Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32-1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Marlunngorneq 29.september 1998 nal. 14.06

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 32

 

Qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut.

(Peqqinnissamut Ilisimatusarnermut Avatangiisinut Pinngortitalerinermullu Naalakker­suisoq )

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnemut, Avatangiisinut Pinngortitaleri­nermullu Naalakkersuisoq:

Inatsisissatut siunnersuutigineqartukkut siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni qimmit qitsuillu peqqissuunissaasa qularnaarneqarnissaat. Kalaallit qimmiat qimuttoq allanik akuneqatsaaliussallugu  kiisalu inuit, uumasut avatagiisillu qimmit qitsuillu ajoqusiisin­naanerinut illersussallugit.

 

Inatsisip ilaatigut qimmeqarneq, kiisalu qitsuit nunatsinnut eqquteqqusaannginnerat pillugu aalajangersakkat atuutut taarsissavai, qitsuit pillugit aalajangersagaq, uumasut uumatillugit anninneqarnissaat eqqunneqarnissaallu, kiisalu uumasunit tunisassit pillugit inatsisip nr.833 18.december 1991-imeersup atulersinneqarneratigut atorunnaarsinneqas­saaq.

 

Uumasut isumannaatsumik pineqarnissaat qularnaarniarlugu inatsit qimminik qitsunnillu paarsineq pillugu aalajangersakkanik imaqarpoq. Qimminut qimuttunut tunngatillugu imaanngilaq ukiorpassuarni ileqquliunneqarsimasut iperarneqassasut. Kalaallit qimmii qimuttut issittumi artornaqisunik atugaqarlutik uumaannarsinnaajumallutik silaannar­miittariaqartarput, tamanna ajoqutitaqaraluarpalluunniit. Tamatumali peqatigisaanik qimmiliviit piumasaqaatinik arlalinnik naammassinnittariaqarput. Kiisalu qimusserfiunn­ginnarani naammattunik nerisaqartariaqarput imissaqartariaqarlutillu.

 

Eqqortumik qimmiuteqassagaanni aamma qimmit ingasappallaanngitsumik pineqartas­sapput, pisariaqanngitsumillu pillarneqartassanatik. Uumasut toqunneqassagunik naam­maginartumik toqunneqartariaqarput.

 

Uumasut illersorneqarnissaat pillugu malittarisassat nunatsinni pisariaqarput, siullermik uumasut eqqarsaatigalugit.

 

Takornariarpassuit nunatsinnukartarput ilaatigut kalaallit qimmii qimuttut misigisaqarfi­giniarlugit. Taamaammat taamaattunik malittarisassaqartoqartariaqarpoq, takornariammi ilarpassui qimminik sulisorineqartunik takusimanngisaannarmata.

 

Uumasuuteqarneq eqqortumik pisaqqullugu kiisalu uumasut, inuit allallu uumasunik ajoquserneqarnissaannik illersorniarlugit, inatsisissatut siunnersuut, qimmit qitsuillu pillugit ileqqoreqqusaliornissamut tunngavissanik imaqarpoq.

 

Kalaallit qimmiat qimuttoq pillugu inatsimmi immikkut aalajangersakkatigut, kalaallit qimmia qimuttoq qimminiit allaniit kissaatigineqanngitsumit akuneqatsaaliorneqassaaq. Kangerlussuup piniarfiusarnera takornariarfiusarneralu eqqarsaatigalugu, qimminik qimuttoqarfittut ilanngunneqarpoq.

 

Kiisalu siunnersuut nassuiaatitaalu innersuussutigissavakka, matumuunalu inatsisissatut siunnersuut Naalakkersuisut Inatsisartunut oqallisigisassanngortippaat. Naalakkersuisul­lu neriuutigaat Naalakkersuisut siunnersuutaat Inatsisartut tigulluassagaat.

 

Niels Mátâk´, Siumup oqaaseqartua:

Qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut.

 

Aallaqqaammut Siumumiit oqaaseqarfigissavarput kalaallit qimmiat qimuttoq illersorne­qartuarluni qaqungorsuarmut atorneqartuassasoq, avataanniit qimminit allanik akune­qanngitsoq.

