsu­mik tapiisoqartalernissaa qularnaarniarlugu nunap immikkoortuisa iluini distriktikkaartu­mik timmisartuussinerit tamarmik ammasumik suliariumannittussarsiuunneqarnerisigut. Misissuigallarnertigut Naalakkersuisut paasivaat, tapiiffigeqatigiittarneq pitinnagu, ullu­mikkut tapiissutitut atorneqartartut sinaakkutaasa iluanni tamanna pisinnaasoq.

 

   Nunatsinni namminermi timmisartut suluusallit atorlugit timmisartuussineq ataatsimoor­tunngorlugu suliariumannittussarsiuunneqassasoq taamaalilluni angallaviit tamarmik ingerlatseqatigiiffimmit ataatsimit isumagineqartussanngorlugit, taamaaliornikkut - soorlu Imarpik qulaallugu angallavimmi timmisartuussisarnertut - aningaasatigut ingerlatsinermi akit ataatsimut nalinginnaasumik apparneqarsinnaanngorlugit landskarsilu sullissinermut tamatumunnga tapiisariaarullugu. Tamatuma peqatigisaanik siusinerusukkut suliffeqarfiup iluani suliat assigiingitsut imminnut tapiiffigeqatigiittarnerat atorneqarunnaasaaq, aningaa­sallu taakku angalanermut aningaasartuutit pisortat  suliffeqarfiutaanit sipaarneqartut landskarsimi imaluunniit akitsuutitut eqiterneqassallutik.

 

   Aaqqissuussinerit taakku pilersinneqarnerini umiarsuartigut angallassineq ilanngunneqas­saaq sinerissami angallannerup ilusaata naleqqussarneratigut ileqqaaruteqartoqarfiusus­sanngorlugu kiisalu nunap immikkoortuisa iluini imaatigut angallannermik tapertaasumik ataqatigiissaakkamillu ilaqartinneqarnera qulakkeerlugu. Taamaaliornikkut landskarsip tapiissutaanik pisariaqartitsineq appartinneqassaaq aamma - pingaartumik aasaanerani - sullissinerup pitsaassusaa qularnaarneqassalluni.

 

Taakku aallaavigalugit Naalakkersuisut saqqummiutissavaat, Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu sinaakkutitut tunngaviusussat, angalatitseqatigiiffinnut siunissami isumaqatigiinniarnissani tunnga­vissat, ukiumoortumik annikinnerpaamik iliuuseqartarnissamik sinaakkutissat aalajangerneqartartus­sanngorlugit aamma nuna tamakkerlugu akit qaffasinnerpaaffissaannik pilersitsisoqartussanngorlu­gu.

 

Naalakkersuisut isumaqarput innuttaasut sullinneqarnissaminnik pisariaqartitaat qularnaarniarlugu nunaqarfiit tamarmik sapaatip akunneranut ataasiarlutik illoqarfimmut qaninnermut siumut utimullu angalanissaminnik periarfissaqarfiusumik angallavigineqartarnissaat minnerpaanik siunnerfigineqar­tariaqartoq.

 

Kiisalu Naalakkersuisut isumaqarput illoqarfimmiit illoqarfimmut sanilerisamut minnerpaamik sapaatip akunneranut marloriarluni siumut utimullu angalanissamut periarfissaqartariaqartoq.

 

Aamma siunnersuutigineqarpoq timmisartunut suluusalinnut mittarfinnit tamaniit Imarpik qulaallu­gu timmisartuussinernut minnerpaamik sapaatip akunneranut pingasoriarluni attaviliisoqartariaqar­toq, tassanili Qaanaaq Ittoqqortoormiillu immikkut aaqqissuussivineqartariaqartut.

Pingaaruteqarpoq erseqqissassallugu assersuutit taakku piumasaqaatit minnerpaaffissarimmassuk, aammalu tunngavinnut ilaalluinnartariaqarmat angallassinerit akulikissusaasa marloriaatinngortinne­qarnissaat anguniagaassammat. Taakku saniatigut soorunami illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni nunallu immikkoortuini angallaviit tamarmik immikkut isiginiarneqartariaqarput.

 

Taakku peqatigisaannik Naalakkersuisut isumaqarput siunissami angallassisinnaanermut akuersissu­teqartarnerni akit qaffasinnerpaaffissaat tunngavigineqartariaqartut aalajangersimasumik ingerlaarfe­qarluni angallavinni ataasiakkaani piffissap isumaqatigiissutigineqartup ingerlanerani akit qaffakki­artornerinut iluarsiissutaasartut saniatigut akit killiliussat qaangerlugit qaffattaqqunagit. Ornigaq apeqqutaatillugu akit malunnaatilimmik appariarnissaat aamma tassani anguniagaavoq.

 

Taamaalilluni aallaavigineqarsinnaasoq tassaavoq nunaqarfiit illoqarfiillu akornini siumuinnaq angalanermut akit 500 kr.-it qaangissanngikkaat, illoqarfiit sanileriit marluk akornini angalanerup akiata 700 kr.-it qaangissanngikkai, kiisalu suluusalinnut mittarfiup timmisartullu Imapimmik qulaassisartut mittarfiisa akornini angalanerup akiata 1.000 kr.-it qaangissanngikkai. Assersuutaap­put, paatsoortoqaqqunagu oqaatigissavara, soorunami piumasaassammat akit taakku sinneqarto­orummik pilersitsisinnaanissaat, akerlianik pisoqassappat aallaavittut tunngavigineqartoq allanngor­tinneqartariaqassaaq.

 

Ingerlatseqatigiiffiit suliaminnut tunngatillugit aningaasaliisarnissaminnut periarfissaqaqqullugit Naalakkersuisut isumaqarput isumaqatigiissutit sivikinnerpaamik ukiunut tallimanut atuuttariaqar­tut. Kiisalu isumaqatigiissutini pisortat ingerlatseqatigiiffiit ingerlanneqarnerinut aningaasaqarneri­nullu malinnaanissaannut periarfissaqarnissaat qulakkeerneqassasoq, aamma suliassat suliarineqar­nerini ingerlatseqatigiiffiit iluanaarutaannik pissarseqataasinnaanerat qularnaarneqarsinnaasoq.

 

Taakku tassaapput assersuutit naalakkersuinikkut inissisimaneq tunngavigalugu allaffissornikkut aqutsisut sulinerminni periarfissatut aallaavigisinnaasaat, innuttaasunut aamma landskarsimut qularnaarniarlugu niuernikkut pissutsit pitsaanerpaat aamma angallannikkut ilusiliineq iluarnerpaaq.

 

Timmisartut umiarsuillu atorlugit angallannerup ataqatigiissaarluarnerisigut periarfissat taakku qularnaarniarlugit Naalakkersuisut isumaqarput angallannerup aaqqissuussaaneranik aqutsivissamik immikkut ittumik pilersitsisoqartariaqartoq pisortat sinnerlugit isumaqatigiissutit isumaqatigiinniuti­gineqartarnerisigut aaqqissuussinerup piviusunngortinneqarnissaanik angallannerullu nakkutigine­qartuarnissaanik isumaginnittussamik.

 

Taamatut aaqqissuussinikkut Naalakkersuisut kissaatigaat aamma Uummannami pissutsit qularnaar­neqassasut, aappaagu ukiakkut mittarfiup inaavinneqaruni atorneqalereernissaanik kinguneqartumik, taamaalilluni periarfissap tamatuma atorneqalernissaa suli kinguarteqqinneqaqqunagu.

 

Naalakkersuisut isumaqarput mittarfiit nutaat qaammat mannamiit atoqqaartinneqartalersut angallas­sinerup aaqqissuussaaneranik allanngortitserujussuassasut imaaliallaannaq takorloorneqarsinnaasu­mit annertunerujussuarmik. Innuttaaqatitta pitsaanerusumik akikinnerusumillu angallanneqarsinnaa­lernerisa saniatigut sumiiffinni qassiini takornariat tikeraartullumi allat pilerisaarneqarnissaannut periarfissat siusinnerusumut naleqqiullugu pitsaanerujussuanngorput. Tamatuma peqatigisaanik siunissami timmisartut taxarineqartalernissaannut mittarfiit periarfissiissapput inuillu namminnerisa­minnik timmisartoqartalernissaannut annertunerujartuinnartussamik ammaassissallutik.

 

Ingerlatseqatigiiffiit minnerusut ullumikkut aalajangersimasumik ingerlaarfeqarlutik angallassisar­tunngornissaminnut nukissaqanngitsut siunissami angallassinermi peqataalernissaannut periarfissa­qassaaq taamalu angallanneq eqaannerulersinneqassalluni. Usinik assartuinermi unammilleqatigiin­nerup annerulersinneqarnissaanut periarfissaqarpoq inuussutissarsiortut iluaqutigilersinnaasaannik.

 

Taakkununnga ilanngullugu Naalakkersuisut Imarpik ikaarlugu nunatsinnilu namminermi imaatigut angallannerup pitsaanerpaalersinneqarnissaa kissaatigaat, tassa ilaatigut Royal Arctic Line A/S-ip kisermaassinerata sivitsorneqarneratigut kiisalu Royal Arctic-ip nunaqarfinnut sullissivianut sullissinissamik isumaqatigiissutit ineriartorteqqinneqarnerisigut. Landskarsimut ingerlatseqatigiif­finnullu pissutsit pitsaanerpaalersinneqarnissaat qularnaarniarlugu tamatuma qanoq siuarsarneqar­nissaa pillugu Naalakkersuit ingerlatseqatigiiffinnik taakkuninnga oqaloqateqassapput.

 

Taamalu Naalakkersuisut isumaqarluinnarput angallassinikkut sullissinermi aaqqissuussineq - aserfallatsaaliineq pitsanngorsaanerillu pisariaqartut eqqaassanngikkaanni - eqqissisimaartinneqar­tariaqartoq pigeriikkatsinnik pitsaanerpaamik atuilernissarput periarfissaqaqqullugu.

 

Naalakkersuisut tamatumunnga atatillugu aamma tikkuarusuppaat Mittarfeqarfiit aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffinngortinniarneqarnerat misissueqqissaareernerup kingorna unitsinneqarmat tunngavissat pingaarnerit ullumi oqallisigisassavut aallaavigalugit suliffeqarfiup maanna atugassari­titaasut iluini aaqqissuuteqqinneqarnissaa siunertaralugu.

 

Naalakkersuisut kissaatigaat mittarfeqarfiit mittarfinnik ingerlatsisunngortinneqassasut suliassanik qangaanerusoq ingerlatsisimaneq pissutigalugu ingerlatseqatigiiffimmut suliassanngortinneqarsima­sunik suliaqartikkunnaarlugu. Naalakkersuisut tamatuma aallartinneqarnissaanut periarfissanik misissuipput tamatumalu peqatigisaanik qularnaarlugu kikkut tamarmik mittarfinnut attuumassute­qartumik arlaatigut suliaqartut naligiissumik unammilleqatigiiffiusumik ingerlatseqatigiiffimmit sullinneqarnissaat.

 

Tassunga atatillugu Naalakkersuisut erseqqissassavaat massakkut misissorneqalissammat, Kanger­lussuarmi ajornartorsiutip aaqqinneqarnissaannut periarfissatut BOT aaqqissuussineq aqqutigalugu aaqqiinissap atorneqarsinnaanera, angalasut timmisartullu aqqusaartartut amerliartornerisa kingu­nerissaanik Kangerlussuarmi ilaasut akunniffigisartagaata ajornartorsiutaajartornerata nassataanik  pisariaqartinneqaraluttuinnarmat aqqusaarnermi ilaasunut timmisartunullu akunnittarfiup  mittarfiup illuatungaanut nuunneqartariaqarnera.

 

BOT pillugu aaqissuussineq tassaavoq entreprenørit namminneerlutik suliaminnik aningaasalersui­sarnerat, suliarlu naammassereerunikku namminneq ingerlatsisarnerat aningaasaliussamik utertinnis­saasa tungaanut. Tamatuma kingorna sanaartugaq sanaartortitsisumut tunniunneqassaaq. Tamanna Kangerlussuarmut tunngatillugu aaqqiissutaasinnaavoq.

 

Naggasiullugu oqallinnerup matuma kingorna suliassat pillugit Inatsisartut oqaatigisassaattut Naalakkersuisut tusarusutaat tulleriaarlugit eqikkassavakka.

 

Siullermik - kujataa eqqaasanngikkaanni - angallannikkut annerusunik sanaartortoqassanngitsoq aamma Kangerlussuup Narsarsuullu avataaniit isaaviuneri allanngortinneqassanngitsut isumaqati­giissutigineqassasoq.

 

Aappassaatut Naalakkersuisut suliniuteqalissasut ilaatigut angallannermik  immikkut aqutsiviup pilersinneqarneranik imaqartunik ilaatigullu aqutsiviup taassuma silaannakkut angallannermi suliariumannittussarsiuussinissaq piareersassagaa illoqarfiit nunaqarfiillu nunallu immikkoortuini qulimiguullit atorlugit angallassinerup timmisartunit suluusalinnit angallassinnermit immikkoortillu­git, ilaatigullu suliniummi tassani tunngavissat eqqaaneqareersut aallaavigalugit piumasaqaatit minnerpaaffissaannik aalajangersaanissaq isumagineqassasoq, naggataatigullu suliniutikkut tassuuna angallannermut tamarmiusumut aningaasartuutit apparnissaat qularnaarneqassasoq. Tamakkulu tamarmik kingusinnerpaamik ukioq 2000-imiit aallartissasut.

 

Pingajussaattut angallannermik aqutsivik umiarsuit timmisartullu atorlugit ilaasunik angallassiner­mik usinillu assartuinermik erseqqinnerusumik sukumiinerusumillu ataqatigiissaarisussaq.

Taama oqaaseqarlunga Angallanneq pillugu nassuiaat Inatsisartunut oqallisigisassanngortippara.

 

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Matumuuna Angallanneq pillugu nassuiaat saqqummiunneqartoq tunngavigalugu ima oqaaseqarfi­gissavarput.

 

Siullumik Siumumiit nuannaarutigalugu oqaatigissavarput timmisartunut suluusalinnut mittarfissat pissusissamittut ingerlasumik, ilaatigut siusinnerusumik atortitaalerlutik atoqqaartinneqartalermata. Aamma uagut Siumumiit Sisimiormiut Aasiaamiullu pilluaqquagut mittarfittaaminnik atorluaanis­saanik kissaallugit. Mittarfissat tulliuttut Maniitsoq Uummannarlu taakkualu sananeqarnissaannut piviusunngornissaat Siumumiit pisarnitsititut erseqqissumik tapersersussagatsigit.

 

Angallanneq pillugu nassuiaat Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Siumup gruppiani nalilerpar­put, siunissami ilaasunik angallassinerup ilusilerniarneqarnerani ingerlariaqqiffissanik ersarissumik tikkuussisutut.

 

Ukiut ingerlanerini Namminersornerullutik Oqartussat siunissami angallanneq pillugu ilusiliiniar­nermut atatillugu nalunaarusiarpassuit misissuinerpassuillu ingerlatereersimalerpaat. Tamakku pisariaqartarumaarput, kisiannili naalakkersuinikkut aalajangernissap kinguartikkallarneqarnissaanut nalilersuisoqarnissaanut nalilersuisoqaqqinnissaanik piumasaqartarnerput atorpallaarparput, taamaalillutalu ingerlariaqqinnissarput kinguartitertarlutigu.

