Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 35_1		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Pingasunngorneq 30.september 1998 nal. 14.10

 

Oqaluuserisassani immikkoortoq 35

Ilagiinni atorfinitsitsinerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

(Siullermeerneqarnera)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartaanermut Ilageeqarnermullu Naalakker­suisoq:

Ilagiinni atorfinitsisisarnerit pillugit inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna saqqummiutissavara. Siunnersuut manna ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutaa pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut oqaluuseri­sassani immikkoortutut 52-itut oqaluuserineqartumut atatillugu saqqummiunneqarpoq.

 

Ilagiinni Kalaallini atorfinni atorfinitsitsisarnerit pillugit malittarisassat Kalaallit Ilagiit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi 30. marts 1982-imeersumi tulliuttuni peqqussummik 1982-imeersumik taaneqartartusssami aalajangersakkani ikittunnguaannarni ilaatinneqarput, malittari­sassallu taakku Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 15-ip 28. oktober 1993-imeersup tulliuttuni peqqussummik 1993-imeersumik taaneqartartussap akuerineqarneratigut atatiinnarneqarsimapput.

 

Aammattaaq Kalaallit Nunanni ajoqit, ajoqinut taartaasartut, ajoqiunerit, pattattartut a-tuaasartul­lu aningaasarsiaat pillugit ilageeqarnermut ministeriaqarfiup nalunaarutaani 8. november 1967-imeersumi ikittuinnarnik aalajangersagaqarpoq.

 

Peqqussutip 1993-imeersup akuerineqarneranulli atatillugu siunertarineqarsimavoq peqqussum­mi 1982-imeersumi aalajangersakkat ilageeqarnermi atorfinni tamani atorfinitsitsisarnerit pillugit peqqussummik immikkoortumik taarserneqassasut.

 

Peqqussutissatut siunnersuutikkut matumuuna siunertarineqarpoq malittarisassatigut tunngavis­sanik ilagiinni sulisunik assigiinngitsunik tamanik atorfinitsitsisarnernut atuuttunik allanut atanngitsunik peqalernissaq.

Sinniisissatut qinikkat ilagiit siinniisaattut qinikkat pingaarnerpaatillugit eqqarsaatigalugit  palasinik provstinillu atorfinitsitsinerni peqataatinneqartarnissaat pingaartumik pisariaqartinne­qarpoq.

 

Kalaallit Nunaanni ilagiinni tjenestemandit Namminersornerullutik Oqartussani aamma Ka-laallit Nunaanni kommunini tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 5-imi 14. maj 1990-imeersumi malittarisassani pineqartunut ilaatinneqarput. Taamaalilluni peqqussutissatut siunnersuummi matumani atorfinitsitsisarnermi malittarisassat  tjenestemandit pillugit inatsimmi malittarisassanik taarsiisuunatik ilassutaanissaat anguniarneqarsimavoq. Taamaattumik peqqus­sutissatut siunnersuummi matumani malittarisassat sulisut taakku eqqarsaatigalugit kisimiissan-ngillat, tjenestemandilli pillugit inatsimmi aalangersakkanut atatinneqassallutik.

 

Palasit provstillu tjenestemanditut atorfeqartut eqqarsaatigalugit taakku Naalakkersuisunit atorfinitsinneqartarput. Taamaattumik peqqussutissatut siunnersuummi matumani atorfinitsitsi­nermi malittarisassat atorfinni taakkunani atorfinitsitisiniarnerni ilagiit sinniisaasa allallu qanoq annertutigisumik peqataatinneqartarnissaat pillugu apeqqummut taamaallaat attuumassuteqarput, atorfinitsitsinermut oqartussaassuseqarneq pineqarani. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqas­saaq Kalaallit Nunaanni Biskoppi kunngimit - tassa Dronningimit - naalagaaffimmi tjerneste­manditut atorfinitsinneqartarlunilu soraar­sinneqartarmat, ilageeqarnermut ministerip inassuteqaa­teqarneratigut.

