Kalaallit Nunaanni Inatsisartut

Oqaluuserisassani immikkoortoq 41		[ Ataatsimiinnerit ] [ Tilbage ] [ Op ] [ Næste ]
Siullermeerneqarnera	Aappassaanneerneqarnera		Pingajussaaneerneqarnera

Ataasinngorneq 26. oktober 1998 nal. 10.43

 

Oqaluuserisassani immikkortoq 41

 

Inuussutissarsiutinut ilinniartitaanernut paasissutissiisarneq ilitsersuinerlu pillugit nassuiaat.

(Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq)

 

 

 

Ataatsimiinnermik aqutsisoq: Anders Andreassen, Siulittaasoq, Siumut.

 

Kristine Raahauge, Ataatsimiititaliap siulittaasua, Siumut:

Meeqqat atuarfiat immikkullu atuartut, meeqqat atuarfiannit anilernerminni piginnaasaat pillugit oqallinnermut atatillugu isumaqarpunga piffissami sivisuumi atuartut ataasiakkaarlugit siunner­sorneqartannginnerisa qanoq isumaqarnera takkuitsoorneqartoq.

 

Soraarummeertussani atuartut amerlasuut sussanerlutik nalusarpaat taamaattumillu ilinniagaqar­fissaminnik taamungaannaq qinersisarlutik, imaluunniit ilinniagaqarfissarsiortarnatik.

 

Taamaattumik inuusuttorpassuit ilinniagaqarnertik kipitittarlugu, nammineq sooq taanna qinerlugu imaluunniit kissaatiginerlugu paasisimannginnamikku.

 

Inatsisit massakkut atuuttut malillugit suliffissarsiussisarfiit pisussaappuut ataasiakkaarlugit siunnersuineq ingerlatissallugu.

 

Namminersortut amerlasuut ilinniagaqartarnerit pillugit oqallinnermi inuusuttut meeqqat atuarfianniit qimaguttut piumassuseqannginnerat ersersillugu saqqummiisarput. Isumaliorpunga tamanna maannakkut siunnersueriaatsip atorsinnaannginneranik pissuteqartoq.

 

Suliffissarsiuussisarfiit inuusuttut meeqqat atuarfiiniittut ilisarisimassallugit tunngavissaqanngil­lat. Taamaattumillu atuartut angajoqqaavilu atuarnerup siunertaanik taamaalilluni atuartut atuaannaratik atuarnerminnilu namminneq ersarissumik anguniagaqarlutik siunnersuinermik ingerlatsisinnaanani.

 

Taamaattumik siunnersuuteqarniarpunga meqqat atuarfiini atuartunik siunnersuisarneq meeqqat atuarfiannut uterteqqinneqassasoq. Soorlu Bo Nørreslet-imit Franz Tremel-imillu KIIP-imut atorfilinnik allagaqaataasumi 24. marts 1992-imeersumi pilersaarusiortoqarsimasoq, 7. klasse-miillu aallartereertumik, allagaqaat taanna siunnersuutitut atorniarpara isumaqarlungalu periusis­saat aappaat pitsaanerpaasoq, tassani atuartoq aallaavigineqarmat. Taamaalilluni atuartoq ataaseq ukiumut piffissaliiffigineqarluni. Ukiullu atuarfiusut sapaatit akunneranut 40-nut aggorneqar­nerat tunngavigalugu tiiminut ilassutitut naatsorsorneqartarluni.

 

Siunnersuutip inummik ataatsimik 7. klasse-miit - 12. klasse-mut siunnersuisutut ilinniartitsisoq suliassamut piffissaqartitaanera tunngavigalugu pitsaalluinnarpoq.

 

Neriuutigaara Inatsisartuni meeqqat atuarfiini atuartunut inuussutissarsiornermut siunnersuisar­nermut ilinniagaqarnermullu siunnersueriaasissat piaartumik atuutilertussat aalajangiiffigineqaru­maartut.

 

Siunnersuinermut aaqqiisoqareerpat siunnersuisussanik pikkorissartitsineq ingerlanneqassasoq pingaartuuvoq.

 

Suliassap pitsaanerpaamik ingerlanneqarpat siunertaa pitsaanerpaassaaq. Inuiaqatigiit inunnik pikkorissunik ilinniagaqarluarsiomasunik akisussaassuseqartunillu aamma aaqqiinneq iluaqute­qassalluni.

 

Konrad Steenholdt,  Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna akissuteqarfigissavara. Meeqqat atuarfianni atuartut inuussutissarsiutinut ilitsersorneqartarnerat pillugu Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutaa oqaluuserisassani immikkortoq 41-mi ilanngullugu oqaluuserineqartussatut innersuunneqarsimasoq.

 

Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutigaa meeqqat atuarfiini atuartut ataasiak­kaarlugit ilitsersorneqartarnerat meeqqat atuarfiannut utertinneqassasoq, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilisimatusarnermullu Pisortaqarfiup 1992-imi siunnersuutigisaatut ilusilerlu­gu. Taamaatoq 7. klasse-miit aallartittumik aammalu ilitsersuisutut ilinniartitsisut suliassamik taasuminnga suliaqartussanngortinneqassasut.

 

Siunnersuummi innersuutigineqarpoq ataasiakkaarluni ilitsersuisarneq ullumikkut suliffissar­siuussisarfinnut pisussaaffigitinneqartoq.

Ilinniartitaanermik Inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassui­aammi meeqqat atuarfianni meeqqat ataasiakkaarlutik ilitsersorneqartarnerat ilitsersuisarnermut atatillugu apeqqutinut allarpassuarnut ilanngullugu sammineqarpoq.

 

Aammalu allagaq Kristine Raahauge-ip siunnerssumminit eqqaasaa suleqatigiissitaliap apeq­qummik suliaqarnerani atortussanut allarpassuarnut misissoqissaarneqarsimasunut ilaatinneqarsi­mavoq.

 

Meeqqat atuarfianni atuartunik ataasiakkaarilluni ilitsersuisarneq sukateriffigineqassasoq nassuiaammi siunnersuutigineqarpoq.

 

Aammalumi ungasinngitsukkut borgmesterit kommunaldirektørillu ataatsimiinneranni oqaluu­serineqarluni.

 

Oqaatigineqarporlu kissaatigineqartortaaq siunnersuisarnerup 7. klasse-miilli aalartinneqartarnis­saa.

 

Ajornartoorfeqarmat siunnersuuteqartumit Naalakkersuisut isumaqataapput. Isumaqarlutillu meeqqat atuarfianni atuartunik ataasiakkaaraluni ilitsersuisarneq ilinniartitaanermik inuussutis­sarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassuiaammi ataatsimoortumik aaqqiissutissatut siunnersuutigineqartunut atatillugu isigisariaqarpoq.