 

Manna periarfissaq iluatsillugu Inatsisartuni partiit tamaasa Siumup peqatiserai, Naalakkersuisut saqqummiussaanni ingerlaqqeriarfissatut tikkuarneqartut ilalersorneqaqqullugit. Taamaalilluta Inatsisartuni ataatsimoorluta isumaqatigiissusiorluta ukiuni arlalinni atortussamik aalajangiussissa­sugut, piviusunngortitassallu tamakkiisumik atuutilereernerisigut aatsaat nutaamik isummernissat tiguneqarumaartut isumaqatigiissutigalutigu.

 

Ilisimavarput nassuiaat aqqutigalugu Inatsisartut ataasiakkaat pillugit aalajangiussisinnaanata, kisiannili naalakkersuinikkut silittumik oqariartuuteqarnitsigut Naalakkersuisut, taamaalillutalu Namminersornerullutik Oqartussat, aqqusinikkut sorlikkut ingerlariartoqartariaqarneranik tikkuussi­vigisinnaavagut.

 

Siumumiit kaammattuutigissavarput Inatsisartuni oqallinnerput manna aallaavigalugu partiit isumaqatigiissusiornissaat.

Naalakkersuisut immikkut ilisimasalinnik inuttalerlugu suleqatigiissitaliarisimasaata nalunaarusiaa sulinermi tunngavissatut nalilerparput, naalakkersuinikkut isummerfigisassanik tikkuartuussivittut, aningaasarsiornerullu tungaatigut eqqumaffigisariaqakkanik imalittut.

 

Malugisimavarpullu Naalakkersuisut saqqummiussaminni suleqatigiissitaliamik nalunaarutaanni innersuussutigineqartut tamakkiisumik malinniarsimanngikkaat, taannali aallaavittut atorsimagaat naalakkersuinikkut ingerlaqqeriarfissanik, saqqummiussami ersersinneqartuni, Inatsisartunut assersuutinik apuussaqarnerminni.

 

Aallaqqaasiutigalugu taamatut oqaaseqareerluta Siumumiit Naalakkersuisut isummersorfigeqqusaat ima oqaaseqarfigerusuppagut.

 

Ilaasunik angallassineq eqqarsaatigalugu Anakkutigineqartumik@ unammilleqatigiissitsinikkut suliassat suliariumannittussarsiuunneqartalernissaannik isuma Siumup isumaqatigaa, taamaaliornik­kut ilaasunik kiffartuussinerup pitsaanerulernissaa anguniarneqassammat, kiisalu pisortat tapiissuti­gisartagaasa ikilisikkiartorneqarsinnaanerat anguniarneqassammat.

 

Naalakkersuisut isumaqatigaagut tikkuaammata, qulimiguulinnik angallassineq eqqarsaatigalugu nunap immikkoortuini ataasiakkaani suliariumannittussarsiuussisoqartalernissaa periarfissaasoq, suluusalinnilli angallassineq eqqarsaatigalugu nunarput tamaat ataatsimut isigalugu suliariumannit­tussarsiuussisoqartariaqartoq.

 

Siumup Inatsisartuni partiit peqatiserai maanna suluusalinnut mittarfiliarineqartut naammassineqar­nissaat aalajangiusimaneqassasoq, aammalu kujataani angallannerup ataqatigiissaarlugu aaqqissuun­neqarnissaa ilanngullugu kissaatigaarput, tamatumunngalu ilanngullugu partiit isumaqatigiissutigis­sagaat Qaqortumi nunap immikkoortuani suluusalinnut mittarfiliornissaq pilersaarutinut ilannguteq­qinneqassasoq.

 

Nunatsinniit nunatsinnut timmisartunut mittarfissuit Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu atukkatta atuinnarneqarnissaat Siumup inassutigerusuppaa. Ammaffigaluguli ukioq 2005-ip tungaanut sukumiisumik nalilersuisoqassasoq, tassami taamanikkussamut Imarpik ikaarlugu timmisartuussi­nermi SAS-ip Grønlandsfly A/S-illu akuerineqarneri nutaamik nalilerneqartussaammata.

 

Naalakkersuisut eqqarsaataat naapertorlugit qulimiguulinnik suluusalinnillu silaannakkut angallassi­nerit avissaartinneqarnerisigut ullumikkut Grønlandsfly A/S-imut aningaasaliissutaasartut iluini akilersinnaasuniit akilersinnaanngitsunut nuussuisarnerit atorunnaartussaapput, taamaalisoqassap­pallu Nuummiit Ilulissaniillu Kangerlussualiarnermi akit ullumikkornit allaanerujussuit atorneqaler­sinnaanerat aallaavigalugu, taava mittarfinnik piioreersunik sanaartorneqartunilluunniit tallilerinissa­nik pilersaarutit Siumup isumaa aallaavigalugu uninngatikkallarneqarsinnaapput, soorlu ukioq 2005-ip tungaanut.

 

Taakku oqaatigiitigalugit aamma erseqqissassavarput Siumup ilalersormagu, angallannermut atatillugu pisortatigoortumik aqutsinerup nutaamik aaqqissuunneqarnissaa, soorlu Naalakkersuisut saqqummiussaanni oqaatigineqartutut. Taamaaliornikkut aamma qulakkeerneqassaaq silaannakkut imaatigullu ilaasunik angallassinerit pinngitsoorani imminnut ataqatigiissikkiartuaalernissaat, tamannalu aamma aningaasaliissutinik sipaaruteqartoqarsinnaaneranut aqqutissat ilagisussaavaat.

 

Naggataatigut oqaatigissavarput Naalakkersuisut saqqummiussaminni assersuutitut oqaatigisaat, qulimiguulinnik timmisartuussinerup nutaamik suliariumannittussarsiuussinikkut aaqqissuunneqar­nerani sullissinikkut akitigullu malitsigisassai soqutiginartorujussuartut saneqqutiinnarneqarsin­naanngitsutullu nalileratsigit.

 

Qaarsuarsunni suluusalinnut mittarfiliarineqartup naammassineqaruni atorneqalernissaa siunertara­lugu Naalakkersuisut aqqutissiuusseqqullugit piumaffigaagut, tamannalu qulimiguulinnik timmisar­tuussinerup suliariumannittussarsiuunneqarneratigut anguneqarsinnaappat, assersuutitut tikkuartor­neqartut piaartumik aallartisarneqaleqqullugit sulisoqalernissaa ilanngullugu inassutigissavarput.

 

Naalakkersuisut isumaqatigaagut oqarmata, silaannakkut angallassinermi mittarfiliortiternerit aatsaat piviusunngortitilersut tamakkiisumik atorneqalerpata, tamanna inuiaqatigiinnut ullumikkut naatsor­suutigisinnaasatsinnitut annertunerungaartumik periarfissaqalersitsisussaammat. Massa tusagassior­fitsigulluunniit qulalersitsiniarnerit paatsiveerussaanerillu pigaluarpata, naalakkersuinikkut aalajan­giussinerit inuiaqatigiinnut pisariaqartuullutillu eqqortuunerat kialluunniit miserratiginiarsinnaanngi­laa.

 

Taamatut oqaaseqarluta Naalakkersuisut saqqummiussaat ilalersorlugu oqaaseqarfigaarput, inger­lariaqqinnisamilu partiit kajumissaarlugit naalakkersuinikkut silittumik isumaqatigiissuteqaqqullu­git.

 

Peter Ostermann, Atassutip oqaaseqartua:

Inuiaqatigiit kikkuusulluunniit ineriartorneranni silaannakkut immakkullu angallatitigut piorsarluak­kanik atortoqarneq qitiulluinnartuuvoq, pingaartumik uatsitut nunaqartuni, sukkaqisumik ineriartor­fiusumi, isorartoqisumi atukkatsinnillu silaannaqarluni najugaqarfiusumi.

 

Angallassisoqarfik isumannaatsoq, ingerlalluartoq ajornanngippallu akikitsoq innuttaasunik siammaseqalutik najugaqartunik kiffartuussisussaq piorsanreqarsimasussaavoq.

 

Atassutimmi politikkeraarput nunatsinni marloqiusamik angallassiveqassasugut umiarsuarnik timmisartunillu tunngaveqartumik, isumannaatsumillu imminnut atasunngorlugi ingerlanneqassasut. Taama ingerlatsinikkut inuiaqatigiinnut pitsaanerpaamik akikinnerpaamillu ingerlatsisoqassammat.

 

Taama politikkikkut tunngaveqarneq angallassissutit piorsagaaneranni siunissamilu ingerlajuartussa­mi Atassummut qitiulluinnarsimavoq.

Nassuiaat saqqummiunneqartoq Atassummiit soqutigalugu misissuataarluarsimavarput. Tamaat ataatsimut isigalugu nassuiaataasarsimasunit allaaneruallaanngilaq, ullumilu killiffigisamik eqikkaa­nerusutut oqaatigineqarsinnaalluni. Ataasiakkaannguanilli imaqarpoq kingusinnerusukkut uterfigiiu­maakkatsinnik.

 

Siunissaq ungasinnerusoq isiginiarlugu nassuiaat tikkuussinianngilaq, pingaartumik mittarfissuit marluusut pillugit, tassalu Kangerlussuaq aamma Narsarsuaq.

 

Siusinnerusukkulli Atassummiit ersarissumik oqaatigisimavarput, mittarfissuit taakkua, angallannit­sinni, pingaartumillu nunanut allanut attaveqarnitsinni, qitiulluinnartuusut, innuttaasut sullitatik tikillugit inuussutissarsiutitigut piorsaanermi qitiusariaqalersut.

 

Atassummut assut tupinnarpoq, suleqatigiissitap mittarfiup nunap immikkoortortaani inuussutissar­siutitigut piorsaanermi qitiulluinnartarnera qissimigaarsimanngimmaguluunniit.

Tamannami Ilulissani ersarissumik takuneqarsinnaavoq.

 

Eqqarsaatigilaariarsiuk, mittarfissuup sinerissami inissinneqartup nunap immikkoortortaani inuussu­tissarsiutitigut piorsaanermi qanorsuaq pingaaruteqalersinnaanera. Toqqaannartumik attaveqarnerup takornariaqarnerup piorsagaanerani pitsaalluinnartumik sunniuteqarsinnaanera Kulusummi takusin­naavarput, tassanimi ukiuni kingulliunerusuni takornariaqarneq annertusiartuinnarsimavoq, nammi­nersortut Kulusummi illusisarfiliornerannik kinguneqartumik.

 

Aasianni qanoq pisoqassagaluarpa, Atassutip siunnersuuteqarneratut mittarfik nutaaq arfininngormat atoqqaartinneqartoq mittarfissuanngorlugu tallineqartuuppat, aammali Aasiaannaat pinnagit Qeqertarsuullu tunua tamaat eqqarsaatigalugu?

 

Qaqortumi kujataanilu qanoq pisoqassava mittarfissualiortoqarpat?

 

Tamakku tunngavigalugit Qaqortumi mittarfissualiorsinnaanerup akilersinnaannginneranik nassui­aatip nalunaarutigisaa Atassummiit isumaqatigisinnaanngilarput. Atassummut assut eqqumiippoq, nassuiaat uani uanilu akilersinnaanngitsunik nalunaaruteqaqqattaariarluni Narsarsuarmut tunngatil­lugu ullumikkut ingerlatsinermut aningaasartuutaasut 17 mio. kr.-iusut taakkartorsimanngimmagil­luunniit.

 

Atassummi paasivarput akuersaarlugulu ullumikkut ukiunilu qaninnerusuni Qaqortumi mittarfilior­sinnaanngitsugut - tamanna paasilluarparput - pisariaqarporlu Kangerlussuaq aamma eqqarsaatigalu­gu siunissaq isigalugu pingaarnerpaatillugulu pilersaarusiussasugut.

 

Uagut Atassummiut qularutiginngivipparput nunap immikkoortortai eqqartukkavut inuussutissarsiu­titigut ineriartortitsinissamut imaannaanngeqisunik sorpassuarnut sammivilinnik periarfissinneqas­sasut. Inuiaqatigiit iluaqutissanik arlaqaqisunik periarfissinneqassasut.

 

Taakkartukkavut arlalippassuillu tunngavigalugit siusinnerusukkulli timmisartukkut angallanneq pillugu oqallinnermi oqaatigisavut aalajangiusimavavut ukuusut, mittarfissuit marluusut sinerissa­mut nuunneqarsinnaanerisa qanoq naleqarnissaat piaartumik nalilersorneqassasut - nalilersuutit upernaamut Inatsisartunut saqqummiunneqassasut - sanaartornerit annertusaanernik kinguneqartus­sat unitsikkallarneqassasut - naliginnaasumilli kiffartuussinermut isumannaallisaanermullu tunngas­suteqartut kisimik ingerlanneqassasut.

 

Inuiaqatigiit siunissami ineriartornissaat innuttaaqatigullu mittarfissuarni najugaqartut eqqarsaatiga­lugit mittarfissuit siunissaat pillugit piaartumik aalajangiisoqartariaqarpoq. Taama kissaateqartarneq Atassummiit arlaleriarluta saqqummiuttarsimavarput, maannakkut Naalakkersuisunut kissaatigaar­put aalajangernissamut tunngavissanik eqqortunik upernaamut saqqummiussisoqassasoq.

 

Naalakkersuisutulli Atassutip suliarinnittut tamanut ammasumik naliginnaasumillu unammilleqati­giissinnaaneq pillugu nalunaarutigisaat isumaqatigaa.

 

Asserluinnaanik tamanna nalilerparput, tassami tamakkiisumik unammilleqatigiinneq ajutoorutaas­sammat Naalakkersuisut Anakkutigisamik unammillertoqarnissaanik@ isummernerat isumaqatigaar­put, taamaalilluni suna tamaat, inuiaqatigiittullu aaqqissuussaanerput isigalugu aaqqiisoqassalluni. Ataatsimoortunik neqeroortitsisoqassasoq ukiunik arlalinnik sivisussuseqartunik atuisunut ingerlat­sisunullu iluaqutaasumik.

 

Siunissaq isigalugu pilersaarusiortoqartariaqarneranik Naalakkersuisut isummernerminni ilumoorput - tamanna Atassummiit isumaqatigilluinnarparput, taamaattumilluuna ukioq 2005 qaangeqalugu isigaluta pilersaarusiortariaqartugut.

 

Timmisartortitsinermi oqartussaassuseqarneq maani inimi arlaleriarluni oqallisigineqartarpoq, taamaattumik assut naammagisimaarnarpoq Naalakkersuisut trafikministerimik isumaqatigiissusias­sartik naammassigaluttualersimammassuk.

 

Nalunaarusiamik suliarinnittut nalunaarput Nuummi Ilulissanilu mittarfiusut tallineqarsinnaaneri akilersinnaanngitsut, tamanna Atassummiit isumaqatigilluinnarparput tunngavilersuutaasut paasinar­luarmata, taamaattumilluuna pisariaqarluinnaratoq mittarfissuit pillugit sumiinnissaalu pillugu piaartumik aalajangiinissaq.

 

Siunissami piorsaanissaq mittarfissuillu pillugit isumarisagut oqaatigereerlugit, Atassummiit oqaatigissavarput, Naalakkersuisut saqqummiussamikkut siunniussaat annersaatigut isumaqatigigat­sigu, soorlulu aamma una isumaqatigilluinnaratsigu, nunap immikkoortortaani mittarfiit taamaatsil­lugit akuerissagigut, aallarteriarnissaminnut avatangiisiminnili ineriartortitseqataanissamut periarfis­sinneqassasut.

 

Aamma pingaaruteqarpoq eqqaassallugu, soorlu Naalakkersuisut taama saqqummiussaqartut, angalatitsiviit marluusut ataatsimoorussamik aqunneqartariaqarnerata pingaaruteqassusia. Atassum­mut assut pingaaruteqarpoq inuiaqatigiinnik sullissisutta angallassissutaasunik sullissinerminni tamakkiisumik atuinissaat qulakkiissallugu.