 

Atorfinitsitsinerni siinniisutut qinigaasut peqataatinneqartarnerat pillugu aalajangersakkat saniatigut siunnersuummi palasitut provstitulluunniit atorfinitsinneqassagaanni piumasaqaatinik sunik eqqortitsisimanissaq pillugu aalajangersakkat ilanngunneqarsimapput, sulisut allat - tassalu ajoqit, pattattartut, provsteqarfiit allaffiini sulisut oqaluffinnilu ikiortaasartut - eqqarsaatigine­qaratik.

 

Sulisut allat eqqarsaatigalugit atorfinitsitsisarnermi soraarsitsisarnermilu oqartussaassuseqarneq siunnersuummi aalajangersaaffigineqarsimavoq.

 

Peqqussutissatut siunnersuutikkut  matumuuna palasit provstillu tjenestmanditut atorfinitsitaasi­masut imaluunniit sulisut allat akissarsiaat atorfinitsitaanermillu atugassarisaaat aalajangersaaffi­gineqanngillat.

 

Siunnersuut oqaaseqaatitalik aamma innersuussutigalugu siunnersuut Inatsisartuni akuersaartu­mik oqaluuserineqarnissaminut matumuuna tunniunneqarpoq.

 

Hans Enoksen, Siumup oqaaseqartua:

Ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut Siumumiit imaak oqaaseqarfigissavarput.

 

Ilagiit Kalaallit ingerlalluarnissaat Siumumi pingaartilluinnagaraarput tamakkiisumillu taperser­sorlugit, ilagiit sulineranni aaqqissutissatut saqqummiunneqartartut pingaartumik ilagiit suliffigi­neqarneranni pitsanngorsaatissat.

 

Matumuuna peqqussutissakkut saqqummiunneqartukkut anguniarneqartut tassalu, ilagiinni sulisunik assigiinngitsunik tamanik atorfinitsitsisarnermi allanut atanngitsumik peqalernissaq, tamakkiisumik Siumumiit tapersersoratsigu.Tassami pissusissamisoortutut Siumumiit isigaarput ilagiit sinniisaatut qinerneqarsimasut, aammalu ajoqit palasillu ullumikkornit sunniuteqarnerusu­mik sulinermi peqataalernissaat anguniarneqartoq tapersersoratsigu.

 

Ullumikkut ingerlaaseq qiviarutsigu, ilagiit sinniisaat atorfinitsitsinermi sunniuteqarsinnaapput, uanilu peqqussutissami tamakkiinerusumik atorluarneqarnissaat aammalu kikkunnulluunniit ataanngitsumik atorfinitsitsinermi atuuttumik aalajagersaasartunik pilersitsinissaq Siumumiit tamakkiisumik taperserparput.

 

Ilanngullugu ujartorparput Kalaallit Nunaata 1993-mi nammineq biskoppeqarfinngorneraniit inatsisitigut allatigullu aaqqitassat suli ulloq manna tikillugu aaqqinneqarsimanngitsut misissuif­figalugit aaqqinniarneqarnissaat anguniaqqullugu, soorunami tamanna Danmarkimi ilageeqarnik­kut pisortat susassaqartullu suleqatigalugit.

 

Taamatullu isikkoqarluni aappassaanerneqarnissaminut ingerlaqqinnissaa innersuussutigalugu.

 

Jakob Sivertsen, Atassutip oqaaseqartua:

Ilagiinni atorfinitsitsinerit pillugit inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut naalakkersusiumiit saqqummiunneqartoq imatut oqaaseqarfiginiarparput.

 

Kalaallit nunatsinni ilagiittut sullinneqarnitta nunaqarfimmiikkutta illoqarfimmiikkuttalu pitsanngorsarluarneqarnissaa Atassut-mit pingaartitariuarsimavarput, soorlu siornatigut arlaleri­arluta ajoqit, pattattut ilagiinnilu sullissisut allat atorfeqartitaanikkut atugaasa pitsaanerulernis­saat anguniarlugit siunnersuuteqartarnitsigut tamanna ersersittarsimagipput.

 

Ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuutip Kultureqar­nermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu naalakkersuisup saqqummiussaa ilagiinni sullissi­suusut atorfinittitaasarnerannut tunngassuteqarpoq.