 

Nassuiaammi kaammattuutigineqartut malitseqartinneqarneranullu ilaatillugu meeqqat atuarfiata nutaamik aqunneqarnera kommunillu nammineersinnaatitaanerat pingaaruteqartutuut ilanngun­neqassapput.

 

Taamaattumik allakkap 1992-imeersup taaneqartup kisimi aallaavigineqarnissaa pitsaasuussann­gilaq.

 

Aaqqissuussinerit pioreersut assigiinngitsut ataqatigiissinneqarnissaat nassuiaammi siunniunne­qarpoq. Maanilu Kristine Raahauge-p siunnersuutaa nassuiaammut kaammattuutigineqartut suliareqqinneqarnissaannut ilanngunneqassasoq.

 

Taavalu ingerlaqqillunga saqqummiutissavara inuussutissarsiutinut ilinniartitaanernut paasissu­tissiisarneq ilitsersuinerlu pillugit nassuiaat.

 

Naalakkersuisut sinnerlugit matumuuna ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissii­sarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassuiaat saqqummiunneqassaaq.

 

Nassuiaat kommuunet ilitsersuisarnerisa annertusarnissaat aammalu ilinniartitaanernik inuussu­tissarsiutinillu paasissutissiisarnerat pillugu siunnersuutinut inatsisartut tunngaviusumik inassute­qarnissaat siunertaralugu saqqummiunneqassaaq, taamaalilluni ilinniarniartoq ilinniarumasami­nik suliffissamillu eqqortumik qinersisinnaaqqullugu kiisalu inuusuttut ullumikkornit amerla­nerusut ilinniakkamik aallartitsisinnaaqqullugit.

 

Nassuiaammut matumunnga ilanngullugit sammineqassapput inuussutissarsiutinut ilinniartitaa­nerit inuussutissarsiutinillu pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aammalu STI-mi ilinniakkat pillugit nassuiaatit.

 

Nassuiaat suleqatigiissitamit immikkut sammisaqartitamit kommuuninik iluarsaaqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaani inassuteqaatinik sammisaqartumit suliarine­qarpoq ukuninnga aallartitaqarfigineqartumit: Isumaginninermut, Suliffeqarnermut, Pisortallu Suliassaqarfiutaannut Pisortaqarfik (ISPSP), KANUKOKA aamma Kultureqarnermut Ilinniarti­taanermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik (KIIP).

 

Ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassuiaa­tip siunertaraa inatsisit aaqqissuussinerillu maannakkut atuuttut aamma aningaasaliissutit misissoreernerisigut makkunatigut siunnersuuteqarnissaq:

 

   ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilinniartitaanerit tamarmik ilinniarfiusinnaasullu ataqatigiinnerannik qulakkeerinissaq aamma meeqqat atuarfiannit anereersunut tamanut ilinniagaqarnissamik qulakkeerinissaq.

 

   ilinniartitaanerit inuussutissarsiutillu pillugit ilitsersuisarnerit paasissutissiisarnerillu annertunerusumik aallullugit ilaalerneratigut immikkuullarissumik sammisassanngor-tillugit pitsanngorsaanissaq.

 

Nassuiaatip ilanngussanik ilaqartup imarai inatsisinik ullumikkut kanngiffiusunik aaqqiiniarnerni inuusuttut inersimasullu ilinniagaqarnissaannut suliffeqalernissaannulluunniit piareersarnerannut ilitsersorneqarnerannullu inatsisiliarineqarsimasut aningaassaliissutigineqartullu misissorneri - pisortaqarfiit immikkoorneri uniffiginagit. Taamatut pisortaqarfiit immikkoorneri uniffiginagit misissuinerit siullersaraat, misissuinerillu takutippaat kommuunit namminneq ingerlanniakka­minnik aaqqissuussinissaminnut periarfissinneqarunik iluaqutigissagaat.

Nassuiaammi takuneqarsinnaavoq aaqqissuussami massakkut atuuttumi qalleraattoqartoq, siunnersuutigineqarporlu kommuunini Namminersornerullutillu Oqartussani pisariaqartitanik qanoq ataqatigiissaarisoqarsinnaanersoq. Ullumikkut kommuunit namminneq ataqatigiissaarini­araangamik Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfinni akuersissummik aatsaat immik­kut piniaqqaartariaqartarput.

 

Ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassui­aammi inassuteqaatinik arlaqartunik saqqummiussisoqarpoq; ataqatigiissaarinerit allaffissorneril­lu kattullugit eqaallisinneqarsinnaasut, ilinniagaqalernissamut suliffeqalernissamullu ilitsersui­nernut ajornartorsiutaasartunut aaqqiissutaasinnaasussat, inuussuttunut inersimasunullu pisaria­qartitsisunut iluaqutaasussat nassuiaammi inassuteqaatigineqarput.

 

Ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu ilisarititsinermik pilersitsisinnaanermut kommuunini periarfissiissoqarnissaa najukkami pisariaqartitat aallaavigalugit sammisassaqartitsivinngorlugu, kommuunilu nammineq sulissutiginnittunngorlugu, pingaarnertut inassutigineqarpoq. Meeqqat atuarfiini meeqqanik ataasiakkaanik ataatsimoortunillu ilitsersuisarnerit pitsanngorsarneqassasut siunnersuutigineqarpoq, taamaalillutik ilitsersuisartussanik meeqqat atuarfii inuttassaqarsinnaani­assammata, aammalu kommuunip innuttanut ilitsersuisarnera ilinniartitaanernik inuussutissarsiu­tinillu paasissutissiisarnermut atatillugu aaqqissuussamut ataqatigiissinneqarsinnaassalluni.

 

Ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarnermik pilersitsinermut ilitsersuisar­nerullu pitsanngorsarneranut atatillugu meeqqat atuarfianni 12. klassip atorunnaarsinneqarnissaa inassutigineqarpoq, aammalu 12. klassip iluaniittut ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarnermut nuunneqarnissaat inassutigineqarluni. Inassuteqaat meeqqat atuarfiannik, ilinniartitaanermik inuussutissarsiornermillu tulleriiaarilluni pingaarnersiuilluni ataqatigiissitsi­neruvoq STI-mi ilinniakkani siunertanut ilaagaluartoq piviusunngunngisaannarsimammat. Nassuiaammi inassuteqaatit allat tamaasa assigalugit iliuusissatut pilersaarutit piviusunngortin­nissaannut aalajangiivitsinnani sukumiisumik pilersaarusioqqaartoqartariaqarpoq. Tassunga ilaavoq meeqqat atuarfiata imarisaata aaqqissuuteqqinnissaanut ataqatigiissaarilluarnissaq.

