Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 39		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 26.oktober 1998 nal. 11.55

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 39

 

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanerni pikkorssar­nerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut

(Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Inatsisartut Siulittaasuat Anders Andreassen.

 

Konrad Steenholdt,  Kultooreqarnermut, Ilinniartitaanermut  Ilageeqarnermullu naalakkersui­soq:

Qujanaq, naalakkersuisut sinnerlugit maana saqqummiutissavara inuussutissarsiutinut ilinniarti­taanerit inuussutissarsiutinullu pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunner­suut.

 

Siunnersuut suliarineqarpoq kommuninit iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutis­siissutaata malitseqartinneqarneranut, aammalu naalakkersuisut 1997-imi septemberimi suleqati­giinnissamik isumaqaitgiissutaannut ilaatillugu. Isumaqatigiissummi atuarneqarsinnaavoq, inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit pitsaasusii naliliiffigineqassasut. Kiisalu siunertaraa Aningaasanut Inatsisip konto 40.11.06 naapertorlugu inuussutissarsiutinut pikkorissartitsisarner­mut tapiissuteqartarneq pillugu maleruagassat iluarsaanneqarnissaasa tunngavissaqalersinneqar­nissaa.

 

Ullormut oqaluuserisassaq manna attuummassuteqarpoq ukiakkut ataatsimiinnermi 1998-imi oqaluuserisassanut immikkoortoq nr. 40-imut, STI-mi ilinniartitaneq pillugu nassuiaat, ukiakkut ataatsimiinermi nr. 41 1998, ilinniartitaanermut inuussutissarsiutinullu aallarniut pillugu nassui­aat, aammalu ilitsersuut kiisalu ukiakkut ataatsimiinnermi oqaluuserisaq 45, suliffeqarnermi ingerlatsinermut nassuiaat.

 

Kommuninik iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata malitseqartinneqar­nissaanut ilanngullugu STI aqqutigalugu ilinniartitaanerit nalilersorneqarnissaannut suleqatigiis­sitaliaq pilersinneqarsimavoq. Ilinniartitaanikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat 1995-imeersoq aamma kommuninik iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai suleqatigiissitaliap ataatsimoortillugit isiginiarsimavai. Suleqatigiissitaliaq nunami namminermi pissutsinut immik­koortortaqarfiup, KANUKOKA-p, Isumaginninermut, Suliffeqarnermut Pisortallu Suliassaqar­fiutaannut Pisortaqarfiup aamma Kultooreqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfiup sinniisaannik inuttaqartinneqarpoq.

 

Siunnersuut manna suliarineqarpoq suleqatigiissitaliap kaammattuutai aammalu Kultooreqarner­mut, Ilinniaritaanermut Ilageeqarnermut Pisortaqarfiup ukiuni kingulliunerusuni, pingaartumik ukiumi kingullermi suliffeqarnermi illua tungeriit ilaatinneqarnerulerfianni, paasisimalersimasai tunngavigalugit.

 

Siunnersuutip suliarineqarnerani tunngaviusut pingaarnersaraat inuussutissarsiutini ilinniartitaa­nermik aaqqissuussinerup eqaatsup atorluarsinnaasullu suliffiusinnaasut sulisunik ilinniarsimasu­nik pisariaqartitsinerannik sukkasuumik naleqqussarneqarsinnaasup pilersinneqarnissaa.

 

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq, ilinniagaqarnermut tapiissutit, inuussutissarsiutinullu tunngasunik siunnersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 16-ip oktoberip 28-ani 1993-imeersup allanngortiterneqarneranut pissutaasup aappaa tassaavoq, malittarisassat paasiuminar­nerulersinneqarnissaannik ilaatigut kissaateqartoqarnera, tassami ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata nr. 3-p majip aappaani 1996-imeersup akuerineqarnerata kingorna ilinniagaqarnermut tapiissutit pillugit malittarisassat atorunnaarsinneqarsimammata.

 

Siunnersuut suliarineqarpoq peqqussut anguniagalerlugu sinaakkuserlugulu inuussutissarsiutiti­gut ilinniartitaanerit tamaasa taakkununnga ilanngulugit imarsiornermut ilinniartitaanerit, aamma inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermi pikkorissarnerit, tamanut tunngatillugu tunaartarisassaan­nik  aalajangersaaffigalugit.

 

Siunnersuutip aamma inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq, ilinniagaqarnermut tapiissutit, inuussutissarsiutinullu tunngasunut siunnersuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 16-ip oktoberip 28-aningaanersup 1993 assigiinngissutigineqarnerpaasaat tassaavoq, Inatsisartut peqqussutaata atuuttup ilinniartitaanernut sinaakkutassanik imaqannginnera, piginnaatitsinermul­li aalajangersakkanik taamaallaat imaqarluni.

 

Aammattaaq erseqqissarlugu oqaatigineqassaaq Kalaallit Nunaannut attuummassuteqarnissamik aalajangersagaq siunersuummi ilanguneqarsimanngimmat, tassami aalajangersagaq taanna nunat tamat akornanni isumaqatigiissutaasunut, ilaatigut Nunanut Avannerlernut isumaqatigiissutaasi­masunut, kiisalu Kalaallit Nunaanni ilinniarfiutitta Nunavumit atorneqartarsinnaanera pillugu naalakkersuinikkut nalunaarutaasimasunut tulluartuungimmat.

 

Inuussutissarsiutinut ilnniartitaaneq aamma inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermut pikkorissar­nerit Inatsisartut peqqussutaata imariniassavai ilinniartitaanerit assigiinngitsut. Tamannalu Inatsisartut peqqussutaata matuma iliniartitaanerit imarisaannik sukumiisumik allaaserisaqar­fiunnginneranut pissutaavoq.

 

Peqatigitillugu peqqussut tunngavigalugu inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerit sulisussanik aalajangersimasunik pisariaqartitsineq tunngavigalugu iluarsaaneqarsinnaasariaqarput, pilersine­qarsinnaasariaqarlutik atorunnaarsinneqarsinnaasariaqarlutillu.

 

Ilinniartitaanernut Ataatsimiititaliat nukittunerulersinniarlugit forstanderit branchellu pillugit ataatsimiititaliat siulittaasuisa akornanni ataatsimiinnermi paasinarsisimavoq ataatsimiititaliat inuttalersugaanerisa ilusiligaanerisalu assigiinngissitaartuunissaat pisariaqartinneqartoq, tamatu­mani aalajangiisuusalluni ilinniarfiit ilinniartitaanernik sunik neqerooruteqartuunerat.

 

Tamanna tunngaviuvoq Inatsisartut peqqussutissaatut siunnersuummi inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit aqunneqarnerata itisileriffigineqarsimannginnerannut. Tassungali taarsiullugu tamakku pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik nalunaarutikkut aalajangersaanissamut naalakkersuisut piginnaatinneqassapput.

 

Inuussutissarsiutinut ilinniartaanermut tunngasut ilusiligaanerinut allanngortitaasinnaasunik siunnersuummi ilanngussisoqanngilaq. Ilinniaritaanerit ataasiakkaat immikkut matumani suliami aningaasaqarnermullu tunngatillugu isummat aamma tunngavigalugit, naliliiffigineqarnissaat siunnersuutikkut periarfissinneqarpoq.

 

Siunnersuutip matuma nassatarissavaa brancheskolit aamma najukkani inuussutissarsiutinut ilinniarfiit, matumanittaaq brancheudvalgit, najukkanilu inuussutissarsiutinut ilinniaritaanernut ataatsimiititaliat akornanni oqartussaanerit ersarinnerusumik immikkoortinneqalernerat.

 

Siunnersuut susassaqartunut naleqquttunut tusarniaatigalugu ulloq 22. juli 1998-imi nassiussuu­neqarpoq, tusarniaanermut akissuteqaateqarnissaq ulloq 15. august 1998-imut piffissalerlugu.

 

Siunnersuummut oqaaseqaatigit pillugit oqaatigineqassaaq, KANUKOKA-p qinnutigisimamma­gu siunnersuutip Inatsisartunut saqqummiunneqarnissaa kinguartinneqassasoq, tusarniaanermut akissuteqarnissamut piffissaliussaq pissutigalugu, kiisalu tusarniaanermut akissuteqaatit tigune­qarsimasut siunnersuummi saqqummiunneqartumi sapinngisamik ilanngussuunniarneqarsimap­put.