 

Peqqussutissamut siunnersuutip maannakkut saaqummiunneqartup tunngavigaa Inatsisartut peqqussutaat nr. 15 28. Oktober 1993-meersup, januarillu aallaqqaataani 1994-mi atulersup imarisaasa kingunerat, tassunga tunngatillugu Atassut-mit isumaqarpugut, ilagiinni sulisussanik atorfinititsisarnerit pillugit peqqussutissaq maannakkut nalaakkersuisunit saqqummiuneqartoq ilagiit qullersaqarfianniit assut utaqqineqartoq paasisimagatsigu, tassami siornatigut ilagiinnut atorfinititsisarnerit qaffasinnerusut nunatta biskorfeqarfianiit isumaginneqartartut nalunnginatsi­gik.

 

Peqqussutissami maannakkut saqqummiunneqartumi atorfinititsisarnerit prosvteqarfinnut pingasunut  kiisalu atorfinititsinerit tamaasa piffinni ataasiakkaani ilagiit sinniisaat tusarniarneqa­qaartarnissat  peqqussutissami oqaatigineqarmat isumaqatigaarput, ilagiit siniisaasa Nunatsinni ulluinnarni ilagiit sullinneqarnerat qanimut suleqataaffigigaat akisussaaqataaffigigaallu Atassut-mit nalunnginnatsigik.

 

Atassut-mit erseqqissaatigissavarput ilagiinnik sullissineq suliffiummat ilungersunartoq, timikkut anersaakkullu piginnaaneqarluarnissamik suliffigisamullu misilittagaqarluarnissamik annertuu­mik piumasaqarfiusoq, taamaattumik palasitut prosvtitullu atorfininissamut peqqussutissamut siunnersuummi piumasaqaataassut Atassut-mit isumaqatigilluinnarparput.

 

Soorlu ' 1-mi imm. 2, 3- milu allassimasut immaatut, issuarpara: AInuit imatut ilinniagaqarsima­sut piginnaassutsinut tunngatillugu Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisutut  ilinniartitaanermut naleqqiunneqarsinnaasumik ilinniagallit, tamatumalu saniatigut kristumiutut upperisarsiornermik annertunerusumik ilinniagaqarsimasut malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersagaat malillu­git, aamma inuit palasitut imaluunniit ilagiinni danskini palasiunissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasut.@ Issuaaneq naavoq.

 

Peqqussummi taamatut piumasaqaateqarneq atorfinnut siuliini oqaatigineqartunut pingaaruteqar­tunut atorfinissagaanni piumasaqaatit naleqquttutut Atassut-mit isumaqarfigaarput.

 

Saqqummiussami oqaatigineqarpoq Kalaallit Nunanni ajoqit, ajoqinut taartaasartut, ajoqiunerit, pattattartut atuaasartullu aningaasarsiaat pillugit ilageeqarnermut ministeriaqarfiup nalunaarutaa­ni 8. November 1967-imeersumi ikittuinnarnik aalajangersagaqartoq, annertunerusumillu naalakkersuisumit  nassuiaateqarfigineqarani. Tassunga tunngatillugu Kultureqarnermut ilinniar­titaanermut ilageeqarnermullu naalakkersuisoq aperiniarparput ajoqit pattattartullu aningaasarsia­qarnikkut atugaat naalakkersuisut aaqqinniarlugit suliniuteqarnersut.

Taamatut oqaaseqarluta peqqussutissamut siunnersuut piffissaq sivisooq atorlugu suliarineqarsi­masoq suliarilluagaasorlu Atassut-mit tamakkiisumik akuersaaratsigu.

 

Maliinannguaq Markussen Mølgård, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Qujanaq. Siullermik Inuit Ataqatigiinniit maluginiarput peqqussutip matuma allanngortinniar­nerani attuumassuteqartut tusarniarneqarsimasut. Matumuunali tusarniaasimanerup sivikippal­laarnera inuillu feriarnerisa nalaaniissimanera ajuusaarutigaarput, tassami peqqussut una oqartus­saaqataanerunissamik siunertaqartoq oqartussaaqataasussanit nalilersorluarneqarnissaa pisaria­qarmat.