 

Meeqqat atuarfianni suliffissarsiuussisarfinnilu ilitsersuisarneq ukiuni arlaqartuni amigaateqarsi­mavoq annikillilerneqarsimallunilu.Taamaattumik pisariaqarluinnarpoq pisortaqarfiit akunner­minni suleqatigiinnermikkut ilitsersuisartutut ilinniarnermik pilersitsinissaat. KANUKOKA suleqatigalugu ukiut tamaasa ilinniarneq pikkorissartitsinernik malitseqartinneqartassaaq. Ilinniarnerup pikkorissarnerillu imarisariaqagaat tassaapput ilitsersuinermut, allaffissornermut, perorsaanermut periaatsinullu tunngasut.

 

Kiisalu inassuteqaatigineqassaaq Namminersornerullutik Oqartussat pisortaqarfiini ataatsimiitita­liortoqassasoq ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarnermut ilitsersuisarner­mullu tunngasunik suliassanik ataqatigiissaarinermik suliaqartussamik, pisortaqarfinnit ISPSP-mit KIIP-imillu akuerineqartartussanik. KANUKOKA-mit aallartitat, sulisitsisunit sulisartunillu aallartitat ataatsimiititaliamut siunnersortitut ilanngunneqarsinnaapput.

 

Nassuiaatit suliarineqarnerini pingaartinneqarput ISPSP-p siunissami sulisoqarnermut politikki­mut atatillugu suliffissaaleqisut periarfissiuunneqartarnissaannut suliniutai. Paasissutissiisarnerit ilitsersuisarnerillu suliniutinik assigiinngitsunik eqikkaanermi sinaakkusersuutaasinnaapput.

 

Inassuteqaatit kingunerisinnaasaat arlaqartut nassuiaammi eqqartorneqarput. Tamatumuuna pisariaqartoq tassaavoq siunertamut aningaasaliissutaasimasut inissitsiternerisa allanngortinne­qarsinnaanissaat; kisianni suliat ingerlaqqinneranni takuneqarsinnaalissaaq qanoq annertutigisu­mik allanngortiterinerup nalaani tapertassanik aningaasaliisoqartariaqarnersoq.

 

Inassuteqaatit piviusunngornissaasa suliarinerini inuussutissarsiutitigut ilinniarfiit, ataatsimiitita­liat, sulisitsisut sulisartullu kattuffii, kommuunit ataasiakkaat, KANUKOKA aamma Namminer­sornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit sulianut attuummassuteqartut -pingaartumik ISPSP - qanimut suleqatigineqassapput.

 

Nassuiaat Namminersornerullutik Oqartussat pisortaqarfiinut, sulisitsut kattuffiinut, SIK-mut, inuussutissarsiutitigut ilinniarfinnut, brancheudvalginut najukkanilu inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanerup ataatsimiititaliaannut, KANUKOKA-mut kommuuninullu tusarniaalluni nassiussorneqarsimavoq 15. julimit 15. aggustip tungaanut.

 

Tusarniaanermi akissutigineqartut nassuiaammut ilanngunneqarput.

 

Tusarniaanermut kommuunit akissutaannut tunngatillugu STI-mi ilinniakkat pillugit nassuiaatip saqqummiussissutaa innersuussutigineqassaaq, nassuiaatit marluusut ataqatigiissillugit suliarine­qarmata.

 

Ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassuaat ilanngussallu innersuussutigalugit Inatsisartuni akuersaartumik oqaluuserineqarnissaminut matumuuna saqqummiunneqarpoq.

 

Soorunalumi aamma uani ilaatissavarput STI pillugu nassuiaat agguaanneqareersimasoq.

 

Ruth Heilmann, Siumup oqaaseqartua, Siumut:

Siumumi pingaarteqalugu nassuiaat eqqartorparput, Siumumi isumaqartuaratta ullumikkut atuartitaaneq ilinniartitaanerlu allanit tamanit pingaarnerpaatinneqalertariaqartut.

 

Tassami ilinniagaqarsimaneq tunngaviusarmat suliffeqarnissamut inullu suliffissaaruttarpoq tunngaviusumik ilinniagaqarsimanngikkaagami.

 

Suliffissaqannginnermi inummut peqqinnartuunngeqaaq, inuk suliffeqanngitsoq immunut ajukkuttunngortarpoq tamannalu sivisuumik atuussimatillugu inuiaqatigiinnut avissaaraluttuin­narnermik kinguneqartumik inuuneqarfiulersarluni allaallu inuttut annertuumik ajornartorsiorfiu­lersarluni, ajoraluartumillu suli amerlavallaaqaat taamatut ullumikkut atugaqartut.

 

Taamaattumik Siumumiit pingaartilluinnarparput siunnersorneqarneq pitsaanerpaaq anguniartari­aqartoq, angajoqqaani, atuartuni inuiaqatigiinnilu erseqqilluinnartumik paatsuugassaanngitsunillu tassuunakkut malittarisassiuusoqartariaqarluni.

 

Ullumikkut siunnersuineq ingerlanneqartoq allanngortinneqartariaqarpoq piviusorsiortumillu pitsaassuseqartuusariaqarluni. Qitiusumit siunnersuineq ingerlanniarneqarsorisoq naammagi­nanngittaqaaq siunnersuiartortut imaluunniit oqaloqatiginnikkiartortut akuttusoorujussuakkuutaa­nik kommuninut takkuttarput ilaatigullu takkutissanatilluunniit. Takkutillatuaraangamik siunner­suinissamut piffissaq imak sivikitsigisarpoq pipallatsigisarlunilu siunnersuiniaraluarneq anneru­sumik angusaqarfiussanani.

 

Aammalu atuagaq najoqqutassaagaluartoq „Sunngorlangatoq“, maanna pigineqartoq naammagi­nanngitsumik suliaavoq atorneqarluarsinnaanani tamakkiisumik pissutsinik piviusunik nallersuu­tinnginnami.

 

Kommunini siunnersuinerup ingerlanneqarnera assigiinngisitaaqaaq, ilaasa annikitsumik suliffissarsiuussisarfiit aqqutigisarpaat aammalu STI-ni atuarfinni ingerlanneqartarluni. Kommu­nini siunnersuisartut inuttai nikerartaqaat aammalu ilinniarluarsimasunik pissaaleqiffiusarluni. Aalajangersimasumik atorfigalugu siunnersuisuuneq ingerlanneqanngimmat aammalu pikkoris­saasoqartanngimmat iluamik siunnersuineq ingerlanneqanngilaq. Atuarfimmiluunniit immikkut ittunik ilinniagaqarnissamut siunnersuineq ajoraluartumik aamma ingerlanneqarani.