 

Qangarsuarli kalaallit kulturitoqarsuatta ilagilluinnagaa, tassa kalaallit issittorsuarmi inuussutissaminnik piniartuarnerminni pinngitsoorsinnaanngissaat kalaallip qimmia qimuttoq - taassumalu illersortuarnissaa paarilluarnissaalu. Taamaattumik Siumumiit oqaatigissavarput qimmeqarfinni qimmit qimuttut nappaatinut qimminut ajoqutaasaqisu­mik kapoorisarnerit iluaqutaassusia malugineqarsimasoq malilluarneqartariaqartoq. Taamaalilluni qimmillip qimmiminik annaasaqannginnissaa anguneqarsinnaammat.

 

Siumumiit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut isumaqatigaarput uumasut pineqartut isumannaatsumik pineqarnissaat qularnaarniarneqarmat.

 

Siumumiilli isumaqarpugut uumasut taakku assigiinngeqisut, tassa qimmit qitsuillu, ataatsimut inatsisiliuunneqarniarmata pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq qimmit nappaa­taannut akiuussutissamik aamma qitsuit kapoorneqartarnissaat.

 

Qimminut qimuttunut kapoorisarneq iluaqutaasoq ilisimaneqarpoq, taamaammallu qimmilinnut tamanut inatsisip malinneqartarnissaa pisariaqarluni, qimmeqarfinni tamani qimmilerisoqartarpoq, taakkuli illoqarfinni qimmeqarfiusuni suliaqartarput pingaaruteqa­qisumik, tassalu inatsisit malillugit suliaasa ilagisarpaat qimminik pitussimanngitsunik toqoraasarneq, taamatullu atorfeqartitaasut sivikitsuinnarmik suliartik ingerlattarpaat piginnittuniit nuanninngitsumik pineqartarnertik ilaatigut pillugu.

 

Siumumili isumaqarpugut qimmeqarnermut inatsit kommunimi malinneqartarnissaanik eqqortumik iliornissamik tunngaviussasoq qimmilerinermik qimminillu toqoraasutut atorfeqartitat pikkorissartinneqartarnissaat pingaaruteqartoq anguneqartariaqartoq.

 

Tamatumani kommunit suleqatigalugit qimmilerisut pikkorissarnikkut ilaatigullu suleqatigiilluarnikkut naammassineqarnissaa Siumumiit kissaatigaarput piviusunngortit­tariaqartoq.

 

Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut Siumumiit taamatut oqaaseqarfigalugu siullerme­erneqarnera isumaqatigaarput, aappassaaneerneqannginnerminilu Ataatsimiititalilamut susassaqartumut suliassanngortinneqassasoq inassutigalugu.

 

Otto Storch, Atassutip oqaaseqartua:

Inatsisissatut siunnersuutip qimmit qitsuillu ajoqusernernut assigiinngitsunut ajortumillu pineqarsinnaaneranut illersussallugit. Tamanna tunngavingalugu inatsisissatut siunner­suummi piumasarineqartut tunngaviatigut Atassummiit taperserpavut.

 

Inatsisissattuli siunnersuummi piumasarineqarpoq, qimmit qitsuillu panertumik nallavis­saqartinneqassasut, taamatut piumasaqarneq tunngavigalugu qimmit qimuttut eqqarsaati­galugit, Kommuninut qimuttunik qimmeqarfiusuni, illoqarfimmik pilersaarusiornermi qimmilivissanik pitsaasunik immikkoortitsisoqartarnissaa ilanngullugu piumasarisaria­qarpoq. Takornartaanngilarmi qimmit qimuttutut atorneqarunnaarnerini, tassa aputip aattornerata nalaani siallertillugulu qimmit pituttat pitsaanngivissumik nallavissaqartin­neqartut.

 