 

Siunnersuut, taassumunngalu oqaseqaatit innersuussutigalugit, matumuuna siunnersuut Inatsisar­tunit akuersaartumik oqaluuserisassanngortinneqarpoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat, Siumut:

Partiit kattusseqatigiillu oqaaseqartussaat tikitsinnagu kissaatigissavara atatsimiinneq unikkallas­sasoq, taavalu ataatsinut nangeqqikkumaarluni.

 

Ataatsimiinneq maannga killikkallarpoq.

 

Nal. 13.00 Ataatsimiinneq nangippoq.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Ullumikkullu oqaluuserisassaq immikkoortoq 39, tassalu Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit inuussutissarsiutinullu pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut sullermeernera nangissavarput, maannalu partiit Kattusseqatigiillu oqaaseqartussai oqaaseqassap­put, siulliulluni oqaaseqassaaq Ruth Heilmann, Siumut:

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua:

Qujanaq, tassa siullermik utoqqatsissutigissavara allakiami uani Siumuminngaanniit saqqummiu­tassanni ersernerluttoqalaarmat allannerinik, ilaatigut peqqutaavoq qarasaasiatigut ippassaq ajutooqqattaarnerput, taanna utoqqatsissutigissavara.

 

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanerni pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut immikkoortoq 39 aammalu immikkoortoq 40, STI-mi ilinniakkat pillugit nassuiaat kiisalu immikkoortoq 41, Ilinniartitaanernik inuussutis­sarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassuiaat kiisalu immikkoortoq 45 Suliffeqarnermi ingerlatsinermut nassuiaat, taakku pillugit siullermik Siumumit oqaatigissavar­put saqqummiussassat taakkua siulliit pingasut imminnut ataqatigiilluinnartuunerat pillugu ataatsimut oqaluuserineqartariaqartutut isumaqarfigalugit siulittaasoqarfimmut  piumasaqaatigi­simagatsigu, aammalu uani oqaaseqarfiginninnissatsinni Suliffeqarnermut nassuiaat immikkoor­toq 45 attuumassuteqarluinnartutut Siumumit isumaqarfigisarput tikillattaarneqarnissaa qularuti­ginngilarput, soorlu aamma naalakkersuisup nammineerluni saqqumiinnermini tamanna nassui­aateqarnermini taakkarsoreeraa.

Maannakkut immikkoortoq 39-imut tunngatillugu Siumumit imatut oqaaseqarusupput:

 

Siumumit pingaartitaraarput nunatsinni ilinniartitaanerup annertunerpaanngortinnissaa pitsaassu­seqartumillu ingerlanneqarnissaa. Kommunini iluarsaaqqinnermut ataatsimiititaliarsuup kaam­mattuutigisai malillugit STI aqqutigalugu ilinniartitaanerit pillugit ukiut qulit ingerlanneqareersut naliliiffigeqqinnissaanut piffissanngortutut Siumumit isumaqarfigalugu oqaaseqareersimavut, taamanili 1995-imi ilinniartitaanikkut politikkissamik nassuiaataasut oqaluuserineqarnerani atatillugu piumasaqaateqarluta.

 

Naalakkersuisut suleqatigiissitamik suliaqartitsinerat tunngavigalugu Inatsisartut peqqussutis­saannut siunnersuummik maanna saqqummiussaqarput Inatsisartuni nalilersoqquneqartumik.

 

Maannakkut ukiut sisamanngulillartullu nalunaarusiaq annertuujusoq saqqummiunneqarpoq, ajoraluartumilli assigiinngitsutigut nalilersuinernik oqaaseqaatinillu aamma tusarniaaffigineqar­tuniit akissutaasunit kiisalu tunngaviusumik piareersarneqarnerani amigaateqarnera malugigatsi­gu tamanna Siumumiit uggornartuuteqaarput.

 

1981-imi Qaqortumi inuussutissarsiornikkut ilinniartitaanerit pillugit isumasioqatigiittoqarnerani ilinniarfinni tiguneqanngitsoortartut amerlasuut ikilisarniarlugit taamanikkut iliuuseqartoqarnis­saa inassutigineqarpoq. Tamanna aaqqiiviginiarlugu siamassissumik tunngaviusumillu ilinniarti­taanerit kommunini pilersiortorneqarput kommunit aningaassaleeqqataaffigisaanik Namminer­sornerusunillu aqunneqartumik ingerlanneqartunngortitanik. Taamaanera pillugu ilaatigut paatsuunganermik toqqammavissaaleqinermillu malitseqarsimasoq neriuutigaarput Siumumiit tamanna aaqqiiviginiarlugu qulakkeerisoqarumaartoq.

 

Siunnersuutip suliarineqarnerani tunngavigineqartut pingaarutillit ilagaat ilinniartitaanikkut aaqqissuussinerup eqaatsumik pissutsinullu naleqqussarneqarnissaa.

Makkuninnga aallaaveqartoq inuussutissarsiutinik ilinniartitaanikkut siunnersorneqartarnikkullu paasiuminarsaanissaq eqaallisaanissarlu aammalu ilinniagaqartunut tapiissuteqartarnerup malittarisassiuuneqaqqinnissaa.

 

Maannakkut STI-eqarneq ukiuni qulini ingerlareersimalerpoq, tassanilu ilinniartunngortarsimap­put ilinniagaqarsimanngitsut siullermik aallarteqqaarami ukioqqortunerusunik ingammik akuuffigineqarluni. Ullumikkut STI-mut isertartut inuusuttuunerulerput, ukiukitsut, taamaam­mallu oqartariaqarluni ilumut STI pisariaqartinneqarpoq.

 

STI torrallataanerusumik ingerlanneqarnissaa Siumumiit pingaartikkatigu ullumikkut killiffiusu­mik nutarsaanissat naleqqussaanissallu pisariaqarluinnartutut isumaqarfigaarput, atuarfimmilu pingaartumik atuartut annerit ingerlanneqarnerannut ataqatigiiffeqalersinnaasorinarluarnera aqqutissiuuttariaqartoq Siumumiit isumaqarfigalugu.

 

Kommunini ilinniagaqartarnissaq pisariaqartuujuassaaq aamma nunagisaq qimannagu ilinniarti­taanerit pikkorissaasarnerillu ingerlanneqarnerat atortorissaaleriartorneq attaveqaatitigut qarasaa­siakkullu ilutigalugu pitsaasumik siunissami ingerlanneqarsinnaasoq Siumumiit upperaarput. Taamaattumik maannakkut killiffiusumi ajornartorsiutaasut isumaqarpugut nalilersorluartariaqar­tut pitsaasumillu aaqqiivigineqarnissaat anguniarlugu ataqatigiissaarisussamik suleqatigiissita­liortoqarnissaa susassaqartut sulisitsisut sulisartullu kattuffii aamma peqataatillugi, soorlu aamma naalakkersuisut saqqummiussaanni agguaatami tamanna siunnerfigineqartoq.

 

Siumumiit isumaqataaffigaavut kommuninik iluarsaaqqinnermi isumaliutissiissutikkut saqqum­miussaareersoq tunngavigalugu suleqatigiissitaliap pingaartitai, tassalu ilinniartitaanerup aaqqissuussaanerata aaqqissuussaanerata ataqatigiissaarnissaa aammalu ilinniakkat ataasiakkaat pitsaasuseqassasut tamatigoortumik atorneqarsinnaallutik.

 

Minnerunngitsumillu akisussaaffiup sumi inissineqarnissaanik naleqqunnerpaamik aalajanger­saanissaq aammalu inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermi politikkikkut anguniakkanut inuiaqati­giinnilu pisariaqartitaasunut naleqqussanissat.

 

Pitsaasumik tunngaveqarluni suleriaqqittoqassappat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq sinerissami STI-eqarfiit maannakkut aamma ingerlanerannik paasisaqarluarnissaq. Taamaattumik Siumumiit naalakkersuisumut piumasarissavarput tamakkua paasissutissat pissarsiarineqarnissaat KANU­KOKA peqatigalugu piaartumik anguniarneqaqqullugu.

 

Siumumiit pingaartipparput suliffiup piumasaqaataanut naapertuuttunngorsaanissaq, soorlu aamma sulisitsisut arlaleriaqalutik tamanna erseqqissavigisareeraat.

 

Siumumiit pingaarteqaarput suliffiup piumasaqaataanut naapertuutumik ingerlatsilernissaq aammalu tassunga ilanngullugu suliffimmik misiliisarnerup maanna pissaaleqiffigineqaraannga­mi ilinniartussanik aporfinngorluni ajornartorsiortitsisartup sulisitsisut peqatigalugit siunnersor­neqarnikkut atuartitaanermut kalluussimanerulernissaat tamanna Siumumiit pisariaqartut isumaqarfigaarput, pingaartumik maanna ilinniarsimasunik faglærerinik amigaateqarnermik tassuunakkut atorluaanneq pisariaqaqimmat.