 

Tamanna ullumikkut ilinniartitaaneq pillugu anguniakkatsinnut naleqqutinngilluinnarpoq. Ullumikkut aamma pitsaasumik siunnersorneqannginneq pissutaaqataalluinnarpoq ilinniagaqar­nerminnik unitsitsiinnartartut suli amerlavallaarnerannut. Tamannalu qaangerniarlugu ataqatigiis­saartumik pitsaassuseqartumillu siunnersuisarnermik ilusiliisariaqarnerput Siumumiit sakkortuu­mik piumasarissavarput.

 

Taamaattumillu Siumumiit isumaqarpugut annertuumik sulisoqartariaqartoq siunnersuinerup tungaa pitsaasumik aaqqiivigineqassappat.

 

Atuartunut siunnersuisarnerup eqquteqqinneqarnissaanik taassumalu pitsaasumik ingerlanneqar­nissaanik Inatsisartuni ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutaa Siumumiit tamakkiisumik isumaqatigaarput. Aammalu Naalakkersuisut akissuteqaataani iliuusissanik tikkuussinerit piviusunngortinneqaqquagut.

 

Taamatut oqaaseqarluta Inatsisartuni Kultureqarnermi Ilinniartitaanermilu Ataatsimiititaliap suleqqinnissami malinnaallunilu suleqataanissaa Siumumiit kaammattuutigaarput, aammalu Naalakkersuisup saqqummiinera suleqataasimasullu qutsavigaagut.

 

Knud Sørensen, Atassutip oqaaseqartua:

Atassummit oqaatigissuarput nassuiaat atuarlugu nammineerluni oqaluttuarmat ajornartorsiutip sumiinneranik, tupigineqarsinnaananilu aaqqiiumallertoqarsimammat.

 

Ajornartorsiut Kommunini Iluarsartuusseqqinnissamik Ataatsimiititaliarsuarmiit, STI-mut atatillugu eqqartuisarnerni arajutsisimaneqanngilaq. Tamannalumi Ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortaasimasugut soorunami aamma ilungersorluta suliniutigisimavarput.

Aammalu puigortariaqannngilaq kommunalbestyrelsini ilaasortaasartut ajornartorsiut tamanna takornartarinngimmassuk.

 

Atassummi ilinniartitaanerit suugaluartulluunniit pitsaanerpaamik angusarissaarfiullutillu nunatsinnut iluaqutaanissat pingaartittuaannarparput, aammalu ilungersuutigiuassallugu.

 

Taamaattumik nassuiaat manna qanorlu iliuuseqarumanermik siunniussat assigiinngitsut pingaartillugit misissorsimavagut.

 

Isumaqarpugut aaqqiiniutissat pissutsinilli allannguilluni ataqatigiisitsiniarnerit siunertarineqar­toq malillugu ingerlanneqarpata siunissami ajornartorsiutit qaangerneqarsinnaasut iluaqutaasu­millu sunniuteqarumaarlutik. Tamannalu anguneqassappat piumassuseqarluartumik suleqatigiin­neq pinngitsoorani pisariaqarpoq.

 

Manna tikillugu pisarsimasut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat, tassami piffissamik aningaasanil­lu atuilluannginnermik kinguneqartarput.

 

Atassummit ilisimalluarparput ilinniarnissanik inuussutissarsiutaasinnaasunillu paasissutissiisar­nerup assigiinngitstigut amigaateqarnera pissutaalluni ilinniagaqarlutik kiisalu inuussutissarsior­niarlutik aallartissimasut ataasiinnaanngitsut kingusinaarlutik paasisarmassuk imminnut naleqqu­tinngitsunik imaluunniit inuusaatsiminnut tulluutinngitsunik ilinniagaqalersimallutik, taamaattu­millu ajornartorsiutinut qaangeruminaatsunut pulasoortarlutik.

 

Pissutsit tamakku pilersitaat inunnut pineqartunut ataasiakkaanut piinnaratik inuiaqatigiinnulli aamma ajornartorsiutinik imaannaanngitsunik pilersitsisarput. Tamannalu pissutigalugu allann­gortitsiniarnermi kukkuluttuuteqannginnissaq ingalassimaneqarluinnartariaqarpoq.

 

Atassummit isumaliutissiissummi allannguutiginiakkatut maluginiarluarsimasatta ilagaat meeqqat atuarfianni 12. klasse-p atorunnaarsinneqarnissaannik inassuteqaat. Tassungalu tunnga­tillugu oqaatigissavarput tamanna ukiorpakasinngortuni ingerlanneqarsimasoq, siunnersuut atuaannarlugu takorlooruminaammat. Taammaattorli eqqarsarluaraanni siunnersuummilu nassuiaatigineqartut atuarluaraanni annerusumik siunertamittut sunniunnani kigaalaqutaasimap­pat taava oqatariaqarpoq pitsaasumik aaqqiineqarsinnappat -aap allanngortinniarli.

 

Atassummit suliap piviusunngornissaa pingaartorujussuartut isigaarput, tamannalu tunngavigalu­gu -naak ataatsimiititaliarpassuit suleqatigiisitaliarpassuillu tamani tamaani amerlagaluaqisut suliap naammaginartumik naammassineqarnissaa siunertaralugu Ataatsimiititaliamik nutaamik pilersitsinissaq soorunami akerliuffigisinnaanngilarput.

 

Ataatsimiititaliap sapinngisamik paasisimasalinnik silittumik ilaasortalersornissaa suliap pitsaasumik naapertuuttumillu naammassineqarnissaanut aqqutissaasoraarput pitsaasoq.

 

Atassummit naggataagut oqaatigissuarput nassuiaatip matuma naggataatungaani kaammattuutit innersuussutigineqartullu misissornerini soorunami oqallisigineqarsinnaasut allat aamma pullaviginngitsoortarsimanngimmata.

 

Taamaakkaluartoq erseqqissassuarput kaammattuutigineqartut tamakkiisumik tapersersoratsigit suliallu inerititaqarfiulluarnissaa kissaatigigatsigu.

 

Taamatullu Inatsisartunut ilaasortap Kristine Raahauge-p siunnersuutigisimasaa eqqartorneqar­tussaammat tassunga ilanngullugu aamma naammagisimaarparput.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit oqaaseqartuat:

Ilinniartitaanermik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsersuisarnerlu pillugit nassuiaat Inuit Ataqatigiinniit sammisimavarput. Siunniunneqartullu misissussallugit soqutiginaateqarluar­tutut nalilerlutigit.