 

Peqqussumi matumani ilagiit sinniisaasa atorfinitsitsiniarnerni annertunerusumik oqartussaaqa­taanerunissaat siunertaavoq, tamatumanilu Inuit Ataqatigiinniit neriuutigaarput sinerissami ilagiit sinniisaassa oqartussaaqataanerulernertik atorluarlugu eqeersaatigalugulu kaammattuutitut tigussagaat, ukiunimi makkunani inuiaqatigiit anersaakkut piitsutut taaneqartarfitsinni piariaqar­luinnarpoq piitsuussutsip tamatuma qaangerniarnerani ilagiit sinniisaasa suleqataalluarnissaat.

 

Ukiuni ajornartorsiuterpassuit taakkartorneqartuarput, inuiaallu aatsaat taama anersaakkut tarnikkullu nukittorsarneqarnissamik pisariaqartitsitigaagut, taamaattumik ilagiit sinniisaasa aaqqissugaanik meeqqanut, inuusuttuaqqanut inersimasunullumi iliuuseqartarnissat pisariaqar­put, periarfissaalluartullu ilagaat sumiiffinni pinaveersaartitsinikkut suliniuteqartut suleqatigillu­arnissaat. Aatsaammi sulerusussuseqarnikkut takutitsilluarnikkullu annertunerusumik pisortanit tapersersorneqarnissaq anguneqarsinnaammat, taamaattumik aamma siunissaq eqqarsaatigalugu ilagiit sinniisaat atorfinitsitsisartutuinnaq assigisaanillu atorneqassanngippata ilageeqarnerup iluani nutaamik aaqqissuussinissaq pisariaqarpoq, Inuit Ataqatigiinniillu Ilageeqarnermut Naalakkersuisumut apeqqutigerusupparput ilageeqarnermi sullissisut isumasioqatigiinnissaannik Inatsisartut kissaataat qanoq kinguneqarsimanersoq.

 

Ukiuni makkunani palasissaaleqineq imaannaanngitsuuvoq, tassungalu atatillugu apeqqutigeru­supparput maanna palasinngorniarneq qanoq ingerlanersoq. Ukiuni tulliuttuni ajornartorsiutit qaangernissaat naatsorsuutigineqarsinnaanerluni? Ilagiinni sullissisut atugaat, soorlu ajoqit akissarsiaasa annikeqisut qaffanniarnissaannik pilersaaruteqartoqarnersoq, maannakkummi sumiiffiit ilaanni palaseqanngilaq, ajoqillu kisimik isumalluutaapput.

 

Ajoqit atorfeqartitaanerisa aaqqissuussivigineqarnissaat pisariaqartoq Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut, ullumikkullu annertunerusumik atuarfinni upperisaq pillugu atuartitsisutut atorsinnaanissaat summiiffinni atuarfiit siulersuisuisa eqqumaffiginerusariaqaraat isumaqarluta. Tassami sinerissami atuarfiit ilaanni upperisamik atuartitsisut qallunaajusarput taamaammallu kalaaliaqqanut paasiuminaassinnaasarlutik.

 

Naggasiullugu siunissami ilageeqarnermi højskoleqalersinnaanissaq ilaatigut taakkartorneqarmat, taassuma pilersaarutigineqarnera sumut killinnersoq Inuit Ataqatigiinniit apeqqutigerusupparput.

 

Taamatut oqaaseqarluta uggoringaluarlugu tusarniaanerup sivikippallaarsimanera Inuit Ataqati­giinniit peqqussutissatut siunnersuut taperserparput neriulluta tamanna ilagiinnut nukittuallaataa­jumaartoq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnetsuut Kattusseqatigiit sinnerlugit soqutigalugu misissorsimavara, tunngaviatigullu taperserlugu. Nalunngilarput ukiuni makkunani amma ilagiinni suliaqartut inuiaqatigiinni annertuumik suliaqartut, kisianni aamma nalunngilarput ilagiinni sullissisut ilungersorlutik suliniarnerminni arlalitsigut akimmiffissarpas­suarnik atugaqartut, minnerunngitsumik inuiaqtigiinnut qaninnerusumik pitsaanerusumillu upperisarsiornermik sullissiniarnerminni.