Aammattaaq inatsisissatut siunnersuummi piumasarineqarpoq, qimmit uumatillugit piniariartarfinnut, sukkanniuuffinnut qimussimillu angallavigisanut qimaannarneqann­ginnissaat. Tamanna tunngavigalugu Atassummiit isumaqarpugut, sukkanniuuttarneq eqqarsaatigalugu piumasarineqartoq sakkukillisinneqartariaqartoq makku pissutigalugit; -maannakkut nunatsinni sukkanniuuttoqartarpoq ulloq ataasiinnaaq atorlugu, tamannalu pisarpoq  upernaami silap qaamanertusinerata nalaani. Sukkanniuunnermi pinngitsoorne­qarsinnaasanngilaq qimminik ataasiakkaanik sukkanniuuffimmut qimataqartarneq, taamaammat qimussimik sukkanniunnermi peqataasut ataasiakkaat sukkanniuunnermut peqataanertik pissutigiinnarlugu, inatsisinik unioqqutitsisunngortissanngikkutsigit piumasarineqartoq sakkukillisinneqartariaqarpoq. Tassami qimussimik sukkanniuttut aallarnavianngillat tamarmik aallaaserlutik, isumaqarpungattaaq sukkanniunnermik aaqqissuisut tamanna piumasarinavianngikkaat. Tassami inatsisissaq malillugu qimmeq qimanneqarnissaa inerteqqutaasussaavoq, isumannaatsumillu sukkanniuttup qimmeq qimatassani toqussaguniuk aallaallugu toquttariaqassavaa. Aamma imaassinnaavoq qimanneqartussaq naalliuinnarnissaa pinaveersaartinniarlugu qimaannarneqarallartaria­qartoq, qimmimmi ilai tamaviaartillutik qimuttoqamminnut anngussinaajunnaartarput, taamaakkaluartorli allatigut qimuttoralugit pitsaasuusinnaasarlutik.

 

Taamaattumik inatsisissami piumasarineqaannartariaqarpoq, sukkanniuteqataasoq imaluunniit peqatigiiffik sukkanniunnermik aaqqissuisoq, sukkanniunneq naammassip­pat piaartumik qimmip qimanneqarsimasup angerlaanneqarnissaa isumagissagaat.

 

Taamatut oqaaseqarluta aappassaaneerneqannginnermini Ataatsimiititaliami Susassaqar­tumi oqaluuserineqarnissaa innersuussutigaarput.

 

Evald Brønlund, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Siullermik Inuit Ataqatigiinniit oqaatigissavarput, nunatsinni qimmeqarneq qitsuuteqar­nerlu pillugit inatsisissami siunnersuut misissuataareerlugu sukumiisumik nunatsinnullu naleqqussagaalluartumik suliarineqarsimasutut nalileratsigu.

 

Siunissami taamatut nunatsinni inatsiseqalernissarput sanioqqunneqarsinnaajunnaarpoq, taamaalilluni inatsisip uumap atulersinneratigut 1950-ikkut naalerneranni Landsrådip ileqqoreqqusaliaa taarserneqartussanngorluni.

 

Inatsisissami uani siunertarineqartut paatsuugassaanngilluinnarput, tassa Nunatsinni qimminik qimuttunik qitsunnillu peqqissunik siunissami peqalernissarput tunngavis­siuunneqalermat, kiisalu qimmit qitsuillu inunnik eqqortumik pineqarnissaat qularnaar­niarneqarmat.

 

Nunarput inoqaleqqaarmalli qimmeq qimuttoq inummut qaninnerpaajulluni uumasuusi­mavoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq, piniarnermut allanullu atorneqarnissaminut nunami maani naleqquttumik sananeqaateqarsimanini pissutigalugu.

 

Qimmit qimuttut ingammik piniartoqarfinni pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut oqaatigi­neqartarput, aamma tamanna iluamik uppernarsineqaqqippoq atortorissaarutit allat nunanit allaneersut takkukkaluarmata sanioqqunneqarsinnaannginnini takutittuarmagu. Ingammik piniartoqarfinni silarlutsillugu silassorissutsini atorluartaramiuk.

 

Ullutsinni piniarnerinnarmut atorneqarunnaarluni aammattaaq inuutissarsiutit allat takkunnerisigut tamatumani takornariarneq eqqarsaatigalugu peqataallualereersimavoq, Nunattalu avammut nittarsaannerani peqataaginnarani inuutissarsiornermut iluaqutaal­luinnalersimanera tamanut takussutissaavoq kusanartoq.

 

Taamaattumik naatsumik oqaatigalugu oqaatigisariaqarpoq qimmit inuiaqatigiillu pitsaasumik inooqatigiissappata qimmit pitsaasumik inunnik pineqartariaqartut.

 

Inuit Ataqatigiit isumaqarpugut kalaallit qimmiat qimuttoq qimminit allanit akutsaalior­neqartariaqartoq akuneqartariaqanngitsorlu, taamaaliortoqassagaluarpammi qimmit sananeqaataat maani nunatsinni naleqqulluartoq allanngortinneqarsinnaanera aarleqquti­gineqarsinnaammat. Tamannalu kialluunniit nunatta qimmianik illersuisup orniginartis­sinnaanngilluinnarpaa.