Siumumiit inuusutunut ilinniagaqarnissamik periarfissiisumik pitsaanerpaamik kanaartaliillunilu sinaakkusiinissaq anguniarlugu iluarsaaqqittussamik suleqatigiittoqartariaqarnera qulaani tariigarput piumsaqaatigaarput, tassa imaappoq piaarnerpaamik Uddannelsesreform -mik sulesoqartariaqarpoq qinersinerup kinguninngua saqqummiisussamik. Inatsisissatut siunnersuu­tip suliarineqarnerani tunngavigineqartut pingaarutillit ilagaat ilinniartitaanikkut aaqqissuussi­nerup eqaatsumik pissutsinullu naleqqussarneqarnissaa.

 

Makkuninnga ilaatigut aallaaveqarpoq: Inuussutissarsiutinik ilinniartitaanikkut siunnersorneqar­tarnikkullu paasiuminarsaanissaq eqaallisaanissarlu aammalu ilinniagaqartunut tapiissuteqartar­nerup malittarisassassiuunneqaqqinnissaa. Siumumiit pingaartipparput ullumikkut pisariaqarteqi­satsinnik sulisunik sulisooreersunillu inuussutissarsiutinut ilinniartitaanikkullu pikkorissaasar­nerit eqaatsumik periarfissarsiuunneqarnissaat.

 

Uanilu peqqussutissami tunaartarisassanik imarsiornermut iliniartitaanerittaaq ilanngullugit sinaakkusersuisoqarnissaa Siumumittaaq pisariaqartuutipparput, taamalu aamma pisortassanik pisariaqarteqisatsinnik kiisalu allanik inuiaqatigiinni atorfeqartitassaraluatsinnik amigaatigeqisat­sinnik ilinniaritsinerit tunngavissiuunneqarnissaat mininneqartariaqanngitsututtaaq isigalugu ilanngullugit Siumumiit isumaqarfigisavut naliliiffigillaqquavut.

 

Kalaallit nunaannut attuumassuteqartuunissap  killiliussami erseqqarissuunissaa aammalu nunanit allanit isumaqatigiissuteqarnikkut nunatsinni ilinniarfiutitta periarfissarsiuunneqarnissaat ammatittariaqarpoq soorlu aamma Nunavumi taamatut paarlaasseqatigiinnikkut periarfissaqartin­niarlugit Naalakkersuisut tunngaviliussinerat isumaqatigeqisarput napertuuttuusariaqarluni.

 

Ullumikkut branceudvalget pisinnaatitaaffiisa annertusarneqarnissaasa pisariaqartuunerat Siumumit paasilluarparput taamalu  branceskolet STI-qarfiillu qanimut eqaatsumik suleqatigiin­nissaat sukkasumik misissorneqarnissaat Siumumit pisariaqartuuteqaarput. Tamannalu paaseqati­giittumik pissappat pinngitsoorneqarsinnaanngilaq kommunit sanilerisat suleqatigiiffeqarnerallu aqqutigalugit aamma eqqartorneqarsinnaanerat Siumumit piumasarerusukkipput oqaatigissavar­put

.

Makkua peqqussutissat annertuut pingaaruteqaqisullu saqqummiunneqartut tusarniaassutigine­qarsimanerat naammaginanngitsuusoq Siumumit isumaqarfigaarput aasami sulinngiffiup nalaani  piffissaliinerlu sivikitsuinnaq atorlugu taamaallat pisimammata. Aammalu kommuninut qallunaatuuinnaat nassiussuuneqarsimanerat Siumumit pissusissamisoorsorinanngeqaaq taamaattumik tupigusuutigisassaanngilaq kommunit ikittuinnaat naatsunnguamik annertunerusu­millu nalilersuinertaqanngitsumik akissuteqarsimammata akissuteqaratilluunniit.

 

Taamaattumik Siumumit isumaqarpugut soorlu aamma KANUKOKA taamatut piumasaqaate­qartoq sukumiisumik nalilersuineq ingerlanneqareerpat aatsaat upernaamut peqqussutissap siullermeernissaata kinguartinneqarnissaa.Siumumiillu isumaqarpugut pitsaasumik ataqatigiis­saartumillu suliarilluarneqarnissaat piniarlugu susassaqartut tamaasa soorlu aamma suliffeqarner­mut tunngasut ilanngullugit ataqatigiissaarluarneqarnissaat anguniarlugu suleqatigiissitaliorto­qassasoq , maannakkut atuuttoq qulaani attuumassuteqartunut taariikkavut peqatigalugit nalilersuilluartoqartariaqarnera pisariaqarmat.

 

Pipallattumik nalilersuilluaranilu qulaaniit allanngortitsisarnerit qaangerneqartariaqarput aammalu puigorneqartariaqanngilaq kommunit kommunalbestyrelsellu minnerpaamik  allan-nguiffigineqartussat pinngitsooratik pisinaatitaaffigimmassuk peqataanissartik isummer-sueqataanissartillu. Siumumiillu  qularinngilarpullu kommunit pinngitsoqaratik pitsaanerpaamik angusaqarfiginiarlugu peqataalluarnissaminnut tamanna periarfissaqarfigerusussagaat.

 

Kiisalu Siumumiit suliap ingerlateqqinnissaanut makkua pingaartitatta ilaattut ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqarput, Siumumiimmi pingaartikatsigu inuit pisinnaatitaaffii malillugit periarfissiissutaasullu najoqqutaralugit sulinissarput. Piumasraarput ilinniagaqarnissamut piumasaqaataasuni periarfissat inatsisikkut ersaissarneqarnissaat aammalu anignasartuutissatigut kingunerisassat eqqarsaatigalugit nalilersuilluarnissaq ilannguttariaqartoq, taamaattumillu aamma piumasarissallugu Inatsisartuni Kultureqarnermi Ilinniartitaanermi Ataatsimiititaliap qanimut suliamik malinnaatinneqarlunilu suleqataanissaa.

 

Siumumit isumaqarpugut kommunit KANOKOKA-llu upernaamut siullermeerinninnissamut kinguartitseqqusilluni piumasarisaat malinneqartariaqartoq, aammalu ilinniaagaqarneq pillugu piaartumik suleqatigiissitaliortoqassasoq Uddannelsesreform -mik. Tamanna ilanngullugu Siumumiit matumani erseqqissumik piumasaqaatigisarput piviusunngortillaqquarput.

 

Taamatut oqaaseqarluta saqqummiussanut naalakkersuisumut suleqataasimasunullu qujavugut.

 

Otto Steenholdt, Atassutip oqaaseqartua:

Siunnersuut ullumikkut Inatsisartunut oqaluuserisassanngorlugu saqqummiunneqartoq  Atassut-miit assut ilassilluarparput. Kiisami peqqussutissaq suliarilluagaq ukiunilu kingullerni pissutinut atuuttunut pisariaqarluinnartumik aaqqiissutissaq maanna piviusunngortussanngorpoq. Suliami annertuumi suleqatigiit sivisuumik imaannaanngitsumillu sulisimasut nersorlugit Atassut-miit qutsaviginiarpavut.

 

Siunnersuutip piviusunngoriartornera Kommuuninik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata malitsigaa aammalu eqqaamavarput Inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanerni pikkorissartarnissat ukiut marluk matuma siornagut pingaartinneqarlutik Naalakkersuisunit pilersaarutigineqalersimasut, tassa taamanili isumaliutigi­neqalermat inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit naliliiffigineqartariaqalersut.

 

Suliffik sunaluunniit iluamik ingerlasinnaanngilaq pikkorissunik, suliffimmik paarsilluartunik minnerunngitsumillu piffissamik eqquilluartartunik sulisoqanngikkuni. Suliffik sulisorlu imminnut pinngitsoorsinnaanngiinnaratik ataqqeqatigiillutilli suleqatigiittariaqarput. Taamatut oqarnitsinnut tunngatilugu Atassummiit uparuagassaqarpugut. Suli ukiuni makkunani suliffim­mik ataqqinnillutik piffissamillu eqquillutik sulisut nunatsinn ikippallaaqaat. Sulifferujussuit nunaqqatitsinnik sulisoqarusukkalaurlutik allatut ajornartumik avataaniik tikisitsisariaqlersarput, pissutigisaminnik tamatsinnut tusarniitsumik oqariartuuteqartarlutik. Nunatsinni suli amerlaval­laaqaat sapaatip akunnerta naaneranik ima nuannaaruteqartartunik allaat suliffiit ataatsinngornik­kut sulisussaarutalerlutik.