 

Tassami assersuutigalugu palasit ullumikkut allaffissornermik annertuumik suliaqarput, allaat ilaatigut nunaqarfinnik kiffartuussineq tunulliunneqartutulluunniit oqaatigineqarsinnaasarluni.  Soorlu aamma meeqqat atuarfii palasinit ajorqinilluunniit upperisarsiornerup tungaatigut killeqangaartumik suliffigineqartut, uffa aamma meeqqat anersaakkut peqqisuulluni ineriartortin­neqarnissaannut upperisarsiornermik aallussineq annerusoq pisariaqartinneqaraluartoq. Mannalu iluatsillugu apeqqutiginiarpara palasit allaffissornikkut ikiortaannik atorfinitsitsisarnermut Kalaalit Nunatsinni peqqussutikkut imaluunniit malittarisassatigut allatigut periarfissaqartitsiso­qarnersoq.

 

Nalunngilarput ukioq manna ajoqit 18-nit ukiuni pingasuni ilinniareerlutik naammassinnittut aammalu pikkorissartitsineq suli annerusoq ingerlanneqartoq, taamaattumik ajoqit atorluarneqar­nerulernissaat soorlu assersuutigalugu palasit allaffiini, meeqqat atuarfiini il.il. naalakkersuisunit qanoq pilersaarutigineqarnersoq paaserusunnarpoq, asulimi ilinniartitsineq akisooq ingerlanne­qarneq ajortoq aamma nalunnginnatsigu. Aammali ilisimavarput ajoqit akissarsiaqartitaanerat ajornartorsiutaasoq, tassami ilaatigut illoqarfinni ajoqit marluusimagunik ajoqip ilaatigut ataatsip akissarisassaraluisa nalingi avinneqartarmata inunnut marlunnut, immaqaluunniit pingasunut. Taamaattumik pissutsit tamakku iluarsillugit palasillu annerusumik allaffissornerinnaanngitsu­mut upperisarsiornermilli annerusumik sullissinissaaannut pitsaanerusumut naalakkersuinikkut anguniagaqarnissaq Kattusseqatigiinniit ujartorparput.

 

Taamaattumik taamatut naakkaluamik oqaaseqarlunga suliap aappassaaneerneqannginnerani Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnissaa innersuussuti­gaara.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Qujavunga. Paasivara uani pineqartoq paasilluarneqarluni tapersersorneqartoq. Tassa inatsisip allangortinneqarnerani uani qitiulluinnartoq tassaavoq, provsteqalernikkut, tassa siornatigut, soorlu Atassutip oqaaseqartuata aamma taatsiareeraa, siornatigut imaassimavoq biskorpeqarfim­minngaanniit atorfinitsitsisarneq tamarmi ingerlanneqarsimalluni. Nutaamilli aaqqissuussineq pilersissimavarput, tassa provsteqarfiit pingasut, taakulu oqartussaaffi soorunami allangortitseri­nerup kinguneranik imatut kinguneqarput allatut ajornartumik aamma ilagiit sinniisaanni qinersineq pinnguarnerinnaassanngippat aamma taakkua oqartussaffinnik akisusaaffinnik tunisariaqarlutigit. Tassalu uani allanngortitsinermi toqqammavippiaavoq ilagiit sinniisaattut qinikkat atorfinitsitsiniarnerni sunniuteqarsinnaanissaat. Paasivara taanna paasilluarneqartoq partiit oqaluttuinit tamanit, taamatullu allanngortitsinissaq tamanit akuersaarneqarluni. Tamanna qujassutigissavara.

 