 

Nassuiaammi siunertarineqartoq tassa inuusuttuaqqat, inuusuttut inersimasullu ilinniarnissamut sulilernissamulluunniit piareersarnissaat kiisalu ullumikkornit ilinniarniartunik sulilerniartunillu pitsaanerusumik siunnersuisarnissaq ilitsersuisarnissarlu.

 

Nassuiaammi siunnersuutigineqartut Tasiilami Nuummilu aaqqissuussisimanerit eqqarsaatigalu­git Inuit Ataqatigiinniit oqaartigisariaqarparput efterskole-mik eqqartuinermi danmark-imisulli aaqqissuussinerit pinngikkaluarlugit nassuiaammi eqqartorneqartut taarsiullugit naleqqussaqqil­lugillu atorluarsinnaaneri efterskole-tut taanngikkaluarlugit orniginartut oqaatigisariaqaratsigit.

 

Nassuiaammi ilaatigut siunertarineqarpoq inuusuttuaqqat meeqqat atuarfiannit anisut angusaat naammassimanngikkaangata periarfissinneqarnissaat ilinnialerumaakkaminnut piumasaqaatinut inorsarunnaartinniarlugit.

 

Efterskole-nilumi aamma taamaappoq, taamaammat ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinullu paasissutissiisarnermi efterskole-nik pineqartut ilanngunneqarnisaat Inuit Ataqatigiinniit siunner­suutigissavarput. Taannalu ikaartarfimmik uani oqaaseqarnitsinni taasassallugu.

Ikaartarfimmi FSA, tassa meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik annertusisamillu soraarummeer­nerit angusassatut toqqammaviunissaat Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput. Ikaartarfimmiit­tussallu inuusuttuaqqat meeqqat atuarfianniit anisut, inuusuttut ilinniarfinnut isersimanngitsut inersimasullu suliffissaqarsimanngitsut ilinniarnissaminnut piumasaqaataasut angunissaat siunertaasariaqarmat. Inuiaqatigiillu aaqqissuusaanerannut tunngaviusumik ilisimasaat inuussu­tissarsiornikkullu pissutsit ilisimaarilluarnissaat ikaartarfimmit anguniarneqartariaqartut Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, ilinniarfinnut ingerlaqqinnissaminnut ajukkunnarunnaarsillugit, aamma qallunaatut.

 

Maannakkummi Danmarkimut efterskole-riartitsisarnitsinni tunngaviutinniarneqarpoq inuusuttu­aqqat qallunaatut pisinnaasaat annertusarniarlugit, taamaattumik ikaartarfimmi inuusuttuaqqat qallunaatut oqalunnermik allannermillu annertuumik sammisaqartinnissaat anguniarniartariaqar­poq.

Nassuiaammi ikaartarfiit kommunikkaartumik imaluunniit kommunit arlariit kattunnermikkut pilersinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Sammineqartussallu siunnersuutigineqartut ikigisassaanngeqaat, taamaattariaqarlunilu piffinni assigiinngitsuni inuttoorsuunngitsuni inuit soqutigisaat assigiinngitsorpassuusarmata naammassiniarneqartariaqarlutillu.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit ikaartarfinnik tamalikaartunik pisinnaasalinnik piffinni ataasiakkaani neqerooruteqarsinnaasunik pilersitsinissaq ilassilluarparput. Taamaattumik ikaartarfinni sulisussat tamalikaartunik pisinnaasaqarnissaat pisariqartoq sulisorisassallu ilinniar­titaajuarnissaat pikkorissartitaajuarnissaallu pingaartinneqartariaqartoq Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut, tamannalu qitiusumik ingerlanneqartariaqarpoq.

 

Nassuiaammi atuartitaanerup ilinniartitaanerullu iluani siunnersiunerup ilitsersuinerullu nukittor­sarneqarnissaa sammineqarpoq. Nassuiaammimi nassuerutigineqarpoq qanoq siunnersuisarnerup ilitsersuisarnerullu qanoq ajortigisumik inissisimasoq susassaqartuni tamani.

 

Taamaammat Inuit Ataqatigiinniit nassuiaammi iliuusissatut siunnersuutigineqartut ilassilluarpa­vut.

Kommunikkaartumik ilinniartitaanernik siunnersuisartutut taaneqartartut oqaatigineqartut taamaallaat nukissaqarfigigaat qinnuteqaatit suliarissallugit annerusumillu siunnersuinermik ingerlatsinissamik periarfissaqanngitsut oqaatigineqarput. Taamaammat aaqqissuussaanikkut ilinniarniartunik siunnersuisarneq ikaartarfinnut immikkut inissisimanissaat Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigaarput. Siunnersuisartut ilitsersuisartutullu ilinniartitaanermik aallartitsinissamik siunnersuut tapersersorlutiguttaaq. Pimoorunnerullugumi siunnersuisarneq ingerlanneqaraluarpat maannakkut ilinniartut aallartuttut affaat uniinnartartut ikilisarneqarluarsinnaasut Inuit Ataqati­giinniit qularutiginngilarput. Uniinnartartummi ilaqassammata ilinniarfissamik toqqaasimanermi uniuinermik tunngaveqarluni aallartinneqarsimasoq unitsiinnartariaqartarlunilu.

 

Inuit Ataqatigiinniit ilinniartitaanermi inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsissersuisar­nerlu pillugu nassuiaat tusattissatut tigugallarparput. Erseqqissassallugulu suleriaqqinnissami kommunit ataasiakkaat iluamik aatsaat tusarniarneqareerpata suliaq aallarteqqinneqassasoq. Unami nassuiaat tusarniaassutigineqarnikuunngitsutut oqaatigisariaqarmat.

 

Tusarniaanerimmi tusarniaasuusaarnertut ingerlanneqarsimapput qaammataanngitsorluunniit atorlugu sulisut sulinngiffeqarnerisa nalaani, minnerunngitsumillu kommunalbestyrelsit inuus­sutissarsiutinut ilinniartitaanermut Ataatsimiititaliat isummersorfigissallugit periarfissaqarsi­manngillat.

Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit siunnersuutigissavarput una nassuiaat tunngavigalugu suleriaqqinnissaq uninngatikkallarneqassasoq, kommunit ingerlatsisussatut takorloorneqartut suliap ingerlateqqinnginnerani aallaqqaataaninngaanniit peqataatinneqarnissaat isumakkeertinna­gu.