 

Atassummut assut iluarisimaarnarpoq nunatta kujataani siunissami angallannerup aaqqissuuteqqin­nissaanik siunertaqarlutik Naalakkersuisut kujataani kommuninik oqaloqateqarnialernerat, tassunga­lu tunngatillugu oqaasereriikkavut eqqaasitsissutigalugit una tunngavigisarput uteqqilaartigu, nunatta kujataani mittarfissuaqartuassasoq, mittarfissuaq innuttaasunik sullissinermini pingaaruteqa­qisoq sullitamini qitiussasoq.

Tasiilami timmisartortitsinikkut misiliineq iluatsilluartoq aallaavigalugu, Naalakkersuisunut inassutigissavarput, kujataani avannaanilu Tasiilami aaqqissuussinertut helikopterertitsisarnerit piaartumik suliarinnittussarsiuunneqassasut, taamami aaqqiisariaqarneq pisariaqalerpoq Aasianni mittarfiup atulerneratigut, sineriallu sinerlugu angallannermut ilaalerneratigut, taamaalillunilu aamma Qaarsuarsummi mittarfik naammasseriaruni ingerlaannartumik aallaaviulersinnaammat.

 

Tasiilami misiliinerup iluatsilluartup takutippaa, nakkutigisaasumik unammillerneq kitaani ilaasus­saqarfiulluartumi periarfissaqarluassasoq, piaartumillu atulersinneqarnermigut pisortanit tapiissutit millisinniarneqarnerannut sunniuteqarluarsinnaasoq.

 

Taamaalilluta Atassummiit Naalakkersuisut uku pillugit isumaqatigaagut: nunap immikkoortortaani helikopterertitsisarnerit ammasumik suliariumannittussarsiuunneqassasut, suluusalinnik timmisar­torfiusartut ataatsimoortillugit suliariumannittussarsiuunneqassasut, imaatigut angallassineq timmisartortitsinerlu imminnut naleqqussarneqassasut.

 

Naak akit appasissut aamma uagut Atassummi kissaatigilluinnaraluarlugit taamaakkaluartoq tulluartuusorinngilarput, Naalakkersuisut sullissisussanik suliluunniit isumaqatigiinniarlernatik akit qaffasinnerpaaffissaasa annertussusissaat taakkartulereermatigik.

 

Eqqumiiginanngilarli Naalakkersuisut pilersaarusiornerminni akit qaffasinnerpaaffigisinnaasaannik eqqarsaatersuuteqalereersimassappata, isumaqatigiinniarnissani atorneqartussanik.

 

Atassummut nuannaajallannaqaaq, Naalakkersuisut kiisami aalajangiussimammassuk Mittarfeqarfiit siunissami allanik suliaqaratik taamaallaat mittarfilerinermik suliaqartalernissaat, suliassat allat namminersortunit suliarineqarsinnaasut pinnagit. Naammassineqarnissaa qilanaaraarput.

 

Angallannikkut piorsaaneq kusanartoq nuannaarutigigaluarlugu nassuerutigisariaqarparput, Qaanaa­mi Paamiunilu mitttarfiliassat kinguartinneri pitsaavallaanngimmat.

 

Qaanaami mittarfissap pilersinneqarnermigut avannaarsuani inerisaaneq mumilluinnartittussaavaa nunattalu sinneranut sakkortuumik qilersuutaassalluni avinngarusimaqaluni inuusuttut misigisima­neq qularnanngitsumik nungutissavaa, inuiaqatigiinnut ataasiakkaanullu ineriartornissamik periarfis­siissalluni.

 

Tamanna aamma Paamiuni atuuppoq allaasunik tunngaveqaraluarluni. Paamiuni mittarfissap kinguartinnera inuiaqatigiinnut amerlavallaanik pisariaqanngikkaluartunillu aningaasartuuteqarfius­saaq. Sineriak sinerlugu ingerlaartalernissap iluaqutissaagalui minnerulissapput, S61-ilu pisariaqar­tinneqartuassaaq.

 

Tunngavissat arlaqartut ersarissarpaat Paamiuni mittarfissaq sananeqartariaqartoq. Naak landskarsip aningaasanik tigoriaannakkanik sillimmateqarluarnissaa pingaarnerpaassagaluartoq, Atassummiit Naalakkersuisunut qinnutigissavarput mittarfiliassap pilersaarutaasutut sananeqarsinnaanera eqqarsaatigilluaqqullugu.

 

Arctic Umiaq Line A/S aqutaanik nunap immikkoortortaani sineriallu sinerlugu angallassinerup  piorsaaviginiarneqarnera Atassummiit assut isumalluarfigaarput, soorlu aamma sukkanerusunik angallateqarluni ilaasunik angallassisalerniarneq assut neriulluarfigigipput. Qularinngilarput pissarsiariniarneqartut angallannermut mikinngitsumik iluaqutaajumaartut, pingaartumik Naalakker­suisut ataatsimoortumik aqutsisoqarfimmik pilersaarutaat assut tapersersugarput piviusunngortinne­qarpat.

 

Taassuma saniatigut Naalakkersuisunut kissaatigissavarput, atortussanik ilaasunillu nunaqarfinnut angallassinermi ilaasut immikkoortinneqarsimanerat eqqortumik aalajangernerunersoq misissorteq­qullugu.

 

Atortorisat sapinngisamik tamakkiisumik atorneqarnissaat ataatsimoortumillu aqutsiveqalernissaq oqallisigaarput, taava aamma nunaqarfinnut angallassissutaasut aamma atorluartariaqarpavut.

 

Tassaagallarput nassuiaammut saqqummiunneqartumut oqaaserigallagassavut. Qularinngilarput angallannikkut mumisitsineq isiginnaagarput inuiaqatigiit ineriartorneranni mikinngitsumik iluaqutaalluni sunniuteqarluarumaartoq.

 

Josef Motzfeldt,  Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Aallaqqaasiullugu Inuit Ataqatigiit immikkut ilisimasalittut taasat nalunaarusiaanni qupperneq 50-imi allassimasut oqaaseqatigiit pingasut issuaavigeqqaarniarpavut, imaattut:

 

„Ilaasorineqarsinnaasut usigineqarsinnaasullu amerlanerpaaffissaat tikinneqaraluarpataluunniit ullumikkutut angallassinissamut angallassisutit arlariit niuernermik tunngaveqarlutik unammilleqati­giilluinnarlutillu neqerooruteqartinnissaannut tunngavissaqanngilaq.”

 

„Tassalu ullumikkut Namminersornerullutik Oqartussat angallannermi qanoq malittarisassaqartitsi­nissaat pillugu aalajangiinissaq amigaatigineqarpoq, kiisalu inuiaqatigiit eqqarsaatigalugit pitsaaner­paamik aaqqiiniarnermi suut pingaarnerpaatinneqarnissaat pillugu aalajangiinissaq amigaatigineqar­poq.”

 

„Nakkutigisamik unammilleqatigiinneq Namminersornerullutik Oqartussat angallassisartullu akornanni pitsaanerusumik ataqatigiissaarinermik suleqatigiinnermillu ilaqartitaq, kiisalu angallassi­sartut akornini taama suleqatigiinneq inuiaqatigiit eqqarsaatigalugit pitsaanerpaamik aaqqiinissamut aqqutaasinnaapput.”

 

Soorunami ussernartorsiornarsinnaagaluarpoq oqaatsit issuarneqartut assortoruminaatsut akueriin­nariarlugit, oqaatsit „inuiaqatigiit eqqarsaatigalugit“, issuakkatsinni marloriarlugit atorneqartut, innersuussutigalugit Naalakkersuisut suliassaminnik aallusseqqullugit oqarfigiinnarnissaat.

 

Taamaaliornissarli ajornannginnersiuineruinnartussaavoq annertunerusumik Inatsisartunit Naalak­kersuisunut pisussaaffiliisuungitsutut nalilerneqarsinnaasoq.

 

Aammalu taama assoqqukkuminaatsunik isummersornissamut ilumut immikkut ilisimasaqartutut taaguuteqarnissaq pisariaqarnersoq apeqquserneqarsinnaavoq.

Aappaatigulli ilaannikkut pisariaqartarpoq naalakkersuinikkut isummertigani naalakkersuinikkut eqqarsarnermit pituttorsimanngitsut isumaseqqaarnissaat imaluunniit naliliiseqqaarnissaat.

Nassuiaatip matuma Inatsisartuni saqqummiunnissaanut Naalakkersuisut taamaaliorsimapput. Maannakkullu tulliuppoq saqqummiunneqartut qanoq atorneqarnissaannut Inatsisartut isummersor­nissaat.

 

Soorunami naammattunnguamik aningaasaateqaraanni aningaasarsiornikkullu isumannaatsumik inissisimagaanni aningaasaliiffigisassat annertuujugaluanilluunniit aningaasartallit imaluunniit pisiassat akisuujugaluartut aningaasaliiffiginissaat imaluunniit pisiarinissaat itisuukuluumik isumaliutigeqqaanngikkaluarlugit isumannaarneqarsinnaasarnerat.

Akerlianik suuteqarpianngikkaluarluni taamak aningaasaleeriataartarneq kasivalaarnertut ajunngi­saavalaarnertut piisaapilunnertulluunniit taaneqartarput.

 

Nunatsinni aningaasaqarniarnikkut ullumikkut killiffigisatta aningaasaliinissaanut suugaluartunul­luunniit eqqarsarluaqqaartariaqarneq pisariaqartilluinnaraat Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Taama eqqarsarluaqqaartariaqarneq aamma angallannermi piorsaanermut tunngassuteqarpoq.

1990-ikkut aallartinneranni aningaasarsiornikkut niuernermi periutsit killilersugaannginnissaannik oqariartaaseqarneq nunatsinni oqallinnermut ilanngutsinneqarpoq.

Nalunaarusiarli oqallinnermi matumani tunngavigineqartoq, tassungalu tunngasumik Naalakkersui­sut isummersorsimanerat atuaannaraanni takuneqarsinnaavoq maannakkut naalakkersuisoqatigiit, Siumukkut Atassutikkullu ilanngullutik taamatut ingerlatsisinnaanerup nunatsinni tamakkiisumik atortinnissaata oqaannarluni piviusunngortissinnaaneranik eqqarsarnartoqartitsilersimasut. Kiisami.

 

Angallannermut tunngatillugu nalunaarusiami katillugit 106-inik qupperneqartumi quppernerit ilarparujussuini niuernikkut nukiit tamakkiisumik kiffaanngissuseqarlutik nunatsinni atuutsinneqar­sinnaannginnerat uteqqiaffigineqarpoq. Nunarujussuatta anginerujussua maani nunaqartut amerlaso­orsuunnginnerput silallu pissusaasigut atugassarititaasut immikkuullarilluinnassusii soorlu aatsaat eqqaaneqalersimasut.

 

Aap, nunatsinni pissutsit nalunngisatta ilumut pisariaqartilluinnarpaat namminerisatsinnik periuse­qarnissatta nassaariniarnissaa. Qanorluunniit nunani allani pissutsit nuannaartoralugit assigerusutsi­gigaluarutsigit tamanna piviusunngortikkuminaappoq, aamma angallassinikkut inuiaqatigiit naammaginarnerpaamik kiffartuunniarnerini.

 

Inuit Ataqatigiit naammagisimaarlugu maluginiarparput danskit angallannermut ministeriaqarfiata maanilu Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Pisortaqarfiup akornanni suleqatigiissitaliortoqarsimanera.

Siunertarineqartoq angallannermut tunngasutigut oqartussaanerup aggulunneqarsimanerata isumatu­nerpaamik aaqqiiviginissaa Inuit Ataqatigiit soorunami tapersersorluinnarpaat. Naatsorsuutigaarpul­lu suliap taassuma ingerlaneranik Inatsisartut pissusissamisoortumik qanimut malinnaatinneqartuar­nissaat Naalakkersuisut naalakkersuisunngorumaartullu isumaginiartuassagaat.

 

Umiartornermi inatsisitigut najoqqutassat assigiinngitsut marluk umiartortortatsinnut atuuttuarsin­narput. Tamanna aaqqiivigeqqullugu siusinnerusukkut Naalakkersuisut Inuit Ataqatigiinnit piumasa­qarfigisareerpavut. Qujanaqaarlu kiisami Naalakkersuisut tamatumuuna pissutsinik qulaajaasussanik suleqatigiissitaliorsimammata.

 

Ukiut kingulliit qulit ingerlanerini, aktieselskabitut ingerlatsinerup aallartisarnerani oqaluttuarisaa­nermit aallaaveqartumik inuiaqatigiit nammaqatigiinnerannik tunngaveqartumik ingerlatseriaatsit qimakkiartuaarneqarput. Killeqaraluartumillu akitigut kiffartuussinerillu pitsaassusaasigut ingerlatsi­vinnik arlaqartunik sanilliussisinnaaneq saneqqunneqarsinnaajunnaariartorsimavoq. Soorlu angallas­sinerit namminersorlutik selskabitut ingerlassivinnut ingerlatsinerit isumagisassanngortinnerini piumasaqartariaqartut ilagisariaqarpaat, kisitsisitigut paasissutissanik selskabit katersaqarnissaat, Namminersornerullutik Oqartussani Angallannermut Pisortaqarfiup pilersaarusiornermini atugas­saannik. Ingerlaarfinni aalajangersimasuni ilaaniartut amerlassusii, akit atuutsinneqartut, ingerlatsi­nermi aningaasartuutit aammalu innuttaasut kiffartuunneqarnermut isummersuutigisinnaasaat pingaarnerutillugit paasissutissiissutigineqartariaqarput.

 

Suluusalinnut mittarfiliornerit 1 mia. kr.-it angullugit aningaasartaqartut aallartinneqarmata Inatsi­sartunit soorunami naatsorsuutigineqarpoq, neriorsuutigineqartutut taamannak aningaasaliissuteqar­neq angallannerup akikinnerulerneranik kinguneqassasoq.

 

Akikinnerulersitsinissamut aqqutissat ilagaat angallassiviutillit arlaqartut ingerlatsinissamut unammisinneqartalernissaat. Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut isumaqatigaat taamak timmisartuussi­sussarsiuussineq nakkutigineqartumik unammisitsinikkut aalajangiiffigineqartariaqartoq isummersi­manerarmata.

 

Silaannakkullu angallannermi ingerlaarfiit ilaasorpassuaqartut iluaqusiullugit ingerlaarfiit ilaaso­qannginnerusartut akitigut akikillisaanikkut ikiorserneqartarnerat taamatut killeqaraluartumik unammisitsinissamut killiliisuummata, tamakku pisariaqarallartillugu landskarsimit toqqaannartu­mik taperneqartarsinnaanerat Inuit Ataqatigiit aqqutissaasoraat.

 

Timmisartuussisussarsiuussinermi nunap immikkoortukkaartumik nunatta agguataarneqarnissaa saneqqunneqarsinnaanngilaq, soorlu Upernaviup Uummannallu eqqaanni angallaviit, Qeqertarsuup tunua ataatsimut, qeqqani taamatut aammalu kujataa ataatsimut. Taamatut aaqqissuussisinnaaneq iluarineqartumik Ammassallip Ittoqqortoormiillu kommuniini misilittarneqareersoq isumassarsior­fissatsialaavoq.