 

Qujanartumilli aamma kalaaleqaterpassuaqarpugut suliffimminnik ataqqinnilluinnartunik, kiiannili aamma taakkununnga qasunarluinnartuubvoq suleqaterpassuit takkutinngitsoorneranni ilaanni kiserluinnarmik inuit arlalissuit suliassaraluannik naammassinniaasartunik. Tamakkutsi­arsuit ajoraluartumik suliffimminnik nuannarisaminnik qimatsiinnartariaqalersarput qulaani taatsiakkavut pissutigerpiarlugit.

 

Suliffiit nunatsinniitut pisortanit ingerlanneqartut ajoraluartumik atorfinitsitassatik sinnerujussu­arlugit allaat atorfinitsitsisalerput suliffik sillimmartaartuartariaqarmat agginngitsortartorpassuit pissutigalugit. Immikkoortoq taanna takkajaaq uunga siunneruuummut attuumassuteqarpianngik­karlaluartoq ilanngupparput pingaartilluinnaratsigu inuussutissarsiutinut ilinniaritaaneq inuussu­tissarsitinullu ilinniaritaanerni pikkorissartarnissat pillugituna inatsisiliassaq ima neiuffigitigigat­sigu, taanna inatsisissaq atorlugu suliffimmik paarsilluartunik minnerunngitsumillu piffissamik eqquilluartartunik nunarput sapinngisaq tamakkerlugu suliffinni suugaluartuniluunniit sineriak tamakkerlugu sulisulersorusukkatsigu.

 

Qanorsuarluunniit inuutisarsiutinut ilinniartitaalluartigisimagaluaraanni immaqa allaat nammineq suliffimmik ingerlataqalerluni nammineq sulisorisalluunniit piffissamik paarsilluanngippata qangaaniilli kissaatigiuarlugu inuussutissarsiutigalugu suliffik aallartitaagaluaq aamma siunissa­mi matuinnartussaavoq.

 

Qujanarpoq siunnersuummi matumani suliamut pikkorissartarnissap pingaaruteqassusia saqqummiussami qitiutinneqartutut isikkulerneqarsimammat, inuussutissarsiutinullu pikkorissar­titsisarnermut tapiissuteqartarnerup maleruagassartai ersarissumik tunngavissinniarneqarlutik.

 

Siunnersuummuttaaq matumunnga attuumassuteqarluinnartut nassuiaatit ilitsersuutillu ataatsi­miinnermi matumani aamma oqallisigineqartussat Atassut-mit qilanaarluta suleqataaffigerusuta­gut tassaapput STI-mi ilinniartitaaneq pillugu nassuiaat, Ilinniartitaanermut inuussutissarsiutinul­lu aallarniut, kiisalu Suliffeqarnermi ingerlatsinermut nassuiaatit. STI-mut tunngatillugu Atassut-miit oqaatigeriissavarput ilinniartitaaneq taanna aallarteqqaarneraniilli Atassut-mit pitsaassusiata tungaa nalilertarlugulu isornartorsiortarsimagatsigu. Tamatumunnga tunngatillugu nuannaajalla­qaagut STI aqqutigalugu ilinniartitaanerit nalilersorneqarnissaannut suleqatigiissitaliamik pilersitsineqarsimammat.

 

Kalaallit namminneq nunaminni sulisorineqarnerunissaat oqallisigineqaleraangat aporfiit annersarisarpaat allatut ajornartumik suliamut aalajangersimasumut immikkut ilinniagalinnik amigaateqarneq pissutigerpiarlugu avataanit aggersitsisariaqalersarneq, tassa suliffiusinnaasut sulisunik ilinniarluarsimasunik pisariaqartitsinerat pissutaarpiarluni. Peqqussutissatut siunner­suutip matuma sulaussat taamaattut pisariaqartinneqartullu sukkasuumik naleqqussaanikkut suliassanut immikkut ittunut anngussinnaalersinniassavai.

 

Atassut-miit aamma miserratigissanngilarput malittarisassat tamatigorluinnaq inuinnarnut paasiuminartuuneq ajormata, saqqummiussamilu matumani malittarisassat ilaatigut ilinniagaqar­nermut tapiissutit pillugit malittarisassat paasiuminarneruleqqullugit kissaateqartarsimaneq uissuummiutiginngilarput, Naalakkersuisumullu inassutigissallugu peqqussutissaq manna kissaatigisaq malillugu paasiuminartumik suliarineqarsimanissaa isumageqqullugu.

 

Siunnersuutip matuma peqqussummut nr. 16-mut oktoberip 28-anninngaanneersumut1993 naleqqiullugu saqqummiussinermi oqaatigineqarpoq assigiinngissuteqarluartut, tassa Inatsisartut peqqussutaata maannanakkut atuuttup ilinniartitaanernut sinaakkutaasumik imaqannginnera naak piginnaatitaanermut aalajangersakkanik imaqaraluarluni. Assigiinngissut taana tamanut naammaginartumik maanna qaangerneqartussanngussaaq.

 

Inuussutissarsiutit pillugit ilinniarfiit sumik tunngaveqarlutik ingerlatsinertik naapertorlugu ataatsimiititalianut assigiinngitsunut inuttaliisarnissaat isiginiarneqartariaqarpoq. Tassami ataatsimiititaliani suniluunniit ilinniarfinnit assigiinngitsunit aallartitaasut immikkut ilisimaarisa­minnik oqariartuuteqartarnissaat pisariaqarmat. Saqqummiussami ataatsimiititaliat inuttalersu­gaanerisa ilusilersugaanerisalu assigiinngisitaartuunissaat oqaatigineqartoq aamma Atassut-minngaanniit ilalerparput.

 

Ilinniartitaanerit ataasiakkaat immikkut naliliiffigineqartarnissaat aamma isumaqatigaarput, suliat aningaasaqarnerlu naliliiniarnermi aallaaviusassammata, siunnersuutip periarfissiinera pitsaasutut nalilerparput. Kiisalu aamma brancheskolenik taaneqartartut najukkanilu inuussutis­sarsiutinut ilinniarfiit, brancheni ataatsimiititaliat najukkanilu inuussutissariutinut ataatsimiititali­at akornanni oqartussaanerit immikkuullarissumik avissaartinneqalernerat ersarissumik Atassut-minngaanniit  taperserumallugu.

 

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanerni pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut takisooq taama naatsumik Atassut-mit oqaaseqarfigaarput qularutiginagulu peqqussutip matuma atortuulernermini ilinniartitaanerit pikkorissartarnissallu pilersaarusiorluakkamik iluatsittumillu ingerlalersissagai.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Nuannaajallassimavugut inuussutissarsiuutinut ilinniakkanut tunngasunik saqqummiisoqarnialer­mat, nuannaajallannerpulli pakatsinermut saatinneqarsimavoq paasileratsigu nalunaarusiornerni peqqussusiornermilu susassaqavissut peqataatinneqarsimanngitsut paasigatsigu, taannaannaann­gilarlu.

 

Nassuiaatit peqqussullu tusarniaassutigineqarsimapput kommuninut allanullu qaammataanngit­sorluunniit periarfissillugit, sulisorineqartut sulinngiffeqaleruttorneranni. Kommunalbestyrelset inuussutissarsiuutinullu ilinniartitaanernut ataatsimiititaliat minnerpaamilluunniit aamma periarfissaqarsimanngillat siunnersuutigineqartut oqaaseqarfigissallugit.

 

Inuit Ataqatigiit sakkortuumik isornartorsiortariaqarparput nassuiaasiorneq peqqussusiornerlu taama suusupaginnitsigisumik ingerlanneqarsimammata. Naalakkersuisup taama suusupaginnit­sigisumik nassuiaasioreerluni peqqussutissamillu siunnersuuteqarnermini aamma qaavatigut peqqussummi siunnersuutigaa, piumasannguani tamaat iliorsinnaalernissaminut pisinnaatinne­qaqqulluni, tassa peqqussut anguniagalerlugu sinaakkuserlugulu isikkulerlugu saqqummiunne­qarmat. Inuit Ataqatigiinniilli takusinnaanngilagut sinaakkutit sumiinnersut, ingammik ilinniar­fiit assigiinngitsut qanoq eqiterniarneqarnersut, sorliit matuniarneqarnersut, Inuit Ataqatigiinnimi isumaqarpugut minnerpaamik naalakkersuisup qanoq iliorniarnerminut inatsisartut ilaatittaria­qarai.