 

Kiisalu nassuiaammi siunnersuutigineqartoq meeqqat atuarfianni 12-klassit atorunnaarlugit ilinniartitaanermik inuussutissarsiutinillu paasissutiisarnermut nuunneqarnissaat Inuit Ataqati­giinniit ima paasigatsigu: Aatsaat suliaq aallartinneqarsinnaasoq meeqqat atuarfianni 12-klassit atorunnaarsinneqareerpata. Tamannalu suliaq annertoorujussuusoq Inuit Ataqatigiit takorloorsin­naavarput imaaliallaannarlugulu akuerineqarsinnaanngitsoq. Susassaqartut iluamik tusarniarne­qartinnagit unalu nassuiaat iluamik tusarniaassutigineqarnikuunngilaq.

 

Anthon Frederiksen, Kattusseqatigiit:

Ilinniartitaanernik ilinniartitaanermi inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsissersuisar­nerlu pillugit nassuiaat eqqartortillugu meeqqat atuarfianni tunngaviusumik ilinniartitaaneq qivianngitsoorneqarsinnaanngilaq. Taamaammat Inatsisartut upernaaq ataatsimiinnitsinni ilaatigut siunissami meeqqat atuarfiat qanoq ituussanersoq pillugu oqallinnermi Kattusseqatigiit sinnerlugit ilaatigut oqaaseqaatikka innersuussutigalugit imaattumik oqaaseqassuunga. Erseqqis­sarusupparali meeqqat atuarfianni atuartitsineq ilinniartitsinerlu ilinniartitaanernut sunulluunniit tamanut aallaaviummat eqqaamasariaqartoq. Aammalu atuarfeqarfinnik/ ilinniarfinnik ilinniartit­sisoqarnikkut ilinniartitsissutinillu aningaasaliineq Kattusseqatigiinniit siunissamut pitsaasumik aningaasaliinertut pingaartillugu nalilertaratsigu.

 

Taamaattumik meeqqat atuarfiini aamma ilinniarfinni annerusuni pissutsit ilaatigut naammagi­nanngeqisut soorlu atuarfiit ilaasa aserfallassimanerujussuat, ilinniartitsisussaaleqineq atuartitsis­sutinik amigaateqarneq ilaallu ilanngullugit aamma iluarsineqartariqarnerat Kattusseqatigiinniit pingaartilluinnartutut isigaarput.

 

Tassami nassuiaammi matumani aamma uppernarsarneqarpoq meeqqat atuarfianniit inuussutis­sarsiutinut ilinniartitaanernut ilinniartussatut angusisut taamaallaat pingajorarterutaasarnerat missiulioraat oqaatigineqarluni, taamaattumik nassuerutigisariaqarpoq meeqqat atuarfiini arlaatigut iluarsisariaqarluinnartunik peqarmat soorlu ilaatigut siuliani oqaatigereerikka.

 

Akuersaarneqarsinnaanngillammi pissutsit ukiuni kingullerni ilinniartitaanerup tungaatigut ajorluinnartut soorlu sulisitsisut ilaatigut imatut oqaaseqarsimasut: AInuusuttut meeqqat atuarfii­nit anisut ullumikkut tunuliaquttatik ilinnialernissaminnut piumassuseqanngitsut piginnaassuse­qanngitsullu.@  aammalu, Ailinniartut pikkorissut taamaatiinnartartut nangeqqiinerit amerlavallaa­qimmata.@ Ilinniarfiusullu ilaatigut imatut isumaqartut: AInuussutissarsiutinut ilinniarlutik aallartittut ilisimasaat nikingavallaartut.@ Pissutsit taamaattut naammaginanngillat tassami tamakkorpassuit aamma aningaasanik nalillit naammagianrtumik iluarsineqanngippata ilinniarti­taaneq sukkulluunniit naammaginartumik aaqqiivigineqarsinnaanngitsoq isumaqarunga. Taa­maattumik nassuiaammi ilaatigut oqaatigineqartoq ilumoorpoq, tassa ilinniartitaanerup ataatsi­mut tamaat isigalugu aaqqiiniarneq aningaasartuutit amerlanerulernissaannik pisariaqartitsivoq. Tamannalumi aamma ullumikkut ilisimareerparput soorlu ilaatigut atuarfeqarnerup iluani aaqqitassarpassuit maannakkut ilaatigut naammattumik akissaqartikkumaneqanngitsut eqqarsaa­tigalugit.

 

Naammanngilarmi oqassalluni inuusuttut ullumikkut amerlanerusut ilinniakkaminnik aallartitsi­sinnaanissaat annerusumik anguniartariaqartoq, soorunami tamanna pingaaruteqarpoq, kisianni eqqaamasariaqarpoq ilinniartut atugarisaasa aamma pitsanngorsarnissaat ilanngullugu sulissutigi­sariqarmat, minnerunngitsumik ilinniartut ilinniakkaminnik naammassinnittartut amerlanerpaat pissarsiarineqassappata.

 

Tassami nassuiaammi aamma uppernarsarneqaqqippoq soorlu assersuutigalugu 1997-imi EVU-mut STI-mullu qinnuteqartunit 1.500-nit taamaallaat 750-it atualerlutik aallartissimasut oqaatigi­neqarmat. Taamaattumik kisitsiserpassuit nassuiaaammi matumani aamma saqqummersinneqar­tut uppernarsisippaat pinngitsoorani meeqqat atuarfianni pitsaanerusumik aaqqiisoqartariaqaler­soq. Ilinniartitaanernik inuussutissarsiutinillu paasissutissiisarneq ilitsissersuisarnerlu pitsaaneru­soq, annertunerusoq saqqumilaarnerusorlu aamma ilinniarfinni anginerusuni soorlu GU-mi assigisaannilu ingerlanneqartariaqarpoq.

 

Aaqqissuusinerit pisariaqarput kisianni aamma pilersaarusiornermut ilaalluinnartariaqarpoq inuusuttut sungiusarfissaat. Tassami inuusuttut 400-ngajaat 1997-imi, 75%-ii ilinniarnerminnik aallartitsinngitsoorsimapput sungiusarfissaqannginneq ilaatigut pissutigalugu. Taamaattumik ilinniartitaaneq meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu pitsaanerusoq anguneqassappat ullumikkor­niit amerlanerujussuarnik aningaasaliisoqartariaqarpoq.

 

Naggasiullugu 12-klassip atorunnaarsinneqarnissaa piffissaasorinngilluinnarpara ullumikkummi inuusuttut meeqqat atuarfianni ilinniartitaanikkut naammaginartumik angusaqarsimanngitsut ingerlariaqqinnissaminnut periarfissarimmassuk taamaattumik taakkua sipaarniutigineqarnissaat uanga akuersaarsinnaanngilluinnarpara. Allanik sipaarniartoqarniarli soorlu mittarfissat akikin­nerusumik naammassineqarsinnaanerat sipaarniarfigineqarsinnaavoq, meeqqat inuusuttullu sipaarniarfiginagit.