 

Inuit Ataqatigiit naalakkersuisutullu isumaqarput sinersorluni Qaanaamiit kujaterpiaanut ingerlaarfik aamma sermeq itivillugu timmisartuussinerit timmisartuutileqatigiit ataatsip ingerlatassaattut unammissutigitinneqartariaqartut., aammami periutsip taassuma atorneqartariaqarnera ukioq  Kangerlussuarmi angallannermut  isumasioqatigiinnermi Inatsisartut Angallannermut Ataatsimiitita­liaanit saqqummiunneqartereerparput.

 

Uggornaraluarporli taamatut timmisartuussisussarsiuussineq suluusalinnut mittarfilat siulliit atulernerini aaqqinneqareersimanngimmat. Tamatumali kingusinnerpaamik ukioq 2000-imi atuler­nissaanik naalakkersuisut pilersaaruteqarnerat ajorinngilarput. Taamanikkumut suluusalinnut mittarfiliat amerlanerit atulereersimassapput, ullumikkumillu ukiut tulliuttut Namminersornerulluni Oqartussat piareersarluareertariaqarput, aammami timmisartortitseqatigiit peqataarusussinnaasut pissusiulersussanut naleqqussarnissamut taamaasillutik periarfissinneqassapput.

 

Nunatsinni silaannakkut angallannermi aalajangiisumik oqartussaanissaq angallassisinnaanerlu anguneqassappata, Grønlandsflymut piginneqataasut akornanni piginnittunerup aalajangiisuusup Namminersornerulluni Oqartussanit pigineqalertariaqarnera pingaaruteqarpoq. Grønlandsfly pilersinneqarmat piginneqataasut sisamaasimagaluarput tamarmik assigiimmik 6 mio koruunit nalinginik piginneqataassuteqartut: Orsugiassiorfiutillit Øresund, naalagaaffik, SAS nunarpullu. Ullumikkut piginnittut pingasuinnaapput. Naalagaaffiup piginnittuujuaannarnissaa apeqquserneqar­tariaqartoq isumaqarpugut. Naalagaaffiup piginneqataassutai 25 %-itut annertussuseqarput. Qanorlu taakku ullumikkut naleqarnersut paasissallugu nalunarnavianngilaq.

 

1999-imut inatsisartut aningaasanut inatsisissaatut naalakkersuisut siunnersuutaat siullermeerlugu oqaluuserineqarmat Inuit Ataqatigiit siunnersuutigaat Namminersornerulluni Oqartussani atorfinit­sitsiortorneq unitsinneqassasoq ukiunilu tulliuttuni allaffissornerup annikillileriffigineqarnissaa aallartinneqassasoq. Taamaattumik naalakkersuisut angallannermut tunngasunik aallussisussaminn­gooq immikkoortortaqarfiliornissamik eqqarsanerat Inuit Ataqatigiit taamaasiinnarlugu akuerisin­naanngilaat. Taamatummi naalakkersuisut saqqummiinerat najoqqutaralugu allaanngilaq Angallan­nermut Pisortaqarfimmik ullumikkut pisagaqarput inuttaqarsimanngitsoq.

 

Taamaattumik angallannermut pisortaqarfik ullumikkut qassinik sulisoqarnersoq taakkulu ukiuni tulliuttuni nutarterinissami piumasaqaatinut naleqquttunik piginnaaneqarnersut naalakkersuisut naliliiffigisussaavaat,. Pisortaqarfinnimi inuttaqartitsineq naalakkersuisut susassaqarfigaat. Angal­lannermullu pisortaqarfimmi ullumikkumut sulisorineqartut suliaminnik aallussilluarpata immikkut aqutsiviliornissamik naalakkersuisut isumaliornerat tamatumuuna pinngitsoortinneqarsinnaasoq Inuit Ataqatigiit qularinngilaat.

 

Suluusalinnut mittarfiliornerit siornaaginnaq aallartinneqassammata, taakku piaarnerpaamik atulernissaat inatsisartunut saqqummiunneqarpoq. Angallannerup akikinnerulernissaanik siunerta­qarnerup saniatigut pingaartutut tunngavilersuutit ilagaat, helikopterit S-61-it ukiuni qaninnerni, taamanikkut oqaatigineqarneratut, ukiup 2002-p missaani kingoraartissarsineqarsinnaajunaangajal­luinnarnissaat, taamaattumillu aserfallatsaalineri akisungaalissammata atorunnarneqartariaqartut.

 

Maannakkut naalakkersuisut nalunaarusiaanni Dashit S61-illu oqaatigineqarput ukiut qulit 20-llu missaasa ingerlanerini taarserneqartariaqalissasut. Immikkut ilisimasallit nalunaarusiaat naapertorlu­gu tamanna pisinnaavoq helikopterit pineqartut, S61-it pingasut, 25 mio koruuningajaat atorlugit iluarsaanneqareerpata.

 

Inuit Ataqatigiit naalakkersuisunit nassuiarneqaqquaat ilisimasaq tamanna naalakkersuisut qanga ilisimalersimaneraat, taamalu ullumikkut ilisimasaqalersimaneq pitinnagu Grønlandsflyp Angallan­nermullu Pisortaqarfiup akornanni oqaloqatigiinnerit allatulluunniit ilisimateqatigiittarnerit suut ingerlanneqarsimanersut Inatsisartut Angallannermut Ataatsimiititaliaanut ilisimatitsissutitut nassiunneqassasut aamma nassuiaateqarfigineqassasut Inuit Ataqatigiit piumasaraat.

 

Helikopterit S61-it nutarterneqartariaqarneri naammassineqaraluarpataluunniit ilimagisariaqarpoq atornerinut aserfallatsaalinerinullu aningaasartuutit suli qaffakkiartortuassasut. Taamaattumik taakku nutaanerusunik, akikinnerusunik ullutsinnilu piumasarisaasunut naleqqunnerusnik taarserneqartaria­qarsinnaapput, imaluunniit timmisartuussisussarsiuussinikkut ingerlaarfiit ilaasa Grønlandsflyunn­gitsumit isumagineqalernerisigut atorfissaarunnissaat ilimanarsinnaavoq, nunatsinniillu avammut nioqqutigalugit.

 

Ukiuni suli amerlasuuni Narsarsuup Kangerlussuullu imarpik qulaallugu angallanermi nunatsinnut isaaffittut atorneqartariaqarnerat nunatta aningaasaqarnerata aalajangereera oqartariaqarpugut. Naalakkersuisulli Kangerlussuarmi annertusaanissamik suli aalajangiussisimasut paasinarmat, Inuit Ataqatigiit aammarlugu naalakkersuisunut isumaliutigeqqussavarput Narsarsuup Kangerlussuullu naammassisinnaasaat oqimaaqatigiissumik inuiaqatigiinnullu akikinnerpaamik aaqqiiviginiaqqullu­git, soorlu angalasut amerlanerit Narsarsuakkoortimmeqartalernerisigut.

 

Silaannakkut angallannermi ukiuni tulliuttuni iluarsiivigineqartussatut tullinnguuttut tassaasariaqar­put nunaqarfiit ullumikkut helikopterimik angallannikkut suli isumagineqalersimanngitsut. Nunaqar­fiit tamarluinnarmik taamatut aaqqiivigineqassanersut imaatigut silaannakkullu ilaasunik angallassi­nerup ataatsimoorussamik aaqqiiviginiarneratigut nalunarunnaarumaarpoq.

 

Kujataani silaannakkut angallannikkut pissutsit aaqqiiviginiarneqartaraluarnerini ilaatigut kommunit kujalliit pingasut ineriartortitsinermut tunngasutigut isumaqatigiissinnaanatik pinnaaterusaartuar­nerat kinguarsaatitut ersarinnerpaatut oqaatigisariaqarpoq. Kujataani pissutsit inatsisartunit isum­merfigineqartinnagit minnerpaamik piumasarisariaqarpoq kommunit pineqartut naalakkersuisunit paaseqatigineqartariaqarnerat. Narsarsuup mittarfissuartut annikillilikkatut atornissaa ukiuni killeqartuniluunniit aalajangiusimaneqartariaqarmat, Qaqortumi suluusalinnut mittarfiliorsinnaaneq nalilersuiffigilluarneqartariaqarpoq, iliuuserineqartussatut takorloorneqarsinnaasut Narsap kommu­niata aningaasaqarneranut sunniutissai ilanngullugit. Qaqortumimi suluusalinnut mittarfiliortoqarpat kujataanit tamarmit nunatta sinneranut angalaniartut Narsarsuakkoortarnerat pisariaaruttussaavoq, Narsarsuarmullu akunninnissamik pisariaqartitsisussat tassatuaalissallutik Danmarkimut Danmarki­millu angalasut takornarissallu Islandimeersut.

 

Ajuusaarnarpoq suluusalinnut mittarfiliornerit kommunit sutigut tamatigut annassutissatuaattut isumaqarfigineqalersimammata. Ullumikkutummi mittarfeqarneq kujataani atuutsiinnaraluarlugu angallassissutitigut nutarterisoqarsinnaavoq, aningaasallu mittarfiliornissamut atorneqartussaagaluit allatigut inuussutissarsiutitigut piorsaanernut atorneqarsinnaalissagaluarput, innuttaasunut amerla­nerusunut iluaqutaanerunngitsoortussaanngitsumik, suliffissaqarnikkut taamalu aningaasat amerla­nerusut kaaviiaartinneqarnerisigut. Tamatumalu kinguneranik kujataani suliffissaaleqineq annertooq iluaquserneqassaaq kommunit inunnik isumaginninnikkut aningaasartuuterpassuinut annikillerutaa­sumik.

 

Ilaasunik angallassinermi umiarsuartigut silaannakkullu angallatitigut ingerlatsinerit ataqatigiissin­neqartariaqarnerinik inatsisartut ukiuni arlaqalersuni naalakkersuisunut isumannaaqqusaat aammaar­lugu Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq. Tamatuma pisariaqarluinnarnera Inatsisartunit isummerfi­gineqartareerpoq. Tamatumalu naammassinissaa naalakkersuisut angallassiviutillit peqatigalugit timitaliivigisariaqarpaat.

 

Umiarsuit ilaasartaatit nunap immikkoortuini pinngitsoorneqarsinnaanngillat, nutarteriffigisariaqar­nerinillu umiarsuaateqarfiup pilersaarutai naalakkersuisunit tapersersorneqartariaqarput. Ullumikku­mut sinersortaatit sinneruttut pingasuusut marluinnanngortinneqarsinnaanerat taakkulu tallineqar­tariaqarnerannik umiarsuaatileqatigiiffiup isumaliutai piviusorsiortuunersut suluusalinnik angallan­nerup annertusinerata takutikkumaarpaa, taamaattumik tamatuma ullumikkorpiaq isummerfigineqar­tariaqarnera pisariaqavissorinanngilaq.

 

Umiarsuaatillit inuttallu nipaatsumik namminneerlutik ukiut kingulliit ingerlanerini pissutsinut allanngoriartortunut naleqqussarnerat nersualaangitsoorneqartariaqanngilaq, imaatigullu angallan­nermi inatsisitigut assigiinngitsunik marlunnik atuutsitsineq, umiartortunit ippigineqartoq, kiisami aaqqinniarlugu suliniartoqalersimanera Inuit Ataqatigiinnit iluarisimaarparput.

 

Umiarsuaatileqatigiiffiup Royal Arctic Linep ingerlatsinermini annertusaaniarneranut patajaallisaa­neranullu atatillugu Inuit Ataqatigiit siornatigut naalakkersuisunut kaammattuutigisariigarput matumuuna uteqqissavarput Pituffiup atortussatigut imaatigut pilersorneqarneranut tunngasoq.

1951-imi illersornissamut amerikamiut danskillu isumaqatigiissutaata iluarsiivigineqarniarneranut ilanngullugu Pituffiup Royal Arctic Linep umiarsuaatai atorlugit pilersorneqalersinnaanera anguniar­neqartariaqartoq Inuit Ataqatigiit aalajangiusimagamikku, tamanna naalakkersuisunut anguniagassa­tut matumuuna imissutigaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta nalunaarusiaq isummersorfigaarput, toqqaannartumik oqaaseqarfiginngisa­vut tusaatissatut akuersaarpavut, neriuppugullu angallannikkut nalunaarusiaq manna oqaaserineqar­tullu najoqqutaralugit naalakkersuisut ukiunut arlaqartunut sulinissamut tunngavissineqarsimassasut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Siullermik Kattusseqatigiit sinnerlugit Sisimiormiut Aasiammiullu qamannga pisumik pilluaqquni­arpakka. Neriuppunga aamma taakku iluatsitsiffiulluarumaartut. Isumaqalersitsiniartoqassanngilarmi mittarfiliortitsernernut tamakkiisumik akerliusunga, tassami aallaqqaammulli ersarissumik oqaati­gaara pisariaqartitsinerit siulliunneqartariaqartut soorlu assersuutigaara avannaani sikusartut illoqarfiit ukioq naallugu tikinneqarsinnaanngitsut ataatsikkut arfineq marlorsuit milliardit sinnerlu­git akillit pinngikkaluarlugit.

 

Taamatut oqaaseqartarninnut soorunami inuiaqatigiinni aningaasat pineqartut aammalu nunanut allanut akiligassat iluarsaatassallu kinguaattoorutit, soorlu makku, atuarfiit iluarsaattariaqarluinna­lersimasut, nukissiorfiit nukissiorfinnilu suliassat iluarsaattariaqalersimasorpassuit, utoqqaat ilaatigut atugarliorlutik nilliajuartut, ilinniartut annerusumik tusaajumaneqanngitsut, uffa massa allatulli aamma nilliajuaraluartut atukkamik pitsaanerulersinneqarnissaat pillugit, soorlu assersuuti­galugu ilinniarnersiutit 1991-imili 200 koruuninik qaffanneqaramik suli qaffaneqarsimanngitsut, ilinniartitsisussaaleqinerit, nakorsassaaleqinerit, juumuusaaleqinerit, allarpassuillu inuiaqatigiinni ajornartorsiutit siulliullugit iluarsineqaqqaartariaqarrneri maanngaanniit oqaluttarfimmiit ataasiann­geqalunga oqaatigiuartarakkit, aammami naammaginartumik iluarsiinissaq anguneqanngippat nipangiukkunnannginnakkit.

 

Naatsumik oqaatigalugu - inuk qitiutillugu salliutillugulu inuiaqatigiinni ineriartortitsinerup ingerlanneqarnissaa ersissutigineqartariaqanngilaq ersarissumillu oqaatigisariaqarluni. Ataasiarnan­gami aamma oqaatigisarpara mittarfiit inunniit pingaarnerunngitsut, pingaarnerunngisaannassallutil­lu, kisiannili soorunami Inatsisartuni amerlanerussuteqartut aalajangigaat ataqqisarpakka, aammalu mittarfiit tamarmik atorluarlutillu pitsaasumik angusaqarfigineqarnissaat soorunami inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik sunniuteqarsinnaanerat Kattusseqatigiinniit suleqataaffigissavarput, kisianni inuk puigornagu, tassami naluneqanngilaq nunatta karsia taamaallaat 4 milliardit sinnilaarlugit atugassa­qartoq, taamaattumik kialluunniit innuttaasup akornatsinni pisariaqartitsineq siuliani oqaatigeriigara ilisimaguniuk nunatta karsiata aningaasaataasa 25 procentia, tassa sisamararterutaa sinnerlugu akilimmik imaaliallaannaq ataatsikkoortillugit pilersaarusiortoqassappat pinngitsoorani arlaatigut ajortoqassasoq naatsorsuutigineqartariaqarpoq.