 

Nassuiaatini peqqussutissatullu siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq, STI-mi ilinniartitaanerit kommuninut ataasiakkaanut nuunneqassasut. Kommuninik iluarsaaqqinnermi kommissionip isumaliutissiissutaa innersuussutigineqarluni. Tassanili allassimasoqarpoq killormorluinnaq.

 

Isumaliutissiissummimi qupp. 45-mi ima allassimavoq: ASTI-imi atuarfiit akisussaaffigineqar­nerata paatsuugassaanngitsumik inissisimatinneqalernissaa ingerlaqqittumik sulissutigineqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat ilinniartitaanerit allat tamaasa akisussaaffigaat, pissusissami­suuginnassaarlu STI-imi ilinniartitaanerit pillugit akisussaaffiit paatsuugassaanngitsumik aamma tassunga inissinneqarpat.@. Taamaammat oqartariaqarpugut, nassuiaatini peqqussutissatullu siunniunneqartoq STI kommuninut ataasiakkaanut tunniunneqassasut, kommuninik iluarsaaqqin­nermi kommissionip isumaliutissiissutaanut naapertuutinngilluinnarmata.

 

Inatsisiliornerni peqqussusiornernilu isumannaagassat pingaarnersaraat inatsimmi peqqussummi­luunniit kalluarneqartussat tusarniaaffiginissaat.

 

Siullermik inatsisissatut peqqussutissatulluunniit sananissamut toqqammavissat katersorneqartar­put, inuussutissarsiuutinullu ilinniartitaaneq pillugu nutarterinermi ullumikkut pissutsit qanoq ittuusut paasiniarlugu isumasioqatigiittoqarsimavoq, miniseminarimik taallugu, taannalu pisimalluni qaammat aprilimi. Tassani isumasioqatigiinnermi toqqammavissanik katersuinermi peqataatinneqarsimapput inuit toqqartukkat, allaallu ima nalilerneqarput STI-mi sulisumit: Pisortaqarfiup isumasioqatigiinnermi taamaallaat peqataatissimavai isumaqatigisatik, tassa allatut isumallit qaaqquneqarsimanngillat. Tassanilu isumasioqatigiinnermi peqataatinneqarsi­manngillat kommunit sinniisaat, ilinniagaqartut kattuffiat allallu susassaqartut. Allaammi sinerissami STI-mi pisortat ulluinnarni ingerlatsisut peqataatinneqarsimanngillat.

 

Nassuiaatit peqqussutissatullu siunnersuutit suliarineqarsimaleraangata pissusiuvoq pitsaasoq unaavoq, susassaqartut tusarniaavigineqartamata. Uanilu nassuiaatinik peqqussutissatullu siunnersuutigineqartut tusarniaassutigineqarneranni qaammataanngitsorluunniit piffissaliunne­qarsimavoq, kommunini atorfillit sulinngiffeqarnerisa nalaanni, minnerunngitsumillu kommunal­bestyrelsit nalilersuissallutik minnerpaamilluunniit periarfissaqarsimanngillat. Allaammi KANUKOKA-p toqqaannartumik qinnutigisimagaluarpaa peqqussutissatut siunnersuut upernaamut kinguartinneqartariaqartoq iluamik tusarniaanissamut piffissaqanngimmat.

 

Tamannalumi Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliap Naalakkersui­sumut kinguartinneqarnissaa piumasaqaatigisimagaluarlugu, tamannalu akueriumaneqarsimann­gilaq.

 

Inuit Ataqatigiinniit nassuiaatit peqqussutissallu taama piareersarnerlutaatigisut suliarissallugit kajumernanngitsutut nalilertariaqarpagut, peqqussummi eqqorneqartussat tusarniaaffigilluarne­qanngitsut qulaaninngaaniit naalakkerneqassammata pissutsit atugassaat qanoq ittuussanersut.

 

Oqaluuserisassani pingasuusuni allanngortitserinerit annertoorujussuit eqqartorneqarput, allaffissornikkut aningaasatigullu kingunissaat imaannaanngitsuussasut ilimagineqartariaqarluni, naak peqqussutissami siunnersuummi 54 paragraf-ilimmi oqartoqaraluartoq ullumikkumut sanilliullugu aningaasatigut allaffissornikkullu allannguuteqassanngitsoq. Tamanna Inuit Ataqatigiinnit paasiuminaatseqaarput.

 

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutigissavarput, oqaluuserineqartussat tunuartinne­qassasut, upernaamullu nutaamik Inatsisartunut saqqummiunneqassasut, tamatumuuna nassuiaa­siornerit peqqussutissanillu sananerni susassaqartut tamaasa peqataatinneqassasut piumasarissal­lugu.

 

Minnerunngitsumik Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ataasiakkaat susassaqarfis­saat qanorlu aningaasalersorneqarnissaat qulaajareerlugit inatsisartunut saqqummiunneqarnissaat siunertaralugu, Inatsisartummi nalunngittariaqarpaat suut akuersissutiginerlugit qanorlu kinguneqartussaasut.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanerni pikkorssarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuutip siullermeerneqarnerni kattusseqatigiit sinnerslugit imaattunik oqaaseqassuunga:

 

Inatsisit, peqqussutit malittarisassallu pissutsinut atuutunut isumaqatigiissutinullu naleqqussarlu­git nutarterneqartarnissaat soorunami kattusseqatigiinniit pingaartilluinnarparput.

 

Peqqussutissap matuma augustusip aallaqqaataani 1999-imi atuutilernissaanut peqqussutit inatsisillu maannakkut ilaatigut atukkagut atorunnaarsinneqassapput, taamaammat suleqatigiissi­tat suliami qularnanngitsumik imaannaanngitsumi sulilluarsimanerat pissusissamisoortoq qujassutissaqarfigisariaqarlunilu.

 

Ilinniartitaanerni pikkorissarnerit assigiinngitsut pillugit annerusumik allaaserineqarsimanngin­nera pakatsinarpoq, tassami ilaatigut soorlu assersuutigalugu oqaluuserisami imm. 41-imi ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq pillugu siunersortaasussat pikkoris­sartinneqartarnissaannut tunngasut aningaasalersorneqartarnissaat pillugit ilaatigut aningaasanut inatsimmi 1999-imut immikkuullarissumik ilanngunneqarsimanngillat. Naak inuussutissarsiuti­nut ilinniartitaanerni pikkorissarnernut allanut 900.000 koruunit immikkoortinneqarsimangaluar­tut, tassa Paamiuni imarsiornermi ilinniarfimmi, Upernaviarsummi savaatilissat ilinniarfianni, aalisakkanik tunisassiornermi ilinniarfimmi, oqaatsinillu pikkorissarfimmi kiisalu Danmarkimi kisimiilluni pikkorissarnerit kisimik annerusumik aningaasanut inatsimmi eqqartorneqarsimam­mata. Taamaamma uggornarpoq, tamakku pillugit erseqqarinnerusumik aalajangersaasoqarsi­manngimmat.

 

Tamakkua eqqaasitsissutigereerlugit peqqussutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqanngin­nerani  Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ataatsimiitsitaliami oqaluuserineqarnissaa kissaati­ginarpoq.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Oqaaseqartunut qujavunga, kisianni siullermik isertuukkusunngilara, oqaaseqaatinut pakatsiku­jukkama, una pissutigalugu; suliassaq ilinniartitaanermut pingaaruteqarluinnartoq, allanngor­teriikkanik imaqartoq sinaakkutsinik assigiinngitsunik aalajangersaasoq, kinguarteqquneqarpoq qinersereernissap kingornanut, ilaatigut tusarniaasarsimanerit naammagineqanngitsutut isigine­qarlutik.

 

Una eqqaasissutigilara, Kommunal Reform Kommission-imi tassani suliat assigiinngitsut nalilersorlugit ingerlanneqarsimapput, tassanilu tunngavigineqartut najoqqutaralugit suliaq ingerlanneqarsimalluni. Tusarniaanerit assigiinngitsut ingerlanneqarsimapput, soorlu ilaatigut

IA-p oqaluttuata tikitsiagaa, Miniseminarimi tassani kikkut qaaqquneqarsimanersut eqqartorpai, kisianni taassuma siornatigut ataatsimiisitsisarnerit Kommunini aammalu regionini assigiinngit­suni Kommunit katersorlugit ataatsimiittarnerit ukorpiaat tunngavigalugit ingerlanneqarsimap­put. Kisiannili miniseminarimut qaaqquneqarsimapput immikkut ulluinnarni sulisut. Sulinermik tassannga ilisimannittut, suna angusarineqarsimasoq pillugu nassuiaaffigineqarlutik,  ilaatigullu allaat ilinniartut KIK-minngaanniit sinniisoq ilaatinneqarsimalluni. Aammalu Kommunit KANUKOKA aamma tassani soorunami seminarimi ilaatinneqarsimavoq.