 

Taamaattumik inatsisissami § 19-imi, immikkoortoq 3-mi oqaaseqatigiit kingulliit imatut allaqqa­sut: “Taamatuttaaq qimmit taamaattut kinguaassiorsinnaajunnaarnissaat pillugu piumasa­qaateqarsinnaallutik”.

 

Taanna naggaterpiaa “piumasaqaateqassallutik”iik allanngortinneqarnissaa siunnersuutigaarput. Taamaalilluni kalaallit qimmii suli sakkor­tunerusumik qimminik allanik akutsaaliorneqarsinnaammata.

 

Uani inatsisissami §9-mi,imm. 4-imi taaneqarpoq “Kommunit qimmit pillugit ileq­qoreqqusaat atuutiinnartinniarneqarput”, inatsisissap uumap atuutilerneraniit ukiut pingasut qaangiunneranni. Tassalu aatsaat kingusinnerpaamik 31.december ukioq 2001-imi. Uagut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut ukiumik ataatsimik sivikillisariaqrtoq tassalu 31.december ukioq 2000-ip tungaanut.

 

Taamaalilluni aamma Kommunit qimmit pillugit ileqqoreqqusaliaat piaarnerpaamik Kommunimi atortuulersinneqarsinnaaniassammata.

 

Soorlu aallaqqaammut oqaatigereeripput inatsisissaq una sukumiisumik suliarineqarsi­mavoq, taamaattumik annertunerusumik oqaaseqarfiginagu 01.januar 1999-imi Folketingimi suli akuersissutigineqarsimanngippat, aatsaallu 01.januarip kingornatigut Folketingimi akuersissutigineqassappat Folketingip ullormi akuersissuteqarfiani atuutilernissaa isumaqataanerput matumuuna nalunaarutigaarput.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Kattusseqatigiit sinnerlugit qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisis­saattut siunnersuut soqutigalugu misissorsimavara.

 

Siullermillu oqaatigissallugu; ilumut pisariaqarmat minnerunngitsumik qimmeqarneq pillugu inatsiseqartitsinissaq, tassami pingaartumik avannaani qimmeqarfinni qimmeqar­neq pillugu ileqqoreqqusat Landsrådeqarallarneratali nalaani atuuttut, ullumikkumut naleqqukkunnaarsimammata.

 

Kangerlussuaq siunissami qimmeqarfittut isigivinneqalissanersoq, soorunami maanna oqaatigiuminaappoq. Kisianni inatsisissami ' 3 naapertorlugu taamatut isigineqalertus­saavoq.

 

Taamaattumik Inatsisartut inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaani inassutigerusuppara, ilumut Kangerlussuaq qimuttunik qimmeqarfinnut ilanngutinneqassanersoq imaluunniit immikkut akuersinikkut qimussimik tikinneqarsinnaasarnissaa naammannginnginnersoq nalilersoqqullugu.

 

Inatsisartuni inatsisiliarineqartartut inatsisinut allanut akerliusunik piginnaatitaaffilii­sannginnissaat,  imaluunniit inatsisinut atuuttunut assortuutinnginnissaat Kattusseqati­giinniit ilisimavarput, taamaattumik ' 6 imm. 1-imi oqaaseqatigiit imaattut  Aeqqartuus­sivimmilu piginnaatitsissuteqaratik qaqugukkulluunniit pisortat namminersortullu illuutaannik, iniutaannik, angallataannik allagaataannillu takusaasinnaapput@, tassani pineqarput nakkutilliisussat imaluunniit immaqa qimminik toqoraasartut, tassami pissutsit taamaattut inatsimmut tunngaviusumut naapertuutinngillat allanngortinneqar­nissaallu Kattusseqatigiit tungaaninngaanniit innersuussutigerusuppara.