 

Maannakkummi takuneqarsinnaalereerpoq taamanikkut mittarfiliortitsernermi neriorsuutigineqartut aammalu naatsorsuutigineqartut ilaatigut suli piviusunngortinneqarsinnaanngitsut oqaatigineqarta­lereermata, soorlu helikopterit anginerit ingerlanneqarneri akisoqisut aallaqqaammulli oqaatigine­qaraluartut mittarfissat atulerpata taakkua atorunnaasapput aamma takornarissat 61.000-it tikissap­put ilaallu ilangullugit.

 

Ilami ingasattajaarneq ima angitigisoq tikinneqaraluarpoq allaat Nuuk illoqarfinni pingaarnersaaga­mi pinngitsoorani mittarfipiluunersuarmik peqartariaqartoq. Aap qularnanngilaq siunissaq ungasin­nerusoq eqqarsaatigalugu taamaattoqarsinnaanera, kisianni maannakkut pissutsit taamaakkarlartillu­git sumiluunniit aamma qaquguluunniit imminut angisuutinnersuaq atorsinnaanngilaq.

 

Erseqqissaatigilara mittarfinnik sanaartorneq tunngaviatigut akerlerinngilara, kisianni ingerlanneqar­nerat sulisoqarnikkut, aserfatsaaliinikkut il.il. Akissaqartinneqartariaqarnerat inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut allat ilanngullugit eqqaamasariaqarpoq.

 

Nuannissagaluaqaarmi nunarput nunanut allanut akiligassaqanngitsuuppat, suliffeqarfissuit Nammi­nersornerullutik Oqartussat nunanut allanut akiligassaqanngitsuuppata, allallu iluarsaattarialippassuit tamarmik ajunngitsuuppata, kisianni tamaattoqaqqajanngilaq. Soorlu assersuutigalugu ataatsimiin­nermi matumani utoqqaat pillugit oqallinnermi ilaasortat ilaat oqarpoq tamakku tamaasa akissaqar­tinngilagut, ilumut oqaatsit ilumoortut, kisianni mittarfissaarsuit oqallisigineqalermata minnerpaa­milluunnit ilaasortanit allanit taamatut oqartoqanngilaq. Aatsaat utoqqaat eqqaaneqarmata akissa­qannginneq eqqaaneqarpoq, pissutsit taamaattut uanga nalilertarpakka inunnik pingaartitsinnginner­mik. Taamaattumik tassuunaannarluunniit malugineqarsinnaavoq inuk pingaarnerutinnagu sulineq ilaatigut ingerlanneqartoq. Nunattami aningaasaqarnera pillugu siunnersuissartut siusinnerusukkut oqartareerput nunatta aningaasaqarniarnera sunnertiasorujussuaq.  Tamatuma qanoq paasisariaqar­nera ilissi Inatsisartuni ilaasortaasusi soorunami nammineq paatsivissarsiorsinnaasavarsi. Maannak­kummi pissutsit akuersaarneqarsinnaanngitsut siornatigut nalusagut pilerput, pisalerput, soorlu illoqarfigisaq qimallugu allamut erniartortariaqalernerit, helikopterit anginerit ulikkaarlugit illoqar­finnut allanut nakorsartikkiartortalernerit allarpassuillu taagorneqarsinnaagaluartut ilanngullugit. Manna oqaluttarfik atorlugu ataqatigiissaarinerit allallu suut tamarmik imminnut ataqatigiittariaqar­nerat oqaatigineqartuartarpoq, kisianni sooq taamannak oqalunniarlutalu siuliani oqaatigineqareersut imminnut ataqatigiinnerat iluamik eqqarsaatigineqarneq ajorpa?

 

Nassuiaammi matumani aamma ersersinneqarpoq Inatsisartut 1995-imi aalajangernerminni tunnga­vigisaasa ilaat pissutsinut piviusuusunut naapertuutinngilluinnartut, taamaattumik pissusissamisoor­luinnarpoq nunatsinni Danamarkimilu ineriartortinneranik angallannermilu angingaasaqarnermik immikkut ilisimasalinnik naliliisitsisoqarsimammat. Silaannakkut angallannermi unammilleqatigiin­neq, minnerunngitsumillu nunaqavissut naalakkersuinikkut kaammattorneqarlutillu tapersersorne­qarnissaat periarfissineqarnissaallu mittarfeqarfiit atuutilersikkiartuaarnerat ilutigalugu annertusarne­qartariaqarpoq. Timmisartut maannakkut atorneqartut pisoqalilersimapput, sanaartorneqarunnaarsi­mallutillu, taamaattumik ukiut qulit 20-illu ingerlaneranni timmisartunik allanik atortoqalernissaq pisariaqarpoq, aamma pisariaqarpoq maannangaaq taarsersuineq aallarteriissannginnersoq ilumut eqqarsaatigineqaleriissannginnersoq.

 

Maannakkut timmisartut atorneqartut pisoqalisuulerput, taamaattumik Kattusseqatigiit sinnerlugit silaannakkut angallanneq siunissamik silatuumik aaqqissuunneqarnissaa pilersaarusiorluarlugulu iluamik nunatsinnut aningaasaqarnikkut naapertuuttumik aaqqissuuneqartariaqartoq kaammattuuti­giniarpara, kisianni aamma nalunaarusiami oqaatigineqarpoq Dash 7-init ingerlanneri akikinnerujus­suuneri pissutigalugit Grønlandsfly-p taakkua ukiuni tulliuttuni qulini 15-inilu allanik taarsilersaann­gikkai, aammalu oqaatigineqarluni timmisartut suluusallit mikinerit Canada-mi ilaasunik nassiussa­nillu assartuinermut atorneqartorujussuit, nunatsinni pissutsinut naapertuuttumik. Taamaammat nalunaarusiami timmisartut qanoq ittuuneri ilaatigut oqaatigineqanngitsut, immaqalu akisuallaann­gitsumik ingerlanneqarsinnaasut misissorneqarnissaat aamma Kattusseqatigiinniit kaammattuuti­gerusuppara.

 

Periarfissammi atorneqarsinnaasut sapinngisamik amerlanerpaat ujarneqartariaqarput, aammalu manna iluatsillugu ilaatigut 1995-imi mittarfiit oqallisigineqaruttulermata saqqummiunneqartut ilaat, tassalu timmisartut qulimiguulinngortartut taamanikkut ineriartortinneqarneri malinnaaviginerarne­qarluartut qanoq maannamut angusaqarfiusimanersut ilanngullugu paaserusunnarpoq. Qanormi timmisartut Donier 328-it, 20-it 34-illu akornanni ilaasoqarsinnaasut, paasisakka malillugit maan­nakkut mittarfioreersunut missinnaasut Dash 7-init sukkanerujussuit aammalu Island-imut, Canada.­mut timmisartuussinermut atorneqarsinnaanerat annertunerusumik periarfissaqarnersoq misissorne­qarsinnaanerlutik. Matumani taamaallaat Donier 228 eqqartorneqartunut ilaammat, tassami helikop­terit anginerit usisinnaassusaat ukiuni tulliuttuni aamma annikillisinneqartussaammat, 1995-imilu S61-it atorunnaarsinneqarnissaannut tunngatillugu isumalluarsaarinernut ilaatigut franskit helikop­terii 18-inik ilaasoqarsinnaasut 304 mio. kr.-inik aningaasartuuteqarfiusussat ilanngullugit naatsor­suunneqaraluarput, tassa ilaatigut nunat tamalaat akornanni silaannakkut angallannermi malittarisas­sat allanngortinneqarnissaat pissutigalugu. Tamakku qanoq pippat?

 

Imaannammi 1995-imi oqaaseqaatini allassimasoqarpoq: issuaaneq AHelikopterit tunngavigalugit timmisartuussinermi helikopterinut nutaanut sisamanut Super Puma-nut atortussamaatinullu ilaallu ilanngullugit ilanngaaseereerluni aningaasaliissutissat 304 mio. kr.-nit ilanngullugit naatsorsorneqar­put. A issuaaneq naavoq. Paasilluarsinnaalluarparalu naalakkersuisut maannakkut nunatta aningaasa­qarniarnera ilaatigut paasillualersimalerlugu Qaqortup mittarfittaartinneqarnissaa 400 mio. kr.-nit missaanik naleqartussaq, Ilulissat mittarfiata tallineqarsinnaanera 56 mio.-it missaanik naleqartussaq aammalu Nuup mittarfiata tallineqarsinnaanera 24 mio. kr.-it missanik naleqartussaq ilanngullugit maannakkut pissutsit tunngavigalugit itigarterujussuarmatigit, tassami mittarfiliortitsernermut imminut angisuujutippallaarnerujussuaq naapertuutinngilaq, maannakkut kissaatigineqartut pineqar­sinnaajunnaarallartullu qularnanngilaq naammassineqarsinnaasimassagaluartut, tassami maannakkut nassuiaammi oqaatigineqarpoq mittarfiit ujaraaqqanik qalleriaannaat 19 mio. kr.-ninik akeqarsinnaa­galuartut, qaartitererujussuarnerit akisuut ujartoqqaanngikkaluarlugit, nunalli ilusaa atorluarlugu aallaqqaamullu inissiiniartoqarsimagaluarpat.

 

Kisianni maannakkut soorunami ajornarsereerallarput, akissaqanngikkaannimi akiliisinnaaneq sipporlugu iliuuseqartoqarsinnaanngilaq.

 

Taamatut taamaattumik pissutsinik paasinnillunga naalakkersuisut inassuteqaataat tunngaviisigut taperserlugit nassuiaat tusaatissatut tiguara.

 

Peter Grønvold Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut Niuernermut Attaveqaatinut Naalakkersuisoq:

Qujanaq.  Tassa saqqummiussaq takisooq takisuumik oqaaseqarfigineqarpoq, naatsumik oqaaseqar­figiniagassannik. Erseqqissalaarlara una massakkut oqaluuserisarput pingasoqiummat piareersarne­qarsimanera, tassalu immikkut ittumik ilisimasallit suleqatigiissitaq naalakkersuisunit sulisinneqar­simasoq, taanna nalunaarusiaqarpoq. Taanna ilaatigut aallaavigalugu naalakkersuisut nassuiaat tassa redegørelse suliaraat, taavalu tassunga arbejdsgruppip nassuiaataa ilanngullugu, taavalu ullumikkut saqqummiussaq forelæggelsesnotat-i, taanna saqqummiullutigu. Tassa pingasoqiupput, ilaatigut aamma manna tikillugu uuma inip avataani oqallinnermi una erseqqissalaartariaqassavara assigiinn­gitsut suleqatigiissitap nalunaarusiamini nalilersuineri naalakkersuisut isumaattut oqallisigineqarma­ta, taanna erseqqissarparput maannakkut saqqummiussinitsinni, tamatigut taanna taamaanngitsoq.

 

Taavalu aamma ukua aallaqqaasiutigeriarlugit paatsuungassutigineqartut oqartoqartarsimanera 1995-mi mittarfiliortitsinerneq aallartimmat taava naammassippata taava tassa qanorujussuaq akit appartinneqassapput, taava imminut akilersinnaalissaaq, taava S61 -it atorunnaassapput. Tassunga tunngatillugu oqaatigilara silullermik mittarfiit aappat ippassaani atoqqaartipparput, suli 1995-mi aalajangernerput aallaavigalugu mittarfiit tallimat suli atulinngillat, taakkunannga kingulleq ukioq 2003-mi atulersussaavoq. Taavalu sanaartornissami piffissaliunneqartut taakkua maani inimi ataasiarata allangortissimavagut, uanilu Inatsisartut katersuunneranni Aningaasanut Inatsisip oqaluuserineqarnerani aamma tamanna takuarput, taamaattumik suluusalinnut mittarfiliortiternerup malitsigisassai aningasartuutikillisaaneq eqqarsaatigalugu malitsigisassai tamakkiisumik aatsaat takusinnaalerumaarpavut aatsaallu timitsigut malugisinnaalerlutigit mittarfiit arfineq aappaata atorneqalereerneratigut.

 

S61-nut tunngasoq taanna ilaatigut aalajangernissat piareersarneqarneranni oqaatigineqartartut iligisimavaat. S61-it pisoqaliartorput, pisoqaligaluttinnarnerallu ilutigalugu aamma aningaasartuutit taakkununnga atorneqartut amerliartorput, taavalu inuiaqatigiit taakkua Grønnlandsfly-mik tapiissu­teqartarnermikkut nammtaraat. 1995 -mi nunat tamalaat akornanni silaannakkut ilaasunik angallassi­nermi piumasaqaatit tusarniaassutigineqarlutik angallassisisartunut siammarterneqarsimapput, taannalu aallavigalugu taamanikkut aamma Grønlandsfly-mit nalilerneqarsimavoq sakkortoorujussu­armik S61-it ilaasunik angallassissutitut imminnut akilersinnaassusiat eqqorneqassasoq. Oqaatigis­savara taakkua tusarniaassutigineqartut 1995-mi malittarisassat nutaat suli nutarterniarneqarnerat naammassinngimmat. Kisianni aajuna Grønlandsfly-minngaanniit nutaatut saqqummiunneqartoq immaqa 1995-mi saqqummiunneqartutuut sakkortutiginngitsumik kinguneqartussaasoq.

 

Taassumap suliap erseqqissumik tulleriiaarneri ilanngullugit Angallannermut Ataatsimiititaliamut ingerlatissavagut soorlu Inuit Ataqatigiit piumasaqartut.

 

Paasissutissaq taanna S61 -it ukiuni suli amerlanerusuni atorneqarsinnaanerat suleqatigiissitaliap nalunaarusiamini oqaatigisimavaa. Taassuma allanngortinngilaa soorlu Inuit Ataqatigiit siulittaasua­ta Josef Motzfeldt -ip oqaasii, oqaaseqarnermini oqartoq, aningaasartuutit S61-mut tunngasut ingerlatitaanerannut tunngasut, taakkua ikiliartornavianngillat. Taamaattumik naalakkersuisut uani saqqummiussassaminnik ilusiliiniarnerminni nassuiaateqarnerminniluunniit S61-it atuinnarnissaaat oqaatigisimanngilarput. Suleqatigiissitap nalunaarusiaani taanna oqaatigineqarpoq,atorsinnaasut. Akia aningaasartuutit taakkua atuinnarneqarnissaannut aalajangernissaq allamiippoq, maaniippoq. Taanna taamatut erseqissaatigalugu taava uiguutigiinnarlugu una oqaatigissavara tmmisartulersaar­nerit, timmisartut helikopterit suut atussanerigut, isumaqarpunga tamakkuninnga ilisimasaqarnerusut taanna isummerfigissagaat. Uagut maani aalajangigassarput aajuna, inuiaqatigiit qanoq kiffartuunne­qarnissaannik killissanik aalajangiisagatta, qanorlu piareersimanersugut, taakkua naammassiniarne­qarnissaannut atatillugu tapiissuteqarnissatta annertussusaa aalajangersinnaagatsigu maani.

 

Taava suliariumannittussarsiuussinermi uani oqariartuuteqarnerput partiinit aamma taperssersorne­qartoq aallartippat, taava atagu takulaartigu ingerlatsiumanersut kikkuunersut, ingerlatsiumasut atortorissaarutit suut atorumaneraat, killiliussat uagut naalakkersuinikkut suliaqartugut namminer­sornerullutik Oqartussat sinnerlugit killiliussat iluani kiffartuussinissaat eqqarsaatigalugu. Aningaa­satigut nammassinnaasatik aallaavigalugit neqeruullarumaarput, taanna qularutissaanngilaq.