 

Una Siumup oqaluttuaninngaanniit aamma IA-p oqaluttuaninngaanniit taatsinarneqartoq, tusarniaasimanerit uterfigeqqilaassagukkit, uani tusarniaanerit oqaatsit taakku marluk atorlugit kalaallisut qallunaatullu, nasiussuunneqarsimapput. Soorunami una immaqa utoqqatsissutigisin­naavarput feeriaruttulernerup nalaani taakkua ingerlanneqarsimammata, kisianni Kommunininn­gaaniit Namminersornerullutik Oqartussaningaaniillu suliassaq ataanni siunniunneqartullu ilisimaarineqarput. Tassalu taanna upperisimavarput, uuma peqqussutissap iluseqarluni ingerlaq­qinnissaanut isumaqarluta naammattunik tusarniagaqareersimalluta. 

 

Pakatsissutima ilagivaat, soorlu makkua peqqinnissaqarnermut sulisussatut atuartitaanerit, STI-p ataani ingerlanneqartut, aammalu socialimut tunngatillugu, inunnik isumaginninnermut tunnga­tillugu ilinniartitaanerit STI-p ataani ingerlanneqartut. Tamani maani piumasarineqarpoq, taakkua tassani uniinnaratik, taava nageqqiffigisinnaasaannik ilinniarfinnik piaartumik aallarteri­aqqittariaqartugut.

 

Tassalu taannarpiaq ilaatigut anguniagaasuni ilaagaluarpoq, piaakannersumik aallarnernissaa eqqarsaatigalugu, kisianni soorunami ullumikkut inatsisaasoq tunngavigalugu qanoq iliuuseqarfi­geriarsinnaavarput taanna, kisianni tamakkiisumik sinaakkutissap uuma piareerluni, uatsinnut pingaaruteqartorujussuusoq.

 

Taamaattuumik nalilillaqquara ilumut pissusissamisuussanersoq ukiumik affarmik uuma siullermeernerata kinguartikkallarnissaa. Allamik  periarfissaqanngikkutta soorunami akuersaar­tariaqassuarput Inatsisartut amerlanersaasa taanna kissatigippassuk. Kisianni uanga soorlu una oqaatigereeringa uggornarpoq, ilaatigut suliaq taamak sivisutigisumik ingerlanneqareernerata kingornatigut taamatut unitsinneqartariaqarnera.

 

Kisianni qujavugut oqaaserineqartunut assigiinngitsunut aammalu soorlu STI-p iluani tikillattaar­neqartuarpoq. Aammalu ullup qeqqata siorna nalilersimavarput STI pillugu nassuiaatip immikkut oqaluuserineqarnissaaninngaaniit tunuartinneqarneranut atatillugu uani ilassutituut nalilersuiner­mut ilaaqqullugu, oqaaseqartunillu paasivara aamma taanna tusarniarluarneqarsimasoq. Tassa STI-p uani oqaaseqartuninngaanniit toqqammavingalugu oqariartuuteqartoqarmat qangoq iliortoqarnissaanik.

 

Ilumoorpoq anguniarneqartoq uaniippoq, ilinniarfissat assigiinngitsut atuarfiup qimareernerani pikkorissartarnissamullu tunngasut. Tassaniittut sinaakkutissinniarneqarnerat erseqqissumik tunngavissaqarumalluta, ilaatigullu aamma ilinniartut atugaanut tunngassuteqartut ilanngullugit, aamma uani aalajangersaaffigineqarnissaat ilanngussimallutigit.

 

Tassa kissaatigineqartoq taanna najoqqutaralugu, siullermeerlugu unitsinneqarnissaa uanga uggornartutut isigingaluarpara. Kisianni soorlu oqareersunga, inimi maani amerlanerussuteqartut kinguartinnissaanik kissaateqassappata taanna soorunami uanga akerlilersinnaanngilara. Taa­maallaalli uggornartutuut suliap sivisuumik ingerlareersup kinguarsaqqinnissaa taamaalillugu annertuumik ugguutigalugu.

 

IA-p oqaluttuanut ilanngutilaarlara aamma uani toqqaannartumik imannak pilersaaruteqanngila­gut, ilinniarfiit assigiinngitsut ingerlareersut matoorarniarlutigit. Kisiannili pilersaarutit imaap­put, oqartussaaffiit annertuut assigiinngitsut inissitsiternissaasa pilersaarusiornissaat. Soorlu aamma uani Kommunit ullumikkut STI-nik atuarfinnik ingerlataqareersut, oqartussaaffiisa annertunerulersinnaanissaat uani ilaatigut ilanngullugu anguniakkanut ilaammat.

 

Taava naggataatigut Kattusseqatigiinninngaanniit oqaatigineqartoq, massakkut tappiffiginiartoru­jussuuarput. Inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniarfinni assigiinngitsuni ingerlareerluni, tamatu­map kingornatigut uniinnartarnerit pinngitsoortinneqarnissaat. Pikkorissartuarnissamut periarfis­sat assigiinngitsut uani inissinniarsarivavut sapinngisamik, aningaasartassaalu ukiumiit ukiumut isumannaarnissaat sulissutigiuarlutigu. Taassumalu tungaa aamma paasivara Inatsisartuninngaan­niit tappiffiginiarneqartartoq, tassa ilaatigut qinnutigigaangatsigu ilinniarnermi aningaasartuutiti­gut tunngatillugu ilinniagaqarneq sapinngisamik sipaarutinik eqqorneqartassanngitsoq. Taannalu isumaqarpunga ukiuni kingullerni pitsaasumik taamaalillugu ingerlanneqarsimasoq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga qujavunga oqaaseqartunut, kisianni tassa pakatsinera isertuutissanngi­lara suliassap uumap ingerlannerani kingumut inuussutissarsiutitaarniarluni ilinniartitaanermut tunngaviusussat qinersinerup kingornatigut kinguartinneqassappata, taava naluara ukiamut 1999-imi ukiakkut aallartilernermi inatsisit taanna piareersimasussaassanersoq.

 

Kisianni soorunami ataqqivara kikkunnit tamanit uannga susassaqartunik tusarniaaqqaarluni inatsisip aatsaat ilusilernissaa pingaartinneqarpat, soorunami taava taamaaliortariaqassaagut.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Inuit Ataqatigiit oqaaseqarnerminni oqaatigimmassuk Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaa­nermut Ataatsimiititaliaata Naalakkersuisut kissaateqarfigisimangaluarai, peqqussutissamik kinguartitsinissaq, taanna uppernarsarniarlugu taavalu aamma suut tunngavingalugit taama iliorsimanitsinnit ilaatigut Siumup oqaaseqartuanit taakku ersarissarneqarsimapput. Tassa tusarniaanerit taakku periarfissakissimammata, aammalu una nalunaarusiaq pillugu, maannga apuukkatta erniinnaq paasiniarsimavakka, tassami taakku tusarniaanermi ataqatigiissillugit Kommuninut nassiunneqarsimammata.

 

Taakku nalunaarusiat pissarsiarisinnaasimanngilavut suli nutserlugit naammassisimanngimmata. Tassa eqqorput Kommunit oqariartuutaat, taamanikkut julip naaneraniit augustusip qeqqqata tungaanut pappilissat piareersimasimanngimmata kalaallisut.

 

Taavalu aamma taassumap suliarinerani Naalakkersuisut isumasioqatigisimavarput, taakkununn­galu taakku saqqummiussimallugit. Taassumalu saniatigut inatsisit misissuataarnerani ilinniaga­qarniarlutik qinnuteqartut peqqussutissami takusinnaanngimmassuk, iserniarnerminni ilinniaga­qassallutik suut piumasarineqarnersut, aammalu ilinniagassat sorpiaanersut. Taakkulu annerusu­mik Naalakkersuisut aalajangersugassaattut allassimallutik, taakku aamma ilumut inatsisiliorner­mut periusaassanersut, tassami inatsisitigut innuttaasut takusariaqarmagit taassumap inatsisip suunuku siunertarigai. Taakku oqaloqatigiissutigisimavavut assut, pinngitsoornatik inatsisimiis­sinnaanerat ujartorlugit.

 

Taavalu KANUKOKA allakkatigut kissaateqarfigisimavaatigut. Taassumap peqqussutissap kinguartinneqarnissaa, tassa taakkartoriikkavut tusarniaanerit aammalu taannaannaanngitsoq, aningaasartuutissanik naatsorsueqqissaarnissat pingaartikkamikkit taakku naammassilluarumal­lugit.