 

Inatsisip suungaluartulluunniit pissutsit piviusut naapertorlugit naammassiniarneqartar­nissaat, minnerunngitsumik malitsinneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu suliarineqartaria­qarnerat Kattusseqatigiinniit aamma eqqaasissutigeqqissavara, soorlu ilaatigut assersuu­tigalugu ' 16 imm.1-imi aamma '24 imm.2-anni 3-annilu piumasaqaataasut ingasatta­jaarutaavallaarnerat eqqarsaatigalugu, tassami pissutsinut piviusunut taakku naapertuu­tinngimmata, tassalu qimussimik sukkanniuffinnut qimmit qimaannarneqartarnissaat inerteqqutaalertussaavoq, aammalu politiit kommunefogedilluunniit Avatagiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup, Uumasunut Nappaataannut immikkoortortaqarfinnut piaarnerpaamik nalunaaruteqartartussaanerat apeqqusertariaqarmat. Tassami Avatagiisi­nut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup Uumasut Nappaataannut imaluunniit, taassumap taniarnerinnaa ajornakusooreerpoq, tassami assersuutigalgu qanoq ajornakusoortigissava Savissivimmi kommunefogeditut atorfeqarluni Pisortaqarfimmut tassunga nalunaarnias­sagaanni, aammalu Pisortaqarfiup immikkoortortaqarfiata kommunefogedi immaqa ilaatigut telefoneqanngitsoq qanoq ilillugu attaveqarfiginiassagamiuk!  Taamaattumik pissutsit taamaattut naleqqussartariaqarput pissutsinut piviusunut naapertuuttunngorlugit.

 

Aamma uagut qimussimik sukkanniuuttunik takusartugut nalunngilluinnarparput ' 16 imm. 1-i sukkanniuunnerit tamaasa unioqqutinneqartuartussanngortussaassasoq, tassalu kinaluunniit sukkanniunnermut ilaasoq qimmimilu ilaasa pituutaanik kipisisimasoq unioqqutitsisutut akiliisinneqarsinnaalertussanngorluni. Inatsisiliat taamaattut atorneqar­sinnaannginneri paasineqartariaqarput, tassami sukkanniuttartut amerlanersaasa sukkan­niunneq naammassigaagat qimmertik peersimasartik ujarlugu tigusarmassuk.

 

Taamaattumik Kattusseqatigiinniit kaammattuutigissavara suliap aappassaaneerneqann­ginnerani KNAPK-mut, KANUKOKA-mut, Sukkanniuttartut Kattuffiannut, Qimmiutil­lit Peqatigiiffiannut, Politimestereqarfimmut Uumasullu nakorsaqarfiannut tusarniaassu­tigineqassasoq, tamatumalu kingorna Inatsisartut Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliaanut sukumiisumik oqaluuserineqaqqissasoq.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitaleri­nermullu Naalakkersuisoq:

Siullermik qujassutigissavara inatsisissatut siunnersuut oqaluttunit tamanit qujarunneqar­luni ilalerneqarmat tunngaviatigut. Aammalu soorlu oqaatigineqartoq sivisuumik sukumiisumillu suliarineqarsimavoq, aammalu tassunga atatillugu oqaatigeriissallugu aatsaannguaq Kattusseqatigiinninnganniit Anthon Frederiksen-ip oqaaserisaanut tunnga­tillugu, tassa tusarniaanerit annertuut aamma ingerlanneqarsimammata, tassa susassaqar­tunut.

 

Uani oqaatigineqartut oqaluttuninngaanniit ataasiakkaat tamaasa pulaffiginngikkaluarlu­git taamaattoq oqaaseqarfigilaassavakka ilai.

 

Siumut oqaluttuaninngaanniit maluginiarpara pingaartinneqarluni oqaatigineqartoq, nappaatinut ajoqutaasinnaasunut kapoorisarnerup iluaqutaassusia massakkut nalune­qanngereermat, taava kaammattuuteqartoqarluni aamma qimmilinnut/qimmeqartunut tamatumap isumagilluarnissaanut peqataaqqullugit. Tamanna uppernarserusuppara aammalu isumaqatigeqingakku, neriuppunga Kommunit, minnerunngitsumik qimuttunik qimmeqarfiusut  aammalu piginnittut qimmeqartut, tamatumuunakkut maannakkuminn­gaanniit suli annertunerusumik suleqataajumaartut. Tassami takornartaasanngilaq alianartunik allaat inuutissarsiornermut ajoqutaasumik qimmerpassuarnik toqorartoqar­tarnera, tassanilu peqqutaanerpaasarpoq kapuuisarnerup annikippallaamik atorneqarnera, naak kapuutit akeqanngikkaluartut- akeqanngitsumik neqeroorutaagaluartut- ilaatigut atorneqarneri tamakkua killeqartarput. Taamaattumik Siumut tungaanninngaanniit taamatut kaammattuuteqarneq neriuppunga tusarluarneqarluni malinniarneqarluarumaar­toq.