 

Taassumarpiaap aamma Atassummut Peter Ostermann-mut oqaatigilaassavara killiliussanik oqalulereernerput, taannaana maannamut amigaatigiuarsimagipput, immaqa pisarnitsinniik killormo­ornerugaluarnersoq, suni aki angalanermi aki akueriumavarput, qanoq nunaqarfiit akulikitsigisumik tikinneqartarnissaat kissaatigaarput naalakkersuinikkut, illoqarfiit taavalu illoqarfinninngaanniit mittarfeqarfiusunut allanut taavalu imarpik qulaallugu aallariartortarnerit eqqarsaatigalugit, taanna naalakkersuinikkut aalajangertariaqarparput, taavalu suliffeqarfiit taamatut kiffartuusserusuttut neqeroortillugit, taava qanoq piumasaqarpat illuatungaatigut, ilumut maannakkut aningaasartuutit­sinninngaanniit annikinnerusumik sullissiumanerlutik il.il.

 

Taakkua oqaatigilaariarlugit oqaatigissavara angallannermut nassuiaatitta partiininngaanniit oqaaseqarfigineqarnerat assut naalakkersuisut sinnerlugit tuppalliutigigipput. Ilalerneqarnera annertuvoq, uniffigineqartut taakkua oqaloqatiginnissutigiumaneqarnerat ammaffigineqartoq aamma paasivarput.

 

Angisoortai ataasiakkaarlugit oqaaseqarfigissagukkit tassa sinaakkusiussassatut naalakkersuisunit assersuutitut ingerlaqqeriarnissami najoqqutassatut oqaatigisavut ilalerneqarnerat. Qulimiguullit ingerlaarfiini nunap immikkoortukkuutaartumik suliariumannittussarsiuunneqassassoq. Suluusalin­nut ingerlaarfiit eqqarsaatigalugit ingerlatsisoq ataaseq tamatumani neqeroortinniarneqassasoq imaluunniit ataatsimoortumik neqeroortitsisoqassasoq, nakkutigineqartumik neqeroortitsisoqassa­soq, tassa ilaasunik angallassineq (rutetrafik) taanna eqqarsaatigalugu. Taassuma mattutinngilai makkua ataasiakkaarlutik billitsileriffiit aqqutiginngikkaluarlugit angallassiniartut, soorlu timmisar­tuutillit mikinerusunik eqqarsaatigalugit, usinik assartuussineq eqqarsaatigalugu unammillertoqar­sinnaanera tamatumani ammavoq.

 

Qaqortumut tunngaasuteqartoq apeqqut, tusaassakka naapertorlugit Siumut tungaaninngaanniit kujataani, tassa naalakkersuisut isummerfigeqqusaat, kujataata angallaasivigineqarnera eqqarsaatiga­lugu ammaffigineqartoq aasap tungaanut misissuisoqarnissaanik, taanna Siumut erseqqissumik oqaatigaa taanna pisariaqartoq, naatsorsueqqittoqartariaqartoq. Aamma tusaasakka taamaapput kukkunngikkuma Inuit Ataqatigiit toqqaannartumik oqaloqataajumanertik tamatumani ersersippaat.

 

Atassutip tungaaninngaanniit Narsarsuaq uterfigineqarmat paasilluarpara, kisiannili neriuppunga matuma kingorna oqaaseqaqqinnissami taanna ersarinnerulaartumik oqaatigineqassasoq, maannak­kut Narsarsuup mittarfissuup aappaatut ingerlaannarluni, taava Qaqortumi mittarfissualiunngikkalu­arluni kisianni nunap immikkoortuani mittarfimmik 800 meterimik sanasoqarsinnanera naalakker­suinikkut isumaqatigiinniarnissami ammaffigineqarnersoq, neriuppunga taanna oqaatigineqarumaar­toq.

 

Taavali Atassumminngaanniit piumasarineqartoq Kangerlussuup Narsarsuullu sinerissamut nuunne­qarsinnaanerat naalakkersuisut Inatsisartut ataatsimiinnissaata tullianut naatsorsuusiussagaat, piumasaq taanna ersarissoq. Oqassaanga naalakkersuisut ullaaq ataatsimiinerminni taanna oqaluu­serisimavaat, isummerlutilu maannakkuugallartoq Kangerlussuup Narsarsuullu aalajangiusimane­qarnissaat pissutissaqarluartoq. Naatsorsuinerit pissappata tamanna piffissamik qanoq sivisutigisu­mik atorfissaqartitsisoqassanersoq uanga maani torrutiinnarlugu akisinaanngilara, neriorsuutigisin­naanngilara upernaamut naammasereersimaneqarsinnaanersoq. Naalakkersuisut naliliinerat naaper­torlugu nunatta aningaasaqarniarnerat eqqarsaatigalugu maannakkut mittarfitsialassuit taakkua Kangerlussuarmiittoq Narsarsuarmiittorlu suli ukiorpassuarni atorneqarsinnaanerat periarfissaam­mat. Naalakkersuisut pilersaarutiginngilaat inuit 600-it tungaanoortut suliffiinin-ngaanniit, angerlar­simaffiininngaanniit nuutsinneqarnissaat, piareersimaffiginngilarput, tassanilu aamma suliffiit mittarfeqarnerup avataatungaaniittut ilaatigut naalagaaffimmit ingerlanneqartut, taakkua suliffissa­qartitsinikkut aningaasarsiornermullu aamma tunngaveqartitsinerat qissimigaarlugit taamatut oqallisigisimavarput.

 

Siumup oqaaseqarnera tamatumani imatut nipeqarpoq Siumup ammaffigisinnaagaa assersuutigalugu ukioq 2005-p tungaanut nalilersuinerit ingerlassasut, soorlu aamma taamatut oqarpoq Inuit Ataqati­giit siulittaasuat, oqarami maannakkut nunatta aningaasaqarnera eqqarsaatigalugu taakkua sumiiffiit ingerlaqqinnissaat uniffigineqaannarallartariaqartoq. Taamaattumik kujataani angallannerup ilusilerneqarnissaanut pissutissaqarluarpugut naalakkersuinikkut oqaloqatigiinnerit ingerlateqqissal­lugit, tamannalu piumaarpoq kisianni tassa erseqqissumik kissaateqartoqarnera ersarippoq kujataani angallannerup ataatsimoortumik isummerfigineqarnissaa, taavalu aamma kommunit taqqavani ittut oqaloqatigineqarnissaat.

 

Tassunga atatillugu oqaatigilaassavara aamma suleqatigiissitap imikkut ittumik ilisimasallip suleqatigiissitaliap isummersorfigisimanngisaa, tassa ukiuni arlalinni suluusalinnut mittarfiup Qaqortumiittup inissisimarngata kommunalbestyrelsip tungaaninngaanniit sumiiffimmut allamut nuunneqarnissaanik kissaateqartarsimanera, taannalu kisitsisit nutaajunngikkaluartut aallaavigalugit nalunngilarput heliportimik nuussinissaq aamma akikitsuinnaanngitsoq, taakkulu aamma eqqarsaati­galugit sanaartugassap 800 meterisut siunnerfigineqassappat, taava aamma akikillisaatitut inissisi­manissaa tamatumani eqqarsaatinut ilaasariaqartoq oqartoqarsinnaavoq. Kisianni tassa Siumup tungaaninngaanniit aammalu oqaaseqartut allat imatut isumasiussagukkit taava akerlerineqanngilaq imaluunniit akerlilerneqanngilaq Siumup noqqaassutaa misissuisoqaqqinnissaa aasap tungaanut ingerlaanneqassappat.

 

Oqaatsit kusanartorujussuit annissuunneqarput, taakkua Atassumminngaanniit angallannerup maannakkut ilusileriartuaarnera ilutigalugu piviusunngortitertut ilaatigut Peter Ostermann-ip oqaatsini naammagit issualaarapara: AQularinngilarput angallannikkut mumisitsineq isiginnaagarput inuiaqatigiit ineriartornerannut mikinngitsumik iluaqutaalluni sunniuteqarluarumaartoq.@ Issuaaneq naavoq. Taakkua oqaatsit ilumoorput aamma partiinit allanit oqaatigineqartut eqqarsaatigalugit taamaappoq.

 

Paasiniaqquneqarneqartut Inuit Ataqatigiinninngaanniit asserssuutigalugu Pituffiup pilersorneqarne­anut tunngasoq, taakkua naalakkersuisuni isummerfiginiarumaarpavut aammalu isumaginiarumaar­lugit, allallu oqaaserineqartut ataasiakkaarlugit oqaaseqarfiginngikkaluarlugit taamatut oqaaseqar­lunga partiit oqaaseqartuinut oqaatigineqartut qujassutigaakka.

 

Naggataatigut oqaatigissavara uuma nassuiaateqarnissatta tungaanut piareersarnitsinnit aamma Pisortaqarfimmi ilaatigut tusarniaanerit ingerlassimagatsigit silaannakkut angallassisartut eqqarsaati­galugit. Maannakkut erseqqissumik akisimapput Grønlandsfly aamma Tunumi timmisartortiteqati­giiffik Air Alfa, taakkulu soqutiginartunik saqqummiussisimanerat oqaatigiinnarusuppara annertu­nerusumik itisilinngikkaluarlugit. Assersuutigalugu una S61-lersaarneq naggaserlugu oqaatigissa­gukku Grønlandsfly-minngaanniit allagarsiavut oktoberip 16-ni tigusimasatta uppernarsarpaa Grønlandsfly-p aamma ineriartorneq sumut sammiveqartoq arajutsisimajunnaarsimammagu tassani S61-t kisiisa tulaavigiunnaarlugit qulimiguullit allat allakkiaminni uani taakkartulersimammagit, tassa oqalunnerput qinikkat oqalunnerput unammillertoqartariaqarpoq, unammillertoqartariaqapoq soorunami qularnanngitsumik tamanna aamma eqeersaataasimassooq nunatsinni timmisartortiteqati­giiffimmut.

 

Aamma naggaterpiaatigut oqaatigissavara assigiimmik timmisartortitseqatigiiffiit allafigisimagatsi­git Mærks -i, Suluit Air, Grønlandsfly Air Alfa-lu, qanoq issagaluarnersoq nunap immikkortuini tassa bygdedistriktsflyning taanna eqqarsaatigalugu qanoq neqeroortinneqarunik neqeroorsinnaaga­luarnersut.

 

Naastorsuinerit ingerlanneqarsimapput, assersuutigalugu oqarluta Tunumi Ittoqqortoormiut kommu­nianni Tasiilallu kommuniani Air Alfa-p timmisartortitsinera aasaq ukiorlu nunaqarfiit illoqarfiillu akornanni ingerlanneqartoq, taanna neqeroortitsinikkut pissarsiarisimasarput aamma misilittagaqar­figaarput pitsaasumik. Angalaniartut naatsorsuutigisaminngaanniit 60% -i sinnerlugu amerlanerup­put. Taavalu taamatut nunap immikkortui allat pingaartumik aamma Uummannap mittarfiata naammassineqaruni atulersinnaanera ilaatigut eqqarsaatitsinniitillugu taamatut apeqquteqarsimavu­gut.

 

Saqqummiunneqartut tunngavigalugit tassa ukiup affaanik periarfissinneqaruni neqeroorsinaalluni oqaatigaa ukioq kaajallallugu nunaqarfinniit soorlu Qaanaaq, Upernavik Uummannarlu eqqarsaati­galugit tunumisut timmisartuussineq ingerlallugu ullumikkut Grønlandsfly-mut tapiissutigisartakkat­sinniit akikinnerusumik, bilitsit appasinneroqisut naatsorsuutigalugit, Landskarsiminngaanniit tapiissutit ullumikkut tapiissutaasartut iluini angissusillit aallaavigalugit. Taamaattumik taamatut maannakkut ullumikkut Inatsisartuni naalakkersuisut apeqquteqarnitta akineqarnera tamanna periarfissaq unammilersitsinikkut nakkutigineqartumik unammilersitsinikkut ingerlariaqqiffissaq taanna atussallugu pissanganartutut aamma sipaarutaasinnaasutut inuiaqatigiinnut tikkuagarput ilalerneqarmat assersuuteqalaarlunga taamatut naggasiivunga.

 

Peter Ostermann, Atassut:

Maluginearsinnaassaaq uagut oqaaseqaateqarnitsinni annertuumik siullermik sammivarput ullumik­kut killifigisatsinninngaanniit nunap immikkoortortaani mittarfiit nutaat atorneqalerneranni alloriar­nissaq tulliuttoq sumiissanertutut uagut qanoq isumaqarfigineripput. Isumaqanngilagut Kangerlussu­aq tassa aappagu nuussasoq imaluunniit aappaguagu, taama eqqarsanngilagut, kisianni ukioq 2000 sinnerlugu qaangerlugu eqqarsassaagut, taamaaliorutta aatsaat pilersaarusiorluassaagut.

 

Kisianni soorunami nalilersuilluarnissamut tunngavissanik ersarissunik assut takorusukkaluarpugut, neriuppugut aappaagumut, upernaamut ajornassaguni ajornassaaq, kisianni neriuppunga aappaagu arlaannik takkuttoqassasoq, kisianni tunngavissanik erseqqissunik takorusuppugut Kangerlussuar­mut piorsaanissamut pisariaqartitsineq qanoq annertutigiva, soorlu naalakkersuisup saqqummiussaa­ni BOT atorlugu sanaartorneq, tassa sanasup sanaartugassat akilerlugu taava ukiup ingerlanerani akilersortillugu, ilisarnarpoq siorna 98-mut ukiunullu missingersuusiorfiusunut Aningaasanut Inatsisissaq suliarigatsigu Aningaasaqarnermut Inatsimmi 52 mio.-nit takussavut takusinnaasoraara tassaniittut mittarfiup illuatungaani kujataatungaani utaqqisarfiliornissamut..

 

Tamakkua isumaqarpugut mianersorfigilaassagivut taamatorujussuaq aningaasaliinissat, siunissami imaassappat, soorlu uagut kissaateqarnitiestut mittarfissuit nunap ineriartornranut pingaaaruteqaqi­sut sinerissamut nuunnissaannut. Asserssutigilaarlara una allamut nuunnerulaaraluarpoq qanoq qallunaat oqartartut, qallunaatoorlugu: Det mørke Jylland - Billund -ip eqqaani mittarfissuaqan-ngikkallarmat tassa soqanngitsutut isigineqarpoq, kisiannilu massakkut takusinnaavaroput nunap immikkoortortaa qanoq piorsagaallunilu annertoorujussuarmik ineriartorfiuvoq. Tassa mittarfiit taamatut sunniuteqartarput, soorpianngitsutut isigisaagaluit qanorujussuaq ineriartorfiusinnaapput, aamma nunatsinni taanna takusinnaalereerparput Ilulissani ineriartorneq takusinnaavarput, Kulu­summi ineriartorneq takusinnaavarput. Tamakkua eqqarsaatigalugit tassa naliliiniarsimavugut, kinguaassavut imatorujussuaq annernarpallaanik nammakkissanngikkutsigit maanngagaaq eqqarsar­luta sulianialereertariaqarpugut. Tassaniinginnarpoq uagut naliliinerput, ajornassaguni ajornassaaq soorunami, kisianni oqareernittut naliliinissamut tunngavissanik pitsaasunik eqqortunik imaattoru­suppugut.

 

Kujataani pissutsit ajunngilluinnarput aamma oqaaseqarnitsinni taavarput naalakkersuisut kujataani kommuninik oqaloqateqarneriarneri, tassa ilassilluarparput tassa ajunngilaq aammalu isumaqarpugut soorlu aamma IA-mit oqaatigineqannguatsiarpoq taqqavani kommunit pingasut qanimut tikillugit oqaloqatigalugillu pilersaarusiorneq ingerlanneqartariaqartoq, kisianniliuna ugaut pingaartumik kujataarmiuusugut aana annilaangagisarput Qaqortumi mittarfeeqqamik sanasoqarpat Narsarsuup mittarfissuartut atornera ima annikillitigissasoq ajornartorsiulersinnaalluta.