 

Tamatumalu kingornatigut Naalakkersuisut saqqummiussutissaa ukununna peqqussutissamut tigugatsigit, tassani borgmesterip ataatsimiinnerat taakkartorneqarmat KANUKOKA aggersarsi­mavarput. KANUKOKA-lu tassani nassuiaatissimallugu. Taakkua aalajangiusimavat uatsinnut kissaatigalugu, kinguartinneqarnissaa. Kommuninngooq suleqataarusupput, kisianni taassumap inatsisip pileriartuaarneranut atatillugu akuerineqannginneralu suleqataanissartik pingaartikka­mikkut. Tassa apeqqutit assigiinngitsut Kommunini nalornissutigineqartut pitsaasumik ataatsi­moortumik aammalu suliffeqarnermut tunngatillugu isumaliutissiissut oqallisigineqartussamut attuumassuteqarpallaaqimmata, ataatsimut pitsaasumik aaqqiinissaq siunertaralugu.

 

Taassumalu saniatigut ataatsimiititaliat siulittaasuatut sulisitsisut qaaqqusimmata peqataaffigisi­mavakka. Tassani aamma ajornartorsiut eqqartorneqarsimavoq. Taakkulu kissaatiginartissiman­galuarpaa assut ilinniatitaanermut ataatsimiititaliarsuaaqqamik pilersitsipallattoqassasoq sulinga­suartussamik.

 

Tassa tamakku tamaasa ataatsimut eqikkarlugit, ataatsimiititaliami eqqartuinitsinni tupinnanngit­sumik partiit marluk ersarissumik oqariartuuteqarput.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Malugeqqussavara partiit amerlanerit kissaatigimmassuk suliap suli tusarniaavigineqaqqinnissaa itinerusumik tusarniaanissaq piumasarimmassuk, tassalu Siumut partii aammalu Inuit Ataqatigiit kiisalu aamma Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup maani oqaaseqarnermini ataqqiumallugit taakkua isummernerat aamma nalunaarutigereermagu.

 

Mannasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Qularutigineqassanngilaq uani peqqussutissatut siunnersuummi massakkut ajornartorsiutaasut annerpaat iliuusaammat.

 

Kisiannili STI ingammik, ukiut qulit atsaat ingerlavoq, allanngortiterneqaqqissappallu iluamik peqqissaarullugu suliap ingerlanneqarnissaa. Tassani ulluinnarni atuisut, STI-mi pisortat, sulisullu inuussutissarsiutigalugu ilinniartitaanermi ataatsimiititaliat -sinerissami illoqarfikkaar­tuni piusut- peqataatinneqarnissaat, taanna minnerpaamik piumasaqaataasariaqarpoq.

 

Taamaammallu uani siunnersuutigisimallutigu taamak qarsupitsigisumik piareersakkamik sinerissami STI-t atuagassaqartinneqarnissaat akuersaarnagu.

 

STI-mut tunngatillugu, nassuiaammi oqaatigineqartoq Naalakkersuisup aamma oqaaseqarnitsinni taasarput, Kommunini iluarsartuuteqqinnissami Ataatsimiititaliarsuani innersuussutigineqartut issuagarput, taanna akerlilerneqanngilaq ilumoorsimammat. Tassami Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissummini innersuussutigaa, STI-mi marlunnik naalagaqarneq, taanna aningorniar­neqartariaqartoq. Namminersornerullutillu Oqartussat ilinniartitaanerit allat paarimmatigit naliginnaalluinnartuussasoq pissusissamisuuginnarlunilu, STI Namminersornerullutik Oqartussa­ninngaanniit tiguneqarpata. Kisiannili imaanngilaq piffinni ataasiakkaani ilisimasat annaaneqas­sasut, naamik, sulisut ataatsimiititaliat isumannaarisussaapput piffinni ataasiakkaani ilisimasat toqqammavigalugit ingerlanneqassasut, taanna qularutissaanngilaq.

 

Tassanilu aamma suleriaqqinnissami pingartissimavarput, Kommunit suut oqartussaaffigissavaat aningaasalersorlugillu. Namminersornerullutik Oqartussat suut oqartussaaffigissavaat aningaasa­lersorlugillu. Uani oqaatigineqaannarpoq isumaqatigiinniarnerit aallartinneqassasut.

 

Kisiannili maani akuersitinneqassappat piumasaqaataasariaqarpoq minnerpaamik, qanoruna isikkoqarluni ingerlateqqinniarneqartoq, taamaalippallu erseqqissumik saqqummiunneqarlutik, ukua Kommunit oqartussaaffigissavai aningaasalersorlugillu, uakualu Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaaffigissavaat aningaasalersorlugillu. Taamatut saqqummiunneqarpat peqataasinnaavugut.

 

Naalakkersuisullu akissuteqarnermini oqaatigaa, ersissutigalugu ukiamut peqqussutissatut siunnersuut akuerineqarpat, imaluunniit upernaamut akuerineqarpat ukiamut atorneqarsinnaann­ginnissaa ersissutigaa. Taanna paasiuminaatseqaara. Peqqussutissatummi siunnersuummi allassimavoq, „siunnersuut Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut allaffissornikkut kinguneqas­sanngilaq“ taamatut allassimavoq. Kinguneqartussaanngitsoq allaffissornikkut, sunarsuaruna taava suliariniarneqartoq, uffalu uani allanneqareersoq: „Allaffissornikkut kinguneqassanngilaq“ , „aningaasatigut kinguneqassanngilaq“, „annikitsuninngooq taamaallaat iluarsartuussinermik kinguneqartussaasoq”.

 

Ruth Heilmann, Siumut:

Imaanngilaq maannakkut saqqummiunneqartut naammaginnginnatsigit, annertuujupput aamma suliarilluagaallutik. Kisiannili imatut suliassaq pingaaruteqartigaaq, aamma naammassillugu kusanartumik peqqissaartumillu ingerlanneqartariaqarluni. Taamaattumik borgmesterit aammalu Kommunal bestyrelsit aammalu sinerissami kissaatigaat, taanna kissaatigisaat kinguartinneqar­nissaa, kiisalu uani Siumut oqaatigivarput, tamakku tamaasa saqqummiunneqartut ataqatigiis­saarluarlugit suliareqqinneqartariaqartut.

 

 Aammalu sulisitsisut piumasaqaataat peqataallutik, ilinniartitaanikkut reformimik pilersitsiso­qarnissaa,  uani kissaatigisarput ilanngullugu aamma suliarineqartariaqartoq isumaqarpunga. Piareersimasut amerlaqaat aamma sulisinneqarnissaminnut piareersimapput, taanna isumaqar­punga naammassiniarneqartariaqartoq.

 

Otto Steenholdt, Atassut:

Peqqussutissaq saqqummiunneqarnera Atassummiit atuaratsigu, Peqqussutissarpiaq nammineq kapitalikkuutaarlugu misissorlugu, taanna aallaavigaarput saqqummiussinitsinni pitsaasoq saqqummiunneqartoq oqaatigigatsigu.

 

Kinguartinneqarnissaanut soorunami aamma uagut peqataasinnaavugut, kisianni taanna atuarlu­arlugu oqaatsivut uteqqissavavut; Akusanartumik saqqummiussaavoq@.

Aamma Naalakkersuisup ersarissarpai Aminiseminar@-imik taallugu ataatsimiitsinneqarsimasoq.

KIK ilaasimavoq, KANUKOKA ilaasimavoq ulluinnarnilu sulisut tassani ilaasimallutik.  Taasuumap saniatigut Kommunini assigiinngitsuni ataatsimiissutaasarsimavoq, kiisalu aamma taasuumap saniatigut regioninik taaneqartartuni aamma ataatsimiissutigineqartarsimalluni.

 

Ukiut sisamat ingerlanerani taannarpiaq pileriartuaartinneqarsimavoq. Sumiluunniit tusarniaasar­nernut ataatsimiititaliani ilaasarluni, tutsaveqanngitsut tassaasarput naammagisimaarinnittut. Ilaqartarput uumatorluinnaq oqartunik; Afeeriaratta taanna atuanngitsooratigu@. Qanoq ililluni Kalaallit Nunatsinni inatsisiliorneq feeriarneq kommunini pissutigiinnarlugu unitsinneqarluni­luunniit kingaalaartinneqassava ?