Taavalu oqaaseqartut ataasiakkaat apeqquteqarmata uterfigillattaalaasavakka. Siullermik Siumut oqaluttua Hans Enoksen -ip apeqqutigaa 1993-mi biskorpeqarfinngornitta kingornatigut inatisiti­gut allatigullu aaqqitassat suli ulloq manna tikillugu aaqqinneqarsimanngitsut qanoq ingerlanne­qarnersut. Taanna tassani suliassaq ingerlalluartorujussuuvoq maannakkut, tassa Danmarkimi Ilagiinnut ministeri suliassami tassannga paasitereersimavara. Ilaatigut ilumoorpoq aaqqitassat assigiinngitsut arlaliupput, kisiannili imaakkamingaasiit aqagumut imaaliinnarlugit aaqqinneqar­sinnaanatik, kisianni oqaloqatiginninnerit siulliit imatut nalilerpakka paasinnilluartoqartoq biskopip Danmarkip ilua kisiat eqqarsaatigalugu taama ungasitsigisumi inissisimanera patsisaal­luni aaqqissutissat assigiinngitsut iluarissariaqartut. Soorlu ilaatigut biskopilu qaammammut ataasiarluta pissutsit assiginngitsut nalilersorlugit oqaloqatigiittarnitsinni illarluta pisarparput una, atorfinitsitaanernut tunngasut Danmarkip sermersuullu akornanni silaannarmi suli erfattut. Suliassaq ingerlavoq aamma isumalluarnartoqarpoq naammaginartumik aaqqiisoqarnissaa, soorunami aaqqiniarnitsinni siunnersorneqarluarnerit aammalu assigiinngitsunin-ngaanniit nunatsinninngaanniit piumasaqaataasut tunngavigaavut. Taavalu aamma nalunngilara naalakker­suisut siulittaasuata soqutigilluinnaraa aamma Naalagaaffeqatigiinnerup iluani aaqqitassani tassani akimmisaarfeqassappat aamma ilanngullugu Naalagaaffeqatigiinnerup iluani qullersaasut ataatsimiinerannut allaat apeqqut taanna tigorusukkaa. Kisianni uanninngaanniit isigalugu imaappoq - suliaq ingerlavoq - aaqqissaqqaarpoq aamma.

 

Taava Atassutip oqaluttuata apeqquteqaatigaa - soorunami una erseqqissumik oqaatigilaarlara - saqqummiininni erseqqissumik oqaatigaara pineqartut tassapput provstit palasillu atorfinitsinni­neqartarnerannut tunngasut - kisianni ilimagereersimavara soorunami ilagiinni sulisuusut allat tikinneqarumaartut, pingaartumik ajoqit aamma eqqarsaatigalugit. Ilumoorpoq  oqallinnerujus­suit annertuut maani ingerlassimavavut aammalu Inatsisartut oqaaseqaataat assiginngitsut ullumikkut puigorneqaratik ingerlanneqarput. Pingaartumik soorlu ajoqit, pattattartut allallu atorfeqarnerannut tunngasut aaqqiissutissartaat, ingerlanniarsaraagut, kisiannili soorunami akissarsiat tungaatigut isumaqatiginninniarnerit isumaqatignninniarnikkut ingerlanneqartarmata toqqaannartumik naalakkersusiuninngaanniit qanoq iliuuseqarsinnaanerput killeqarpoq, kisianni soorlu ilisimareerissi palasit sapaatip akunnerata siuliani maani Nuummi katerssuussimapput ukiut marlukkaarlugit katersuuttarnerminnut tunngatillugu. Taamatut katersuussimanerit tunnga­vigalugit ajornartorsiutaasut assigiinngitsut oqaloqatigiissutigisarpavut taavalu aamma taassuma saniatigut qaammatikkaartumik biskoppi ataatsimeeqatigisarpara, taakkulu qanoq iliuuseqarfigi­neqarsinnaanissaat ingerlappavut, kisianni pilertortumik qanoq ililluni aaqqissoqarniarsinnaanis­saanik nassaarniarneq assut ajornakusoorpoq. Taanna oqaatigissavara.

 

Taavalu Atassutip oqaluttuata novemberip 8-ni 1967-mi ministeriaqarfiup nalunaarutaa uani innersuussutigaa, taanna imannak oqaatigissavara, tassani imaqarnerupput atorfilittat, atorfinit­sinneqarlutillu soraarsinneqartarnerannut tunngasoq tassani erseqqissarneqarsimalluni. Ullumik­kulli ajoqit anigaasarsiaqarnerannut tunngasut nalunaarummi nutaamiipput, tassa nutaanerusumi 1991-mi januarip 21-ani pilersimasumi, tassanilu takuneqarsinnaapput ajoqit atorfinitsinneqartar­neannut aningaasarsiaannut tunngasut qanoq aaqqiiffigineqassanersut.