 

Maannakkut ukiuunerani angallannermut pilersaarutit atuleriinngikkunik atulereertussaapput, taassuma kinguneraa sap. akunneranut ataasiaannarluni Narsarsuaq Danmarkimut Danmarkimiillu tikinneqartassaaq. Taava Qaqortumi mittarfeeraqalerpat sumut atussava, taava aarlerinerit inuppas­suit sulisullu qanoq pissavavut, ukiup affaa suliseriarlugit ukiup affaa sumiissappat. Tamakku aamma tamaasa nalilersorluaqqissaartariaqarpavut, imaangitsoq Qaqortumi mittarfeqarsinnaanera akerlerigipput, naamik kisianni tunngavissanik pitsaasunik ersarissunillu assut perusukkaluarpugut pitsaasumik ajunngitsumillu aalajangeerusukkaluarnermik.

 

Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit:

Partiinit allanit oqaaserineqartut oqaaseqarfigitsiassavavut siullermik Siumuminngaanniit Siumut oqaaseqartua aallartilaaginnarluni oqarpoq imatut: ASiumumiit kaammatuutigissavarput Inatsisartuni oqallinnerput manna aallaavigalugu partiit isumqatigiissusiornissaat.@ Inuit Ataqatigiinin-ngaanniit isumaqatigiissusiornissanut sunut tamanut peqataarusuppugut kisianni isumaqatigiissusiornissat ilisimarusuppavut sunik siunnerfeqarnissarnersut, suunukua isumasioqatigiillutalu isumaqatiissute­qarfiginiassagivut, erseqqivissumik Siumumiit tamanna oqaatigineqanngilaq.

 

Amma nalilersuisitsineq atorpalaaripput ilaatigut Siumup oqaluttuata oqaatigaa, kisianni massakkut mittarfiliat eqqarsaatigiinnaraanniluunniit ilaatigut aallartilernermi nalilersuinerit immaqa annertusi­masariaqarnerannik misilittagaqareersutut oqaatigisariaqarpavut ullumikkut maanna killiffitsinni marluinnaalluunniit atulereernerisigut, taamaattumik ilaatigut Siumuminngaanniit oqaatigineqartoq tusagassiorfiit qulalersitsiniartumik nipeqartumik oqaaseqartarsimanerat isumaqarpugut Inuit Ataqatigiininngaanniit qinikkatut tusagassiorfiit pinngitsoorsinaanngilagut, qinikkatut tusagassiorfiit nalilersuisariaqarnerat atorfissaqarteqaarput, imminut uparuarneqarsinnaanngitsutut isornalaartunik tikkuaasut qulalersitsiniarnermik nipilerneqarnerat pissusissamisoortutut oqaatigineqarsinnaanngi­laq, aammalu Siumup oqaluttuata nangilluni oqaaserisai tupigingaarlugit tusarnaarpavut imatut oqarmat: „Naalakkersuinikkut aalajangiussinerit inuiaqatigiinni pisariaqartuullutillu eqqortuunerat kialluunniit miserratiginiarsinnaanngilaa.“

 

Inatsisartuniinnaangitsoq qinikkanili kukkujuitsutut imminut isigilersimagaanni tupinnassaqaaq, kukkussutit maani aalajangertakkavut aatsaat tassa miserratissanngitsut aamma Hans Enoksen -ip Siumut sinnerlugu oqaluttarfimminngaanniit maanngaanniit oqaaqqissaarutigisartagaa miserratigi­sariaqanngitsoq kukkusaratta, taamaattumik ilaatigut KNI-mik allanngortitserinermi aningaasrparu­jussuit atortariaqarsimasagut siusinnerusukkullu A-kassenik aaqqissuussininarneq SIK-mut tunnga­tillugu aningaasarpassuit aamma torsimasat eqqarsaatigigaanni inimi maani aalaja-ngikkat kukku­nertaqartarmata tamanna miserratigineqartariaqanngitsoq isumaqarpugut.

 

Taavalu Atassummit Paamiuni Qaanaamullu tunngatillugu Paamiunut pilersaarutinut Qaanaamullu pilersaarutinut tunngatillugu ilumoorpoq 99-mut Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuutip aappas­saanneerneqarnissaani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaq tassunga isummersorsimavoq, taamaat­tumik matumani annertunerusumik oqaaseqarfiginngakuarlugu Atassut isumaqatigaarput, taakkua pilersaarutit malillugit naammassiarnissaannut tunngavissat annertuut pigineqarmata.

 

Taavalu Angallannermut Naalakersuisup S61-it sivisunerusumik atorneqarsinnaanerannut naalak­kersuisut sumininnguamilluunniit isummeratillu oqaaseqarsimanngitsut nalunaarusiap matuma suliarinerani tamanna eqquissuunngilaq. Naalakkersuisut nalunaarusiaanni quppernerit 20-anni imatut allassimammat: Siullermik oqaluuserilaariarlugu aammattaaq atortoriniakkanik toqqaanerit mittarfiit qanoq issusiinik, heliportillu qanoq issusiinik alajangerneqartarsimaqisut, tassanilu naleqqunnerpaatut S61 Dash 7'nillu ullumikkumut atortorineqartut.

 

Nangillutik naalakkersuisut ima allapput: Timmisartuutigisalli ullumikut pisoqalilersimapput sanaartorneqarunnaarsimallutillu taamaattumik ilimagineqartariaqarpoq ukiut qulit tyvillu ingerla­neranni atortorineqartut nutaanik taarserniarneqarnissaat. Taamaammat taanna immikkut ilisimasal­lik kisimik qanoq oqassaanga, isummerfigisaattut oqaatigisinnaassorinngilarput.. Uggornalaartumik imaqa aamma isummerfiginissaa nangiarnarsimanerpoq aamma immaqa maani susassarivallaanngi­larsarput, kisianni naalakkersuisunut piginnissutit sinnerlugit piginneqataassutsit sinnerlugit anguniagassaat tikkuakkata ilagivaat Grønlandsfly-mi piginneqataassutsit naalagaaffimmit pigine­qartut tiguniarneqarsinnaanerat piginneqataasut akornanni eqqaaneqartarsimanersoq, taamaassi­manngippat anguniagassaqqissutut Inuit Ataqatigiinni isigiuaratsigut taavalu aamma annertunerusu­mik una angallannermi aqutsivimmik nutaajusutullusooq isikkulimmik pilersaarut Inuit Ataqatigii­ninngaanniit imaasiallaannaaq akuerisinnaginatsigu oqaatigaarput, taamaammat perusunnassagaluar­poq paaserusunnassagaluarpoq qanorpiaq taanna eqqarsaataanersoq.

 

Kiisalu naalakkersuisup apeqqutigisaa Qaqortumi pilersaarut imaluunniit kujataani pilersaarut

isummersorfigineqarnissaannut qanoq isumaqarnersugut, soorunami suulluunniit sualummik aamma angallannermut tunngasut, innuttaasut atugarisaannut tunngasut oqaloqataaffiginissaannut uagut piareersimalluinnarpugut soorunami.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Uani oqllinnermi mittarfissuit marluk massakkut pigisavut Narsarsuaq aamma Kangerlussuaq siunnissaqarnersut eqqartorneqarput. Uanga isumaqarpunga siunissaqarluartuusut, uani IA qularpa­laartumik nipeqarluni ima oqaatigaa: Soorlu angalasut amerlanerit Narsarsuakkoortittalerlugit. Uanga isumaqarpunga naatsorsuutigisariaqartoq mittarfiit arfineq marluk pigineqalerpata  nunap iluani aammalu nunarsuarmut avammut ammartussaavoq nunarput annertuumik,   taamaattumik pisariaqartitsisineq annertoorujussuussaaq tassani mittarfissuit marluk pigisavut eqarsaatigalugit.

 

Uani atorunnaarsinneqarnissaannik eqqartuineq uanga isumaqatiginngitsorujussuuvara peqqutigalu­gu ilaatigut massakkut takornariaqartitsinikkut ineriartortitsileruttorfitsinni aammalu piffinni neqeroorutissaqaraluarluni annertuumik kisiannilu angallannikkut mittarfeqannginnikkut aporfiit pigigaanni qanorluunniit orninneqarusutsigigaluaraanni taassuna eqaatsumik orninneqarsinnaasann­gilagut. Taamaattumik Kangerlussuarmi nalunngilarput qanoq takornariartitsinikkut periarfissaqarti­gisoq aamma Narsarsuaq taamaappoq. Matussagaluarutsigit tassani periarfissat ammasut pigeriikka­vut atorluarnissaalu pinnagit taava qanoq, uanga tassuunakkut qanoq eqqarsarnersi assut paasiumi­naatsippara. Taamaattumik kissaatigissavara Kangerlussuaq aammalu Narsarsuaq pigiinnarneqarnis­saat aammalu suli annerusumik ineriartortinneqarnissaat uani aamma pilersaarummi ilaatigut eqqaallatsiarneqartoq. Taakku uanga oqaatigissavara assut tapersersorikka.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkersuiut Siulittaasuat:

Siullermik oqaatigilara aamma naalakkersuisup angallannermut oqaatigeriigaatut nuannaarutigaara oqaloqatigiinnissarput maannakkut siunnerfeqarmat ilaatigut naalakkersuisut uani saqqummiussaat mittarfinnik allilerinissat tungaatigut eqqarsaatigut, Qaqortup mittarfilerneqarsinnaanera kujataata mittarfilerneqarsinnaaneranut apeqqut aamma isumaqatigiissutigineqartutut oqaatigisariaqarpoq siunnerfeqarmat kujataa pinngitsoorani aamma. Amerlanerusut taanna tikkuarpaat mittarfeqartaria­qartoq.

 

SAS-ip aktie-aai naalakkersuisut Danmarkimi uagutsinnut neqeroorutigereernikuuvaat aap, maan­nakkulli isumaqatigiinniarnernut danskit Kalaallit Nunaatalu akornanni aningaasatigiut aviffigeqati­giinnissat assigiinngitsut iluanni oqaloqatigiissutinut ilaavoq. Ilisimaneqarpoq suli renovering -ip tungaatigut iluarsaassinissap tungaatigut isumaqatiginniarnerit inissaminnut inissinneqanngimmata, taamaattumik ataasiakkat ilisivinni amusarlugit soorlu assersuutigalugu aktie-nik aaqqiinerit maanaannaq piumanagit ataatsimut qanoq ililluni isumaqatiginninniarnernut ataatsimoortumik aaqqiinissami ilaatigut tamakkua ilaatitaapput.

 

Taamaattumik oqaatigissavara isumaqatigiinniarnissat tungaatigut una taaneqartoq aamma naalak­kersuisut tungaaninngaanniit Siumullu oqaluttuaninngaanniit taaneqartoq uagut akornatsinni nutaarsiarinngilarput, isumaqarpunga ima oqallinneq sivisutigisumik ingerlanneqarsimasoq mittarfiit allinissaannut tunngasut, kujataata mittarfeqarnissaanut tunngasut maannakkut isumaqatigiissutissat naammasisariaqarlutik.

 

Politikkikkut oqaatigissagaanni katersorsimasugut maani inimi oqartariaqarpunga qimusseq aallareerpoq unitsinneqarsinnaanngilaq, qimusseq aallareerpoq Kalaallit Nunaannut mittarfiit sanaartorneqarnerat. Inimi maani aappaguminngaanniit Inatsisartut nutaat amerlanerujussuartigut oqallisigissavaat nunatsinni qanoq niueqatigiissalllutik, qanorlu ilillutik sulifinnik nunatsinni pilersitsissallutik, tamakkunanilu aqqutissaasut pitsaanerpaartaraat mittarfiit tungaatigut nunatsinni sanaartornerit , taanna uagut maani unitsisinnaanngilarput - qimusseq aallareerpoq, taamaattumillu piffissaaginnarpoq uagut tulleriaarinitsinni qanoq inississagivut taakkua. Uagut inissinngikkutsigit upernaru inimi maani issiasut inississavaat, taamaattumik maannakkut maanna takusarneqartut tassaniittoq ilisimassavarput taamaammat.

 

Kattuseqatigiinnut oqaatigissavara 400 mio.-nik Qaqortup mittarfissaataa, taanna siunertarineqann­gilaq. Qaqortup mittarfiliarneqarneranut ilanngullugu taamaallaat Angallannermut Naalakkersuisup aamma eqqortumik taavai heliportip nuunneqarnissaanut, nutaamillu heliportiliornerit qiviassagaan­ni 50 mio.-it eqqaani eqqarsaatigineqareerput kisitsisit atorneqarnissaat, taamaattumik mittarfilior­nissami Qaqortumi, taannaluunniit aallaavigalugu oqaloqatigiinnissamut kialluunniit oqallisigissal­lugu piareersimaffigisariaqarpaa. Taamaattumik uani oqaloqatigiinnerit ingerlaqqinnissaat taamaalil­lugu uagut Siumuminngaanniit qilanaaraarput peqataajumallutalu.

 

Lars Sørensen, Inuit Ataqatigiit:

Tassaana Angallannermut Naalakkersuisumut ilaatigut erseqqissaqqugiga. Siullermik kikkut tamatumani oqartussaanersut, Inatsisartut aalajangiisussaanersut imaluunniit naalakkersuisut aalajangiisussaanersut. Angallannermut Naalakkersuisoq ersarilluinnartumik oqaatigivaa mittarfi­liortitsinerit arfineq marluk taakkua 2003-mi naammassineqassasut, kisiannili ilisimaneqartutuut Inatsisartut 1996-mi aalajangerput mittarfiliortitsinerit taakkua arfineq marluusut 2001-mi naammas­sineqassasut. Tupigusuutigivara massakkut taama qulanngitsigaluni oqaatigimmagu aatsat 2003-mi naammassineqarnissaat.

 

Malugisinnaavara oqaluttuni Atassutikkormiut aammalu Inuit Ataqatigiit oqaaseqartui naapertorlu­git naalakkersuisut Inatsisartuninngaanniit piumaffigineqartut aalajangersimanerup taassuma attatiinnarneqarnissaa sulissutigisariaqaraat, tassami Inatsisartut aalajangiinerat taamaallaat Inatsi­sartunit allangortinneqarsinnaavoq. Taannali aamma pingaaruteqarpoq, taamaattumik aamma Aningaasanut Inatsisissaq suliarineqalerpat qularnanngitsumik naalakkersuisooqatigiit misilinneqaa­tigisussaavaat tamatumani qanoq annertutigisumik uppernassuseqarnerlutik, tassami Inatsisartut imaluunniit naalakkersuisooqatigiit tassani sutigut tamatigut aalajangiinerni ilumut kikkut aalajan­giisarneri tamatumani uppernarsiniarneqartussaapput.

 

Taamatuuttaaq aamma Inatsisartut 1996-mi aalajangerput Qaqortumi mittarfiliortitsernissap unitsinneqarnissaannik, tamanna Inuit Ataqatigiit uagut kisitta illersornikuuvarput, taamaattumik massakkut naalakkersuisunut apeqqutigerusunnarpoq pissutsit suunukua allanngornerita kinguneri­saanik taamatut Qaqortumi mittarfiliortitsinissaq massakkut siunnerfiginiarneqarnersoq.

 

Naalakkersuisut allanngornerat tamatumani pissutaanerpa imaluunniit pissutsit asigiinngitsut allanngornerat pissutaanerpa? Tamatumani nalunaarusiami oqaatigineqartut eqquutissappata ersarissumik oqaatigineqarpoq Qaqortumi taamatuttaaq aamma Narsarsuarmi ataatsikkut mittarfe­qarsinnaannginnera.