 

Aamma siunnersuisartunngorumaartut ukiut tamaasa pikkorissartinneqartarnissaat akissaarunne­qareerpoq, suliluunniit aaqqissuussineq iluamik aallartinngitsoq. Tassami ilaatigut nassuiaammi eqaaneqarpoq siunnersortit pikkorissarnermut nammineerlutik akiliuteqartarnerisigut aningaasa­lersorneqarsinnaasoq, pissutsit taamaalissappata inuiaqatigiit ingerlatitaanitsinnut ajortoqalersi­massooq imaaliallaannaq akuersaarneqarsinnaanngitsunik.

 

Konrad Steenholdt,  Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq, Atassut:

Tassa una nassuiaataavoq isumaqarpungali partiit oqaaseqartui tamarmik naatsukullannik erseqqaarivissunik uani tapersiillutik oqaaseqartut tamanna tamanut qujassutigissavara, uani erseqqarippoq qanoq iliortoqanissamik tikkuussissutit suleriaqqinnissatsinni atugassagut tamanit tikkuartorneqartut tusaatissatut tugassavagut, suliassallu ingerlaqqinnerani taakkua tunngavigalu­git suliaq ingerlatissallutigu. Soorunami oqaaseqartut assigiinngitsunik tikkuaapput ilaatigut taakkua oqaaseqarfigilaassuakka.

 

ASunngorlangatoq@ Siumut oqaaseqartuaninngaanniit taatsiarneqarpoq ilaatigut maannakkunngo­oq pigineqartoq naammaginanngitsumik suliaasoq, allaat atorluarneqarsinnaanani. Soorunami tassunga tunngatillugu oqaatigissuarput ukiumoortumik ASunngorlangatoq@ nutarterneqartuaralu­arpoq ullutsinnut naleqqussarlugu. Kingullerlu suliaq aamma pissanganartoq tassunga ilaasoq oqaatigisinnaavara ASunngorlangatoq@ aamma maannakkut internet-ikkoorlugu ingerlanneqaler­mat, internet-ikkut takuneqarsinnaalerput nunatsinni suliffigilerumaagassatut imaluunniit ilinniarnerminni anguniagassatuut tassani takusinnaalissavaat suut tassani pisariaqartinneqartut. Soorunami aamma periarfissaq manna iluatsillugu inuusuttunut internet-imut soqutiginnittunut atuisunullu inassutigissuara soorunami aamma taakkua atorluarneqarsinnaalernissaat anguneqar­simammat.

 

Una erseqqarippoq oqaaseqartunit tamaninngaanniit ullumikkut nilitsersuineq inuusuttunnguanut ingerlatarput naammanngilaq aaqqittariaqarpoq. Taanna tamanik isumaqatigiissutigineqarluni tamanut uatsinnut inassutigineqarpoq, taannalu soorlu oqaatigereeriga siusinnerusukkutut qujassutigissavara tassa Atassutip oqaaseqartuanit taakkua erseqqissumik aamma oqaatigineqar­mata paasivara.

 

Apeqqut 12. klassinut tunngassuteqartoq soorunami pissanganartuuvoq aamma 13. klasseqarsi­mavugut kisianni aamma tamatigut amerlanertigut imatut nalilerneqartalermata asuli isersimaar­tarfittuut klassi taanna atorneqartoq. Aamma massakkut 12. klassi sinerissami taamatut naliler­sorneqarpoq. Taava allatut ajornartumik eqqarsariaqqittariaqarpugut. Taamaattumillu maannak­kut upernaaq oqallinneq tunngavigalugu meeqqat atuarfiat annertuumik piorsarneqarnissaa maannakkut sulissutigaarput. Ilumut naammagiinnarsinnaanngilarput sulisitsisut Kangerlussuar­mi soorlu ataatsimiinnerminni sakkortoorujussuarmik saassuppaatigut tupigalugu meeqqat meeqqat atuarfianninngaanniit anisut tassanilu ilinniarnerminnik aallartitsisut ilaatigut atuarsin­naanngimmataluunniit.

 

Tamakku pinngitsuussagutsigit pisariaqarluinnarpoq atuarfimmi meeqqat atuarfianni angusarine­qartartut suli pitsaanerusumik aalarteriarnissaat sulissutigissallutigu. Taamaattumik qulequtsiivu­gut nunarsuarmi atuarfiit pitsaanersaannik meeqqat atuarfiannik nunatsinni pilersitsiniarluta, suliassarlu taanna aallartipparput pimoorunnerullugu ingerlatsisariaqarpugut.

 

Soorunami uani Inuit Ataqatigiit oqaaserisaa ikaartarfimmik taaguineq taaguinerinnartut paasi­gallarpara, immaqa arlaannik tusarnernerulaartumik taassuma atserneqarsinnaanera eqqarsaatigi­neqarsinnavoq, paasivarattaaq taanna ikaarsaariarneq atuarfik qimallugu inuussutissarsiutigileru­maakkamut ilinnialernerup ikaariarfia siunnersuisoqarnikkut pitsaanerusumik aaqqiisoqarnissaa, paasivarattaaq Inuit Ataqatigiiniit isumaqatigilluarneqartoq taannattaaq aamma qujassutigissa­vara.

 

Ilumoorpoq amerlavallaaqaat ullumikkut ilinniarnerminnik aalartitsereerealuarlutik aatsaat paasinnilersartut sunaaffaana uannut naleqqutinngilluinnartumik aallartitsisimallunga, tamatuma­lu kinguneraa inuusuttorpassuit ilinniarnerminnik taamaatiinnartariaqartarlutik maanaannaq unittariaqartarnerat taannalu pinngitsuussagutsigu siunnersuineq pitsaanerusoq aallartittariaqas­savarput.