 

Inatsisiliortut aamma namminneq inatsisiliartik aamma tigusinnaasariaqarpaat imaalillugu;

 

”inatsisissaq tamaat atuariarlugu, inatsisiliortutuut nalilerparput imaassasoq”.

 

Taakkulu aamma tunngavigineqartuassappata ajorinngeqaara, imaanngilaq tusarniaanissat tamaasa sanianut ilillugit taama oqaaseqartugut, kisianni erseqqissaatigeqqissavarput nunamut inatsisiliassat maani aalajangingassat, kommunip feeriarnini pissutigiinnarlugu kinguarteqqup­pagit, tamatta naalakataaginnartarnissarput siunissami aqqutissaanngilaq. Feeria pissutaasin­naanngilaq inatsisiliortut kinguarsarneqarnissaanut, isumaqarluinnarpunga aamma kommunini sulisut feeriaraluaraangamilluunniit suliassat ingerlatittuartaraat.

 

Taamatut oqaaseqarpugut, kinguartitsiumassappata soorunami Atassut akornusersuissanngilaq, kisianni tupigilluinnarlugu feeriarnerit allaat pissutigalugit inatsisiliorneq taamatut kinguarsarne­qassappat.

 

Avataani tusarnaartunut paasinerlunneqassasoralugu, IA ikiulaarusuppara. Oqaaseqartuata oqaatigisassani killormorluinnaq taammagit. ”Suusupaginnitsigisumik” taama allassimangaluar­toq, marloriarlugu oqaatigimmagu kusanavissumik ”suusupaginninngitsigisumik” saqqummiun­neqarnerani oqaatigimmagu. Tassa ikiulaarpassi, taama oqarniarnak atuffarloqattaarakku marloriarlugu. Tassanngaannamininnguaq ikiulaarpakkit, allamik naamik.

 

Jonathan Mortzfeldt, Naalakkersuisut Siulittaasuat:

Soorunami Inatsisartut amerlanerit kissaatigippassuk kinguartinneqassasoq taava kinguartinne­qartariaqarpoq. Kisianni kinguartinneqarneranut patsisaasut naammaginanngissusiat ilaatigut uani attorneqartoq uanga oqaaseqarfigerusuppara.

 

Suliassaq una suliarineqarsimavoq sivisuumik. Kommunal Reform Kommision-imi Kommunit sinniisorparujussui issiapput. Apeqqut taanna suliarineqarpoq annertoorujussuarmik. Kommuni­nut tusarniaanerit amerlaqisut pisimapput. Uteqattaarusaarsimavoq apeqqut. Kikkulli tassani pilliutaappat utaqqillutillu ? - inuusuttut!

 

Inuusuttut uani ilinniarnissami periarfissinniagaapput eqaatsumik. Kalaallit Nunaanni nammineq kisiat ilinniarnertik atornagu, kisianni Danmarkimi Nunavut allaat Canadami sanilerisaminni allani unammillerfiusuni ilinniarnermut periarfissiniagaallutik. Suliassaq una peqqissaartumik suliaasimavoq, Naalakkersuisoq ilumoorpoq, Naalakkersuisut malinnaaffigisimavaat suliassaq una annertuumik. Inuusuttortatta unammeqatigiiffimmi ilinniarnermi peqataanerulernissaminnut ammaanneqarfissaat ammaanniarlugu.

Kisianni ajoraluartumik kinguartoorneqassaaq. Aamma Otto Steenholdt-ip uparuaanera Kommu­ninut tamakkiisumik tapersinngikkaluarlugu oqaatigissavara una; suliassat kinguartinneqartar­neranni oqaatsit utoqqatsissutigineqassanngillat. Kalaallisut qallunaatulluunniit tamarmik assigiimmik nassiunneqartussaapput ukua, aamma uagutsinnut aamma uagut administrationitsin­nut. Kalaallisut anngussinnaasut tamarmik anngutissapput, kisianni aamma qallunaatut nassiun­neqarpata aamma taakku tiguneqassapput suliarineqarlutillu. Aamma Kommunini KANUKOKA-mi taamaassaaq.

 

Taamaattumik utoqqatsissutiginiarneqarnissaa oqaatsit qallunaatuinnaq nassiussaammata, atorsinnaanngilaq ullutsinni aamma suleriaatsitsinni.

Isumaqarpunga suliassaq una kinguartinneqarnera ima kinguneqartariaqartoq, pitsaasumik suliarineqarnera najoqqutaralugu inuusuttunullu utaqqisunut iluaqutaasumik naammassigasuar­tariaqartoq upernaaru ataatsimiinnermi.

 

Konrad Steenholdt, Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq:

Oqaatsit ilumoortut siulittaasutsinninngaanniit Landstyret siulittaasuanninngaanniit anninneqar­tut uteqqissanngilakka.

 

Kisianniuna una oqarninni annilaanngatigigiga, inatsisissap uuma upernaamut kinguartinneqar­nissaanut kingunerisinnaasaa tassa, aasap ingerlaneranut atualertussanut imaassinnaavoq aamma kinguarsaataasoq. Tassani ilumoorpoq, eqqukkavut kikkuuppat ? Inuusuttortavut atuartut !

 

Inatsit sunaluunniit ilusilerneqareeraangami aamma maanngaanniit piumasarineqartartut ilagisar­paat, paasisitsiniaanerit ingerlanneqassasut. Suut inatsimmi tassani atuutilersumi piumasarineqar­nersut ilinniartunut, ilinniarfinnut initanut allanullu. Tamakkua aamma nalunngilavut piffissami sivisuumik atuisariaqartartut. Taamaattuminguna assut naleqquttutut isigingaluaringa, massakkut pingajussaa  neerlungulu una ilusilertuugutsigu, suliassat assigiinngitsut qinersinissap tungaanut, qinersereernerullu kingornatigut suliassat ingerlassapput. Taamaalillutik innuttaasut uani pineqartut ilinniagaqartut,  ilinniartitsisut angajoqqaat allallu, taakkua ilisimassassaat piffissaqar­nerulluta tunniussinnaangaluarutsigu. Imannak unitsittaqattaarusaaginnarnagu, tusarniaaffigisa­vunngooq naammattumik tusarniaaffigineqarsimanngimmata. Taanna ajuusaarutigaara assut, kinguartitsinermik inerneqassappat.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Soorlu nassuiaammi takuneqarsinnaasoq suliassaq taanna Kommuninik iluarsartuusseqqinneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup ilaatigut ingerlatereersimavaa. Taamaattumik ilaatigut Inatsisartuni ilaasortatut nutaatut tupingusuutigikulunnarpoq, suliassaq ilumut taamatut sivisutigisorsuarmik uteqattaartuarluni ingerlasimanera. Allaallu Naalakkersuisut Siulittaasuat oqarpoq, maannakkut utaqqisut inuusuttut tassannga inatsimmik peqqussutissamik atuisussat, taakkununnga sunniute­qartussaq imatut allaat immaqa oqaatigineqarsinnaalluni, Inatsisartuni kinguarsarneqarpoq.

 

Kisianni aamma puiortariaqanngilarput taamaakkaluartoq eqqaassallugu, aamma ataatsimiinnerni uumatut ittuni siusinnerusukkulli oqaatigineqartareerpoq, tusarniaasarnerit feeriarnerit nalaani ingerlanneqartassanngitsut. Taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat Pisortaqarfiisa aamma ilikkartariaqarpaat tusarniaanerit sapinngisamik feeriarnerit avataani ingerlanneqartarnis­saat.

 

Nalunngilarput uagut Inatsisartuni ilaasortaasugut, feeriartarpugut ukiup affaa sinnerlugu, kisianni Kommunalbestyrelsit feeriartarput qaammatit marluk missaanni. Kommunalbestyrelsillu feeriartillugit juni, juli ilaanni augusti ilanngullugu, taava taakkua feeriarnerisa nalaanni tusarni­aasoqaraluarpat tusarniaassutit akineqarnavianngillat. Taamaattumik Pisortaqarfiit aamma piumaffigineqartariaqarput tusarniaanerit assigiinngitsut piffissat taakku avataanni ingerlanneqar­tariaqartut.

 

Anders Andreassen, Inatsisartut Siulittaasuat:

Maani Inatsisiliortut amerlanerit kissaatigaat suliaq maannakkut unitsinneqassasoq. Taavalu upernaamut nangeqqinneqarumaarluni aammalu nutaamik saqqummiussisoqassalluni, taavalu taamanissakkut siullermeerneqarlunilu aappassaaneerneqaluni pingajussaaneerneqarumaapoq.

 

Tamaalilluni ullumikkut oqaluuserisassani immikkoortoq 39, unitsinneqarpoq.