 

Saqqummiussatsinni oqaatigivarput oqaloqataarusuppugut kisianni aamma paasisariaqarparput pissutsit suunukua allanngorneri tunngavigalugu taamatut aalajangerniarneq Inatsisartut aalaja-ngernerat allanngortinniarneqarnersoq isumaqarpunga taanna naalakkersuisut uagutsinnut ersarissu­mik pinngitsoornatik oqaatigisariaqaraat.

 

Hans Enoksen, Siumut:

Qujanaq. Uani saqqummiussinermi malunnarpoq ataasiukkaat eqqaassanngikkaanni annertuumik isumaqatigiittoqartoq aamma taanna uagutsinnut Siumuminngaanniit nuannaarutissaavoq, tassami nalilersuilluarnissaq aamma Atassutikkut eqqartugaat annertuumik pingaartitaat aamma uagut pingaartipparput, tassami siumut isigisumik nalilersuinissaq tamatsinnut pingaartorujussuuvoq.

 

Ukiut kingulliit eqqarsaatigissagutsigit allanngortitserisaqattaarnerit annertuumik sulinermik kinguneqarsimapput taavalu piffissarujussuaq atorneqartarluni tamakku misissorneqartarnerinut, uffa siammasissumik aalajangiisimasuugutta sulineq ullumikkornit pitsaanerungaartumik ingerlasin­naagaluartoq.

 

Isumaqatigiissusiornissamik uani Siumumi oqarnerput imaanngilaq partiit pitullugit ingerlaniarsari­sugut, soorunami aamma partiit isumaat allat tusaaniarneqassapput annertuumik aammalu qularinn­gilara Angallannermik Ataatsimiititaliami annertuumik taakku partiit suleqatigiilluarsinnaasut, soorunami aamma Kattusseqatigiit isumaat aamma tusaaniarneqarsinaasut qularnanngilluinnarpoq.

 

Ataasiukkaat assortuussutigineqartut annertunerusumik oqaaseqarfiginagit qilanaaraarput uagut Siumuminngaanniit inuiaqatigiinnut pitsaanerpaaq aammalu akikinnerpaaq anguniarlugu sulinissar­put, aammalu Angallannermi Ataatsimiititaliami qilanaarpugut suleqataanissatsinnut, naalakkersui­sullu aamma qutsaviginiarpavut nalunaarusiaq ersarissoq aammalu paasissutissarpassuarnik imalik Inatsisartunut saqqummiunneqartoq pillugu.

Taama naatsumik oqaaseqarlunga ataasiukkaat assortuussutigineqartut annerusumik oqaaseqarfigi­nagit Angallannermut Ataatsimiititaliami suleqataanissarput neriorsuutigissavara.

 

Anthon Frederiksen, Katuuseqatigiit;

Qujanarujussuaq. 400 mio. kr.-inuku taakku niaqorlutikkaannga. Uani nalunaarusiami, nassuiaam­mi, quperneq 70-imi imatut allaqqasoqarami: Qaqortumi avammut - issuaavunga - AQaqortumi avammut attaveqaataasumik mittarfiliornerup silatuuliornerunera ilaasut amerlassusileriigassaannik eqqoriaanerit tunngavigalugit Qaqortumi avammut attaveqaataasumik mittarfiliorneq imminut akilersinnaassappat, pisariartut misissuiffgineqarput mittarfik avammut attaveqaat illutaa, atortoris­saarutai ilanngullugit qanoq akeqassanersoq maannamut erseqqinnerusumik eqqoriaaffiuvoq, naatsorsuutigineqartariaqarporli ikinnerpaamik 400 mio. kr.-iussasut. Taannaana tunngavigalugu oqaaseqarninni taakkua 400 mio. kr.-it taasimagikka, tamaattumik asuli silaanarmiit tigusaanngilaq taanna 400 mio. kr.-i. Aamma Landskarsi maannakkut annerusumik eqqartorparput, tassanilu soorunami aningaasaatai Landskarsip mianerisariaqarmata una apeqqutiginiarpara naalakkersuisu­nut, kommunit nammineersinnaannerat. Nalunngilarput kommunit arlaqartut maannamut mittarfim­minnik talliliiniarlutik ilungersuuteqarput arlaqartut. Landskarsi immaqa isumalluutiginngikkaluar­lugu namminneq qanoq periarfissaqarsinnaannerat immaqa aningaasaliinikkut allakkut periarfissa­qarsinnaannerat taanna akissuteqarnissaat naalakkersuisut assorujussuaq tassunga tunngatillugu kissaatigigaluarpara.

 

Otto Sttenholdt, Atassut:

Oqallittut tusarnaarlugit nuanneqaat, kisiannili aamma perisariaqartassaaq piumasaqarluaqqinnaar­pallaartilluni aningaasaqarneq aamma qiviallattaasallugu. Taanna oqaluttut eqqaallattaartarmassuk ajorinngilara, kisianni naalakkersuisut siulittaasuata oqaasii oqaaseqarfigilaarniarpakka.

 

Ajunngilaq isumaqatigiittoqarsimappat kujataani kommunit imminnut qanittut taakkua isumaqati­giillutik oqaaseqaataa uanga amigaatigaara, pissutigerpiarpara kommunit ilaqarmata Narsarsuup taamatut soorlu atorneqarpiarunnaarluni Qaqortumi mittarfilioratarsinnaanermut akerliusumik tusartareerama. Taamaattumik pisariaqarluinnassaaq kujataani kommunit imminnut qanittut isumasiorluaqqaarlugit tamanna siunissami qanoq aaqqinneqarumaarnersoq isumerfigissallugu. Naalakkersuisut siulittaasuata oqarfigaatigut, massakkut aalajanginngukkutta tullissatta aalaja-ngerumaaraat upernaaru, uanga taanna pissusissamisoorluinnartutut isigissavara.

 

Qinikkat, qinigaajumaartussat, akisussaafimmik tunineqartussaapput qinersisuminninngaanniit, pisinnaatitaasallutik uagut aalajangikkatsinnik allanngortitsisinnaallutik imaluunniit suli aalajanger­simanngisatsinnik namminneerlutik aalajangiisinnaasallutik, taanna pissusissamisoorluinnarpoq, taamaattumik massakkut nukinngutissanngilarput, qinigaajumaartussat siulingerniarlugillusooq, taanna mianersuutigissavarput. Aamma oqariartaatit maanni oqallisigineqassanngillat. Qimusseq unitsinneqarsinnaanngitsutut naatsorsuutigeqinagu, qimusserluniuna nuannersoq, ujakkaartitsilluni, pangallussisarluni uinngiaannarlugillu unitsittarlugit. Taanna assersuutitut atoqinagu. Qimussertar­tuulluni qanoq iliallaannarluni unitsinneqartarput, qallunaat oqariartaasianut taanna qimuttuitsut aallareerput, tassa taakkuusarput uinngiaannarluni unitsinneqarsinnaanngitsut, taanna oqariartaatsip allaassutigaa.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgaard, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq. Naatsunnguamik, tassa uani ullumi oqaluuserisarput oqaluuserisatsinnut annertuumik isumaqarpunga attuummassuteqartoq, tassalu takornariaqarneq, takornariaqarnerup ineriartortinne­qarnissaata pimoorunneqarnissaa oqariartuutigineqarpoq partiinit tamanit.

 

Tassanilu pingaaruteqarluinnarpoq taamatut angallanneq takornariartitsinermik ingerlatsinermi  pingaaruteqarluinnarmat aamma pingaarnerpaatut immaqa taaneqarsinnaavoq, qanorsuarluunniit, aap, suliaqarsinnaavugut takornarissanut piareersarluta illoqarfinni assigiinngitsuni angallannikkut pissutsit aaqqissimanngippata ajornartorsiutit, imaluunniit takornariat tikittarnissaat naatsorsuutigi­neqarsinnaangilaq, aamma tamanna ilaatigut Takornariaqarnermut Ataatsimiitsitaliami angalanitsin­ni Qallunaat Nunaanni takornariaqarnermut ingerlatsisut aammalu Islandimi taanna oqaatigiuarpaat, takornarissat piareersimapput kisianni angalannikkut aaqqissuussinersi ajorpallaaqaaq, tamaammat siunissami taanna aaqqinneqartariaqarpoq.

 

Tamakku tamaasa eqqarsaatigalugit aamma ilaatigut illoqarfiit ilaat, immaqa illoqarfiit minnerusut nalunaarutigineqassasut neriorsuutigineqarnikuuvoq uani ukiamut naalakkersuisut angallanneq pillugu nalunaarutissaanni, tassanilu arlaanaannilluunniit eqqaaneqanngimmata uani, aap aningaasat tassani apeqqutaapput, soorunami aningaasaateqarnatalu Landskarsi imaqanngitsoq imaajartuarsin­naanngitsigu, kisianni tassa isumaqarpunga taakku illoqarfiit ilaatigut sisamat taaneqarsimasut minnerusut, siunissamut aamma oqaatigineqartuarmat S61-it akisuvallaartut ingerlanneqarneri, taakkua naanerusunik immaqa suluusanik minnernut mittarfiliorsinnaanerinut tunngatillugu, nalunaarummi aamma oqaatigineqarsimasoq isumaqarpunga isumaqatiginartoq, ukiuni tulliuttuni, naak erseqqissumik naatsorsuusiortoqartariaqarpoq, illoqarfiit taakku minnerusut nalunaarummi taaneqarsimasut eqqarsaatigalugit, aamma takkunani politikkerit aamma soqutigilluinnagarimassuk aammalu suleqataarusullutik taakkua ineriartortinneqarnissaannut, oqareernittuut aamma takornaria­qarnermi ingerlatsineq tamatumani annertuumik sunniuteqartussaammat. Qujanaq.

Peter Grønvolv Samuelsen, Takornariaqarnermut, Angallannermut, Niuernermut Attaveqaatinullu Naalakkersuisoq:

Oqaaseqartut kingullit apeqqutigisaat taakku oqaaseqarfigipallalaasavakka.

Tassa siullermik Lars Sørensen-i oqaaseqarfigissavara aperimmat, soorunami Inatsisartut naggataati­gut kisimik aalajangiisinnaaput, aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit, anneruniutiginngilara, uanga ukiumik 2003-imi oqarama 2001-imilluuniit, kisianni allanngortinngilaa oqaatsinni suna pineriga, tassa mittarfiliarineqartussatut aalajngiunneqartut naammassippata, aatsaat tamakkiisumik takusin­naalissagipput inuiaqatigiinnut iluaqutissartaa tamakkiisoq, taamatut oqarpunga, taamaattumik sunnguamilluunniit anneruniutiginngilara, nalunngilara ilaatigut aqagu aamma Aningasanut Inatsisip suliarineqarnerani Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap naalakkersuisunut nalilersueqqinnissamik kissaateqarnera. Taamaattumik Inatsisartut kisimik aningaasaliissutit nikisinneqarnissaanik aalajan­giisussaapput.

 

Taava aamma Inuit Ataqatigiinninngaannit Tuusi akinnginnakku Trafikselskabimut tunngatillugu, naatsuaqqamik, uani allassimareertut nangiinnarlugit, tassa tassani pineqarpoq angallannermut naalakkersuisoqarfik soorunami suliassartaa angallannermut tunngasutigut, inatsisiliortut nakkutillii­nerat eqqarsaatigalugu tassani allanngortinniarneqanngilaq, kisiannili uani ilaatigut Kangerlussuarmi januarimi isumasioqatigiinnermi taakkartorneqartut ilaat eqqarsaatitsinni tassannga aallaaveqarput, tassalu taamatut suliariumannittussarsiuussisarnerit nakkutilliinissallu pilerpata, taava ullumikkut angallannermut naalakkersuisoqarfik, angallannermut pisortaqarfiup nukii amigassapput, sulisoqar­nerput ullumikkut aallaavigissagaanni, nakkutigisassat amerlasoorujussuanngussapput, suliariuman­nittussarsiuusinerit, tullissaanik piareersarnissat, tamaammat soorunami tamanna piareersimaffigine­qanngippat aamma oqaloqatiginnissutigeqqissinnaavarput, paartiinut, oqaatigissavaralu ullumikkut periarfissagut atuuttut naapertorlugit ataqatigiissaarisoqarnissaa angallassinermik suliaqartut akornanni taanna periarfissaammat, soorlu Trafikstyrelsi aamma nassuiaatitsinni tikinneqartoq pilersinneqassappat, Trafikselskabiliunngikkaluarluni ataqatigiissarisussamik pilersitsisoqarsin­naammat, ullumikkut periarfissaareersut atorlugit.

 

Naggaterpiaatigut Maliinannguup apeqqutigisaa, tassa mittarfiit mikinerit timmisartuaqqanik mikinerusunik atorneqarsinnaasut taakkua uani suleqatigiissitap naliliinerani oqaatigineqarsimavoq ilaatigut Nanortalik ukiut 2002-mi imminut akilersinnaalissasoq, 2004-mi Qeqertarsuaq, 2007-imi Narsaq, tamatumani immikkut naalakkersuisuninngaanniit samminnginnatsigu pissuteqarpoq uani aaqqiinniarnermi qulimiguullit mittarfinninngaannit illoqarfinnut sanilerisanut nunaqarfinnullu pitsaanerungartumik ullumikkornit sanilliullugu aaqqiissutaasinnaappata, taava mittarfik helistopi­luunniit imaluunniit kiffartuussineq taanna suna atorlugu apeqqutaatinnagu kiffartuussineq naliliis­sutigissagutsigu aningaasartuutillu oqimaalutarlugit, taava nalilersueqqitariaqarnera avaqqunneqar­sinnaanngilaq. Taamaaliunngikkutta mittarfeeqqat 800 meterillu mittarfiit atulerlutigit, sulilu nunaqarfiit illoqarfiillu grusbane-lerneqarsinnaanngitsut, taava atortuutissagut suli ullumikkornit ilisimasatsinninngaannit amerlanerusariaqassapput assigiinngitsut, ilaasut taakkua kiffartuunniar­nerini, kisianni nalilersuiuartoqartussaavoq, soorunami, aamma taakkua nalilersuiuarnerit pisaru­maarput.

 

Jonathan Motzfeldt, Naalakkeruisut siulittaasuat:

Una oqaatigilaaginnarniarlugu soorunami Qaqortumi mittarfissaq qanorluunniit sanilitsinnut qinnuteqaammik ilalimmik oqaloqatiginninnissamik noqqaasut inussiarnersumik aamma taanna oqaaseqarfigineqareerpoq, taamaaliorniarpugut aamma oqaloqatigiissutissat kommuninut sanilerisat­sinnut, Qaqortoq pineqassappat, taava aamma pineqarmallu, taava tassuunakkut oqaloqatineqassap­put. Aamma oqarama qimusseq aallareerpoq, taanna soorunami angusassaminnik qimusseq aamma naatsorsuutigaara ornitaqaraangamik pingaarutilimmik anguniartaraa maanngaanaq unigatik aamma takorloorparput Kalaallit Nunaanni mittarfiliornerit aallartittut qularutissaanngilluinnaqqissaarpoq maannakkut inuusuttut akornatsinni maannakkut aallarterartut maannaminngaannit siunissaminnullu atorluassagunikkit, mittarfinnik Kalaallit Nunaanni amerlanerusunik uagutsinninngaanniilluunniit noqqaanerujumaarput.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluni ullunmikkut oqaluuserisassani immikkoortoq 26, Angallanneq pillugu nassuiaat oqaluuserinera naamassivarput