 

Ilaatigut ajoqit aningaasarsiaannut tunngatillugu una oqaatigilaarlara Avanersuarmi angalaninni ilaatigut tikissimagakkit ilinniartitsisut ajoqiujutigisutut sulisut atugaat tikillugit inuttai paasini­aaffigisimallugit. Tassaniittut tamarmik imatut oqaluttuuppaannga ,soorunami ajoqitut sulinertik ajorinngilaat akissarsiaq taanna tunngavigalugu,  kisiannili una qujassutigalugu ilinniartitsisutuut timilærerituut suliassaqarnertik tunngavigalugu aningaasarsiamik tungaatigut maalaarutissaqara­tik. Taanna erseqqissummik uannut anngunneqarpoq, kisinni taamaakkaluartoq Inatsisartut kingullermik oqallikkatta ajoqit akissarsiaat pillugit naammagittaalliorneq, taanna suliaq kippunnagu ingerlapparput, kisiannili uani inatsisissap uani allangortinnissaanut tunngatillugu avataatungaatigut tiguneqaraluartoq soorunami una oqaatigiinnassavara suliassat taakkua oqallisigineqarsimaneri tunngavigalugit puigornagit ingerlateqqippavut.

 

Taavalu  IA-p oqaluttuata taallattaagai aamma, ilumoorpoq puigortariaqanngilarput ukua ilagiinni sinniisut, massakkut atorfinitsitsiniarnermi soorlu, taanna kisiat suliassatut eqqarsaati­ginngilarput, kisianni qujanartumik illit aamma eqqaasitsissutigaat ilagiinni sinniisut kommunini, palaseqarfinni allatigut akuliusimanerullutik suleqataanissaat. Ilumoorpoq, pisariaqarluinnarpoq  aamma tassani kajumissaarisariaqarpugut. Imatut una paaseqqunngeqqaara uani allannguutissatut siunnersuut tassa imaaginnarpoq, taanna kisiat suliariniarsiuk sinneri pinnagit, kisianni pissusis­samisoorluinnartutu isigaara inuit ilagiinni suliniartuusut taamannak aamma kajumissaarneqar­nissaat pinaveersaartitsinertigut allatigulluunniit suliniuteqarnikkut amma akuliusimaneroqqullu­git. Taamatut eqqaasitsissuteqarnerit assut qujassutigaara.

 

Palasinngorniarneq apeqqutigaat maannakkut, tassa inatsisip allanngortinneratigut ammaas-simavavut Ilisimatusarfimmi ilinniarsinnaalerneq. Qujanartumik ukiut tamaasa tallimat ataallugit ilinniartussat nalunaartarput, aamma ukioq manna aamma nalunaartoqarpoq palasinngorniarner­mik aallatinniarlutik. Amerlasoorsuunngillat, kisianni soorunami isumalluutigeqaagut. Kisianni taassuma saniatigut taakkua palasinngorniat qaammatini 30-ni kursusertinneqartussat ingerlaar­put, taakkulu atuarnerat ingerlalluarpoq, tassalu kisianni soorunami qaammatit 30-it kisikkutsigit tassaavoq ukiut pingajuat affaq ilinniarnertik naammassigunikku maani 12-14-it eqqaaniittut palasinngorlutik naammasisussaassapput, taavalu taassuma saniatigut ilannguteriarutsigit Ilisimatusarfimmi atuarnerminnnik ingerlatsisut.

 

Taamani aallarteqqaarnitsinninngaanniit isumalluarnerulernissatsinnut pissusissaqarpugut, neriuppungalu aamma taamatut atuartitaaneq ingerlaqqiinnassappat palasissaqarniarnerup tungaatigut ajornartorsiutigut minnerulissapput. Malugissavarsi oqanngitsunga taamasa qaangis­sagivut, tassa nalunngereerparput palaserpassuit ullumikkut utoqqalipput ukiullu ikitsunnguit qaangiuppata soraarninngortussaassallutik.

 

Kisianni isumaqarpunga maani suliarisimasagut massakkut aallartissimasut tunngavissiisut isumalluarnerulersinnaanissatsinnik taannalu uatsinninngaanniit isigalugu isumalluarnartorujus­suuvoq.