 

Kattusseqatigiinninngaanniillu Anthon Frederiksen-ip taasaa aningaasat, una oqaatigilaarlara: Inuusuttut ilinniagaqarniartut pillugit inatsit ullumikkut ima eqaatsigaaq aammalu Anthon Frederiksen-i ukiuni qaangiuttuni malugisimassavaa Naalakkersuisuninngaanniit sulissutigisima­gatsigu ilinniagaqarnermut tunngasutigut aningaasanik sipaarnissaq sapinngisamik pinngitsoor­neqartassasoq, taanna angusimavarput. Aamalu ukiuni kingullerni ilassutaasunik aningaasaleeq­qittarsimavugut unalu patsisaavoq nunatsinnigooq inuusuttuaqqat ilinniarniartut nalunaartut amerligaluttuinnarmata. Taanna assortunngivillugu maani aningaasaleeqqinnermik kinguneqar­tarpoq, tassa imaappoq inatsisitigut taanna piumasaqaataavoq kinaluunniit ilinniarnerminik aallartitsisoq misilitsinnerminilu angusisimasoq pinngitsoortani atuarfinni tiguneqartussaavoq, tassani killilersuisoqanngilaq ataatsimilluunniit. Isumaqarpunga taanna eqqaamaneqartariaqartoq, oqaannarsinnaanngilagut aningaasat amerlanerusut pissarsiarineqartariaqartut nalunngereerpar­pummi init atuartitsiviusut ukiuni kingullerni qanorsuaq suaataatigingaarlugu qanoq atorfissaqar­titsilluta suliaq aallartereerpoq aamma taanna ingerlajuassaaq. Aningaasanik nalilersuinermut tunngatillugu taanna eqqaamaqqulaarpara qujanertumik maani inimi uani ilinniartut amerliartor­nerat pillugu aningaasanik qinnuteqaraangatta tassuunakkut kanngisaartinneqarneq ajornerput Naalakkersuisuninngaanniit taanna qujassutissaavoq.

 

Tassa aamma uani paaseqqunngeqaara 12. klassit sipaarniarfittut peerniarneqartut. Nalilersortari­aqarparput tassani, aamma upernaaq majip aallaqqaataani tamassi eqqaamavarsi paasitinneqarat­ta ilinniartitsisut ilinniarluarsimasut 300-it amigaatigigut. Taakku aamma ilinniartitsisutut atorluarneqarsinnaanerat meeqqat atuarfiata iluanni aamma eqqarsaatinut ilaasariaqartut, kisianni imatut oqaatigiinnassallugu 12. klassit peerniarsarigigut sipaarniarnerinnaq tunngavigalugu, taanna kisiat tunngaviginngilarput, kisianni aamma ilinniartitsisut pigisatta atorluarneqarnissaat tassani eqqarsaatinut ilaasooq.

 

Taamatut oqaaseqarlunga tapersiilluarnersi qujassutigaara, taavalu aamma siunnersuuteqartumut Kristine Raahauge-mut qujassaanga taanna eqqarsaat ullumikkut sulissutigalugu aallartissimasar­put eqqorluinnarlugu siunnersuuteqarsimanera taperserneqarluartumik pillugu.

 

Kristine Raahauge, Siumut:

Qujanaq, naatsuaqqamik, tassaa siunnersuutima ajornartorsiutip qanoq ajornartorsiutaatiginera­nik aaqqiinniarnissamut partiit Kattusseqatigiillu tapersiinerat nuannaarutigisorujussuuvara, taavalu naalakkersuisuniit suliniutit aammalu inassuteqaatit ersarissut aamma qutsatigalugit, qujanaq.

 

Manasse Berthelsen, Inuit Ataqatigiit:

Qujanaq, naatsunnguamik apeqqut naalakkersuisumut. Oqaaseqarnitsinni erseqqissumik ilanngu­tinngitsuugarput tassaavoq aningaasanut tunngasoq. Siunnersuutigineqarpoq una naalisarlugu ikaartarfittut taagorsimavarput, atia takivallaakkuloqimmat. Ikaartarfik, ikaartarfimmi aningaasat atorneqartussat, siunnersuutigineqarpoq kommunininngaanniit ingerlanneqassasut, nassuiaammi­lu taakkartorneqarsimapput assigiinngitsut Namminersornerullutik Oqartussat akilertagaat, ukua misilitsinnissamut piareersarluni atuartitsinerit 10 mio. kr.-it sinnerlugit nalillit, mandetiimit 55 mio.-it, inuusuttut kiffartuussivii 3 mio.-it allallu, tassa imatut eqqarsaatigineqarnerluni taakkua kommuninut ilaat tunniunneqassasut toqqaannartumik, tassami apeqqutaasussaavoq uani siunnersuutigineqartutuut kommunit taamaattunik aallartitserusuttut periarfissinneqassasut, tassanilu aningaasartaat qanoq takorloorneqarnersut.

Konrad Steenholdt, Kultooreqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu naalakkersui­soq,:

Qujavunga apeqquteqartumut, ersarippoq. Takuat ullumikkut taamatut inuusuttuaqqanik ilitser­suisarnermut tunngatillugu suliaq marloqiusaavoq, tassa imaappoq atuarfeqarnermi ingerlatsiner­mi taavalu aamma inunnik isumaginnittoqarfimminngaannit, tassa arbejdsmarkedskontorit atorlugit, tassungalu nuunneqarneranut ilanngullugu atuarfeqarfimmi qullersaqarfimminngaanniit aningaasat tassunga malinnillutik nuunneqarsimapput taamanikkut. Tassa imaappoq uani eqqaammaqquara pisortaqarfiit marluk uani aningaasalersuisuupput ullumikkut suliamut tunngasumik, tassalu tassani ingerlaqqissaagut aammalu pingaartorujussuartut isigaarput, soorlu  aamma ilissi nammineq oqaaseqarnissinni tikkuareerissi, pisariaqarnerpaaq aajunga, ilitsersuisu­nik ilinniarsimasunik peqalernissarput, taakku iluatsinngikkutsigit atuarfimminngaanniit anisar­tut siunnersorneqartarnerat pitsaanerulernavianngilaq. Tassungalu tunngatillugu aningaasat tungaatigut sillimmartaareerpugut, aammalu taakkua aningaasat atorneqarnissaannut piumassuse­qarpugut, kisiannili tassa soorlu oqareersugut, pingaartilluinnarlugu oqaatigereerparput, iluatsis­sappat pisariaqarpoq Socialdirektorateqarfillu uagullu suleqatigiinnitsigut pikkorissarnerit assigiinngitsut aallartissallugit taassuma tungaasa aaqqinnissaanut, taamaattumik aningaasartaa­nut tunngasunik isumannaarinninniarneq ingerlassimavarput. Aamma imaalillugu tunniunnavi­anngilarput KANUKOKA-p akilissaqqaarpai, suliani ukunani assigiinngitsuni KANUKOKA suleqatigilluinnarlugu pilersaarusiussavarput.

 

Otto Steenholdt, Inatsisartut Siulittaasoqarfianni ilaasortaq:

Qujanaq, taavalu oqaluttussaarummat oqaatigissavara tassa ullormut oqaluuserisassaq immikkor­toq 41 taamaalilluni oqaluuserineqarnera tamaanga naavoq.

 

Oqaluuserisaq naammassivoq.