 

Siumut oqaluttuata Niels Mátâk´-p aamma oqaatigivaa qimmit nappaataannut aamma qitsuit akiuussutissanik kapoorneqartariaqartut. Tassunga tunngatillugu ilisimatitsissuti­giinnarsinnaavara perlerornermut (Rabbis) sumut akiuussutissamik aamma qitsuit kapoorneqartarnissaat aalajangersaavigineqareersimammat, kisiannili aamma ilanngullu­gu oqaatigissallugu, qimmit nappaataannut allanut qitsuit kapoorneqarnissaat uumasut nakorsaaninngaanniit pisariaqartinneqanngimmat, taassamigooq qitsuit taamaattunik nappaateqalerneq ajormata, kisianni perlerornermut nappaateqalersinnaanerannut akiuussutissaannik aalajangersaasoqareerpoq.

 

Siumut tungaanninngaanniit aamma oqaatigineqarpoq, Kommunini qimminut nakkutil­liinissamut  toqoraasarnissamullu atorfeqartinneqartut pikkorissartinneqarnissaannik Siumut kaammattuuteqarpoq, kaammattuut tamanna aamma siusinnerusukkut saqqum­miunneqartareersimavoq, kiisalu aamma Naalakkersuisuni aammalu Pisortaqarfinni isumaqatigineqarluni suliniutigineqarusullunilu. Tassami aamma iluatigigatsigu Naalak­kersuisut tungaanninngaanniit taamatut suliaqartut nersutit nakorsaannik, ingammik tikikulaneqanngitsuni allaat maannakkuninngaanniit annertunerusumik  ikiortaasinnaa­sutut, immaqa allaat ilinniartinneqarsinnaammata. Tamanna pillugu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimminngaanniit KANUKOKA saaffigineqarnikuuvoq, aamma neriuppugut oqaloqatigiinnerit tamakkua ingerlaqqissinnaajumaassasut, tassuu­nakkullu aamma KANUKOKA Kommunillu soqutiginnilluarlutik suleqataarusussuser­mik aamma takutitaqarumaartut.

 

Oqaloqatigiinnerit tamakku ingerlateqqissavavut, neqeroorutigaarput Naalakkersuisu­ninnganniit tamatumuunakkut suleqataarusulluta.

 

Atassutip, Inuit Ataqatigiit aammalu Kattusseqatigiinninngaanniit maluginiarpara aamma qujarunneqartoq maanna inatsisissamik siunnersuummik saqqummertoqarmat, kisiannili aamma misissoqquneqartut assigiinngitsut ataasiakkaarlugit taajunngikkaluar­lugit, oqaluttuninngaanniit assigiinngitsumik saqqummiunneqarput. Ataatsimut oqaatiga­lugu imatut oqaatigerusuinnarpakka, taakkua Ataatsimiititaliami Susassaqartumi oqalo­qatigiinnissutiginissaat Naalakkersuisuninngaanniit kaammattuutigigatsigit, uumap inatsisissap aappassaaneerluni oqallisigineqannginnerani. Naatsorsuutigaara tamatumuu­nakkut nalornissutigineqarsinnaasut aamma immaqa allaat allannguutissatut siunnersuu­tigineqarsinnaasut taamatut oqaloqatigiinnikkut anguneqarsinnaajumaassasut.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Inatsisissaq qimerluualaartillugu apeqqutissaqarama, neriulluinnarlunga akineqarsinnaas­sasunga,  tassa ' 10 AKiisortunik qimmeqarnissaq inerteqqutaavoq@. Soorunami pitussi­majuaannalersimapput qimuttut, kisiannili qimmit perorsarneri assigiinngittaqaat, ilaat unatoorujussuit ilaalli unanngivillutik palliguttunut kigutiminnik takutitsisartut. Taanna ajornakusuussagunarpoq, ilaat qimmeqartarmata unatuujunngitsunik qimmeqarusuttut, taamaattumik annuataartunik. Taanna immaqa annerulaartumik misissortariaqassaaq, kialluunniit qimussersoq kiisortunik qimmeqarnerarlugu unnerluutigeriataassagalu-arpagu aamma piniartumut tassunga, taamatut perorsaasimasumut annuataalaartumut qimmeqarusuttumut piniarnera eqqorneqarsinnaammat.