 

Ajoqit pillugit apeqqutigisat akereerakku taanna eqqarsaa.., kisianni tullia. Apeqqutigisarnut tunngatillugu oqaatigerusuppara oqaluuserisassaq tulleq immikkoortoq 52 ilaatigut imaqarpoq, aamma Atassumminngaannit oqaluttup apeqqutigisaanut, ajoqit allallu ilagiinni sulisut pikkoris­sartinneqartarnissaannut tunngasut qanoq pilersaarusiorneqarnersut. 52-mi tassani anguniarneqar­toq unaavoq siusinnerusukkut maani eqqartorneqareersimavoq seminaria pinnga toqqammaviga­lugu tamakkua pikkorissartarnissaat, tassa pattattunngorniartut - tassa organistit, taavalu ajoqit allallu atuartuusut immikkut tappikani inissinneqarnissaat anguninarneqassasoq, tassanilu 52-mi immikkut siunnersuuteqarnitsinni ammaanniagarput tassaavoq maanngaanniit inatsisitigut tunngavissagut akuersaarneqassasut, tassa imaalillugit tappinnga pilersaarusiornitsinni ilanngu­tissagipput ilagiinni sulisut pikkorissartuarnissaat angujumallugu, tassa højskolitut ilagiinnut tunngatitamik immikkoortortaqalernissaa qulakkeerniarlugu suliniutitta ilagivaat, oqallisissap tullunnguuttut uuma pineqarnissaani tikitassarput.

 

Taavalu kingulliullugu Anthon Frederikseni. Tassa taakkua ilaatigut apeqqutigivat kordegn-it allallut tassa illerfissornikkut ikiortit. Tassunga tunngasut ajoraluartumik ukiaq manna angumeri­sinnaasimanngilagut inatsisitigut siunnersuuteqarfigissallugit, kisianni massakkut suliaq ingerla­voq upernaamullu takkuttoqassaaq, soorlu ilaatigut palasit allaffissornermik annertuumik ingerlataqarnerannut tunngasut, annertoorujussuarmik palasit ataatsimiinertik tamaasa uagutsin­nut anngunneqartarput, taakkulu iluarsiissutissaannik eqqarsaatersuuteqarpugut maannakkut, upernaamullu taanna Inatsisartut ataatsimiinnissaannut saqqummiussissuteqarfigissallugu pilersaarusiorparput.

 

Isumaqarpunga aamma uani meeqqat, tassami ilumoorpoq ajoqinik ilinniartitsinerit ingerlapput, aamma soorunami ilinniartaanerat akisuvoq, tassanilu aamma isumaqarpunga akissuteqarfigere­erlugu uani Nuummi seminaria suleqatigalugu taakkua atorneqarsinnaanissaat aamma isuman­naarniarsarigatsigu ilaatigut aamma upperisarsiornermi atuarfinni atorneqarsinnaaneri ilinniartit­sisutuut, tassani puigorneqanngilaq taamaalillugulu aamma ikkunniarsarineqarluni. Tassa inatsisissap uuma tullia akuersaariarussiuk qularutissaassanngilaq ilagiinni sulisuusut assigiin-ngitsutigut pikkorissartinneqartarnissaaasa ingerlanissaa siunnerfeqarfigilissavarput aaqqitas­sanngorlugu.

 

Naggataatigut qujavunga oqaaseqartunut tamanut taamatut tapersiilluarnissinnut, tassa taamaalil­luni aamma alloriarneq siulleq uani inissinneqarpoq soorunamilu aappassaaneernissaanut pingajussaaneernissaatalu akornna apeqqutit assigiinngitsut itisilerlugit paaserusunneqarpata soorunami aamma pisortaqarfiga tassani ilaasssaq apeqqutit assigiinngitsut paatsunngassutigine­qartut akiniarneqarnissaassnut. Qujavunga oqaaseqartunut tamanut taamatut tapersiuteqarnerinut.

 

Anders  Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Qujanaq. Taamaalilluta ullumikkut oqaluuserisassat immikkortuusut 35-at siullermeerlugu oqaluuserinera naammasigallarparput, aammalu taamatut isikkoqarluni aappassaaneernissaminut ingerlaqqissalluni.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.