 

Nuanninngilluinnaqqissaartut tassaapput qitsupalaarsuit maani nunatsinniittut. Sumut iluaqutisaanerlutik tamassa sumi tamaani angalaarput. Timmiaaqqanik nuannarisaqa-raanni- aamma nunatsinni taamaattut amerliartormata - sumi tamaani takkuttaraat timmiaaqqanik kimmiarlutik. Taakkua avatitsinninngaanniit eqqussaapput, inequgisin­narlugit inequgiunnaarlugit imminiikkat. Tamakku aamma annerusumik eqqumaffigi­sariaqartutuut eqqarsaatigisariaqarparput.

 

Illoqarfiit ilaat nalunaarutigineqarput qitsoqarfiunngillanngooq, anillakkaanni qitsunnik ulikkaavissoq. Kommunit taamaattut aamma nalunaarfigisariaqarput tamakkua nakkuti­gineqarluaqqullugit.

 

Kukkussaguma neriullunga Avanersuarmiortatta Tunumiortattalu naqqissagaannga- oqaaseq ”erlippannik” taasagaat tassaasarput, iperaataqarsimagaanni allunaamik sanaa­mik imaluunniit pituutaqarsimagaanni allunaanik sanaanik, qimmeqarluni killuigajut­torujussuarnik, tassa erlippaat  iluamik Avanersuarmiutoorlugu aaqqissuutilaarsimann­gikkaanni, ilaanni iperaataq nungussimasarpaat, ilaasalu pituuttat killorlugit ilaatigut nerisarsimallugit. Imaassinnaavoq massakkut allunaasat atorneqarnerulermata tamakkua imannak piginnittumut naalliuutaajunnaartut. Tassani allassimammat §18-imi, imm. 4-mi ”atortulersorluni allatulluunniit iliorluni qimmit erlippaannik ajoqusiinissaq inerteq­qutaavoq”. Suli tamanna atorneqarpat allatulluunniit iperaataqarlunilu pituutaqarfiusuni anoqarfiusuniluunniit, taanna aamma eqqumaffigineqalaaqqullugu, qangarsuaaniilli pingaartumik Thulemi atorneqartarmat erlippaasa aaqqissuunneqarnissaannik ilaanni iperaattamik nerigaluaraangamik kipinngivillugu tamaat ataatsikkut iiginnarsimasarmas­suk, piginnittullu amusinnaasarlugu ajoqusernagu.

 

Taamatut naatsunnguamik apeqquteqalaarpunga.

 

Marianne Jensen, Peqqinnissamut, Ilisimatusarnermut, Avatangiisinut Pinngortitaleri­nermullu Naalakkersuisoq:

Otto Steenholdtip siullermik apeqqutigivaa § 10, tassa ”kiisortunik qimmeqarnissaq”, qanoq taanna paasisariaqarnersoq ingasappallaannginnersorlu.

 

Tassunga tunngatillugu erseqqissaatigissavara imm. 2-mi  3-milu, qanoq paasisariaqarner­soq taanna ersarissarneqarsimammat tassalu  ”qimmit inunnik saassussisimasut imaluunniit nersutinik allanik toqutsisimasut piaartumik toqunneqassasut”. Aammalu tassunga ilanngullugu allanneqarsimalluni: …„qimmit tuloriaajarneqartarneri pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput”. Ilanngullugu oqaatigissavara, soorlu nassuiaatini allanneqarsimasoq tassa §10- mi tassani aalajangersaasimaneq qimminut kiisortunut tunngasoq: ..qimminut kiisortumik pigisaqarnissamik inerteqqummik,  siusinnerusukkut atuuttumik aalajangersaaneq”, taanna ingerlatitseqqiinerummat, kisiannili allanngortinneqarani uani atorneqaqqissimammat, kisiannili erseqqissaatini imm. 2-mi 3-milu takuneqarsinnaallutik.

 

Apeqqutip aappaa innersuussutigissavara ataatsimiititaliami pisariaqartinneqarpat ilanngullugu sammineqarumaarpoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassaq immikkoortoq 32 tassalu: Qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuutip siullermeerlugu oqaluuserinera naammassigallarparput, aappassaaneertinnagulu Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliami suliarineqaqqaarallassaaq, tamatumalu kingorna aappassaaneerne­qarumaarluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.